Täältä - Suomen Lukiolaisten Liitto

LIITTOKOKOUSPUMASKA
S UO M EN LU KIOLA ISTEN LIITTO RY: N
X X X I LIITTOKOKOU S
13.-15.11.2015 Tampere
Tukenasi
työssä
ja opinnoissa
2014-10-03 Akava_Liittokokousmateriaali 210x140 mm.indd 1
3.10.2014 11:49:08
LIITTOKOKOUSPUMASKA
S UO M E N LU KIOLA ISTEN LIITTO RY: N
XX X I LIITTOKOKOU S
13.-15.11.2015 Tampere
MAAMME-LAULU
Oi maamme, Suomi, synnyinmaa,
soi, sana kultainen.
Ei laaksoa, ei kukkulaa,
ei vettä, rantaa rakkaampaa,
kuin kotimaa tää pohjoinen,
maa kallis isien.
Vårt land, vårt land, vårt fosterland,
Ljud högt, o dyra ord!
Ej lyfts en höjd mot himlens rand,
Ej sänks en dal, ej sköljs en strand,
Mer älskad än vår bygd i nord,
Än våra fäders jord.
Sun kukoistukses kuorestaan
se kerran puhkeaa,
viel lempemme saa hehkullaan
sun toivos, riemus nousemaan,
ja kerran, laulus synnyinmaa
korkeemman kaiun saa.
2 MAAMME-LAULU
SISÄLLYSLUETTELO
01
Maamme-laulu 2
02
Sisällysluettelo 3
03
Kokouksen esityslista
4
04
Aikataulu 7
05
Yleiset ohjeet 8
LIITE 1 Liittokokouskutsu
12
LIITE 2 Menettelytapajärjestys
13
LIITE 3 Toimintakertomus 2014 20
LIITE 4 Tilinpäätös 2015 43
LIITE 5 Tilintarkastuskertomus 2014
78
LIITE 6 Toiminnantarkastuskertomus
79
LIITE 7 Osavuositoimintakertomus 2015
80
LIITE 8 Aloitteet ja vastaukset 91
LIITE 9 Strategia 2016-2020 98
LIITE 10 Tavoiteohjelma 2016 100
LIITE 11 Toimintasuunnitelma 2016 108
LIITE 12 Talousarvio 2016 112
LIITE 13 Julkilausuma 124
SISÄLLYSLUETTELO 3
KOKOUKSEN ESITYSLISTA
1 § KOKOUKSEN AVAUS
Suomen lippu saapuu
Maamme – Vårt land
Puheenjohtaja Tatu Koivisto pitää avauspuheen.
2 § KUULLAAN LIITTOKOKOUKSELLE OSOITETUT TERVEHDYKSET
Pääsihteeri esittelee etukäteen varattujen tervehdysten esittäjät.
3 § KOKOUKSEN JÄRJESTÄYTYMINEN
3.1 Valitaan kokoukselle puheenjohtajat
Liittohallitus esittää, että kokouksen puheenjohtajiksi kutsutaan Laura Räty ja Niklas Huotari.
3.2 Valitaan kokoukselle pääsihteeri ja muu sihteeristö
Liittohallitus esittää, että kokouksen pääsihteeriksi valitaan liiton pääsihteeri Anna
Munsterhjelm, pöytäkirjasihteereiksi Otso Salvi ja Robert Sundman ja teknisen
sihteeristön vanhimmaksi liiton järjestösuunnittelija Pauliina Pajunen.
3.3 Valitaan kokoukselle pöytäkirjantarkastajat
Liittohallitus esittää, että pöytäkirjantarkastajien vanhimmaksi valitaan Iiris Hynönen. Lisäksi valitaan kolme (3) muuta pöytäkirjantarkastajaa.
3.4 Valitaan kokoukselle ääntenlaskijat
Liittohallitus esittää, että ääntenlaskijoiden vanhimmaksi valitaan Mikko Martikkala.
Lisäksi valitaan jokaisesta äänioikeutetusta piiri- ja jäsenjärjestöstä yksi (1) ääntenlaskija ja näistä
kullekin yksi (1) varaääntenlaskija.
4 § TODETAAN KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS SEKÄ OSALLISTUJAT
Kokouskutsu liitteenä (LIITE 1).
4.1 Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
4.2 Todetaan kokouksen
• äänivaltaiset kokousedustajat (ÄO)
• äänivallattomat kokousedustajat, joilla on kokouksessa esitysoikeus ja vaalikelpoisuus (EOVK)
• sääntöjen nojalla puhe- ja läsnäolo-oikeutetut (PLO)
4.3
Myönnetään läsnäolo-oikeus tarkkailijoille ja kutsuvieraille
Liittohallitus esittää, että läsnäolo-oikeus myönnetään tarkkailijoille ja kutsuvieraille.
4.4 Päätetään puhe- ja/tai läsnäolo-oikeuden myöntämisestä muille sitä pyytäville henkilöille
4 KOKOUKSEN ESITYSLISTA
5 § VAHVISTETAAN KOKOUKSEN TYÖJÄRJESTYS
5.1 Vahvistetaan kokouksen menettelytavat
Liittohallitus esittää, että vahvistetaan kokouksen menettelytavat (LIITE 2).
5.2 Vahvistetaan asioiden käsittelyjärjestys ja aikataulu
Liittohallitus esittää, että vahvistetaan esityslista kokouksen työjärjestykseksi, ja että kokouskutsussa mainittujen asioiden lisäksi liittokokous käsittelee esityksen Suomen Lukiolaisten Liiton uudeksi
strategiaksi (13 §). Liittohallitus esittää, että vahvistetaan samalla kokouksen aikataulu.
6 § KUULLAAN SELVITYS LIITTOKOKOUKSEN KÄYTÄNNÖN JÄRJESTELYISTÄ
Kuullaan järjestösuunnittelija Pauliina Pajusen selvitys.
7 § VALITAAN KOKOUKSELLE TARPEELLISET TOIMIKUNNAT
7.1 Strategiaa käsittelevä toimikunta
Liittohallituksen puolesta esittelijöinä toimivat liittohallituksen jäsenet Jonathan Karvonen ja
Mikki Wasara. Teknisinä sihteereinä toimivat Sami Gabbouj ja Tuomas Tikkanen.
7.2 Tavoiteohjelmaa käsittelevä toimikunta
Liittohallituksen puolesta esittelijöinä toimivat liittohallituksen jäsenet Elli Luukkainen ja Markus Nieminen. Teknisinä sihteereinä toimivat Elina Uutela ja Joakim Pihlajaniemi.
7.3 Toimintasuunnitelmaa ja talousarviota käsittelevä toimikunta
Liittohallituksen puolesta esittelijöinä toimivat liittohallituksen jäsenet Iiris Hynönen ja Viivi Nuuttila.
Teknisinä sihteereinä toimivat Pirita Ruokonen ja Milka Hänninen.
7.4 Kokouksen julkilausumia käsittelevä toimikunta
Liittohallituksen puolesta esittelijöinä toimivat liittohallituksen jäsenet Juuso Heikkinen ja Matti Pajari.
Teknisinä sihteereinä toimivat Tiina Haapanen ja Annakaisa Tikkinen.
8 § VAHVISTETAAN SUOMEN LUKIOLAISTEN LIITTO RY:N TOIMINTAKERTOMUS 2014
Liittohallitus esittää, että toimintakertomus 2014 vahvistetaan. (LIITE 3)
9 § VAHVISTETAAN SUOMEN LUKIOLAISTEN LIITTO RY:N TILINPÄÄTÖS 2014
Liittohallitus esittää, että tilinpäätös 2014 vahvistetaan. (LIITE 4)
10 § PÄÄTETÄÄN TILI- JA VASTUUVAPAUDEN MYÖNTÄMISESTÄ TOIMINTAVUODEN 2014 TILIVELVOL‑
LISILLE TILINTARKASTAJAN JA TOIMINNANTARKASTAJAN LAUSUNTOJEN PERUSTEELLA
Kuullaan tilintarkastajan ja toiminnantarkastajan lausunnot. (LIITE 5 ja LIITE 6)
11 § MERKITÄÄN TIEDOKSI SUOMEN LUKIOLAISTEN LIITTO RY:N
OSAVUOSITOIMINTAKERTOMUS AJALTA 1.1.–30.9.2015
(LIITE 7)
>>>>>>>>>>>>
KOKOUKSEN ESITYSLISTA 5
PÄI VÄ VA IHT UU
12 § KÄSITELLÄÄN LIITTOKOKOUKSELLE TEHDYT ALOITTEET
Liitteenä aloitteet ja liittohallituksen vastineet. (LIITE 8)
13 § KÄSITELLÄÄN SUOMEN LUKIOLAISTEN LIITON STRATEGIA
Liittohallitus esittää, että Suomen Lukiolaisten Liiton strategia hyväksytään (LIITE 9).
Asiakirja korvaa Suomen Lukiolaisten Liiton vuonna 2012 hyväksytyn strategian.
14 § KÄSITELLÄÄN SUOMEN LUKIOLAISTEN LIITTO RY:N TAVOITEOHJELMA
Liittohallitus esittää, että Suomen Lukiolaisten Liitto ry:n tavoiteohjelma 2016 hyväksytään. (LIITE 10)
15 § KÄSITELLÄÄN SUOMEN LUKIOLAISTEN LIITTO RY:N TOIMINTASUUNNITELMA
Liittohallitus esittää, että Suomen Lukiolaisten Liitto ry:n toimintasuunnitelma 2016 hyväksytään. (LIITE 11)
16 § PÄÄTETÄÄN HENKILÖJÄSENMAKSUN SUURUUDESTA KAUDELLE 1.8.2016–31.7.2017
Liittohallitus esittää, että Suomen Lukiolaisten Liitto ry:n henkilöjäsenmaksu on 20 euroa 1.8.2016-31.7.2017.
17 § PÄÄTETÄÄN KANNATUSJÄSENMAKSUN SUURUUDESTA KAUDELLE 1.8.2016-31.7.2017 Liittohallitus esittää, että kannatusjäsenmaksu on 50 euroa ja yhteisöjäseniltä 500 euroa 1.8.2016-31.7.2017.
18 § KÄSITELLÄÄN SUOMEN LUKIOLAISTEN LIITTO RY:N TALOUSARVIO VUODELLE 2016
Liittohallitus esittää, että Suomen Lukiolaisten Liitto ry:n talousarvio 2016 hyväksytään. (LIITE 12)
PÄI VÄ VA IHT UU
19 § VALITAAN SUOMEN LUKIOLAISTEN LIITTO RY:LLE PUHEENJOHTAJISTO VUODELLE 2016
19.1 Valitaan Suomen Lukiolaisten Liitto ry:lle puheenjohtaja
19.2 Valitaan Suomen Lukiolaisten Liitto ry:lle kaksi (2) varapuheenjohtajaa
20 § VALITAAN SUOMEN LUKIOLAISTEN LIITTO RY:LLE MUUT LIITTOHALLITUKSEN
JÄSENET VUODELLE 2016
20.1 Päätetään liittohallituksen muiden jäsenten määrästä (6-8)
Liittohallitus esittää muiden jäsenten määräksi 8 henkilöä.
20.2 Valitaan Suomen Lukiolaisten Liitto ry:n muut liittohallituksen jäsenet
21 § VALITAAN SUOMEN LUKIOLAISTEN LIITTO RY:LLE YKSI TILINTARKASTAJA, YKSI
TOIMINNANTARKASTAJA JA HEILLE HENKILÖKOHTAISET VARAHENKILÖT
22 § PÄÄTETÄÄN LIITTOKOKOUKSEN JULKILAUSUMISTA
23 § KOKOUKSEN PÄÄTÖS
6 KOKOUKSEN ESITYSLISTA
LIITTOKOKOUKSEN AIKATAULU
PERJANTAI 13.11.
9:00
Ilmoittautuminen Tampere-talolla klo 9.00-10.15
10:3030-vuotisjuhlaseminaari
12:30
Seminaari loppuu
12:30
Lounas Tampereen yliopistolla (etukäteen varanneille)
13:45
Kokoussalin ovet avataan
14:00 Liittokokous avataan
~17:30 Ehdokkaat esittäytyvät
18:00 Kokous keskeytetään
Toimikunnat aloittavat
»»
»»
»»
»»
»»
24:00
Tavoiteohjelmaa käsittelevä toimikunta
Toimintasuunnitelmaa ja talousarviota käsittelevä toimikunta
Julkilausumatoimikunta
Strategiaa käsittelevä toimikunta
Jännän äärellä (ensikertalaisille ja toimikuntiin osallistumattomille)
Muutosesitysten deadline
LAUANTAI 14.11.
8:45
Kokoussalin ovet avataan
9:00 Kokous jatkuu
10:00
Ilmoittautuminen puheenjohtajavaaliin loppuu
12:30 Lounas Tampereen yliopistolla (etukäteen varanneille)
13:45
Kokoussalin ovet avataan
14:00 Kokous jatkuu
18:00 Kokous tauolle
Pirkanmaan piirin iltaohjelma kokousedustajille / Kutsutuille Tampereen kaupungin vastaanotto
SUNNUNTAI 15.11.
8:45
Kokoussalin ovet avataan
9:00
Kokous jatkuu
12:30
Lounas Tampereen yliopistolla (etukäteen varanneille)
13:45
Kokoussalin ovet avataan
14:00 Kokous jatkuu
16-17
Kokous loppuu
KOKOUKSEN ESITYSLISTA 7
LIITTOKOKOUKSEN YLEISET OHJEET.
Luet parhaillaan pumaskaa eli materiaalipakettia, joka sisältää kaikki liittokokouksessa käsiteltävät
asiakirjat ja kokouspäivien käytännön ohjeet. Tutustu näihin ohjeisiin ja asiakirjoihin huolellisesti,
niin selviämme työntäyteisestä viikonlopusta mahdollisimman sujuvasti. Pidäthän pumaskasi tallessa
– niitä on varattu vain yksi kappale yhtä kokousedustajaa kohti.
PAIKAT JA OSOITTEET
pienempää pidetään kaulassa ja isommalla pyy-
Kokous pidetään Tampere-talon pienessä salissa
detään puheenvuoroa ja äänestetään. Kansiossa
(Yliopistonkatu 55). Tampere-talon ohi kulkevat
on lisäksi muutama puheenvuoropyyntölappu
bussilinjat 9, 13, 15 ja 40.
sekä äänioikeutetuilla edustajilla henkilövaa-
Kokousedustajat yöpyvät Holiday Inn Tampere
lien äänestyslaput. Ilmoittautumispisteiltä löydät
Central Stationissa (Rautatienkatu 21). Hotelli sijait-
myös esimerkiksi Pumaskan fyysisen kopion sekä
see Tampereen rautatieaseman vieressä ja hotellilta
Liittokokous-Laudaturin.
Tampere-talolle on matkaa noin 800 metriä.
Liittokokouksen yhteisruokailut järjestetään
SISÄÄNTULOT JA POISTUMISET KOKOUSSALISTA
Tampereen yliopistolla, Tampere-talon vieressä,
Kokouksessa noudatetaan kulunvalvontaa, eli tekniset
osoitteessa Kalevantie 4.
sihteerit merkitsevät kokoussaliin tulijat erilliselle
ILMOITTAUTUMINEN
kulunvalvontalistalle. Tämä siksi, että etenkin äänestystilanteissa on pystyttävä todistamaan, että salissa
Kaikki kokousedustajat ilmoittautuvat kokoukseen
on ollut paikalla yhtä monta äänioikeutettua henkilöä
piirikohtaisesti delegaation edustajanumerojärjestyk-
kuin ääniä on annettu.
sessä. Ilmoittautumiset tapahtuvat kolmessa linjas-
Aina kokouspäivän alussa ja jokaisen virallisen
tossa kello 9:00-10:15 kokouspaikan aulassa. Piirin
kokoustauon jälkeen saliin tullaan sisään piireittäin ja
koko delegaatio ilmoittautuu yhdessä piirille määrät-
edustajanumerojärjestyksessä. Järjestäytykää siis pii-
tynä aikana. Piirin puheenjohtaja ja liittokokousvas-
rinne kesken valmiiksi ja odottakaa kokousteknisen
taava vastaavat aikataulussa pysymisestä ja tietävät
sihteeristön ohjetta siitä, milloin saatte mennä sisään
mitä tehdä – kuuntele heitä siis tarkasti.
saliin. Salista poistutaan aina puheenjohtajan niin
Jokaisella piirin liittokokousedustajalla on oltava
pyytäessä. Kesken kokouksen salista ei ole suotavaa
ilmoittautumisessa mukana lukiolaisen opiskelija-
poistua, mutta jos pakottava tarve siihen tulee, salista
kortti, jossa on 2015-2016 -lukuvuositarra tai viralli-
poistutaan niin, että kulunvalvontaan merkitään pois-
nen jäsenrekisteriote (ylivuotisilla jäsenillä todistus
tuminen ja palaaminen.
löytyy kansiosta), sekä henkilöllisyystodistus (hen-
Muista pitää pienempi edustajakorttisi koko
kilökortti, passi tai ajokortti). Tarvitset näitä myös
kokouksen ajan tallessa ja näkyvissä, ilman sitä et
esimerkiksi äänestäessäsi vaaleissa, joten pidä ne
pääse kokoussaliin.
tallessa ja lähettyvillä koko kokouksen ajan.
Ilmoittautumisessa kokousedustajat saavat
kansiot, joka sisältää kaksi edustajakorttia, joista
8 YLEISET OHJEET
Kokoussalissa on varattu kaikille kokousedustajille
paikat piiri- ja jäsenjärjestöittäin. Seuraa opasteita ja
teknisen sihteeristön ohjeita!
