docLiittokokouspumaska (PDF) - Suomen Lukiolaisten Liitto
download 
Report Transcription
Liittokokouspumaska (PDF) - Suomen Lukiolaisten Liitto
LIITTOKOKOUSPUMASKA SUOMEN LUKIOLAISTEN LIITTO RY:N XXX LIITTOKOKOUS | 14.-16.11.2014 VAASA Liittokokouspumaska Suomen Lukiolaisten Liitto ry:n XXX liittokokous 14.-16.11.2014 Vaasa Taitto: Elina Uutela MAAMME Oi maamme, Suomi, synnyinmaa, soi, sana kultainen! :;: Ei laaksoa, ei kukkulaa, ei vettä rantaa rakkampaa, kuin kotimaa tää pohjoinen, maa kallis isien! :;: Vårt land, vårt land, vårt fosterland, Ljud högt, o dyra ord! :;: Ej lyfts en höjd mot himlens rand, Ej sänks en dal, ej sköljs en strand, Mer älskad än vår bygd i nord, Än våra fäders jord. :;: Sun kukoistukses kuorestaan kerrankin puhkeaa, :;: viel lempemme saa nousemaan sun toils, riemus loistossaan, ja kerran laulus synnyinmaa korkeemman kaiun saa. :;: SISÄLLYS Kokouksen esityslista – 6 Kokouksen aikataulu – 8 Yleiset ohjeet – 9 Liite 1 - Liittokokouskutsu – 12 Liite 2 - Menettelytapajärjestys – 13 Liite 3 - Toimintakertomus 2013 – 18 Liite 4 - Tilinpäätös 2013 – 36 Liite 5 - Tilintarkastuskertomus 2013 – 76 Liite 6 - Toiminnantarkastuskertomus 2013 – 77 Liite 7 - Osavuositoimintakertomus 2014 – 78 Liite 8 - Aloitteet ja liittohallituksen vastaukset – 90 Liite 9 - Tulevaisuuden perusta - lukiolaisten arvot ja periaatteet 2015 – 93 Liite 10 - Tavoiteohjelma 2015 – 94 Liite 11 - Toimintasuunnitelma 2015 – 100 Liite 12 - Talousarvio 2015 – 109 KOKOUKSEN ESITYSLISTA 1 § Kokouksen avaus Suomen lippu saapuu Avauspuhe: puheenjohtaja Otto Ahoniemi Maamme – Vårt land (lauletaan kaksi suomenkielistä ja yksi ruotsinkielinen säkeistö) 2 § Kuullaan liittokokoukselle osoitetut tervehdykset 3 § Kokouksen järjestäytyminen 3.1 Valitaan kokoukselle puheenjohtajat Liittohallitus esittää, että kokouksen puheenjohtajiksi kutsutaan Jarkko Sorvanto ja Antti Melander. 3.2 Valitaan kokoukselle pääsihteeri ja muu sihteeristö Liittohallitus esittää, että kokouksen pääsihteeriksi valitaan liiton pääsihteeri Anna Munsterhjelm, pöytäkirjasihteeriksi Milla Halme ja teknisen sihteeristön vanhimmaksi liiton järjestösuunnittelija Pauliina Pajunen. 3.3 Valitaan kokoukselle pöytäkirjantarkastajat Liittohallitus esittää, että pöytäkirjantarkastajien vanhimmaksi valitaan liittohallituksen jäsen Lasse Lund. Lisäksi valitaan kolme (3) muuta pöytäkirjantarkastajaa. 3.4 Valitaan kokoukselle ääntenlaskijat Liittohallitus esittää, että ääntenlaskijoiden vanhimmaksi valitaan Mikko Martikkala. Lisäksi valitaan jokaisesta äänioikeutetusta piiri- ja jäsenjärjestöstä yksi (1) ääntenlaskija ja näistä kullekin yksi (1) varaääntenlaskija. 4 § Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus sekä osallistujat Kokouskutsu liitteenä (LIITE1). 4.1 Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 4.2 Todetaan kokouksen äänivaltaiset kokousedustajat (ÄO) äänivallattomat kokousedustajat, joilla on 6 // ESITYSLISTA kokouksessa esitysoikeus ja vaalikelpoisuus (EOVK) sääntöjen nojalla puhe- ja läsnäolo-oikeutetut (PLO) 4.3 Myönnetään puhe- ja läsnäolo-oikeus tarkkailijoille ja kutsuvieraille Liittohallitus esittää, että puhe- ja läsnäolo-oikeus myönnetään tarkkailijoille ja kutsuvieraille. 4.4 Päätetään puhe- ja läsnäolo-oikeuden myöntämisestä muille sitä pyytäville henkilöille 5 § Vahvistetaan kokouksen työjärjestys 5.1 Vahvistetaan kokouksen menettelytapajärjestys Liittohallitus esittää, että vahvistetaan kokouksen menettelytapajärjestys. Esitys liitteenä (LIITE2) 5.2 Vahvistetaan asioiden käsittelyjärjestys ja aikataulu Liittohallitus esittää, että vahvistetaan esityslista kokouksen työjärjestykseksi. Liittohallitus esittää, että vahvistetaan samalla kokouksen aikataulu. 6 § Kuullaan selvitys liittokokouksen käytännön järjestelyistä Kuullaan kokouksen pääsihteerin selvitys. 7 § Valitaan kokoukselle tarpeelliset toimikunnat 7.1 Tulevaisuuden perusta - lukiolaisten arvot ja periaatteet -asiakirjaa käsittelevä toimikunta Liittohallituksen puolesta esittelijöinä toimivat liittohallituksen jäsenet Lasse Lund ja Joel Lindqvist. Teknisenä sihteerinä toimii Einari Stylman ja Pirita Ruokonen. 7.2 Tavoiteohjelmaa käsittelevä toimikunta Liittohallituksen puolesta esittelijöinä toimivat liittohallituksen jäsenet Ida Honkanen, Tatu Koivisto ja Hannes Torppa. Teknisinä sihteereinä toimivat Amanda Goman ja Joakim Pihlajaniemi. 7.3 Toimintasuunnitelmaa ja talousarviota käsittelevä toimikunta Liittohallituksen puolesta esittelijöinä toimivat liittohallituksen jäsenet Henni Roini, Juuso Kurttila ja Eemeli Rajala. Teknisinä sihteereinä toimivat Matti Mannonen ja Lotta Eloranta. 7.4 Kokouksen julkilausumia käsittelevä toimikunta Liittohallituksen puolesta esittelijänä toimii varapuheenjohtaja Rami Laitila. Teknisinä sihteereinä toimivat Annakaisa Tikkinen ja Robert Sundman. 8 § Vahvistetaan Suomen Lukiolaisten Liitto ry:n toimintakertomus 2013 Liittohallitus esittää, että toimintakertomus 2013 vahvistetaan. (LIITE 3) 9 § Vahvistetaan Suomen Lukiolaisten Liitto ry:n tilinpäätös 2013 Liittohallitus esittää, että tilinpäätös 2013 vahvistetaan. (LIITE 4) 10 § Päätetään tili- ja vastuuvapauden myöntämisestä toimintavuoden 2013 tilivelvollisille tilintarkastajan ja toiminnantarkastajan lausuntojen perusteella Kuullaan tilintarkastajan ja toiminnantarkastajan lausunnot. (LIITE 5 ja LIITE 6) 11 § Merkitään tiedoksi Suomen Lukiolaisten Liitto ry:n osavuositoimintakertomus ajalta 1.1.– 31.10.2014 (LIITE 7) 12 § Käsitellään liittokokoukselle tehdyt aloitteet Liitteenä aloitteet ja liittohallituksen vastineet. (LIITE 8) --- Päivä vaihtuu --13 § Käsitellään Suomen Lukiolaisten Liiton Tulevaisuuden perusta – lukiolaisten arvot ja periaatteet -asiakirja Liittohallitus esittää, että Suomen Lukiolaisten Liiton Tulevaisuuden perusta – lukiolaisten arvot ja periaatteet -asiakirja hyväksytään (LIITE10). Asiakirja korvaa Suomen Lukiolaisten Liiton periaateohjelman. 14 § Käsitellään Suomen Lukiolaisten Liitto ry:n tavoiteohjelma Liittohallitus esittää, että Suomen Lukiolaisten Liitto ry:n tavoiteohjelma 2015 hyväksytään. (LIITE11) 15 § Käsitellään Suomen Lukiolaisten Liitto ry:n toimintasuunnitelma Liittohallitus esittää, että Suomen Lukiolaisten Liitto ry:n toimintasuunnitelma 2015 hyväksytään. (LIITE12) 16 § Päätetään henkilöjäsenmaksun suuruudesta kaudelle 1.8.2015–31.7.2016 Liittohallitus esittää, että Suomen Lukiolaisten Liitto ry:n henkilöjäsenmaksu on 17 euroa 1.8.2015-31.7.2016. 17 § Päätetään kannatusjäsenmaksun suuruudesta kaudelle 1.8.2014-31.7.2015 Liittohallitus esittää, että kannatusjäsenmaksu on 50 euroa ja yhteisöjäseniltä 500 euroa 1.8.2015-31.7.2016. 18 § Käsitellään Suomen Lukiolaisten Liitto ry:n talousarvio vuodelle 2015 Liittohallitus esittää, että Suomen Lukiolaisten Liitto ry:n talousarvio 2015 hyväksytään. (LIITE13) --- Päivä vaihtuu --19 § Valitaan Suomen Lukiolaisten Liitto ry:lle puheenjohtajisto vuodelle 2015 19.1 Valitaan Suomen Lukiolaisten Liitto ry:lle puheenjohtaja 19.2 Valitaan Suomen Lukiolaisten Liitto ry:lle kaksi (2) varapuheenjohtajaa 20 § Valitaan Suomen Lukiolaisten Liitto ry:lle muut liittohallituksen jäsenet vuodelle 2015 20.1 Päätetään liittohallituksen muiden jäsenten määrästä (6-8) Liittohallitus esittää muiden jäsenten määräksi 8 henkilöä. 20.2 Valitaan Suomen Lukiolaisten Liitto ry:n muut liittohallituksen jäsenet 21 § Valitaan Suomen Lukiolaisten Liitto ry:lle yksi tilintarkastaja, yksi toiminnantarkastaja ja heille henkilökohtaiset varahenkilöt 22 § Päätetään liittokokouksen julkilausumista 23 § Kokouksen päätös ESITYSLISTA // 7 LIITTOKOKOUS XXX 14.-16.11.2014 KOKOUKSEN AIKATAULU Hotelli: Radisson Blu Royal Vaasa (Hovioikeudenpuistikko 18) Kokoussali: Vaasan yliopisto, Levón-auditorio (Wolffintie 34) Liittokokousruokailu: Lauantaina ja sunnuntaina Vaasan yliopiston Ravintola Mathildassa (Wolffintie 34) PERJANTAI 14.11. 09:00 - 10:00 Piirien omat kokoontumiset hotellilla (etukäteen varanneille) Matkatavaroita säilytetään joko kokoussalin vartioimattomassa narikassa, hotellilla erikseen määrätyssä paikassa tai piirin omassa bussissa 10:00 Ilmoittautuminen alkaa Vaasan yliopiston aulassa (kolme ilmoittautumislinjastoa) I II III 10:00 POP PIP LSP 10:30 UMP HEP, FIBS HÄP 11:00 KAP, JSP ISP PSP, LAP 11:30 Piirien puheenjohtajien ja ääntenlaskijoiden lyhyt koulutus kokoussalissa 11:50 Siirrytään kokoussaliin 12:00 Kokous avataan Suomen lippu saapuu, Maamme-laulu, tervehdykset 14:00 Tauko/omatoiminen lounas 15:00 Kokous jatkuu 17:00 Ehdokkaat esittäytyvät 18:00 Kokous keskeytetään • Hotellihuoneisiin sisäänkirjautuminen • Toimikunnat aloittavat työskentelynsä hotellilla (piirien varsinaiset toimikuntaedustajat saavat ruokaa kokoustiloihin noin klo 20.00) Hotellin kokoustiloissa: • Tulevaisuuden perusta – lukiolaisten arvot ja periaatteet -asiakirjaa käsittelevä toimikunta • Arvot ja periaatteet -asiakirjaa käsittelevä toimikunta • Toimintasuunnitelmaa ja talousarviota käsittelevä toimikunta • Julkilausumatoimikunta Lisäksi Levón-auditoriossa “Jännän äärellä” eli 8 // AIKATAULU liittokokouskäytäntöjä ensikertalaisille ja toimikuntiin osallistumattomille Riikka Tähkävuoren johdolla klo 18 eteenpäin. 24:00 Muutosesitysten takaraja. Muutosesitykset toimitetaan hotellin vastaanottoon niille varattuun laatikkoon. LAUANTAI 15.11. 06:30 Liittohallituksen kokous 07:00 Hotellin aamiainen 08:45 Kokoussalin ovet avataan: siirrytään saliin 09:00 Kokous jatkuu 10:00 Ilmoittautuminen puheenjohtajavaaliin päättyy 10:30 Tauko 11:00 Kokous jatkuu 13:00 Lounastauko, yhteisruokailu Ravintola Mathildassa 14:30 Kokous jatkuu ~16:00 Ehdokasvaalipaneeli 17:30 Kokous keskeytetään ~19:30 Vaasan kaupungin vastaanotto. Tilaisuuteen on kutsuttu liittohallitus, kokouksen puheenjohtajat ja sihteeristö, puheenjohtajaehdokkaat, SLL:n toimihenkilöt, kutsuvieraat, piiri- ja jäsenjärjestöjen puheenjohtajat ja varapuheenjohtajat. Tumma puku. 20:00 Pohjanmaan piirin järjestämät iltajuhlat SUNNUNTAI 16.11. 07:00 Aamiainen ja hotellihuoneiden luovutus. Matkatavarasäilytys hotellilla, yliopiston vartioimattomassa narikassa tai piirin omassa bussissa 08:45 Kokoussalin ovet avataan: siirrytään saliin 09:00 Kokous jatkuu 12:00 Lounastauko, yhteisruokailu Ravintola Mathildassa 13:00 Kokous jatkuu ~16-17 Kokous päättyy LIITTOKOKOUKSEN YLEISET OHJEET Luet parhaillaan pumaskaa eli materiaalipakettia, joka sisältää liittokokouksessa käsiteltävät asiakirjat ja kokouspäivien käytännön ohjeet. Tutustu näihin ohjeisiin ja asiakirjoihin huolellisesti, hyvissä ajoin ennen kokousta. Näin selviämme työntäyteisestä viikonlopusta mahdollisimman joustavasti. Kokouksen yhteydessä ei jaeta kokousedustajille ylimääräisiä pumaskoita, joten pidäthän omastasi hyvää huolta. ILMOITTAUTUMINEN Kaikki kokousedustajat ilmoittautuvat kokoukseen piirikohtaisesti ilmoittautumispisteissä. Ilmoittautumiset tapahtuvat kolmessa linjastossa kello 10.00–11.30. Ilmoittautumispisteet sijaitsevat yliopiston aulassa. Piireille on määrätty aika, jona ilmoittautuminen hoidetaan. Katso oman piirisi aika liittokokouksen aikataulusta, joka on painettu tähän pumaskaan. Piirin puheenjohtaja vastaa aikataulussa pysymisessä. Ongelmatapauksissa järjestösuunnittelija Pauliina Pajunen ja kokouksen tekninen sihteeristö neuvovat salin aulassa. HENKILÖLLISYYSTODISTUS JA LUKIOLAISEN OPISKELIJAKORTTI Ilmoittautumisen yhteydessä tarkistetaan jokaiselta kokousedustajalta voimassa oleva Lukiolaisen opiskelijakortti, jossa on hopeinen 2014–2015 –lukuvuositunnus tai Lukiolaisen opiskelijakortti sekä virallinen jäsenrekisteriote. Näiden lisäksi on esitettävä myös virallinen henkilöllisyystodistus (henkilökortti, kuvallinen KELA-kortti, passi, ajokortti). Nämä täytyy esittää pyydettäessä myös kokouksen aikana. Ilmoittautumispisteestä saat kansion, joka sisältää nimikorttisi ja muuta kokousmateriaalia. Ilman nimikorttia ei kokoussaliin pääse ja uusia ei kokouksen aikana tehdä, joten älä kadota korttiasi ennen kokouksen päättymistä! SISÄÄNTULOT JA POISTUMISET KOKOUSSALISTA Kokouksessa noudatetaan kulunvalvontaa. Kokoussaliin tulijat merkitään erilliselle kulunvalvontalistalle. Tämä saattaa tuntua vaivalloiselta, mutta etenkin äänestystilanteissa on pystyttävä todistamaan, että salissa on ollut paikalla yhtä monta äänioikeutettua henkilöä kuin ääniä on annettu. Ilman kulunvalvontalistaa tätä on mahdotonta todistaa. Aina kokouspäivän alussa ja jokaisen virallisen kokoustauon jälkeen saliin tullaan sisään piireittäin ja numerojärjestyksessä yläovien kautta. Järjestäytykää siis piirinne kesken valmiiksi edustajanumeroiden mukaiseen järjestykseen ja odottakaa kokousteknisen sihteeristön ohjetta siitä, milloin saatte mennä sisään saliin. Yleisesti ottaen piirit otetaan sisään aakkosjärjestyksessä (FIBS, HEP, HÄP, ISP jne). Salista poistutaan aina puheenjohtajan niin pyytäessä. Kesken kokouksen salista ei ole suotavaa poistua, mutta jos pakottava tarve siihen tulee, salista poistutaan niin, että kulunvalvontaan merkitään poistuminen ja palaaminen. Muista pitää nimikorttisi koko ajan näkyvissä, ilman sitä et pääse kokoussaliin. MAJOITUS Etukäteen ilmoittautuneille kokousedustajille on järjestetty majoitus hotelli Radisson Blu Royal Vaasassa (Wolffintie 34). Matkatavarat voi jättää perjantaina tullessa joko hotellille (SLL:n kokousedustajille on varattu oma matkatavarasäilytys), Vaasan yliopiston vartioimattomaan narikkaan tai piirin omaan bussiin. Matkatavaroita ei saa ottaa mukaan saliin. Toivottavaa on, että ne piirit, joilla on mahdollisuus säilyttää kokousedustajiensa tavaroita liittokokousbusseissaan majoitukseen pääsyyn asti, käyttäisivät tätä mahdollisuutta hyväkseen. Lähtöpäivänä (sunnuntai 16.11.) on käytännöllisintä luovuttaa huoneet jo aamulla kokoussaliin lähdön yhteydessä, vaikka huoneet ovatkin käytössämme kello 12.00 asti. Siirrä matkatavarasi huoneen luovutuksen jälkeen joko piirin omaan bussiin, hotellin matkatavarasäilytykseen tai yliopiston narikkaan. Jokainen maksaa hotellihuoneesta soittamansa puhelut ja mahdolliset minibaari- ja maksu-tv -laskut sekä muut ylimääräiset kustannukset itse. Hotellissa noudatetaan sen omia järjestyssääntöjä. Mikäli kyseisiä sääntöjä rikotaan, hotelli voi poistaa häiriön aiheuttajan viranomaisten avulla. Jokainen majoittuja on itse vastuussa mahdollisesti aiheuttamistaan vahingoista. Mikäli vahinkoa ei voida yksilöidä, jaetaan vahingosta aiheutuneet kustannukset kaikkien majoittujien kesken. Jokainen on myös vastuussa siitä hotellihuoneesta, johon hän on kirjautunut. YLEISET OHJEET // 9 Muista, että olet osaltasi rakentamassa kuvaa Suomen Lukiolaisten Liitosta ja lukiolaisista yleensä! Yhden illan “huvittelu” voi johtaa siihen, etteivät lukiolaiset majoitu Vaasassa tai sen lähiseudulla useampaan vuoteen. RUOKAILUT Hotellimajoitukseen kuuluu aamiainen, joka kannattaa nauttia mahdollisimman runsaana. Muutoin jokainen vastaa itse ruokailuistaan. Liitto on järjestänyt lauantaina ja sunnuntaina etukäteen tilanneille lounasruokailun Vaasan yliopiston Ravintola Mathildassa. Kokoustilaan ei saa tuoda tahmaavia juomia, eikä rapisevia naksu- tai karkkipusseja. Kokoussali pyritään pitämään niin siistinä kuin mahdollista! Kokousjuomana on vesi, joten vesipullot ovat sallittuja. Tarvittaessa kokoustekninen henkilökunta poistaa epätoivotut ruoka- ja juomatarvikkeet kokoustiloista. KOKOUSTEKNISIÄ KYSYMYKSIÄ Lue huolellisesti kokouksen menettelytapajärjestys ja esityslista! Jos et ymmärrä jotain kohtaa, kysy neuvoa kokeneemmilta kokousedustajilta tai liittokokouksen tekniseltä sihteeristöltä. Kokouksen puheenjohtaja tulkitsee menettelytapajärjestystä ja antaa toimintaohjeita kokouksen aikana. Noudata näitä, niin kokous etenee sujuvasti. Jäsenyys todistetaan esittämällä voimassaoleva lukiolaisen opiskelijakortti (lukuvuositunnus 2014–2015) ja henkilöllisyys esittämällä henkilöllisyystodistus. Äänioikeutetut (äo) sekä esitysoikeutetut ja vaalikelpoiset (eovk) kokousedustajat voivat asettua ehdolle vaaleissa. Puheenjohtajaehdokkuudesta ilmoitetaan kirjallisesti kokouksen puheenjohtajalle lauantaina 15.11.2014 viimeistään kello 10.00. Myös muihin vaaleihin (varapuheenjohtaja, liittohallituksen jäsen) voi ilmoittautua etukäteen. Muihin vaaleihin voidaan ilmoittautua aina 20 minuuttia edellisen vaalikierroksen tuloksen julkistamisen jälkeen. Ilmoituksesta on käytävä ilmi, että mihin vaaliin ollaan ehdolla. Ilmoitukset voi tarvittaessa jättää myös kokouksen pääsihteerille, joka toimittaa ne puheenjohtajalle määräaikaan mennessä. Ehdokasilmoituslomakkeita saa kokoussalin etuosasta tekniseltä kokoussihteeristöltä. Vaalimainonta on sallittua esitteitä ja muuta materiaalia jakamalla. Kokoussalissa vaalimainosten jakaminen on kuitenkin kielletty. Julisteiden tai muun vaalimateriaalin kiinnittäminen seiniin tai irtaimistoon kokous-, majoitus- ja iltaohjelmatiloissa on myöskin kielletty. Matkapuhelimet, tietokoneet, tabletit yms. on pidettävä äänettömänä ja ilman värinätoimintoa kokoussalissa. Teknisten laitteiden käyttäminen ei saa häiritä omaa- tai muiden kokousedustajien kokoustamista. Kokouksen pääsihteeri takavarikoi kokouksen aikana häiritsevät tekniset laitteet. Tavaransa saa takaisin vasta kokouksen päätyttyä! Kokoussalissa on varattu kaikille kokousedustajille paikat piiri- ja jäsenjärjestöittäin. Seuraa opasteita ja teknisen sihteeristön ohjeita! 10 // YLEISET OHJEET Hyvään kokoustapaan kuuluu, että puheenvuorojen aikana liikkumista salissa vältetään. Jätä siis puheenvuoropyyntölipuke hyvissä ajoissa etukäteen. Jos keskustelun yhteydessä haluat pyytää puheenvuoron, osoita se näyttämällä edustajakorttiasi, täytä lipuke paikallasi ja toimita se pöytäkirjasihteerille vasta, kun on vuorosi nousta puhujakorokkeelle. Henkilökohtaiset keskustelut on kohteliasta käydä taukojen aikana. MUUTA Ryhmätyötilat Radisson Blu Royal –hotellissa on varattu toimikunnille omat työskentelytilat. Piireille on myös varattu perjantaiksi 14.11. kello 9.00–10.00 hotellista pieniä kokoustiloja näiden omia kokoontumisia varten. Tilat on varattu etukäteen. Näistä kokoontumisista piirien tulee tiedottaa itse kokousedustajilleen! Kokoontumisajat on toimitettu piirien puheenjohtajille tiedoksi. Pukeutuminen kaupungin vastaanotolle Vaasan kaupunki on kutsunut liiton edustajia parin tunnin iltatilaisuuteen lauantaina 15.11.2014. Mikäli saat etukäteen henkilökohtaisen kutsun tilaisuuteen, alla on ohjeita pukeutumisen suhteen. Pukeutumisesta tällaiseen tilaisuuteen Sirkka Lassilan “Uusi käytöksen kultainen kirja” antaa seuraavan ohjeen: • Naiset: Hienostunut leninki, kevyt jakkupuku, kevyt takki-leninki -yhdistelmä, elegantti housuasu, kevyet avokkaat tai vierailukengät. • Miehet: Tumma puku (musta, tummansininen tai harmaa), valkea paita, hillitty puvun väriin sointuva kravatti, mustat ohutpohjaiset kengät. Lukiolaisen vaatekaappiin tuskin on ehtinyt kertyä sopivia asuja kaikkien mahdollisten tilanteiden varalle, joten ohjetta kannattaa noudattaa soveltaen. Nykymuoti sallii aika paljon joustoa muun muassa värien suhteen. Tilaisuuden suhteen pukeutumisessa ei kannata ottaa turhia paineita. Tärkeitä puhelinnumeroita • • • • • • • SLL:n puheenjohtaja Otto Ahoniemi 040 419 5707 SLL:n varapuheenjohtaja Rami Laitila 040 703 2665 SLL:n varapuheenjohtaja Riikka Tähkävuori 050 505 2187 SLL:n pääsihteeri, kokouksen pääsihteeri Anna Munsterhjelm 040 587 9514 SLL:n järjestösuunnittelija, teknisen sihteeristön vanhin Pauliina Pajunen 045 129 6782 Ääntenlaskijoiden vanhin Mikko Martikkala 040 7083932 Vaasan taksi 06 100 411 Häiritsevä käyttäytyminen Alkoholin nauttiminen kokoustiloissa ja hotellin käytävillä on ehdottomasti kielletty. Kokouspaikalta voidaan poistaa päihteiden vaikutuksen alaisena olevat tai muuten häiritsevästi käyttäytyvät kokousedustajat. Liittokokouksessa noudatetaan alkoholilainsäädäntöä. Tupakointi on sallittu vain merkityillä tupakointipaikoilla. YLEISET OHJEET // 11 LIITE 1 KUTSU SUOMEN LUKIOLAISTEN LIITTO RY:N XXX LIITTOKOKOUKSEEN VAASAAN Suomen Lukiolaisten Liitto ry:n (SLL) liittokokous järjestetään syksyllä 2014 Vaasassa, Vaasan yliopiston Levón-salissa (Wolffintie 34, 65101 Vaasa) 14.-16.11.2014. Kokoukseen osallistuville on majoittautumismahdollisuus Radisson Blu Royal Hotel Vaasassa (Hovioikeudenpuistikko 18, 65100 Vaasa). Ilmoittautuminen alkaa perjantaina kello 10:00 ja liittokokous avataan kello 12:00. Liittokokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat. Kokouksessa valitaan SLL:n puheenjohtaja, kaksi varapuheenjohtajaa ja liittohallitus vuodelle 2014. XXX liittokokous on edustuksellinen liittokokous. Äänioikeus on ainoastaan piiri- ja jäsenjärjestöjen nimeämillä liittokokousedustajilla. Liittokokousedustajien tulee olla Suomen Lukiolaisten Liitto ry:n ja kyseisen piiritai jäsenjärjestön henkilöjäseniä, jotka ovat maksaneet lukuvuoden 2014-2015 jäsenmaksun. Henkilöjäsenet, jotka haluavat osallistua kokoukseen piiri- tai jäsenjärjestönsä äänivaltaisina edustajina, voivat ottaa yhteyttä oman piiri- tai jäsenjärjestönsä puheenjohtajaan. Piiri- ja jäsenjärjestöillä on oikeus lähettää liittokokoukseen yhteensä 300 kokousedustajaa. Kustakin piiri- ja jäsenjärjestöstä valittavien kokousedustajien lukumäärä saadaan kertomalla luku 300 piiri- tai jäsenjärjestöön kuuluvien jäsenten lukumäärällä ja jakamalla näin saatu 12 // LIITTOKOKOUSKUTSU luku kaikkien piiri- ja jäsenjärjestöjen jäsenten yhteisellä lukumäärällä. Laskennassa käytettävät jäsenmäärät tarkistetaan jäsenrekisterin 30.9.2014 tilanteen mukaan. Liittohallitus ilmoittaa piiri- ja jäsenjärjestöille kirjallisesti liittokokousedustajien lukumäärät 7.10.2014 mennessä sekä antaa yksityiskohtaiset ohjeet kokousjärjestelyistä. Jokaisella SLL:n henkilöjäsenellä on liittokokouksessa puhe- ja läsnäolo-oikeus. Lisäksi heillä on kokouksessa esitysoikeus ja oikeus asettua ehdokkaaksi vaaleissa. Liittokokouksessa ilmoittautumisen yhteydessä on esitettävä SLL:n jäsenkortti sekä todistettava henkilöllisyytensä. Liittokokousaloitteet on toimitettava sähköpostitse SLLn järjestösuunnittelijalle viimeistään 23.10.2014. Liittokokous on maksuton. SLLn kautta on mahdollista varata maksullinen hotellimajoitus 13.10.2014 mennessä. Lisätietoa kokouksesta ja majoituksesta antaa järjestösuunnittelija Pauliina Pajunen: pauliina.pajunen@ lukio.fi tai 045 129 6782. Tervetuloa mukaan liittokokoukseen! Helsingissä 26.5.2014 Liittohallitus LIITE 2 VARSINAISEN LIITTOKOKOUKSEN MENETTELYTAPAJÄRJESTYS 1 § SOVELTAMISALA Suomen Lukiolaisten Liitto (SLL) ry:n kolmannennessakymmenennessä (30.) sääntömääräisessä liittokokouksessa noudatetaan tätä menettelytapaa ja vakiintunutta vuosikokouskäytäntöä niiltä osin kuin liiton säännöissä ei muuta määrätä. Tämän menettelytavan tulkinnasta päättää liittokokouksen puheenjohtaja. 2 § PUHEENJOHTAJAT, SIHTEERIT, ÄÄNTENLASKIJAT JA PÖYTÄKIRJANTARKASTAJAT Kokoukselle valitaan puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja, pääsihteeri, pöytäkirjasihteeri sekä teknisen sihteeristön vanhin. Teknisen sihteeristön vanhinta ja muuta sihteeristöä sekä ääntenlaskijoita avustaa tarpeellinen määrä teknisen sihteeristön vanhimman valitsemaa teknistä sihteeristöä. Kokoukselle valitaan ääntenlaskijoiden vanhin sekä yksi (1) ääntenlaskija ja tälle varahenkilö kustakin äänioikeutetusta piiri- ja jäsenjärjestöstä. Kokoukselle valitaan pöytäkirjan tarkastajien vanhin sekä kolme (3) pöytäkirjantarkastajaa. Pääsihteeri vastaa siitä, että kokouksessa on jatkuvasti tarvittava määrä sihteereitä. Teknisen sihteeristön vanhin vastaa siitä, että kokouksen tekniset järjestelyt sujuvat moitteetta. Ääntenlaskijoiden vanhin vastaa siitä, että kokouksessa on jatkuvasti läsnä vähintään joko ääntenlaskija tai tämän varahenkilö kustakin äänioikeutetusta piiri- ja jäsenjärjestöstä. Pöytäkirjantarkastajien vanhin vastaa siitä, että kokouksessa on jatkuvasti paikalla vähintään kaksi pöytäkirjantarkastajaa. Yllämainittujen toimihenkilöiden ei tarvitse olla äänivaltaisia kokousedustajia. 3 § KOKOUKSEN OSALLISTUJAT Äänioikeutettuja kokousedustajia (äo) ovat Suomen Lukiolaisten Liitto ry:n sääntöjen mukaan piiri- ja jäsenjärjestöjen valtuuttamat henkilöt. Esitysoikeus ja vaalikelpoisuus (eovk) on Suomen Lukiolaisten Liitto ry:n sääntöjen mukaan henkilöjäsenillä. Puhe- ja läsnäolo-oikeus (plo) on Suomen Lukiolaisten Liitto ry:n sääntöjen mukaan liiton ja sen lehden toimihenkilöillä ja kunniajäsenillä. Kokous voi myöntää puhe- ja läsnäolo-oikeuden muillekin henkilöille. Liittokokouksen tarkkailijoiksi kutsuttujen tahojen edustajille myönnetään automaattisesti läsnäolo-oikeus ja puheoikeus esityslistan kohdassa 2. Puhe- ja läsnäolo-oikeuksien myöntämisen jälkeen kokouspaikalle saapuva henkilö voi anoa puhe- ja läsnäolo-oikeutta ilmoittautuessaan. Asian ratkaisee kokouksen pääsihteeri. 4 § TOIMIKUNNAT Toimikunnat valmistelevat liittokokouksen käsiteltäväksi tulevia asiakirjoja. Toimikunnan tehtävänä on käydä keskustelua liittohallituksen pohjaesityksistä ja tehdä tarvittaessa niihin muutosesityksiä. Liittokokous valitsee toimikuntien jäsenet piiri- ja jäsenjärjestöjen esitysten perusteella. Lisäksi kaikilla liiton henkilöjäsenillä on toimikunnan kokouksissa puheja läsnäolo-oikeus. Toimikunnan esittelijöinä toimivat liittohallituksen määräämät henkilöt. Toimikunta valitsee keskuudestaan henkilön, joka esittelee toimikunnan muutosesitykset liittokokoukselle. Muutosesityksien esittelijänä ei voi toimia toimikunnan puheenjohtaja, esittelijä tai istuvan liittohallituksen jäsen. Toimikunnalla on tekninen sihteeri, jonka valitsee liittokokous. Tekninen sihteeri vastaa toimikunnan esitysten puhtaaksikirjoittamisesta. Kokouksella on seuraavat toimikunnat: A. Tulevaisuuden perusta – lukiolaisten arvot ja periaatteet -asiakirjaa käsittelevä toimikunta Toimikuntaan kuuluu äänivaltaisena yksi edustaja kustakin piiri- ja jäsenjärjestöstä. Toimikunnan tehtävänä on käsitellä muutoksia Tulevaisuuden perusta – lukiolaisten arvot ja periaatteet -asiakirjaan. B. Tavoiteohjelmaa käsittelevä toimikunta Toimikuntaan kuuluu äänivaltaisena yksi edustaja kustakin piiri- ja jäsenjärjestöstä. Toimikunnan tehtävänä on käsitellä muutoksia tavoiteohjelmaan. C. Toimintasuunnitelmaa ja talousarviota käsittelevä toimikunta Toimikuntaan kuuluu äänivaltaisena yksi edustaja kustakin piiri- ja jäsenjärjestöstä. Toimikunnan tehtävänä on käsitellä toimintasuunnitelmaa, talousarviota ja jäsenmaksua. MENETTELYTAPAJÄRJESTYS // 13 D. Julkilausumatoimikunta Toimikuntaan kuuluu äänivaltaisena yksi edustaja kustakin piiri- ja jäsenjärjestöstä. Toimikunnan tehtävänä on valmistella kokoukselle julkilausuma. Toimikunta voi tarvittaessa äänestää esityksensä sisällöstä. Tällöin jokaisella toimikunnan jäsenellä on yksi ääni riippumatta hänen asemastaan varsinaisessa kokouksessa. Toimikunnan esittelijällä ei ole toimikunnassa äänioikeutta. Äänten mennessä tasan ratkaisee arpa. Toimikunnissa noudatetaan yleistä kokouskäytäntöä sekä soveltuvin osin tätä menettelytapajärjestystä. Toimikunnan tekninen sihteeri laatii toimikunnan tekemistä muutosesityksistä kirjallisen luettelon, joka toimitetaan ennalta sovittuun paikkaan heti toimikunnan kokouksen päätyttyä, kuitenkin viimeistään perjantaina 14.11.2014 kello 24.00. 5 § PUHEENVUOROT Puheenvuorotyypit Kokouksessa voidaan keskustelun eri vaiheissa käyttää seuraavanlaisia puheenvuoroja: A. Esittely esittelypuheenvuoro liittohallituksen vastauspuheenvuoro (ainoastaan aloitteet ja julkilausumat) B. Yleiskeskustelu keskustelupuheenvuoro repliikki ja vastaus kannatuspuheenvuoro (ainoastaan vaalit) C. Yksityiskohtainen keskustelu muutosesitys ja liittohallituksen kanta keskustelupuheenvuoro repliikki ja vastaus D. Päätöksen tekeminen ja julistaminen E. Päätöksen jälkeiset puheenvuorot eriävä mielipide päätöksen jälkeinen puheenvuoro liittohallituksen päätöspuheenvuoro F. Työjärjestyspuheenvuoro (kaikki vaiheet) Puheenvuorotyypit Esittelypuheenvuoro Asiakohdan käsittely alkaa liittohallituksen esittelypuheenvuorolla. Aloitteiden ja julkilausumien käsittely alkaa kuitenkin aloitteen tekijän tai julkilausumatoimikunnan esittelypuheenvuorolla, jota seuraa liittohallituksen vastauspuheenvuoro. Tämän jälkeen jatketaan normaalissa järjestyksessä. Keskustelupuheenvuoro Yleiskeskustelussa ja yksityiskohtaisessa keskuste14 // MENETTELYTAPAJÄRJESTYS lussa voidaan käyttää keskustelupuheenvuoroja kannan, mielipiteen, perustelujen, tiedon, kysymyksen tai muun vastaavan seikan esilletuomiseen. Keskustelupuheenvuorossa voidaan myös esittää asian lykkäämistä tai hylkäämistä. Yleiskeskustelussa keskustelupuheenvuoron tulee liittyä asiakirjaan kokonaisuutena tai yleisesti. Yksityiskohtaisessa keskustelussa keskustelupuheenvuoro voi koskea asiakirjan jotakin tiettyä osaa tai yksityiskohtaa taikka tehtyä muutosesitystä. Repliikki ja vastaus Repliikkipuheenvuoroja myönnetään ainoastaan liiton puheenjohtajistolle, asian esittelijälle sekä henkilölle, joka haluaa oikaista itseensä tai edustamaansa tahoon kohdistuneen väitteen. Alkuperäisen puheenvuoron käyttäjälle on varattu tilaisuus vastata repliikkiin. Repliikkejä myönnetään ainoastaan esittelypuheenvuoroihin, repliikkeihin, keskustelupuheenvuoroihin ja muutosesityksiin. Kannatuspuheenvuoro Puheenjohtajiston vaaleissa on mahdollisuus käyttää kannatuspuheenvuoroja tukensa ilmaisemiseksi jollekin ehdokkaalle. Normaalista poiketen ehdokas pyytää kannatuspuheenvuorot niiden pitäjien sijasta. Kannatuspuheenvuorojen määrä saa olla korkeintaan kaksi (2). Kannatuspuheenvuorojen pituus on korkeintaan kolme (3) minuuttia, minkä jälkeen kokouksen puheenjohtajalla on oikeus lopettaa puheenvuoro. Eriävä mielipide Tehtyyn päätökseen tyytymätön voi ilmoittaa päätöksen jälkeen eriävän mielipiteensä. Eriävä mielipide merkitään pöytäkirjaan. Eriävä mielipide on jätettävä myös kirjallisena. Liittohallituksen päätöspuheenvuoro Liittohallitus voi päätöksen jälkeen ilmoittaa tarpeellisiksi katsomiaan lisätietoja tai aikeitaan toimenpiteiksi päätöksen johdosta. Työjärjestyspuheenvuoro Työjärjestyspuheenvuoro saa sisältää ehdotuksen asian käsittelyn tai kokouksen lykkäämiseksi, keskeyttämiseksi tai rajoittamiseksi taikka tärkeän ilmoituksen. Työjärjestyspuheenvuorossa voi tehdä esityksen asian käsittelytavan muuttamiseksi, kokoustauoksi, kokouksen puheenjohtajan vaihtamiseksi tai esityslistalla siirtymiseksi. Jo päätettyyn esityslistan kohtaan voidaan kuitenkin palata ainoastaan, jos aiemmin tehty päätös on riidattomasti mitätön tai 5/6 päätöstä tekemässä mukana olleista sitä kannattaa. Jos päätös ei ole mitätön, edellytetään lisäksi, että se tai ne, joiden hyväksi päätös on tehty, palaamiseen suostuvat. Ehdotus asian palauttamisesta, pöydällepanosta tai hylkäämisestä voidaan tehdä myös yleiskeskustelussa. Tällöin se käsitellään keskustelun päätyttyä tavallisena päätösesityksenä. Puheenvuorojen esittäminen Puheenvuoro voidaan pyytää joko etukäteen siihen varatuilla lipukkeilla tai keskustelun aikana paikaltaan edustajakorttia kohottamalla. Puheenvuoron pyytäjän on merkittävä lipukkeeseen, mitä esityslistan kohtaa puheenvuoro koskee. Myös paikalta pyydetystä puheenvuorosta on täytettävä lipuke kirjanpitoa varten. Puheenvuorot myönnetään pyytämisjärjestyksessä. Kokouksen puheenjohtaja voi kuitenkin päättää asiakirjan käsittelystä kohdittain, jolloin puheenvuorot myönnetään käsiteltävänä olevan asiakirjan kohdan mukaisessa järjestyksessä. Työjärjestyspuheenvuorot myönnetään puheenvuorojärjestyksen ohi heti edellisen puheenvuoron päätyttyä. Repliikkipuheenvuorot myönnetään puheenvuorojärjestyksen ohi sen puheenvuoron jälkeen, jota ne koskevat. Vastaus repliikkiin myönnetään heti repliikin jälkeen. Liiton puheenjohtajiston repliikkipuheenvuorot myönnetään ennen muita repliikkejä. Puheenvuoron kesto on korkeintaan kolme (3) minuuttia. Esittelypuheenvuoron ja liittohallituksen vastauspuheenvuoron (aloitteet ja julkilausumat) kestoa ei ole rajoitettu. Repliikki ja vastaus siihen saa kestää korkeintaan kaksi (2) minuuttia. Pohjaesitys Päätöksen tekemisessä on pohjana sääntömääräisten asioiden osalta liittohallituksen esitys liittokokoukselle; liittokokouksen julkilausuman osalta julkilausumatoimikunnan esitys. Muita määräyksiä Puheenvuorot on käytettävä niitä varten osoitetulta puhujankorokkeelta. Puheenvuoron tulee pitäytyä käsiteltävänä olevaan asiaan. Puheenjohtaja keskeyttää puheenvuoron, joka ei koske asiaa tai joka ylittää sallitun enimmäispituuden. Puheenjohtaja voi rajoittaa keskustelua siten, että loput ko. asiakohdasta käytettävät puheenvuorot on pyydettävä viimeistään seuraavan puheenvuoron kuluessa. Keskustelun rajoittamisen jälkeenkin on myönnettävä puheenvuorot, jotka koskevat sen jälkeen tehtyjen esitysten kannattamista tai peruutettujen esitysten ottamista nimiin ja niiden kannattamista. 