KOKOUSKÄYTTÄYTYMINEN
tavaroita voi huoneen luovutuksen jälkeen säilyttää
Hyvään kokoustapaan kuuluu, että puheenvuorojen
samoissa paikoissa kuin tullessa.
aikana liikkumista salissa vältetään. Jätä siis puheen-
Jokainen maksaa hotellihuoneensa ylimääräiset
vuoropyyntölipuke hyvissä ajoin etukäteen. Jos
kustannukset (esimerkiksi mahdollisen siivouslas-
keskustelun yhteydessä haluat pyytää puheenvuoron,
kun) itse. Olet vastuussa siitä huoneesta, johon olet
osoita se näyttämällä edustajakorttiasi, täytä lipuke
kirjautunut.
paikallasi ja toimita se pöytäkirjasihteerille vasta, kun
Hotellissa noudatetaan sen omia järjestyssääntöjä.
on vuorosi nousta puhujakorokkeelle. Henkilökohtaiset
Mikäli kyseisiä sääntöjä rikotaan, hotelli voi poistaa
keskustelut on kohteliasta käydä taukojen aikana.
häiriön aiheuttajan viranomaisten avulla. Jokainen
RUOKAILUT
majoittuja on itse vastuussa mahdollisesti aiheuttamistaan vahingoista. Mikäli vahinkoa ei voida yksi-
Hotellimajoitukseen kuuluu aamiainen ja liiton
löidä, jaetaan vahingosta aiheutuneet kustannukset
kautta on ollut mahdollisuus varata lounaat Tampe-
kaikkien majoittujien kesken.
reen yliopistolta perjantaille, lauantaille ja sunnun-
Muista, että olet osaltasi rakentamassa kuvaa
taille. Lisäksi Pirkanmaan lukiolaisten iltaohjelmassa
Suomen Lukiolaisten Liitosta ja lukiolaisista yleensä.
tarjotaan ruokaa ja piirien varsinaiset toimikunta-
Yhden illan ”huvittelu” voi johtaa siihen, että lukiolai-
edustajat saavat pientä syötävää toimikuntiin perjan-
set eivät majoittaudu Tampereella tai sen lähiseudulla
taina. Muutoin jokainen vastaa itse ruokailuistaan.
useampaan vuoteen.
Kokoustilaan ei saa tuoda tahmaavia juomia eikä
rapisevia sipsi- tai karkkipusseja. Kokousjuomana
TOIMIKUNNAT, ASIAKIRJAT JA MUUTOSESITYKSET
on vesi, joten vesipullot ovat sallittuja. Tarvittaessa
Perjantai-illan toimikunnissa käsitellään liittoko-
kokoustekninen henkilökunta poistaa epätoivotut
kouksessa hyväksyttäviä asiakirjoja ja tehdään niihin
ruoka- ja juomatarvikkeet kokoustiloista.
tarvittaessa muutosesityksiä. Piirihallitukset päättä-
MAJOITUS JA MATKATAVARAT
vät piirien varsinaiset toimikuntaedustajat, mutta toimikuntia voivat mennä seuraamaan kaikki halukkaat
Majoituksen varanneille kokousedustajille on järjes-
kokousedustajat. Muutosesityksiä voivat tehdä myös
tetty majoitus Holiday Inn Tampere Central Station
yksittäiset kokousedustajat.
-hotellissa. Hotellivuorokausi alkaa klo 15:00, eli
huoneisiin pääsee kokouksen aikataulun puitteissa
Liittokokouksessa on omat toimikunnat toimin-
kirjautumaan vasta kokoustauolla tai toimikuntien
tasuunnitelmalle, tavoiteohjelmalle, julkilausumalle
jälkeen.
sekä strategialle. Toimikuntaan osallistumattomille
Matkatavarat voi jättää perjantaina saavuttaessa
on oma Jännän äärellä -niminen toimikunta, jonka
joko kokoustilan vartioituun narikkaan, hotellin mat-
pitää liiton varapuheenjohtaja Juuso Kurttila. Toi-
katavarasäilytykseen tai piirin bussiin. Matkatavaroita
mikuntia puheenjohtavat liittohallituksen jäsenet ja
ei saa ottaa mukaan saliin. Hotellin matkatavarasäi-
sihteeröivät kokouksen tekniset sihteerit.
lytyksen koko on rajallinen, joten suosittelemme säi-
Toimikunnat aloittavat perjantaina heti kokous-
lyttämään matkatavaroita esimerkiksi piirin bussissa
tauon alettua eli klo 18:00. Piirien varsinaisille toi-
majoitukseen pääsyyn asti.
mikuntaedustajille tarjotaan syötävää kokoustiloihin
Lähtöpäivänä on käytännöllistä luovuttaa huoneet
jo aamulla kokoussaliin lähdön yhteydessä, vaikka
huoneet ovatkin käytössämme klo 12:00 asti. Matka-
noin klo 19:00.
Toimikuntien sekä kokousedustajien tekemien
muutosesitysten takaraja on perjantaina klo 24:00.
>>>>>>>>>>>>
YLEISET OHJEET 9
VAALIT
HÄIRITSEVÄ KÄYTTÄYTYMINEN
Liittokokouksessa äänestetään liitolle uusi puheen-
Matkapuhelimet, tietokoneet, tabletit yms. on pidet-
johtajisto ja liittohallitus seuraavalle vuodelle. Ääni-
tävä äänettömällä ja ilman värinätoimintoa kokoussa-
oikeutetut (äo) sekä esitysoikeutetut ja vaalikelpoiset
lissa. Teknisten laitteiden käyttäminen ei saa häiritä
(eovk) kokoudedustajat voivat asettua ehdolle vaa-
omaa tai muiden kokousedustajien kokoustamista.
leissa. Puheenjohtajaehdokkuudesta ilmoitetaan
Kokouksen pääsihteerillä on oikeus takavarikoida
kirjallisesti kokouksen puheenjohtajalle lauantaina
kokouksen aikana häiritsevät tekniset laitteet
14.11.2015 klo 10:00 mennessä. Myös muihin vaalei-
kokouksen ajaksi.
hin (varapuheenjohtaja, liittohallituksen jäsen) voi
Kokoustekninen henkilökunta poistaa tarvittaessa
ilmoittautua etukäteen. Varapuheenjohtaja- ja liitto-
epätoivotut ruoka- ja juomatarvikkeet kokoustiloista.
hallitusvaaleihin voi ilmoittautua vielä 20 minuuttia
Liittokokouksessa noudatetaan Suomen alkoho-
edellisen vaalikierroksen tuloksen julkistamisen
lilainsäädäntöä. Alkoholin nauttiminen kokousti-
jälkeen. Ilmoituksesta on käytävä ilmi, mihin vaaliin
loissa ja hotellin käytävillä on ehdottomasti kielletty.
ollaan ehdolla. Ilmoitukset voi tarvittaessa jättää
Kokouspaikalta voidaan poistaa päihteiden vaiku-
myös kokouksen pääsihteerille, joka toimittaa ne
tuksen alaisena olevat tai muuten häiritsevästi käyt-
puheenjohtajalle määräaikaan mennessä. Ehdokasil-
täytyvät kokousedustajat. Tupakointi on sallittu vain
moituslomakkeita saa puheenjohtajan pöydältä.
merkityillä tupakointipaikoilla.
Vaalimainonta on sallittua esitteitä ja muuta
Hotellissa noudatetaan sen omia järjestyssääntöjä.
materiaalia jakamalla. Kokoussalissa vaalimainos-
Mikäli kyseisiä sääntöjä rikotaan, hotelli voi poistaa
ten jakaminen on kuitenkin kielletty. Julisteiden tai
häiriön aiheuttajan viranomaisten avulla.
muun vaalimateriaalin kiinnittäminen seiniin ja
irtaimistoon kokous-, majoitus- ja iltaohjelmatiloissa
YHTEYSHENKILÖT
on myöskin kielletty.
Kokousteknisissä asioissa auttaa SLL:n järjestösuun-
HENKILÖVAALEISSA ÄÄNESTÄMINEN
nittelija Pauliina Pajunen (045 129 6782).
Kokouksen sisältöön liittyvissä kysymyksissä ja
Henkilövaaleissa äänestetään suljetulla lippuäänes-
kriisi- tai hätätilanteissa auttaa SLL:n pääsihteeri
tyksellä. Äänestyslapussa pitää lukea pelkästään
Anna Munsterhjelm (040 587 9514).
äänestettävän/äänestettävien henkilöiden nimi selkeästi. Jos lapussa on mitä tahansa muuta, koko lappu
hylätään. Nimi/nimet kirjoitetaan lappuun ennen
kuin saliin saavutaan äänestämään.
Täytettyä äänestyslappua ei näytetä kenellekkään.
Lappu taitetaan kahtia ja leimataan (teknisten toimesta) ennen uurnaan tiputtamista.
Äänestyksen alussa kokoussali tyhjennetään
kokousedustajista, ja edustajat tulevat saliin äänestämään edustajanumeron mukaisessa järjestyksessä.
Kokousedustajien on esitettävä äänestäessä edustajakorttinsa sekä henkilöllisyystodistus.
10 YLEISET OHJEET
MU ISTA A I NA K I N NÄM Ä
1. Kuuntele kokouksen puheenjohtajaa tarkasti, hän antaa ohjeet joka kohdan käsittelystä.
2. Täytä puheenvuorolappu aina ennen puheenvuoroa tai heti sen jälkeen.
3. Älä hukkaa matskuja, varsinkaan edustajakorttia (se, jossa on oma numerosi) ja äänestyslappuja (uusia ei saa).
4. Näytä pienempi edustajakortti salin ovella aina.
5. Liittokokous on alkoholiton.
6. Vaalimainontaa saa harrastaa käytävillä, mutta ei kokoussalissa.
7. Mässyjä, limuja ja rapisevia juttuja ei saa viedä saliin - vesipullo on jees.
8. Kännykät ja läppärit on pidettävä ehdottoman äänettöminä, eikä niillä saa häiritä kokouksen kulkua.
9. Tarvittaessa kysy apua ja neuvoja teknisiltä, apu löytyy aina tai sitten se keksitään!
YLEISET OHJEET 11
LIITE NRO.1
KUTSU
SUOMEN LUKIOLAISTEN LIITTO RY:N XXXI JUHLALIITTOKOKOUKSEEN TAMPEREELLE
Suomen Lukiolaisten Liitto ry:n (SLL) juhlaliittokokous järjestetään syksyllä 2015 Tampereella, Tampere-talon
pienessä salissa (Yliopistonkatu 55, 33100 Tampere) 13.-15.11.2015. Kokoukseen osallistuville on varattu
majoittautumismahdollisuus Cumulus Hotelli Rautatienkadulla (Rautatienkatu 21, 33100 Tampere). Ilmoittautuminen tapahtuu Tampere-talolla perjantaina 13.11.2015 kello 9.00-10.15 ja liittokokous avataan kello 14.00.
Varsinaista liittokokousta edeltää klo 10.30-13.00 Suomen Lukiolaisten Liiton 30-vuotisjuhlaseminaari, johon
liittokokousedustajat on kutsuttu.
Liittokokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat, sääntömuutokset ja valitaan SLL:n puheenjohtaja, kaksi
varapuheenjohtajaa ja liittohallitus vuodelle 2016.
XXXI liittokokous on edustuksellinen liittokokous. Äänioikeus on ainoastaan piiri- ja jäsenjärjestöjen nimeämillä
liittokokousedustajilla. Liittokokousedustajien tulee olla Suomen Lukiolaisten Liitto ry:n ja kyseisen piiri- tai
jäsenjärjestön henkilöjäseniä, jotka ovat maksaneet lukuvuoden 2015-2016 jäsenmaksun.
Henkilöjäsenet, jotka haluavat osallistua kokoukseen piiri- tai jäsenjärjestönsä äänivaltaisina edustajina,
voivat ottaa yhteyttä oman piiri- tai jäsenjärjestönsä puheenjohtajaan.
Piiri- ja jäsenjärjestöillä on oikeus lähettää liittokokoukseen yhteensä 300 kokousedustajaa. Kustakin piiri- ja
jäsenjärjestöstä valittavien kokousedustajien lukumäärä saadaan kertomalla luku 300 piiri- tai jäsenjärjestöön
kuuluvien jäsenten lukumäärällä ja jakamalla näin saatu luku kaikkien piiri- ja jäsenjärjestöjen jäsenten
yhteisellä lukumäärällä. Laskennassa käytettävät jäsenmäärät tarkistetaan jäsenrekisterin 30.9.2015 tilanteen
mukaan. Liittohallitus ilmoittaa piiri- ja jäsenjärjestöille kirjallisesti liittokokousedustajien lukumäärät 7.10.2015
mennessä sekä antaa yksityiskohtaiset ohjeet kokousjärjestelyistä.
Jokaisella SLL:n henkilöjäsenellä on liittokokouksessa puhe- ja läsnäolo-oikeus. Lisäksi heillä on kokouksessa
esitysoikeus ja oikeus asettua ehdokkaaksi vaaleissa.
Liittokokouksessa ilmoittautumisen yhteydessä on esitettävä SLL:n jäsenkortti sekä todistettava henkilöllisyytensä.
Liittokokousaloitteet on toimitettava sähköpostitse SLL:n järjestösuunnittelijalle viimeistään 23.10.2015.
Liittokokous on maksuton. SLL:n kautta on mahdollista varata maksullinen hotellimajoitus 19.10.2014
mennessä. Lisätietoa kokouksesta ja majoituksesta antaa:
Pauliina Pajunen
järjestösuunnittelija
([email protected] tai 045 129 6782 )
Tervetuloa mukaan liittokokoukseen!
Helsingissä 26.6.2015
Liittohallitus
12 KUTSU
LIITE NRO.2
LIITTOKOKOUKSEN MENETTELYTAVAT
HY VÄKSY TTY 4.10. 2015
1 § SOVELTAMISALA
3 § KOKOUKSEN OSALLISTUJAT
Suomen Lukiolaisten Liitto (SLL) ry:n 31. sääntömää-
Äänioikeutettuja kokousedustajia (ÄO) ovat Suomen
räisessä liittokokouksessa noudatetaan tätä menette-
Lukiolaisten Liitto ry:n sääntöjen mukaan piiri- ja
lytapaa ja vakiintunutta vuosikokouskäytäntöä niiltä
jäsenjärjestöjen valtuuttamat henkilöt.
osin kuin liiton säännöissä ei muuta määrätä. Tämän
Esitysoikeus ja vaalikelpoisuus (EOVK) on Suo-
menettelytavan tulkinnasta päättää liittokokouksen
men Lukiolaisten Liitto ry:n sääntöjen mukaan
puheenjohtaja.
henkilöjäsenillä.
Puhe- ja läsnäolo-oikeus (PLO) on Suomen Lukiolaisten Liitto ry:n sääntöjen mukaan liiton ja sen
2 § PUHEENJOHTAJAT, SIHTEERIT, ÄÄNTENLASKIJAT JA PÖYTÄKIRJANTARKASTAJAT
lehden toimihenkilöillä ja kunniajäsenillä. Kokous voi
myöntää puhe- ja läsnäolo-oikeuden tai läsnäolo-oikeuden (LO) muillekin henkilöille.
Kokoukselle valitaan kaksi puheenjohtajaa, jotka vuo-
Etukäteen varattujen tervehdysten esittäjille myön-
rottelevat, pääsihteeri, kaksi pöytäkirjasihteeriä sekä
netään automaattisesti puheoikeus esityslistan koh-
teknisen sihteeristön vanhin. Teknisen sihteeristön
dassa 2.
vanhinta ja muuta sihteeristöä sekä ääntenlaskijoita
Puhe- ja läsnäolo-oikeuksien myöntämisen jälkeen
avustaa tarpeellinen määrä teknisen sihteeristön van-
kokouspaikalle saapuva henkilö voi anoa puhe- ja
himman valitsemaa teknistä sihteeristöä.
läsnäolo-oikeutta ilmoittautuessaan. Asian ratkaisee
Kokoukselle valitaan ääntenlaskijoiden vanhin
kokouksen pääsihteeri.
sekä yksi (1) ääntenlaskija ja tälle varahenkilö kustakin äänioikeutetusta piiri- ja jäsenjärjestöstä.
4 § TOIMIKUNNAT
Kokoukselle valitaan pöytäkirjantarkastajien vanhin sekä kolme (3) pöytäkirjantarkastajaa.
Pääsihteeri vastaa siitä, että kokouksessa on jat-
Toimikunnat valmistelevat liittokokouksen käsiteltäväksi tulevia asiakirjoja. Toimikunnan tehtävänä on
kuvasti tarvittava määrä sihteereitä. Teknisen sihtee-
käydä keskustelua liittohallituksen pohjaesityksistä ja
ristön vanhin vastaa siitä, että kokouksen tekniset
tehdä tarvittaessa niihin muutosesityksiä.
järjestelyt sujuvat moitteetta. Ääntenlaskijoiden
Liittokokous valitsee toimikuntien jäsenet ja
vanhin vastaa siitä, että kokouksessa on jatkuvasti
heille varajäsenet piiri- ja jäsenjärjestöjen esitysten
läsnä vähintään joko ääntenlaskija tai tämän vara-
perusteella. Lisäksi kaikilla liiton henkilöjäsenillä on
henkilö kustakin äänioikeutetusta piiri- ja jäsenjärjes-
toimikunnan kokouksissa puhe- ja läsnäolo-oikeus.
töstä. Pöytäkirjantarkastajien vanhin vastaa siitä, että
Toimikunnan esittelijöinä toimivat liittohallituksen
kokouksessa on jatkuvasti paikalla vähintään kaksi
määräämät henkilöt. Toimikunta valitsee keskuudes-
pöytäkirjantarkastajaa.
taan henkilön, joka esittelee toimikunnan muutosesi-
Yllämainittujen toimihenkilöiden ei tarvitse olla
äänivaltaisia kokousedustajia.
tykset liittokokoukselle. Muutosesityksien esittelijänä
ei voi toimia toimikunnan puheenjohtaja, esittelijä tai
istuvan liittohallituksen jäsen. Pääsihteeri nimeää toimikunnille teknisen sihteerin. Tekninen sihteeri vastaa toimikunnan esitysten puhtaaksikirjoittamisesta.
MENETTELYTAVAT 13
5 § PUHEENVUOROT
KOKOUKSELLA ON SEURAAVAT TOIMIKUNNAT:
PUHEENVUOROTYYPIT
Kokouksessa voidaan keskustelun eri vaiheissa käytA. Strategiaa käsittelevä toimikunta
tää seuraavanlaisia puheenvuoroja:
Toimikuntaan kuuluu äänivaltaisena yksi edustaja
kustakin piiri- ja jäsenjärjestöstä. Toimikunnan tehtä-
A. Esittely
vänä on käsitellä muutoksia strategia-asiakirjaan.
» » esittelypuheenvuoro
» » liittohallituksen vastauspuheenvuoro (ainoastaan
B. Tavoiteohjelmaa käsittelevä toimikunta
aloitteet ja julkilausumat)
Toimikuntaan kuuluu äänivaltaisena yksi edustaja
kustakin piiri- ja jäsenjärjestöstä. Toimikunnan tehtä-
B. Yleiskeskustelu
vänä on käsitellä muutoksia tavoiteohjelmaan.