6 § PONNET Liittokokous voi päätöksen tekemisen yhteydessä hyväksyä käsiteltävään asiaan liittyvän ponnen, joka hyväksytyksi tullessaan on liittokokouksen pöytäkirjaan merkittävä toivomus tai tulkintaohje päätettyyn asiaan liittyen. Liittokokouksen puheenjohtaja päättää ponsiesitysten käsittelystä. Kaikki ponsiesitykset on jätettävä kokouksen sihteeristölle kirjallisena. 7 § ALOITTEIDEN KÄSITTELY Aloitteet käsitellään yksi kerrallaan. Aloitteen tekijän esittelypuheenvuoron jälkeen liittohallitus antaa vastauksensa aloitteeseen, jossa se samalla esittää aloitteen hyväksymistä tai hylkäämistä. Liittohallituksen vastauksen jälkeen käydään keskustelu aloitteesta. Mikäli liittohallitus esittää aloitteen hylkäämistä eikä keskustelun kuluessa joku esitysoikeutettu kokousedustaja toisen esitysoikeutetun kannattamana esitä aloitteen hyväksymistä, aloite hylätään. Aloitteen tekijä voi jo esittelypuheenvuoronsa aikana mainita, kuka esittää aloitteen hyväksymistä ja kuka kannattaa esitystä. Mikäli liittohallitus esittää aloitteen hyväksymistä eikä toisin keskustelun kuluessa esitetä, aloite hyväksytään. Tarvittaessa aloitteen hyväksymisestä tai hylkäämisestä äänestetään. 8 § ASIAKIRJOJEN KÄSITTELY Asiakirjat, joiden käsittelyä on valmisteltu toimikunnassa, käsitellään seuraavalla tavalla: 1. Yleiskeskustelu Yleiskeskustelussa keskustellaan asiakirjasta kokonaisuudessaan puuttumatta yksityiskohtiin. a) Liittohallituksen esittelypuheenvuoro. Asiakirjan valmistelusta vastannut liittohallituksen jäsen esittelee asiakirjan. b) Asiakirjaa käsitelleen toimikunnan edustaja esittelee yleiskeskustelussa toimikunnan yleisen näkemyksen koko asiakirjasta. c) Muu yleiskeskustelu. 2. Yksityiskohtainen keskustelu Yksityiskohtaisessa keskustelussa asiakirja käsitellään kohdittain järjestyksessä. Käsittelyyn otetaan ainoastaan etukäteen kirjallisena jätetyt muutosesitykset, joita ovat voineet tehdä toimikunnan lisäksi kaikki esitysoikeutetut kokousedustajat. Kaikki muutosesitykset asiakirjoihin on jätettävä kirjallisena ennalta sovittuun paikkaan puhtaaksikirjoittamista varten viimeistään perjantaina 14.11.2014 kello 24.00. Tekninen sihteeristö kokoaa kaikki muutosesitykset ja jakaa niistä listan kaikille kokousedustajille ennen ko. asiakirjan käsittelyä. Muutosesitykset käsitellään yksi kerrallaan seuraavasti: a) Toimikunnan esittelijä tai muutosesityksen tekijä esittelee muutosesityksen. b) Liittohallitus ilmoittaa kantansa muutosesitykseen. c) Muutosesityksestä käydään keskustelu ja äänestys. Pohjaesitys osallistuu äänestykseen riippumatta liittohallituksen kannasta. Keskustelun aikana ei ole mahdollista tehdä uusia muutosesityksiä eikä uudelleen muotoilla jo jätettyjä. MENETTELYTAPAJÄRJESTYS // 15 Vuoden 2015 toimintasuunnitelmaa koskevien muutosesitysten yhteydessä on tehtävä myös vastaava muutosesitys vuoden 2015 talousarvioon. Liittohallituksella on oikeus korjata jälkikäteen asiakirjojen kirjoitus- ja kielioppivirheet asiakirjojen ajatussisältöä muuttamatta. Kirjoitus- ja kielioppivirheitä käsitteleviä muutosesityksiä ei käsitellä liittokokouksessa, mutta korjausesitykset voi toimittaa kirjallisesti liiton toimistolle liittokokouksen jälkeen. 9 § ÄÄNESTYKSET Jos asiasta on äänestettävä, kokouksen puheenjohtaja ratkaisee, toimitetaanko koeäänestys. Jos koeäänestyksen tulos on kiistaton, voi kokous ratkaista asian sen mukaan. Muussa tapauksessa toimitetaan varsinainen äänestys. Myös mikäli yksikin kokousedustaja vaatii varsinaisen äänestyksen suorittamista, se suoritetaan. Varsinainen äänestys suoritetaan aina avoimena. Suljettua lippuäänestystä käytetään vain vaaleissa. Koeäänestyksen toimittamista johtaa kokouksen puheenjohtaja. Kun kokous päättää suorittaa varsinaisen äänestyksen, kutsuu kokouksen puheenjohtaja ääntenlaskijoiden vanhimman johtamaan varsinaisen äänestyksen toteuttamista. Varsinaisen äänestysten yhteydessä ääntenlaskenta suoritetaan siten, että kunkin piiri- ja jäsenjärjestön äänet laskee ko. delegaation ääntenlaskija ääntenlaskijoiden vanhimman osoittamalla tavalla. Ääntenlaskijat ilmoittavat kukin vuorollaan äänestyslukunsa ääntenlaskijoiden vanhimmalle, joka ilmoittaa koko äänestyksen tuloksen kokouksen puheenjohtajalle. Puheenjohtaja toteaa tuloksen kokoukselle. Ääntenlaskijoiden vanhimman ollessa estyneenä hänen sijaisenaan toimii ääntenlaskijoiden vanhimman määräämä ääntenlaskija. Avoimessa äänestyksessä ääni annetaan kohottamalla edustajakortti puheenjohtajan tai ääntenlaskijoiden vanhimman määräämällä hetkellä. Koeäänestyksen äänestysjärjestyksestä päättää kokouksen puheenjohtaja. Varsinaisen äänestyksen äänestysjärjestyksestä ja -menettelystä päättävät kokouksen puheenjohtaja ja ääntenlaskijoiden vanhin yhdessä. Ehdotus säätiön sääntöjen muuttamisesta katsotaan hyväksytyksi, jos se on saanut vähintään kolme neljäsosaa (3/4) annetuista äänistä. Kokouksen puheenjohtajan julistettua saliin äänestysrauhan ei saliin ole mahdollista saapua eikä sieltä poistua. 10 § VAALIT Esityslistan kohdassa 21.1 käytetään suljettua lippuäänestystä siten, että mikäli ehdolle on asettunut enemmän kuin yksi henkilö, suoritetaan vaali. Vaalissa henkilö tulee valituksi, jos hän saa yli puolet äänestyksessä annetuista äänistä. Mikäli kukaan ehdokkaista ei saa ensimmäisessä äänestyksessä yli puolta annetuista äänistä, jatkavat kaksi eniten ääniä saanutta toisessa äänestyksessä. Siinä enemmän ääniä saanut ehdokas on tullut valituksi. Mikäli toisen kierroksen äänet menevät tasan, ratkaisee vaalin arpa. 16 // MENETTELYTAPAJÄRJESTYS Ehdolle päästäkseen ehdokkaan on ilmoitettava halustaan kokouksen puheenjohtajalle kirjallisesti viimeistään lauantaina 15.11.2014 kello 10.00. Esityslistan kohdassa 21.2 käytetään suljettua lippuäänestystä siten, että mikäli ehdolle on asettunut enemmän kuin kaksi henkilöä, suoritetaan vaali. Vaalissa jokainen äänivaltainen kokousedustaja äänestää kahta ehdokasta. Molemmat äänestyslippuun merkityt ehdokkaat saavat yhden (1) äänen. Kaksi eniten ääniä saanutta ehdokasta tulevat valituksi. Mikäli äänestyslippuun on kirjoitettu enemmän tai vähemmän kuin kaksi nimeä tai kaksi samaa nimeä, lippu hylätään. Mikäli äänet menevät tasan, ratkaisee vaalin arpa. Ehdolle päästäkseen on ehdokkaan ilmoitettava halustaan kokouksen puheenjohtajalle kirjallisesti viimeistään 20 minuuttia puheenjohtajavaalin tuloksen julkistamisen jälkeen. Esityslistan kohdassa 22.1 päätetään ennen vaalia, kuinka monta henkilöä liittohallitukseen valitaan. Kohdassa 22.2 käytetään suljettua lippuäänestystä siten, että äänestyslippuun kirjataan vähintään yksi ja enintään niin monta ehdokasta kuin edellisessä kohdassa on päätetty hallitukseen valita. Vaalissa noudatetaan liiton säännöissä määrättyä suhteellista vaalitapaa, jossa lippuun ensimmäiseksi kirjoitettu ehdokas saa yhden (1) äänen, toinen puoli (1/2) ääntä, kolmas kolmasosaäänen (1/3) jne. Liittohallitukseen valitaan kohdassa 22.2 päätetty määrä eniten ääniä saaneita. Äänten mennessä tasan vaalin ratkaisee arpa. Mikäli äänestyslippuun on merkitty kaksi tai useampi samaa nimeä, tai mikäli äänestyslipussa on useampi nimi kuin on valittavia henkilöitä, lippu hylätään. Ehdolle päästäkseen on ehdokkaan ilmoitettava halustaan kirjallisesti kokouksen puheenjohtajalle viimeistään 20 minuuttia varapuheenjohtajavaalin tuloksen julkistamisen jälkeen. Suljetun lippuäänestyksen toimittamista johtaa ääntenlaskijoiden vanhin. Äänestysliput jaetaan äänioikeutetuille kokouspaikalla muun kokousmateriaalin yhteydessä. Äänioikeutettujen kokousedustajien tulee tarkastaa heti ilmoittautumisen jälkeen, että äänestyslaput löytyvät suljetusta kirjekuoresta. Äänioikeutettu kokousedustaja on velvollinen huolehtimaan äänestyslapuistaan. Mikäli edustaja kadottaa äänestyslappunsa, ei uusia voida antaa. Annettujen äänien määrän tulee täsmätä läsnäololistan ilmoittaman paikalla olevien äänioikeutettujen kokousedustajien määrän kanssa. Vaalin aikana salissa ei saa olla paikalla muita kuin äänioikeutetut kokousedustajat, kokouksen puheenjohtajat, pääsihteeri, ääntenlaskijat ja tekninen sihteeristö. Kokouksen puheenjohtajan julistettua saliin äänestysrauhan ei saliin ole mahdollista saapua eikä sieltä poistua. Äänioikeutetut kokousedustajat käyvät pudottamassa äänestyslipun vaaliuurnaan edustajanumeron mukaisessa järjestyksessä ääntenlaskijoiden vanhimman ilmoittamassa tahdissa. Vaaliuurnaa hoitavat ääntenlaskijoiden vanhimman nimeämät teknisen sihteeristön jäsenet. Vaalin yhteydessä äänioikeutettujen kokousedustajien on esitettävä edustajakorttinsa sekä henkilöllisyystodistus. Poikkeuksista päättää kokouksen puheenjohtaja kuultuaan kokouksen pääsihteeriä. Vaalien ääntenlaskennasta vastaa ääntenlaskijoiden vanhin. Esityslistan kohtien 21.1, 21.2 ja 22.2 suljetussa vaalissa hyväksytään vain äänestystapahtuman yhteydessä ääntenlaskijoiden leimaamat äänestysliput. Ääntenlaskenta suoritetaan suljettuna ja salaisena kuitenkin siten, että kokouksen puheenjohtajalla, pääsihteerillä ja teknisen sihteeristön vanhimmalla on oikeus seurata laskentaa teknisten neuvonantajien ominaisuudessa. Vaikka vaalissa käytettäisiinkin useampaa uurnaa, lasketaan kaikki äänet yhteisesti. Vaalimainonta on kokouksessa sallittua esitteitä ja muuta materiaalia jakamalla kokoustaukojen aikana. Julisteiden tai muun vaalimateriaalin kiinnittäminen kokoussalin seiniin tai irtaimistoon on kielletty. Äänestysmenettelystä määrää yksityiskohtaisemmin kokouksen puheenjohtaja yhdessä ääntenlaskijoiden vanhimman kanssa. 11 § ESTEELLISYYDET Liittohallituksen jäsenet ja muut vastuuvelvolliset eivät saa ottaa osaa äänestykseen päätettäessä • tilintarkastajan valitsemisesta tai erottamisesta • tilinpäätöksen vahvistamisesta • vastuuvapauden myöntämisestä • kun asia koskee hallintoa, josta hän on vastuussa. Päätösesitysten tekeminen on kuitenkin sallittua. Em. henkilöt poistuvat kokoussalista päätöksenteon ajaksi. Lisäksi henkilökohtainen esteellisyys on kaikilla kokousosanottajilla silloin, kun päätetään jäsenen ja yhdistyksen välisestä sopimuksesta tai muusta asiasta, jossa jäsenen yksityinen etu on ristiriidassa yleisen edun kanssa. 12 § ASIAN KÄSITTELYN JA KOKOUKSEN KESKEYTTÄMINEN Milloin on tehty kannatettu esitys asian panemiseksi pöydälle (lykkäys) tai sen palauttamiseksi valmisteltavaksi, asian käsittely keskeytetään, ja puheenjohtaja pyytää varaamaan puheenvuorot koskien vastaavasti pöydälle panoa tai palauttamista. Kun pyydetyt puheenvuorot on pidetty, ratkaistaan asia tarvittaessa äänestämällä. Kokouksen puheenjohtaja päättää kokouksen tauoista. MENETTELYTAPAJÄRJESTYS // 17 LIITE 3 TOIMINTAKERTOMUS 2013 EDUNVALVONTA Vahva vaikuttaminen on Suomen Lukiolaisten Liiton strategian tärkein tavoite. SLL tähtää tunnettuun ja tunnustet-tuun asemaan lukiolaisten edunvalvojana niin paikallisella, kansallisella kuin kansainväliselläkin tasolla. Vuonna 2013 SLL jatkoi pitkäjänteistä vaikuttamistyötään ja pyrki olemaan aina siellä, missä lukiosta keskustellaan, sekä nostamaan itse aktiivisesti esiin uusia näkökulmia, niin päättävissä pöydissä kuin julkisessa keskustelussakin. 1.1. VALTAKUNNALLINEN EDUNVALVONTA Yleistä Liiton edunvalvontasektorin toiminta oli läpi vuoden vaiherikasta ja vauhdikasta. Liiton puheenjohtaja ja edunval-vonnan asiantuntijat joutuivat perustyönsä ohessa reagoimaan usein yllätäviinkin valtakunnan politiikan kääntei-siin, joista mainittakoon koulujen työrauhaesitys ja oppivelvollisuuden laajentaminen. Edunvalvonnan työnjako selkiytyi entisestään, kun keväällä edunvalvonta-asiamiesten nimikkeet muutettiin asiantuntijoiden vastuualueita paremmin vastaaviksi. Milla Halme toimii liiton sosiaalipoliittisena ja Joonas Mikkilä koulutuspoliittisena asiantunti-jana. Vastuu nuorisopolitiikasta jakautui molemmille asiantuntijoille. Vastuu paikallisesta edunvalvonnasta siirtyi suunnitellusti liiton järjestösuunnittelijalle. Asiantuntijat toimivat myös kouluttajina liiton aktiivi- ja oppilaskuntata-pahtumilla. Liiton edunvalvonnan ote pyrittiin toimintaympäristön ailahtelevaisuudesta huolimatta pitämään kehittävänä ja proaktiivisena. Samalla kun liitto reagoi aktiivisesti lukiolaisia koskeviin olennaisiin päivänpolttaviin kysymyksiin, pyrki se myös herättämään keskustelua julkisuudessa vähemmälle huomiolle jääneistä lukiolaisia, lukiokoulutusta ja koko koulutusjärjestelmää koskevista haasteista. Esimerkkeinä näistä mainittakooon uusien ylioppilaiden koulutus-takuu tai digiteknologian mahdollisuudet oppilaiden ja opiskelijoiden opiskelumotivaation vahvistamisessa. Liitto oli puheenjohtajan ja asiantuntjoiden voimin edustettuna olennaisimmissa lukiolaisia koskevia päätöksiä val-mistelevissa työryhmissä, kuten lukion tavoiteja tuntijakotyöryhmä sekä opiskeluterveydenhuollon kehittämisen työryhmä. Poliittiset päättäjät ja päätöksiä 18 // TOIMINTAKERTOMUS 2013 valmistelevat virkamiehet hyödynsivät liiton koulutus-, sosiaali- ja nuori-sopoliittista asiantuntemusta muissakin yhteyksissä tasaisesti läpi vuoden. Liitto tuotti pyynnöstä kirjallisia lausun-toja ja aineistoja etenkin opetus- ja kulttuuriministeriölle, sosiaali- ja terveysministeriölle, Opetushallitukselle sekä eduskunnan valiokunnille ja puolueryhmille. Liiton puheenjohtaja ja asiantuntijat tapasivat vuoden aikana lukiolaisten kannalta olennaisimmat päättäjä- ja vir-kamiestahot sekä tekivät tiivistä yhteistyötä eri sidosryhmien, erityisesti muiden opiskelija- ja nuorisojärjestöjen, kanssa. Uutena vaikuttamissuuntana liitto painotti yliopistojen ja korkeakoulujen yhteistyöelimiä. Liiton näkyvyys oli hyvällä tasolla läpi vuoden niin mediassa kuin sidoryhmien tilaisuuksissa. Liiton kannanottoja ja mielipidekirjoituksia julkaistiin eri medioissa, ja liiton puheenjohtaja esiintyi useaan otteeseen niin sanomalehdissä, radiossa kuin televisiossa. Lisäksi liiton puheenjohtaja ja asiantuntijat toimivat useissa eri tilaisuuksissa puheenvuo-ron pitäjinä ja panelisteina. Erityisesti liiton toteuttamat lukiolaistutkimukset ja -selvitykset olivat kysyttyä sisältöä useilla eri tapahtumilla. Asiantuntijat tuottivat myös pyynnöstä kirjallista sisältöä sidosryhmien virallisiin julkaisui-hin sekä valmistelutyöhön. Liitto järjesti kaksi eduvalvonta-aiheista seminaaria, joista ensimmäinen keskittyi sosiaali- ja toinen koulutuspoli-tiikkaan. Keväinen Huippu lukio -seminaari keräsi Opetushallituksen tiloihin noin 60 nuorten kasvun ja hyvinvoinnin asiantuntijaa sekä lukiolaisaktiivia. Syksyinen Lukiolainen 2020 -seminaari taas houkutteli Turun Suomalaisen Yh-teiskoulun lukiolle kaikkiaan noin 80 yleissivistävän koulutuksen tulevaisuudesta kiinnostunutta asiantuntijaa ja lukiolaisaktiivia. Lisäksi liiton edunvalvonta palveli yksittäisiä lukiolaisjäseniä vastaten sähköpostitse ja puhelimitse esitettyihin ky-symyksiin. Kysymykset vaihtelivat yksittäisen lukiolaisen asemaa koskevista koulutus- ja sosiaalipoliittisista kysy-myksistä aina koko oppilaskunnan asemaa ja vaikuttamismahdollisuuksia koskeviin tiedusteluihin. Jäsenet saivat tiedusteluihinsa vastauksen ripeästi ja luottamuksellisesti. Koulutuspolitiikka Liiton koulutuspoliittisen edunvalvonnan keskeisiä teemoja vuoden 2013 aikana olivat (1) lukiokoulutuksen valta-kunnallinen uudistustyö, (2) ylioppilastutkinnon kehittämistyö, (3) korkea-asteen opiskelijavalintauudistus sekä lukioiden ja korkeakoulujen yhteistyö, (4) lukiokoulutuksen sekä koko toisen asteen koulutuksen rahoitusjärjestelmä ja (5) oppivelvollisuuden laajentaminen. (1) Lukiokoulutuksen valtakunnallinen uudistustyö käynnistyi heti vuoden alussa, kun valtioneuvosto asetti opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) alaisuuteen työryhmän valmistelemaan lukion valtakunnallisia tavoitteita ja tuntija-koa koskevan valtioneuvoston asetuksen uudistamista. Liitto nimettiin ensimmäistä kertaa historiansa aikana työ-ryhmän jäseneksi. Työryhmässä liittoa edusti puheenjohtaja Sazonov. Tavoite- ja tuntijakotyön valmistelu- ja vaikuttamistyö oli liitossa käynnistynyt jo edellisenä vuonna ja sitä jatkettiin pitkin vuotta. Liittohallitus päätti heti alkuvuodesta vuoden 2012 liittokokouksen hyväksymän tavoiteohjelman poh-jalta liiton yksityiskohtaisemmat tuntijakotavoitteet. Työryhmätyöskentelyn ja sen edellyttämän suunnittelutyön ohessa liitto tapasi olennaisia sidosryhmiä keskittyen kevään aikana erityisesti aineenopettaja- ja työmarkkinajärjes-töihin. Syksyllä vaikuttamistyö kohdistui tavoite- ja tuntijakoasetuksesta päättäviin hallituspuolueisiin. Tuntijako-työryhmä jätti lopullisen esityksensä opetusministerille joulukuussa, minkä jälkeen liitto valmistautui vaikuttamaan valtioneuvoston lopulliseen tuntijakopäätökseen. Katseet käännettiin jo vähitellen myös tuntijakotyötä seuraavaan lukion opetussuunnitelman perusteiden uudista-miseen. Tätä varten liitto piti tiiviisti yhteyttä erityisesti opetussuunnitelmatyöstä vastaaviin tahoihin Opetushalli-tuksessa (OPH). Liitto osallistui myös asiantuntijatahona lukion opinto-ohjauksen laatukriteerien valmisteluun OPH:ssa. (2) Ylioppilastutkinnon kehittämistyön osalta tapahtui vuoden aikana varsin paljon. Ensinnäkin Ylioppilastutkinto-lautakunta (YTL) päätti tutkinnon sähköistämisen aikataulusta ja yleisestä toteutuksesta, mitkä myötäilivät pitkälti liiton pitkäaikaisia kantoja. Tutkinnon asteittainen sähköistäminen merkitee isoja muutoksia lukion opetukselle ja oppimisympäristöille, mihin liitto otti julkisuudessa myös useaan otteeseen kantaa. Digitaalisen muutoksen tueksi liitto luovutti edellisvuoden Studia-messuilla kerätyn adressin OPH:n pääjohtajalle. Adressi kosketti lukioiden lan-gattomien verkkoyhteyksien parantamista. Toisekseen liitto kävi alkuvuodesta varsin intensiivistä keskustelua YTL:n uuden johdon kanssa tutkinnon arvosano-jen vertailukelpoisuuden parantamisesta. Keskustelut koskivat ennen kaikkea vertailukelpoistamisen toteutusta, eikä niinkään itse tavoitetta. Liitto tyrmäsi idean arvostelun pohjana käytettävästä ankkurikokeesta ja toivoi vertai-lukelpoisuuden edistämisen perustuvan matemaattisiin skaalausmalleihin. Samalla liitto esitti kielten kokeisiin pe-rinteisen arvostelun rinnalle eurooppalaisen viitekehyksen mukaista osaamisluokka-arvostelua. YTL päätyi lopulta asiassa liiton kannoille. Kokonaan uuden yleissivistyskoetyypin valmistelu jätetiin tulevaisuuteen, ja äidinkielen uuden aineistokokeen käyttöönotto lykättiin vastaamaan sähköisen äidinkielenkokeen käyttöönottoa. Kolmanneksi liitto osallistui YTL:n matematiikan kokeen uudistusryhmän työhön, joka jätti esityksensä uudesta kaksiosaisesta kokeesta syksyllä. Lisäksi liitto nimettiin jäseneksi YTL:n uuteen lukiotyöryhmään. (3) Liitto jatkoi vaikuttamista uusien ylioppilaiden korkea-asteelle siirtymisen sujuvoittamiseksi niin perinteisin kuin uusin keinoin. Liitto oli ensinnäkin edellisvuosien tapaan edustettuna OKM:n korkeakoulujen opiskelijavalinta-uudistusta pohtivassa työryhmässä. Lisäksi liitto teki uusia avauksia valmistelemalla lukioiden ja korkeakoulujen yhteistyön tiivistämistä koskevan toimenpidemuistion. Sen pohjalta liitto esitteli ajatuksiaan niin yliopisto- kuin ammattikorkeakoulusektorin olennaisille tahoille, erityisesti rehtorineuvostoille Unifille ja Arenelle, opetuksesta vastaaville vararehtoreille, avoimen yliopiston foorumille sekä opintohallinnon päälliköille. Liitto jätti myös rehtori-neuvostoille asiasta konkreettisen hanke-esityksen. Lukiolaisten korkeakouluvalmiuksiin liittyen liitto otti myös voimakkaasti kantaa Viksu-tiedekilpailun yllättävään hyllyttämiseen. Liitto painotti tiedekasvatuksen merkitystä lukiolaisten korkeakouluvalmiuksien rakentumisessa ja esitti OKM:lle tiedekasvatuksen kehittämiseen keskittyvän työryhmän perustamista. Näin OKM lopulta toimikin. (4) Toisen asteen koulutuksen rahoitusjärjestelmän uudistaminen puhututti paljon kevään aikana. Liitto vaikutti yhdessä työmarkkina- ja opiskelijajärjestöjen kanssa sen puolesta, että toisen asteen koulutuksen rahoitusta ei siir-rettäisi OKM:n hallinnonalalta valtiovarainministeriön hallinnonalalle niin kutsuttuun yhden putken valtionsuusjär-jestelmään. Liiton ja sidosryhmien yllätykseksi alkuperäiset suunnitelmat lopulta pyörrettiin ja toisen asteen rahoi-tuskokonaisuutta päätettiin kehitettävän OKM:n hallinnonalalla. Samassa yhteydessä liitto jatkoi jo aiemmin alkanutta vaikuttamistyötään lukiokoulutuksen rahoitusperusteiden uudistamiseksi. Erityisesti liitto keskittyi herättämään keskustelua lukiorahoituksen osaksi suunnitellun tulokselli-suusrahoitusosan mielekkyydestä ja vaikuttavuudesta. Myös lukiokoulutuksen rahoitukseen vuosina 2014 ja 2015 kohdistuvat merkittävät tasoleikkaukset herättivät liitossa huolta. Liitto toisti kantansa, jonka mukaan leikkaukset olisi tehtävä mahdollisimman kohdennetusti laajamittaista lukioiden kurjistumista välttäen. Yhtenä vaihtehtona liitto piti edelleen esillä lukion rahoitusperusteissa niin kutsutun pienten lukioiden lisän korvaamista alueelliseen saavutettavuuteen perustuvalla lisällä. Rahoitusperusteisiin ja tuloksellisuusosuuteen liittyvät viralliset päätökset olivat vielä lokakuussa tekemättä. (5) Maan hallituksen syksyiset rakennepoliittiset päätökset pitivät sisällään myös koulutuspoliittisia toimenpiteitä. Niistä liiton kannalta merkittävin oli oppivelvollisuuden laajentaminen, joka tuli koulutuspoTOIMINTAKERTOMUS 2013 // 19 litiikkaa tiiviisti seuran-neillekin yllätyksenä. Liitto otti asiaan välittömästi kriittisen kannan ja pyrki julkisuudessa nostamaan esiin päätök-seen liittyvää ongelmallisuutta. Liitto valmisteli vaikuttamistyönsä tueksi laajan tausta-aineiston, joka piti sisällään päätöksen seurauksien ja vaikutusten analysointia sekä vaihtoehtoisia tapoja puuttua koulupudokkuuden ongel-maan. Liitto korosti, että koko ikäluokkaan kohdistuvan päätöksen sijaan ongelmaan oli puututtava kohdennetum-min ja vaikuttavammin toimin. Sosiaalipolitiikka 2013 oli ensimmäinen toimintavuosi, jolloin edunvalvontasektorilla on ollut kaksi asiantuntijaa, joiden edunvalvon-nalliset sektorit on jaettu koulutus- ja sosiaalipolitiikkaan. Tämä on mahdollistanut sosiaalipoliittisen sektorin vah-vemman haltuunoton ja toiminnan kentän laajemman hahmottamisen. Vuoden 2013 aikana on lisätty liiton yhteiskuntasuhteita, tehty uusia yhteistyökumppanuuksia ja laajennettu liiton sosiaalipoliittista osaamista. Liiton sosiaalipoliittisen edunvalvonnan keskeisimpiä teemoja vuoden 2013 aikana olivat (1) opintotuen uudistaminen, (2) koulujen ja oppilaitosten työrauhakeskustelu, (3) oppilas- ja opiskeluhuoltolain valmistelu, (4) opiskeluterveydenhuollon kehittäminen ja (5) yhdenvertaisuuden edistäminen useassa erilaisessa hankkeessa. Lisäksi liitto aloitti uutta yhteistyötä mm. sisääasiainministeriön sisäisen turvallisuuden sihteeristön kanssa koskien väkivaltaisen ekstremismin sekä naisiin kohdistuvan väkivallan ehkäisemistä. Liitto on myös osallistunut aktiivisesti nuorten syrjäytymistä koskevaan keskusteluun. (1) Opintotuen rakenteellisen kehittämisen työryhmän päätettyä työnsä opintotuen suhteen oltiin odotetusti teke-mässä päätöksiä kevään 2013 kehysriihessä. Liitto jatkoi yhteistyötä kaikkien valtakunnallisten opiskelijajärjestöjen kanssa puolustaen yhdessä luotua kokonaisratkaisua, jossa nykymuotoinen opintotuen rakenne säilytettäisiin. Opin-totukikeskustelu kuohui siinä määrin, että opiskelijajärjestöt järjestivät yhdessä mielenosoituksen maaliskuun 20. päivä. Lisäksi yhteistyötä tehtiin yhteisista kannoista tiedottaessa ja valtioneuvoston päätöksistä lausuttaessa. Liitto korosti opintotukea koskevissa kannanotoissaan ja lausunnoissaan sujuvaa siirtymistä toiselta asteelta kor-kea-asteelle varattomuuden sitä estämättä ja painotti opiskelijoiden yhdenvertaista kohtelua, jonka vuoksi toisen vanhempien tulorajat on poistettava itsenäisesti asuvan täysi-ikäisen toisen asteen opiskelijan opintotuesta. Tämä tavoite kevään kehysriihessä saavutettiin ja tulorajat tullaan nostamaan kunnes ne on täysin poistettu. Lisäksi liitto kannatti toisen asteen opintotuen ja koulumatkatuen tukiajan yhdenmukaisia laskuperusteita. Syksyn budjettiriihes-sä opintotukea käsiteltiin vain korkea-asteen opiskelijoiden opintotuen osalta. Koulujen ja oppilaitosten työrauhakeskustelu (2) kävi erityisesti alkuvuodesta vilkkaana, kun Opettajien 20 // TOIMINTAKERTOMUS 2013 ammattijärjestö vaati opettajille lisää työvälineitä häiriökäyttätymiseen puuttumiseen. Liitto suhtautui esitetyistä keinoista takavarikointioikeuteen sekä omaisuuden ja henkilön tarkastuksiin kielteisesti huomauttaen, että esitetyt keinot ovat tavoitteeseen nähden liian rajuja, loukkaavat opiskelijan perusoikeuksia eivätkä ne puutu mahdollisen häiriökäyttäytymisen syihin millään tavalla. Liitto osallistui aiheesta käytävään mediakeskusteluun, mutta pyrki tuomaan näkemystään esiin myös poliittisen vaikuttamisen kautta. Lisäksi liitto valmisteli aiheeseen liittyvää taustamateriaa-lia, jota on käytetty vaikuttamistyön apuna. Liiton kantojen valmistelussa tehtiin yhteistyötä juridiikan asiantuntun-tijoiden kanssa. Eduskuntakäsittelyssä niin sanottu työrauhapaketti lähetettiin perustuslakivaliokunnan tarkastelta-vaksi, jossa lakiesityksiin tehtiin huomattavia liiton linjojen mukaisia tarkennuksia ja reunaehtoja. Esitystä lieven-nettiinkin huomattavasti valiokuntakäsittelyn aikana. Eduskunta hyväksyi työrauhalait joulukuussa ja ne tulivat voimaan jo 1.1.2014. Niin ikään alkuvuodesta 2013 tuli lausunnolle odotettu luonnos hallituksen esityksestä oppilas- ja opiskelijahuoltolaiksi (3). Liiton kommentit esityksestä olivat pääosin myönteisiä, mutta liitto on ollut huolissaan lain toteuttamiseen annettavien määrärahojen riittävyydestä ja kuntien halukkuudesta investoida oppilas- ja opiskelijahuollon palvelui-hin. Varsinainen hallituksen esitys annettiin eduskunnan käsiteltäväksi alkukesästä ja liitto oli kuultavana sosiaali- ja terveysvaliokunnassa syyskuussa. Liitto toisti huolensa lain toteuttamisen riittävästä resursoinnista ja lisäksi korosti luottamuksen merkitystä sekä opiskelijan vaikuttamismahdollisuuksia opiskeluterveydenhuollon palveluissa. Esitys-tä oppilas- ja opiskelijahuoltolaista käsiteltiin eduskunnassa yhdessä koulujen ja oppilaitosten työrauhaa koskevien esitysten kanssa ja lakiesitys hyväksyttiin joulukuussa. Vuoden 2013 ajan sosiaali- ja terveysministeriössä toimi opiskeluterveydenhuollon kehittämistyöryhmä (4). Työryhmässä liittoa edustivat puheenjohtaja Sazonov sekä asiantuntija Halme. Työryhmän tehtävänä oli parantaa opis-kelijoiden terveydenhuoltoa. Sen tavoitteena oli paitsi ylläpitää myös edistää opiskelijoiden terveyttä ja opiskelukykyä. Työryhmän on tarkoitus tehdä ehdotuksia mm opiskeluterveydenhuollon seurantajärjestelmän kehittämisestä ja opiskeluterveydenhuoltoon liittyvistä lainsäädännön muutostarpeista. Toisen asteen opiskelijoiden opiskeluter-veydenhuollon palvelut ovat olleet työryhmän käsittelyn ytimessä. Työryhmä ei saanut työtään päätökseen vuoden 2013 aikana, vaan työ jatkuu vuonna 2014. Työryhmässä edustajana jatkaa Halme. Liitto osallistui vuoden 2013 useisiin hankkeisiin, joiden tarkoituksena on edistää yhdenvertaisuutta ja torjua syrjintää sekä vihapuhetta (5). Yhteistyötä hankkeissa tehtiin muiden opiskelija- ja nuorisojärjestöjen kanssa sekä viran-omaisten kuten opetus- ja kulttuuriminisiteriön sekä sisäsiainministeriön kanssa. Tällaisia hankkeita olivat Euroo-pan neuvoston käynnistämä, suomessa Plan Suomen koordinoima nuorten Ei vihapu- heelle -liike, jossa liitto on kumppanina. Lisäksi liitto on tehnyt yhteistyötä Suomen ammattiin opiskelevien liitto Sakki ry:n, Finlands Svenska Skolungdomsförbund rf:n ja Seta ry:n kanssa Normit nurin –hankkeessa, jonka tavoitteena on edistää yhdenvertai-suutta oppilaitoksissa herättämällä keskustelua yhteiskunnassa vallitsevista normeista ja yhdenvertaisuustavoitteis-ta ja tuottamalla välineitä näiden käsittelyyn. Jouluussa julkaistiin hankkeessa tuotettu normikriittinen ”Älä oleta” –opetusmateriaali, joka sai positiivisen vastaanoton ja julkaisutilaisuus hienosti mediahuomiota. Nuorisopolitiikka Liiton nuorisopoliittinen vaikuttamistyö keskittyi ennen kaikkea vuoden alusta voimaan tulleen nuorisotakuun seu-rantaan ja valmisteluun. Liitto osallistui edunvalvonta-asiantuntijoiden toimesta nuorisoyhteistyö Allianssin nuori-sotakuun taustaryhmän toimintaan. Nuorisotakuuseen liittyvänä uutena avauksena liitto esitti julkisuudessa idean opiskelupaikatta jääneiden ylioppilaiden mahdollisuudesta välivuoden aikana maksuttomaan avoimeen korkeakou-luopetukseen. Nuorisotakuuta ja siihen liittyvää liiton kannanmuodostusta käsiteltiin myös syksyn Water-oppilaskuntafestivaalien edunvalvontatyöpajoissa. Liitto osallistui yhdessä Allianssin sekä muiden opiskelijajärjestöjen kanssa Porin SuomiAreena-tapahtumaan yhtei-sellä nuorisopoliittisella teemalla, jonka keskiössä oli sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus. Teemasta tuotettiin liiton ja muiden järjestöjen voimin materiaalia, jota jaettiin SuomiAreenan kansalaistorilla. Julkaisu- ja tutkimustoiminta Liitto laati uudistuneen tavoiteohjelman pohjalta sidosryhmille suunnatun Lukiolainen 2020 -teesistön, joka käsitteli tulevaisuuden lukiolaisen opiskelua ja hyvinvointia. Teesit julkaistiin painetussa muodossa ja niitä jaettiin liiton tapahtumilla ja sidosryhmätapaamisilla. Virallisen teesistön tueksi liitto laati laajan kirjon tapauskohtaisia muistiota. Liitto toteutti lukiolaisten, vanhempien ja koulun henkilökunnan käyttöön tarkoitetun lukiolaisoppaan, joka tarjoaa vastauksia lukiolaisen arkeen sekä yleisemmin lukiokoulutukseen liittyvissä kysymyksissä. Verkkopohjainen opas julkaistiin Studia-messuilla joulukuussa internet-osoitteessa Lukiolaisopas.fi. Lukiokoulutuksen digitalisoitumisen ja siihen liittyvän vaikuttamistyön tueksi liitto toteutti keväällä jäsenistölle kohdistetun kyselyn, jossa tiedusteliin lukiolaisten suhtautumista tieto- ja viestintätekniikkaan sekä sähköisiin op-pimateriaaleihin. Kysely keräsi kaikkiaan noin 3 400 vastaajaa. Kyselyn tulokset analysoitiin ja raportoitiin selvitys-muotoon liiton omana asiantuntijatyönä. Selvitys sai nimen Kehityksen paikka ja se julkaistiin sähköisessä muodossa Ylioppilastutkintolautakunnan kanssa joulukuussa järjestetyssä tilaisuudessa. Selvitys herätti laajaa huomiota niin valtakunnallisessa kuin paikallisessa mediassa. Liitteet • Liite1: Kannanotot, tiedotteet, lausunnot ja muut kirjoitukset • Liite 2: Edustukset työryhmissä ja hallituksissa • Liite 3: Tapaamiset 1.1. VALTAKUNNALLINEN EDUNVALVONTA 1 TAVOITE TOIMENPIDE Liitto edistää myönteistä kuvaa lukiokoulutuksesta Liitto oli mukana Innolukion kehittämisessä. Liitto oli mukana Pro Lukion toiminnassa osallistumalla yhdistyksen järjestämille suunniteluseminaareille. Liitto oli edustettuna lukikoulutusta sekä ylioppilastutkintoa kehittävissä työryhmissä opetus- ja kulttuuriministeriössä ja Ylioppilastutkintolautakunnassa. 