» » keskustelupuheenvuoro
» » repliikki ja vastaus
C. Toimintasuunnitelmaa ja talousarviota
» » kannatuspuheenvuoro (ainoastaan vaaleissa)
käsittelevä toimikunta
Toimikuntaan kuuluu äänivaltaisena yksi edustaja
C. Yksityiskohtainen keskustelu
kustakin piiri- ja jäsenjärjestöstä. Toimikunnan teh-
» » muutosesitys ja liittohallituksen kanta
tävänä on käsitellä toimintasuunnitelmaa, talousarvi-
» » keskustelupuheenvuoro
ota ja jäsenmaksua.
» » repliikki ja vastaus
D. Julkilausumatoimikunta
D. Päätöksen tekeminen ja julistaminen
Toimikuntaan kuuluu äänivaltaisena yksi edustaja
kustakin piiri- ja jäsenjärjestöstä. Toimikunnan tehtä-
E. Päätöksenjälkeiset puheenvuorot
vänä on valmistella kokoukselle julkilausuma.
» » eriävä mielipide
» » päätöksenjälkeinen puheenvuoro
Toimikunta voi tarvittaessa äänestää esityksensä
» » liittohallituksen päätöspuheenvuoro
sisällöstä. Tällöin jokaisella toimikunnan jäsenellä
on yksi ääni riippumatta hänen asemastaan varsinaisessa kokouksessa. Toimikunnan esittelijällä ei
ole toimikunnassa äänioikeutta. Äänten mennessä
tasan ratkaisee arpa. Toimikunnissa noudatetaan
yleistä kokouskäytäntöä sekä soveltuvin osin tätä
menettelytapajärjestystä.
Toimikunnan tekninen sihteeri laatii toimikunnan
tekemistä muutosesityksistä kirjallisen luettelon, joka
toimitetaan ennalta sovittuun paikkaan heti toimikunnan kokouksen päätyttyä, kuitenkin viimeistään
perjantaina 13.11.2015 kello 24.00.
14 MENETTELYTAVAT
F. Työjärjestyspuheenvuoro (kaikki vaiheet)
PUHEENVUOROTYYPIT
Eriävä mielipide
Esittelypuheenvuoro
Tehtyyn päätökseen tyytymätön voi ilmoittaa pää-
Asiakohdan käsittely alkaa liittohallituksen esit-
töksen jälkeen eriävän mielipiteensä. Eriävä mieli-
telypuheenvuorolla. Aloitteiden ja julkilausumien
pide merkitään pöytäkirjaan. Eriävä mielipide on
käsittely alkaa kuitenkin aloitteen tekijän tai julki-
jätettävä myös kirjallisena.
lausumatoimikunnan esittelypuheenvuorolla, jota
seuraa liittohallituksen vastauspuheenvuoro. Tämän
Liittohallituksen päätöspuheenvuoro
jälkeen jatketaan normaalissa järjestyksessä.
Liittohallitus voi päätöksen jälkeen ilmoittaa tarpeellisiksi katsomiaan lisätietoja tai aikeitaan toimenpi-
Keskustelupuheenvuoro
teiksi päätöksen johdosta.
Yleiskeskustelussa ja yksityiskohtaisessa keskustelussa voidaan käyttää keskustelupuheenvuoroja
Työjärjestyspuheenvuoro
kannan, mielipiteen, perustelujen, tiedon, kysymyk-
Työjärjestyspuheenvuoro saa sisältää ehdotuk-
sen tai muun vastaavan seikan esille tuomiseen.
sen asian käsittelyn tai kokouksen lykkäämiseksi,
Keskustelupuheenvuorossa voidaan myös esittää
keskeyttämiseksi tai rajoittamiseksi taikka tärkeän
asian lykkäämistä tai hylkäämistä.
ilmoituksen. Työjärjestyspuheenvuorossa voi tehdä
Yleiskeskustelussa keskustelupuheenvuoron tulee
esityksen asian käsittelytavan muuttamiseksi,
liittyä asiakirjaan kokonaisuutena tai yleisesti.
kokoustauoksi, kokouksen puheenjohtajan vaih-
Yksityiskohtaisessa keskustelussa keskustelupu-
tamiseksi tai esityslistalla siirtymiseksi. Jo päätet-
heenvuoro voi koskea asiakirjan jotakin tiettyä osaa
tyyn esityslistan kohtaan voidaan kuitenkin palata
tai yksityiskohtaa tai tehtyä muutosesitystä.
ainoastaan, jos aiemmin tehty päätös on riidattomasti mitätön tai 5/6 päätöstä tekemässä olleista sitä
Repliikki ja vastaus
kannattaa. Jos päätös ei ole mitätön, edellytetään
Repliikkipuheenvuoroja myönnetään ainoastaan
lisäksi, että se tai ne, joiden hyväksi päätös on tehty,
liiton puheenjohtajistolle, asian esittelijälle sekä
palaamiseen suostuvat.
henkilölle, joka haluaa oikaista itseensä tai edusta-
Ehdotus asian palauttamisesta, pöydällepanosta tai
maansa tahoon kohdistuneen väitteen. Alkuperäi-
hylkäämisestä voidaan tehdä myös yleiskeskuste-
sen puheenvuoron käyttäjälle on varattu tilaisuus
lussa. Tällöin se käsitellään keskustelun päätyttyä
vastata repliikkiin. Repliikkejä myönnetään ainoas-
tavallisena päätösesityksenä.
taan esittelypuheenvuoroihin, repliikkeihin, keskustelupuheenvuoroihin ja muutosesityksiin.
PUHEENVUOROJEN ESITTÄMINEN
Kannatuspuheenvuoro
Puheenvuoro voidaan pyytää joko etukäteen siihen
Puheenjohtajiston vaaleissa on mahdollisuus käyt-
varatuilla lipukkeilla tai keskustelun aikana paikal-
tää kannatuspuheenvuoroja tukensa ilmaisemiseksi
taan edustajakorttia kohottamalla. Puheenvuoron
jollekin ehdokkaalle. Normaalista poiketen ehdokas
pyytäjän on merkittävä lipukkeeseen, mitä esitys-
pyytää kannatuspuheenvuorot niiden pitäjien sijasta.
listan kohtaa puheenvuoro koskee. Myös paikalta
Kannatuspuheenvuorojen määrä saa olla korkeintaan
pyydetystä puheenvuorosta on täytettävä lipuke
kaksi (2). Kannatuspuheenvuorojen pituus on korkein-
kirjanpitoa varten.
taan kolme (3) minuuttia, minkä jälkeen kokouksen
puheenjohtajalla on oikeus lopettaa puheenvuoro.
>>>>>>>>>>>>>>>
MENETTELYTAVAT 15
6 § PONNET
Puheenvuorot myönnetään pyytämisjärjestyk-
Liittokokous voi päätöksen tekemisen yhteydessä
sessä. Kokouksen puheenjohtaja voi kuitenkin päät-
hyväksyä käsiteltävään asiaan liittyvän ponnen, joka
tää asiakirjan käsittelystä kohdittain, jolloin puheen-
hyväksytyksi tullessaan on liittokokouksen pöytäkir-
vuorot myönnetään käsiteltävänä olevan asiakirjan
jaan merkittävä toivomus tai tulkintaohje päätettyyn
kohdan mukaisessa järjestyksessä.
asiaan liittyen.
Työjärjestyspuheenvuorot myönnetään puheen-
Liittokokouksen puheenjohtaja päättää ponsiesi-
vuorojärjestyksen ohi heti edellisen puheenvuoron
tysten käsittelystä. Kaikki ponsiesitykset on jätettävä
päätyttyä. Repliikkipuheenvuorot myönnetään
kokouksen sihteeristölle kirjallisena.
puheenvuorojärjestyksen ohi sen puheenvuoron
jälkeen, jota ne koskevat. Vastaus repliikkiin myönnetään heti repliikin jälkeen. Liiton puheenjohtajiston
7 § ALOITTEIDEN KÄSITTELY
repliikkipuheenvuorot myönnetään ennen muita
repliikkejä.
Aloitteet käsitellään yksi kerrallaan. Aloitteen tekijän
Puheenvuoron kesto on korkeintaan kolme (3)
esittelypuheenvuoron jälkeen liittohallitus antaa vas-
minuuttia. Esittelypuheenvuoron ja liittohallituksen
tauksensa aloitteeseen, jossa se samalla esittää aloit-
vastauspuheenvuoron (aloitteet ja julkilausumat)
teen hyväksymistä tai hylkäämistä. Liittohallituksen
kestoa ei ole rajoitettu. Repliikki ja vastaus siihen saa
vastauksen jälkeen käydään keskustelu aloitteesta.
kestää korkeintaan kaksi (2) minuuttia.
Mikäli liittohallitus esittää aloitteen hylkäämistä
eikä keskustelun kuluessa joku esitysoikeutettu
POHJAESITYS
Päätöksen tekemisessä on pohjana sääntömääräisten
kokousedustaja toisen esitysoikeutetun kannattamana esitä aloitteen hyväksymistä, aloite hylätään.
Aloitteen tekijä voi jo esittelypuheenvuoronsa
asioiden osalta liittohallituksen esitys liittokokouk-
aikana mainita, kuka esittää aloitteen hyväksymistä
selle; liittokokouksen julkilausuman osalta julkilau-
ja kuka kannattaa esitystä.
sumatoimikunnan esitys.
MUITA MÄÄRÄYKSIÄ
Puheenvuorot on käytettävä niitä varten osoitetulta
puhujankorokkeelta. Puheenvuoron tulee pitäytyä
käsiteltävänä olevassa asiassa. Puheenjohtaja keskeyttää puheenvuoron, joka ei koske asiaa tai joka ylittää
sallitun enimmäispituuden.
Puheenjohtaja voi rajoittaa keskustelua siten, että
loput ko. asiakohdasta käytettävät puheenvuorot on
pyydettävä viimeistään seuraavan puheenvuoron
kuluessa. Keskustelun rajoittamisen jälkeenkin on
myönnettävä puheenvuorot, jotka koskevat sen jälkeen
tehtyjen esitysten kannattamista tai peruutettujen
esitysten ottamista nimiin ja niiden kannattamista.
16 MENETTELYTAVAT
Mikäli liittohallitus esittää aloitteen hyväksymistä eikä toisin keskustelun kuluessa esitetä, aloite
hyväksytään.
Tarvittaessa aloitteen hyväksymisestä tai hylkäämisestä äänestetään.
8 § ASIAKIRJOJEN KÄSITTELY
Asiakirjat, joiden käsittelyä on valmisteltu
toimikunnassa, käsitellään seuraavalla tavalla:
Vuoden 2015 toimintasuunnitelmaa koskevien
muutosesitysten yhteydessä on tehtävä myös vastaava
muutosesitys vuoden 2015 talousarvioon.
1. Yleiskeskustelu
Liittohallituksella on oikeus korjata jälkikäteen
Yleiskeskustelussa keskustellaan asiakirjasta koko-
asiakirjojen kirjoitus- ja kielioppivirheet asiakirjojen
naisuudessaan puuttumatta yksityiskohtiin.
ajatussisältöä muuttamatta. Kirjoitus- ja kielioppivirheitä käsitteleviä muutosesityksiä ei käsitellä liitto-
a ) Liittohallituksen esittelypuheenvuoro. Asiakirjan
kokouksessa, mutta korjausesitykset voi toimittaa
valmistelusta vastannut liittohallituksen jäsen
sähköpostitse liiton pääsihteerille liittokokouksen
esittelee asiakirjan.
jälkeen.
b) Asiakirjaa käsitelleen toimikunnan edustaja esittelee
yleiskeskustelussa toimikunnan yleisen näkemyksen
9 § ÄÄNESTYKSET
koko asiakirjasta.
Jos asiasta on äänestettävä, kokouksen puheenjohtaja
c ) Muu yleiskeskustelu.
ratkaisee, toimitetaanko koeäänestys. Jos koeäänestyksen tulos on kiistaton, voi kokous ratkaista asian
2. Yksityiskohtainen keskustelu
sen mukaan. Muussa tapauksessa toimitetaan varsi-
Yksityiskohtaisessa keskustelussa asiakirja käsitel-
nainen äänestys. Myös mikäli yksikin kokousedus-
lään kohdittain järjestyksessä. Käsittelyyn otetaan
taja vaatii varsinaisen äänestyksen suorittamista, se
ainoastaan etukäteen kirjallisena jätetyt muutosesi-
suoritetaan. Varsinainen äänestys suoritetaan aina
tykset, joita ovat voineet tehdä toimikunnan lisäksi
avoimena. Suljettua lippuäänestystä käytetään vain
kaikki esitysoikeutetut kokousedustajat.
vaaleissa.
Kaikki muutosesitykset asiakirjoihin on jätettävä
Koeäänestyksen toimittamista johtaa kokouksen
kirjallisena ennalta sovittuun paikkaan puhtaaksikir-
puheenjohtaja. Kun kokous päättää suorittaa varsinai-
joittamista varten viimeistään perjantaina 13.11.2015
sen äänestyksen, kutsuu kokouksen puheenjohtaja
kello 24.00. Tekninen sihteeristö kokoaa kaikki muu-
ääntenlaskijoiden vanhimman johtamaan varsinaisen
tosesitykset ja jakaa niistä listan kaikille kokousedus-
äänestyksen toteuttamista. Varsinaisen äänestysten
tajille ennen ko. asiakirjan käsittelyä.
yhteydessä ääntenlaskenta suoritetaan siten, että
kunkin piiri- ja jäsenjärjestön äänet laskee ko. dele-
Muutosesitykset käsitellään yksi kerrallaan seuraavasti:
gaation ääntenlaskija ääntenlaskijoiden vanhimman
osoittamalla tavalla. Ääntenlaskijat ilmoittavat kukin
d ) Toimikunnan esittelijä tai muutosesityksen tekijä
esittelee muutosesityksen.
vuorollaan äänestyslukunsa ääntenlaskijoiden vanhimmalle, joka ilmoittaa koko äänestyksen tuloksen
kokouksen puheenjohtajalle. Puheenjohtaja toteaa
e ) Liittohallitus ilmoittaa kantansa muutosesitykseen
tuloksen kokoukselle. Ääntenlaskijoiden vanhimman
ollessa estyneenä hänen sijaisenaan toimii ääntenlas-
f ) Muutosesityksestä käydään keskustelu ja äänestys.
kijoiden vanhimman määräämä ääntenlaskija. Avoi-
Pohjaesitys osallistuu äänestykseen riippumatta
messa äänestyksessä ääni annetaan kohottamalla
liittohallituksen kannasta. Keskustelun aikana ei
edustajakortti puheenjohtajan tai ääntenlaskijoiden
ole mahdollista tehdä uusia muutosesityksiä eikä
vanhimman määräämällä hetkellä.
uudelleen muotoilla jo jätettyjä.
>>>>>>>>>>>>>>>
MENETTELYTAVAT 17
Koeäänestyksen äänestysjärjestyksestä päättää
tai vähemmän kuin kaksi nimeä tai kaksi samaa
kokouksen puheenjohtaja. Varsinaisen äänestyksen
nimeä, lippu hylätään. Mikäli äänet menevät tasan,
äänestysjärjestyksestä ja -menettelystä päättävät
ratkaisee vaalin arpa.
kokouksen puheenjohtaja ja ääntenlaskijoiden vanhin yhdessä.
Esitys sääntöjen muuttamisesta katsotaan hyväksytyksi, jos se on saanut vähintään kolme neljäsosaa
(3/4) annetuista äänistä.
Kokouksen puheenjohtajan julistettua saliin
Ehdolle päästäkseen on ehdokkaan ilmoitettava
halustaan kokouksen puheenjohtajalle kirjallisesti
viimeistään 20 minuuttia puheenjohtajavaalin tuloksen julkistamisen jälkeen.
Liittohallituksen muiden jäsenten vaalissa käytetään suljettua lippuäänestystä siten, että äänes-
äänestysrauhan ei saliin ole mahdollista saapua eikä
tyslippuun kirjataan vähintään yksi ja enintään niin
sieltä poistua.
monta ehdokasta kuin on päätetty hallitukseen valita.
Vaalissa noudatetaan liiton säännöissä määrättyä
suhteellista vaalitapaa, jossa lippuun ensimmäiseksi
10 § VAALIT
kirjoitettu ehdokas saa yhden (1) äänen, toinen puoli
(1/2) ääntä, kolmas kolmasosaäänen (1/3) ja niin
Puheenjohtajan vaalissa käytetään suljettua lip-
edelleen. Liittohallitukseen valitaan päätetty määrä
puäänestystä siten, että mikäli ehdolle on asettunut
eniten ääniä saaneita. Äänten mennessä tasan vaalin
enemmän kuin yksi henkilö, suoritetaan vaali. Vaa-
ratkaisee arpa. Mikäli äänestyslippuun on merkitty
lissa henkilö tulee valituksi, jos hän saa yli puolet
kaksi tai useampi samaa nimeä, tai mikäli äänestysli-
äänestyksessä annetuista äänistä. Mikäli kukaan
pussa on useampi nimi kuin on valittavia henkilöitä,
ehdokkaista ei saa ensimmäisessä äänestyksessä yli
lippu hylätään.
puolta annetuista äänistä, jatkavat kaksi eniten ääniä
Ehdolle päästäkseen on ehdokkaan ilmoitettava
saanutta toisessa äänestyksessä. Siinä enemmän
halustaan kirjallisesti kokouksen puheenjohtajalle
ääniä saanut ehdokas on tullut valituksi. Mikäli toisen
viimeistään 20 minuuttia varapuheenjohtajavaalin
kierroksen äänet menevät tasan, ratkaisee vaalin
tuloksen julkistamisen jälkeen.
arpa.