2 Liitto vaikuttaa lukiokoulutuksen ja ylioppilastutkinnon kehittämistyöhön Liitto teki aktiivista suunnitelutyötä sekä herätti aktiivisesti keskustelua eri-tyisesti lukion tavoitteiden ja tuntijaon uudistamisen, lukioiden ja korkeakou-lujen yhteistyön kehittämisen, oppivelvollisuuden laajentamisen, toisen asteen koulutuksen valtionosuusjärjestelmän uudistamisen sekä ylioppilastutkinnon sähköistämisen ja arvosteluperusteiden uudistamisen osalta. TOIMINTAKERTOMUS 2013 // 21 Liitto oli edustettuna opiskeluterveydenhuollon kehittämisen työryhmässä sekä opiskelijoiden hyvinvointia edistävissä toimielimissä, kuten lasten ja nuorten terveyden ja hyvinvoinnin neuvottelukunnassa, sosiaali- ja terveysministeriössä. 3 Liitto vaikuttaa opiskeluterveydenhuollon ja opintotuen kehittämistyöhön Liitto osallistui aktiivisesti opintotuen kehittämistä koskevaan keskusteluun ja vaikuttamistyöhön sekä oli edustettuna muun muassa opintotuen muutoksen-hakulautakunnassa ja Kelan opiskelija-asiakasraadissa. Liitto pyrki aktiivisesti vaikuttamaan koulujen työrauhaa koskevan lakiesityksen sisältöön osallistumalla muun muassa eduskunnan Työrauha kouluun -ryhmän toimintaan. Liitto oli mukana EHYT ry:n lukiohankkeen ohjausryhmässä sekä Kuuloliiton YO2-hankkeen ohjausryhmässä. Liitto osallistui aktiivisesti nuorisotakuuta koskevaan julkiseen keskusteluun muun muassa nuorten syrjäytymisen, uusien ylioppilaiden jatko-opintomahdollisuuksien ja avoimen korkeakouluopetuksen maksuttomuuden osalta. 4 Liitto vaikuttaa aktiivisesti nuorisopolitiikassa Liitto osallistui Allianssin nuorisotakuu-taustaryhmän toimintaan. Liitto teki yhteistyötä sisäasianministeriön väkivaltaista ekstremismiä käsittelevän kampanjan suunnittelussa. Liitto edisti nuorten yhdenvertaisuutta olemalla mukana sekä Ei vihapuheelle että Normit nurin -kampanjoissa. 5 Liiton kannanotot lisäävät lukiolaisia koskevaa uutisointia sekä keskustelua mediassa Liitton nosti keskusteluun ajankohtaisia lukiolaisia koskevia teemoja sekä otti rohkeasti kantaa lukiolaisia koskevissa asioissa (ks. Liite 1). Liitto antoi myös kannanottoja yhteistyössä muiden opiskelija- ja nuorisojärjestöjen kanssa. Liitto järjesti kaksi edunvalvonta-aiheista seminaaria, joista ensimmäinen käsitteli lukiolaisten opiskelukykyä ja toinen lukiokoulutuksen tulevaisuutta. 6 Liitto on proaktiivinen keskustelunherättäjä Liitto toteutti yhdessä muiden opiskelijajärjestöjen kanssa sisältöjä SuomiAreenalle. Lisäksi liiton asiantuntijat toimivat alustajina lukuisissa seminaareissa ja tilaisuuksissa. Liitto tarjosi asiantuntija-apua koulutuksen järjestäjille, lukiolaisille ja kouluille lukiokoulutukseen liittyvissä kysymyksissä. 7 Liitto on ensisijainen asiantuntija lukiolaisia koskevassa päätöksenteossa Liitto pyrki aktiivisesti saamaan edustuksen kaikkiin lukiolaisia oleellisesti koskeviin valtakunnallisiin työryhmiin ja vastaaviin elimiin (ks. Liite 2). Liitton teki myös uusia yhteistyöavauksia muun muassa sisäasianministeriön, oikeusministeriön ja lapsiasiainvaltuutetun suuntaan. 8 Liitolla on vahva asema vaikuttajana opiskelija- ja nuorisojärjestökentällä 9 Liiton koulutus-, sosiaali- ja nuorisopoliittiset tavoitteet toteutuvat 22 // TOIMINTAKERTOMUS 2013 Liitto ylläpiti ja kehitti yhteistyötä muiden opiskelija- ja nuorisojärjestöjen kanssa niin kahdenvälisissä suhteissa kuin laajemissa kokoonpanoissa, kuten Kreisiryhmässä. Liitton tarkasteli järjestöjäsenyyksien tarkoituksenmukaisuutta ja osallistui aktiivisesti niiden järjestöjen, kuten Kesälukioseuran, Pro Lukion, Taksvärkin, Allianssin, Väestöliiton, Eurooppalaisen Suomen, toimintaan, joiden jäsen liitto on. Liitto edisti koulutus-, sosiaali- ja nuorisopoliittisia tavoitteitaan aktiivisesti pitämällä yhteyttä liiton kannalta olennaisiin sidosryhmiin, virkamiehiin, päättäjiin ja muihin henkilöihin (ks. Liite 3). Liiton kannalta keskeiset halli-tusohjelmatavoitteet 10 toteutuvat hallituskauden aikana Jäsenet ovat tietoisia liiton 11 tavoit-teista ja osallistuvat niiden aset-teluun Liitto tarkkaili hallitusohjelmaan päätyneiden kirjausten toteutumista sekä pyrki edistämään niitä työryhmien, kannanottojen ja tapaamisten kautta Liitto tiedusteli jäsenistön näkemyksiä kyselytyökalua hyödyntäen muun mu-assa tieto- ja viestintätekniikkaan ja sähköiseen oppimateriaaleihin sekä opis-keluhuoltoon liittyen. Liiton edunvalvontauutisia julkaistiin Lukio.fi:ssä, Improbaturissa sekä sosiaalisessa mediassa. 1.2. KANSAINVÄLINEN EDUNVALVONTA Vuonna 2013 liiton kansainvälisen toiminnan kehitys jatkui ja toiminta jatkui aktiivisena. Vuoden pääpisteinä olivat vahvempi vaikuttaminen kattojärjestö OBESSU:ssa ja NSSN:n (Nordic School Student Network) uudelleen nostami-nen. Kansainväliseen jaokseen kuuluivat liittohallituksesta jaoksen puheenjohtaja Oona Heiska, Katariina Kulha ja Stefano La Mela. Tämän lisäksi jaoksessa toimivat piirijärjestöistä Santeri Hakamaa, Hanna Kivimäki, Ida Petäjä ja Henni Roini. Vuoden aikana liitto lähetti edustajansa kaikille OBESSU:n tapahtumille ja osallistui näissä kaikissa aktiivisesti uusia avauksia tehden. NSSN:n toiminta herätettiin uudelleen henkiin ja molempiin verkoston kokouksiin osallistuttiin aktiivisella otteella. Viime vuoden jaoksen puheenjohtaja Tuomas Tikkanen edusti liittoa Allianssin kv-jaoksessa. Oona Heiska edusti taas Liittoa OBESSU:n Euroopan unionin parlamenttivaalien työryhmässä. Vuoden aikana luotiin lisäksi uusi kansainvälisen toiminnan strategia. TAVOITE 1 Kansainvälinen toiminta on tunnettua ja arvostettua Liiton toimijoiden keskuudessa. 2 Liitto on kansainvälisesti vahva toimija ja vaikuttaja. 3 Liiton kansainvälinen toiminta on pitkäjänteistä ja suunnitelmallista. 4 TOIMENPIDE Kansainvälisen edunvalvonnan toimintaa kehitettiin ja siitä tiedotettiin muulle aktiivikentälle. Kansainvälistä toimintaa pidettiin esillä vuoden ajan. Liitto seurasi aktiivisesti Euroopan tason toimintaa ja osallistui eteenpäin vietyihin kantoihin. Kansainvälisen toiminnan vuosi suunniteltiin vuoden alussa ja luotiin tärkeiden tapahtumien kalenteri. Liitto loi kansainvälisen edunvalvonnan toimintastrategian. Kansainvälinen toiminta Liiton edustajat keräsivät tietoa tapahtumilta ja raportoivat nämä jatkoa varedistää kansallisen toiminnan ten. kehittämistä. Kansainvälinen jaosto koulutettiin alkuvuodesta tehtäviinsä vanhoja toimijoita hyödyntäen. Vuoden aikana koulutusta täydennettiin. 5 6 Liitto on kansainvälisellä opis- Liitto osallistui OBESSU:n toimintaan kaikilla tapahtumilla, kokouksissa sekä kelijajärjestökentällä tunnettu yhdessä työryhmässä. ja arvostettu toimija. Liitto osallistui Nordic School Student Networki (NSSN) vuoden molempiin kokouksiin ja oli aktiivisesti mukana verkoston rakentumiseen. Liitto toimii aktiivisesti kotimaassa päätettäessä valtakunnallisista linjoista kansainväliseen opiskelija- ja nuorisopolitiikkaan. Liitto edisti yhteistyötä kotimaisten sidosryhmien kanssa myös kansainvälisillä kentillä. Liitolla oli edustaja Allianssin kansainvälisen politiikan jaostossa. 7 Liiton kannat näkyvät OBESSUn asiakirjoissa. Liitto vaikutti vahvasti OBESSU:n tekemiin avauksiin niin kokousvaikuttamisen kuin muiden kanavien kautta. 8 Liitto valmistautuu vuoden 2014 eurovaaleihin. Liiton edustaja istui vuoden OBESSU:n Euroopan Parlamentin vaaleja työstävässä työryhmässä. TOIMINTAKERTOMUS 2013 // 23 1.3. JULKAISUTOIMINTA 1 TAVOITE TOIMENPIDE Liiton julkaisut ovat tunnettuja Liitto nosti julkiseen keskusteluun teemoja jo olemassa olevien julkaisujen pohjalta. Liitto tuotti lukiolaisen oikeusturvaoppaan verkkopohjaisena Lukiolaisopas. fi-julkaisuna, joka lanseerattiin Studia-messuilla. 2 Liitto tuottaa mielenkiintoista, ajankohtaista ja luotettavaa tietoa 3 Liitto julkaisi vuoden 2013 tavoitteiden pohjalta päättäjille ja sidosryhmille Liiton julkaisut palvelevat Lukiolainen 2020 -teesit. useaa kohderyhmää: niin päättäjiä, kouluhenkilökuntaa Liitto tuotti päättäjä- ja sidosryhmävaikuttamista varten erillismateriaalia, kuin lukiolaisiakin kuten muistioita ja tavoitekoonteja. Liitto toteutti omana asiantuntijatyönä laajan lukiolaisten tieto- ja viestintätekniikkan ja sähköisten oppimateriaalien käyttöä koskevan Kehityksen paikka -selvityksen käynnissä olevan lukiokoulutuksen digitalisoimisen tueksi. PALVELUT P 2.0 JÄSENYYS Strategiakaudella keskitytään kehittämään Liiton jäsenetuja ja jäsenpalveluita. Jäsenpalvelut nostetaan eksaktisti fokukseen. Jäsenmäärän lisäämisen kannalta Liiton tarjoamat palvelut ovat elintärkeitä ja uusia jäseniä houkuttele-vin osa joten niiden kehittämiseen on lisättävä resursseja. Vuosi 2013 oli jäsenpalveluiden kannalta suurten uudistusten ja kehittämisen vuosi, jonka aikana julkaistiin uusia palveluita ja kehitettiin uusia työkaluja mm. markkinoinnin vaikuttavuuden seurantaa. Jäsenedut ovat yksi merkittävimpiä syitä hankkia opiskelijakortti, joten Liitto järjesti aktiiveille jäsenetuhankintakil-pailun, jonka tuloksena jäsenetuverkosto kasvoi yli 300 paikallisella jäsenedulla. 2012 laaditut suunnitelmat omasta jäsenetusovelluksesta vaihtuivat kevään mittaan opiskelijajärjestöjen yhteiseksi voimainnäytöksi, opiskelijaetupalvelu Frankiksi. Lähes 500 000 opiskelijaa koskettava opiskelijaetupalvelu oli yksi suurimpia opiskelijakentällä tapahtuneita palvelu-uudistuksia koskaan. Näin ollen myös Frankin kehittäminen ja lanseeraus olivat suuria projekteja, joihin sitoutui paljon ajallisia ja rahallisia resursseja. Kiireellisestä aikataulusta huolimatta Frank saatiin lanseerattua ajallaan, ennen lukukauden alkua ja sisällytettyä olennaiseksi osaksi mm. kou-lukäyntikiertueen markkinointiviestejä. SLL oli erittäin aktiivisesti myös jatkokehittämässä Frankin palvelua ja lukiolaisille suunnattua opiskelijaetutarjon-taa. Vuoden 2013 aikana pantiin alulle kaikkien SLL:n jäsenetujen siirtäminen osaksi Frankin etuverkostoa. Toukokuussa Liitto järjesti kevätkampanjan, jolla pyrittiin vauhdittamaan loppukevään jäsenhankintaa ja tiedotta-maan kesän korttitoimituskatkoksista. Kevätkampanja toteutettiin printtimateriaalien ja piirien roadshowden avulla. 24 // TOIMINTAKERTOMUS 2013 Kesän alussa Liitto lähetti hyväksymiskirjeiden yhteydessä onnittelukirjeen lähes 13 000:lle lukionsa syksyllä aloittavalle opiskelijalle. Postitus toimi onnistuneena kokeiluna ja tulevina vuosina Liitto pyrkii tavoittamaan jokaisen lukionsa aloittavan opiskelijan jo ennen lukion alkua. Jäsenrekisteriuudistuksen myötä Liiton jäsenrekisteri saatiin aiempaa paremmin tarkoitustaan palvelevaksi ja ajan-tasaiseksi. Heinä-elokuussa suoritettiin massalaskutus vanhoille jäsenille, joista n. 92% jatkoi jäsenyyttään. Syksyn koulukävijäkoulutukselle ilmoittautui ennätysmäiset lähes 140 osallistujaa. Liitto suoritti koulukäynnin kaikkiin niihin lukioihin, johon sellainen onnistuttiin varaamaan. Jäsenhankinnan tueksi luotiin taulukko, jonka avul-la kyetään tulevinakin vuosina seuraamaan lukiokohtaisesti opiskelijamäärää, jäsenprosenttia ja tehtyjä markkinoin-titoimenpiteitä, sekä niiden kehitystä. Vuoden 2013 aikana Liittoon liittyi n. 15 000 uutta jäsentä. Liitto toteutti marraskuussa kahden viikon mittaisen radiokampanjan Bassoradiolla vaihtokauppana Bassoradion näkyvyydestä Studian näytteilleasettajille suunnatussa iltatilaisuudessa. Loppuvuodesta Liitto toteutti jäsenistölleen jäsenkyselyn, jonka tavoitteena oli kerätä tietoa jäsenyyden kehittämi-sen ja viestintästrategian tueksi. Kyselyyn vastasi n. 4300 jäsentä. Kuukausittainen Lukiolaisten uutiskirje oli onnistunut lisä Liiton medioihin. Kirjeen avausprosentti pysytteli koko vuoden n. 30%:n tienoilla ja yhteistyökumppaneiden kiinnostus uutiskirjettä kohtaan kasvoi huomattavasti. TAVOITE TOIMENPIDE Liitto tarjosi eurooppalaisen nuorisokortin kaikille liiton jäsenille osana omaa opiskelijakorttiaan. Liitto järjesti massiivisen jäsenetuhankintakilpailun, jonka ansiosta liitolle kerättiin satoja uusia jäsenetuja. Liitto koulutti piirien edustajia jäsenetuhankintaan Talvipäivillä. 1 Liiton jäsenyydestä koituva Liitto keskitti etuhankintansa uusiin valtakunnallisiin jäsenetuihin, kunnes taloudellinen etu on huomat- suuret edut siirtyivät opiskelijaetupalvelu Frankin piiriin. tava Liitto panosti myös kausi- ja kampanjaluonteisiin jäsenetuihin järjestämällä mm. Kesäkampanjan toukokuussa ja radiokampanjan joulun alla. Liitto otti jäsenetujen hankinnassa huomioon myös jäsenistöltä tulleet ideat ja kehitysehdotukset ja jatkolähetti ehdotukset Frank-opiskelijaetupalvelun edustajille. Liitto tiedotti jäseniään merkittävimmistä uusista yhteistyökumppaneista osana kuukausittaista jäsenkirjettä. Liitto tarjosi moitteetonta jäsenpalvelua, mikä näkyi mm. reilusti aiempia vuo-sia jouhevammin hoituneena korttien toimittamisena ja jäsenpalvelun vasta-usnopeudessa. 2 Liiton jäsenyys on houkuttelevaa, ja se jatkuu koko lukioajan läpi Liitto nosti parhaita jäsenetuja esille Improbaturissa, lukio.fi: ssa sekä Facebookissa. Liitto suunnitteli jäsenetusovelluksen, jonka toimintaperiaatteita käytettiin hyödyksi Frank-opiskelijaetupalvelun suunnittelussa. Liitto perusti yhdessä SYL:n, SAMOK:n ja SAKKI ry.n kanssa opiskelijaetupalvelu Frankin, jonka etuihin pääsevät käsiksi vain ne lukiolaiset, jotka ovat SLL:n jäseniä. 3 Liiton jäsenillä on yhtenäiset mahdollisuudet vaikuttaa Liiton päätöksentekoon ja toimintaan Liitto toteutti kaikille jäsenilleen suunnatun jäsenkyselyn loppusyksyllä 2013. Kyselyyn vastasi yhteensä n. 4300 Liiton jäsentä. 3.0 MARKKINOINTI Liiton markkinoinnin vuonna 2013 on uudistuttava ja kehityttävä interaktiivisemmaksi sekä lukiolaisia miellyttävämmäksi. Tärkeimpiä toimenpiteitä tähän ovat markkinointisuunnitelman kirjoittaminen ja Improbaturin siirtäminen Liiton toimiston suoraan alaisuuteen. 1 2 TAVOITE TOIMENPIDE Liiton jäsenyys koetaan oleellisena osana lukiolaisuutta Liiton viestintäsektori aloitti viestintästrategian ja markkinointisuunnitelman laatimisen. Työ saatetaan päätökseen vuoden 2014 alkupuolella. Jäseneksi liitytään heti lukion alkaessa Liitto mainosti jäsenyyttä ja sen hyötyjä heti lukioon hyväksymisen yhteydessä henkilökohtaisella kirjeellä yli 13000:lle lukiolaiselle. Liitto selvitti jäseneksi liittymisen erilaisia muotoja, kuten ryhmäliittymistä, mutta päätti keskittyä yksittäisen liittymisprosessin kehittämiseen ja ryhmäetupaketin luomiseen. TOIMINTAKERTOMUS 2013 // 25 Liitto kehitti kuukausittaista jäsenkirjettä ja mainosti siinä parhaita jäsenetuja ja muita jäsenyyden hyötyjä. 3 Liitto on näkyvillä lukiolaisen arjessa ympäri vuoden Liitto tutki markkinointitoimenpiteiden tehokkuutta seuraamalla mm. sähköisten kanavien tavoittavuutta ja klikkauksia ja kehitti Liiton markkinoinnin vaikuttavuutta tulosten pohjalta. Liitto selvitti keinoja olla näkyvillä lukiovuoden eri tapahtumissa ja järjesti niihin liittyviä kampanjoita, kuten penkkarikuvakilpailun ja kesälomakampanjan. Liitto suunnitteli Lukio.fi-sivustolle ruotsin- ja englanninkieliset osiot, jotka lisätään sivuille vuoden 2014 alkupuolella. 4 Liitolla on vahva imago Liitto tutki mahdollisuutta mainostaa nuorten suosimissa palveluissa. Niukan budjetin vuoksi toimenpiteet jäivät vähäisiksi. 3.1 KOULUKÄYNNIT TAVOITE TOIMENPIDE Liiton koulukävijät suorittivat koulukäynnit lähes jokaiseen Suomen päivälukioon. 1 Liitto on tunnettu lukiomaailmassa Liitto kehitti koulukäyntien laatua selkiyttämällä koulukäynnin rakennetta kolmijakoiseksi ja kehittämällä koulukävijäkoulutusta selkeämpään ja innostavampaan suuntaan. Liitto palkkasi roadshowlle tarvittavan määrän promoottoreita. Aktiivien suuren panoksen vuoksi promoottoreita ei tarvittu montakaan. Liitto jakoi koulukäynneillä rehtoreille ja oppilaskunnille ajankohtaista materiaalia, kuten tutkimuksia, flyereita ja julisteita. Liiton koulukävijät tapasivat rehtorin ja oppilaskunnan hallituksen jokaisen koulukäynnin yhteydessä. 2 Liitto saa ajankohtaista tietoa lukioiden tilasta Liitto päivitti koulukäynneiltä saadut tiedot Liiton rekistereihin. Liitto kehitti koulukäyntien raportointilomaketta lisäämällä siihen lukioiden tvt-valmiuksia tarkastelevan osion. 3 Koulukäynnit innostavat hakemaan lisää tietoa Liitosta 4 Piiritoimijoilla on hyvät valmiudet koulukäyntien pitämiseen Liitto korosti lukio.fi-sivustoa koulukäyntidiasarjassa. Lukio.fi-logo näkyi jokaisessa slaidissa ja kaikkia lisätietoja varten lukiolaiset ohjattiin lukio.fi:n. Liiton koulukävijät markkinoivat koulukäynneillä sekä piirin että liiton tulevia tapahtumia omissa dioissaan. Liitto järjesti koulutustapahtuma Koulukävijäkoulutuksen, johon osallistui ennätysmäärä aktiiveja. Osallistujat antoivat koulutuksesta hyvää palautetta. 3.2 IMPROBATUR JA LUKIO.FI TAVOITE 1 Improbatur koetaan lukiolaisten omana lehtenä TOIMENPIDE Liitto toteutti Improbaturin tuotannon järjestön sisäisesti ja toi sähköisen julkaisun osaksi Improbatur-konseptia julkaisemalla vuoden neljännen numeron ainoastaan verkossa Improbaturin avustajakunta koostui osittain lukiolaisista. 26 // TOIMINTAKERTOMUS 2013 2 Improbatur on rahanarvoinen Improbaturin ja Lukio.fi:n sisältöä kehitettiin vastaamaan Liiton jäsenten toietu veita ja tarpeita lukijapalautteen sekä vastaanotettujen toiveiden mukaisesti 3 Improbatur ja lukio.fi tukevat molemmat Liiton tavoitteita 4 Lukio.fi koetaan hyödylliseksi ja mielekkääksi sivustoksi 5 Improbatur ja lukio.fi luovat mielekkään ja kiinnostavan kuvan lukiolaisuudesta sekä Liiton toiminnasta Liitto julkaisi ajankohtaisia kannanottoja, mielipideilmauksia ja keskustelun aloituksia Improbaturissa sekä lukio.fi-sivustolla Lukio.fi-sivuston toimittajakunta rekrytoitiin pääasiassa lukiolaisten keskuudesta Lukio.fi-sivustoa kehitettiin entisestään lisäämällä lukiolaisia kiinnostavia ominaisuuksia ja julkaisemalla enemmän lukiolaisuutta koskevia artikkeleja sekä kirjoituksia Lukio.fi-sivustolla julkaistiin kuvia ja videota Liiton tapahtumilta Improbaturissa ja lukio.fi-sivustolla nostettiin esille mielenkiintoisia lukiolaisia ja heidän tarinoitaan 4.0 OPPILASKUNTATOIMINTA SLL:n tavoite tuottaa lukiolaisia hyödyttäviä palveluja toteutuu liiton oppilaskuntatoiminnassa. Liitto toimii aktiivi-sesti parantaakseen oppilaskuntien toimintaedellytyksiä järjestämällä laadukasta koulutusta, tukea sekä materiaalia niin opiskelijoille kuin muullekin kouluhenkilökunnalle. Vuonna 2013 liitto panosti erityisesti lukioiden tutortoiminnan kehittämiseen, johon oli saatu erillinen hankerahoitus. Lisäksi liitto valmisteli lukioiden kansainvälistymi-seen ja tuleviin eurovaaleihin kytkeytyvän Lukiolaisten Huipputapaamisen vuodelle 2014. TAVOITE TOIMENPIDE 1 Liitto järjestää oppilaskunnille Liitto järjesti neljät (4) valtakunnalliset Water–oppilaskuntafestivaalit laadukasta koulutusta 2 Liiton tuki oppilaskunnille on arvostettua ja tunnettua 3 Liitto kannustaa rehtoreita panostamaan oppilaskuntatoimintaan Liitto kehitti nettisivujensa oppilaskuntatoiminnan osiota. Liitto jatkoi koulutusten brändäämistä. Liitto lähetti rehtorikirjeen, jonka mukana toimitettiin vuoden 2013 Koulutuskalenteri. Liitto näkyi yhteistyökumppaneiden rehtoreille suunnatuilla tapahtumilla kuten Pro Rexi -tapahtumassa ja Rexi-julkaisussa. Liitto järjesti yhteistyössä Opetushallituksen kanssa kaksi (2) ohjaavien opettajien koulutusta, joista ensimmäinen järjestettiin 1.2. Turussa ja toinen 5.9. Mikkelissä. 4 Liitto tukee ohjaavia opettajia työssään Liitto lähetti säännöllisesti uutiskirjeet ohjaaville opettajille. Liitto haki Opetushallitukselta rahoitusta Yläkoulujen oppilaskuntien ohjaavien opettajien koulutushankkeelle vuosille 2014-2015. Liitto tapasi kaikki keskeiset aineeopettajajärjestöt ja osallistui useisiin Aineopettajaliiton tilaisuuksiin. 5 Opettajat tuntevat oppilaskuntatoiminnan ja liiton Liitto tiivisti yhteistyötä Historian ja yhteiskuntaopin opettajien liiton kanssa Suomalaisen demokratian merkkivuosi 150 vuotta –teeman puitteissa. Liitto kartoitti demokratiakasvatuksen tilaa opettajakoulutuksessa. TOIMINTAKERTOMUS 2013 // 27 Liitto kartoitti lukiolaisten näkemyksiä Euroopasta sähköisellä Mitä Euroopasta tulee isona –kyselyllä marraskuussa 2013. 6 Liitto kokoaa lukiolaiset yhteen keskustelemaan ajankohtaisista teemoista Liitto valmisteli nuorten vaikutusmahdollisuuksia Euroopassa käsittelevän Lukiolaisten Huipputapaamisen Eurooppapäiväksi 9.5.2014. Liitto sai Lukiolaisten Huipputapaamiselle hankerahoituksen CIMOsta. Liitto sunnitteli Eurovaalivuoden 2014 yhteistyötä Euroopan Parlamentin Suomen Tiedotustoimiston ja muiden järjestöjen kuten Eurooppanuorten, Allianssin ja Eurooppalaisen Suomen kanssa. Liitto lähetti oppilaskuntakirjeet lukioihin tammikuussa ja elokuussa. Kirjeissä postitettiin myös Water-julisteet ja Taksvärk-kampanjajulisteet. 7 Liitto tarjoaa tukea oppilaskunnalle Liitto tarjosi Jano-koulutuksia oppilaskunnille. Koulutuksia tekivät Liiton kouluttamat kahdeksan aktiivitoimijaa. Vuoden aikana Liitto koulutti täsmäkoulutuksillaan 27 lukion oppilaskunnan hallitusta. Liitto aloitti yritysetupaketin luomisen oppilaskuntien tarpeisiin ja tiivisti yritysten ja oppilaskuntien välistä yhteistyötä koulutuksissa. Liitto haki opetus- ja kulttuuriministeriöltä rahoitusta Suomen peruskoulujen oppilaskuntien tukihankkeelle vuosille 2014-2015. 8 Liitto loi Lukio.fi –sivuille Opiskelijatoiminnan Ideapankin, johon kootaan Oppilaskuntatoiminnan hyvät eri-laisia tapahtumia, tempauksia, perinteitä ja ideoita opiskeluarjen pi-ristäkäytännöt leviävät miseksi. 4.1 OPPILASKUNTAHANKE 1 2 TAVOITE TOIMENPIDE Liitto kehittää oppilaskuntien vaikutusmahdollisuuksia Liitto tapasi keskeisiä demokratiakasvatukseen liittyviä yhteistyökumppaneitaan ja osallistunut useisiin aihetta käsitteleviin tilaisuuksiin. Projekti hyödyttää oppilaskuntatoimijoita koko maassa Liitto tiedotti kaikkia oppilaskuntia projektin tuloksista oppilaskuntaviestinnässään. Liitto hyödynsi hankkeen antia valtakunnallisilla ja paikallisilla oppilaskuntakoulutuksilla sekä opettajakoulutuksilla. 4.2 TUTOR-HANKE 1 TAVOITE TOIMENPIDE Liitto kehittää tutortoimintaa Liitto loi lukio.fi –sivuilleen uuden Opiskelijalle-osion. Palvelu toimii ikään kuin opiskelijan tutorina verkossa. Opiskelijalle-palveluun on koottu vinkkejä opiskeluun, oppilaskuntatoiminnan ja tutortoiminnan kehittämiseen ja lukioe-lämään. Palvelusta löytyy myös Opiskelijatoiminnan Ideapankki. Liitto tarkasteli yhteistyön mahdollisuuksia muiden tutortoimintaa kehittävien järjestöjen kuten Mannerheimin Lastensuojeluliiton kanssa. 2 Liitto tukee lukioita tutortoiminnassa 3 Lukiolainen saa liiton kautta tietoa lukio-opinnoista 28 // TOIMINTAKERTOMUS 2013 Liitto tarjosi lukioille Tutor- ja Tutorkoulutusoppaan. Liiton akkreditoimat kahdeksan kouluttajaa tekivät Virta-tutorkoulutuksia lukioissa. Vuoden aikana Liitto koulutti 30 lukion tutoreita ja tutoropettajia. Liitto kokosi nettisivuilleen tietoa lukiosta ja lukiokoulutuksesta. Lukiolaisopas-palvelu lanseerattiin Studia-messuilla. 5.0 MESSUT JA MUUT LUKIOLAISTAPAHTUMAT SLL keskittyy tällä strategiakaudella palveluidensa kehittämiseen. Lukiolaistapahtumat ovat kaikille lukiolaisille suunnattuja avoimia tapahtumia. Vuonna 2013 SLL järjestää lukiolaisille tarpeellisen ja perinteikkään jatkokoulutustapahtuman Studiamessut. Messuja kehittämällä SLL etenee kohti strategian osoittamaa palveluorganisaatiosuuntaa. 5.1 STUDIA-MESSUT TAVOITE TOIMENPIDE Liitolla oli vahva rooli Studia-messujen suunnittelussa. Kartoitettiin mahdollisuutta järjestää liiton yhteistyökumppaneiden kautta oheisetuja messuosallistujille 1 Liitto näyttäytyy Studia-messujen pääjärjestäjänä Liitto teki messuosastostaan monipuolisen ja houkuttelevan. Messuilla liitto lisäsi Frank-opiskelijaetupalvelun tunnettuutta. Liitto jakoi Suomen Messujen kanssa Studia-stipendit Studian avajaisissa. Studian näytteilleasettajille järjestettiin lukiolaismarkkinointiin painottava iltatilaisuus. 2 3 Studia–messut on Suomen merkittävin jatkokoulutustapahtuma, jonne jokainen lukiolainen haluaa osallistua Jäsen kokee saavansa messuilla etuja Liitto varmisti messuille monipuolisen ja kattavan jatkokoulutuspaikkojen näytteilleasettajiston. Liitto järjesti messuille mielenkiintoista oheisohjelmaa. Liitto julkaisi Improbaturissa Studia-osion, joka toimi messuoppaana Studialla. Liitto tarjosi jäsenille ilmaisen sisäänpääsyn tapahtumalle. 4 Liitto järjesti messujen yhteydessä hyödyllistä ohjelmaa. Lukion opetushenkilökunta hyötyy messuille osallistumisLiitto lanseerasi opettajia, opiskelijoita ja vanhempia palvelevan, sähköisen esta Lukiolaisoppaan Studia-messujen avajaisissa. 5 Liitto saa messuilla lisää jäseniä Liitto järjesti pikaliittymispisteitä messuilla. Liitto markkinoi jäsenyyttään ja Frank-opiskelijaetupalvelua messuilla. 5.2 MUUT LUKIOLAISTAPAHTUMAT TAVOITE TOIMENPIDE 1 Liitto näkyy ja kuuluu yhteiskunnallisilla keskustelu- Liitto osallistui SuomiAreenalle areenoilla 2 Kehitetään lukiolaiskulttuuria Suunniteltiin jäsenistölle ja rivilukiolaisille suunnattu tapahtuma. TOIMINTAKERTOMUS 2013 // 29 JÄRJESTÖ 6.0 PIIRI- JA JÄSENJÄRJESTÖTOIMINTA Liiton uusi strategia on otettu vuonna 2013 piiri- ja jäsenjärjestöjen toiminnan osalta huomioon. Strategian mukaisesti piiritoiminnan painopisteinä ovat olleet edunvalvonta- ja palvelutoiminta. Vuonna on 2013 toimeenpantu piiriuudistus, joka astuu voimaan vuoden 2014 alussa. Liiton toimihenkilöt sekä liittohallitus ovat olleet piirien toiminnan tukena. 6.1 PERUSTOIMINTA TAVOITE TOIMENPIDE 1 Liiton piirijako on tarkoituksenmukainen. Tehtiin valmistelut vuonna 2014 voimaanastuvasta piiriuudistuksesta. Piiritoimijoita osallistettiin piiriuudistuksen toimeenpanossa piiritoimikunnassa, puheenjohtajapäivillä ja aktiivitapahtumilla. 2 Piiritoiminnasta on hyötyä aktiiveille Toimijoita koulutettiin järjestötoimintaan. 3 Piirien työmäärä kevenee Piiri- ja jäsenjärjestöt siirtyivät yksittäisistä raporteista kolmen osavuositoimintakertomuksen kokoamiseen. Keskusliiton ja piirien toiminnan päällekkäisyyksiä karsittiin. Aktiiviwikiä hyödynnettiin piirien verkkotyökaluna arkistointiin ja perinnönsiirtoon. 4 Taataan piirien toiminnan jatkuvuus Piirejä kannustettiin hyödyntämään alumneja piirin toiminnassa. Piirit pyysivät alumenja koulutuksiinsa. Piireille suunniteltiin strategian mukaista pitkän tähtäimen toimintasuunnitelmamallia. Piiritoimijoita koulutettiin aktiivirekrytointiin valtakunnallisilla aktiivitapahtumilla. Piirien puheenjohtajistoille järjestettiin kesäkuussa Puheenjohtajistopäivä Porissa. Puheenjohtajistopäivässä oli ainakin yksi edustaja joka piirijärjestöstä. Piirien puheenjohtajistoille järjestettiin koulutusta ja perehdytystä viikonlopun mittaisessa Kapulanvaihdossa Helsingissä. Paikalla olivat piirien vanhat ja uudet puheenjohtajistot. 5 Piirien puheenjohtajistojen toimintaa tuetaan 6 Piirien talous on taattua ja vakavaraista. 7 Liiton ja piirien välinen viestintä on vaivatonta ja tehokasta. Liitto aloitti organisaation sisäisen viestinnän suunnitelman luomisen. 8 Piirit ovat alueillaan näkyviä ja tunnettuja tahoja. Piirejä on koulutettu ja kannustettu monipuoliseen ja laadukkaaseen markkinointiin. Piirejä ohjattiin ja koulutettiin laadukkaaseen taloudenhoitoon. Piiritoimijoiden oli mahdollista saada taloudenhoitoon myös täsmäopastusta toimistolta. Piirejä kannustettiin omaan varainhankintaan. Otetaan käyttöön tarvittavat työkalut tiedonsiirron tehostamiseksi. Piiritoimijat koulutettiin järjestämään tapahtumia 9 Piirien avuksi suunniteltiin tapahtumamallirunkoja. Piirit järjestävät tarkoituksenmukaista toimintaa alueillaan. Piirejä kannustettiin ja koulutettiin järjestämään tapahtumia alueensa lukioilaisille. Piirien ja liiton tapahtumat muodostivat yhtenäisen kokonaisuuden 30 // TOIMINTAKERTOMUS 2013 6.2 PAIKALLINEN EDUNVALVONTA TAVOITE TOIMENPIDE Piiritoimijoille tarjottiin monipuolista edunvalvontakoulutusta. 1 Paikallinen edunvalvonta on asiantuntevaa ja ajankohtaista Piirit laativat edunvalvontasuunnitelmat paikallisesta edunvalvonnasta vastaavien toimihenkilöiden avulla. Piirejä kannustettiin keräämään edunvalvonnallista paikallistason tietoa. Piirejä kannustettiin toimimaan yhteistyössä kunnallisten nuorten kuulemiselimien sekä muiden nuorisojärjestöjen kanssa. Piirejä kannustettiin olemaan aktiivisesti yhteydessä paikallisesta edunvalvonnasta vastaaviin toimihenkilöihin. 2 Piiritoimijoita tuetaan paikallisen edunvalvonnan saralla. Piirijärjestöjen toimijoita koulutettiin saattamaan paikallisesta lukiokoulutuksesta vastaavat tahot tietoisiksi liiton toiminnasta ja tavoitteista. Liiton valtakunnalliset edunvalvontaseminaarit on suunnattu varsinkin paikallisesta lukiokoulutuksesta vastaaville tahoille. Liitto tarjosi piirien edunvalvontavastaaville työkaluja keskinäiseen yhteydenpitoon. Lukiokummitointa vakiinnutettiin osaksi piirien toimintaa. 3 Piireillä on toimivat suhteet alueensa päivälukioihin. Piirit koulutettiin toteuttamaan lukiokummitoimintaa. Piirejä kannustettiin järjestämään alueensa oppilaskunnille yhteistoimintaa. 6.3 PALVELU TAVOITE 1 2 Piirillä on alueellisesti kattava ja monipuolinen jäsenetuverkosto Piirit tekevät monipuolista yritysyhteistyötä TOIMENPIDE Kannustettiin piirejä hankkimaan alueillaan lukiolaisia kiinnostavia jäsenetuja Kannustettiin piirejä tekemään yhteistyötä korkea-asteen jäsenetuverkostojen kanssa Koulutettiin piirejä tekemään yritysyhteistyötä, josta hyötyy sekä piiri että jäsen. Tuettiin piirejä tarjoamalla toimivia yritysyhteistyömalleja. Kannustettiin piirejä hankkimaan tapahtumilleen yhteistyökumppaneita 7.0. AKTIIVI- JA KOULUTUSTAPAHTUMAT Liiton aktiivi- ja koulutustapahtumat ovat olleet väline laadukkaaseen toimintaan. Vuonna 2013 koulutuksilla ja tapahtumilla on hyödynnetty koulutuksen tarjoamista ajankohtaisiin ja mielenkiintoisiin aiheisiin. Tapahtumilla on pyritty tarjoamaan osallistujille mahdollisimman hyödyllisiä koulutussisältöjä. 1 TAVOITE TOIMENPIDE Osallistumiskynnys liiton järjestämille tapahtumille on matala Liitto pyrki madaltamaan osallistujalle tapahtumalle koituvia kustannuksia. Piirejä kannustettiin järjestämään yhteiskuljetuksia tapahtumille. TOIMINTAKERTOMUS 2013 // 31 2 Keskusliiton järjestämät tapahtumat ovat laadukkaita, jatkuvasti kehittyviä ja hyvin organisoituja Liitolla oli siviilipalvelusmies, joka hoiti tapahtumien juoksevia asioita. Aktiiveja pyrittiin ottamaan mukaan tapahtumien suunnitteluun ja toteutukseen. Kaikilta liiton tapahtumilta kerättiin sekä osallistujien että järjestäjien palaute. 3 Aktiivi- ja koulutustapahtumien iltaohjelma ei rasita piirin toimikautta 4 Tapahtumista painatettiin markkinointijulisteita. Lukiolaiset ovat tietoisia liiton vuosittaisista tapahtumista Liiton tapahtumia markkinoitiin esimerkiksi Liiton nettisivuilla, Facebookissa, Improbaturissa ja muilla Liiton tapahtumilla. 5 Toimistolla ja piireillä on keskinäinen luottamus 6 Piiritoimijoilla on vahvat valmiudet toimia omalla sektorillaan Piirejä tuettiin iltaohjelmien järjestelyissä. Piirejä autettiin muun muassa etsimään iltaohjelmien järjestyspaikkoja. Liiton toimistolla Pasilassa järjestettiin piirien toimistopäivät. Kaikista piireistä oli tapahtumalla osallistujia. Tammikuussa järjestettiin Tampereella kolme (3) päivää kestävä koulutustapahtuma Talvipäivät, missä tarjottiin sekotorikohtaista koulutusta piiritoimijoille. Talvipäiville osallistui 145 henkilöä. Syksyllä järjestetiin kahden (2) päivän pituinen koulutustapahtuma Syyspäivät Suomen Turussa. Tapahtumalla tarjottiin koulutusta ajankohtaisista kansalaisvakuttamisen ja paikallisen edunvalvonnan asioista. Tapahtumalle osallistui hieman alle 100 henkilöä. Tapahtumille muodostuneita perinteitä ylläpidettiin ja uusia perinteitä mitä luultavimmin luotiin. 7 Liiton aktiiveilla on vahva yhteenkuuluvuuden tunne Keväällä järjestettiin perinteikäs kolmen (3) päivän aktiivitapahtuma Kevätpäivät Valkealassa. Liiton aktiivitapahtumien ohjelman suunnittelussa huomioitiin myös uudet aktiivit. Tapahtumille ensimmäistä tai toista kertaa osallistuvien jättämä tapahtumapalaute erityisesti huomioitiin. 