Ehdolle päästäkseen ehdokkaan on ilmoitettava
Suljetun lippuäänestyksen toimittamista johtaa
ääntenlaskijoiden vanhin. Äänestysliput jaetaan ääni-
halustaan kokouksen puheenjohtajalle kirjallisesti
oikeutetuille kokouspaikalla muun kokousmateriaa-
viimeistään lauantaina 14.11.2015 kello 10.00.
lin yhteydessä. Äänioikeutettujen kokousedustajien
Varapuheenjohtajan vaalissa käytetään suljettua
tulee tarkastaa heti ilmoittautumisen jälkeen, että
lippuäänestystä siten, että mikäli ehdolle on aset-
äänestyslaput löytyvät suljetusta kirjekuoresta. Ääni-
tunut enemmän kuin kaksi henkilöä, suoritetaan
oikeutettu kokousedustaja on velvollinen huolehti-
vaali. Vaalissa jokainen äänivaltainen kokousedustaja
maan äänestyslapuistaan. Mikäli edustaja kadottaa
äänestää kahta ehdokasta. Molemmat äänestyslip-
äänestyslappunsa, ei uusia voida antaa. Annettujen
puun merkityt ehdokkaat saavat yhden (1) äänen.
äänien määrän tulee täsmätä läsnäololistan ilmoitta-
Kaksi eniten ääniä saanutta ehdokasta tulevat vali-
man paikalla olevien äänioikeutettujen kokousedus-
tuksi. Mikäli äänestyslippuun on kirjoitettu enemmän
tajien määrän kanssa.
18 MENETTELYTAVAT
11 § ESTEELLISYYDET
Vaalin aikana salissa ei saa olla paikalla muita kuin
äänioikeutetut kokousedustajat, kokouksen puheen-
Liittohallituksen jäsenet ja muut vastuuvelvolliset
eivät saa ottaa osaa äänestykseen päätettäessä
johtajat, pääsihteeri, ääntenlaskijat ja tekninen sihteeristö. Kokouksen puheenjohtajan julistettua saliin
» » tilintarkastajan valitsemisesta tai erottamisesta
äänestysrauhan ei saliin ole mahdollista saapua eikä
» » tilinpäätöksen vahvistamisesta
sieltä poistua.
» » vastuuvapauden myöntämisestä
Äänioikeutetut kokousedustajat käyvät pudotta-
» » kun asia koskee hallintoa, josta hän on vastuussa.
massa äänestyslipun vaaliuurnaan edustajanumeron
mukaisessa järjestyksessä ääntenlaskijoiden vanhim-
Päätösesitysten tekeminen on kuitenkin sallittua.
man ilmoittamassa tahdissa. Vaaliuurnaa hoitavat
Edellämainitut henkilöt poistuvat kokoussalista pää-
ääntenlaskijoiden vanhimman nimeämät teknisen
töksenteon ajaksi.
sihteeristön jäsenet. Vaalin yhteydessä äänioikeu-
Lisäksi henkilökohtainen esteellisyys on kaikilla
tettujen kokousedustajien on esitettävä edustaja-
kokousosanottajilla silloin, kun päätetään jäsenen
korttinsa sekä henkilöllisyystodistus. Poikkeuksista
ja yhdistyksen välisestä sopimuksesta tai muusta
päättää kokouksen puheenjohtaja kuultuaan kokouk-
asiasta, jossa jäsenen yksityinen etu on ristiriidassa
sen pääsihteeriä.
yleisen edun kanssa.
Vaalien ääntenlaskennasta vastaa ääntenlaskijoiden vanhin. Puheenjohtajan, varapuheenjohtajien ja
liittohallituksen jäsenten suljetussa vaalissa hyväksytään vain äänestystapahtuman yhteydessä ääntenlas-
12 § ASIAN KÄSITTELYN JA KOKOUKSEN
KESKEYTTÄMINEN
kijoiden leimaamat äänestysliput.
Ääntenlaskenta suoritetaan suljettuna ja salaisena
Milloin on tehty kannatettu esitys asian panemiseksi
kuitenkin siten, että kokouksen puheenjohtajalla,
pöydälle (lykkäys) tai sen palauttamiseksi valmistel-
pääsihteerillä ja teknisen sihteeristön vanhimmalla
tavaksi, asian käsittely keskeytetään, ja puheenjohtaja
on oikeus seurata laskentaa teknisten neuvonantajien
pyytää varaamaan puheenvuorot koskien vastaa-
ominaisuudessa. Vaikka vaalissa käytettäisiinkin use-
vasti pöydälle panoa tai palauttamista. Kun pyydetyt
ampaa uurnaa, lasketaan kaikki äänet yhteisesti.
puheenvuorot on pidetty, ratkaistaan asia tarvittaessa
Vaalimainonta on kokouksessa sallittua esitteitä ja
muuta materiaalia jakamalla kokoustaukojen aikana.
Julisteiden tai muun vaalimateriaalin kiinnittäminen
äänestämällä.
Kokouksen puheenjohtaja päättää kokouksen
tauoista.
kokoussalin tai muiden liittokokouksessa käytettävien tilojen seiniin tai irtaimistoon on kielletty.
Äänestysmenettelystä määrää yksityiskohtaisemmin kokouksen puheenjohtaja yhdessä ääntenlaskijoiden vanhimman kanssa.
MENETTELYTAVAT 19
LIITE NRO.3
TOIMINTAKERTOMUS 2014
E SI TYS LI ITTO KO KO UKSEL L E
1. EDUNVALVONTA
”Lukiolaisten Liitto on tällä hetkellä Suomen uskot-
noston perumiseksi tehtiin aktiivista vaikuttamis-
tavin opiskelijajärjestö”, kommentoi eräs päättäjä
työtä. Julkista keskustelua herätettiin myös luomalla
vuoden 2014 toimintaa. Liitto on ollut vahva, näkyvä
ja lanseeraamalla kiusaamista vastustava #kutsu-
ja aloitteellinen vaikuttaja sekä julkisuudessa käytä-
mua-kampanja. Muutamassa päivässä ideoituun ja
vässä keskustelussa että koulutusjärjestelmän kehit-
toteutettuun haasteeseen osallistui yli 23 000 nuorta
tämiseen liittyvässä valmistelussa ja päätöksenteossa
ja se sai runsaasti näkyvyyttä kaikissa valtakunnan-
kaikilla tasoilla. Esimerkiksi oppivelvollisuusiän
medioissa.
TAVOITTEET
1
Liitto vaikuttaa lukiokoulutukseen ja
ylioppilastutkinnon kehittämistyöhön.
TEHDYT TOIMENPITEET
Puheenjohtaja on edustanut liittoa keskeisissä lukiokoulutuksen
kehittämistyöryhmissä, muun muassa rahoituksen yhteistyöryhmässä sekä rakenneryhmässä. Edunvalvontasektori on tehnyt
aloitteellisesti esityksiä kyseisille työryhmille.
Liitto on onnistunut herättämään julkista keskustelua ja sitä
kautta vaikuttanut moniin lukiokoulutukseen liittyviin teemoihin, kuten sähköisten ylioppilaskirjoitusten kehittämiseen.
Oppivelvollisuusiän nostamisesitykseen liittyen edunvalvonta-asiantuntijat rakensivat laskurin, jolla pystyy laskemaan
oppivelvollisuusiän nostamisen aiheuttamat kulut.
Vaikuttamistyön tuloksena muun muassa opiskelijapalaute
saatiin osaksi esitystä lukion uudeksi rahoitusjärjestelmäksi ja
päätös oppivelvollisuusiän nostamisesta peruttiin.
2
Liitto on ensisijainen asiantuntija
lukiolaisia koskevassa päätöksenteossa.
20 TOIMINTAKERTOMUS
Lukiokoulutusta kehittävien työryhmien lisäksi puheenjohtaja ja
edunvalvonta-asiantuntijat ovat ajaneet lukiolaisten etua aktiivisesti lukio-opiskelijoiden palveluita ja hyvinvointia edistävissä
ryhmissä, kuten opiskeluterveydenhuollon kehittämistyöryhmässä.
Liiton edunvalvonta-asiantuntijat ovat neuvoneet viikoittain
yksittäisiä lukiolaisia heidän opiskeluunsa ja lukiolaiselämäänsä
liittyvissä kysymyksissä.
3
Liiton tavoitteet näkyvät
eduskuntavaaleissa 2015.
Liitto on vaikuttanut puolueiden eduskuntavaaliohjelmiin sekä
koulutuspoliittisesta ja nuorisopoliittisesta valmistelutyöstä
vastaavia henkilöitä tapaamalla että puolueiden opiskelija- ja
nuorisojärjestöjen kautta.
Vuoden 2015 eduskuntavaalikampanjan valmistelu on aloitettu.
Tavoitteita ja teemoja on työstänyt lukiolaisista koostuva poliittinen jaos. Eduskuntavaaleihin liittyvää vaikuttamistyötä tullaan
kevään 2015 aikana tekemään sekä lukio-, piiri- että liittotasolla.
4
Liitto on pitänyt digitalisaatioteemaa esillä tekemäänsä Kehi-
Liitto on mukana sähköisten
kustannukset ovat olleet koulutusuutisten kestoteema mediassa,
oppimateriaalien kehittämisessä.
tyksen paikka -selvitykseen (2013) perustuvilla kannanotoilla.
Lukio-opiskelun sähköistyminen, siihen investoiminen ja sen
ja puheenjohtaja on osallistunut aktiivisesti aihetta koskevaan
julkiseen keskusteluun.
Liiton toimijat ovat tutustuneet erilaisiin tapoihin siirtyä digitaaliseen oppimisympäristöön ja oppimateriaaleihin ja tavannut
avoimia oppimateriaaleja kehittäviä toimijoita.
5
Vuoden alussa perustettu, lukiolaisaktiiveista koostuva poliittinen jaos on osallistunut vaikuttamistyön suunnitteluun ja
Liiton aktiivitoimijat ja jäsenet pääsevät
toteuttamiseen. Jaoksessa on muun muassa työstetty liiton eduskuntavaalitavoitteita.
osallistumaan valtakunnallisen
Lukion ja koulutuksen kehittämisestä kiinnostuneita lukiolaisia
edunvalvonnan tavoitteiden asetteluun.
varten on perustettu avoin Facebook-ryhmä “Lukiolaiset”, jossa
viritellään keskustelua ajankohtaisista edunvalvonnan teemoista.
Vuodenvaihteessa kerättiin joukkoistamalla lukiolaisten näkemyksiä opetussuunnitelman perusteisiin liittyen. Edunvalvontatyötä ohjaava Lukiolaisten arvot ja periaatteet -asiakirja luotiin
tuhansien lukiolaisten vastausten pohjalta.
6
Liitto herättää yhteiskunnallista
keskustelua.
Liitto julkaisi Edutopia-pamfletin, jossa eri alojen asiantuntijat
tarkastelivat lukiokoulutuksen tulevaisuutta. Pamfletti julkaistiin sidosryhmille ja medialle järjestetyssä seminaarissa joulukuussa.
Liitto osallistui Suomen ensimmäisen TEDxYouth-tapahtuman
järjestämiseen yhdessä muun muassa Aalto-yliopiston, Helsingin yliopiston, Supercellin ja Pääkaupunkiseudun Partiolaisten
kanssa.
>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>
TOIMINTAKERTOMUS 21
...
Liitto herättää yhteiskunnallista
keskustelua.
Puheenjohtaja osallistui aktiivisesti SuomiAreenan keskusteluihin ja sidosryhmätilaisuuksiin.
Liitto on julkaissut useita kannanottoja ja lausuntoja liittyen
muun muassa tuntijaon uudistamiseen, peruskoulun oppilaskuntatoimintaan, lukukausimaksuihin, rahoitusleikkauksiin,
toisen asteen rakenteelliseen kehittämiseen, lääkärintarkastusten harkinnanvaraisuuteen, oppivelvollisuusiän nostamiseen ja
lukion sähköistymiseen.
Liitto reagoi ajankohtaiseen kiusaamiskeskusteluun ja lanseerasi
sosiaalisessa mediassa koulukiusaamista vastustavan #kutsumua-kampanjan. Kampanjaan osallistui yli 23 000 nuorta, jotka
jakoivat sosiaalisessa mediassa oman kokemuksensa kiusaamisesta. Kampanja herätti laajaa yhteiskunnallista keskustelua
kiusaamisesta ja muun muassa Ylen Ajankohtainen kakkonen
järjesti aiheesta teemaillan.
Puheenjohtajistolle on järjestetty viestintä- ja mediakoulutusta.
7
Liitto on vahva vaikuttaja opiskelija- ja
nuorisojärjestökentällä.
Tiivistä ja aloitteellista yhteistyötä muiden opiskelija- ja nuorisojärjestöjen kanssa on jatkettu. Yhteisvoimin järjestetty Nuorten
eläkeneuvottelut oli esimerkki uudenlaisesta yhteistyöstä, joka
oli hyvin onnistunut tapa kiinnittää huomio eläkepäätöksien
sukupolvivaikutuksiin.
Sidosryhmät ja yhteistyökumppanit kutsuttiin toukokuussa
uuden toimiston tupaantuliaisiin.
8
Liiton koulutus-, sosiaali- ja
nuorisopoliittiset tavoitteet toteutuvat.
Liitto on pitänyt digitalisaatioteemaa esillä tekemäänsä Kehityksen paikka -selvitykseen (2013) perustuvilla kannanotoilla.
Lukio-opiskelun sähköistyminen, siihen investoiminen ja sen
kustannukset ovat olleet koulutusuutisten kestoteema mediassa,
ja puheenjohtaja on osallistunut aktiivisesti aihetta koskevaan
julkiseen keskusteluun.
Liiton toimijat ovat tutustuneet erilaisiin tapoihin siirtyä digitaaliseen oppimisympäristöön ja oppimateriaaleihin ja tavannut
avoimia oppimateriaaleja kehittäviä toimijoita.
22 TOIMINTAKERTOMUS
9
Vuoden alussa perustettu, lukiolaisaktiiveista koostuva poliit-
Jäsenet ovat tietoisia Liiton
kuntavaalitavoitteita.
edunvalvontatyöstä.
tinen jaos on osallistunut vaikuttamistyön suunnitteluun ja
toteuttamiseen. Jaoksessa on muun muassa työstetty liiton edusLukion ja koulutuksen kehittämisestä kiinnostuneita lukiolaisia
varten on perustettu avoin Facebook-ryhmä “Lukiolaiset”, jossa
viritellään keskustelua ajankohtaisista edunvalvonnan teemoista.
Vuodenvaihteessa kerättiin joukkoistamalla lukiolaisten näkemyksiä opetussuunnitelman perusteisiin liittyen. Edunvalvontatyötä ohjaava Lukiolaisten arvot ja periaatteet -asiakirja luotiin
tuhansien lukiolaisten vastausten pohjalta.
1.2 PAIKALLINEN EDUNVALVONTA
TAVOITTEET
1
Paikallinen edunvalvonta on asiantuntevaa ja ajankohtaista.
TEHDYT TOIMENPITEET
Piiritoimijoille on järjestetty edunvalvontakoulutusta jokaisella
liiton aktiivitapahtumalla. He ovat saaneet alueensa muilta
toimijoilta, esimerkiksi rehtoreilta ja kunnallistason päättäjiltä
runsaasti kiittävää palautetta aktiivisesta ja rakentavasta vaikuttamistyöstään.
Piirejä on tuettu paikallisten toimijoiden, kuten koulutoimenjohtajien tai nuorten kuulemiselimien tapaamisessa. Liiton edunvalvonta-asiantuntijat ovat auttaneet piirejä pyydettäessä ja liitto
on tarjonnut piireille konkreettisia malleja, kuten tapaamispohjia ja argumenttipatteristoja, paikallisen edunvalvonnan tueksi.
2
Liitto reagoi yksittäisissä kouluissa
ilmenneisiin ongelmiin.
Koulukäynneillä ja lukiokummitoiminnan kautta on kerätty
tietoa lukioiden tilasta ja mahdollisista ongelmista. Ongelmiin
on puututtu ripeästi ja tuettu paikallisia lukiolaisaktiiveja niiden
ratkaisemisessa.
TOIMINTAKERTOMUS 23
3
Koulukäynneillä ja lukiokummitoiminnan kautta on kerätty
tietoa lukioiden tilasta ja mahdollisista ongelmista.
Piirit seuraavat aktiivisesti alueensa
edunvalvonnallista tilannetta ja osaavat
reagoida siihen.
4
Piiritoimijat ovat tehneet aktiivista vaikuttamistyötä omalla
alueellaan ja olleet aloitteellisia toimijoita esimerkiksi lukiolakkautusten uhan alla.
Keskustoimistolla edunvalvontatyötä tekevien ja piirien edunval-
Paikallinen edunvalvonta on luonnollinen osa koko liiton edunvalvonnan
kokonaisuutta.
vontavastaavien välistä yhteistyötä on tiivistetty muun muassa
järjestämällä aktiivitapahtumissa edunvalvontaan liittyviä
työpajoja.
Piirien edunvalvontavastaaville on tarjottu vertaistukea aktiivitapahtumien yhteydessä.
5
Paikallinen edunvalvonta on pitkäjänteistä.
Piirejä on tuettu pitkän aikavälin edunvalvontasuunnitelmien
luomisessa.
Piirien omaa raportointia on hyödynnetty edunvalvontavastaavien perehdyttämisessä.
1.3 KANSAINVÄLINEN TOIMINTA
TAVOITTEET
1
Kansainvälinen toiminta edistää liiton
kantojen etenemistä Euroopan tasolla.
TEHDYT TOIMENPITEET
Liittohallitus ja kansainvälisen toiminnan jaos ovat vaikuttaneet
aktiivisesti liiton kansainvälisten sidosryhmien kantoihin ja
linjoihin, erityisesti eurooppalaisen kattojärjestönsä OBESSUn
kautta.
2
Kansainvälinen toiminta on tunnettua ja
arvostettua liiton toimijoiden keskuudessa.
24 TOIMINTAKERTOMUS
Kansainvälisen toiminnan jaoksen toimintaa on kehitetty ja
aktiiveja on houkuteltu tuloksekkaasti mukaan kansainväliseen
toimintaan.
3
Liitto vaikuttaa EU-vaaleissa.
Lukiolaisten Huipputapaamisen yhteydessä julkaistiin Lukiolaisten Eurooppa-visio. Huipputapaamisen myötä nuorten
näkemykset Euroopasta ja sen tulevaisuudesta saavuttivat sekä
päättäjät että median.
4
Liitolla on toimivat yhteydet muihin
opiskelijajärjestöihin Euroopassa.
Liittohallitus ja kansainvälisen politiikan jaos ovat luoneet ja
ylläpitäneet verkostoja muiden eurooppalaisten toisen asteen
opiskelijajärjestöjen kanssa.