8 Piiritoimijoilla on hyvät edunPiiritoimijoita koulutettiin paikalliseen ja valtakunnalliseen edunvalvontaan. valvonnalliset valmiudet 9 Piiritoimijat osallistuvat vahvasti järjestölliseen kesJärjestölliseen keskusteluun fokusoitunut Korpikeikka järjestettiin Ylivieskaskusteluun ja strategisen tason sa. Tapahtumalle osallistui noin 20 aktiivia. päätöksenteon valmisteluun 8.0. TOIMIELIMET 8.1. LIITTOHALLITUS Liittohallitukseen kuuluivat vuonna 2013 seuraavat henkilöt: • Daniel Sazonov, puheenjohtaja • Joel Kontiainen, varapuheenjohtaja • Vihtori Suominen, varapuheenjohtaja • Aku-Iivari Autio • Oona Heiska • Sampo Hyvärinen • Katariina Kulha • Stefano La Mela • Krista Pihala • Pinja Raitanen Liittohallitus kokoontui seuraavasti: • SLL:n toimisto 16.12.2012 • SLL:n toimisto 19.1.2013 32 // TOIMINTAKERTOMUS 2013 • • • • • • • • • SLL:n toimisto 25.2.2013 SLL:n toimisto 25.3.2013 SLL:n toimisto 25.5.2013 Scandic Hotel, Pori 15.7.2013 SLL:n toimisto 16.8.2013 SLL:n toimisto 30.9.2013 Veikkauksen maja, Vierumäki 15.–16.10.2013 SLL:n toimisto 4.11.2013 Sokos Hotel Presidentti, Helsinki 14.12.2013 TAVOITE TOIMENPIDE 1 Liittohallituksen jäsenet on koulutettu tehtäväänsä Järjestettiin liittohallitukselle laadukas perehdytys sekä kouluttajakoulutus. 2 Liittohallituksen yhteistyö on saumatonta Liittohallitukselle järjestettiin ainakin yksi koulutustapahtuma 3 Liittohallitus ja toimihenkilöt tekevät sujuvaa yhteistyötä Järjestettiin vuoden alussa liittohallituksen ja toimihenkilöiden ryhmäytymisja koulutusviikonloppu Tallinnassa. Arvioitiin säännöllisesti toimintasuunnitelman ja strategian toteutumista. 4 Liittohallituksen sisäinen tiedonkulku on sujuvaa Puheenjohtajisto sekä liittohallitus tiedottivat toisiaan toiminnastaan mm. Facebook-ryhmässä 5 Liittohallituksen työskentely on avointa Liittohallituksen kokousten päätöslistaukset toimitetaan piiritoimikunnalle 6 Liittohallituksen työskentely on sujuvaa Liittohallitus perusti liiton kansainvälisestä toiminnasta vastaavan jaoksen. 7 Asiakirjavalmistelussa hyödynnetään toimihenkilöiden asiantuntemusta Järjestettiin toimiston ja liittohallituksen yhteiset toimintasuunnitelmapäivät Serenassa. 8.2. PIIRITOIMIKUNTA Vuonna 2013 piiritoimikunta toimi liittohallitusta avustavana ja valvovana työelimenä sekä osallistui liiton toiminnan kehittämiseen. Toimikunnan toiminnan painopisteinä olivat uuden piiritoimikuntamallin vakiinnuttaminen sekä strategian jalkauttaminen piiritasolle. Piiritoimikunnan kokousaikataulu oli vuonna 2013 seuraava: • 2.-3.2. Sierlan leirikeskus, Lohja • 16.-17.5. Puhjonrannan kurssikeskus, Valkeala • 17.7., Porin nuorisotalo, Pori • 4.-6.10., Lärkansin leirikeskus, Espoo Piiritoimikunta valitsi ensimmäisessä kokouksessaan Lohjalla puheenjohtajakseen Pohjanmaan piirin edustaja Rami Laitilan ja varapuheenjohtajakseen Etelä-Suomen piirin edustaja Otto Ahoniemen. Liittohallitus määräsi piiritoimikunnan sihteerin tehtävään järjestöpuolen varapuheenjohtaja Vihtori Suomisen. Vuonna 2013 piiri- ja jäsenjärjestöjen edustajina toimivat kunkin piirin puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja, joista puheenjohtaja toimi varsinaisena ja varapuheenjohtaja varaedustajana. TAVOITE 1 2 Piiritoimikunnan roolia organisaatiossa selkeytetään. Piiritoimikunnan työskentely on pitkäjänteistä ja siihen sitoudutaan TOIMENPIDE Toteutettiin vuoden aikana piiriuudistus. Piiriuudistuksessa perustettiin uusi Pirkanmaan piiri, korjattiin aiempia piirirajoja vastaamaan paremmin maakuntarajoja ja tasapainottamaan piirien jäsenmääriä sekä selkeytettiin piirien toimintakenttää. Tuettiin piirejä piiriuudistuksen läpiajamisessa toiminnallisesti ja taloudellisesti. Tuotiin piiritoimikunnalle tiedoksi liittohallituksen kokouksien päätösPiiritoimikunta on tietoinen liluettelot. Piiritoimikunnan puheenjohtaja, varapuheenjohtaja sekä sihteeri ittohallituksen työskentelystä tiedottivat piiritoimikuntaa liittohallituksessa käydyistä keskusteluista. TOIMINTAKERTOMUS 2013 // 33 3 Piiritoimikunnan asema liitossa on merkittävä Pyydettiin piiritoimikunnalta tukea uuden opiskelijapalvelun kehittämiseen strategian jalkauttamistyöhön sekä liiton asiakirjojen kehittämiseen. 4 Piiritoimikunta toimii aktiivisesti liittohallituksen ja piirien välisenä viestinvälittäjänä Tuotiin liittohallitukselle lausuntopyyntö liittyen piiriuudistuksen toteuttamiseen Kaakkois-Suomen ja Keski-Suomen piirien kesken ja tiedotettiin aktiivisesti liittohallitusta piiritoimikunnassa tapahtuvasta kehitystyöstä. 5 Piiritoimikunnan työskentely on sujuvaa Vahvistettiin piiritoimikunnan kokousaikataulu vuoden ensimmäisessä kokouksessa. 6 Piiritoimikunta ja liittohallitus tekevät sujuvaa yhteistyötä Järjestettiin kaksipäiväinen liittohallituksen ja piiritoimikunnan yhteinen viikonlopputapahtuma Helsingissä 23.-24.2. sekä mahdollisuus yhteistoimintaan Porin Suomiareenan yhteydessä Heinäkuussa 9.0 KESKUSTOIMISTO 9.1 HENKILÖSTO TAVOITE TOIMENPIDE 1 Liitto on kilpailukykyinen ja houkutteleva työnantaja Liitolle luotiin henkilöstöstrategia vuosille 2013-2017 yhdessä toimihenkilöiden kanssa. Samalla kehitettiin työsuhde-etuja siten, että osittaisesta lounasedusta siirryttiin kokonaiseen lounasetuun. Henkilöstöstrategian yhteydessä myös tehtiin pitkän tähtäimen suunnitelma palkkauksen ja työsuhde-etujen kehittämisestä. 2 Liiton henkilöstö on motivoitunutta ja asiantuntevaa Liitolle luotiin henkilöstöstrategia vuosille 2013-2017. Liiton henkilökuntaa on kannustettu käyttämään työnantajan tarjoamaa koulutusrahasto. Toimiston väelle on järjestetty tyky-päivät kaksi kertaa vuonna 2013. 3 Työtehtävät vastaavat mahdollisimman hyvin toimihenkilöiden osaamista Alkuvuodesta 2013 uudistettiin työnjakoa vastaamaan strategiaa vuosille 2013-2017. Vuonna 2013 liitolla oli sekä harjoittelija että siviilipalvelusmies. Tämä helpotti erityisesti tapahtumia järjestävien toimihenkilöiden työtaakkaa. 9.2 TALOUS TAVOITE TOIMENPIDE 1 Talouden tavoitetilana on vakavaraisuus Vuonna 2013 liitto perusti yhdessä SYL:n, SAMOK:n ja SAKKI:n kanssa opiskelijaetuja tarjoavan Frank-nimisen palvelun. Pitkällä tähtäimellä tämän on tarkoitus palvella liiton tulopohjan laajentamista entistäkin paremmin. 2 Liiton talous on tasapainoinen Vuonna 2013 seurattiin tiiviisti talouden kehittymistä ja tehtiin sekä lyhyen että keskipitkän välin suunnitelmia riittävän taloudellisen puskurin kasvattamiseksi. 3 Liiton rahankäyttö on järkevää ja tarkoituksenmukaista Vuoden 2013 aikana jokaisessa liittohallituksen kokouksessa käytiin läpi eri-tyinen talouskatsaus. Katsauksessa tarkasteltiin talouden kehittymistä suh-teessa budjetoituun. Liitolle luotiin reaalitalousarvio ja toimintasuunnitelman toteutussuunnitelma, jossa jaettiin jokaiselle tavoitteelle oma vastuuhenkilö. Liiton tositetarkastajat koulutettiin myös 2013. 4 Liittohallitus ja keskeiset toi- Liittohallitus seurasi vuoden 2013 jokaisessa kokouksessaan taloustilanteen mijat ovat ajan tasalla talous- kehittymistä. Toimiston palavereissa käytiin tarpeen mukaan sekä toimihenkitilanteesta ja sen kehityksestä löiden niin pyytäessä käyty läpi taloudellista tilannetta. 34 // TOIMINTAKERTOMUS 2013 TOIMINTAKERTOMUS 2013 // 35 LIITE 4 TILINPÄÄTÖS 2013 TULOSLASKELMA 1.1.-31.12.2013 1.1.-31.12.2012 Osallistumismaksut 73452,00 70387,66 Ilmoitustuotot 113113,00 24000,00 Myyntituotot 23452,00 Muut tuotot 56167,00 53660,30 266184,00 148047,96 Palkat 303266,58 277946,98 Palkkiot 86093,50 54350,00 Sotu 6404,61 5955,39 TyEL-maksut 72647,89 63986,45 TyEL-maksut/tt −16061,79 −14469,78 Tapaturmavakuutus 852,01 757,31 Ryhmähenkivakuutus 188,70 179,57 Työttömyysvakuutus 3979,24 3473,75 Työttömyysvakuutus/tt −1887,25 −1667,65 Henkilökunnan koulutus 470,50 1405,00 Ravinto ja liikunta 24315,00 23457,50 Ravinto ja liikunta/tt −6472,00 −10193,00 Työterveyspalvelut 7052,40 8705,19 Päiväraha 6172,90 KELA(korvaukset) −10272,32 −5104,17 Vuosilomapalkkavelan muutos 12301,33 −1973,19 Henkilöstökulut yhteensä 489051,30 406809,35 Tilavuokrat 14812,20 18391,00 Konttorivuokra 49060,68 48020,91 Muut vuokrat 648,79 1904,54 Leasingvuokrat 20393,77 15597,68 › VARSINAINEN TOIMINTA TUOTOT TUOTOT YHTEENSÄ KULUT Henkilöstökulut Vuokrat 36 // TILINPÄÄTÖS 2013 Vuokrat yhteensä 84915,44 83914,13 Matkakulut 42961,44 46905,22 Kilometrikorvaukset 4389,17 2185,00 Majoitus 94893,26 89326,34 Ateriakorv./päiväraha 876,46 2161,83 Ruokailut 40832,42 29909,76 Posti- ja rahtikulut 128142,45 74510,97 Painatuskulut 81464,08 24397,32 Kopiointikulut 448,30 3945,76 Suunnittelu ja taitto 18075,00 16157,29 Muut kulut Jäsenlehtikulut Jäsenmaksupostitus 99137,79 7042,55 Jäsenrekisterikulut Messukulut 6175,78 23020,08 16120,00 Tutkimuskulut 15990,00 11685,00 Tarvikkeet ja materiaalit 10226,42 16902,43 Jäsenmaksukulut 7324,70 6107,16 Osallistumiskulut 2829,11 740,00 Jäsenkorttien valmistus 68990,66 154505,29 Euro < 26-kortti 12578,00 5984,60 Mainos- ja ilmoituskulut 637,04 1034,20 Toimistokulut 3452,80 4933,37 Pienkalustohankinnat 1318,99 2036,35 Laitehankinnat 3369,16 1427,00 Puhelinkulut 8747,62 10371,54 Internetkulut 2108,00 11040,37 Energia 2536,95 3007,98 Atk-kulut(IT) 12242,44 13043,28 Pankkikulut 7910,11 7450,05 Piiripankki 4300,00 7629,99 Kirjallisuus ja lehdet 1260,13 1411,33 Ostetut palvelut 98145,93 43270,38 Edustuskulut 3270,32 5636,06 Onnittelut, palkinnot ym. 3543,84 1976,98 Työkyvyn ylläpito 2626,88 1910,07 Kokous- ja neuvottelukulut 5495,52 6845,66 Vakuutukset 1675,15 −4661,38 Päivitys- ja ylläpitokulut 7825,60 1847,61 Piiriuudistus 797,22 Autokulut 1398,98 4351,02 Muut kulut 6646,49 656,00 Muut kulut yhteensä 716503,19 754965,48 Poistot 1403,36 1871,14 TILINPÄÄTÖS 2013 // 37 KULUT YHTEENSÄ 1291873,29 1247560,10 TUOTTO-/ KULUJÄÄMÄ I −1025689,29 −1099512,14 851443,22 880705,56 851443,22 880705,56 Jäsenmaksupalautukset 76417,00 79046,80 Tulostavoitepalautukset 33683,81 20266,30 KULUT YHTEENSÄ 110100,81 99313,10 TUOTTO-/ KULUJÄÄMÄ III −284346,88 −318119,68 1946,79 1058,02 1946,79 1058,02 Korkokulut 1679,02 145,25 KULUT YHTEENSÄ 1679,02 145,25 TUOTTO-/ KULUJÄÄMÄ IV −284079,11 −317206,91 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 KULUT YHTEENSÄ 0,00 0,00 TUOTTO-/ KULUJÄÄMÄ V −284079,11 −317206,91 Yleisavustukset 335000,00 339500,00 Julkiset projektiavustukset 20109,10 14325,10 YLEISAVUSTUKSET YHTEENSÄ 355109,10 353825,10 › VARAINHANKINTA TUOTOT Jäsenmaksutuotot TUOTOT YHTEENSÄ KULUT › RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT TUOTOT Korkotuotot TUOTOT YHTEENSÄ KULUT › SATUNNAISTUOTOT JA -KULUT TUOTOT Satunnaiset tuotot TUOTOT YHTEENSÄ KULUT Satunnaiset kulut › YLEISAVUSTUKSET › VÄLITTÖMÄT VEROT 38 // TILINPÄÄTÖS 2013 Lasketut verot 0,00 1820,00 VÄLITTÖMÄT VEROT 0,00 1820,00 TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ 71029,99 38438,19 TASE 31.12.2013 31.12.2012 Konttorikoneet 3541,47 4721,96 Kalusto 668,59 891,46 Aineelliset hyödykkeet yhteensä 4210,06 5613,42 4210,06 5613,42 Osakkeet ja osuudet 95000,00 0,00 Sijoitukset yhteensä 95000,00 0,00 Siirtosaamiset 83335,03 21543,47 Muut saamiset 917,41 30456,44 Myyntisaamiset 20811,00 Lainasaamiset 5002,50 Saamiset yhteensä 110065,94 51999,91 OKO 554128-26592 100033,23 36163,78 OKO 554128-44726 151,17 1580,29 OKO 554128-44841 10567,96 57938,70 OKO 554128-44718 2603,01 28597,01 Aktia 405500-1420061 7896,21 5767,07 Nordea 155530-100892 1426,75 20100,34 Sampo 800011-71187868 7164,36 6063,21 Rahat ja pankkisaamiset yhteensä 129842,69 156210,40 Rahat ja pankkisaamiset yhteensä 156210,40 102855,43 VAIHTUVAT VASTAAVAT YHTEENSÄ 334908,63 208210,31 VASTAAVAA YHTEENSÄ 339118,69 213823,73 › VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet PYSYVÄT VASTAAVAT YHTEENSÄ VAIHTUVAT VASTAAVAT Sijoitukset Saamiset ja ennakot Rahat ja pankkisaamiset TILINPÄÄTÖS 2013 // 39 › VASTATTAVAA 31.12.2013 31.12.2012 Edellisen tilikauden yli-/alijäämä 107559,49 69121,30 Tilikauden yli-/alijäämä 71029,99 38438,19 OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ 178589,48 107559,49 Saadut ennakot 0,00 20109,10 Lainat rahoituslaitoksilta 0,00 20109,10 OMA PÄÄOMA VIERAS PÄÄOMA Lyhytaikaiset velat Lainat rahoituslaitoksilta Siirtovelat Muut lyhytaik.velat 3759,91 Muut siirtovelat 156769,30 86155,14 Siirtovelat yhteensä 160529,21 86155,14 VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ 160529,21 106264,24 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 339118,69 213823,73 Edunvalvonta 2013 2012 Aktiivi- ja koulutustoiminta 2013 2012 Oppilaskuntatoiminta 2013 2012 Messut ja muut lukiolaistapahtumat 2013 2012 LIITETIEDOT TILINPÄÄTÖKSEEN 31.12.2013 TULOSLASKELMAA KOSKEVAT LIITETIEDOT 1. Tuloslaskelmat toimialoittain Projektit (LUKIO 2.0) Markkinointi ja jäsenhankinta 2012 2013 Tiedotus 2012 2012 Julkaisut 2013 2012 Kansainvälinen toiminta 2013 2012 Keskustoimisto 2013 2012 Hallinto ja talous 2013 2012 Liittohallitus ja työvaliokunta 2013 2012 Piiri- ja jäsenjärjestöt 2013 2012 Työ-ja elinkeinoministeriö(Tutor-projekti) 2013 2012 HOPI-Projekti 40 // TILINPÄÄTÖS 2013 2012 Varainhankinta 2013 Satunnaiset erät(Lyyra) 2013 Jäsenpalvelut 2013 Lukio.fi ja Improbatur 2013 TULOSLASKELMA › EDUNVALVONTA 1.1.-31.12.2013 1.1.-31.12.2012 720,00 340,00 720,00 340,00 63284,88 2050,00 Sotu 1339,34 33,91 TEL-maksut 15159,97 471,93 TEL-maksut/TT −3381,26 −66,95 Työttömyysvakuutus 830,38 25,62 Työttömyysvakuutus/TT −393,96 −7,80 Päiväraha 260,00 VARSINAINEN TOIMINTA TUOTOT Muut tuotot Osallistumismaksut TUOTOT YHTEENSÄ KULUT Henkilöstökulut Palkat Palkkiot Henkilökunnan koulutus Henkilöstökulut yhteensä 77099,35 2506,71 650,00 280,44 Matkakulut 1737,95 2152,97 Kilometrikorvaukset 77,80 53,60 Majoitus 70,00 1624,00 Ateriakorv./päiväraha 8,40 136,55 Ruokailut 1846,13 2257,74 Posti- ja rahtikulut 200,00 100,00 Painatuskulut 198,40 2309,96 Tarvikkeet ja materiaalit 40,00 50,00 Suunnittelu ja taitto 248,00 Muut kulut Tilavuokrat Muut vuokrat Leasingvuokrat Pienkalustohankinnat Puhelinkulut Kirjallisuus ja lehdet 685,78 121,15 TILINPÄÄTÖS 2013 // 41 Ostetut palvelut 4380,00 8704,65 Edustuskulut 199,71 595,86 Onnittelut, palkinnot ym. 117,53 95,60 Kokous- ja neuvottelukulut 483,70 213,50 Osallistumiskulut 546,20 240,00 Muut kulut 1282,59 350,00 Muut kulut yhteensä 12772,19 19286,02 KULUT YHTEENSÄ 89871,54 21792,73 TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ −89151,54 −21452,73 › JÄSENPALVELUT 1.1.-31.12.2013 1.1.-31.12.2012 Päivitys- ja ylläpitokulut Kopiointi VARSINAINEN TOIMINTA TUOTOT Jäsenkorttituotot 83735,00 Osallistumismaksut TUOTOT YHTEENSÄ 83735,00 KULUT Henkilöstökulut Palkat 25870,89 Palkkiot Sotu 551,96 TEL-maksut 6197,40 TEL-maksut/TT −1393,35 Työttömyysvakuutus 339,46 Työttömyysvakuutus/TT −162,34 Päiväraha 38,00 Henkilökunnan koulutus Henkilöstökulut yhteensä 31442,02 Muut kulut Jäsenkorttien valmistus 68990,66 Jäsenmaksupostitus 7042,55 Euro<26-kortti 12578,00 Matkakulut 177,30 Posti- ja rahtikulut 12000,00 Painatuskulut 2170,00 Tarvikkeet ja materiaalit 39,00 Suunnittelu ja taitto 49,60 42 // TILINPÄÄTÖS 2013 Puhelinkulut 631,85 Ostetut palvelut 8670,18 Muut kulut Muut kulut yhteensä 112349,14 KULUT YHTEENSÄ 31442,02 TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ 52292,98 › LUKIO.FI JA IMPROBATUR 1.1.-31.12.2013 1.1.-31.12.2012 VARSINAINEN TOIMINTA TUOTOT lmoitustuotot 109945,50 Myyntituotot 14082,00 TUOTOT YHTEENSÄ 124027,50 KULUT Henkilöstökulut Palkat 29219,32 Palkkiot 22543,50 Sotu 620,26 TEL-maksut 6999,52 TEL-maksut/TT −1541,63 Työttömyysvakuutus 383,39 Työttömyysvakuutus/TT −190,80 Päiväraha 76,50 Henkilökunnan koulutus Henkilöstökulut yhteensä 58110,06 Muut kulut Ruokailu 50,50 Matkakulut 399,12 Kilometrikorvaus 196,60 Posti- ja rahtikulut 59847,39 Painatuskulut 62027,93 Tarvikkeet ja materiaalit 23,76 Suunnittelu ja taitto 11376,10 Puhelinkulut 362,78 Ostetut palvelut 32464,09 Osallistumiskulut 15,00 Päivitys- ja ylläpitokulut 3431,54 Muut kulut yhteensä 170194,81 TILINPÄÄTÖS 2013 // 43 KULUT YHTEENSÄ 228304,87 TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ −104277,37 › AKTIIVI- JA KOULUTUSTOIMINTA 1.1.-31.12.2013 1.1.-31.12.2012 Osallistumismaksut 17288,00 18155,00 Myyntituotot 500,00 Muut tuotot 8354,42 VARSINAINEN TOIMINTA TUOTOT TUOTOT YHTEENSÄ 26142,42 18155,00 44947,45 0,00 KULUT Henkilöstökulut Palkat Palkkiot 0,00 Sotu 941,54 0,00 TEL-maksut 10767,22 0,00 TEL-maksut/TT −2376,88 0,00 Työttömyysvakuutus 589,77 0,00 Työttömyysvakuutus/TT −276,95 0,00 Päiväraha 688,50 Henkilökunnan koulutus Henkilöstökulut yhteensä 0,00 55280,65 0,00 Tilavuokrat 3763,99 4959,15 Muut vuokrat 120,80 340,00 3884,79 5299,15 Matkakulut 2561,42 2940,93 Kilometrikorvaukset 70,40 429,52 Majoitus 21823,00 18869,60 Ateriakorvaus 20,20 351,16 Ruokailut 9600,00 5384,02 Posti- ja rahtikulut 400,00 500,00 Painatuskulut 500,00 9,50 Suunnittelu ja taitto 198,40 645,75 Tarvikkeet ja materiaalit 276,15 628,15 Piiripankki 2000,00 Puhelinkulut 371,22 Vuokrat Leasingvuokrat Vuokrat yhteensä Muut kulut 44 // TILINPÄÄTÖS 2013 Ostetut palvelut 1127,50 780,00 Onnittelut, palkinnot ym. 79,60 67,92 Autokulut 125,36 443,94 Kokous-ja neuvottelukulut 236,10 Muut kulut 73,30 Muut kulut yhteensä 39462,65 31050,49 KULUT YHTEENSÄ 98628,09 36349,64 TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ −72485,67 −18194,64 › OPPILASKUNTATOIMINTA 1.1.-31.12.2013 1.1.-31.12.2012 26122,00 25211,00 Muut tuotot 4300,00 4200,00 TUOTOT YHTEENSÄ 30422,00 29411,00 Palkat 25028,97 2236,72 Sotu 534,72 31,02 TEL-maksut 5995,72 355,84 TEL-maksut/TT −1341,97 −21,09 Työttömyysvakuutus 328,41 19,32 Työttömyysvakuutus/TT −156,65 −4,14 Päiväraha 767,00 Edustuskulut VARSINAINEN TOIMINTA TUOTOT Osallistumismaksut Myyntituotot KULUT Henkilöstökulut Henkilökunnan koulutus Henkilöstökulut yhteensä 31156,20 2617,67 4573,41 3729,00 4573,41 3729,00 Matkakulut 3599,05 4632,60 Kilometrikorvaukset 199,80 597,20 Majoitus 26667,87 23569,68 Ateriakorv./päiväraha 118,82 342,99 Ruokailut 2222,17 2606,89 Vuokrat Tilavuokrat Muut vuokrat Leasingvuokrat Vuokrat yhteensä Muut kulut TILINPÄÄTÖS 2013 // 45 Posti- ja rahtikulut 2000,00 2000,00 Painatuskulut 4104,00 Tarvikkeet ja materiaalit 1167,40 367,36 662,82 Suunnittelu ja taitto 992,00 516,60 Piiripankki 1300,00 Tarveraha Puhelinkulut Ostetut palvelut 4559,00 392,84 253,89 Kokous-ja neuvottelukulut Onnittelut, palkinnot ym. Autokulut 170,24 17,60 467,85 62,04 498,51 516,90 43184,16 41421,96 78913,77 47768,63 TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ −48491,77 −18357,63 › MESSUT JA MUUT LUKIOLAISTAPAHTUMAT 1.1.-31.12.2013 1.1.-31.12.2012 Muut tuotot 40070,00 38890,00 TUOTOT YHTEENSÄ 40070,00 38890,00 Edustuskulut Muut kulut Muut kulut yhteensä KULUT YHTEENSÄ AVUSTUKSET Julkiset projektiavustukset AVUSTUKSET YHTEENSÄ VARSINAINEN TOIMINTA TUOTOT Ilmoitustuotot Myyntituotot KULUT Henkilöstökulut Palkat 80,00 Sotu TEL-maksut 18,42 TEL-maksut/TT Työttömyysvakuutus 1,00 Työttömyysvakuutus/TT Päiväraha 2115,90 Henkilöstökulut yhteensä 2115,90 99,42 0,00 1509,54 Vuokrat Muut vuokrat 46 // TILINPÄÄTÖS 2013 Tilavuokrat 0,00 1711,50 Vuokrat yhteensä 0,00 3221,04 Majoitus 922,00 1030,00 Matkakulut 1329,53 1362,79 Kilometrikorvaukset 204,80 10,00 Posti- ja rahtikulut 200,00 Muut kulut Ateriakorv./päiväraha 217,48 Ruokailut 3822,71 Painatuskulut 930,04 Ostetut palvelut 1360,46 66,75 Messukulut 16120,00 15990,00 Tarvikkeet ja materiaalit 529,28 1368,21 Osallistumiskulut 696,85 Mainos-ja ilmoituskulut 1169,50 99,40 Autokulut 218,01 1726,75 Kokous-ja neuvottelukulut 28,94 39,50 Onnittelut, palkinnot ym. 19,50 Edustuskulut 268,27 40,00 Suunnittelu ja taitto 545,60 Muut kulut 25,00 Puhelinkulut 242,73 Muut kulut yhteensä 27444,22 23186,88 KULUT YHTEENSÄ 29560,12 26507,34 TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ 10509,88 12382,66 › PROJEKTIT (LUKIO 2.0) 1.1.-31.12.2013 1.1.-31.12.2012 47,00 VARSINAINEN TOIMINTA KULUT Henkilöstökulut Palkat Palkkiot Sotu TEL-maksut Tel-maksut/TT Työttömyysvakuutus Työttömyysvakuutus/TT Henkilöstökulut yhteensä 0,00 Muut kulut Ruokailut TILINPÄÄTÖS 2013 // 47 5061,45 Painatuskulut Suunnittelu ja taitto 3444,00 Tarvikkeet ja materiaalit Tutkimuskulut 11685 Ostetut palvelut Muut kulut yhteensä 20190,45 AVUSTUKSET Julkiset projektiavustukset AVUSTUKSET YHTEENSÄ TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ › MARKKINONTI JA JÄSENHANKINTA −20190,45 1.1.-31.12.2013 1.1.-31.12.2012 Ilmoitustuotot 3167,50 4000,00 Myyntituotot 8870,00 Muut tuotot 7818,00 9900,00 19855,50 13900,00 VARSINAINEN TOIMINTA TUOTOT Osallistumismaksut TUOTOT YHTEENSÄ KULUT Henkilöstökulut Palkat 30781,52 4652,66 Sotu 652,15 67,05 TEL-maksut 7373,75 1230,17 TEL-maksut/tt −1630,85 −59,43 Työttömyysvakuutus 403,89 66,78 Työttömyysvakuutus/TT −191,82 −6,92 Päiväraha 209,00 Henkilöstökulut yhteensä 37597,64 Palkkiot 5950,31 Vuokrat Tilavuokrat 1065,00 45,00 1065,00 45,00 Matkakulut 2850,31 2062,08 Kilometrikorvaukset 1118,48 379,92 Majoitus 3840,00 3090,00 Muut vuokrat Leasingvuokrat Vuokrat yhteensä Muut kulut 48 // TILINPÄÄTÖS 2013 Ateriakorv./päiväraha 6,00 34,70 Ruokailut 3223,31 416,34 Posti- ja rahtikulut 1700,00 Painatuskulut 1536,03 12070,11 Tarvikkeet ja materiaalit 18,97 3740,66 Mainos- ja ilmoituskulut 637,04 Suunnittelu ja taitto 198,40 8783,44 Kokous-j ja neuvottelukulut 213,70 34,50 Ostetut palvelut 11659,60 9906,30 Kirjallisuus ja lehdet 38,00 Päivitys- ja ylläpitokulut 287,68 Puhelinkulut 503,80 Autokulut Muut kulut 79,84 4617,89 Muut kulut yhteensä 32449,21 40597,89 KULUT YHTEENSÄ 71111,85 46593,20 TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ −51256,35 −32693,20 › TIEDOTUS 1.1.-31.12.2013 1.1.-31.12.2012 VARSINAINEN TOIMINTA TUOTOT Myyntituotot Ilmoitustuotot Muut tuotot TUOTOT YHTEENSÄ 50,00 50,00 KULUT Henkilöstökulut Palkat Sotu TEL-maksut TEL-maksut/tt Työttömyysvakuutus Työttömyysvakuutus/TT Henkilöstökulut yhteensä Muut kulut Matkakulut 16,90 Mainos- ja ilmoituskulut Painatuskulut Posti ja rahtikulut Tarvikkeet ja materiaalit 68,89 TILINPÄÄTÖS 2013 // 49 Päivistys- ja ylläpitokulut 40,59 Jäsenrekisterikulut 23020,08 Ruokailu 35,06 Mainos- ja ilmoituskulut 934,80 Atk-kulut 368,21 Ostetut palvelut 247,10 Internetkulut 9288,68 Onnittelut, palkinnot ym. Suunnittelu ja taitto Muut kulut yhteensä 34020,31 KULUT YHTEENSÄ 34020,31 TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ −33970,31 › JULKAISUT 1.1.-31.12.2013 1.1.-31.12.2012 VARSINAINEN TOIMINTA TUOTOT Ilmoitustuotot 18500,00 TUOTOT YHTEENSÄ 18500,00 KULUT Henkilöstökulut Palkat 1550,00 Palkkiot TyEL 356,83 TyEL /tt −31,60 Työt.vakuutus 19,37 Työt.vakuutus /tt −5,01 Sotu 59,37 Henkilökunnan koulutus Henkilöstökulut yhteensä 1948,96 Vuokrat Leasingvuokrat Vuokrat yhteensä Muut kulut Matkakulut 348,07 Ruokailu 14,50 Ateriakorv./päiväraha Posti- ja rahtikulut 100,00 Painatuskulut 1846,20 Suunnittelu ja taitto 2383,70 50 // TILINPÄÄTÖS 2013 Jäsenlehtikulut 99137,79 Tarvikkeet ja materiaalit 79,80 Kirjallisuus ja lehdet 107,29 Pienkalustohankinnat Puhelinkulut 104,69 Ostetut palvelut 3040,23 Onnittelut, palkinnot ym. 623,72 Muut kulut yhteensä 7893,85 99892,14 KULUT YHTEENSÄ 7893,85 101841,10 TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ −7893,85 −83341,10 › KANSAINVÄLINEN TOIMINTA 1.1.-31.12.2013 1.1.-31.12.2012 3141,03 495,61 3141,03 495,61 Majoitus 220,39 58,00 Matkakulut 3231,75 5721,64 Ateriakorv./päiväraha 102,08 60,10 Ruokailut 77,64 237,20 Jäsenmaksukulut 2870,00 2300,00 Osallistumiskulut 305,00 200,00 VARSINAINEN TOIMINTA TUOTOT Muut tuotot TUOTOT YHTEENSÄ KULUT Muut kulut Kilometrikorvaukset Tarvikkeet ja materiaalit Tilavuokra Edustuskulut Kokous-ja neuvottelukulut 77,60 6,68 Muut kulut 3,75 Onnittelut, palkinnot ym. 159,56 Muut kulut yhteensä KULUT YHTEENSÄ 6813,54 8817,85 6813,54 8817,85 YLEISAVUSTUKSET Yleisavustukset 0,00 YLEISAVUSTUKSET YHTEENSÄ TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ 0,00 −3672,51 −8322,24 TILINPÄÄTÖS 2013 // 51 › KESKUSTOIMISTO 1.1.-31.12.2013 1.1.-31.12.2012 VARSINAINEN TOIMINTA TUOTOT Toimistopalvelut Muut tuotot TUOTOT YHTEENSÄ 1,47 1,47 KULUT Henkilöstökulut Palkat 257018,60 Palkkiot 54350,00 Sotu 5552,04 TyEL-maksut 59168,51 TyEL-maksut/tt −13772,67 Tapaturmavakuutus 852,01 757,31 Ryhmähenkivakuutus 188,70 179,57 Työttömyysvakuutus 3212,20 Työttömyysvakuutus/tt −1582,83 Ravinto ja liikunta 24315,00 23457,50 Ravinto ja liikunta/tt −4572,00 −10193,00 Työterveyspalvelut 7052,40 8705,19 KELA(korvaus) −1917,90 −5104,17 Henkilökunnan koulutus 470,50 1405,00 Päiväraha 676,00 Vuosilomapalkkavelan muutos 12301,33 −1973,19 Henkilöstökulut yhteensä 39366,04 381180,06 Konttorivuokra 49060,68 48020,91 Muut vuokrat 527,99 55,00 Leasingvuokrat 20393,77 15597,68 Vuokrat yhteensä 69982,44 63673,59 6730,34 6406,57 Vuokrat Muut kulut Matkakulut Ateriakorv./päiväraha Posti- ja rahtikulut 12,00 7771,62 Kopiointikulut 71760,97 3936,26 Painatuskulut 324,88 Tarvikkeet ja materiaalit 5737,47 6402,92 Ruokailut 2633,35 3090,27 Suunnitelu ja taitto 61,50 Toimistokulut 3452,80 4841,53 Pienkalustohankinnat 1318,99 2036,35 52 // TILINPÄÄTÖS 2013 Laitehankinnat 3369,16 1427,00 Puhelinkulut 1838,49 10266,85 Internetkulut 1751,69 Energia 2536,95 3007,98 Atk-kulut (IT) 12242,44 12675,07 Kirjallisuus ja lehdet 1222,13 1182,89 Ostetut palvelut 5603,92 7096,71 Edustuskulut 391,34 186,99 Työkyvyn ylläpito 2626,88 1910,07 Onnittelut, palkinnot ym. 802,87 143,88 Kokous- ja neuvottelukulut 1057,56 127,85 Vakuutukset 1675,15 −4937,69 Jäsenmaksut 4454,70 Päivitys- ja ylläpitokulut 1083,28 410,04 Muut kulut 72,71 75,24 Autokulut 75,00 232,50 Muut kulut yhteensä 67022,03 134105,44 Poistot 1403,36 1871,14 KULUT YHTEENSÄ 177773,87 580830,23 TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ −177772,40 −580830,23 › HALLINTO JA TALOUS 1.1.-31.12.2013 1.1.-31.12.2012 Majoitus VARSINAINEN TOIMINTA TUOTOT Ilmoitustuotot 1500,00 Osallistumismaksut 26681,66 Muut tuotot 420,50 1944,69 420,50 30126,35 Palkat 73889,65 2800,00 Palkkiot 100,00 Sotu 1555,68 59,36 TyEL-maksut 17700,37 644,59 TyEL-maksut/tt −3927,40 −144,20 Työttömyysvakuutus 969,53 34,99 Työttömyysvakuutus/tt −457,60 −16,80 Päiväraha 373,00 Henkilöstökulut yhteensä 90203,23 TUOTOT YHTEENSÄ KULUT Henkilöstökulut 3377,94 TILINPÄÄTÖS 2013 // 53 Vuokrat Tilavuokrat 0,00 4737,72 Muut vuokrat 0,00 0,00 Vuokrat yhteensä 0,00 4737,72 Majoitus 1152,00 33984,46 Matkakulut 1400,01 6051,29 Muut kulut Kilometrikorvaukset 14,85 Ateriakorv./päiväraha 113,61 Posti- ja rahtikulut 10000,00 Painatuskulut 50,00 3185,70 Kopiointikulut Tarvikkeet ja materiaalit 50,00 Jäsenmaksukulut Ruokailut 3115,01 3807,16 658,25 5895,25 Jäsenkorttien valmistus 154505,29 Euro<26 -kortti 5984,60 Toimistokulut 91,84 Autokulut 12,00 61,56 Pankkikulut 7910,11 7450,05 Puhelinkulut 1620,78 Ostetut palvelut 16497,67 14459,03 Edustuskulut 693,29 2428,52 Onnittelut, palkinnot ym. 852,94 1319,18 Kokous- ja neuvottelukulut 406,60 4674,50 Osallistumiskulut 615,80 300,00 Päivitys- ja ylläpitokulut 3023,10 1396,98 Sunnittelu ja taitto 99,20 2115,60 Muut kulut 67,00 179,22 Muut kulut yhteensä 45058,75 251183,70 135261,98 259299,36 Atk -kulut KULUT YHTEENSÄ SIJOITUKSET TUOTOT Tuotot sijoituksista TUOTOT YHTEENSÄ RAHOITUSTUOTOT JA KULUT TUOTOT 54 // TILINPÄÄTÖS 2013 Korkotuotot 1946,79 1058,02 1946,79 1058,02 Korkokulut 1679,02 145,25 KULUT YHTEENSÄ 1679,02 145,25 Luovutustappiot sijoitus TUOTOT YHTEENSÄ KULUT SATUNNAISTUOTOT-/KULUT Satunnaiset tuotot 0,00 Satunnaiset kulut 0,00 TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ −134573,71 −228260,24 › LIITTOHALLITUS JA TYÖVALIOKUNTA (TOIMIELIMET) 1.1.-31.12.2013 1.1.-31.12.2012 VARSINAINEN TOIMINTA TUOTOT Osallistumismaksut 29322,00 Muut tuotot 416,00 TUOTOT YHTEENSÄ 29738,00 KULUT Henkilöstökulut Palkat 160,00 200,00 Palkkiot 63450,00 TyEL-maksut 38,33 TyEL-maksut/TT −8,24 Työttömyysvakuutus 2,10 Työttömyysvakuutus/TT −0,96 Ravinto ja liikunta −1900,00 Sosiaaliturvamaksut 3,26 Päiväraha 969,00 Henkilöstökulut yhteensä 62713,49 248,54 3459,80 1008,19 3459,80 1008,19 Matkakulut 14719,22 8629,04 Kilometrikorvaukset 2410,47 495,51 Majoitus 37552,00 2560,00 Ateriakorvaus 608,56 843,19 46,04 2,50 Vuokrat Tilavuokrat Muut vuokrat Vuokrat yhteensä Muut kulut TILINPÄÄTÖS 2013 // 55 Tarvikkeet ja materiaalit 2962,93 486,98 Ruokailut 13934,99 6547,42 Posti ja rahtikulut 200,00 Painatuskulut 3554,80 Suunnittelu ja taitto 1785,60 Puhelinkulut 1631,62 Ostetut palvelut 133,11 393,60 Edustuskulut 1717,71 2307,09 Onnittelut, palkinnot ym. 290,43 109,30 Kokous- ja neuvottelukulut 3024,34 1738,21 Muut kulut 500,00 0,79 Kopiointikulut 448,30 Osallistumiskulut 599,15 Piiripankki 1000,00 Autokulut 470,10 880,53 Muut kulut yhteensä 87543,33 25582,06 Muut kulut yhteensä 25582,06 24631,16 KULUT YHTEENSÄ 153716,62 26838,79 TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ −123978,62 −26838,79 › PIIRI- JA JÄSENJÄRJESTÖT 1.1.-31.12.2013 1.1.-31.12.2012 590,40 VARSINAINEN TOIMINTA KULUT Henkilöstökulut Palkat 120,00 TyEL-maksut 28,75 TyEL-maksut/TT −6,18 Työttömyysvakuutus 1,57 Työttömyysvakuutus/TT −0,72 Sosiaaliturvamaksut 2,45 Henkilöstökulut yhteensä 145,87 Vuokrat Tilavuokrat 1300,00 1920,00 Vuokrat yhteensä 1300,00 1920,00 Majoitus 2476,00 4540,60 Matkakulut 3057,25 6177,88 Kilometrikorvaukset 72,22 204,40 Ateriakorv./päiväraha 12,40 50,05 Ruokailut 2659,77 2249,57 Muut kulut 56 // TILINPÄÄTÖS 2013 Posti- ja rahtikulut Osallistumiskulut 51,11 Piiriuudistus 797,22 Tarvikkeet ja materiaalit 150,00 Onnittelut, palkinnot ym. 308,90 Ostetut palvelut 250,00 Autokulut Puhelinkulut 298,99 1446,00 409,00 465,73 Vakuutukset 276,31 Jäsenmaksupalautus 76417,00 Tulostavoitepalautus 33683,81 Kokous- ja neuvottelukulut 37,90 Muut kulut 8,00 Muut kulut yhteensä 120447,31 15652,80 KULUT YHTEENSÄ 121893,18 17572,80 TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ −121893,18 −17572,80 › TYÖ-JA ELINKEINOMINISTERIÖ, TUTOR-PROJEKTI 1.1.-31.12.2013 1.1.-31.12.2012 Palkat 9963,90 7359,00 TyEl-maksut 2386,86 1694,12 TyEL-maksut/TT −454,03 −373,84 Työttömyysvakuutus 130,74 91,97 Työttömyysvakuutus/TT −55,45 −44,15 Sosiaaliturvamaksut 203,25 152,64 Henkilöstökulut yhteensä 12175,27 8879,74 Matkakulut 1168,19 402,46 Kilometrikorvaus 38,60 Painatuskulut 4271,80 Suunnittelu ja taitto 198,40 Majoitus 170,00 Posti ja rahtikulut 200,00 Tarvikkeet ja mateiaalit 31,50 Internetkulut 2108,00 Ostopalvelut 1528,30 Ruokailu 103,60 6,00 Muut kulut yhteensä 9818,39 1011,16 VARSINAINEN TOIMINTA KULUT Henkilöstökulut Muut kulut 602,70 TILINPÄÄTÖS 2013 // 57 KULUT YHTEENSÄ 21993,66 9890,90 Julkiset projektiavustukset 20109,10 9890,90 AVUSTUKSET YHTEENSÄ 20109,10 9890,90 TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ −1884,56 0,00 › HOPI-PROJEKTI 1.1.-31.12.2013 1.1.-31.12.2012 AVUSTUKSET VARSINAINEN TOIMINTA KULUT Palkat TyEl-maksut TyEL-maksut/TT Työttömyysvakuutus Työttömyysvakuutus/TT Sosiaaliturvamaksut Henkilöstökulut yhteensä KULUT YHTEENSÄ AVUSTUKSET Julkiset projektiavustukset 4434,20 AVUSTUKSET YHTEENSÄ › SATUNNAISET ERÄT (LYYRA) 4434,20 1.1.-31.12.2013 1.1.-31.12.2012 VARSINAINEN TOIMINTA KULUT Ostetut palvelut 11176,98 KULUT YHTEENSÄ 11176,98 TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ –11176,98 › VARAINHANKINTA 1.1.-31.12.2013 1.1.-31.12.2012 33623,44 6175,78 33623,44 6175,78 VARSINAINEN TOIMINTA KULUT Jäsenmaksupostitus KULUT YHTEENSÄ VARAINHANKINTA 58 // TILINPÄÄTÖS 2013 TUOTOT Jäsenmaksutuotot 767708,22 880705,56 767708,22 880705,56 Tuotot sijoituksista TUOTOT YHTEENSÄ KULUT Jäsenmaksupalautukset 79046,8 Tulostavoitepalautukset+tuki piireille 23337,29 KULUT YHTEENSÄ YLEISAVUSTUKSET Yleisavustukset 335000,00 339500,00 335000,00 339500,00 0,00 0,00 TUOTOT YHTEENSÄ 0,00 0,00 TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ 1069084,78 1111645,69 YLEISAVUSTUKSET YHTEENSÄ SATUNNAISTUOTOT/-KULUT TUOTOT Satunnaiset tuotot POISTOT Koneet ja kalusto: 25 % menojäännöspoistot ATK -ohjelmat: siirrytään menojäännöspoistosta tasapoistosuunnitelmaan; 3 vuoden tasapoisto 31.12.2012 31.12.2011 Konttorikoneet 1573,99 2098,65 Kalusto 297,15 396,21 ATK -ohjelmat 0,00 0,00 1871,14 2494,86 31.12.2013 31.12.2012 Konttorikoneet 3541,47 4721,96 Kalusto 668,59 891,46 4210,06 5613,42 4721,96 6295,95 YHTEENSÄ TASETTA KOSKEVAT LIITETIEDOT › 1. PYSYVÄT VASTAAVAT Poistamatta olevat hankintamenot ATK -ohjelmat YHTEENSÄ Konttorikoneet Alkusaldo TILINPÄÄTÖS 2013 // 59 Lisäys 0,00 0,00 Yhteensä 4721,96 6295,95 Poistot (25 % mj.) 1180,49 1573,99 Loppusaldo 3541,47 4721,96 Alkusaldo 891,46 1188,61 Lisäys 0,00 0,00 Yhteensä 891,46 1188,61 Poistot (25 % mj.) 222,87 297,15 Loppusaldo 668,59 891,46 31.12.2012 31.12.2011 1315,35 2633,28 Kalusto VAKUUDET JA VASTUUT LEASINGVASTUUT Tukirahoitus Oy Laiteleasing /Kopiokone Toshiba E-studio 3520C Seuraavalla tilikaudella maksettavat Myöhemmin maksettavat Yhteensä 1316,64 1315,35 3949,92 5134,56 2996,28 Siemens Financial Services AB Telepro A819725 Seuraavalla tilikaudella maksettavat Myöhemmin maksettavat Yhteensä 7276,68 5134,56 10272,96 Postimaksukone DM400c Seuraavalla tilikaudella maksettavat 759,64 Myöhemmin maksettavat 542,60 Yhteensä 1302,24 DSS Tietoturva Seuraavalla tilikaudella maksettavat 1727,12 1726,56 Myöhemmin maksettavat 1295,34 3021,48 Yhteensä 3022,46 4748,04 LEASINGVASTUUT YHTEENSÄ 9472,37 20273,16 HENKILÖSTÖÄ KOSKEVAT LIITETIEDOT 1.1.-31.12.2013 1.1.-31.12.2012 9 9 Yhteensä Sampo Rahoitus 1. HENKILÖSTÖN KESKIMÄÄRÄINEN LUKUMÄÄRÄ Toimihenkilöt 60 // TILINPÄÄTÖS 2013 Palkalliset luottamustoimet 3 3 Palkatut promoottorit 7 6 YHTEENSÄ 19 18 Palkat 303266,58 277946,98 Palkkiot 86093,50 54350,00 Eläkekulut 56586,10 49516,68 Muut henkilösivukulut 43105,12 24995,69 YHTEENSÄ 489051,30 406809,35 2. HENKILÖSTÖKULUT LUETTELO KÄYTETYISTÄ KIRJANPITOKIRJOISTA Tasekirja (sidottu) Pääkirja (ATK) Päiväkirja (ATK) TILINPÄÄTÖS 2013 // 61 62 // TILINPÄÄTÖS 2013 TILINPÄÄTÖS 2013 // 63 TASE-ERITTELY › VASTAAVAA 1. KÄYTTÖOMAISUUDEN MUUTOKSET 31.12.2013 31.12.2012 Alkusaldo 4721,96 6295,95 Lisäys 0,00 0,00 Yhteensä 4721,96 6295,95 Poistot (25 % mj.) 1180,49 1573,99 Loppusaldo 3541,47 4721,96 Alkusaldo 891,46 1188,61 Lisäys 0,00 0,00 Yhteensä 891,46 1188,61 Poistot (25 % mj.) 222,87 297,15 Loppusaldo 668,59 891,46 Loppusaldo 891,46 1188,61 Konttorikoneet Kalusto Sijoitukset Osakkeet ja osuudet Opiskelija-holding oy( 38 000 osakkeita) 95 000,00 € Yhteensä 95 000,00 € 2. VAIHTO- JA RAHOITUSOMAISUUS LAINASAAMISET Opiskelija-Holding oy(16.12.2013) 5002,50 Yhteensä 5002,50 SIIRTOSAAMISET 31.12.2013 Siirtosaamiset Summa Maksupäivä VSP ry, LiKo 2013 2834,00 1/10/2014 VSP ry(Nemeko oy, hotellin lasku, LiKo) 60,00 1/10/2014 KAP ry, LiKo, loppusumma 440,00 1/10/2014 Suomen messut osuuskunta 14450,00 1/10/2014 KSP ry, LiKo 2013 1456,00 1/15/2014 PSP ry, LiKO 2013 2246,00 1/21/2014 PSP ry, Ella Hautakoski, Hannes Torppa 248,00 1/21/2014 POP ry, LiKo 2013 3106,00 1/23/2014 ESP(UMP) ry, LIKO 2013 4221,00 1/24/2014 Kiinteistö oy, takuuvuokra v.2006 2902,88 1/30/2014 HEP ry, LiKo 2013 3181,00 2/4/2014 64 // TILINPÄÄTÖS 2013 Valmennuskeskus oy 5500,00 2/4/2014 ISP(SKP) ry, LiKo 2013 2385,00 2/10/2014 Tukirahoitus 3 kk 2014 875,98 Fennia yritysturva 10 kk 2014 726,12 Otavamedia 9 kk 2014 159,15 A-kustannus oy, Imege 3 kpl 23,40 RPS Markkinointi, 9 kk 2014 45,00 Siemens 5 kk 2014 3728,92 Fennia ryhmähenkivakuutus 2014 188,47 Fennia tapaturmavakuutus 2014 921,74 HSL 01/2014 231,50 Siemens 3 kk 2014 586,34 Nets oy, lounasseteleita 2014 6493,00 Työttömyysvakuutusrahasto 2014 1589,40 Työttömyysvakuutusrahasto 2014 2384,10 Väestöliitto, jäsenmaksu 2014 250,00 Toshiba 1-2/2014 867,60 Allianssi ry, risteily 1580,00 Ylioppilasterveys-Studenthälsan ry, vuokratakuu 3891,50 Meltwater 2014 538,13 Otavamedia Kanava 1 kk 7,12 Surveypal 3 kk 2014 558,00 Helsingin sanomat 6,5 kk 188,50 Fenniaturva 5kk 2014 152,94 Fennia-turva, ryhmävakuutus 222,76 Hogia-ohjelma 8 kk 2014 487,73 Eemeli Rajalan lentolippu 157,00 Verotili 31.12.2013 8403,75 HÄP ry, LiKo 2013 5047,00 Yhteensä 83 335,03 € Muut Saamiset 31.12.2013 Summa Maksupäivä Domain.fi KAP ry 12,00 1/21/2014 Fenniaturva , vakuutus, ESP ry 2013 52,63 1/24/2014 Fenniaturva vakuutus, HEP ry 2013 52,64 2/4/2014 Fenniaturva vakuutus, HÄP ry 2013 52,64 Fenniaturva vakuutus, KAP ry 2013 52,64 1/21/2014 Fenniaturva vakuutus, KSP ry 2013 52,64 1/15/2014 Fenniaturva vakuutus, LAP ry 2013 52,63 Fenniaturva vakuutus, POP ry 2013 52,63 Fenniaturva vakuutus, PSP ry 2013 52,63 1/21/2014 Fenniaturva vakuutus, SKP ry 2013 52,63 2/10/2014 Fenniaturva vakuutus, VSP ry 2013 52,64 1/23/2014 HEP ry(Allianssi-talon vuokra) 100,00 2/4/2014 Ella Hautakoski, KK, PSP ry 67,20 1/21/2014 Ella Hautakoski, KK , PSP ry 60,90 1/21/2014 TILINPÄÄTÖS 2013 // 65 Ella Hautakoski, KK, PSP ry 46,20 1/21/2014 Hannes Torppa, KK, PSP ry 74,76 1/21/2014 ESP ry, LIKo 2012 30,00 Yhteensä muut saamiset 917,41 Verotili 8403,75 Myyntisaamiset 31.12.2013 Summa Maksupäivä Vera Lillqvist, Water Lahti 50,00 1/2/2014 Pohjois-Karjalan ammattiopisto 1050,00 1/3/2014 Työ-ja Elikeinoministeriö 1700,00 1/3/2014 Eero Koivula, Water Oulu 50,00 1/3/2014 Maanpuolustuskorkeakoulu 600,00 1/8/2014 Helsingin yliopisto/avoin opisto 1100,00 1/9/2014 Iina Jaara, Water Oulu 10,00 1/10/2014 Oulun yliopisto, Impro 5/2013 3070,00 1/13/2014 Neli Lahtinen, Water Lahti 50,00 1/13/2014 Lapin yliopisto, Impro 5/2013 1567,00 1/13/2014 Estonian Bisiness School in Helsinki 800,00 1/14/2014 Inka Mäkinen, Water Oulu 15,00 1/21/2014 Nelly Mattila, Water Oulu 15,00 1/21/2014 M.A.S.I. Company oy/Fredrikson 2290,00 1/20/2014 PRO Huippuvalmennus oy 2000,00 1/20/2014 Puolustusvoimat 1794,00 2/3/2014 Ulkoasianministeriö 2965,00 2/3/2014 Tatu Sokka, Water Oulu 50,00 2/5/2014 Takuuvalmennus, Improbatur 5/2013 700,00 2/7/2014 Hirvonen Lovisa, EV-seminaari 20,00 2/12/2014 Joonas Rantanen, Water Lahti 15,00 2/12/2014 Rovaniemen koulutuskuntayhtymä 900,00 3/25/2014 Yhteensä myyntisaamiset 20811,00 Rahat ja pankkisaamiset 31.12.2013 OKO 554128-26592 100 033,23 € OKO 554128-44726 151,17 € OKO 554128-44841 10 567,96 € OKO 554128-44718 2 603,01 € Nordea 155530-100892 1 426,75 € Aktia 405500-1420061 7 896,21 € Danske 800011-71187868 7 164,36 € yhteensä 129 842,69 € 66 // TILINPÄÄTÖS 2013 › VASTATTAVAA 1. OMA PÄÄOMA 31.12.2012 31.12.2013 Edellisten tilikausien ylijäämä 69121,30 107559,49 Tilikauden yli-/alijäämä 38438,19 71029,99 Yhteensä 107559,49 178589,48 31.12.2012 31.12.2013 2. VIERAS PÄÄOMA LYHYTAIKAISET VELAT Siirtovelat OPM(Lukion tutortoiminnan kehittämishanke) 20109,10 Eläke-Fennia, TyEL 2012 9623,96 Vuosilomapalkkavelka 27538,40 39839,73 Yhteensä 57271,46 39839,73 Muut siirtovelat 48992,78 3759,91 Yhteensä 48992,78 3759,91 Selite Summa Maksupäivä Invalidiliitto Seesam 34,37 € 1/7/2014 Invalidiliitto Seesam 34,37 € 1/7/2014 itella 51/2013 311,18 € 1/7/2014 Sokotel, LIHA, kokoustilan vuokra 310,00 € 1/7/2014 Oberthur 4 663,58 € 1/7/2014 Kiinteistä Oy, sähkö 1.10.-31.12.2013 626,01 € 1/9/2014 Nets Oy, EC Vihtori Suominen 12/2013 981,22 € 1/9/2014 Nets Oy, EC, Joel Kontiainen 954,01 € 1/9/2014 Nets Oy, EC, Daniel Sazonov 911,10 € 1/9/2014 Nets Oy, EC, Milla Halme 18,08 € 1/9/2014 Nets Oy, EC, Einari Stylman 74,60 € 1/9/2014 Nets Oy, EC, Valentina Romkina 693,65 € 1/9/2014 Nets Oy, EC, Andrea Gonzalez 168,14 € 1/9/2014 Nets Oy, EC Anni Kosunen 1 111,91 € 1/9/2014 Nets Oy, EC Joonas Mikkilä 61,70 € 1/9/2014 Nets Oy, EC Sini Korpinen 3 617,26 € 1/9/2014 Nets Oy, EC Milla Rekola 1 084,65 € 1/9/2014 Suomen Messut, Osuuskunta 887,24 € 1/9/2014 Diacor 12/2013 45,00 € 1/9/2014 Diacor 12/2013 45,00 € 1/9/2014 Elisa 12/2013 547,70 € 1/9/2014 Elisa 12/2013 42,04 € 1/9/2014 Elisa 12/2013 25,92 € 1/9/2014 MUUT SIIRTOVELAT TILINPÄÄTÖS 2013 // 67 Elisa 12/2013 25,92 € 1/9/2014 Elisa 12/2013 42,04 € 1/9/2014 Elisa 12/2013 42,04 € 1/9/2014 Elisa 12/2013 42,04 € 1/9/2014 Elisa 12/2013 42,04 € 1/9/2014 Avoine Oy 12/2013 458,14 € 1/9/2014 Alianssi ry 12/2013 921,60 € 1/14/2014 Suomen Yliopilaskuntien liitto ry 57,50 € 1/14/2014 Suomen Messut, Osuuskunta 1 350,46 € 1/16/2014 PIP ry, jäsenmaksupalautus 3 961,00 € 1/17/2014 Fazer, vanhojen PJ- ilta 2013 198,80 € 1/22/2014 Elisa 24 licenses 1 106,28 € 1/27/2014 Mediamuuntaja, opas 595,00 € 2/6/2014 Alianssi ry, kiinteä vuosimaksu 500,00 € 2/11/2014 Tmi Juuso Saastamoinen 1 426,00 € 2/3/2014 Fennia-eläkevakuutus, loppusumma 2013 14 144,43 € 3/4/2014 Vuosilomapalkkavelka 1.04.-31.12.2013 39 839,73 € CIMO(Huipputapaaminen-hanke) 25 294,80 € Jäsenmaksupalautus elo-joulukuu 2013(KAP ry) 2 986,00 € Jäsenmaksupalautus elo-joulukuu 2013(JSP ry) 2 986,00 € Jäsenmaksupalautus elo-joulukuu 2013(LAP ry) 2 986,00 € Jäsenmaksupalautus elo-joulukuu 2013(POP ry) 2 986,00 € Jäsenmaksupalautus elo-joulukuu 2013(PSP ry) 2 986,00 € Jäsenmaksupalautus elo-joulukuu 2013(ISP ry) 2 986,00 € Jäsenmaksupalautus elo-joulukuu 2013(LSP ry) 2 986,00 € Jäsenmaksupalautus elo-joulukuu 2013(PIP ry) 2 986,00 € Jäsenmaksupalautus elo-joulukuu 2013(UMP ry) 2 986,00 € Jäsenmaksupalautus elo-joulukuu 2013(HEP ry) 2 986,00 € Jäsenmaksupalautus elo-joulukuu 2013(HÄP ry) 2 986,00 € Tulostavoitepalautus (HEP ry) 638,00 € Tulostavoitepalautus( ISP ry) 616,00 € Tulostavoitepalautus (JSP ry) 622,00 € Tulostavoitepalautus (KAP ry) 921,00 € Tulostavoitepalautus (LAP ry) 711,00 € Tulostavoitepalautus (HÄP ry) 764,00 € Tulostavoitepalautus(POP ry) 724,00 € Tulostavoitepalautus (PSP ry) 591,00 € Tulostavoitepalautus ( UMP ry) 553,00 € Tulostavoitepalautus (LSP ry) 833,00 € Technology Academy Finland palautus) 1 250,00 € Verohallinto(ennakkopidätys, joulukuu 2013) 7 862,43 € Verohallinto(sotu, joulukuu 2013) 541,32 € 156 769,30 € 68 // TILINPÄÄTÖS 2013 8/20/2013 3/7/2012 MUUT SIIRTOVELAT Selite Summa Maksupäivä VR Stefano La Mela 89,94 € 1/7/2014 VR Stefano La Mela 66,84 € 1/7/2014 VR Sampo Hyvärinen 26,24 € 1/7/2014 VR Oona Heiska 25,67 € 1/7/2014 VR Oona Heiska 24,24 € 1/7/2014 VR Katariina Kulha 13,75 € 1/7/2014 VR Joel Kontiainen (Ramin matka) 57,87 € 1/7/2014 VR Sampo Hyvärinen 26,22 € 1/7/2014 Juuso Kurttila, LIHA:n vaihto 41,12 € 1/7/2014 Juuso Kurttila, Kapulanvaihto 78,36 € 1/7/2014 VR Lasse Lund 24,75 € 1/7/2014 VR Katariina Kulha 11,04 € 1/7/2014 VR Lasse Lund 22,37 € 1/7/2014 Pinja Pekonen, palautus Water Lahti 20,00 € 1/7/2014 Matti Mannonen 12-31.12.2013 167,00 € 1/7/2014 Matti Mannonen 12-31.12.2013 148,50 € 1/7/2014 Rami Laitila, lahja PJ 19,99 € 1/9/2014 Aleksi uusitalo, Studia-messut 61,20 € 1/9/2014 Henna Järvensivu, Studia-messut 27,93 € 1/9/2014 Henna Järvensivu, Studia-messut 60,86 € 1/9/2014 Tilda Mäenpää, matkakustannus 11,70 € 1/9/2014 Hannes Torppa, matkakustannus 22,40 € 1/9/2014 Hannes Torppa, LIHA:n perehdytyys 143,53 € 1/9/2014 OP-palvelu 12/2013 201,17 € 1/9/2014 Aku Autio, matkakorvaus 128,60 € 1/10/2014 Giovanna La Mela, palautus 45,00 € 1/10/2014 Lasse Lund 23,81 € 1/11/2014 OP-pankki, saldon todistukset 10,00 € 1/16/2014 Stefano La Mela 47,40 € 1/16/2014 Stefano La Mela 36,60 € 1/16/2014 Stefano La Mela, Water Lahti 18,00 € 1/16/2014 Stefano La Mela, LiKo 9,00 € 1/16/2014 Stefano La Mela, LiKo 25,40 € 1/16/2014 Stefano La Mela, LIHA 63,32 € 1/16/2014 Stefano La Mela, LIHA 9,20 € 1/16/2014 OBESSU, Daniel Sazonov 65,00 € 1/20/2014 Katariina Kulha 13,00 € 1/20/2014 Katariina Kulha, postitus 7,60 € 1/20/2014 Heli Lahtinen, Kapulanvaihdon matka 18,20 € 1/20/2014 Heli Lahtinen, Kapulanvaihdon matka 21,96 € 1/20/2014 Katariina Kulha, LIHA:n vaihto 18,73 € 1/20/2014 Katariina Kulha, kummipiiri 13,01 € 1/20/2014 Katariina Kulha, kummipiiri 9,00 € 1/20/2014 OBESSU, Katariina Kulha 15,60 € 1/20/2014 TILINPÄÄTÖS 2013 // 69 Henni Roini, matkakorvaus 34,40 € 1/23/2014 Henni Roini, JANO-koulutus 10,20 € 1/23/2014 Henni Roini, LIHA:n vaihto 41,35 € 1/23/2014 Hanna Kivimäki, KK 2013 90,00 € 1/27/2014 Riikka Tähkävuori 24,40 € 1/27/2014 OBESSU, Ida Petäjä 15,60 € 1/29/2014 OBESSU, Ida Petäjä 50,00 € 1/29/2014 OBESSU, Hanna Kivimäki 50,00 € 1/29/2014 OBESSU, Hanna Kivimäki 7,80 € 1/29/2014 Sampo Hyvärinen, LiKo 17,30 € 1/30/2014 Sampo Hyvärinen, kummipiiri 18,00 € 1/30/2014 Timo Ylenius, palautus 22,00 € 1/30/2014 Valtteri Juntunen, palautus 22,00 € 1/31/2014 Nordean palvelu 12/2013 69,19 € 1/31/2014 Danske-pankki 12/2013 51,93 € 1/31/2014 Aktian palvelu 12/2013 33,92 € 1/31/2014 Riikka Tähkävuori, KK 2013 90,00 € 2/12/2014 ISP ry, (LiKo-iltaohjelma) 1 000,00 € 2/24/2014 Akavan Erityisalat, 12/2013 Einari Stylman 30,70 € 1/10/2014 PSYL, palautus( Elias Faler) 40,00 € 1/27/2014 Juho Anttila, Kevätpäivät, tuplamaksu 50,00 € 3/20/2014 Yhteensä 3 759,91 € 70 // TILINPÄÄTÖS 2013 TILINPÄÄTÖS 2013 // 71 TYP T I A T ERÄ E H R I V O T TAB A S A R A L U TAITTAJAN PAINAJAIN E TILAA L UOVUU N DELLE LIITE 5 76 // TILINTARKASTUSKERTOMUS 2013 LIITE 6 TOIMINNANTARKASTUSKERTOMUS 2013 // 77 LIITE 7 OSAVUOSITOIMINTAKERTOMUS 2014 EDUNVALVONTA 1.0. EDUNVALVONTA 1.1. VALTAKUNNALLINEN EDUNVALVONTA ”Lukiolaisten Liitto on tällä hetkellä Suomen uskottavin opiskelijajärjestö”, kommentoi eräs päättäjä vuoden 2014 toimintaa. Liitto on ollut vahva, näkyvä ja aloitteellinen vaikuttaja sekä julkisuudessa käytävässä keskustelussa että koulutusjärjestelmän kehittämiseen liittyvässä valmistelussa ja päätöksenteossa kaikilla tasoilla. Esimerkiksi oppivelvollisuusiän noston perumiseksi tehtiin aktiivista lobbaustyötä. Julkista keskustelua herätettiin myös lanseeraamalla kiusaamista vastustava #kutsumua-kampanja. Muutamassa päivässä ideoituun ja toteutettuun haasteeseen osallistui yli 23 000 nuorta ja se sai runsaasti näkyvyyttä kaikissa valtakunnanmedioissa. TAVOITE TOIMENPIDE Puheenjohtaja on edustanut liittoa keskeisissä lukiokoulutuksen kehittämistyöryhmissä, muun muassa rahoituksen yhteistyöryhmässä sekä rakenneryhmässä. Edunvalvontasektori on tehnyt aloitteellisesti esityksiä kyseisille työryhmille. 1 Liitto vaikuttaa lukiokoulutukseen ja ylioppilastutkinnon kehittämistyöhön. Liitto on onnistunut herättämään julkista keskustelua ja sitä kautta vaikuttanut moniin lukiokoulutukseen liittyviin teemoihin, kuten sähköisistä ylioppilaskirjoituksista. Oppivelvollisuusiän nostamispäätökseen liittyen liitto valmisti laskurin, jolla pystyi laskemaan oppivelvollisuusiän nostamisen kulut. Vaikuttamistyön seurauksena muun muassa opiskelijapalaute saatiin osaksi lukiokoulutuksen rahoitusmalliesitystä ja päätös oppivelvollisuusiän nostosta peruttiin. 2 3 Liitto on ensisijainen asiantuntija lukiolaisia koskevassa päätöksenteossa. Liiton tavoitteet näkyvät eduskuntavaaleissa 2015. Lukiokoulutusta kehittävien työryhmien lisäksi liitto on ollut edustettuna lukio-opiskelijoiden palveluita ja hyvinvointia edistävissä ryhmissä, kuten opiskeluterveydenhuollon kehittämistyöryhmässä Liiton edunvalvonta-asiantuntijat ovat neuvoneet viikoittain yksittäisiä lukiolaisia heidän opiskeluunsa ja lukiolaiselämäänsä liittyvissä kysymyksissä. Liitto on vaikuttanut puolueiden eduskuntavaaliohjelmiin sekä tapaamalla koulutuspoliittisesta ja nuorisopoliittisesta valmistelutyöstä vastaavia henkilöitä että puolueiden opiskelija- ja nuorisojärjestöjen kautta. Vuoden 2015 eduskuntavaalikampanjan valmistelu on aloitettu. Teemoja on työstänyt lukiolaisista koostuva poliittinen jaos. 78 // OSAVUOSITOIMINTAKERTOMUS 2014 4 Liitto on mukana sähköisten oppimateriaalien kehittämisessä. Liitto on pitänyt digitalisaatioteemaa esillä tekemäänsä Kehityksen paikka -selvitykseen (2013) perustuvilla kannanotoilla. Lukio-opiskelun sähköistyminen, siihen investoiminen ja sen kustannukset ovat olleet koulutusuutisten kestoteema mediassa. Puheenjohtaja on osallistunut aktiivisesti aihetta koskevaan julkiseen keskusteluun. Liitto on tutustunut erilaisiin tapoihin siirtyä digitaaliseen oppimisympäristöön ja oppimateriaaleihin. Vuoden alussa perustettu, lukiolaisaktiiveista koostuva poliittinen jaos on kokoontunut kolme kertaa. Jaoksessa on muun muassa luotu liiton eduskuntavaalitavoitteita. 5 Liiton aktiivitoimijat ja jäsenet pääsevät osallistumaan valLukion ja koulutuksen kehittämisestä kiinnostuneita lukiolaisia varten on petakunnallisen edunvalvonnan rustettu avoin Facebook-ryhmä, jossa viritellään keskustelua ajankohtaisista tavoitteiden asetteluun. edunvalvonnan teemoista. Liitto aikoo kerätä joukkoistamalla lukiolaisten näkemyksiä opetussuunnitelman perusteisiin liittyen. Liitto julkaisee pamfletin, jossa eri alojen asiantuntijat tarkastelevat lukiokoulutuksen tulevaisuutta. Pamfletti julkaistaan sidosryhmille ja medialle järjestetyssä seminaarissa joulukuussa. Liitto osallistui Suomen ensimmäisen TEDxYouth-tapahtuman järjestämiseen yhdessä muun muassa Aalto-yliopiston, Helsingin yliopiston, Supercellin ja Pääkaupunkiseudun Partiolaisten kanssa. Puheenjohtaja osallistui aktiivisesti SuomiAreenan keskusteluihin ja sidosryhmätilaisuuksiin. 6 Liitto herättää yhteiskunnallista keskustelua Liitto on julkaissut useita kannanottoja ja lausuntoja liittyen muun muassa tuntijaon uudistamiseen, peruskoulun oppilaskuntatoimintaan, lukukausimaksuihin, rahoitusleikkauksiin, rahoitusmalliin, lääkärintarkastusten harkinnanvaraisuuteen, oppivelvollisuusiän nostamiseen ja lukion sähköistymiseen. Liitto reagoi ajankohtaiseen kiusaamiskeskusteluun ja lanseerasi sosiaalisessa mediassa koulukiusaamista vastustavan #kutsumua-kampanjan. Kampanjaan osallistui yli 23 000 nuorta, jotka jakoivat sosiaalisessa mediassa oman kokemuksensa kiusaamisesta. Kampanja herätti laajaa yhteiskunnallista keskustelua kiusaamisesta ja muun muassa Ylen Ajankohtainen kakkonen järjesti aiheesta teemaillan. Puheenjohtajistolle on järjestetty viestintä- ja mediakoulutusta. 7 8 Liitto on vahva vaikuttaja opiskelija- ja nuorisojärjestökentällä. Liiton koulutus-, sosiaali- ja nuorisopoliittiset tavoitteet toteutuvat. Toimivaa ja aloitteellista yhteistyötä muiden opiskelija- ja nuorisojärjestöjen kanssa on jatkettu. Yhteisvoimin järjestetty Nuorten eläkeneuvottelut oli esimerkki uudenlaisesta yhteistyöstä, joka oli hyvin onnistunut tapa kiinnittää huomio eläkepäätöksien sukupolvivaikutuksiin. Sidosryhmät ja yhteistyökumppanit kutsuttiin toukokuussa uuden toimiston tupaantuliaisiin. Liitto pitää aktiivisesti yhteyttä olennaisiin sidosryhmiin ja tuo omat kantansa tiettäväksi sekä proaktiivisesti niitä edistäen että pyydettäessä konsultoiden. Liiton kannat ovat olleet perusteltuja, hyvin valmisteltuja ja siksi kiiteltyjä. OSAVUOSITOIMINTAKERTOMUS 2014 // 79 9 Jäsenet ovat tietoisia Liiton edunvalvontatyöstä. Edunvalvontaan liittyviä uutisia ja kannanottoja on jaettu liiton eri viestintäkanavien kautta ja niistä on avattu keskusteluja sosiaalisessa mediassa. Liiton näkyvyyttä ja läsnäoloa sosiaalisessa mediassa on vahvistettu. Erityisesti #kutsumua-kampanja herättin runsaasti positiivista huomiota ja vahvisti liiton tunnettuutta. 1.2. PAIKALLINEN EDUNVALVONTA TAVOITE TOIMENPIDE Piiritoimijoille on järjestetty edunvalvontakoulutusta jokaisella liiton aktiivitapahtumalla. 1 Paikallinen edunvalvonta on asiantuntevaa ja ajankohtaista. 2 Liitto reagoi yksittäisissä kou- Koulukäynneillä ja lukiokummitoiminnan kautta on kerätty tietoa lukioiden luissa ilmenneisiin ongelmiin. tilasta ja mahdollisista ongelmista. 3 Piirit seuraavat aktiivisesti alueensa edunvalvonnallista Koulukäynneillä ja lukiokummitoiminnan kautta on kerätty tietoa lukioiden tilannetta ja osaavat reagoida tilasta ja mahdollisista ongelmista. siihen. 4 Paikallinen edunvalvonta on luonnollinen osa koko liiton edunvalvonnan kokonaisuutta. 5 Paikallinen edunvalvonta on pitkäjänteistä. Piirejä on tuettu paikallisten toimijoiden, kuten koulutoimenjohtajien tai nuorten kuulemiselimien tapaamisessa. Liiton edunvalvonta-asiantuntijat auttavat piirejä pyydettäessä ja liitto tarjoaa piireille konkreettisia malleja, kuten tapaamispohjia ja argumenttipatteristoja, paikallisen edunvalvonnan tueksi. Keskustoimistolla edunvalvontatyötä tekevien ja piirien edunvalvontavastaavien välistä yhteistyötä on tiivistetty muun muassa järjestämällä aktiivitapahtumissa edunvalvontaan liittyviä työpajoja. Piirien edunvalvontavastaaville on tarjottu vertaistukea aktiivitapahtumien yhteydessä. Piirejä on tuettu pitkän aikavälin edunvalvontasuunnitelmien luomisessa. Piirien omaa raportointia on hyödynnetty edunvalvontavastaavien perehdyttämisessä. 1.3. KANSAINVÄLINEN TOIMINTA TAVOITE TOIMENPIDE 1 Kansainvälinen toiminta edistää Liiton kantojen etenemistä Euroopan tasolla. Liitto on vaikuttanut aktiivisesti kansainvälisten sidosryhmiensä kantoihin ja linjoihin, erityisesti eurooppalaisen kattojärjestönsä OBESSUn toimintaan. 2 Kansainvälinen toiminta on tunnettua ja arvostettua Liiton toimijoiden keskuudessa. Kansainvälisen jaoksen toimintaa on kehitetty ja aktiiveja on houkuteltu mukaan kansainväliseen toimintaan. 3 Liitto vaikuttaa eurovaaleissa. Lukiolaisten Huipputapaamisen yhteydessä julkaistiin lukiolaisten Eurooppavisio. Huipputapaamisen myötä nuorten näkemykset Euroopasta ja sen tulevaisuudesta saavuttivat sekä päättäjät että median. 4 Liitolla on toimivat yhteydet muihin opiskelijajärjestöihin Euroopassa. Liitto on luonut ja ylläpitänyt verkostoja muiden eurooppalaisten toisen asteen opiskelijajärjestöjen kanssa. Liitto on ollut aktiivisesti mukana Nordic School Student Networkin (NSSN) toiminnassa ja kehittämisessä. NSSN:n tapaaminen järjestetään tammikuussa 2015 Helsingissä SLL:n isännöimänä. 80 // OSAVUOSITOIMINTAKERTOMUS 2014 5 6 Liitto on tunnettu ja arvostettu toimija OBESSUssa. Liitto on osallistunut jokaiseen OBESSUn tapahtumaan. OBESSUn tapahtumiin osallistuvat liiton edustajat on koulutettu ja perehdytetty perusteellisesti etukäteen. OBESSUn liittokokouksessa SLL:n edustaja Oona Heiska valittiin OBESSUn hallitukseen suurimmalla äänimäärällä. Kansainvälisestä toiminnasta on raportoitu säännöllisesti liittohallitukselle. Kansainvälinen toiminta on pitkäjänteistä, vuorovaikutukLiiton kansainvälisen toiminnan strategian toteutumista on arvioitu muun sellista ja tavoitteellista. toiminnanarvioinnin yhteydessä. 1.4. JULKAISU- JA TUTKIMUSTOIMINTA TAVOITE TOIMENPIDE 1 Liiton julkaisut tarjoavat ajankohtaista tietoa lukiolaisuudesta. Olemassa olevien tutkimusten tuloksia on hyödynnetty edunvalvontatyössä. 2 Liiton julkaisut ja avaukset ovat innovatiivisia. Liitto toteuttaa visionäärisen koulutuksen tulevaisuutta koskevan pamfletin yhdessä Suomen Lukiolaissäätiön kanssa. Pamflettiin on pyydetty kirjoituksia kiinnostavilta yhteiskunnallisilta vaikuttajilta. Pamfletti julkaistaan joulukuussa 2014. 3 Liiton julkaisut ovat tunnettuja. Yhteiskunnalliseen keskusteluun on nostettu eri teemoja julkaisujen pohjalta. 4 Julkaistaan vuonna 2015 liiton 30-vuotisjuhlajulkaisu. Juhlajulkaisun toimitustyö on alkanut syksyllä 2014. 5 Liitto on vahvasti mukana tuottamassa nuoria koskevaa tietoa. Lukiolaisbarometrin tuottamisesta vuosina 2015-2016 on alustavasti sovittu Otuksen kanssa. PALVELUT 2.0. PALVELUT Suomen Lukiolaisten Liitto on tarjonnut jäsenistölleen monipuolisia etu-, jäsen- ja koulutuspalveluita, joista on saatu hyvää palautetta. Noin puolet koko maan lukiolaisista kuuluu liittoon ja vuonna 2014 yli 90 prosenttia jo olemassa olevista jäsenistä on jatkanut jäsenyyttään. Erityisesti jäsenhankintaa ja markkinointia on ryhdytty kehittämään ja uudistamaan pitkäjänteisesti yhdessä liiton aktiivien kanssa. Esimerkiksi liiton merkittävin jäsenhankintakeino, vapaaehtoisten lukiolaisten tekemät koulukäynnit, konseptoitiin uudelleen. 2.1. JÄSENYYS TAVOITE TOIMENPIDE Uusista yhteistyökumppaneista on tiedotettu jäsenille kuukausittaisella sähköisellä jäsenkirjeellä, joka tavoitti neljäsosan jäsenistä. Opiskelijaetupalvelu Frankin eduista kirjeeseen valittiin aina sen hetken vuodenaikaan ja lukiojuhliin sopivimmat. 1 Jäsen kokee hyötyvänsä jäsenyydestä. Vuoden 2013 jäsenkyselyn pohjalta koottiin ja toimitettiin Frankille lista lukiolaisten ehdotuksista uusiksi opiskelijaeduiksi. Frankin etutarjonta kasvoi ja mukaan saatiin muun muassa lukiolaisten vuosia toivoma Finnkinon opiskelijaetu. Jäsenistöltä saatujen ehdotusten perusteella ryhdyttiin selvittämään mahdollisuutta ottaa käyttöön mobiililiittyminen sekä sähköinen jäsenkortti. OSAVUOSITOIMINTAKERTOMUS 2014 // 81 Liitto on osallistunut Frankin palvelukokonaisuuden kehittämiseen ja brändin työstämiseen varmistaakseen, että Frankin kautta saatavat opiskelijaedut vastaavat myös lukiolaisten tarpeisiin. Viestintäsektori teki aktiivista yhteistyötä Frankin kanssa ja toi esille lukiolaisten näkökulmia palvelun ja sen markkinoinnin kehittämiseksi. Liittohallitus ja PTMK:n puheenjohtaja osallistuivat Frankin kehittämispäiville yhdessä muiden opiskelijajärjestöjen kanssa. 2 Jäsen tuntee ja hyödyntää Frankin tarjoamia palveluja. Frankia mainostettiin jokaisessa Improbaturissa, lukio.fi-sivustolla, SLL:n tarrasaatekirjeessä, uusille lukiolaisille lähetetyssä Tervetuloa lukioon -kirjeessä, uutiskirjeissä, korttipostitusten yhteydessä, koulukäynneillä diasarjassa ja flyerein sekä lukioille viedyissä julisteissa. Jäseniä kannustettiin rekisteröitymään Frank-palveluun korttien saatekirjeissä, sekä kaikille liittyneille lähetetyllä Tervetuloa jäseneksi -sähköpostilla. Syyskuun loppuun mennessä Frankiin oli rekisteröitynyt 3891 SLL:n jäsentä. 3 Jäsenyyden jatkaminen on houkuttelevaa ja helppoa. Kaikille lukio-opintojaan jatkaville noin 25 000 jäsenelle lähetettiin kesäkuussa jäsenlasku ja lukuvuositarrojen postitus aloitettiin suunnitellusti elokuussa. Jäsenyyden hyötyjä markkinoitiin laskutuksen yhteydessä. Jäsenyyttään jatkoi yli 90 prosenttia jäsenistä. Liitto on edelleen panostanut laadukkaaseen jäsenpalveluun. Jäsenpalveluun on tullut kahta aiempaa vuotta vähemmän negatiivisia yhteydenottoja. 2.2. MARKKINOINTI JA JÄSENHANKINTA TAVOITE TOIMENPIDE Tarkoituksena on kontaktoida kaikki lukionsa aloittavat jo ennen koulun alkua. 9222 lukiolaista sai Tervetuloa lukioon -kirjeen lukioiden hyväksymiskirjeiden yhteydessä kesäkuussa ja 14 628 lukionsa aloittavaa opiskelijaa sai Improbatur-lehden liittymislomakkeen kera. 1 Liiton markkinointi on tuloksellista. Markkinointia kohdistettiin myös muille kuin ensimmäisen vuosikurssin opiskelijoille. Neljän eri pääviestiä (“Hanki opiskelijaelämä”, “Olet opiskelijaetuoikeutettu”, “Keskustelun aika on nyt” ja “Maailma muuttuu, muuttuuko lukio”) toivat esille SLL:n toiminnan eri puolia ja eri syitä liittyä jäseneksi. Piirit pitivät pikaliittymispisteitä koulukäyntien yhteydessä ja koulukäyntien yhteydessä lukioiden seinille vietiin SLL:n julisteita. Liittoa mainostettiin syksyn aikana vaihtuvin Facebook-kampanjoin. Liitolle luotiin kevyt ja käytännöllinen sosiaalisen median suunnitelma. Markkinointitoimenpiteiden vaikuttavuutta mitattiin esimerkiksi seuraamalla jäsenmäärän kehitystä kuukausitasolla ja vertaamalla lukuja edellisvuosiin. Syksyn koulukäyntikampanjan ajan jäsenmäärää ja koulukäyntien vaikuttavuutta on seurattu viikoittain. 2 Liitolla on selkeä brändi. Keskusliiton ja piirien graafisen ilmeen yhdenmukaistamiseksi liiton graafinen materiaalipaketti tarjottiin myös piirien käyttöön ja viestintäsuunnittelija tarjosi apuaan sitä tarvitseville piireille. Suurin osa piireistä on tuottanut liiton ilmeen mukaisia markkinointimateriaaleja itsenäisesti tai viestintäsuunnittelijan avulla. Lukiolaisia kiinnostaville tapahtumille ei rahallisten resurssien puutteen vuoksi osallistuttu. 82 // OSAVUOSITOIMINTAKERTOMUS 2014 3 Liittoon on helppo liittyä, ja siihen tarjoutuu vuoden mittaan useita mahdollisuuksia. Liittoon on ollut mahdollista liittyä sähköisesti lukio.fi:ssä, paperilomakkeella ja Seppälän koulukuvausten yhteydessä. Paperilomaketta on levitetty koulukäynneillä, Improbaturin välissä, lukiokalenterissa sekä Tervetuloa lukioon -kirjeissä. Liittymisiä on tullut kaikkien tarjottujen kanavien kautta. Piirien koulukävijöitä koulutettiin pikaliittymispisteiden järjestämisessä jokaisen koulukäynnin yhteyteen. Piirit ovat saaneet liitolta markkinointimateriaalia, kuten liittymislomakkeita ja flyereita tarvitessaan ja kyenneet niiden avulla hoitamaan jäsenhankintaa itsenäisesti. 2.3. KOULUKÄYNNIT TAVOITE TOIMENPIDE 98 koulukävijää oppi koulukävijäkoulutuksella markkinointi- ja esiintymistaitoja. 1 2 Piiritoimijat ovat osaavia, motivoituneita ja sitoutuneita Aktiivit vaikuttivat aktiivisesti siihen, miten liittoa markkinoidaan lukiolaisille. koulukävijöitä. Koulukäyntikonseptia päivitettiin reilusti edellisvuodesta. Koulukävijät pääsivät muokkaamaan koulukäyntiä aiempaa enemmän itsensä näköiseksi. Koulukäyntiin sisältyi muun muassa aktiivien ideasta syntynyt SLL-esittelyvideo. Liitto tunnetaan laajalti lukioissa ja lukiolaisten keskuudessa. Käynnistettiin jokaiseen Suomen suomenkieliseen päivälukioon suunnattu koulukäyntikiertue. Koulukäyntejä on tehty 10.10. mennessä 265, eli 71 % suomenkielisistä päivälukioista. Koulukäynnit ovat tavoittaneet 20 100 lukiolaista. Piirit auttoivat tarpeen tullen toisiaan koulukäyntien suorittamisessa. Lähes jokaisen koulukäynnin yhteydessä tavattiin myös lukion rehtori ja oppilaskunnan hallitus. Tapaamisissa paitsi pidettiin yllä liiton ja lukioiden välisiä suhteita, myös kerättiin tietoa ja näkemyksiä edunvalvonnan ja SLL:n politiikan tueksi. 3 Liitto saa ajankohtaista tietoa lukioiden tilasta. Koulukäynneiltä saadut tiedot päivitettiin liiton rekistereihin. Koulukäyntien raportointilomakkeen rakennetta selkeytettiin koulukävijöiltä tulleen palautteen perusteella ja raportteja alettiin kerätä Google Formsilla. Lukioilta saatiin aiempaa enemmän liiton toimintaan vaikuttavaa tietoa ja koulukäyntiraportteja lähettiin selvästi aiempaa aktiivisemmin ja pienemmällä viiveellä. Tietoja analysoitiin ja käytettiin vuoden 2015 toiminnan suunnittelussa. 2.4. IMPROBATUR JA LUKIO.FI TAVOITE TOIMENPIDE 1 Suomen Lukiolaisten Liitolla on laadukas jäsenlehti. Vuonna 2014 tuotetaan neljä Improbaturia. Lehteä kehitetään jatkuvasti saadun palautteen perusteella. 2 Lukio.fi ja Improbatur ovat yhteistyökumppaneille houkuttelevia. On pyritty luomaan eri ilmoittajien ja yhteistyökumppaneiden tarpeita vastaavia monipuolisia mainoskokonaisuuksia. Järjestetään Studia-messujen yhteydessä sidosryhmätilaisuus lukiolaismedioista kiinnostuneille tahoille. OSAVUOSITOIMINTAKERTOMUS 2014 // 83 Päätoimittaja seuraa Improbaturin ilmoitusmyyntiä jatkuvasti. 3 Improbatur on taloudellisesti kannattava. Ilmoitusmyyntiin on etsitty uusia kanavia, ja uusi malli otetaan käyttöön vuoden 2015 alussa. 4 Improbatur ja lukio.fi tukevat molemmat Liiton tavoitteita. Liiton ajankohtaiset kannanotot ja keskustelunavaukset on julkaistu lukio. fi-sivustolla. 5 Lukio.fi -sivusto on hyödyllinen ja mielekäs sivusto lukiolaisille. Lukio.fi-sivuston toimittajakunta on rekrytoitu pääasiassa lukiolaisten keskuudesta. Sivustoa on kehitetty saadun palautteen perusteella. Lukio.fi uudistetaan perusteellisesti kevään 2015 aikana. Improbaturit on toteutettu myös sähköisinä. 2.5. OPPILAS- JA OPISKELIJAKUNTATOIMINTA TAVOITE TOIMENPIDE Järjestettiin neljät Water-opiskelijakuntafestivaalit; kahdet keväällä ja kahdet syksyllä. Kevään Water-festivaaleilla 320 opiskelijakuntatoimijaa sai koulutusta toimivamman opiskelijakunnan rakentamiseksi. Syksyn Watereilla koulutettiin X opiskelijakuntatoimijaa. 1 Kevään Watereille rekrytoitiin lukiolaisten keskuudesta kahdeksan kouluttaLiitto tarjoaa monipuolista ja jaa. laadukasta koulutustoimintaa oppilaskunnille. Water-festivaalien markkinoinnissa on pyritty ottamaan huomioon muutkin kuin opiskelijakunnan hallituksessa olevat opiskelijat. Watereiden osallistuijakapasitettia nostettiin ja tämä otettiin huomioon tilojen ja ohjelmien suunnittelussa. Osallistujamäärät pysyivät kuitenkin edellisvuosien tasolla. 2 Liitto tarjoaa yksilöllistä tukea oppilaskunnille. Liitto on järjestänyt 9 Jano- sekä 21 Tutor-koulutusta oppilaskunnille. Koulutukset ovat tavoittaneet noin 330 opiskelijaa. Koulutuksista saatu palaute on pääsääntöisesti ollut positiivista. Jano- ja tutor-kouluttajiksi valittiin kahdeksan henkilöä kattavasti eri piirijärjestöistä. Kouluttajat koulutettiin helmikuussa päivän mittaisella koulutuksella liiton toimistolla. Tapahtumien osallistumiskustannukset on pidetty kohtuullisina, vaikka maksuihin tehtiin maltillinen korotus. 3 Osallistumiskynnys liiton koulutuksiin on matala. Koulutuksia on järjestetty tasaisesti ympäri Suomea. Piirit ovat järjestäneet yhteiskuljetuksia esimerkillisen oma-aloitteisesti, eikä kannustusta ole juurikaan tarvittu. 4 Liitto tarjoaa koulutusta oppilaskuntien ohjaaville opettajille. 