Liiton toimijat ovat olleet aktiivisesti mukana Nordic School Student Networkin (NSSN) toiminnassa ja kehittämisessä. NSSN:n
tapaaminen järjestetään tammikuussa 2015 Helsingissä SLL:n
isännöimänä.
5
Liitto on tunnettu ja arvostettu toimija
Piirejä on tuettu pitkän aikavälin edunvalvontasuunnitelmien
OBESSUssa.
luomisessa.
Piirien omaa raportointia on hyödynnetty edunvalvontavastaavien perehdyttämisessä.
6
Kansainvälinen toiminta on
pitkäjänteistä, vuorovaikutuksellista
ja tavoitteellista.
Kansainvälisestä toiminnasta on raportoitu säännöllisesti liittohallitukselle.
Liiton kansainvälisen toiminnan strategian toteutumista on arvioitu muun toiminnanarvioinnin yhteydessä.
TOIMINTAKERTOMUS 25
1.4 JULKAISU- JA TUTKIMUSTOIMINTA
TAVOITTEET
1
Liiton julkaisut tarjoavat ajankohtaista
tietoa lukiolaisuudesta.
TEHDYT TOIMENPITEET
Olemassa olevien tutkimusten tuloksia on hyödynnetty
edunvalvontatyössä.
2
Liiton julkaisut ja avaukset ovat
innovatiivisia.
Liitto toteutti visionäärisen, koulutuksen tulevaisuutta koskevan
pamfletin yhdessä Suomen Lukiolaissäätiön kanssa. Pamflettiin
pyydettiin kirjoituksia kiinnostavilta yhteiskunnallisilta vaikuttajilta. Pamfletti julkaistiin joulukuussa 2014.
3
Liiton julkaisut ovat tunnettuja.
Yhteiskunnalliseen keskusteluun on nostettu eri teemoja
julkaisujen pohjalta.
4
Julkaistaan vuonna 2015 liiton
Juhlajulkaisun toimitustyö alkoi syksyllä 2014.
30-vuotisjuhlajulkaisu.
5
Liitto on vahvasti mukana tuottamassa
nuoria koskevaa tietoa.
26 TOIMINTAKERTOMUS
Laajan lukiolaisbarometrin tuottamisesta vuosina 2015-2016 on
alustavasti keskusteltu Otuksen kanssa.
1. PALVELUT
Suomen Lukiolaisten Liitto on tarjonnut jäsenistölleen
on ryhdytty kehittämään ja uudistamaan pitkäjäntei‑
monipuolisia etu-, jäsen- ja koulutuspalveluita, joista
sesti yhdessä liiton aktiivien kanssa.
on saatu hyvää palautetta. Noin puolet koko maan
Esimerkiksi liiton merkittävin jäsenhankintakeino,
lukiolaisista kuuluu liittoon ja vuonna 2014 yli 90
vapaaehtoisten lukiolaisten tekemät koulukäynnit,
prosenttia jo olemassa olevista jäsenistä jatkoi jäse-
konseptoitiin uudelleen. Tulokset näkyivät: Liittoon
nyyttään. Erityisesti jäsenhankintaa ja markkinointia
liittyi vuonna 2014 yli kymmenen prosenttia enemmän jäseniä kuin edellisenä vuonna.
TAVOITTEET
1
Jäsen kokee hyötyvänsä jäsenyydestä.
TEHDYT TOIMENPITEET
Uusista yhteistyökumppaneista on tiedotettu jäsenille kuukausittaisella sähköisellä jäsenkirjeellä, joka tavoitti neljäsosan jäsenistä. Opiskelijaetupalvelu Frankin eduista kirjeeseen valittiin
aina sen hetken vuodenaikaan ja lukiojuhliin sopivimmat.
Vuoden 2013 jäsenkyselyn pohjalta koottiin ja toimitettiin Frankille lista lukiolaisten ehdotuksista uusiksi opiskelijaeduiksi.
Frankin etutarjonta kasvoi ja mukaan saatiin muun muassa
lukiolaisten vuosia toivoma Finnkinon opiskelijaetu.
Jäsenistöltä saatujen ehdotusten perusteella ryhdyttiin selvittämään mahdollisuutta ottaa käyttöön mobiililiittyminen sekä
sähköinen jäsenkortti. Mobiililiittymismahdollisuus avataan
keväällä 2015.
2
Jäsen tuntee ja hyödyntää Frankin
tarjoamia palveluja.
Liitto on osallistunut Frankin palvelukokonaisuuden kehittämiseen ja brändin työstämiseen varmistaakseen, että Frankin
kautta saatavat opiskelijaedut vastaavat myös lukiolaisten tarpeisiin. Viestintäsektori teki aktiivista yhteistyötä Frankin kanssa
ja toi esille lukiolaisten näkökulmia palvelun ja sen markkinoinnin kehittämiseksi. Liittohallitus, toimihenkilöitä ja PTMK:n
puheenjohtaja osallistuivat Frankin kehittämispäiville yhdessä
muiden opiskelijajärjestöjen kanssa.
Frankia mainostettiin jokaisessa Improbaturissa, lukio.fi-sivustolla, SLL:n tarrasaatekirjeessä, uusille lukiolaisille lähetetyssä
Tervetuloa lukioon -kirjeessä, uutiskirjeissä, korttipostitusten
yhteydessä, koulukäynneillä diasarjassa ja flyerein sekä lukioille
viedyissä julisteissa.
Jäseniä kannustettiin rekisteröitymään Frank-palveluun korttien
saatekirjeissä, sekä kaikille liittyneille lähetetyllä Tervetuloa
jäseneksi -sähköpostilla. Frankiin rekisteröityi noin neljätuhatta
SLL:n jäsentä.
TOIMINTAKERTOMUS 27
3
Kaikille lukio-opintojaan jatkaville noin 25 000 jäsenelle lähetettiin kesäkuussa jäsenlasku ja lukuvuositarrojen postitus aloitettiin suunnitellusti elokuussa. Jäsenyyden hyötyjä markkinoitiin
Jäsenyyden jatkaminen on houkuttelevaa
ja helppoa.
laskutuksen yhteydessä.
Jäsenyyttään jatkoi yli 90 prosenttia jäsenistä.
Liitto on edelleen panostanut laadukkaaseen jäsenpalveluun.
Jäsenpalveluun on tullut kahta aiempaa vuotta vähemmän negatiivisia yhteydenottoja.
2.2 MARKKINOINTI JA JÄSENHANKINTA
TAVOITTEET
1
Liiton markkinointi on tuloksellista.
TEHDYT TOIMENPITEET
Lähes kaikki lukionsa aloittavat opiskelijat kontaktoitiin jo
ennen koulun alkua. 9222 lukiolaista sai Tervetuloa lukioon
-kirjeen lukioiden hyväksymiskirjeiden yhteydessä kesäkuussa
ja 14 628 lukionsa aloittavaa opiskelijaa sai Improbatur-lehden
liittymislomakkeen kera.
Markkinointia kohdistettiin myös muille kuin ensimmäisen
vuosikurssin opiskelijoille. Jäsenhankintakampanjan neljän eri
pääviestiä (“Hanki opiskelijaelämä”, “Olet opiskelijaetuoikeutettu”, “Keskustelun aika on nyt” ja “Maailma muuttuu, muuttuuko lukio”) toivat esille SLL:n toiminnan eri puolia ja eri syitä
liittyä jäseneksi.
Piirit pitivät pikaliittymispisteitä koulukäyntien yhteydessä ja
koulukäyntien yhteydessä lukioiden seinille vietiin SLL:n julisteita.
Liittoa mainostettiin syksyn aikana vaihtuvin Facebook-kampanjoin. Liitolle luotiin kevyt ja käytännöllinen sosiaalisen median
suunnitelma.
Markkinointitoimenpiteiden vaikuttavuutta mitattiin esimerkiksi seuraamalla jäsenmäärän kehitystä kuukausitasolla ja
vertaamalla lukuja edellisvuosiin. Syksyn koulukäyntikampanjan ajan jäsenmäärää ja koulukäyntien vaikuttavuutta seurattiin
viikoittain, ja sen muutokset otettiin huomioon sosiaalisen
median markkinoinnissa. Tavoitteet saavutettiin, ja liittoon liittyi vuonna 2014 yli kymmenen prosenttia enemmän jäseniä kuin
edellisenä vuonna.
28 TOIMINTAKERTOMUS
2
Keskusliiton ja piirien graafisen ilmeen yhdenmukaistamiseksi
liiton graafinen materiaalipaketti jaettiin myös piirien käyttöön
Liitolla on selkeä brändi.
ja viestintäsuunnittelija tarjosi apuaan sitä tarvitseville piireille.
Suurin osa piireistä on tuottanut liiton ilmeen mukaisia markkinointimateriaaleja itsenäisesti tai viestintäsuunnittelijan avulla.
Lukiolaisia kiinnostaville tapahtumille ei taloudellisten resurssien puutteen vuoksi voitu osallistua.
3
Liittoon on ollut mahdollista liittyä sähköisesti lukio.fi:ssä, paperilomakkeella ja Seppälän koulukuvausten yhteydessä. Paperilomaketta on levitetty koulukäynneillä, Improbaturin välissä,
Liittoon on helppo liittyä, ja siihen tarjoutuu vuoden mittaan useita mahdolli-
lukiokalenterissa sekä Tervetuloa lukioon -kirjeissä. Liittymisiä
on tullut kaikkien tarjottujen kanavien kautta.
Piirien koulukävijöitä koulutettiin pikaliittymispisteiden järjes-
suuksia.
tämisessä jokaisen koulukäynnin yhteyteen.
Piirit ovat saaneet liitolta markkinointimateriaalia, kuten liittymislomakkeita ja flyereita tarvitessaan ja kyenneet niiden avulla
hoitamaan jäsenhankintaa itsenäisesti.
2.3 KOULUKÄYNNIT
TAVOITTEET
1
Piiritoimijat ovat osaavia, motivoituneita
ja sitoutuneita koulukävijöitä.
TEHDYT TOIMENPITEET
98 koulukävijää oppi koulukävijäkoulutuksella markkinointi- ja
esiintymistaitoja.
Piiritoimijat vaikuttivat aktiivisesti siihen, miten liittoa markkinoidaan lukiolaisille. Koulukäyntikonseptia päivitettiin reilusti
edellisvuodesta. Koulukävijät pääsivät muokkaamaan koulukäyntiä aiempaa enemmän itsensä näköiseksi. Koulukäyntiin
sisältyi muun muassa aktiivien ideasta syntynyt SLL-esittelyvideo.
2
Liitto tunnetaan laajalti lukioissa ja
lukiolaisten keskuudessa.
Toteutettiin jokaiseen Suomen suomenkieliseen päivälukioon
suunnattu lukuvuoden 2014-2015 koulukäyntikiertue.
Koulukäyntejä tehtiin vuodenvaihteeseen mennessä 345, eli 94
% suomenkielisistä päivälukioista. Kiertue jatkuu kevään 2015
aikana.
Piirit auttoivat tarpeen tullen toisiaan koulukäyntien suorittamisessa.
TOIMINTAKERTOMUS 29
3
Lähes jokaisen koulukäynnin yhteydessä tavattiin myös lukion
Liitto saa ajankohtaista tietoa lukioiden
rehtori ja oppilaskunnan hallitus. Tapaamisissa paitsi pidettiin
tilasta.
yllä liiton ja lukioiden välisiä suhteita, myös kerättiin tietoa ja
näkemyksiä edunvalvonnan ja SLL:n politiikan tueksi.
Koulukäynneiltä saadut tiedot päivitettiin liiton rekistereihin.
Koulukäyntien raportointilomakkeen rakennetta selkeytettiin
koulukävijöiltä tulleen palautteen perusteella ja raportteja alettiin kerätä Google Formsilla. Lukioilta saatiin aiempaa enemmän
liiton toimintaan vaikuttavaa tietoa ja koulukäyntiraportteja
lähettiin selvästi aiempaa aktiivisemmin ja pienemmällä viiveellä.
Tietoja analysoitiin ja käytettiin vuoden 2015 toiminnan suunnittelussa.
2.4 IMPROBATUR JA LUKIO.FI
TAVOITTEET
1
TEHDYT TOIMENPITEET
Suomen Lukiolaisten Liitolla on laadukas
Lukiolaisten aikakauslehti Improbatur ilmestyi vuonna 2014
neljä kertaa.
jäsenlehti.
Lehteä kehitettiin jatkuvasti saadun palautteen perusteella.
Joulukuussa toteutetun jäsenkyselyn yhteydessä kartoitettiin
myös jäsenten mielipiteitä Improbaturista. Palaute oli positiivista,
ja kehitys aiempiin vuosiin verrattuna selvästi noususuuntaista.
2
Lukio.fi ja Improbatur ovat yhteistyökumppaneille houkuttelevia.
Improbaturiin, lukio.fihin, jäsenkirjeisiin ja tapahtumiin pystyttiin saadun palautteen perusteella luomaan sekä eri ilmoittajien
ja yhteistyökumppaneiden että lukiolaisten tarpeita vastaavia
monipuolisia mainoskokonaisuuksia.
Loppuvuodesta tehtiin myös päätös toteuttaa liiton mediamyynti
jatkossa sisäisesti ostopalvelun sijasta, jotta liitto pystyy paremmin rakentamaan kohderyhmää palvelevia kumppanuuksia.
Studia-messujen yhteydessä järjestettiin sidosryhmätilaisuus
lukiolaismedioista kiinnostuneille tahoille.
30 TOIMINTAKERTOMUS
3
Improbatur on taloudellisesti kannattava.
Päätoimittaja seurasi Improbaturin ilmoitusmyyntiä jatkuvasti
ja teki tarvittaessa muutoksia tuotantokustannuksiin. Kaikki
kilpailutettavissa olevat palvelut kilpailutettiin jälleen vuoden
loppupuolella.
Ilmoitusmyyntiin on etsitty uusia kanavia, ja uusi sisäisen
mediamyynnin malli otetaan käyttöön keväällä 2015.
Improbaturit on toteutettu myös sähköisinä.
4
Improbatur ja lukio.fi tukevat molemmat
liiton tavoitteita.
Improbatur on kiinteä ja kiitetty osa liiton jäsenilleen tarjoamaa
palveluvalikoimaa.
Liiton ajankohtaiset kannanotot ja keskustelunavaukset on julkaistu lukio.fi-sivustolla.
5
Lukio.fi -sivusto on hyödyllinen ja
mielekäs sivusto lukiolaisille.
Lukio.fi-sivuston toimittajakunta on rekrytoitu pääasiassa lukiolaisten keskuudesta.
Sivustoa on kehitetty saadun palautteen perusteella. Lukio.fi
uudistetaan perusteellisesti kevään 2015 aikana.
TOIMINTAKERTOMUS 31
2.5 OPPILAS- JA OPISKELIJAKUNTATOIMINTA
TAVOITTEET
1
Liitto tarjoaa monipuolista ja laadukasta
koulutustoimintaa oppilaskunnille.
TEHDYT TOIMENPITEET
Järjestettiin neljät Water-opiskelijakuntafestivaalit; kahdet
keväällä ja kahdet syksyllä. Tapahtumien myötä yli 600 opiskelijakuntatoimijaa sai koulutusta ja osaamista toimivamman
opiskelijakunnan rakentamiseen.
Watereiden kouluttajat rekrytoitiin lukiolaisten keskuudesta.
Water-festivaalien markkinoinnissa pyrittiin ottamaan huomioon muutkin kuin opiskelijakunnan hallituksessa olevat
opiskelijat, mikä näkyi osallistujajoukon laajentumisena.
2
Liitto tarjoaa yksilöllistä tukea
oppilaskunnille.
Liitto on järjestänyt 9 yksilöllistä Jano- sekä 21 Tutor-koulutusta
oppilaskunnille.
Koulutukset ovat tavoittaneet noin 330 opiskelijaa. Koulutuksista saatu palaute on pääsääntöisesti ollut positiivista.
Jano- ja tutor-kouluttajiksi valittiin kahdeksan henkilöä kattavasti eri puolilta Suomea. Kouluttajat koulutettiin helmikuussa
päivän mittaisella koulutuksella liiton toimistolla.
3
Osallistumiskynnys liiton koulutuksiin
on matala.
Tapahtumien osallistumiskustannukset on pidetty kohtuullisina, vaikka osallistumismaksuihin tehtiinkin maltillinen
korotus.
Koulutuksia on järjestetty tasaisesti ympäri Suomea.
Piirit ovat järjestäneet edullisia yhteiskuljetuksia esimerkillisesti.
4
Liitto tarjoaa koulutusta oppilaskuntien
ohjaaville opettajille.
32 TOIMINTAKERTOMUS
Järjestettiin yksi ohjaavien opettajien koulutus, johon osallistui
12 opettajaa. Toinen suunniteltu koulutus ei toteutunut vähäisen
osallistujamäärän vuoksi. Koulutukseen osallistuneet opettajat
saivat jakaa kokemuksia ja ideoita omasta toiminnasta ja saivat
vinkkejä osallisuuden toteuttamiseen kouluissa.
5
Rehtorit ja opettajat tuntevat
Tammikuussa rehtoreille lähetettiin koulutuskalenteri, jossa
opiskelijakuntatoiminnan ja liiton.
esiteltiin liiton asiantuntijapalveluita, tapahtumia ja koulutuksia.
Liitto osallistui Educa-messuille ja Rexi-päiville.
6
Luodaan laajalla yhteistyöllä pysyvä
malli, jolla tarjotaan tukea ja palveluita
peruskoulujen oppilaskunnille.
Haettiin ja saatiin rahoitusta kaksivuotiselle, peruskoulujen
oppilaskuntatoimintaa tukevalle SPOT-hankkeelle. Hankkeen
laaja ohjausryhmä on luonut edellytykset monipuolisen asiantuntijuuden hyödyntämiseen ja parantanut peruskoulujen oppilaskuntia tukevan toiminnan kokonaisuuden hahmottamista ja
koordinointia.
Haettiin ja saatiin Opetushallitukselta opettajien täydennyskoulutusrahoitusta vuosille 2014-2015. Hankkeessa suunniteltiiin ja
toteutettiin syksyllä 2014 yksi yläkoulujen oppilaskuntien ohjaavien opettajien pilottikoulutus. Helsingissä koulutus pidettiin
suomeksi. Syksyllä oli myös tarkoitus järjestää Vaasassa toinen
pilottikoulutus ruotsiksi, mutta se jouduttiin perumaan vähäisen osallistujamäärän takia. Koko hankkeen aikana toteutetaan
kaikkiaan 10 opettajakoulutusta eri puolilla Suomea.