5 Rehtorit ja opettajat tuntevat opiskelijakuntatoiminnan ja Liiton. Järjestettiin yksi ohjaavien opettajien koulutus, johon osallistui 12 opettajaa. Toinen suunniteltu koulutus ei toteutunut vähäisen osallistujamäärän vuoksi. Koulutukseen osallistuneet opettajat saivat jakaa kokemuksia ja ideoita omasta toiminnasta ja saivat vinkkejä osallisuuden toteuttamiseen kouluissa. Liitto lähetti tammikuussa rehtoreille suunnatun koulutuskalenterin ,jossa esiteltiin liiton asiantuntijuutta, tapahtumia ja koulutuksia. Osallistuttiin Educa-messuille ja Rexi-päiville. 84 // TOIMINNANTARKASTUSKERTOMUS 2012 Haettiin ja saatiin rahoitusta kaksivuotiselle, peruskoulujen oppilaskuntatoimintaa tukevalle SPOT-hankkeelle. Hankkeessa työskentelee yksi projektityöntekijä SLL:ssa. Hankkeen laaja ohjausryhmä on luonut edellytykset monipuolisen asiantuntijuuden hyödyntämiseen ja parantanut peruskoulujen oppilaskuntia tukevan toiminnan kokonaisuuden hahmottamista ja koordinointia. Luodaan laajalla yhteistyöllä pysyvä malli, jolla tarjotaan tukea ja palveluita peruskoulujen oppilaskunnille. 6 Haettiin ja saatiin Opetushallitukselta opettajien täydennyskoulutusrahoitusta vuosille 2014-2015. Hankkeessa työskentelee osa-aikainen projektityöntekijä SLL:ssa. Hankkeessa suunniteltiiin ja toteutettiin syksyllä 2014 kaksi yläkoulujen oppilaskuntien ohjaavien opettajien pilottikoulutusta. Helsingissä koulutus pidettiin suomeksi ja Vaasassa ruotsiksi. Koko hankkeen aikana toteutetaan kaikkiaan 10 opettajakoulutusta eri puolilla Suomea. Hankkeessa pilotoitiin opettajien koulutusmalli ja tuotettiin tukimateriaaleja, joita on helppo hyödyntää myös hankkeen jälkeen. 2.6. MESSUT JA MUUT LUKIOLAISTAPAHTUMAT 2.6.1. Studia-messut TAVOITE 1 Jokainen lukiolainen haluaa osallistua Studia-messuille. 2 Liiton jäsen hyötyy jäsenyydestään Studia-messuilla. TOIMENPIDE Studia-messut ovat näkyneet liiton koulukäyntikampanjassa, sosiaalisessa mediassa ja lukio.fi-sivustolla. Messuille järjestetään kiinnostavaa oheisohjelmaa, muun muassa eduskuntavaalipaneeli. Tarjotaan jäsenistölle pääsy Studia-messuille ilmaiseksi. Pyritään hankkimaan liiton yhteistyökumppaneiden kautta oheisetuja osallistujille. Panostetaan Studia-messujen suunnitteluun. Studia-messut mielletään SLL:n järjestämiksi. 3 Tuodaan Studia-messujen markkinoinnissa selkeästi esille liiton rooli toisena pääjärjestäjänä. Ollaan vahvasti läsnä Studia-messuilla. Lukion opetushenkilökunta hyötyy messuille osallistumisesta. 4 Järjestetään messujen yhteyteen hyödyllistä ohjelmaa opettajille. 2.6.2. Huipputapaaminen TAVOITE TOIMENPIDE TOIMINNANTARKASTUSKERTOMUS 2013 // 85 Huipputapaamiseen kutsuttiin edustajat jokaisesta Suomen päivälukiosta. Eurooppa-päivänä 9.5.2014 Helsingissä kokoontui 262 lukiolaista 150 eri lukiosta, europarlamentaarikkoja ja alan asiantuntijoita yhteen keskustelemaan eurooppalaisuudesta, Euroopan unionin tehtävistä ja nuorten vaikutusmahdollisuuksista. 1 Huipputapaaminen kerää yhteen lukiolaisia ympäri Suomen. Huipputapaamiseen osallistui myös eurooppaministeri Alexander Stubb ja talouskomissaari Olli Rehn, mikä nosti tapahtuman profiilia niin osallistujien kuin median suuntaan. Hanketta rahoitti CIMO:n Youth in Action -ohjelma. Hanke tarjosi innostavan vaikuttamiskokemuksen sekä edisti lukiolaisten aktiivisista kansalaisuutta ja erityisesti heidän eurooppalaista kansalaisuuttaan. Hanke osallisti laajasti lukiolaisia hankesuunnittelusta tapahtuman toteutukseeen ja arviointiin. Hankkeessa toteutettiin sähköinen “Mitä Euroopasta tulee isona” -kysely, johon vastasi 1750 lukiolaista. Tulokset koottiin Huipputapaamisen ennakkomateriaalipaketiksi, jota hyödynnettiin keskustelupohjana Huipputapaamisen työryhmätyöskentelyissä. 2 Liitto saa Huipputapaamiselta Huipputapaamisella käyty keskustelu kanavoitiin Lukiolaisten Eurooppa-visisyötettä toimintaansa oppioksi, joka toteutettiin videoanimaationa. Eurooppa-visiota levitettiin lukioilaskunnilta. hin, sidosryhmiin, virkamiehille sekä poliitikoille. Kyselytulokset kokoava Huipputapaamisen ennakkomateriaali ja piirrosanimaationa toteutettu Lukiolaisten Eurooppa-visio on hyödynnettävissä jatkossa omalla verkkosivullaan. Lukiolaisten Eurooppa-vision avulla herätettiin Eurooppa-keskustelua lukioissa ja niiden ulkopuolella. Visio nosti esiin lukiolaisten näkemykset Eurooppaopetuksen kehittämiseksi. 3 Lukiot nostavat Eurooppateemat osaksi opetusta. Hankkeen yhteistyökumppanuudet edistivät Eurooppa-alan asiantuntijuuden hyödyntämistä sekä tulosten levittämistä lukiolaisten osallisuuden edistämiseksi. Hankkeen suunnittelun ja tulosten levittämisen tueksi koottiin taustaryhmä, johon kuuluivat edustajat Euroopan parlamentin Suomen tiedotustoimistosta, Eurooppalainen Suomi ry:sta ja Eurooppanuorista. Tiedotusyhteistyötä ja päättäjäpaneeleita järjestettiin edellä mainittujen tahojen lisäksi myös Suomen Nuorisoyhteistyö – Allianssi ry:n ja Kehys ry:n kanssa. JÄRJESTÖ 3.0. JÄRJESTÖ Suomen Lukiolaisten Liiton strategisia tavoitteita toteutetaan niin valtakunnallisella, alueellisella kuin paikallisella tasolla. Keskusjärjestön tukemat piiri- ja jäsenjärjestöt ovat omalla alueellaan vahvoja toimijoita ja vaikuttavat aktiivisesti liiton toimintaan. Vuonna 2014 sadat aktiivitoimijat ovat saaneet liiton toiminnasta ja koulutuksista itselleen uusia taitoja ja kokemuksia. Liittohallituksen ja aktiivien kanssa sujuvaa yhteistyötä tekevät keskustoimiston toimihenkilöt ovat motivoituneita ja työhönsä sitoutuneita. 3.1. PIIRI- JA JÄSENJÄRJESTÖTOIMINTA TAVOITE 1 Piiritoimijoilla on mahdollisuus osallistua valtakunnallisen järjestötoiminnan kehittämiseen. TOIMENPIDE Yhä useampi lukiolainen on päässyt vaikuttamaan liiton poliittisiin kantoihin ja kansainväliseen toimintaan. Liitolla on kaksi jaosta. Jaoksissa on sekä liittohallituslaisia että piiritoimijoita. Jaokset toimivat aktiivisesti. Kumpikin jaos on kokoustanut tänä vuonna kolmesti. 86 // OSAVUOSITOIMINTAKERTOMUS 2014 2 Piireillä on toimivat suhteet alueensa päivälukioihin. Piirit ovat olleet aktiivisesti yhteydessä alueensa lukioihin. Yhteyttä on luotu koulukäynneillä, roadshow’lla sekä OPK-kirjeillä. Piirit arvioivat, että heillä on toimiva suhde keskimäärin 80 prosenttiin alueensa lukioista. Piirit ovat järjestäneet opiskelijakuntia yhteen tuovia tapahtumia. Piireille on luotu omat piirikohtaiset Google Drive -kansiot. 3 Piirit ovat tehneet kaksi kolmesta osavuositoimintakertomuksesta. Piirit ovat Piiritoiminta on pitkäjänteistä hyödyntäneet osavuositoimintakertomuksia oman toimintansa arvioinnissa ja jatkuvaa. ja tavoitteiden asettamisessa. Piireillä on paremmat valmiudet suunnitella toimintaansa pitkäjänteisesti ja varmistaa toiminnan jatkuvuus myös tulevaisuudessa. Piirien uudet ja vanhat puheenjohtajistot osallistuvat Kapulanvaihtoon, jonka ohjelmaan kuuluu perinnönsiirtoa ja koulutusta. 4 Piirien puheenjohtajistot ja piirihallitusten muut jäsenet kokevat toimensa mielekkääksi ja tuetuksi. Puheenjohtajistoille on järjestetty koulutuksia aktiivitapahtumilla, piiritoimikunnan kokouksissa ja puheenjohtajapäivillä. Ohjelmassa on ollut muun muassa johtajuuskoulutusta. Piirien puheenjohtajistot kävivät tutustumassa toimistoon ja toimihenkilöihin PTMK:n toimistopäivillä. Piirihallitusten vastuuhenkilöt koulutettiin tehtäviinsä Talvipäivillä. Kaikilla aktiivitapahtumilla on järjestetty sektorikohtaisia vertaistukiryhmiä. Ryhmissä on puitu sektoreiden yleisimpiä ongelmia pitkin vuotta. Vertaistukiryhmät on koettu hyödyllisiksi. 5 Kynnys osallistua Liiton toimintaan on matala. Piirit ovat järjestäneet monimuotoisia tapahtumia alueensa lukiolaisille. Piirien tapahtumat ovat olleet onnistuneita ja niissä on ollut paljon osallistujia. 6 Piirien ja Liiton tapahtumat muodostavat yhtenäisen kokonaisuuden. Piirien toiminnan tueksi on luotu ja jaettu muun muassa OPK GT -tapahtumarunko. 7 Jäsenjärjestöt ovat sitoutuneita liiton toimintaan. 8 Uuden piirijaon mukainen toiminta vakiintuu. Jäsenjärjestöjen jäseniä on kannustettu osallistumaan liiton tapahtumiin. Yhteistyö jäsenjärjestöjen kanssa on tiivistynyt, ja jäsenjärjestöjen jäseniä on osallistunut liiton valtakunnallisille tapahtumille ennätysmäärät. Piirien toiminta on vakiintunut uuden piirijaon jälkeen. 3.2. AKTIIVI- JA KOULUTUSTAPAHTUMAT TAVOITE 1 Kynnys osallistua liiton tapahtumille on matala. TOIMENPIDE Kaikilla aktiivitapahtumilla on ollut uusille osallistujille suunnattua ohjelmaa ja jokaiseen aktiivitapahtumaan on osallistunut hyvä joukko uusia toimijoita. Uusille suunnattuihin ohjelmiin on riittänyt osallistujia. Tapahtumien osallistumiskustannukset on pidetty kohtuullisina. Piirit ovat järjestäneet yhteiskuljetuksia esimerkiksi Watereille. OSAVUOSITOIMINTAKERTOMUS 2014 // 87 Tapahtumista on kerätty palautetta ja niistä on koostettu palautekoonteja liittohallituksen ja toimihenkilöiden käyttöön. Tapahtumat ovat laadukkaita ja jatkuvasti kehittyviä. 2 Piiritoimijoilla on vahvat valmiudet toimia omalla sektorillaan. 3 Vuoden 2015 tapahtumapaikat on päätetty aiemmat vuodet ja tapahtumapaikat huomioon ottaen. Tapahtumien sisältöjä on mietitty ja kehitetty tarkoituksenmukaisemmiksi, minkä johdosta esimerkiksi Korpikeikka järjestettiin tänä vuonna uudella konseptilla. Tapahtumasta tuli liiton johtotehtäviin hakevien ehdokkaiden “esikoulu”. Piirihallitusten vastuuhenkilöille järjestettiin alkuvuodesta aktiivitapahtuma Talvipäivät, johon osallistui 128 henkilöä. Talvipäivillä keskityttiin tarjoamaan kaikki tarpeellinen tieto ja koulutus uusille piirihallituslaisille. Piirihallitusten vastuuhenkilöt saivat Talvipäivillä kattavan sektorikohtaisen koulutuksen. Lähes jokaisella piirillä on hyvin toimiva piirihallitus. Piirit järjestivät iltaohjelmaa Talvipäivien ja Syyspäivien osallistujille. Piirien Aktiivitapahtumat lisäävät yhiltaohjelmat ovat olleet onnistuneita ja niiltä saatu palaute on ollut hyvää. teisöllisyyttä piiritoimijoiden Piiritoimijat ovat päässeet suunnittelemaan ja järjestämään ohjelmaa isolle keskuudessa. joukolle. 4 3.3. TOIMIELIMET 1 3.3.1. Liittohallitus TAVOITE TOIMENPIDE Liittohallituksen jäsenen rooli on selkeä, ja jäsenet on koulutettu tehtäviinsä. Uudelle liittohallitukselle järjestettiin kattava perehdytys. Vuoden alussa liittohallitukselle ja toimihenkilöille järjestettiin ryhmäytymisja koulutusviikonloppu. 2 Liittohallitus ja toimihenkilöt tekevät sujuvaa yhteistyötä. Toimiston ja liittohallituksen yhteiset toimintasuunnitelmapäivät järjestettiin elokuussa. Liittohallituksen ja toimihenkilöiden välinen kommunikaatio ja yhteistyö on mutkatonta. 3 Liittohallituksen työskentely on avointa. Liittohallituksen kokouksien päätöksistä on tehty yhteenveto aktiivikentälle. 4 Piirien ääni kuuluu liittohallituksen päätöksenteossa. Piiritoimikunta on osallistunut aktiivisesti muun muassa liittokokousasiakirjojen valmisteluun. Piiritoimikunnan puheenjohtaja osallistuu liittohallituksen kokouksiin. 5 Strategian toteutumista seurataan. Liittohallitus on arvioinut strategian eri tavoitteiden toteutumista strategian mittareiden avulla. 3.3.2. Piiritoimikunta TAVOITE TOIMENPIDE 1 Piiritoimikunnan asema liiton järjestöllisenä kehittäjänä on merkittävä. Piiritoimikunta on kokoontuessaan keskustellut ja työstänyt järjestön kehittämisestä ja piiritoimikunnan roolista tulevaisuudessa. Työstöä on tehty myös yhdessä liittohallituksen kanssa. 2 Piiritoimikunnan toiminta on avointa. Piiritoimikunnan sihteeri on kirjoittanut piiritoimikunnan kokouksista muistiinpanoja ja jakanut ne aktiiveille Facebook-ryhmässä. 88 // OSAVUOSITOIMINTAKERTOMUS 2014 Piirinjohtajat kävivät tutustumassa toimistoon, toimihenkilöihin ja näiden tehtäviin. 3 Piiritoimikunta tekee sujuvaa yhteistyötä liittohallituksen ja Liittohallitus on kokoontunut kaksi kertaa yhdessä piiritoimikunnan kanssa. toimiston kanssa. Toimihenkilöt ovat osallistuneet muun muassa puheenjohtajapäiville. 3.4. KESKUSTOIMISTO TAVOITE TOIMENPIDE Toimiston virkistyspäivä järjestettiin toukokuussa luokkaretkiteemalla. Toinen virkistyspäivä järjestetään marraskuussa. 1 Liiton henkilöstö on motivoitunutta ja asiantuntevaa. Suurin osa toimihenkilöistä on käyttänyt koulutusrahaansa ammatillista osaamista tukevaan koulutukseen, muun muassa osallistumalla Retoriikan Kesäkouluun, avoimen yliopiston kursseille tai ammattiliittonsa koulutuksiin. Henkilöstöstrategiaa on toteutettu suunnitelman mukaan niin, että vuonna 2014 toteutettiin palkkojen tasokorotus. 2 Piiritoimijoiden kynnys ottaa yhteyttä toimihenkilöihin on matala. Toimihenkilöt ovat osallistuneet ahkerasti aktiivitapahtumiin ja olleet läsnä sosiaalisessa mediassa. Aktiivien on helppo tulla vierailemaan toimistolle ja ottaa apua tarvitessaan yhteyttä toimihenkilöihin. 3.5. TALOUS TAVOITE TOIMENPIDE Talousasiat kuuluivat liittohallituksen ja piiritoimikunnan perehdytykseen. 1 Liiton rahankäyttö on järkevää ja tarkoituksenmukaista. Liittohallitus on saanut jokaisessa kokouksessaan esittelyn liiton taloustilanteesta. Toimihenkilöt seuraavat oman sektorinsa budjettia taloussihteerin avustuksella. 2 Liittohallitus ja keskeiset toimijat ovat ajan tasalla taloustilanteesta ja sen kehityksestä. Taloustilanteen kehittymistä ja budjetin toteutumista on seurattu säännöllisesti ja tehty tarvittaessa korjaavia toimenpiteitä. Toimihenkilöt ja liittohallitus laativat toimintasuunnitelman toteutussuunnitelman. Reaalitalousarvio luotiin toukokuussa kulujen ja tuottojen tarkennuttua. Taloussihteeri koulutti tositetarkastajat tehtäväänsä. OSAVUOSITOIMINTAKERTOMUS 2014 // 89 LIITE 8 ALOITTEET JA VASTAUKSET LIITON LUOTAVA PIIREILLE PAREMMAT EDELLYTYKSET JÄSENTEN LIITTÄMISEEN PIKALIITTYMISPISTEILLÄ Suomen Lukiolaisten liiton jäsenet ovat tärkein osa sen rakennetta. Liiton vaikuttavuus, uskottavuus ja rahalliset resurssit, koko liiton toiminta, perustuvat sen jäseniin ja jäsenmäärään. Liiton strategiassa vuosille 2013-2017 tavoitteeksi asetetaan se, että 2/3 lukiolaisista olisi Suomen Lukiolaisten liiton jäseniä. Ensiarvoisen tärkeää jäsenten hankkimiseen ovatkin nopeat ja helpot liittymisväylät. Lukiolainen ei saisi kokea liittymistavan vaivalloisuuden olevan este liittymiselle. Jo vuonna 2014 otettiin askel kohti helpompaa ja vaivattomampaa liittymistä. Liitto kannusti piirijärjestöjä järjestämään pikaliittymispisteitä koulukäyntien yhteydessä. Konsepti oli hyvä, mutta osa piireistä ei ollut valmistautunut tällaiseen järjestelyyn, jota ei oltu aiemmin kokeiltu näin laajamittaisesti. Tämä johti siihen, että monilla piireillä liittymislomakkeet jäivät lojumaan pikaliittymispisteiden pitäjien luokse pitkiksikin ajoiksi. Tilannetta ei helpottanut ollenkaan se, että lomakkeet tarvitsivat leiman opintotodistuksen korvikkeeksi. Näitä leimasimia on suurimmalla osalla piireistä vain yksi, joka löytyy piirin puheenjohtajalta. Tämä käytännössä pakottaa kaikkien liittymislomakkeiden kulkemisen puheenjohtajan kautta. Lisäksi valokuvien polttaminen cd-levylle on työlästä, eikä vain yhden pikaliittymispisteen kuvien polttaminen cd-levylle ole taloudellisesti järkevää. Tämä vaikeuttaa postitusta jo entisestään. Erityisesti piireissä, joissa toimijat asuvat kaukana toisistaan, on haastava saada liittymislomakkeet jo pelkästään puheenjohtajalle. Nämä postittamiseen liittyvät ongelmat hidastavat jäseneksiliittymisprosessia. Se, että omaa opiskelijakorttia ei kuulu, lisää lukiolaisten tyytymättömyyttä liittoa kohtaan, mikä ei ole liiton julkisuuskuvan kannalta toivottavaa. Helpottamalla liittymislomakkeiden toimittamista korttitoimittajalle nopeutettaisiin myös jäseneksi liittymistä. Nopea liittyminen on ensiarvoisen tärkeää uusien jäsenten saamiseksi. Ehdotammekin, että piirien työn helpottamiseksi ja jäseneksi liittymisen nopeuttamiseksi piireille olisi mahdollistettava liitymislomakkeiden tietojen välittäminen korttitoimittajalle sähköisesti. Tällöin kuvia ei tarvitsisi polttaa cd-levylle, eikä liittymislomakkeiden tarvitsisi kulkea piirin leimasimen kautta, sillä pikaliittymispisteen pitäjä voisi itse heti kotiin päästyään lähettää 90 // ALOITTEET JA VASTAUKSET tiedot korttitoimittajalle. Tämä nopeuttaisi jäseneksi liittymistä, kun liittymislomakkeet eivät jäisi piirille muhimaan pitkiksi ajoiksi odottamaan postitusta. Hyväksyessään tämän aloitteen liittokokous velvoittaa vuoden 2015 liittohallitusta luomaan piiritoimijoille mahdollisuuden toimittaa liittymislomakkeiden tiedot korttitoimittajalle sähköisesti. Kasper Sukselainen, Uudenmaan piirin varapuheenjohtaja Sonja Lautamatti, Kaakkois-Suomen piirin puheenjohtaja Joni Tähtisaari, Lapin piirin puheenjohtaja VASTAUKSENA KASPER SUKSELAISEN, SONJA LAUTAMATIN JA JONI TÄHTISAAREN ALOITTEESEEN PAREMPIEN EDELLYTYSTEN LUOMISESTA PIIREILLE JÄSENTEN LIITTÄMISEEN PIKALIITTYMISPISTEILLÄ Aloitteen tekijät nostavat aloitteessaan esille huolensa siitä, kuinka haasteellista jäsenten liittyminen piirien lukioilla järjestämillä pikaliittymispisteillä on. Liitto on kannustanut piirejä käyttämään pikaliittymispisteitä, jotka tunnetaan myös Road Show’na, jäsenrekrytoinnin keinona koulukäyntien yhteydessä tai erikseen. Tekijät näkevät, että nykyisellään pikaliittymispisteisiin liittyvä ohjeistus ja käytänteet ovat haastavia ja haluavat nostaa esille pikaliittymispisteisiin liittyvät epäkohdat sekä niiden korjaamisen. Pikaliittymispisteillä on nyt merkittävä rooli, joka tulee varmasti kasvamaan tulevaisuudessa liiton siirtäessä jäsenhankinnan painopistettä koulukäynneillä myös läsnäoloon ja välittömään liittymisen mahdollistamiseen. Liittohallitus katsoo, että esille nostetut epäkohdat ovat merkittäviä ja ratkaisuita niihin tulee hakea. Jäsenhankinnan sujuvuus on liiton talouden ja toiminnan kannalta välttämätöntä. On totta, että nykyisellään pikaliittymispisteisiin liittyvät käytännön järjestelyt nojaavat vanhentuneisiin ratkaisuihin ja että liiton tulisi jouhevoittaa piirien työtä uudistamalla näitä käytäntöjä. Liittohallitus toteaa, että aloitteiden tekijöiden esille nostama yksittäinen ratkaisu tietojen välittämisestä korttitoimittajalle sähköisesti on osa ratkaisukokonaisuutta, jota liiton toimiston viestintäsektori on jo tämän syksyn aikana valmistellut. Muutostarpeita esimerkiksi toimintasuunnitelmaan ei siis ole. Tulevana vuonna 2015 haetaan myös muita ratkaisuita pikaliittymispisteiden järjestämisen helpottamiseksi. Osa ratkaisuista on tehty jo vuoden 2014 syksyn aikana ja mm. sähköiseen tiedonvälitykseen korttitoimittajan ja piiritoimijoiden välillä on tehty uudistuksia. Liittohallitus kuitenkin huomauttaa samalla, että aloitteen operatiivisen luonteen takia se sopisi paremmin piiritoimikunnan liittohallitukselle tekemäksi aloitteeksi ja kehottaa tulevia piiritoimikuntia ottamaan tämän huomioon toiminnassaan. Aloitteet on tarkoitettu käytettäväksi ison tason linjauksien työkaluna ja velvoittavat liittohallitusta toiminnan kehittämiseen johonkin tiettyyn suuntaan (vrt. osallisuutta kasvatetaan, luodaan rakenteellisia uudistuksia piiritoimikuntaan jne.). Liittohallitus esittää aloitteen hyväksymistä. POHJOIS-SUOMEN PIIRIN ALOITE SUOMEN LUKIOLAISTEN LIITTO RY:N XXX LIITTOKOKOUKSELLE 1) Yleisiä näkökulmia Nykyinen piirijako kohtelee pohjoisia tai muuten asukastiheydeltään harvempia piirejä epätasa-arvoisesti. Tällaisilla piireillä, kuten Pohjois-Suomen Piiri tai Lapin Piiri, on suuria vaikeuksia keskeisen toimintansa alueellisessa kattamisessa. Toimijoiden osallistaminen ja ryhmäyttäminen on maantieteellisten ongelmien vuoksi kohtuuttoman vaikeaa, joten toiminta valitettavasti polarisoituu yhteen keskuskaupunkiin, kuten PohjoisSuomen Piirissä Ouluun. Verratessa muutaman piirin asukastiheyksiä ja pinta-aloja saadaan helposti käsitys piirien erilaisista olosuhteista. Esimerkiksi Lapin Piirin pinta-ala on 92661 neliökilometriä, kun taas Järvi-Suomen Piirin pinta-ala arvioidusti on 30680 neliökilometriä. Vastaavat asukastiheydet edellisillä piireillä ovat 1.96 ja 13.7 asukasta neliökilometrillä. Pitkiä välimatkoja ei oteta huomioon piirien rahoituksessa. Pahiten tämä näkyy koulukäynneissä, jotka muodostavat kohtuuttoman rahareiän näille laajoille ja harvaanasuitulle esimerkkipiireille. Samaan tapaan myös markkinointi ja kokousmatkat tuottavat haasteita, joita jossain määrin voitaisiin kompensoida paremmin alueellisesti kohdennetulla rahoituksella. Rahoituksessa koulukäyntien osalta on myös otettava huomioon piirien erilainen tilanne koulukäytävien lukioiden määrässä. Esimerkiksi Itä-Suomen piirillä oli vuonna 2014 38 koulukäyntiä, kun taas Järvi-Suomen Piirillä oli samana vuonna 29 koulukäyntiä. Näin merkittävät erot tekevät myös kuluihin merkittäviä eroja, joten ne on otettava ehdottomasti huomioon. Keskusliiton tapahtumat ovat hyvistä yrityksistä ja jaloista puheista huolimatta keskittyneet edelleen eteläiseen Suomeen. Tämän vuoksi pohjoisemman Suomen jäsenpotentiaalia ei hyödynnetä läheskään samassa mittakaavassa etelään verrattuna. On myös huomattava, että harvaan asutetut pohjoiset alueet ovat edunvalvonnallisesti suuria ongelmakohtia, jotka ovat vakavasti uhattuna järjestäjäverkon muutosten myötä. Liiton tarmokkaampi läsnäolo toisi uskottavuutta edunvalvonnallemme näiden alueiden rivilukiolaisten sekä päättäjien silmissä. 2) Aloitteen vaikutukset koko liitolle Koko liiton etu olisi uudelleen harkita rahoituksen ja toiminnan kohdentamista. Pohjoisessa aktiivitoiminnassa on potentiaalia, jota piiritoiminnassa ei voida täysimääräisesti hyödyntää pitkistä välimatkoista johtuvan liikkumisen hankaluuden ja suurien kulujen vuoksi. Tämä aktiivipotentiaali voisi muodostaa myös terävän edunvalvonnallisen kärjen pohjoisille ongelma-alueille. Pohjois-Suomen Piirin kanta on, että Liiton uskottavuus perustuu yhtäläisesti koko maan kattavaan eduntarjontaan ja -valvontaan. Mitä teemme tulevaisuudessa, kun koulukäynnillä yleisöstä kajahtaa kysymys “Miksi Liitto ei tarmokkaasti puuttunut kainuulaisen syrjälukion lakkauttamiseen?” tai ”Miksei Liitto tarjoa tapahtumia juuri täällä meidän alueellamme?” 3) Keskeiset ratkaisuehdotukset 1) Liiton on pyrittävä ottamaan alueelliset näkökulmat huomioon piirien rahoituksessa. Uusia keinoja jakaa koulukäyntitaakkaa leikkaamatta kuitenkaan koulukäyntien tuottamia etuja, kuten osavuositoimintakertukseen perustuvaa rahoitusta ja liittokokousalennuksia kohtuuttomasti, on kehitettävä. 2) Liiton on ryhdyttävä riittäviin selvitystoimiin toimintansa tehokkaammaksi alueelliseksi levittämiseksi. Tapahtumien on on sijoituttava tasaisemmin pohjoisetelä -akselilla. VASTAUKSENA SUOMEN LUKIOLAISTEN LIITTO RY:N POHJOIS-SUOMEN PIIRI RY:N ALOITTEESEEN ALUEELLISUUDESTA JA SEN KEHITTÄMISEN SUUNNASTA LIITTOKOKOUKSELLE Pohjois-Suomen piiri nostaa aloitteessaan esille näkökulmia liittyen liiton toiminnan alueellisuuteen, liiton nykyiseen piirijakoon, toimijoiden osallistamiseen sekä liiton piireille suuntaamaan rahoitukseen. Liittohallitus kiittää piiriä aloitteen hyvästä valmistelusta sekä aloitetason kysymyksen esilletuomisesta. Liittohallitus pitää esillenostettua aihetta arvokkaana keskustelunavauksena. Pohjois-Suomen piirin aloite käsittää kaksi ratkaisuehdotusta liittyen liiton toiminnan alueellisuuskysymykseen. Liittohallitus yhtyy aloitteen henkeen ja toteaa, että mahdollisimman kattava toiminta sekä lukiolaisten liitossa toimimisen mahdollisuus on taattava mahdollisimman monelle lukiolaiselle. Periaatetasolla syrjäisen asuinpaikan ei tulisi koitua toimintaan osallistumisen esteeksi, niin piirin kuin liitonkaan toiminnassa. Ensimmäiseen ratkaisuehdotukseen liittohallitus muistuttaa, että liiton talousarviossa on nykyisinkin varattu tarverahaa, jota piirit voivat hakea esimerkiksi koulukäyntien poikkeuksellisen suurten kulujen kattamiseksi. Tähän on myös vuoden 2014 aikana jatkuvasti ALOITTEET JA VASTAUKSET // 91 kannustettu. Liittohallitukselle on kuitenkin toimitettu vain muutamia tarverahoitushakemuksia. Liittohallitus ei kuitenkaan näe tarvetta tarkastella koko liiton rahoitusjärjestelmää uudestaan harvaan asuttujen alueiden erillisen tukemisen näkökulmasta. Jo nykyisellään rahoitusjärjestelmä kohtelee piirejä mahdollisimman tasapuolisesti, kun jokaisesta jäsenestä tilitetään piireille sama summa riippumatta siitä, kuinka paljon jäseniä ko. piirin alueelta liitolla on. Piirit ovat näin ollen tasa-arvoisessa asemassa rahoitusjärjestelmän edessä eikä yhtäkään piiriä suosita suhteessa yli toisen. Toiseen ratkaisuehdotukseen liittohallitus toteaa yksiselitteisesti, että tapahtumien maantieteellinen jakautuminen otetaan jo nyt huomioon liiton tapahtumakalenteria suunnitellessa ja tapahtumia järjestetään taloudellisten ja toiminnallisten mahdollisuuksien mukaan eri puolilla Suomea. Eniten tapahtumakalenterissa korostuvat keskeisillä seuduilla olevat tapahtumapaikkakunnat, joihin matkustaminen on keskimäärin eri puolilta Suomea helppoa. Lisäksi on huomioitava, että liitto järjestää myös aloitteen esiinnostamilla, harvemmin asutuilla alueilla säännöllisesti tapahtumia (mm. Water Rovaniemi 2012, Liittokokous Kajaanissa 2012, Water Oulu 2013, Talvipäivät Oulu 2014). Liittohallitus esittää aloitteen hylkäämistä. 92 // ALOITTEET JA VASTAUKSET TULEVAISUUDEN PERUSTA LUKIOLAISTEN ARVOT JA PERIAATTEET LIITE 9 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37 38 39 40 41 42 43 44 45 46 47 48 Me lukiolaiset rakennamme yhdessä tulevaisuuden perustaa. Suomen Lukiolaisten Liitto on olemassa rakentaakseen tätä perustaa. Haluamme olla mukana kehittämässä lukiota, jossa jokaisen on hyvä olla ja opiskella. Suomen Lukiolaisten Liitto toteutti syksyllä 2014 kaikille Suomen lukiolaisille suunnatun kyselyn siitä, mitkä ovat heille tärkeimpiä arvoja lukiolaisina. Kyselyyn saatiin noin 2000 vastausta. Lukiolaisten vastausten pohjalta rakennettiin laajasti liiton jäseniä hyödyntäen arvot ja periaatteet määrittelevä asiakirja, johon tiivistyy ajatus tulevaisuuden perustasta. Tämä asiakirja on Suomen Lukiolaisten Liiton liittokokouksessaan hyväksymä linja-asiakirja, joka määrittelee SLL:n toimintaa ohjaavat arvot ja periaatteet. SIVISTYS “Minusta sivistys on jotain meille kaikille. Menin lukioon, koska halusin saada jonkinlaisen sivistyksen jatko-opintoja ja elämää varten ja siihen tulisi kaikilla muillakin olla oikeus. Perimmäinen tarkoitus on kuitenkin taata kaikille eväät tulevaisuutta varten. Paitsi se valtava tiedon määrä, jonka saamme koulustamme, opimme myös käyttämään, tulkitsemaan ja hakemaan informaatiota.” “Sivistys lisää yhdenvertaisuutta, vähentää syrjintää ja kasvattaa nuorista ajattelevia ja huolehtivia aikuisia. Oppimalla lisää itsestä ja toisista ihmisistä huomaa, että maailma on yllättävän monimuotoinen paikka elää.” Jokaisella on oikeus sivistykseen kouluttautumalla ja omaa osaamistaan kehittämällä. Laaja sivistys on itsenäisen, kriittisen ja aktiivisen kansalaisuuden edellytys ja tarjoaa eväät tulevaisuuteen. Sivistys on erottamaton osa lukiota ja lukiolaisuutta. Lukion tarkoituksena on kasvattaa edellytyksiä elämään ja jatko-opintoihin. Lukiolaiselle sivistys tarkoittaa kykyä hankkia, hallita ja soveltaa tietoa, taitoa arvioida tietoa kriittisesti ja monipuolisesti, taitoa ajatella sekä ymmärtää globalisoituvaa maailmaa. Sivistynyt lukiolainen hahmottaa itsensä suhteessa muuhun maailmaan, kantaa vastuun itsestään ja muista sekä luo itselleen ja muulle maailmalle lisää osaamista. 49 50 51 52 53 54 55 56 57 58 59 60 61 62 63 64 65 66 67 68 69 70 71 72 73 74 75 76 77 78 79 80 81 82 83 84 85 86 87 88 89 90 91 92 93 94 95 96 VALINNANVAPAUS “Valinnanvapaus on mielekkään elämän perusedellytys, joka mahdollistaa kirkkaan tulevaisuuden suunnittelun.” “Jokaisella ihmisellä on oikeus valita omista asioistaan. Voin valita, mitä ja missä haluan opiskella, sekä valita omat harrastukseni ja ketä äänestän. Valinnanvapaus antaa ihmisille liikkumavaraa ja on yksi tärkeimmistä arvoista, kun saan päättää omasta puolestani eli toteuttaa yhtä demokratian peruspilareista.” Kouluttautumisen tarve ja osaamisen päivittäminen on jokaiselle henkilökohtaista ja sivistymisen tapa on aina valinta itsessään. Järjestelmän lähtökohtana on vapaus valita oma koulutuspolkunsa, löytää motivaation lähteensä ja valita paras tapa kehittää itseään omista lähtökohdistaan. Valinnanvapaus tukee lukiolaisen mahdollisuutta oppia tuntemaan omat rajansa ja tunnistamaan heikkoutensa ja vahvuutensa. Lukiossa valinnanvapaus motivoi opiskelijaa löytämään oman väylänsä, oman polkunsa ja mielekkään tavan opiskella. Vapaus syventyä ja oikeus rakentaa itse valintojen kokonaisuutta on aina mahdollisuus. YHDENVERTAISUUS “Katselen yhdenvertaisuutta arvona omien kokemuksieni läpi. Olen liikuntavammainen, ja vammaisten oikeudet ovat minulle tärkeitä. Toivon, että tulevaisuudessa lukio voi entistä paremmin tuottaa samantasoisen opiskelumahdollisuudet kaikille, ottaen huomioon esteettömyyskysymykset ja oppimateriaalin muokkaamisen ja tarjoamisen esimerkiksi näkövammaisille.” “Olemme kaikki samalla viivalla, jokainen on ainutlaatuinen ja jokaisella on oikeus saada saman tasoista opetusta aina” Tasa-arvo lukiossa tarkoittaa kaikkien lukiolaisten yhdenvertaista kohtelua sukupuoleen, ikään, alkuperään, kieleen, uskontoon, vakaumukseen, mielipiteeseen, terveydentilaan tai muuhun henkilöön liittyvään ominaisuuteen katsomatta. Koulutuksen on oltava laadukasta ja sen on tarjottava kaikille yhtäläiset mahdollisuudet tulevaisuuteen, huolimatta oppilaitoksen koosta ja sijainnista. Maksuton koulujärjestelmä takaa jokaiselle yhtäläisen TULEVAISUUDEN PERUSTA - LUKIOLAISTEN ARVOT JA PERIAATTEET // 93 97 98 99 100 101 102 103 104 105 106 107 108 109 110 111 112 113 114 115 116 117 118 119 120 121 122 123 124 125 126 127 128 129 130 131 132 133 134 135 136 137 138 139 140 141 142 143 144 145 146 147 148 149 150 151 152 153 154 mahdollisuuden opiskella valitsemassaan oppilaitoksessa. Yhteiskunnan on tuettava lukiolaista ja turvattava hänen perustoimeentulonsa koko opiskeluajan. Yksi yhdenvertaisuuden toteutumisen edellytys on erityisen tuen tarjoaminen sitä tarvitseville. Oppilaitosten tulee ottaa huomioon koulutusta järjestettäessä tilojen esteettömyys ja erilaiset opiskelua rajoittavat tekijät, kuten näkövammaisuus. Kaikelle syrjimiselle tulee olla nollatoleranssi. HYVINVOINTI “Mielestäni on tärkeää, että yksilö voi hyvin. Hyvinvointi kattaa kaiken sen, joka lisää yksilön hyvinvointia, oli se sitten urheiluharrastus, halaus kaverilta tai koulussa viihtyminen. ” “Hyvinvointi minulle tarkoittaa fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia. Elämä on vaikeaa, jos hyvinvointi ei ole kunnossa. Hyvinvointiin kuuluu terveys, psyykkinen tasapaino ja terveet ihmissuhteet, joten se kattaa kaikki elämän osa-alueet. Hyvinvointi on tärkeää, sillä se on hyvän elämän perusta.“ Hyvinvointi on moniulotteinen käsite. Hyvinvointi tarkoittaa niin henkistä, sosiaalista kuin psyykkistä tasapainoa sekä terveitä ihmissuhteita. On tärkeää, että jokainen tuntee kuuluvansa lukioyhteisöön. Yhteisöllisyys edesauttaa opiskelijoiden viihtyvyyttä ja henkistä hyvinvointia sekä luo tunteen turvallisesta opiskeluympäristöstä. Opiskelijan vireystila ja fyysinen jaksaminen ovat suoraan yhteydessä oppimistuloksiin ja opiskelumotivaatioon. Opiskelijoilla tulee olla saatavillaan monipuoliset tukipalvelut opiskelunsa tueksi ja hyvinvointinsa turvaksi. Ennaltaehkäisevän ja riittävän aikaisen avun saaminen ongelmiin on kiistatta tehokkain tapa torjua nuorten syrjäytymistä ja putoamista yhteiskunnan ulkopuolelle. Tukipalvelut tulee toteuttaa matalan kynnyksen periaatteella, jotta jokainen niitä tarvitseva niitä todella hyödyntää. DEMOKRATIA “Demokratia on sivistyksen perusta” “Jokaisella nuorella tulee mielestäni olla todellinen ja realistinen mahdollisuus vaikuttaa itseään ja ympäristöään koskevaan päätöksentekoon.” Demokratian toteutumiseksi lukiossa jokaisella opiskelijalla on oltavat yhtäläiset mahdollisuudet vaikuttaa. Nuoria tulee kuunnella pelkän kuulemisen sijaan. Aidon vaikuttamisen kokemus lisää luottamusta yhteiskuntaan. Toimivassa lukioyhteisössä opiskelijat ovat osa koulun päätöksentekoa ja opiskelijoiden äänellä on merkittävä painoarvo. Siihen kuuluu myös mahdollisuus päästä mukaan kehittämään opetusta vähintään opiskelijoilta kerättävän palautteen muodossa. 94 // TULEVAISUUDEN PERUSTA - LUKIOLAISTEN ARVOT JA PERIAATTEET LIITE 10 TAVOITEOHJELMA 2015 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37 38 39 40 41 42 43 44 45 46 47 48 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO TAVOITTEET KOULUTUSPOLITIIKKA Lukiokoulutuksen jarjestäminen Opiskelija kouluyhteisön jäsenenä Tuntijako Oppisisällöt ja pedagogiikka Peruskoulu ja toisen asteen nivelvaihe Toinen aste Ylioppilastutkinto Korkea-asteelle siirtyminen Korkea-asteen koulutus SOSIAALIPOLITIIKKA Tukipalvelut Opiskelijahuolto Toimeentulo NUORISOPOLITIIKKA Nuorten vaikuttamisen välineet Nuorisotakuu JOHDANTO Suomen Lukiolaisten Liitto on aktiivisesti kehittämässä suomalaista lukiokoulutusta ja koulutusjärjestelmää sekä edistämässä opiskelijoiden hyvinvointia ja nuorten osallistumista yhteiskunnalliseen päätöksentekoon. Tämä tavoiteohjelma on Suomen Lukiolaisten Liiton liittokokouksessaan hyväksymä linja-asiakirja, johon kaikki SLL:n ja sen piiri- ja jäsenjärjestöjen vaikuttamistyö pohjaa. Tavoiteohjelmaa sekä vaikuttamistyötä ohjaavat Suomen Lukiolaisten Liittokokouksen hyväksymät arvot ja periaatteet. TAVOITTEET KOULUTUSPOLITIIKKA Lukiokoulutuksen järjestäminen Lukiokoulutuksen tulee olla aidosti maksutonta 49 50 51 52 53 54 55 56 57 58 59 60 61 62 63 64 65 66 67 68 69 70 71 72 73 74 75 76 77 78 79 80 81 82 83 84 85 86 87 88 89 90 91 92 93 94 95 96 ja jokaisella nuorelle tulee olla mahdollisuus osallistua siihen. Lukion tulee olla vetovoimainen vaihtoehto toiselle asteelle siirryttäessä, jotta sinne hakeutuu motivoituneita opiskelijoita. Koulutuksen järjestäjän on varmistettava, että tarjottava koulutus on laadukasta ja että se toteuttaa lukiokoulutukselle asetetut tavoitteet. Kurssimuotoisen lukion tulee toteutua aidosti. Opiskelijan on voitava osallistua kaikille haluamilleen valtakunnallisille kursseille suorittaessaan lukion kolmessa vuodessa. Lähiopetus on opiskelun ensisijainen suorittamistapa, eivätkä ryhmäkoot saa kasvaa lähiopetuksessa liian suuriksi. Etäopetuksella tuetaan opetuksen järjestämistä ja mahdollistetaan laajempi kurssitarjonta. Valtion tulee tukea tulevaisuudessakin aineopetusta, jotta yksilön koulutuspolulle ei synny umpiperiä. Lukion opettajilla tulee olla pätevyys tehtäväänsä sekä hyvät ja ajantasaiset pedagogiset valmiudet. Fyysisen opiskeluympäristön tulee olla terveellinen, turvallinen ja viihtyisä. Kouluympäristön pitää olla mahdollistava, eikä se saa syrjiä ketään fyysisesti eikä henkisesti. Lisäksi koulutuksenjärjestäjän on huolehdittava siitä, että oppimisen tuki kyetään järjestämään riittävällä tasolla. Oppimateriaalien tuottamisen täytyy tulevaisuudessa nojata mahdollisimman monen eri toimijan malliin. Valtion oppimisympäristöjen pilviväylän tulee olla avoin eri tavoin tuotetulle materiaalille. Oppimateriaalien tulee olla monipuolisia eikä niiden sähköistäminen saa tarkoittaa vain painetun aineiston siirtämistä sähköiseen muotoon. Kaikkien oppimateriaalien tulee olla maksuttomia. Sähköisten oppivälineiden hankinnan ei tule aiheuttaa opiskelijoille lisäkustannuksia. Nykyistä eri koulutuksenjärjestäjien varaan rakentuvaa mallia tulee kehittää, eikä toisen asteen koulutuksen järjestämisvastuuta tule siirtää kunnille. Kunnilla on kuitenkin merkittävä rooli lukiokoulutuksen järjestäjänä. Koulutuskuntayhtymissä lukio tulee pitää hallinnollisesti omana yksikkönään. Lisäksi on varmistettava, ettei kuntayhtymiin siirtyminen heikennä opiskelijoiden vaikuttamismahdollisuuksia. Myös vaihtoehtoisten opetusmenetelmien ja yksityiskoulujen asema on turvattava. Järjestäjäverkkoa uudelleen tarkasteltaessa tulee ottaa huomioon ennen kaikkea opiskelijoiden yhdenvertaisuuden säilyminen asuinpaikasta riippumatta. ESITYS TAVOITEOHJELMAKSI 2015 // 95 97 98 99 100 101 102 103 104 105 106 107 108 109 110 111 112 113 114 115 116 117 118 119 120 121 122 123 124 125 126 127 128 129 130 131 132 133 134 135 136 137 138 139 140 141 142 143 144 145 146 147 148 149 150 151 152 153 154 155 156 157 On erityisen tärkeää, että maaseutua ja kasvukeskuksia tarkastellaan eri kriteerein. Lukion tulee lähtökohtaisesti sijaita niin lähellä, että sitä voi käydä kotoa käsin. Lukiokoulutuksen rahoitus on jatkossakin toteutettava Opetus- ja kulttuuriministeriön kautta koulutuksenjärjestäjälle maksettavana yksikköhintana, eikä sen tule olla riippuvaista koulutuksen järjestämismallista. Lukiokoulutuksen riittävä rahoitus tulee turvata tuomalla koulutuksenjärjestäjille maksettava yksikköhinta vastaamaan todellisia kustannuksia. Yksikköhintaa pitää korottaa vuosittain vähintään yleisen hintatason kasvua vastaavilla korotuksilla. Lukiokoulutuksen saavutettavuuden turvaamiseksi harvan väestöpohjan alueiden lukioille on maksettava korotettua valtionosuutta. Opiskelijoiden hyvinvointi ja osallisuus huomioidaan opiskelijapalautteella, jonka perusteella osa valtionosuudesta määräytyy.Rahoitusjärjestelmä ei saa johtaa lukioiden eriarvoistumiseen. Suomen tulee aktiivisesti osallistua EU-tason koulutuspoliittiseen kehittämiseen ja huolehtia koulutuksen kansallisen omaleimaisuuden säilymisestä. Koulutuspolitiikasta päättämisen täytyy säilyä kansallisella tasolla. Opiskelija kouluyhteisön jäsenenä Opiskelijakunta on irrottamaton osa lukiota. Koulutuksen järjestäjän on turvattava opiskelijakunnan toimintaedellytykset ja otettava opiskelijakunta kiinteäksi osaksi koulun päätöksentekoa. Säädöstasolla on määrättävä siitä, missä asioissa opiskelijakuntaa on ainakin kuultava. Hyvä opiskelijakuntatoiminta on toimivan kouluyhteisön edellytys ja koululle vetovoimatekijä. Lukio on syrjinnästä, kiusaamisesta ja rasismista vapaa alue ja sen ilmapiirin on oltava avoin ja välittävä. Tämän täytyy näkyä kouluympäristössä läpi kouluvuoden ja koulun henkilökunnalla on velvollisuus tuoda tätä esille ja puuttua kaikkiin mahdollisiin ongelmatilanteisiin heti niiden ilmettyä. Opiskelijoita on arvostettava ja kohdeltava yhdenvertaisesti. Opiskelijakunnan tulee olla kiinteästi mukana avoimen ja välittävän ilmapiirin luomisessa. Opiskelijan fyysinen koskemattomuus on loukkaamaton kaikissa tilanteissa. Koulurauha saavutetaan lukiossa opiskelijoiden ja opettajien sekä koulun muun henkilökunnan tiiviillä yhteistyöllä ja keskinäisellä kunnioituksella. Opiskelijakunta täytyy ottaa mukaan koulun järjestyssääntöjä laadittaessa ja, jokaisen opiskelijan tulee olla tietoinen koulunsa järjestyssäännöistä. Opettajille ja opiskelijoille pitää järjestää koulutusta koulurauhan turvaamisen tavoista ja opiskelijoiden ja opettajien oikeuksista. Suomeen tulee luoda oppilas- ja opiskelija-asiavaltuutetun tehtävä, joka valvoo opiskelijoiden oikeusturvan toteutumista. Mitään opiskelijaa koskevia toimenpiteitä ei saa aloittaa ilman, että opiskelija on tietoinen tästä. Opiskelijan tulee tietää, missä henkilörekistereissä hänestä on tietoja, kenellä on pääsy rekistereihin ja kuinka hän voi itse päästä omiin tietoihinsa helposti käsiksi. 96 // ESITYS TAVOITEOHJELMAKSI 2015 158 159 160 161 162 163 164 165 166 167 168 169 170 171 172 173 174 175 176 177 178 179 180 181 182 183 184 185 186 187 188 189 190 191 192 193 194 195 196 197 198 199 200 201 202 203 204 205 206 207 208 209 210 211 212 213 214 215 216 217 218 Tuntijako Lukion tuntijaon on vastattava niitä vaatimuksia, jotka jatko-opinnot sekä nyky-yhteiskunnassa toimiminen asettavat. Näitä ovat vahvat kielelliset ja viestinnälliset taidot, kyky hallita kokonaisuuksia, oppimaan oppiminen, hyvä ja laaja kielitaito, riittävät matemaattiset valmiudet, oman elämän hallinta sekä laajat tiedolliset valmiudet. Lukion on autettava löytämään omat vahvuudet ja kiinnostukset sekä tarjota riittävä tieto ja tuki oman jatko-opintovalinnan tekemiseen. Lukioon tulee luoda kolme teemakurssia, joiden tarkoitus on integroida eri aineissa opittuja asioita ja edesauttaa opiskelijan ymmärrystä kokonaisuuksista. Teemakurssilla tulee yhdistää eri oppiaineissa käsiteltyjä asioita ajankohtaisten teemojen ympärille. Näitä teemoja tulee tarkastella eri näkökulmista, harjoittamalla tiedonhaku- ja viestinnällisiä taitoja sekä kriittistä ajattelua. Lukion merkitys hyvän ja laajan kielitaidon hankkimisessa on merkittävä. Kielten opetuksen tulee antaa valmiudet opiskellun kielen täysipainoiseen käyttöön. Lukiossa on opiskeltava äidinkielen lisäksi vähintään kahta vapaavalintaista kieltä, joista ainakin toisen on oltava pitkä A-kieli. Kielenopetuksen on tulevaisuudessa oltava enemmän myös suullista kielitaitoa kehittävä. Matematiikan opetuksen on alettava yhdellä kaikille yhteisellä matematiikan kurssilla, jolla opiskeltavat sisällöt ovat yhteisiä ja jonka aikana opiskelija voi muodostaa kuvan omista matemaattisista valmiuksistaan ja valita kumman matematiikan opiskelun hän haluaa aloittaa. Matematiikan vetovoimaa on pyrittävä kasvattamaan. Laaja-alainen yleistieto ja jatko-opintoihin suuntaavaa tutkinto mahdollistetaan rakenteellisella valinnaisuudella, joka kohdistuu yksittäisten kurssien sijaan laajoihin teemoihin. Pakollisten sisältöjen lisäksi opiskelijalla on oltava riittävä määrä valinnaisia kursseja, joilla hän voi syventää osaamistaan. Opiskelijalla täytyy olla mahdollisuus suorittaa erilaisia lukiodiplomeja, jotka osoittavat lukiolaisen kyvyn itsenäiseen ajatteluun ja toimintaan. Perinteisten taito- ja taidediplomien rinnalle täytyy kehittää myös luonnontieteisiin ja humanistisiin aineisiin perustuvat tiedediplomit. Lukiodiplomeja tulee pystyä hyödyntämään haettaessa korkea-asteelle. Opinto-ohjauksessa tulee keskittyä ensisijaisesti yksilöllisten opintopolkujen mahdollistamiseen lisäämällä opinto-ohjausta ja kasvattamalla henkilökohtaisen opinto-ohjauksen määrää. Opinto-ohjauksella on tarjottava opiskelijalle riittävät tiedot omien ainevalintojen tekemiseen ja kirkastaa valintojen vaikutusta jatko-opintomahdollisuuksiin. Lisäksi lukioaikaisella ohjauksella on tuettava oman jatko-opintopaikan löytymistä. Rakenteellisen valinnaisuuden ja monimutkaistuvan koulutuskentän myötä opinto-ohjauksen määrää on lisättävä. Opinto-ohjausta tulee sisällyttää jokaiseen oppiaineeseen, ja siihen on osallistettava koko opettajakunta. On varmistettava, että myös kasvavissa yksiköissä yksittäisistä opiskelijoista pidetään 219 220 221 222 223 224 225 226 227 228 229 230 231 232 233 234 235 236 237 238 239 240 241 242 243 244 245 246 247 248 249 250 251 252 253 254 255 256 257 258 259 260 261 262 263 264 265 266 267 268 269 270 271 272 273 274 275 276 277 278 279 huolta muun muassa tehokkaalla ryhmänohjauksella ja tutortoiminnalla. Lukion oppimäärään on sisällyttävä koulun ulkopuolella suoritettava luovan toiminnan kurssi. Kurssin tarkoituksena on saada opiskelija kokeilemaan uusia asioita, jotka liittyvät tavalla tai toisella luovuuteen, liikunnalliseen toimintaan, vapaaehtoistyöhön tai työelämään tutustumiseen. Oppisisällöt ja pedagogiikka Oppisisältöjen tulee rakentua niistä tiedoista ja taidoista, joita ylioppilas tarvitsee jatko-opinnoissaan sekä nykyaikaisessa yhteiskunnassa toimiessaan. Niiden tulee painottua tietojen hankintaan, jäsentelyyn ja soveltamiseen sekä kokonaisuuksien hallintaan. Lukion aikana ajattelun ja tietokäsityksen tulee kehittyä. Opiskelijan tulee oppia ymmärtämään ja sietämään tietoon liittyvää epävarmuutta. Opiskelijan tulee suhtautua tietoon kriittisesti ja oppia kyseenalaistamaan ja löytämään perusteltuja ratkaisuja. Pedagogiikkaa tulee päivittää tukemaan vahvemmin lukiokoulutukselle asetettuja tavoitteita. Sitä tulee viedä monipuolisempaan ja ratkaisukeskeisempään suuntaan. Yhteistyötä työelämän, kolmannen sektorin sekä korkeakoulujen suuntaan on lisättävä ja koulujen on avauduttava yhteiskunnallisille toimijoille. Tieto- ja viestintätekniikan käyttöä ja merkitystä opetuksessa on lisättävä. Tämän mahdollistamiseksi on jokaisella lukiolla oltava riittävät ja ajanmukaiset välineet ja yhteydet. Lisäksi opettajien tulee saada tukea ja lisäkouluttautumismahdollisuuksia tietotekniikan hyödyntämiseen opetuksessa. Opiskelijoiden digitaalisista opiskelutaidoista on pidettävä huolta tarjoamalla opinto-ohjauksen yhteydessä kattavaa perehdytystä digitaalisiin opiskelumenetelmiin. Etäopetusta järjestettäessä on varmistettava toimivat tietotekniset ratkaisut ja riittävän monipuoliset opiskelun tavat. Etäopetusta ei tule nähdä vain verkkoon siirrettynä lähiopetuksena. Verotuksella ei tule jarruttaa lukiokoulutuksen ja erilaisten oppimistapojen kehittymistä ja nykyaikaistamista. Sähköisten oppimateriaalien arvonlisävero on laskettava samalle tasolle painetun oppimateriaalin kanssa. Peruskoulu ja toisen asteen nivelvaihe Peruskoulusta halutaan lukioon motivoituneita ja korkea-asteelle suuntaavia opiskelijoita. Tämän vuoksi yläkoulun opinto-ohjaukseen on panostettava entistä enemmän, jotta oppilaat tietävät, haluavatko jatkaa peruskoulun jälkeen ammatilliseen tutkintoon vai lukioon. Jokaiselle peruskoulun päättäneelle täytyy taata subjektiivinen oikeus jatkokoulutuspaikkaan. Peruskouluille tulee säätää jälkiohjausvelvoite, josta vastaavat kunnan etsivä nuorisotyö ja peruskoulun opinto-ohjaaja. Toiselle asteelle hakeutumisen tulee jatkossakin perustua vapaaehtoisuuteen. 280 281 282 283 284 285 286 287 288 289 290 291 292 293 294 295 296 297 298 299 300 301 302 303 304 305 306 307 308 309 310 311 312 313 314 315 316 317 318 319 320 321 322 323 324 325 326 327 328 329 330 331 332 333 334 335 336 337 338 339 340 Toisen asteen yhteishakuun tulee sisällyttää myös toiselle asteelle valmistavat koulutukset, kuten ammattistartit sekä maahanmuuttajien ja vammaisten valmistavat opinnot. Valmistaviin koulutuksiin voisi näin myös hakea yhteishaun täydennyshaussa. Valmistaviin opintoihin tulee lisätä uutena työkaluna lukiostartti, jossa nuori valmentautuu tuleviin lukio- opintoihin. Tavoitteena on, että ammatti- ja lukiostartit korvaavat lopulta perusopetuksen lisäopetuksen eli niin kutsutut kymppiluokat. Valmentavien opintojen ohessa on oltava mahdollisuus korottaa peruskoulun päättötodistuksen arvosanoja. Toisella asteella opiskelevien mahdollisuutta opiskelualan vaihtoon täytyy kehittää erilaisilla erillisvalinnoilla. Toinen aste Toisen asteen koulutuksen on pohjauduttava malliin, jossa lukio ja ammattikoulu toteuttavat toisistaan erillisiä tehtäviä. Lukion rooli on olla yleissivistyksen kautta jatko-opintoihin valmistava koulutusmuoto. Ammatillinen koulutus valmentaa osaavia ja ammatillisesti sivistyneitä käytännön tekijöitä. Molempia koulutusmuotoja ja niiden opintosisältöjä on kehitettävä itsenäisesti kunkin omista tarpeista ja lähtökohdista. Lukioikäisten nuorten tulee suorittaa lukion täysi oppimäärä ja ylioppilastutkinto päivälukiossa. Tätä tarkoitusta tukevia yksittäisiä kursseja tulee kuitenkin voida suorittaa myös aikuislukiossa. Aikuislukion tulee olla väylänä tarkoitettu vain lukioiän selvästi ylittäneille henkilöille, eikä aikuislukiota tule markkinoida nuorelle päivälukiota helpompana vaihtoehtona. Ulkomailla suoritettuja opintoja pitää pystyä hyväksilukemaan lukio-opintoihin. Ylioppilastutkinto Ylioppilastutkinnon on oltava korkea-asteelle hakeutuvien perustutkinto, jonka suorittaneella on riittävät oppimistaidot ja sivistys korkea-asteella opiskeluun. Uudenmallisessa valintajärjestelmässä ylioppilastutkinnon tehtävänä tulee olla kaikkialla korkeaasteella ja työelämässä tarvittavien avainaineiden ja -taitojen mittaaminen. Vahvasti jatko-opintoja palvelevaa ylioppilastutkintoa tulee voida käyttää laajasti korkea- asteen opiskelijavalinnan perustyökaluna. Ylioppilastutkinnon on koostuttava riittävästä määrästä hyväksytysti suoritettua lukiokoulutusta sekä ylioppilastutkinnon kokeista. Tutkintoon vaadittavien suoritettujen kurssien määrän ja laadun tulee olla sama kaikille kokelaille riippumatta siitä, opiskeleeko kokelas päivälukiossa, aikuislukion iltalinjalla vai suorittaako hän tutkintoaan rinnakkain ammatillisen tutkinnon kanssa. Opiskelijan asuinpaikka tai lukion koko ei saa vaikuttaa siihen, mitä aineita opiskelija pystyy tutkintoonsa valitsemaan. Ylioppilaskokeeseen tulee sisältyä vähintään neljä ylioppilastutkinnon koetta, jotka tulee jatkossakin voida suorittaa hajautetusti kolmen kirjoitusESITYS TAVOITEOHJELMAKSI 2015 // 97 341 342 343 344 345 346 347 348 349 350 351 352 353 354 355 356 357 358 359 360 361 362 363 364 365 366 367 368 369 370 371 372 373 374 375 376 377 378 379 380 381 382 383 384 385 386 387 388 389 390 391 392 393 394 395 396 397 398 399 400 401 kerran aikana. Äidinkielen kokeen tulee jatkossakin olla kaikille pakollinen opiskelijan kielellisiä sekä ajatuksellisia valmiuksia mittaava koe. Parhaiten näiden taitojen mittaaminen toteutetaan kaksiosaisella kokeella, jossa toinen osa mittaa tiedon ymmärtämis- ja käsittelytaitoja ja toinen oman tekstin tuottamisen taitoja. Matematiikan painoarvo korkea-asteella on tiedostettava lukio-opiskelussa huomattavasti nykyistä paremmin, mistä johtuen matematiikan profiilia on nostettava myös ylioppilastutkinnossa. Kielten osaamista on mitattava eurooppalaisen viitekehyksen mukaisilla kielitasoilla. Siten opiskelija saa ylioppilastutkinnon yhteydessä kansainvälisesti hyväksytyn todisteen kielitaidostaan. Samalla ylioppilastutkintoon sisältyy kielen suullisen osaamisen arvioiminen. Kaksiportaisessa valintajärjestelmässä kullakin alalla vaadittavien reaaliainetietojen mittaamisen tulee siirtyä lukion oppimäärään pohjautuvien valintakokeiden tehtäväksi, jolloin ylioppilastutkinnossa reaaliaineiden kokeiden painoarvoa voidaan laskea. Toimivassa kaksiportaisessa opiskelijavalintajärjestelmässä ylioppilastutkintoon sisältyisi oppiaineryhmiin perustuvat reaalikokeet, jotka mittaisivat joko humanististen tai luonnontieteellisten aineiden osaamista. Ylioppilastutkinnon tulee uudistua myös tekniikan ja koeympäristön osalta. Korkea-asteella tietotekniikkataidot ovat keskeinen osa opiskelua, joten niiden soveltaminen jatko-opintokelpoisuutta mittaavassa ylioppilaskokeessa on luontevaa. Ylioppilastutkinnon kokeissa on siirryttävä käyttämään tietotekniikkaa. Tämä ei saa kuitenkaan muodostua kenellekään esteeksi suorittaa ylioppilastutkintoa. Kokeessa tarvittavia aineistoja tulee jatkossa voida hakea suljetusta verkkoympäristöstä ja tehtävätyyppejä tulee kehittää niin, että ne hyödyntävät paremmin tietotekniikan tarjoamia mahdollisuuksia. Ylioppilastutkintomaksut tulee poistaa ja ylioppilastutkintolautakunnan rahoittaminen tulee siirtää valtion tehtäväksi. Ylioppilaskokeiden uusimisen rajoittamisesta tulee luopua. Ylioppilastutkintolautakuntaan tulee sisällyttää opiskelijoiden edustus. Korkea-asteelle siirtyminen Korkea-asteen valintajärjestelmä on kokonaisvaltaisesti uudistettava siten, että valintakokeet ja ylioppilastutkinto muodostavat jatkossa selkeän, lukion oppimäärään pohjautuvan, kaksiportaisen valintajärjestelmän korkea-asteelle. Uudessa valintajärjestelmässä opiskelijan tietoja ja taitoja tulee mitata kokonaisvaltaisesti siten, että ylioppilastutkinto antaa kuvan opiskelijan oppimistaidoista ja yleissivistyksestä suhteessa koko ikäluokkaan samalla, kun pääsykokeet tarvittaessa mittaavat kullakin alalla tarvittavien tiedollisia sekä sosiaalisia taitoja. Toimiva valintajärjestelmä on avain turhien välivuosien karsimiseen. Valintakokeita tulee käyttää opiskelijavalinnan työkaluna ensisijaisesti siten, että osa valinnoista tehdään suoravalintana ylioppilastutkinnon perusteella ja osa 98 // ESITYS TAVOITEOHJELMAKSI 2015 402 403 404 405 406 407 408 409 410 411 412 413 414 415 416 417 418 419 420 421 422 423 424 425 426 427 428 429 430 431 432 433 434 435 436 437 438 439 440 441 442 443 444 445 446 447 448 449 450 451 452 453 454 455 456 457 458 459 460 461 462 ylioppilastutkinnon ja valintakokeen yhteispisteillä. Valintakokeiden tulee siis ennen kaikkea toimia ylioppilastutkinnon lisänä silloin, kun opiskelijoiden erottelu pelkän ylioppilastutkinnon pohjalta olisi hankalaa. Opiskelijavalintaa tulee vähäisissä määrin tehdä myös ainoastaan valintakokeilla, jotta kirjoituksissa huonommin menestyneillä ja ammatillisen tutkinnon suorittaneilla on mahdollisuus hakeutua haluamilleen aloille. Valintakokeissa tulee mitata kullakin alalla tarvittavia reaaliainetaitoja lukion oppimäärään pohjautuen, jolloin kokeista muodostuu selkeä jatkumo ylioppilastutkinnon aloittamalle kaksiportaiselle valintajärjestelmälle. Alalle soveltuvuutta on testattava valintakokeissa silloin, kun se on merkitsevää opiskeluissa ja työelämässä pärjäämistä ajatellen. Valintakokeiden suunnittelussa on kiinnitettävä huomiota siihen, että maksulliset valmennuskurssit eivät saa antaa etulyöntiasemaa valintakokeeseen valmistautuessa. Valintakokeiden on oltava hakijalle maksuttomia. Korkea-asteen hakuaikataulujen on oltava yhdenmukaisia ja tiedot ennakkotehtävistä on julkaistava ajoissa. Korkeakoulujen on tehtävä yhteistyötä suunnitellessaan valintakokeiden päivämääriä, jotta hakijalla on mahdollisuus hakea kaikille samankaltaisille aloille yhdellä kertaa. Samaa koulutusta antavien korkeakoulujen on luotava yhtenäinen valintakoe, jolla on oltava mahdollisuus hakea kaikkiin oppilaitoksiin. Yhteisvalinnan on oltava ensisijaisesti uusien opiskelijoiden väylä korkea-asteelle. Korkeakoulujen tulee ottaa käyttöön erilliset kiintiöt niille hakijoille, joilla ei ole aiempaa korkeakoulupaikkaa. Aikaisemmin korkeaasteella opiskelleiden mahdollisuus alan vaihtamiseen on turvattava erillisvalintojen ja omien valintakiintiöiden kautta. Alan vaihtamisen tapoja tulee kehittää ja monipuolistaa, niin, että alan vaihtaminen olisi mahdollisimman sujuvaa ja nopeaa. Korkea-asteen koulutus Korkea-asteen koulutuksen on toisen asteen tavoin muodostuttava kahdesta erillisestä pilarista, akateemisesta yliopistokoulutuksesta sekä käytännönläheisemmästä ammattikorkeakoulutuksesta. Molempien koulutusmuotojen on annettava vahvat kantimet työelämään ja yrittäjyyteen. Korkeakoulututkintojen tavoitteet on tehtävä opiskelijalle selkeäksi jo ennen korkea-asteelle hakeutumista. Korkeakoulujen indeksiin sidottu rahoitus on turvattava. Laadukas korkea-asteen koulutus on avainasemassa Suomen kilpailukyvyn ylläpidon kannalta. SOSIAALIPOLITIIKKA Tukipalvelut Ylioppilaat on saatava ripeästi kiinni jatko-opintoihin ja siitä työelämään, minkä vuoksi jokaisella 463 464 465 466 467 468 469 470 471 472 473 474 475 476 477 478 479 480 481 482 483 484 485 486 487 488 489 490 491 492 493 494 495 496 497 498 499 500 501 502 503 504 505 506 507 508 509 510 511 512 513 514 515 516 517 518 519 520 521 522 523 lukiolaisella tulee olla mahdollisuus laadukkaaseen opinto-ohjaukseen. Jokaista kahtasataa opiskelijaa kohti on oltava yksi täysipäiväinen opinto-ohjaaja. Valtion on laadittava koulutuksen järjestäjiä velvoittava asetus opintojen ohjauksen vähimmäisresursseista. Kouluissa tulee edistää ainekohtaista opinto-ohjausta, jossa opiskelija tutustutetaan muun opetuksen ohella oppiaineiden teemoja sivuaviin jatko-opintomahdollisuuksiin. Opinto-ohjaajien tulee pystyä tarjoamaan ohjausta myös ulkomaille opiskelemaan suuntaaville opiskelijoille. Henkilökohtaiseen opinto-ohjaukseen tulee ohjata enemmän resursseja ja jokaisella lukiolaisella tulee olla mahdollisuus siihen. Kaikissa lukioissa tulee järjestää tutortoimintaa ja tutortoiminnalle on varattava riittävät resurssit. Tutorin tärkein tehtävä on opastaa ja tukea uutta aloittavaa opiskelijaa. Tutortoiminta on kirjattava lukiolakiin. Enemmän tukea tarvitseville on annettava erityishuomiota. Esimerkiksi lukivaikeuksista kärsivät on otettava huomioon opetuksessa, kokeiden laadinnassa ja koetilanteissa. Opiskelijoilla tulee olla tasapuoliset mahdollisuudet huolimatta psyykkisistä ja fyysisistä rajoitteista. Tarpeellista tukitoimintaa täytyy olla tarjolla niin, ettei opiskelija joudu matkustamaan kohtuuttomia matkoja. Koulutuksen järjestäjän tulee huolehtia tukitoimista opiskelun sujuvuuden varmistamiseksi. Maahanmuuttajataustaisen opiskelijan oman äidinkielen opiskelua ja ylläpitoa on tuettava, sillä oma kieli on tärkeä osa identiteettiä. Maahanmuuttajaopiskelijaa ei saa vaatia opettelemaan molempia kotimaisia kieliä. Maahanmuuttajataustaisten nuorten siirtymistä lukioon on tuettava järjestämällä valmentavaa opetusta, jonka tehtävä on vahvistaa kielellisiä ja kulttuurillisia valmiuksia siirtyä lukioon. Jokaisessa lukiossa on oltava toimiva opiskelijahuoltoryhmä. Tämän ryhmän on kuultava opiskelijakunnan edustajia säännöllisesti. Koulun tulee luoda opiskelijahuoltosuunnitelma, joka määrittää ryhmän toiminnan ja jonka laatimiseen opiskelijoilla tulee olla mahdollisuus osallistua. Opiskelijahuolto Jokaisella lukiolaisella tulee olla saatavillaan monipuoliset tukipalvelut opiskelunsa tueksi ja hyvinvointinsa turvaksi. Opiskelijoiden hyvinvointiin on kohdistettava selkeästi enemmän resursseja, erityisesti psykososiaalisiin palveluihin. Tämän vuoksi lukioissa tulee olla täysipäiväinen terveydenhoitaja, koulukuraattori ja -psykologi kuuttasataa opiskelijaa kohti, sekä täysipäiväinen lääkäri kahtatuhatta opiskelijaa kohti. Jokaisen lukiolaisen tulee myös päästä lääkärintarkastukseen lukio-opintojensa aikana. Tietojen liikkuvuutta eri viranomaisten välillä on helpotettava. Opiskelijan tulee kuitenkin saada tietää, mitä tietoja jaetaan ja kenelle. Oikeus päättää tietojen jakamisesta kuuluu aina opiskelijalle. 524 525 526 527 528 529 530 531 532 533 534 535 536 537 538 539 540 541 542 543 544 545 546 547 548 549 550 551 552 553 554 555 556 557 558 559 560 561 562 563 564 565 566 567 568 569 570 571 572 573 574 575 576 577 578 579 580 totuen täytyy olla samalla tasolla korkeakouluopiskelijan kanssa, huoltajien tulojen vaikutus siihen on poistettava ja on mahdollistettava lukioikäiselle täyspäiväinen opiskelu. Lisäksi opintorahan veronalaisuus on poistettava ja asumislisän omavastuuosuudesta luovuttava. Kuntien ja valtion on huolehdittava siitä, että lukiolaisille soveltuvia opiskelija-asuntoja rakennetaan riittävästi eri puolille Suomea ja että opiskelija-asunnot ovat laadukkaita ja saavutettavuudeltaan hyviä. Koulumatkatukea täytyy kehittää paremmin opiskelijoiden tarpeita palvelevaksi. Koulumatkatuen käyttämistä tuleekin joustavoittaa ja helpottaa. NUORISOPOLITIIKKA Nuorten vaikuttamisen välineet Nuorille on tarjottava oikeita vaikuttamisen keinoja ja kanavia kunnallisessa ja valtakunnallisessa päätöksenteossa. Nuorten osallisuutta edistävien toimien on keskityttävä todellisen vaikutusvallan antamiseen pelkän osallistumisen mielikuvan sijaan. Nuorten vaikuttajaryhmien toimintaedellytyksiä ja -menetelmiä on kehitettävä ja niiden jäsenille tarjottava koulutusta ja työkaluja nuorten äänen kuulumiseksi. Nuorten kunnalliset kuulemisjärjestelmät on säädettävä lailla pakollisiksi. Koulutukseen liittyvissä kysymyksissä oppilas- ja opiskelijakuntien on oltava ensisijainen kuulemiskanava ja niiden tulee olla luonteva osa nuorten kunnallista kuulemisjärjestelmää. Äänestysikäraja on laskettava 16 ikävuoteen kaikissa vaaleissa. Myös kansalaisaloitteen allekirjoittaminen tulee sitoa 16 ikävuoteen. Nuoriso- ja opiskelijajärjestöt ovat merkittävä vaikuttamisen väylä nuorille. Järjestöjen rahoitus ja toimintaedellytykset on turvattava ja niiden merkitystä yhteiskunnallisessa päätöksenteossa on vahvistettava. Järjestöjen tärkeä rooli osana elinvoimaista kansalaisyhteiskuntaa on voimakkaammin tunnustettava, eikä veikkausvoittovaroista nuoriso- ja opiskelijajärjestöille jaettavia valtionapuja tule leikata. Sukupolvien välisen tasa-arvon varmistamiseksi nuoret on otettava huomioon kaikessa päätöksenteossa. Nuorisotakuu Nuorisotakuun toteuttamisessa tulee painottaa koulutuksen roolia syrjäytymiskehityksen pysäyttäjänä. Nuorisotakuun ei tule heikentää lukion laadukkuutta ja vetovoimaisuutta tai vaikuttaa heikentävästi lukion rahoitukseen. Nuorisotakuun piiriin kuuluvien toimenpiteiden rahoitus on turvattava myös hallituskauden päättymisen jälkeen valtion budjetista ja nuorten työllisyyttä parantavista järjestelmistä on pidettävä kiinni. Toimeentulo Täysi-ikäisen itsenäisesti asuvan lukiolaisen opinESITYS TAVOITEOHJELMAKSI 2015 // 99 LIITE 11 TOIMINTASUUNNITELMA 2015 1.0 EDUNVALVONTA 1.1 VALTAKUNNALLINEN EDUNVALVONTA TAVOITE TOIMENPIDE 1 Liitto vaikuttaa lukiokoulutukseen ja ylioppilastutkinnon kehittämistyöhön. Liitto edustaa kaikissa merkittävissä lukiokoulutukseen vaikuttavissa työryhmissä ja toimielimissä, tekee suunnittelutyötä sekä herättää aktiivisesti keskustelua myös niiden ulkopuolella. 2 Liitto on ensisijainen asiantuntija lukiolaisia koskevassa päätöksenteossa. Tarjotaan asiantuntija-apua koulutuksen järjestäjille, lukiolaisille ja kouluille lukiokoulutukseen liittyvissä kysymyksissä. Pyritään saamaan edustus kaikkiin lukiolaisia oleellisesti koskeviin valtakunnallisiin työryhmiin ja vastaaviin elimiin. Pyritään vaikuttamaan hallitusohjelmaan ja tehdään tehokasta vaalikampanjointia. 3 Liitto vaikuttaa vahvasti eduskuntavaaleissa 2015 Panostetaan näkyvyyteen sosiaalisessa mediassa vaalien aikana. Liitto tarjoaa piireille työkaluja eduskuntavaalikampanjan toteuttamiseen. 4 Lukiolaiset ymmärtävät edus- Toimitetaan opiskelijakunnille kattavat eduskuntavaalipaketit. kuntavaalien merkityksen ja tuntevat liiton eduskuntavaa- Toteutetaan lukiolaisille suunnattu ja vaaliaktiivisuuteen kannustava sosiaalilitavoitteet. sen median kampanja. 5 Toteutetaan YTL:n kanssa yhteistyössä kilpailu sähköisiin yo-kirjoituksiin Lukiopedagogiikka nykyailiittyen. kaistuu ja siinä hyödynnetään teknologian luomia mahdolJatketaan 2014 julkaistavan tulevaisuuspamfletin jalostusta konkreettisiksi lisuuksia. poliittisiksi tavoitteiksi ja toimenpiteiksi. Perustetaan koulutuspoliittinen, sosiaalipoliittinen ja nuorisopoliittinen jaos ja järjestetään kaikille jäsenille avoimia vaikuttamistyöpajoja. 6 Liiton aktiivitoimijat ja jäsenet pääsevät osallistumaan valta- Hyödynnetään tarvittaessa liiton aktiivitoimijoista muodostettuja pop up kunnallisen edunvalvonnan -työryhmiä edunvalvonnallisissa kysymyksissä. tavoitteiden asetteluun. Osallistetaan jäsenistöä ajankohtaisissa edunvalvonnallisissa kysymyksissä esimerkiksi kyselytyökaluja ja sosiaalista mediaa hyödyntäen. 100 // ESITYS TOIMINTASUUNNITELMAKSI 2015 Järjestetään koulutusteemainen keskustelutilaisuus osana Suomi Areenan ohjelmaa. 7 Liitto herättää yhteiskunnallista keskustelua. Järjestetään nuorille suunnattu TEDxYouth-tapahtuma yhdessä yritys- ja järjestökumppaneiden kanssa. Liitto ottaa aktiivisesti kantaa lukiolaisia koskeviin ajankohtaisiin yhteiskunnallisiin kysymyksiin julkisuudessa. Järjestetään viestintä- ja mediakoulutus liittojohdolle. Luodaan ja ylläpidetään toimivia mediakontakteja. 8 9 Liitto on vahva vaikuttaja opiskelija- ja nuorisojärjestökentällä. Liiton koulutus-, sosiaali- ja nuorisopoliittiset tavoitteet toteutuvat. Jäsenet ovat tietoisia Liiton 10 edunvalvontatyöstä. Ylläpidetään ja kehitetään yhteistyötä muiden opiskelija- ja nuorisojärjestöjen kanssa. Toimitaan aktiivisesti järjestöissä, joiden jäsen SLL on. Järjestetään Suomi Areenan yhteydessä sidosryhmätilaisuus yhteistyökumppaneille ja päättäjille. Pidetään aktiivisesti yhteyttä liiton kannalta olennaisiin sidosryhmiin, virkamiehiin, päättäjiin ja muihin henkilöihin ja pidetään heidät ajan tasalla omista tavoitteistamme. Tiedotetaan Liiton edunvalvontatyöstä lukio.fi:ssä, sosiaalisessa mediassa sekä jäsenkirjeissä. Vahvistetaan edunvalvonnan näkyvyyttä ja läsnäoloa sosiaalisessa mediassa. Herätetään keskustelua lukio11 laisten kokemasta seksuaaliKäynnistetään tiedotuskampanja yhteistyössä muiden järjestöjen kanssa. sesta häirinnästä. 1.2 PAIKALLINEN EDUNVALVONTA TAVOITE TOIMENPIDE Piiritoimijoille tarjotaan edunvalvontakoulutusta läpi vuoden. 1 Paikallinen edunvalvonta on asiantuntevaa ja ajankohtaista. Piirit suunnittelevat ja seuraavat paikallista edunvalvontaa edunvalvontatyötä tekevien toimihenkilöiden kanssa läpi vuoden. Tuetaan piirejä paikallisten toimijoiden, kuten koulutoimenjohtajien tai nuorten kuulemiselimien tapaamisessa. Päivitetään tapaamispohjia ja argumenttipatteristoja paikallisen edunvalvonnan tueksi. 