Hankkeessa pilotoitiin opettajien koulutusmalli ja tuotettiin
tukimateriaaleja, joita on helppo hyödyntää myös hankkeen
jälkeen.
Koulutushanke ja SPOT-hanke on suunniteltu toinen toisiaan
hyödyntäväksi kokonaisuudeksi. Koulutushankkeessa hyödynnetään Suomen peruskoulujen oppilaskuntien tukihankkeessa
(SPOT) saatuja tuloksia sekä osallisuuden ja oppilaskuntatoiminnan malleja, menetelmiä ja käytäntöjä.
TOIMINTAKERTOMUS 33
2.6 MESSUT JA MUUT LUKIOLAISTAPAHTUMAT
2.6.1 Studia-messut
TAVOITTEET
1
TEHDYT TOIMENPITEET
Studia-messuilla vieraili 15731 lukiolaista.
Jokainen lukiolainen haluaa osallistua
Messuille järjestettiin palautteen perusteella kiinnostavaa ohei-
Studia-messuille.
sohjelmaa, muun muassa eduskuntavaalipaneeli.
2
Jäsenistölle tarjottiin pääsy Studia-messuille ilmaiseksi.
Liiton jäsen hyötyy jäsenyydestään
Studia-messuilla.
3
Studia-messut mielletään SLL:n
järjestämiksi.
Liiton yhteistyökumppaneiden kautta hankittiin messuetuja
osallistujille.
Studia-messut näkyivät liiton koulukäyntikampanjassa, sosiaalisessa mediassa ja lukio.fi-sivustolla. Markkinoinnissa tuotiin
selkeästi esille liiton rooli toisena pääjärjestäjänä.
SLL näkyi messuilla paitsi pääjärjestäjänä, myös oman messupisteen
muodossa ja muun muassa eduskuntavaalipaneelin järjestäjänä.
4
Lukion opetushenkilökunta hyötyy
messuille osallistumisesta.
Messujen yhteydessä tarjottiin opettajille omaa ohjelmaa. Messuilla julkaistiin Edutopia-pamfletti.
2.6.2 Huipputapaaminen
TAVOITTEET
1
Huipputapaaminen kerää yhteen
lukiolaisia ympäri Suomen.
34 TOIMINTAKERTOMUS
TEHDYT TOIMENPITEET
Lukiolaisten huipputapaamiseen kutsuttiin edustajat jokaisesta
Suomen päivälukiosta. Eurooppa-päivänä 9.5.2014 Helsingissä
kokoontui 262 lukiolaista 150 eri lukiosta, europarlamentaarikkoja ja alan asiantuntijoita yhteen keskustelemaan eurooppalaisuudesta, Euroopan unionin tehtävistä ja nuorten vaikutusmahdollisuuksista.
...
Huipputapaaminen kerää yhteen
lukiolaisia ympäri Suomen.
Huipputapaamiseen osallistui myös eurooppaministeri Alexander Stubb ja talouskomissaari Olli Rehn, mikä nosti tapahtuman
profiilia niin osallistujien kuin median suuntaan.
Hanketta rahoitti CIMO:n Youth in Action -ohjelma. Hanke tarjosi innostavan vaikuttamiskokemuksen sekä edisti lukiolaisten
aktiivisista kansalaisuutta ja erityisesti heidän eurooppalaista
kansalaisuuttaan. Hanke osallisti laajasti lukiolaisia hankesuunnittelusta tapahtuman toteutukseeen ja arviointiin.
2
Liitto saa Huipputapaamisesta syötteitä
toimintaansa oppilaskunnilta.
Hankkeessa toteutettiin sähköinen Mitä Euroopasta tulee isona
-kysely, johon vastasi 1750 lukiolaista. Tulokset koottiin Huipputapaamisen ennakkomateriaalipaketiksi, jota hyödynnettiin
keskustelupohjana Huipputapaamisen työryhmätyöskentelyissä.
Huipputapaamisessa käyty keskustelu kanavoitiin Lukiolaisten
Eurooppa-visioksi, joka toteutettiin videoanimaationa. Eurooppa-visiota levitettiin lukioihin, sidosryhmiin, virkamiehille sekä
poliitikoille.
Kyselytulokset kokoava Huipputapaamisen ennakkomateriaali
ja piirrosanimaationa toteutettu Lukiolaisten Eurooppa-visio on
hyödynnettävissä jatkossa omalla verkkosivullaan.
3
Lukiot nostavat Eurooppa-teemat osaksi
opetusta.
Lukiolaisten Eurooppa-vision avulla herätettiin Eurooppa-keskustelua lukioissa ja niiden ulkopuolella. Visio nosti esiin lukiolaisten näkemykset Eurooppa-opetuksen kehittämiseksi.
Hankkeen yhteistyökumppanuudet edistivät Eurooppa-alan
asiantuntijuuden hyödyntämistä sekä tulosten levittämistä lukiolaisten osallisuuden edistämiseksi.
Hankkeen suunnittelun ja tulosten levittämisen tueksi koottiin
taustaryhmä, johon kuuluivat edustajat Euroopan parlamentin
Suomen tiedotustoimistosta, Eurooppalainen Suomi ry:sta ja
Eurooppanuorista. Tiedotusyhteistyötä ja päättäjäpaneeleita
järjestettiin edellä mainittujen tahojen lisäksi myös Suomen
Nuorisoyhteistyö – Allianssi ry:n ja Kehys ry:n kanssa.
TOIMINTAKERTOMUS 35
3. JÄRJESTÖ
Suomen Lukiolaisten Liiton strategisia tavoitteita
Vuonna 2014 sadat aktiivitoimijat saivat liiton toimin-
toteutettiin niin valtakunnallisella, alueellisella kuin
nasta ja koulutuksista itselleen uusia taitoja ja koke-
paikallisella tasolla. Keskusjärjestön tukemat piiri- ja
muksia. Liittohallituksen ja aktiivien kanssa sujuvaa
jäsenjärjestöt ovat omalla alueellaan vahvoja toimi-
yhteistyötä tekevät keskustoimiston toimihenkilöt
joita, vaikuttavat aktiivisesti liiton toimintaan ja tuke
olivat motivoituneita ja työhönsä sitoutuneita.
vat alueensa opiskelijakuntia.
3.1 PIIRI- JA JÄSENJÄRJESTÖTOIMINTA
TAVOITTEET
1
Piiritoimijoilla on mahdollisuus osallistua valtakunnallisen järjestötoiminnan
kehittämiseen.
2
Piireillä on toimivat suhteet alueensa
päivälukioihin.
TEHDYT TOIMENPITEET
Jaosten, Facebook-ryhmien, avointen Google-dokumenttien,
kyselyiden ja tapahtumissa totetutettujen työpajojen ansiosta
yhä useampi lukiolainen pääsi vaikuttamaan liiton poliittisiin
kantoihin, järjestön kehittämiseen ja kansainväliseen toimintaan.
Liitolla oli vuonna 2014 kaksi aktiivista jaosta: poliittinen ja kansainvälisen toiminnan. Jaoksissa toimi sekä liittohallituslaisia
että piiritoimijoita, ja ne valmistelivat sekä liiton kantoja erilaisiin poliittisiin kysymyksiin että kehittivät järjestön toimintaa.
Piirit olivat aktiivisesti yhteydessä alueensa lukioihin. Suhteita luotiin ja ylläpidettiin koulukäynneillä, roadshow’lla sekä
viestinnän keinoin. Piirit arvioivat, että heillä on toimiva suhde
keskimäärin 80 prosenttiin alueensa lukioista.
Piirit järjestivät alueensa opiskelijakuntia yhteentuovia, yhteisöllisiä ja koulutuksellisia tapahtumia useita kertoja vuoden aikana.
Jäseniä kannustettiin rekisteröitymään Frank-palveluun korttien
saatekirjeissä, sekä kaikille liittyneille lähetetyllä Tervetuloa
jäseneksi -sähköpostilla. Frankiin rekisteröityi noin neljätuhatta
SLL:n jäsentä.
3
Piiritoiminta on pitkäjänteistä ja
jatkuvaa.
36 TOIMINTAKERTOMUS
Piireille luotiin omat Google Drive -kansiot dokumentinhallinnan ja
arkistoinnin tueksi.
Piirit raportoivat toiminnastaan liitolle kolmesti vuodessa. Osavuositoimintakertomuksia hyödynnettiin piireissä myös oman toiminnan arvioinnissa ja tavoitteiden asettamisessa.
...
Piiritoiminta on pitkäjänteistä ja
jatkuvaa.
Uudistusten, oman aktiivisen kehittämisotteen ja liiton tuen
ansiosta piireillä oli selkeästi paremmat valmiudet suunnitella
toimintaansa pitkäjänteisesti ja varmistaa toiminnan jatkuvuus
myös tulevaisuudessa.
4
Piirien puheenjohtajistot ja
piirihallitusten muut jäsenet kokevat
toimensa mielekkääksi ja tuetuksi.
Piirien uudet ja vanhat puheenjohtajistot osallistuivat liiton järjestämään Kapulanvaihto-tapahtumaan, jonka ohjelmaan kuului
perinnönsiirtoa ja koulutusta yhdistystoiminnasta ja johtamisesta.
Piirien puheenjohtajistoille järjestettiin toiveiden ja tarpeiden
mukaista koulutusta aktiivitapahtumissa, piiritoimikunnan
kokouksissa ja puheenjohtajapäivillä.
Piirien puheenjohtajistot kävivät tutustumassa toimiston palveluihin ja toimihenkilöihin helmikuussa.
Piirihallitusten vastuuhenkilöt koulutettiin tehtäviinsä Talvipäivillä.
Kaikissa aktiivitapahtumissa järjestettiin vastuualuekohtaisia
vertaistukiryhmiä. Ryhmissä puitiin vastuualueiden yleisimpiä ongelmia ja ratkottiin niitä yhdessä. Vertaistukiryhmät on
koettu erittäin hyödyllisiksi.
5
Kynnys osallistua liiton toimintaan
on matala.
Piirit järjestivät monimuotoisia tapahtumia alueensa lukiolaisille. Tapahtumat olivat onnistuneita ja niihin osallistui vuoden
mittaan yhteensä muutama tuhat lukiolaisia.
6
Piirien ja liiton tapahtumat muodostavat
yhtenäisen kokonaisuuden.
Liiton tapahtumakalenteri on toiminut pohjana piirien toiminnan suunnittelulle.
TOIMINTAKERTOMUS 37
7
Jäsenjärjestöt ovat sitoutuneita liiton
Jäsenjärjestöjen jäseniä kannustettiin osallistumaan liiton tapah-
toimintaan.
tumiin tuloksekkaasti. Yhteistyö jäsenjärjestöjen kanssa tiivistyi, ja jäsenjärjestöjen jäseniä osallistui liiton valtakunnallisille
tapahtumille ennätysmäärä.
8
Uuden piirijaon mukainen toiminta
Piirien toiminta on vakiintunut uuden piirijaon jälkeen.
vakiintuu.
3.2 AKTIIVI- JA KOULUTUSTAPAHTUMAT
TAVOITTEET
1
Kynnys osallistua liiton tapahtumille
on matala.
TEHDYT TOIMENPITEET
Kaikilla aktiivitapahtumilla oli uusille osallistujille suunnattua
ohjelmaa ja jokaiseen aktiivitapahtumaan osallistui hyvä joukko
uusia toimijoita.
Tapahtumien osallistumiskustannukset pidettiin kohtuullisina.
Piirit järjestivät yhteiskuljetuksia esimerkiksi Watereille.
2
Tapahtumat ovat laadukkaita ja
jatkuvasti kehittyviä.
Tapahtumista on saatu runsaasti palautetta ja ne on toimitettu
liittohallituksen ja toimihenkilöiden käyttöön ja niiden pohjalta
tapahtumakonsepteja on kehitetty entisestään.
Vuoden 2015 tapahtumapaikat päätettiin aiemmat vuodet ja
tapahtumapaikat huomioon ottaen ja jäsenistön toiveita kuunnellen.
Tapahtumien sisältöjä on mietitty ja kehitetty tarkoituksenmukaisemmiksi, minkä johdosta esimerkiksi Korpikeikka järjestettiin tänä vuonna uudella konseptilla. Tapahtumasta tuli liiton
johtotehtäviin hakevien ehdokkaiden “esikoulu”.
38 TOIMINTAKERTOMUS
3
Piirihallitusten vastuuhenkilöille järjestettiin alkuvuodesta
aktiivitapahtuma Talvipäivät, johon osallistui 128 henkilöä. Tal-
Piiritoimijoilla on vahvat valmiudet
toimia omalla sektorillaan.
vipäivillä tarjottiin kaikki tarpeellinen tieto ja koulutus uusille
piirihallituslaisille.
Piirihallitusten vastuuhenkilöt saivat Talvipäivillä kattavan sektorikohtaisen koulutuksen.
Lähes jokaisella piirillä oli hyvin ja tavoitteellisesti toimiva piirihallitus.
4
Vahva yhteisöllisyys on SLL:n kantavimpia voimia, ja sitä lujitet-
Aktiivitapahtumat lisäävät
yhteisöllisyyttä piiritoimijoiden
keskuudessa.
tiin entisestään vuoden 2015 tapahtumissa ohjelman, toimintatapojen ja viestinnän keinoin.
Piirit järjestivät iltaohjelmaa Talvipäivien ja Syyspäivien osallistujille. Piirien iltaohjelmat olivat kaikilla mittareilla onnistuneita
ja saavuttivat tavoitteensa yhteisöllisyyden rakentajina ja mahdollisuutena päästä suunnittelemaan ja järjestämään ohjelmaa
isolle joukolle.
3.3 TOIMIELIMET
3.3.1 Liittohallitus
TAVOITTEET
1
Liittohallituksen jäsenen rooli on selkeä,
ja jäsenet on koulutettu tehtäviinsä.
2
Liittohallitus ja toimihenkilöt tekevät
sujuvaa yhteistyötä.
TEHDYT TOIMENPITEET
Uudelle liittohallitukselle järjestettiin kattava perehdytys. Liittohallitus kehitti myös omaa toimintaansa jatkuvasti vuoden
aikana
Liittohallituksen ja toimihenkilöiden välinen kommunikaatio ja
yhteistyö oli mutkatonta ja tuottoisaa.
Vuoden alussa liittohallitukselle ja toimihenkilöille järjestettiin
ryhmäytymis- ja koulutusviikonloppu. Yhteiset toimintasuunnitelmapäivät järjestettiin elokuussa.
TOIMINTAKERTOMUS 39
3
Liittohallituksen kokouksien päätöksistä on tehty epävirallisia
yhteenvetoja aktiivikentälle ja viestitty aktiivisesti etenkin mahdollisuuksista osallistua liiton toiminnan kehittämiseen ja työn
Liiton julkaisut ovat tunnettuja.
alla olevien linjausten valmisteluun.
4
Liittohallituksen merkittävissä päätöksissä konsultoitiin piiritoimikuntaa. Piiritoimikunta osallistui aktiivisesti muun muassa
Piirien ääni kuuluu liittohallituksen
päätöksenteossa.
5
liittokokousasiakirjojen valmisteluun ja järjestön kehittämiseen.
Piiritoimikunnan puheenjohtaja osallistui liittohallituksen
kokouksiin.
Liittohallitus on arvioinut strategian eri tavoitteiden toteutumista strategian mittareiden avulla. Strategian isompi väliarvi-
Strategian toteutumista seurataan.
ointi on sovittu toteutettavaksi toukokuussa 2015.
3.3.2 Piiritoimikunta
TAVOITTEET
1
Piiritoimikunnan asema liiton
järjestöllisenä kehittäjänä on merkittävä.
TEHDYT TOIMENPITEET
Piiritoimikunta keskusteli ja työsti kokoontuessaan järjestön
kehittämistä ja piiritoimikunnan roolia tulevaisuudessa. Työstöä
tehtiin myös yhdessä liittohallituksen kanssa.
2
Piiritoimikunnan toiminta on avointa.
3
Piiritoimikunta tekee sujuvaa yhteistyötä
liittohallituksen ja toimiston kanssa.
Piiritoimikunnan sihteeri kirjoitti piiritoimikunnan kokouksista
muistiinpanoja ja jakanut ne aktiiveille Facebook-ryhmässä.
Piirien puheenjohtajat kävivät tutustumassa toimistoon, toimihenkilöihin ja näiden tehtäviin helmikuussa.
Liittohallitus on kokoontunut kaksi kertaa yhdessä piiritoimikunnan kanssa.
Toimihenkilöt ovat osallistuneet muun muassa puheenjohtajapäiville ja auttaneet piiritoimikuntalaisia heidän tehtäviinsä
liittyvissä pulmissa.
40 TOIMINTAKERTOMUS
3.4 KESKUSTOIMISTO
TAVOITTEET
1
Liiton henkilöstö on motivoitunutta ja
asiantuntevaa.
TEHDYT TOIMENPITEET
Liiton toimihenkilöt ovat sekä yleisesti että kehityskeskusteluissa annetun palautteen perusteella erittäin motivoineita ja
työhönsä sitoutuneita. SLL:n työyhteisö ja työkulttuuri ovat
arvostettuja niin liiton sisällä kuin se ulkopuolella. Uusien
työntekijöiden rekrytointiin ja perehdytykseen on panostettu ja
prosesseja on kiitelty. Vuoden 2014 aikana liittoon rekrytoitiin
seitsemän toimihenkilöä, yksi siviilipalvelusmies ja yksi harjoittelija.
Suurin osa toimihenkilöistä käytti koulutusrahansa ammatillista osaamista tukevaan koulutukseen, muun muassa osallistumalla Retoriikan Kesäkouluun, avoimen yliopiston kursseille tai
ammattiliittonsa koulutuksiin.
Henkilöstöstrategiaa on toteutettu suunnitelman mukaan niin,
että vuonna 2014 toteutettiin palkkojen tasokorotus.
Toimiston virkistyspäivät järjestettiin toukokuussa ja marraskuussa.
2
Piiritoimijoiden kynnys ottaa yhteyttä
Toimihenkilöt osallistuivat ahkerasti aktiivitapahtumiin ja olivat
toimihenkilöihin on matala.
näkyvästi läsnä sosiaalisessa mediassa.
Aktiivien on helppo tulla vierailemaan toimistolle ja ottaa apua
tarvitessaan yhteyttä toimihenkilöihin.
TOIMINTAKERTOMUS 41
3.5 TALOUS
TAVOITTEET
1
Liiton rahankäyttö on järkevää ja tarkoituksenmukaista.
TEHDYT TOIMENPITEET
Talousasiat kuuluivat liittohallituksen ja piiritoimikunnan
perehdytykseen. Liittohallitus sai jokaisessa kokouksessaan esittelyn liiton taloustilanteesta. Liittohallituksen keskuudestaan
valitsemat tositetarkastajat kävivät läpi luottamushenkilöiden ja
toimihenkilöiden kaikki kulut ja puuttuivat tarvittaessa budjetin
tai talousjohtosäännön vastaiseen toimintaan.
Toimihenkilöt seurasivat oman sektorinsa budjettia taloussihteerin avustuksella ja tekivät tarvittaessa muutoksia budjettiin.
Suunnittelemattomista henkilöstövaihdoksista, toimiston muutosta ja muista yllättävistä muutoksista huolimatta vuoden tulos
pysyi suunnitellussa.
Vuoden 2014 tilikauden tulos on -687,44 euroa.
2
Liittohallitus ja keskeiset toimijat ovat
ajan tasalla taloustilanteesta ja sen
kehityksestä.
Taloustilanteen kehittymistä ja budjetin toteutumista seurattiin
säännöllisesti ja tehtiin tarvittaessa korjaavia toimenpiteitä.
Toimihenkilöt ja liittohallitus laativat toimintasuunnitelman
toteutussuunnitelman. Reaalitalousarvio luotiin toukokuussa
kulujen ja tuottojen tarkennuttua.
Taloussihteeri koulutti tositetarkastajat tehtäväänsä.
42 TOIMINTAKERTOMUS
LIITE NRO.4
TILINPÄÄTÖS 2014
>>>>>>>>>>>>
TILINPÄÄTÖS 43
TULOSLASKELMA
1.1.-31.12.2014
1.1.-31.12.2013
VARSINAINEN TOIMINTA
TUOTOT
Osallistumismaksut
Ilmoitustuotot
Myyntituotot
Muut tuotot
TUOTOT YHTEENSÄ
78434,00
123835,50
40822,00
59977,53
303069,03
73452,00
113113,00
23452,00
56167,00
266184,00
KULUT
Henkilöstökulut
Palkat
Palkkiot
Sotu
TyEL-maksut
TyEL-maksut/tt
Tapaturmavakuutus
Ryhmähenkivakuutus
Työttömyysvakuutus
Työttömyysvakuutus/tt
Henkilökunnan koulutus
Ravinto ja liikunta
Päiväraha(sivilipalvelumies)
Työterveyspalvelut
Päiväraha
KELA(korvaukset)
Vuosilomapalkkavelan muutos
Henkilöstökulut yhteensä
339926,05
82339,50
7720,84
86321,58
-19831,16
1017,17
209,61
4977,73
-1794,27
1984,70
26442,40
1917,00
7294,54
4022,00
-2203,70
-757,62
539586,37
303266,58
86093,50
6404,61
72647,89
-16061,79
852,01
188,70
3979,24
-1887,25
470,50
17843,00
29623,70
50998,84
111,00
19667,47
100401,01
14812,20
49060,68
648,79
20393,77
84915,44
66235,26
7843,40
91476,55
951,02
60489,71
151136,06
75056,27
50,00
34707,60
7929,78
2500,00
16120,00
2214,00
9407,20
7185,60
3279,95
73023,99
13573,70
570,01
2098,75
1242,24
6182,40
7294,64
42961,44
4389,17
94893,26
876,46
40832,42
128142,45
81464,08
448,30
18075,00
7042,55
Vuokrat
Tilavuokrat
Konttorivuokra
Muut vuokrat
Leasingvuokrat
Vuokrat yhteensä
Muut kulut
Matkakulut
Kilometrikorvaukset
Majoitus
Ateriakorv./päiväraha
Ruokailut
Posti- ja rahtikulut
Painatuskulut
Kopiointikulut
Suunnittelu ja taitto
Jäsentarrojenpostitus
Jäsenrekisterikulut
Messukulut
Ruokailu(sivilipalvelumies)
Tarvikkeet ja materiaalit
Jäsenmaksukulut
Osallistumiskulut
Jäsenkorttien valmistus
Euro < 26-kortti
Mainos- ja ilmoituskulut
Toimistokulut
Pienkalustohankinnat
Laitehankinnat
Puhelinkulut
Internetkulut
Energia
Atk-kulut(IT)
Pankkikulut
Piiripankki(tarveraha)
Kirjallisuus ja lehdet
Ostetut palvelut
Edustuskulut
Onnittelut, palkinnot ym.
Työkyvyn ylläpito
Kokous- ja neuvottelukulut
Vakuutukset
Päivitys- ja ylläpitokulut
Piiriuudistus
Autokulut
Muut kulut
Muut kulut yhteensä
7052,40
6172,90
-10272,32
12301,33
489051,30
16120,00
615,71
5233,81
821196,79
10226,42
7324,70
2829,11
68990,66
12578,00
637,04
3452,80
1318,99
3369,16
8747,62
2108,00
2536,95
12242,44
7910,11
4300,00
1260,13
98145,93
3270,32
3543,84
2626,88
5495,52
1675,15
7825,60
797,22
1398,98
6646,49
716503,19
1052,52
1403,36
KULUT YHTEENSÄ
1462236,69
1291873,29
TUOTTO-/ KULUJÄÄMÄ I
-1159167,66
-1025689,29
Poistot
1339,58
20195,56
7386,98
6068,88
1027,37
116949,49
5641,08
2050,46
2621,65
5738,54
1114,78
4644,77
1
44 TILINPÄÄTÖS
SIJOITUKSET
TUOTOT
Tuotot sijoituksista
TUOTOT YHTEENSÄ
KULUT
Kulut sijoituksista
KULUT YHTEENSÄ
TUOTTO-/ KULUJÄÄMÄ II
0,00
0,00
0,00
0,00
0,00
0,00
-1159167,66
0,00
0,00
-1025689,29
808118,79
808118,79
851443,22
851443,22
72501,55
23343,00
95844,55
76417,00
33683,81
110100,81
-446893,42
-284346,88
1637,22
1637,22
1946,79
1946,79
6,66
6,66
1679,02
1679,02
-445262,86
-284079,11
TUOTOT
Satunnaiset tuotot
TUOTOT YHTEENSÄ
0,00
0,00
0,00
0,00
KULUT
Satunnaiset kulut
KULUT YHTEENSÄ
0,00
0,00
0,00
0,00
-445262,86
-284079,11
340000,00
104575,42
444575,42
335000,00
20109,10
355109,10
0,00
0,00
0,00
0,00
-687,44
71029,99
VARAINHANKINTA
TUOTOT
Jäsenmaksutuotot
TUOTOT YHTEENSÄ
KULUT
Jäsenmaksupalautukset
Tulostavoitepalautukset
KULUT YHTEENSÄ
TUOTTO-/ KULUJÄÄMÄ III
RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT
TUOTOT
Korkotuotot
TUOTOT YHTEENSÄ
KULUT
Korkokulut
KULUT YHTEENSÄ
TUOTTO-/ KULUJÄÄMÄ IV
SATUNNAISTUOTOT JA -KULUT
TUOTTO-/ KULUJÄÄMÄ V
YLEISAVUSTUKSET
Yleisavustukset
Julkiset projektiavustukset
Yleisavustukset yhteensä
Välittömät verot
Välittömät verot
Lasketut verot
TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ
2
TILINPÄÄTÖS 45
31.12.2014
31.12.2013
3157,54
3157,54
3541,47
668,59
4210,06
3157,54
4210,06
95000,00
95000,00
95000,00
95000,00
36977,32
2983,68
38264,74
78225,74
83335,03
917,41
20811,00
5002,50
110065,94
Rahat ja pankkisaamiset
OP FI8755412820006592
OP FI9655412840004726
OP FI9555412840004841
OP FI2155412840004718
Aktia FI8340550010420061
Nordea FI4015553000100892
Danske FI8780001171187868
Rahat ja pankkisaamiset yhteensä
125899,95
633,43
29035,99
27100,17
3925,34
23769,88
7929,12
218293,88
100033,23
151,17
10567,96
2603,01
7896,21
1426,75
7164,36
129842,69
VAIHTUVAT VASTAAVAT YHTEENSÄ
391519,62
334908,63
394677,16
339118,69
31.12.2014
31.12.2013
178589,48
-687,44
177902,04
107559,49
71029,99
178589,48
0,00
0,00
0,00
0,00
Siirtovelat
Muut lyhytaik.velat
Muut siirtovelat
Siirtovelat yhteensä
2331,12
214444,00
216775,12
3759,91
156769,30
160529,21
VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ
216775,12
160529,21
394677,16
339118,69
TASE VASTAAVAA
PYSYVÄT VASTAAVAT
Aineelliset hyödykkeet
Konttorikoneet
Kalusto
Aineelliset hyödykkeet yhteensä
PYSYVÄT VASTAAVAT YHTEENSÄ
VAIHTUVAT VASTAAVAT
Sijoitukset
Osakkeet ja osuudet
Sijoitukset yhteensä
Saamiset ja ennakot
Siirtosaamiset
Muut saamiset
Myyntisaamiset
Lainasaamiset
Saamiset yhteensä
VASTAAVAA YHTEENSÄ
TASE VASTATTAVAA
OMA PÄÄOMA
Edellisen tilikauden yli-/alijäämä
Tilikauden yli-/alijäämä
OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ
VIERAS PÄÄOMA
Lyhytaikaiset velat
Lainat rahoituslaitoksilta
Saadut ennakot
Lainat rahoituslaitoksilta
VASTATTAVAA YHTEENSÄ
3
46 TILINPÄÄTÖS
LIITETIEDOT TILINPÄÄTÖKSEEN 31.12.2014
TULOSLASKELMAA KOSKEVAT LIITETIEDOT
1. TULOSLASKELMAT TOIMIALOITTAIN
Edunvalvonta
Kansainvälinen toiminta
Julkaisut- ja tutkimustoiminta
Jäsenpalvelut
Markkinointi ja jäsenhankinta
Lukio.fi ja Improbatur
Improbatur
Lukio.fi
Opiskelijakuntatoiminta
Messut ja muut lukiolaistapahtumat
Piiri- ja jäsenjärjestöt
Aktiivi- ja koulutustoiminta
Toimielimet
Keskustoimisto
Hallinto ja talous
Varainhankinta
Huipputapaaminen (CIMO)
SPOT(OKM) 2014-2015
OPH-hanke
Satunnaiset erät(Lyyra)
Työ-ja elinkeinoministeriö(Tutor-projekti)
2014
2014
2014
2014
2014
2014
2014
2014
2014
2014
2014
2014
2014
2014
2014
2014
2014
2014
2013
2013
2013
2013
2013
2013
2013
2013
2013
2013
2013
2013
2013
2013
2013
2013
4
TILINPÄÄTÖS 47
TULOSLASKELMA
Edunvalvonta
1.1.-31.12.2014
1.1.-31.12.2013
VARSINAINEN TOIMINTA
TUOTOT
Muut tuotot
Osallistumismaksut
TUOTOT YHTEENSÄ
KULUT
Henkilöstökulut
Palkat
Palkkiot
Sotu
TEL-maksut
TEL-maksut/TT
Työttömyysvakuutus
Työttömyysvakuutus/TT
Päiväraha
Henkilökunnan koulutus
Henkilöstökulut yhteensä
Muut kulut
Tilavuokrat
Muut vuokrat
Leasingvuokrat
Matkakulut
Kilometrikorvaukset
Majoitus
Ateriakorv./päiväraha
Ruokailut
Posti- ja rahtikulut
Painatuskulut
Tarvikkeet ja materiaalit
Suunnittelu ja taitto
Pienkalustohankinnat
Puhelinkulut
Kirjallisuus ja lehdet
Ostetut palvelut
1500,00
1500,00
720,00
720,00
52175,60
63284,88
1140,40
13249,59
-3102,56
761,76
-279,60
78,00
1339,34
15159,97
-3381,26
830,38
-393,96
260,00
64023,19
77099,35
1192,10
650,00
2333,99
1737,95
77,80
70,00
8,40
1846,13
200,00
198,40
40,00
248,00
201,41
3353,42
1332,64
535,59
685,78
57,50
8084,99
4380,00
1768,12
199,71
Kokous- ja neuvottelukulut
Osallistumiskulut
Päivitys- ja ylläpitokulut
Autokulut
Muut kulut
Muut kulut yhteensä
52,50
668,20
1095,75
117,53
483,70
546,20
60,36
16,00
20752,57
1282,59
12772,19
KULUT YHTEENSÄ
84775,76
89871,54
-83275,76
-89151,54
Edustuskulut
Onnittelut, palkinnot ym.
TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ
5
48 TILINPÄÄTÖS
TULOSLASKELMA
Kansainvälinen toiminta
1.1.-31.12.2014
1.1.-31.12.2013
VARSINAINEN TOIMINTA
Tuotot
Muut tuotot
Tuotot yhteensä
KULUT
Muut kulut
Majoitus
Matkakulut
Kilometrikorvaukset
Ateriakorv./päiväraha
Ruokailut
Tarvikkeet ja materiaalit
Jäsenmaksukulut
Osallistumiskulut
Tilavuokra
Edustuskulut
Kokous-ja neuvottelukulut
Muut kulut
Onnittelut, palkinnot ym.
Muut kulut yhteensä
KULUT YHTEENSÄ
3590,22
3590,22
3141,03
3141,03
55,00
6037,02
220,39
3231,75
37,80
162,48
102,08
77,64
3320,00
150,00
2870,00
305,00
8,00
10,65
6,68
9780,95
6813,54
9780,95
6813,54
-6190,73
-3672,51
YLEISAVUSTUKSET
Yleisavustukset
Yleisavustukset yhteensä
TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ
6
TILINPÄÄTÖS 49
TULOSLASKELMA
Julkaisut ja tutkimustoiminta
1.1.-31.12.2014
1.1.-31.12.2013
VARSINAINEN TOIMINTA
TUOTOT
Ilmoitustuotot
TUOTOT YHTEENSÄ
KULUT
Henkilöstökulut
Palkat
Palkkiot
TyEL
TyEL /tt
Työt.vakuutus
Työt.vakuutus /tt
Sotu
Henkilökunnan koulutus
Henkilöstökulut yhteensä
Vuokrat
Leasingvuokrat
Vuokrat yhteensä
Muut kulut
Matkakulut
Ruokailu
Ateriakorv./päiväraha
Posti- ja rahtikulut
Painatuskulut
Suunnittelu ja taitto
Jäsenlehtikulut
Tarvikkeet ja materiaalit
Kirjallisuus ja lehdet
Pienkalustohankinnat
Puhelinkulut
Ostetut palvelut
Onnittelut, palkinnot ym.
Muut kulut yhteensä
KULUT YHTEENSÄ
TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ
1500,40
500,00
1846,20
2383,70
2000,40
3040,23
623,72
7893,85
2000,40
7893,85
-2000,40
-7893,85
7
50 TILINPÄÄTÖS
TULOSLASKELMA
Jäsenpalvelut
1.1.-31.12.2014
1.1.-31.12.2013
VARSINAINEN TOIMINTA
TUOTOT
Jäsenkorttituotot
Muut tuotot
Osallistumismaksut
TUOTOT YHTEENSÄ
KULUT
Henkilöstökulut
Palkat
Palkkiot
Sotu
TEL-maksut
TEL-maksut/TT
Työttömyysvakuutus
Työttömyysvakuutus/TT
Päiväraha
Henkilökunnan koulutus
Henkilöstökulut yhteensä
85235,00
3518,04
83735,00
88753,04
83735,00
28196,90
25870,89
648,95
7160,38
-1684,83
411,67
-151,76
551,96
6197,40
-1393,35
339,46
-162,34
38,00
34581,31
31442,02
73023,99
7929,78
2500,00
13573,70
28,30
29221,93
1426,00
68990,66
7042,55
Muut kulut
Jäsenkorttien valmistus
Jäsentarrojenpostitus
Jäsenrekisterikulut
Euro<26-kortti
Matkakulut
Posti- ja rahtikulut
Painatuskulut
Tarvikkeet ja materiaalit
Suunnittelu ja taitto
Puhelinkulut
Ostetut palvelut
Ruokailut
Muut kulut yhteensä
12,20
128659,65
112349,14
KULUT YHTEENSÄ
163240,96
143791,16
-74487,92
-60056,16
TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ
943,75
12578,00
177,30
12000,00
2170,00
39,00
49,60
631,85
8670,18
8
TILINPÄÄTÖS 51
TULOSLASKELMA
Markkinonti ja jäsenhankinta
1.1.-31.12.2014
1.1.-31.12.2013
VARSINAINEN TOIMINTA
TUOTOT
Osallistumismaksut
Ilmoitustuotot
Myyntituotot
Muut tuotot
TUOTOT YHTEENSÄ
KULUT
Henkilöstökulut
Palkat
Palkkiot
Sotu
TEL-maksut
TEL-maksut/tt
Työttömyysvakuutus
Työttömyysvakuutus/TT
Päiväraha
Henkilöstökulut yhteensä
Vuokrat
Tilavuokrat
Muut vuokrat
Leasingvuokrat
Vuokrat yhteensä
Muut kulut
Matkakulut
Kilometrikorvaukset
Majoitus
Ateriakorv./päiväraha
Ruokailut
Posti- ja rahtikulut
Painatuskulut
Tarvikkeet ja materiaalit
Mainos- ja ilmoituskulut
Suunnittelu ja taitto
Kokous-j ja neuvottelukulut
Ostetut palvelut
Kirjallisuus ja lehdet
Onnittelut, palkinnot ym.