2 Liitto reagoi yksittäisissä kou- Koulukäynneillä ja lukiokummitoiminnan kautta kerättyä tietoa hyödynneluissa ilmenneisiin ongelmiin. tään paikallisessa edunvalvonnassa. 3 Tuetaan piirijärjestöjä yhteistyön tekemisessä muiden paikallisten toimijoiden Piirit seuraavat aktiivisesti kanssa. alueensa edunvalvonnallista tilannetta ja osaavat reagoida Ylläpidetään ja päivitetään paikallisen edunvalvonnan materiaalipankkia siihen. aktiivioppaassa. 4 Paikallinen edunvalvonta on luonnollinen osa koko liiton edunvalvonnan kokonaisuutta. Tiivistetään yhteydenpitoa keskustoimistolla edunvalvontatyötä tekevien ja piirien edunvalvontavastaavien välillä. Parannetaan paikallisen edunvalvonnan yhteistä keskustelufoorumia ja piirien edunvalvontavastaavien yhteistyötä. ESITYS TOIMINTASUUNNITELMAKSI 2015 // 101 5 Paikallinen edunvalvonta on pitkäjänteistä. 6 Piirit näkyvät eduskuntavaaleissa 2015 Tuetaan piirejä pitkän aikavälin edunvalvontasuunnitelmien luomisessa ja toteuttamisessa. Hyödynnetään piirien raportointia edunvalvontavastaavien perehdyttämisessä. Toteutetaan paikallisen tason eduskuntavaalikampanja piirijärjestöjen voimin. 1.3 KANSAINVÄLINEN TOIMINTA TAVOITE TOIMENPIDE Liitto seuraa Euroopan Unionin koulutuspolitiikkaa ja vaikuttaa aktiivisesti kansainvälisten sidosryhmiensä kantoihin ja linjoihin. 1 Kansainvälinen toiminta edisLiitto vaikuttaa aktiivisesti eurooppalaisen kattojärjestönsä OBESSUn kantoitää liiton kantojen etenemistä hin ja linjoihin. Euroopan tasolla. Liitto edistää yhteistyötä kotimaisten kansainvälistä toimintaa harjoittavien sidosryhmien ja poliittisten tahojen kanssa. 2 3 Kansainvälinen toiminta on Kansainvälisen jaoksen toimintaa kehitetään ja aktiiveille tiedotetaan kantunnettua ja arvostettua liiton sainvälisestä toiminnasta. toimijoiden keskuudessa. Liitolla on toimivat yhteydet muihin opiskelijajärjestöihin Euroopassa. Liitto luo ja ylläpitää verkostoja muiden eurooppalaisten toisen asteen opiskelijajärjestöjen kanssa. Liitto järjestää Nordic School Student Networkin (NSSN) tapaamisen Suomessa. Jokaisessa NSSN:n tapahtumassa on liiton edustus läsnä. 4 Liitto osallistuu jokaiseen OBESSUn tapahtumaan. Liitto on tunnettu ja arvostettu toimija OBESSUssa. OBESSUn tapahtumiin osallistuvat liiton edustajat koulutetaan ja perehdytetään perusteellisesti. Raportoidaan ja arkistoidaan toiminta kansainvälisillä kentillä. 5 Kansainvälinen toiminta on Jalkautetaan aktiivisesti kansainvälisiltä kentiltä omaksuttuja hyviä käytänteipitkäjänteistä, vuorovaikutuk- tä liiton toimintaa ja toisinpäin. sellista ja tavoitteellista. Arvioidaan liiton kansainvälisen edunvalvonnan strategian toteutumista liiton muun strategiatyön arvioinnin yhteydessä. 1.4 JULKAISU- JA TUTKIMUSTOIMINTA TAVOITE TOIMENPIDE 1 Liiton julkaisut tarjoavat ajankohtaista tietoa lukiolaisuudesta. Hyödynnetään olemassa olevien tutkimusten tuloksia julkaisuissa. 2 Sidosryhmät tuntevat liiton julkaisut. Nostetaan yhteiskunnalliseen keskusteluun teemoja julkaisujen pohjalta. 3 30-vuotisjuhlavuosi kasvattaa Julkaistaan liiton 30-vuotisjuhlajulkaisu ja järjestetään juhlaseminaari liittokoliiton tunnettuutta yhteiskunkouksen yhteydessä. nassa. 4 Liitto on vahvasti mukana tuottamassa nuoria koskevaa tietoa. Valmistellaan Lukiolaisbarometri-tutkimuksen tekemistä yhdessä Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö Otuksen kanssa. 102 // ESITYS TOIMINTASUUNNITELMAKSI 2015 2.0 PALVELUT 2.1 JÄSENYYS TAVOITE 1 TOIMENPIDE Tiedotetaan uusista eduista jäsenille sähköisellä jäsenkirjeellä kuukausittain. Jäsen kokee hyötyvänsä Lukiolaisten Liiton jäsenyydestä. Otetaan jäsenistöltä tulleet ideat ja parannusehdotukset huomioon jäsenyyden kehittämisessä. Osallistutaan aktiivisesti Frankin palvelukokonaisuuden kehittämiseen ja brändin vahvistamiseen. 2 Jäsen tuntee ja hyödyntää Frankin tarjoamia palveluja. Varmistetaan, että Frankin kautta saatavat opiskelijaedut palvelevat myös lukiolaisten tarpeita, haluja ja himoja. Vahvistetaan Frankin näkyvyyttä liiton markkinointikanavissa. Kannustetaan jäseniä rekisteröitymään Frank-palveluun. Tehdään jäsenlaskutus kesäkuussa. Aloitetaan lukuvuositarrojen postitus elokuussa. 3 Jäsenyyden jatkaminen on houkuttelevaa ja helppoa. Markkinoidaan jäsenyyden hyötyjä laskutuksen yhteydessä. Kehitetään jäsenpalvelua monipuolisemmaksi ja paremmin lukiolaisia palvelevaksi. 2.2 MARKKINOINTI- JA JÄSENHANKINTA TAVOITE TOIMENPIDE Kontaktoidaan kaikki lukionsa aloittavat jo ennen koulun alkua. 1 Liiton markkinointi on tuloksellista. Kohdistetaan markkinointia myös muille kuin ensimmäisen vuosikurssin opiskelijoille. Toimitaan aktiivisesti eri sosiaalisissa medioissa. Mitataan markkinointitoimenpiteiden vaikuttavuutta esimerkiksi seuraamalla jäsenmäärän kehitystä. 2 Liiton visuaalinen identiteetti kuvastaa liiton arvoja ja on kohderyhmän silmissä kiinnostava. Toteutetaan kokonaisvaltainen viestintäuudistus. Otetaan käyttöön liiton uudistettu graafinen ilme. Panostetaan visuaaliseen markkinointiin. Pidetään yllä ja kehitetään monipuolisia liittymiskanavia. 3 Liittoon on helppo liittyä, ja siihen tarjoutuu vuoden mittaan useita mahdollisuuksia. Piirit pitävät pikaliittymispisteitä koulukäyntien jälkeen,. Tuetaan piirijärjestöjä roadshow-kiertueiden sekä muiden jäsenhankintatapojen järjestämisessä. 2.3 KOULUKÄYNNIT TAVOITE 1 TOIMENPIDE Piiritoimijat ovat osaavia, Liiton ja piirien edustajat kouluttavat koulukävijöitä koulukävijäkoulutuksessa motivoituneita ja sitoutuneita sekä muissa liiton tapahtumissa. koulukävijöitä. ESITYS TOIMINTASUUNNITELMAKSI 2015 // 103 2 3 Liitto tunnetaan laajalti lukioissa ja lukiolaisten keskuudessa. Liitto saa ajankohtaista tietoa lukioiden tilasta. Tehdään koulukäynti jokaiseen Suomen suomenkieliseen päivälukioon. Tavataan jokaisen koulukäynnin yhteydessä lukion rehtori ja opiskelijakunnan hallitus. Päivitetään koulukäynneiltä saadut tiedot liiton rekistereihin, joita piiri- ja jäsenjärjestöt voivat tarvittaessa hyödyntää. 2.4 IMPROBATUR, LUKIO.FI JA SOSIAALISEN MEDIAN KANAVAT TAVOITE TOIMENPIDE Toteutetaan vuodessa neljä Improbaturia. 1 Suomen Lukiolaisten Liiton jäsenille toimitetaan laadukas lukiolaisille kohdennettu aikakauslehti. Improbatur postitetaan kaikille liiton jäsenille. Kehitetään Improbaturia lukijatutkimuksesta ja jäsenkyselystä saadun palautteen avulla. Järjestetään jäsenistölle avoin workshop Improbaturin ja liiton muun sisällöntuotannon kehittämisestä. Toteutetaan kaikki Improbaturit myös sähköisenä. 2 3 Liiton mediat ovat yhteistyökumppaneille houkuttelevia. Sosiaalisen median kanavien ja lukio.fin sisältö tukee liiton tavoitteita. Luodaan eri ilmoittajien ja yhteistyökumppaneiden tarpeita vastaavia monipuolisia mainoskokonaisuuksia. Järjestetään Studia-messujen yhteydessä sidosryhmätilaisuus lukiolaismedioista kiinnostuneille tahoille. Julkaistaan ajankohtaisia kannanottoja ja keskustelunavauksia sosiaalisen median kanavissa sekä lukio.fi-sivustolla. Julkaistaan sosiaalisen median kanavissa ja lukio.fissä ajankohtaisiin edunvalvonnallisiin teemoihin liittyvää materiaalia, esimerkiksi ohjeet pahvisen eduskuntatalon askarteluun. Uudistetaan lukio.fi vastaamaan paremmin lukiolaisten tarpeita. 4 Lukio.fi on hyödyllinen ja Lukio.fi sekä liittyminen jäseneksi toimii kaikilla yleisimmin käytetyillä alustoilmielekäs verkkopalvelu lukio- la. laisille. Kehitetään verkkopalvelua muun muassa jäsenkyselystä ja jäsenille avoimesta viestintäworkshopista saadun palautteen perusteella. 2.5 OPPILAS- JA OPISKELIJAKUNTATOIMINTA TAVOITE TOIMENPIDE Järjestetään vuoden aikana neljät (4) Water-opiskelijakuntafestivaalit. Perustetaan Water-kouluttajatiimi, joka on vastuussa Water-opiskelijakuntafestivaalien koulutussisällöstä. 1 Liitto tarjoaa monipuolista ja laadukasta koulutusta opiskeVahvistetaan Watereiden brändiä kaikille opiskelijakuntatoiminnasta kiinnoslijakuntatoimijoille. tuneille suunnattuna tapahtumana. Kasvatetaan Water-opiskelijakuntafestivaalien osallistujamäärää esimerkiksi viestinnän keinoin. 2 Liitto tarjoaa yksilöllistä tukea opiskelijakunnille. Tarjotaan opiskelijakunnille Jano- ja Tutor-koulutuksia. Rekrytoidaan ja koulutetaan riittävä määrä Jano- ja Tutor-kouluttajia. 104 // ESITYS TOIMINTASUUNNITELMAKSI 2015 3 Jokaisen opiskelijakuntatoiminnasta kiinnostuneen on helppo osallistua liiton tapahtumiin. 4 Liitto tarjoaa koulutusta opiskelijakuntien ohjaaville opettajille. 5 Rehtorit ja opettajat tuntevat opiskelijakuntatoiminnan ja liiton. Vahvistetaan opettajien ohjausvalmiuksia ja tarjotaan opettajille työkaluja keskustelevan ja osallisuutta edistävän toimintakulttuurin ja oppilaskuntatoiminnan rakentamiseen peruskouluissa. 1 Varmistetaan koulutustarjonnan alueellinen kattavuus. Järjestetään vuodessa vähintään kaksi ohjaavien opettajien koulutusta. Tuotetaan ja lähetetään rehtorikirjeet. Tehdään yhteistyötä SURE/FIREn ja OAJ:n kanssa. Näytään rehtori- ja opettajakunnan tapahtumissa. 2.5.1 Suomen peruskoulujen oppilaskuntien tukihanke SPOT TAVOITE 1 Pyritään pitämään tapahtumien osallistumiskustannukset kohtuullisina. TOIMENPIDE Luodaan peruskoulujen osallisuutta ja oppilaskuntatoimintaa tukevia malleja, käytäntöjä ja materiaaleja. Otetaan käyttöön ja markkinoidaan peruskoulujen opettajille suunnattua verkkopalvelua ja kehitetään sitä saadun palautteen perusteella. Luodaan yhteistyöjärjestöjen kanssa pysyvä malli, jolla tarjotaan tukea ja palveluita peruskoulujen oppilaskunnille. 2.5.2 Yläkoulujen oppilaskuntien ohjaavien opettajien koulutushanke TAVOITE TOIMENPIDE Yläkoulujen oppilaskuntien ohjaavilla opettajilla on pedagogiset valmiudet ohjata oppilaskuntatoimintaa ja edistää koulujen osallistuvaa toimintakulttuuria. Järjestetään vuonna 2015 kahdeksan opettajakoulutusta eri puolilla Suomea yhdessä muiden opiskelijajärjestöjen kanssa. 2.6 MESSUT JA MUUT LUKIOLAISTAPAHTUMAT 2.6.1 Studia-messut TAVOITE 1 Jokainen lukiolainen haluaa osallistua Studia-messuille. 2 Liiton jäsen hyötyy jäsenyydestään Studia-messuilla. TOIMENPIDE Markkinoidaan Studia-messuja liiton medioissa. Järjestetään messuille mielenkiintoista ohjelmaa. Tarjotaan jäsenistölle pääsy Studia-messuille ilmaiseksi. Pyritään hankkimaan liiton yhteistyökumppaneiden kautta messuetuja osallistujille. Panostetaan Studia-messujen suunnitteluun ja viestintään. 3 Studia-messut mielletään SLL:n järjestämiksi. Tuodaan Studia-messujen markkinoinnissa selkeästi esille liiton rooli toisena pääjärjestäjänä. Ollaan vahvasti läsnä Studia-messuilla. 4 Lukion opettajat hyötyvät messuille osallistumisesta. Järjestetään messujen yhteydessä hyödyllistä ohjelmaa opettajille. ESITYS TOIMINTASUUNNITELMAKSI 2015 // 105 3. JÄRJESTÖ 3.1 PIIRI- JA JÄSENJÄRJESTÖTOIMINTA TAVOITE TOIMENPIDE 1 Piiritoimijoilla on mahdollisuus osallistua valtakunnallisen järjestötoiminnan kehittämiseen. Osallistetaan aktiivikenttää esimerkiksi erilaisten työryhmien, jaosten ja tapahtumien kautta. 2 Piireillä on toimivat suhteet alueensa päivälukioihin. 3 Piiritoiminta on pitkäjänteistä ja jatkuvaa. Tuetaan ja koulutetaan piirejä lukiokummitoiminnan kehittämisessä ja vakiinnuttamisessa. Piirejä koulutetaan järjestämään alueensa opiskelijakunnille yhteistoimintaa. Tarjotaan piireille verkkotyökalu arkistointiin ja hyödynnetään aktiiviopasta sekä puheenjohtajiston opasta perinnönsiirrossa. Hyödynnetään osavuositoimintakertomuksia piirien toiminnan jatkuvuuden takaamiseksi. Koulutetaan piiri- ja jäsenjärjestöjen puheenjohtajistot tehtäväänsä ennen toimikauden alkua ja sen aikana. 4 Piirien puheenjohtajistot ja piirihallitusten muut jäsenet kokevat tehtävänsä mielekkääksi ja hyvin tuetuksi. Järjestetään piiritoimikunnan ja toimiston yhteiset toimistopäivät. Koulutetaan piirihallitusten vastuuhenkilöt tehtäviinsä Talvipäivillä. Tarjotaan mahdollisuus ryhmäytymiseen ja vertaistukeen piirien toimijoiden vastuualueellisten kesken. Selkiytetään eri luottamustoimissa toimivien rooleja liitto- ja piiritason päätöksenteossa ja toiminnassa. Kannustetaan piirejä järjestämään monipuolista toimintaa alueensa lukiolaisille. 5 Kaikilla lukiolaisilla on mahdollisuus osallistua liiton toimintaan. Luodaan keinoja ja kanavia, joiden kautta jokaisella lukiolaisella on mahdollisuus vaikuttaa liiton toimintaan. Liiton yhdenvertaisuussuunnitelmaa noudatetaan kaikessa liiton ja piirien toiminnassa. 6 Piirien ja liiton tapahtumat muodostavat yhtenäisen kokonaisuuden. 7 Kannustetaan jäsenjärjestöjen jäseniä osallistumaan valtakunnallisiin tapahPiiri- ja jäsenjärjestöt ovat tumiin. sitoutuneita liiton toimintaan. Tarjotaan jäsenjärjestöille tukea toimintaan. 8 Lukiolaisaktiivi kokee saavansa liiton toiminnasta hyödyllisiä taitoja ja kokemusta. Kannustetaan piirejä rakentamaan tapahtumakalenterinsa liiton tapahtumakalenterin ympärille. Tehdään aktiivitoiminnan hyödyt näkyvämmiksi ja kehitetään aktiivitoiminnan markkinointia. 3.2 AKTIIVI- JA KOULUTUSTAPAHTUMAT TAVOITE TOIMENPIDE Järjestetään uusille osallistujille suunnattua ohjelmaa. 1 Jokaisen on helppo osallistua liiton tapahtumiin. Pyritään pitämään tapahtumien osallistumiskustannukset kohtuullisina. Esteettömyys huomioidaan kaikkien tapahtumien järjestelyissä. 106 // ESITYS TOIMINTASUUNNITELMAKSI 2015 Otetaan aktiivit mukaan tapahtumien suunnitteluun ja toteutukseen. Tapahtumat ovat laadukkaita ja jatkuvasti kehittyviä. 2 Piiritoimijoilla on vahvat valmiudet toimia omalla vastuualueellaan sekä kehittää sitä ja omaa osaamistaan. 3 Kehitetään tapahtumia niiltä kerätyn palautteen pohjalta. Tarkastellaan vuoden 2016 tapahtumien sijoittumista maantieteellisesti ja lukiovuoden tapahtumien lomaan. Järjestetään kolmipäiväiset Talvipäivät, joilla piiritoimijat koulutetaan tehtäviinsä. Järjestetään kolmipäiväiset Kevätpäivät ja kaksipäiväiset Syyspäivät. Päivitetään säännöllisesti aktiivioppaan sektoriosioita. Aktiivitapahtumat lisäävät yhJärjestetään tapahtumissa yhteisöllistä ja rentoa ohjelmaa yhteistyössä piiriteisöllisyyttä piiritoimijoiden järjestöjen kanssa. keskuudessa. 4 3.3 TOIMIELIMET 3.3.1 Liittohallitus TAVOITE TOIMENPIDE Liittohallituksen jäsenen rooli Järjestetään liittohallitukselle kattava perehdytys. on selkeä ja jäsenet on koulutettu tehtäviinsä. Järjestetään Korpikeikka. 1 Järjestetään vuoden alussa liittohallituksen ja toimihenkilöiden ryhmäytymisja koulutusviikonloppu. Liittohallitus ja toimihenkilöt tekevät sujuvaa yhteistyötä. 2 Järjestetään toimiston ja liittohallituksen yhteiset toimintasuunnitelmapäivät. Ylläpidetään liittohallituksen ja toimihenkilöiden välistä sujuvaa kommunikaatiota muissa yhteyksissä. 3 Liittohallituksen työskentely on avointa. 4 Piirien ääni kuuluu liittohallituksen päätöksenteossa. Aktiivikentällä on mahdollisuus seurata liittohallituksen päätöksentekoa. Luodaan keinoja, joilla jokainen lukiolainen saa mahdollisuuden vaikuttaa liittohallituksen päätöksentekoon. Piiritoimikunta osallistuu järjestölliseen valmistelu- ja kehittämistyöhön. Liittohallitus arvioi strategian eri tavoitteiden toteutumista strategian mittariston avulla. Strategian toteutumista seurataan. 5 Toteutetaan laajempi puoliväliarviointi ja päätetään painopisteet vuosille 2016 ja 2017. Osallistetaan myös jäsenistö arviointiin. 3.3.2 Piiritoimikunta TAVOITE 1 Piiritoimikunnan asema liitossa on merkittävä. 2 Piiritoimikunnan toiminta ja päätöksenteko on avointa. TOIMENPIDE Piiritoimikuntaa kuullaan ja osallistetaan järjestöllisessä kehittämisessä. Piiritoimikuntaa hyödynnetään asiakirjavalmistelussa. Tiedotetaan aktiiveille piiritoimikunnan kokouksissa käydystä keskustelusta ja tehdyistä päätöksistä. Piiritoimikunta toimii valmistelussa yhteistyössä aktiivikentän kanssa. ESITYS TOIMINTASUUNNITELMAKSI 2015 // 107 Järjestetään liittohallituksen ja piiritoimikunnan yhteinen Get Together kaksi kertaa vuodessa. 3 Piiritoimikunta tekee sujuvaa yhteistyötä liittohallituksen ja Järjestetään piiritoimikunnan ja toimiston yhteiset toimistopäivät. toimiston kanssa. Ylläpidetään liittohallituksen, toimiston ja piiritoimikunnan välistä sujuvaa kommunikaatiota muissa yhteyksissä. 3.4 KESKUSTOIMISTO TAVOITE TOIMENPIDE Järjestetään toimiston tyky-päivät kaksi kertaa vuodessa. 1 Liiton henkilöstö on motivoitunutta ja asiantuntevaa. Kannustetaan työntekijöitä kouluttautumaan ja hyödyntämään työnantajan tarjoamaa koulutusrahaa. Toteutetaan henkilöstöstrategiaa suunnitellussa aikataulussa. Toteutetaan toimiston työhyvinvointikysely vuonna 2015. 2 Piiritoimijoiden kynnys ottaa yhteyttä toimihenkilöihin on matala. Toimiston henkilöstö on läsnä aktiivitapahtumissa ja sosiaalisessa mediassa. 3 Toimisto palvelee jäsenistöä parhaalla mahdollisella tavalla. Toteutetaan toimiston palvelukysely ja tarkennetaan toimenkuvia tarvittaessa sen pohjalta. 3.5 TALOUS TAVOITE TOIMENPIDE Seurataan taloustilanteen kehittymistä sekä budjetin toteutumista jatkuvasti. 1 Liiton rahankäyttö on järkevää ja tarkoituksenmukaista. Luodaan reaalitalousarvio ja toimintasuunnitelman toteutussuunnitelma toimiston arjen työkaluksi. Tarjotaan tositetarkastajille koulutusta. 2 Liittohallitus ja keskeiset toimijat ovat ajan tasalla taloustilanteesta ja sen kehityksestä. 3 Liiton tulopohja on laaja ja kestävä. Perehdytetään liittohallitus ja piiritoimikunta liiton talouden seurantaan. Liittohallitusta, piiritoimikuntaa ja toimihenkilöitä informoidaan tasaisin väliajoin liiton talouden tilasta selkeällä talousraportilla. Luodaan aktiivisesti uusia, taloudellisesti tuottavia kumppanuuksia. Luodaan liitolle varainhankinnan strategia. 108 // ESITYS TOIMINTASUUNNITELMAKSI 2015 LIITE 12 TALOUSARVIO 2015 EDUNVALVONTA › EDUNVALVONTA TA 2015 TUOTOT Osallistumismaksut 0,00 € Muut tuotot 5000,00 € TUOTOT YHTEENSÄ 5000,00 € KULUT Palkat 66 000,00 € Sosiaaliturvamaksut 1 450,00 € TyEL -maksut 12 000,00 € Työttömyysvakuutus 500,00 € Lounasetu 4 320,00 € Matkakulut /HSL-etu 1 030,00 € Liikunta/kulttuurietu 432,00 € Työntekijöiden koulutus 700,00 € Työterveys 1 140,00 € Päivärahat 500,00 € Tilavuokrat 4 000,00 € Muut vuokrat 200,00 € Matkakulut 3 500,00 € Kilometrikorvaukset 100,00 € Majoitus 2 500,00 € Ateriakorvaukset 100,00 € Ruokailut 600,00 € Postikulut 200,00 € Painatuskulut 1 000,00 € Kirjallisuus ja lehdet 100,00 € Tarvikkeet ja materiaalit 50,00 € Puhelinkulut 2 040,00 € Ostetut palvelut 8 000,00 € Edustuskulut 1 000,00 € Onnittelut, palkinnot ym. 400,00 € ESITYS TALOUSARVIOKSI 2015 // 109 Osallistumiskulut 500,00 € Kokous- ja neuvottelukulut 2 500,00 € Muut kulut 1 000,00 € KULUT YHTEENSÄ 115 862,00 € TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ -110 862,00 › KANSAINVÄLINEN TOIMINTA TA 2015 TUOTOT Palautukset Obessulta 4 500,00 € Muut tuotot 7 000,00 € TUOTOT YHTEENSÄ 11 500,00 € KULUT Matkakulut 7 000,00 € Majoitus 2 100,00 € Ruokailut 1 800,00 € Tilavuokrat 240,00 € Jäsenmaksut 3 320,00 € Osallistumiskulut 500,00 € Ateriakorvaus 50,00 € Kokous- ja neuvottelukulut 400,00 € Muut kulut 500,00 € KULUT YHTEENSÄ 15 910,00 € TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ -4 410,00 € › JULKAISU- JA TUTKIMUSTOIMINTA TA 2015 TUOTOT Muut tuotot 0 TUOTOT YHTEENSÄ 0 KULUT Painatuskulut 500,00 € Suunnittelu ja taitto 0,00 € Palkkiot 2 500,00 € Ostopalvelut 0,00 € Sosiaaliturvamaksut 0,00 € KULUT YHTEENSÄ 3 000,00 € TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ 110 // ESITYS TALOUSARVIOKSI 2015 -3 000,00 € PALVELUT › JÄSENPALVELUT TA 2015 TUOTOT Jäsenkorttituotot 100 000,00 € TUOTOT YHTEENSÄ 100 000,00 € KULUT Palkat 29 000,00 € Sosiaaliturvamaksut 650,00 € TyEL -maksut 5 200,00 € Työttömyysvakuutus 250,00 € Lounasetu 2 160,00 € Matkakulut /HSL-etu 515,00 € Liikunta/kulttuurietu 216,00 € Työntekijöiden koulutus 350,00 € Työterveys 570,00 € Puhelinkulut 1 020,00 € Jäsenkortin kulut 70 000,00 € Jäsenkortin postitus 13 000,00 € Eurooppalainen nuorisokortti 18 000,00 € Taittokulut 0,00 € Painokulut 2 000,00 € Jäsentarrojen postitus 9 400,00 € Jäsenrekisterin kulut 9 500,00 € KULUT YHTEENSÄ 161 831,00 € TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ -61 831,00 € › MARKKINOINTI JA JÄSENHANKINTA TA 2015 TUOTOT Osallistumismaksut 0,00 € Ilmoitustuotot 30 000,00 € Myyntituotot 0,00 € Muut tuotot 0,00 € TUOTOT YHTEENSÄ 30 000,00 € KULUT Palkat 44 000,00 € Sosiaaliturvamaksut 1 000,00 € TyEL -maksut 8 000,00 € Työttömyysvakuutus 350,00 € Lounasetu 2 880,00 € Matkakulut /HSL-etu 515,00 € ESITYS TALOUSARVIOKSI 2015 // 111 Liikunta/kulttuurietu 360,00 € Työntekijöiden koulutus 580,00 € Työterveys 950,00 € Päivärahat 350,00 € Tilavuokrat 1 100,00 € Matkakulut 3 350,00 € Kilometrikorvaukset 800,00 € Majoitus 4 750,00 € Ateriakorvaukset 300,00 € Ruokailut 5 200,00 € Postikulut 2 000,00 € Painatuskulut 6 500,00 € Suunnittelu ja taitto 0,00 € Mainos- ja ilmoituskulut 2 000,00 € Puhelinkulut 1 520,00 € Kirjallisuus ja lehdet 250,00 € Onnittelut, palkinnot 600,00 € Ostopalvelut 8 000,00 € Kokous- ja neuvottelukulut 1 000,00 € Muut kulut 1 000,00 € KULUT YHTEENSÄ 97 355,00 € TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ -67 355,00 € › IMPROBATUR TA 2015 TUOTOT Ilmoitustuotot 85 000,00 € Yritysyhteistyö 0,00 € Kohdeavustus 10 000,00 € TUOTOT YHTEENSÄ 95 000,00 € KULUT Palkat 22 000,00 € Sosiaaliturvamaksut 500,00 € TyEL -maksut 4 000,00 € Työttömyysvakuutus 200,00 € Lounasetu 1 440,00 € Matkakulut /HSL-etu 257,00 € Liikunta/kulttuurietu 140,00 € Työntekijöiden koulutus 290,00 € Työterveys 380,00 € Palkkiot 24 000,00 € Päivärahat 50,00 € Puhelinkulut 1 020,00 € Ruokailu 100,00 € 112 // ESITYS TALOUSARVIOKSI 2015 Painokulut 63 000,00 € Postituskulut 83 000,00 € Taittokulut 0,00 € Ostopalvelut 11 000,00 € KULUT YHTEENSÄ 211 377,00 € TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ -116 377,00 € › LUKIO.FI + SOSIAALINEN MEDIA TA 2015 TUOTOT Myyntituotot 0,00 € Ilmoitustuotot 0,00 € TUOTOT YHTEENSÄ 0,00 € KULUT Palkat 16 500,00 € Sosiaaliturvamaksut 400,00 € TyEL -maksut 3 000,00 € Työttömyysvakuutus 150,00 € Lounasetu 1 080,00 € Matkakulut /HSL-etu 257,00 € Liikunta/kulttuurietu 108,00 € Työntekijöiden koulutus 175,00 € Työterveys 285,00 € Päivitys- ja ylläpitokulut 250,00 € Palkkiot 0,00 € Matkakulut 50,00 € Ostopalvelut 10 000,00 € KULUT YHTEENSÄ 32 255,00 € TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ -32 255,00 € › OPISKELIJAKUNTATOIMINTA TA 2015 TUOTOT Osallistumismaksut 28 000,00 € Muut tuotot 4 000,00 € TUOTOT YHTEENSÄ 32 000,00 € KULUT Palkat 24 200,00 € Sosiaaliturvamaksut 485,00 € TyEL -maksut 4 240,00 € Työttömyysvakuutus 162,00 € Lounasetu 2 160,00 € ESITYS TALOUSARVIOKSI 2015 // 113 Matkakulut /HSL-etu 515,00 € Liikunta/kulttuurietu 216,00 € Työntekijöiden koulutus 350,00 € Työterveys 110,00 € Päivärahat 1 000,00 € Jano-kouluttajapalkat 2 250,00 € Jano-kouluttajat / työnantajan sivukulut 24 % 540,00 € Tilavuokrat 7 000,00 € Matkakulut 5 000,00 € Kilometrikorvaukset 500,00 € Majoitus 32 500,00 € Ateriakorvaukset 200,00 € Ruokailut 3 200,00 € Postikulut 1 500,00 € Suunnittelu ja taitto 0,00 € Painatuskulut 6 000,00 € Tarvikkeet ja materiaalit 300,00 € Puhelinkulut 1 020,00 € Ostetut palvelut 400,00 € Kokous- ja neuvottelukulut, tarjoilut 300,00 € Onnittelut, palkinnot, ym. 100,00 € Autovuokra ja bensa 500,00 € Iltaohjelmat 4 000,00 € KULUT YHTEENSÄ 98 748,00 € TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ -66 748,00 € › MESSUT JA MUUT LUKIOLAISTAPAHTUMAT TA 2015 TUOTOT Studian osastotuotot / kumppanit 9 500,00 € Studian osastotuotot / vaihtosopimus 16 120,00 € Toimeksiantajapalkkio 16 500,00 € TUOTOT YHTEENSÄ 42 120,00 € KULUT Siviilipalvelusmiehen päiväraha 3 200,00 € Siviilipalvelusmiehen ruokaraha 4 000,00 € Päivärahat 100,00 € Puhelinkulut 500,00 € Muut vuokrat 0,00 € Majoitus 200,00 € Matkakulut 1 000,00 € Kilometrikulut 0,00 € Autokulut 0,00 € Postikulut 0,00 € 114 // ESITYS TALOUSARVIOKSI 2015 Ruokailut 1 500,00 € Painatuskulut 0,00 € Messukulut / vaihtosopimus 16 120,00 € Tarvikkeet ja materiaalit 500,00 € Kokous- ja neuvottelukulut 50,00 € Onnittelut, palkinnot 100,00 € Ostopalvelut 1 500,00 € Mainos- ja ilmoituskulut 0,00 € Edustuskulut /muut lukiolaistapahtumat 2 000,00 € Suunnittelu ja taitto 0,00 € KULUT YHTEENSÄ 30 770,00 € TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ 11 350,00 € PROJEKTIT › 30-VUOTISJUHLAVUOSI TA 2015 TUOTOT Osallistumismaksut 21 000,00 € Ilmoitustuotot 5 000,00 € TUOTOT YHTEENSÄ 26 000,00 € KULUT Palkat 3 000,00 € Sosiaaliturvamaksut 0,00 € TyEL -maksut 0,00 € Työttömyysvakuutus 0,00 € Lounasetu 540,00 € Matkakulut 500,00 € Majoitus 0,00 € Kilometrikorvaukset 100,00 € Suunnittelu ja taitto 0,00 € Painokulut 7 000,00 € Ruokailu 23 000,00 € Tilavuokrat 6 000,00 € Kokous- ja neuvottelukulut 200,00 € Postikulut 1 000,00 € Muut kulut 4 000,00 € KULUT YHTEENSÄ 41 340,00 € TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ -15 340,00 € ESITYS TALOUSARVIOKSI 2015 // 115 › OPH-HANKE: YLÄKOULUJEN OHJAAVAT OPETTAJAT 2014–2015 TA 2015 TUOTOT Hankeavustukset 22 000,00 € TUOTOT YHTEENSÄ 22 000,00 € KULUT Palkat 8 800,00 € Sosiaaliturvamaksut 264,00 € TyEL -maksut 1 760,00 € Työttömyysvakuutus 88,00 € Kokous- ja koulutusmenot 1 900,00 € Matkustuskulut 6 100,00 € Materiaalikulut 2 000,00 € Tilavuokrat 4 500,00 € Konttorivuokrat 990,00 € Päivärahat 429,00 € Lounasetu 990,00 € Postikulut 800,00 € IT-kulut 500,00 € Puhelinkulut 470,00 € Kopiointikulut 400,00 € Työterveyspalvelut 460,00 € Päivitys- ja ylläpitokulut 300,00 € Matkakulut / HSL-etu 153,00 € KULUT YHTEENSÄ 30 904,00 € TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ -8 904,00 € › OKM-HANKE: SPOT 2014–2015 TA 2015 TUOTOT Hankeavustus 93 218,00 € Muut tuotot 3 000,00 € TUOTOT YHTEENSÄ 96 218,00 € KULUT Palkat 39 250,00 € Sosiaaliturvamaksut 1 178,00 € TyEL -maksut 7 850,00 € Työttömyysvakuutus 393,00 € Lounasetu 3 330,00 € Liikunta/kulttuurietu 216,00 € Työntekijöiden koulutus 350,00 € Päivärahat 234,00 € Matkakulut 1 300,00 € 116 // ESITYS TALOUSARVIOKSI 2015 Kokous- ja neuvottelukulut 700,00 € Ostopalvelut 36 265,00 € Opinkirjon yleiskulut 3 000,00 € Postikulut 600,00 € IT-kulut 125,00 € Puhelinkulut 1 020,00 € Kopiointikulut 400,00 € Päivitys- ja ylläpitokulut 127,00 € Työterveyspalvelut 996,00 € Konttorivuokrat 2 232,00 € Matkakulut / HSL-etu 500,00 € KULUT YHTEENSÄ 100 066,00 € TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ -3 848,00 € JÄRJESTÖ › PIIRI- JA JÄSENJÄRJESTÖT TA 2015 TUOTOT Piirien vakuutusmaksut 581,00 € Piirien nettisivujen vuosimaksut 1 320,00 € Muut tuotot 0,00 € TUOTOT YHTEENSÄ 1 901,00 € KULUT Jäsenmaksupalautukset 79 900,00 € Tulostavoitepalautukset 33 000,00 € Tarverahoitus 3 000,00 € Piirien tapahtumavakuutus 581,00 € Piirien nettisivujen vuosikulut 1 320,00 € Matkakulut 4 000,00 € Kilometrikorvaukset 200,00 € Majoitus 3 000,00 € Päivärahat 100,00 € Ateriakorvaukset 100,00 € Ruokailut 2 500,00 € Tarvikkeet ja materiaalit 150,00 € Ostetut palvelut 250,00 € Puhelinkulut 0,00 € Tilavuokrat 2 000,00 € Onnittelut, palkinnot 300,00 € Autovuokrat 300,00 € KULUT YHTEENSÄ 130 701,00 € TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ -128 800,00 € ESITYS TALOUSARVIOKSI 2015 // 117 › AKTIIVI- JA KOULUTUSTOIMINTA TA 2015 TUOTOT Osallistumismaksut 20 000,00 € Myyntituotot 0,00 € Muut tuotot 0,00 € TUOTOT YHTEENSÄ 20 000,00 € KULUT Palkat 33 000,00 € Sosiaaliturvamaksut 750,00 € TyEL -maksut 6 000,00 € Työttömyysvakuutus 250,00 € Lounasetu 2 160,00 € Matkakulut /HSL-etu 515,00 € Liikunta/kulttuurietu 216,00 € Työntekijöiden koulutus 350,00 € Työterveys 570,00 € Tilavuokrat 6 000,00 € Iltaohjelmat 4 000,00 € Matkakulut 4 000,00 € Kilometrikorvaukset 500,00 € Majoitus 27 000,00 € Ateriakorvaukset 500,00 € Päivärahat 1 700,00 € Ruokailut 10 000,00 € Postikulut 300,00 € Painatuskulut 500,00 € Tarvikkeet ja materiaalit 300,00 € Ostetut palvelut 1 000,00 € Puhelinkulut 1 000,00 € Edustuskulut 200,00 € Onnittelut, palkinnot, ym. 100,00 € Autovuokrat 400,00 € Muut kulut 200,00 € KULUT YHTEENSÄ 101 511,00 € TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ -81 511,00 € › LIITTOKOKOUS TA 2015 TUOTOT Osallistumismaksut 33 000,00 € Muut tuotot 0,00 € TUOTOT YHTEENSÄ 33 000,00 € 118 // ESITYS TALOUSARVIOKSI 2015 KULUT Päiväraha 1 200,00 € Tilavuokrat 12 200,00 € Matkakulut 2 000,00 € Kilometrikorvaukset 300,00 € Majoitus 33 000,00 € Ateriakorvaukset 100,00 € Ruokailut 7 000,00 € Kopiointikulut 500,00 € Postikulut 400,00 € Tarvikkeet ja materiaalit 2 000,00 € Ostopalvelut 600,00 € Taittokulut 0,00 € Painatuskulut 3 500,00 € Edustuskulut 2 346,00 € Kokous- ja neuvottelukulut 1 000,00 € Onnittelut, palkinnot, arvomerkit ym 1 000,00 € Iltaohjelmat 1 500,00 € Muut kulut 200,00 € KULUT YHTEENSÄ 68 846,00 € TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ -35 846,00 € › TOIMIELIMET TA 2015 TUOTOT Osallistumismaksut 0,00 € Muut tuotot 0,00 € TUOTOT YHTEENSÄ 0,00 € KULUT Palkkiot 64 000,00 € Lounasetu 6 480,00 € Työterveys 1 710,00 € Matkakulut / HSL-etu 1 545,00 € Liikunta/kulttuurietu 216,00 € Päiväraha 400,00 € Tilavuokrat 2 500,00 € Matkakulut 12 000,00 € Kilometrikorvaukset 2 000,00 € Majoitus 4 000,00 € Ateriakorvaukset 1 000,00 € Ruokailut 6 000,00 € Kopiointikulut 500,00 € Postikulut 400,00 € Ostopalvelut 0,00 € ESITYS TALOUSARVIOKSI 2015 // 119 Puhelinkulut 3 420,00 € Taittokulut 0,00 € Painatuskulut 0,00 € Osallistumiskulut 1 000,00 € Edustuskulut 2 500,00 € Kokous- ja neuvottelukulut 3 000,00 € Onnittelut ja palkinnot 200,00 € Muut kulut 200,00 € KULUT YHTEENSÄ 113 071,00 € TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ -113 071,00 € › KESKUSTOIMISTO TA 2015 TUOTOT Muut tuotot 600,00 € TUOTOT YHTEENSÄ 600,00 € KULUT Tapaturmavakuutus 1 200,00 € Ryhmähenkivakuutus 270,00 € Työkyvyn ylläpito 3 000,00 € Konttorivuokrat 50 000,00 € Tilavuokra 500,00 € Leasingvuokrat 20 000,00 € Matkakulut 4 000,00 € Ruokailut 3 000,00 € Postikulut 5 500,00 € Kopiointikulut 4 000,00 € Painatuskulut 500,00 € Tarvikkeet ja materiaalit 6 500,00 € Pienkalustohankinnat 3 000,00 € Päivitys- ja ylläpitokulut 1 500,00 € Energia 3 200,00 € IT-kulut 14 600,00 € Kirjallisuus ja lehdet 1 000,00 € Ostetut palvelut 4 000,00 € Edustuskulut 1 500,00 € Kokous- ja neuvottelukulut 1 500,00 € Vakuutukset 4 500,00 € Onnittelut, palkinnot, ym. 2 000,00 € Laitehankinnat 7 000,00 € Jäsenmaksut 4 500,00 € Puhelinkulut TEL-maksut(Fennia) Työttömyysvakuutus 120 // ESITYS TALOUSARVIOKSI 2015 KULUT YHTEENSÄ 146 770,00 € POISTOT 1 500,00 € TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ -147 670,00 € › HALLINTO JA TALOUS TA 2015 TUOTOT Muut tuotot 200,00 € TUOTOT YHTEENSÄ 200,00 € KULUT Palkat 78 000,00 € Sosiaaliturvamaksut 1 700,00 € TyEL -maksut 14 100,00 € Työttömyysvakuutus 600,00 € Lounasetu 4 320,00 € Matkakulut /HSL-etu 1 030,00 € Liikunta/kulttuurietu 432,00 € Työntekijöiden koulutus 700,00 € Työterveys 1 140,00 € Päivärahat 1 000,00 € Tilavuokrat 0,00 € Muut vuokrat 0,00 € Majoitus 1 000,00 € Matkakulut 1 500,00 € Kilometrikorvaukset 200,00 € Ruokailut 1 000,00 € Postikulut 11 000,00 € Painatuskulut 100,00 € Kopiointikulut 0,00 € Tarvikkeet ja materiaalit 500,00 € Puhelinkulut 2 400,00 € Pankkikulut 800,00 € Päivitys- ja ylläpitokulut 2 000,00 € Ostetut palvelut 5 000,00 € Osallistumiskulut 8 000,00 € Edustuskulut 1 000,00 € Onnittelut, palkinnot ym. 500,00 € Kokous- ja neuvottelukulut 1 000,00 € Muut kulut 200,00 € Korkotuotot KULUT YHTEENSÄ TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ 139 222,00 € -139 022,00 € ESITYS TALOUSARVIOKSI 2015 // 121 › VARAINHANKINTA TA 2015 TUOTOT Jäsenmaksutuotot 799 000,00 € Yleisavustukset 360 000,00 € TUOTOT YHTEENSÄ 1 159 000,00 € KULUT Jäsenmaksupostitus 35 000,00 € KULUT YHTEENSÄ 35 000,00 € TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ 1 124 000,00 € KOONTI Kulut 1 674 539,00 € Varainhankinta 1 159 000,00 € Muut tuotot 515 539,00 € YHTEENSÄ 0,00 € 122 // ESITYS TALOUSARVIOKSI 2015 Tukenasi työssä ja opinnoissa 2014-10-03 Akava_Liittokokousmateriaali 210x140 mm.indd 1 3.10.2014 11:49:08