Päivitys- ja ylläpitokulut
Puhelinkulut
Osallistumiskulut
IT-kulut
Toimistokulut
Autokulut
Muut kulut
Muut kulut yhteensä
KULUT YHTEENSÄ
TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ
39659,00
500,00
40159,00
3167,50
8870,00
7818,00
19855,50
32663,60
30781,52
745,25
8294,67
-1932,71
476,89
-174,17
154,50
40228,03
652,15
7373,75
-1630,85
403,89
-191,82
209,00
37597,64
959,98
1065,00
959,98
1065,00
2129,47
625,80
3317,81
6,10
3631,38
31,80
2234,13
57,70
550,01
5828,00
19,40
21514,10
73,00
1026,90
2850,31
1118,48
3840,00
6,00
3223,31
1700,00
1536,03
18,97
637,04
198,40
213,70
11659,60
38,00
287,68
503,80
533,85
124,00
36,25
27,96
160,00
4040,00
45967,66
4617,89
32449,21
87155,67
71111,85
-46996,67
-51256,35
9
52 TILINPÄÄTÖS
TULOSLASKELMA
Lukio.fi ja Improbatur
1.1.-31.12.2014
1.1.-31.12.2013
VARSINAINEN TOIMINTA
TUOTOT
Ilmoitustuotot
Myyntituotot
TUOTOT YHTEENSÄ
KULUT
Henkilöstökulut
Palkat
Palkkiot
Sotu
TEL-maksut
TEL-maksut/TT
Työttömyysvakuutus
Työttömyysvakuutus/TT
Päiväraha
Henkilökunnan koulutus
Henkilöstökulut yhteensä
109945,50
14082,00
124027,50
29219,32
22543,50
620,26
6999,52
-1541,63
383,39
-190,80
76,50
58110,06
Muut kulut
Ruokailu
Matkakulut
Kilometrikorvaus
Posti- ja rahtikulut
Painatuskulut
Tarvikkeet ja materiaalit
Suunnittelu ja taitto
Puhelinkulut
Ostetut palvelut
Osallistumiskulut
Päivitys- ja ylläpitokulut
Muut kulut yhteensä
50,50
399,12
196,60
59847,39
62027,93
23,76
11376,10
362,78
32464,09
15,00
3431,54
170194,81
KULUT YHTEENSÄ
228304,87
TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ
-104277,37
10
TILINPÄÄTÖS 53
TULOSLASKELMA
Improbatur
VARSINAINEN TOIMINTA
TUOTOT
Ilmoitustuotot
Muut tuotot
TUOTOT YHTEENSÄ
KULUT
Henkilöstökulut
Palkat
Palkkiot
Sotu
TEL-maksut
TEL-maksut/TT
Työttömyysvakuutus
Työttömyysvakuutus/TT
Henkilöstökulut yhteensä
1.1.-31.12.2014
117835,50
95,00
117930,50
17756,80
17794,50
408,15
4509,20
-1053,07
259,25
-95,40
39579,43
Muut kulut
Matkakulut
Osallistumismaksut
Ruokailu
Posti ja rahtikulut
Ostetut palvelu
Suunnittelu ja taitto
Painatuskulut
Puhelinkulut
Muut kulut yhteensä
185,46
130,20
40,90
76381,76
35933,39
25358,00
62411,90
397,16
200838,77
KULUT YHTEENSÄ
240418,20
TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ
1.1.-31.12.2013
-122487,70
11
54 TILINPÄÄTÖS
TULOSLASKELMA
Opiskelijakuntatoiminta
1.1.-31.12.2014
1.1.-31.12.2013
VARSINAINEN TOIMINTA
TUOTOT
Osallistumismaksut
Ilmoitustuotot
Muut tuotot
TUOTOT YHTEENSÄ
KULUT
Henkilöstökulut
Palkat
Sotu
TEL-maksut
TEL-maksut/TT
Työttömyysvakuutus
Työttömyysvakuutus/TT
Päiväraha
Henkilökunnan koulutus
Henkilöstökulut yhteensä
Vuokrat
Tilavuokrat
Muut vuokrat
Leasingvuokrat
Vuokrat yhteensä
Muut kulut
Matkakulut
Kilometrikorvaukset
Majoitus
Ateriakorv./päiväraha
Ruokailut
Posti- ja rahtikulut
Painatuskulut
Tarvikkeet ja materiaalit
Suunnittelu ja taitto
Piiripankki/Tarveraha
Puhelinkulut
Ostetut palvelut
Kokous-ja neuvottelukulut
Onnittelut, palkinnot ym.
Autokulut
Muut kulut
Muut kulut yhteensä
KULUT YHTEENSÄ
TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ
24811,00
800,00
1000,00
26611,00
26122,00
23617,50
538,59
5997,48
-1326,62
344,81
-125,29
367,50
25028,97
534,72
5995,72
-1341,97
328,41
-156,65
767,00
29413,97
31156,20
520,01
4573,41
520,01
4573,41
5696,12
1068,84
26187,60
140,13
2611,60
434,20
3038,90
32,67
434,00
2000,00
480,79
3599,05
199,80
26667,87
118,82
2222,17
2000,00
4104,00
367,36
992,00
1300,00
392,84
253,89
4,38
4300,00
30422,00
467,85
498,51
42129,23
43184,16
72063,21
78913,77
-45452,21
-48491,77
12
TILINPÄÄTÖS 55
TULOSLASKELMA
Lukio.fi
VARSINAINEN TOIMINTA
TUOTOT
Ilmoitustuotot
Myyntituotot
TUOTOT YHTEENSÄ
KULUT
Henkilöstökulut
Palkat
Palkkiot
Sotu
TEL-maksut
TEL-maksut/TT
Työttömyysvakuutus
Työttömyysvakuutus/TT
Henkilöstökulut yhteensä
Muut kulut
Matkakulut
Osallistumismaksut
Päivitys- ja ylläpitokulut
Posti ja rahtikulut
Ostetut palvelu
Suunnittelu ja taitto
Painatuskulut
Puhelinkulut
Muut kulut yhteensä
KULUT YHTEENSÄ
TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ
1.1.-31.12.2014
1.1.-31.12.2013
4700,00
1163,00
5863,00
16411,80
1845,00
371,19
4167,65
-951,09
239,61
-86,75
21997,41
99,2
286,96
4094,09
4480,25
26477,66
-20614,66
13
56 TILINPÄÄTÖS
TULOSLASKELMA
Messut ja muut lukiolaistapahtumat
1.1.-31.12.2014
1.1.-31.12.2013
VARSINAINEN TOIMINTA
TUOTOT
Ilmoitustuotot
Myyntituotot
Muut tuotot
TUOTOT YHTEENSÄ
KULUT
Henkilöstökulut
Palkat
Sotu
TEL-maksut
TEL-maksut/TT
Työttömyysvakuutus
Työttömyysvakuutus/TT
Päiväraha(sivilipalvelumies)
Päiväraha
Henkilöstökulut yhteensä
Vuokrat
Muut vuokrat
Tilavuokrat
Vuokrat yhteensä
Muut kulut
Majoitus
Matkakulut
Kilometrikorvaukset
Posti- ja rahtikulut
Ateriakorv./päiväraha
Ruokailut
Ruokailut(sivilipalvelumies)
Painatuskulut
Ostetut palvelut
Messukulut
Tarvikkeet ja materiaalit
Osallistumiskulut
Mainos-ja ilmoituskulut
Autokulut
Kokous-ja neuvottelukulut
Onnittelut, palkinnot ym.
Edustuskulut
Suunnittelu ja taitto
Muut kulut
Puhelinkulut
Muut kulut yhteensä
KULUT YHTEENSÄ
TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ
41120,00
41120,00
1917,00
40070,00
40070,00
1917,00
2115,90
2115,90
0,00
0,00
0,00
0,00
0,00
0,00
195,00
602,72
110,40
922,00
1329,53
204,80
200,00
17,60
392,40
2214,00
972,49
16120,00
62,40
120,16
5,97
3822,71
930,04
1360,46
16120,00
529,28
696,85
218,01
28,94
501,89
21315,03
268,27
545,60
25,00
242,73
27444,22
23232,03
29560,12
17887,97
10509,88
14
TILINPÄÄTÖS 57
TULOSLASKELMA
Piiri- ja jäsenjärjestöt
1.1.-31.12.2014
1.1.-31.12.2013
VARSINAINEN TOIMINTA
KULUT
Henkilöstökulut
Palkat
TyEL-maksut
TyEL-maksut/TT
Työttömyysvakuutus
Työttömyysvakuutus/TT
Sosiaaliturvamaksut
Päiväraha
Henkilöstökulut yhteensä
Vuokrat
Tilavuokrat
Vuokrat yhteensä
39,00
39,00
120,00
28,75
-6,18
1,57
-0,72
2,45
145,87
2517,40
2517,40
1300,00
1300,00
2413,04
5428,50
817,35
13,85
3298,79
2476,00
3057,25
72,22
12,40
2659,77
165,60
51,11
797,22
150,00
308,90
250,00
Muut kulut
Majoitus
Matkakulut
Kilometrikorvaukset
Ateriakorv./päiväraha
Ruokailut
Posti- ja rahtikulut
Osallistumiskulut
Piiriuudistus
Tarvikkeet ja materiaalit
Onnittelut, palkinnot ym.
Ostetut palvelut
Piiripankki/tarveraha
Puhelinkulut
Vakuutukset
Jäsenmaksupalautus
Tulostavoitepalautus
Kokous- ja neuvottelukulut
Muut kulut
Muut kulut yhteensä
8,00
108389,68
76417,00
33683,81
37,90
8,00
120447,31
KULUT YHTEENSÄ
110946,08
121893,18
-110946,08
-121893,18
TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ
400,00
72501,55
23343,00
465,73
15
58 TILINPÄÄTÖS
TULOSLASKELMA
Aktiivi- ja koulutustoiminta
1.1.-31.12.2014
1.1.-31.12.2013
VARSINAINEN TOIMINTA
TUOTOT
Osallistumismaksut
Myyntituotot
Muut tuotot
TUOTOT YHTEENSÄ
KULUT
Henkilöstökulut
Palkat
Palkkiot
Sotu
TEL-maksut
TEL-maksut/TT
Työttömyysvakuutus
Työttömyysvakuutus/TT
Päiväraha
Henkilökunnan koulutus
Henkilöstökulut yhteensä
Vuokrat
Tilavuokrat
Muut vuokrat
Leasingvuokrat
Vuokrat yhteensä
Muut kulut
Matkakulut
Kilometrikorvaukset
Majoitus
Ateriakorvaus
Ruokailut
Posti- ja rahtikulut
Painatuskulut
Suunnittelu ja taitto
Tarvikkeet ja materiaalit
Piiripankki/tarveraha
Puhelinkulut
Ostetut palvelut
Edustuskulut
Onnittelut, palkinnot ym.
Autokulut
Kokous-ja neuvottelukulut
Muut kulut
Muut kulut yhteensä
KULUT YHTEENSÄ
TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ
20096,00
10,00
20106,00
17288,00
500,00
8354,42
26142,42
35154,03
44947,45
794,59
8927,09
-2060,67
513,25
-185,70
891,00
941,54
10767,22
-2376,88
589,77
-276,95
688,50
44033,59
55280,65
8720,20
3763,99
120,80
8720,20
3884,79
4137,61
516,60
25051,99
40,07
9221,23
300,00
201,50
2561,42
70,40
21823,00
20,20
9600,00
400,00
500,00
198,40
276,15
2000,00
371,22
1127,50
37,85
2000,00
401,60
928,61
183,20
43234,51
79,60
125,36
236,10
73,30
39462,65
95988,30
98628,09
-75882,30
-72485,67
214,25
16
TILINPÄÄTÖS 59
TULOSLASKELMA
Toimielimet
1.1.-31.12.2014
1.1.-31.12.2013
VARSINAINEN TOIMINTA
TUOTOT
Ilmoitustuotot
Osallistumismaksut
Muut tuotot
TUOTOT YHTEENSÄ
KULUT
Henkilöstökulut
Palkat
Palkkiot
TyEL-maksut
TyEL-maksut/TT
Työttömyysvakuutus
Työttömyysvakuutus/TT
Ravinto ja liikunta
Sosiaaliturvamaksut
Päiväraha
Henkilöstökulut yhteensä
Vuokrat
Tilavuokrat
Muut vuokrat
Vuokrat yhteensä
Muut kulut
Matkakulut
Kilometrikorvaukset
Majoitus
Ateriakorvaus
Tarvikkeet ja materiaalit
Ruokailut
Posti ja rahtikulut
Painatuskulut
Suunnittelu ja taitto
Puhelinkulut
Ostetut palvelut
Edustuskulut
Onnittelut, palkinnot ym.
Kokous- ja neuvottelukulut
Muut kulut
Kopiointikulut
Osallistumiskulut
Piiripankki/Tarveraha
Autokulut
Muut kulut yhteensä
KULUT YHTEENSÄ
TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ
500,00
33577,00
34077,00
29322,00
416,00
29738,00
1500,00
62250,00
380,91
-7,49
21,9
-0,68
6480,000
34,99
2195,00
72854,63
160,00
63450,00
38,33
-8,24
2,10
-0,96
-1900,00
3,26
969,00
62713,49
9647,00
66,00
9713,00
3459,80
18977,38
4704,41
34054,70
683,14
1397,76
14985,08
400,00
4368,52
1587,20
1088,01
744,00
3131,47
4124,31
430,00
50,00
1780,00
1668,88
24,00
94198,86
14719,22
2410,47
37552,00
608,56
2962,93
13934,99
200,00
3554,80
1785,60
1631,62
133,11
1717,71
290,43
3024,34
500,00
448,30
599,15
1000,00
470,10
87543,33
176766,49
153716,62
-142689,49
-123978,62
3459,80
17
60 TILINPÄÄTÖS
TULOSLASKELMA
Keskustoimisto
1.1.-31.12.2014
1.1.-31.12.2013
VARSINAINEN TOIMINTA
TUOTOT
Toimistopalvelut
Muut tuotot
TUOTOT YHTEENSÄ
KULUT
Henkilöstökulut
Palkat
Palkkiot
Sotu
TyEL-maksut
TyEL-maksut/tt
Tapaturmavakuutus
Ryhmähenkivakuutus
Työttömyysvakuutus
Työttömyysvakuutus/tt
Ravinto ja liikunta
Ravinto ja liikunta/tt
Työterveyspalvelut
KELA(korvaus)
Henkilökunnan koulutus
Päiväraha
Vuosilomapalkkavelan muutos
Henkilöstökulut yhteensä
Vuokrat
Tilavuokra
Konttorivuokra
Muut vuokrat
Leasingvuokrat
Vuokrat yhteensä
Muut kulut
Matkakulut
Ateriakorv./päiväraha
Posti- ja rahtikulut
Kopiointikulut
Painatuskulut
Tarvikkeet ja materiaalit
Ruokailut
Suunnitelu ja taitto
Toimistokulut
Pienkalustohankinnat
Laitehankinnat
Puhelinkulut
Internetkulut
Energia
Atk-kulut (IT)
Kirjallisuus ja lehdet
Ostetut palvelut
Edustuskulut
Työkyvyn ylläpito
Onnittelut, palkinnot ym.
Kokous- ja neuvottelukulut
Vakuutukset
Jäsenmaksut
Päivitys- ja ylläpitokulut
Muut kulut
Autokulut
Majoitus
Muut kulut yhteensä
Poistot
KULUT YHTEENSÄ
TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ
600,00
600,00
1,47
1,47
1017,17
209,61
852,01
188,70
17485,00
-757,62
24320,70
24315,00
-4572,00
7052,40
-1917,90
470,50
676,00
12301,33
39366,04
727,00
49036,88
45,00
19667,47
69476,35
49060,68
527,99
20393,77
69982,44
7844,38
6730,34
7467,50
7771,62
42,68
7603,22
5847,18
324,88
5737,47
2633,35
2070,79
1242,24
6182,40
3452,80
1318,99
3369,16
1838,49
1339,58
19624,31
896,87
7349,39
562,59
2621,65
779,77
580,81
1114,78
3865,60
1914,51
157,10
2536,95
12242,44
1222,13
5603,92
391,34
2626,88
802,87
1057,56
1675,15
4454,70
1083,28
72,71
75,00
79107,35
67022,03
1052,52
1403,36
173956,92
177773,87
-173356,92
-177772,40
6585,54
-2203,70
1984,70
18
TILINPÄÄTÖS 61
TULOSLASKELMA
Hallinto ja talous
VARSINAINEN TOIMINTA
TUOTOT
Ilmoitustuotot
Osallistumismaksut
Muut tuotot
TUOTOT YHTEENSÄ
KULUT
Henkilöstökulut
Palkat
Palkkiot
Sotu
TyEL-maksut
TyEL-maksut/tt
Työttömyysvakuutus
Työttömyysvakuutus/tt
Päiväraha
Henkilöstökulut yhteensä
Vuokrat
Tilavuokrat
Muut vuokrat
Vuokrat yhteensä
Muut kulut
Majoitus
Matkakulut
Kilometrikorvaukset
Ateriakorv./päiväraha
Posti- ja rahtikulut
Painatuskulut
Kopiointikulut
Tarvikkeet ja materiaalit
Jäsenmaksukulut
Ruokailut
Jäsenkorttien valmistus
Euro<26 -kortti
Toimistokulut
Autokulut
Pankkikulut
Puhelinkulut
Ostetut palvelut
Edustuskulut
Onnittelut, palkinnot ym.
Kokous- ja neuvottelukulut
Atk -kulut
Osallistumiskulut
Päivitys- ja ylläpitokulut
Sunnittelu ja taitto
Muut kulut
Muut kulut yhteensä
KULUT YHTEENSÄ
1.1.-31.12.2014
1.1.-31.12.2013
650,66
650,66
420,50
420,50
89117,24
2049,20
22630,63
-5170,62
1301,11
-465,90
93,00
109554,66
73889,65
100,00
1555,68
17700,37
-3927,40
969,53
-457,60
373,00
90203,23
0,00
0,00
0,00
0,00
0,00
0,00
1091,01
1152,00
1400,01
12,33
10000,00
50,00
1056,30
658,25
7386,98
1884,93
7912,56
153,40
185,32
48,40
12,00
7910,11
1620,78
16497,67
693,29
852,94
406,60
50,00
2551,06
416,85
22749,14
615,80
3023,10
99,20
67,00
45058,75
132303,80
135261,98
1637,22
1946,79
1637,22
1946,79
6,66
6,66
1679,02
1679,02
-130022,58
-134573,71
SIJOITUKSET
TUOTOT
Tuotot sijoituksista
TUOTOT YHTEENSÄ
RAHOITUSTUOTOT JA KULUT
TUOTOT
Korkotuotot
Luovutustappiot sijoitus
TUOTOT YHTEENSÄ
KULUT
Korkokulut
KULUT YHTEENSÄ
SATUNNAISTUOTOT-/KULUT
Satunnaiset tuotot
Satunnaiset kulut
TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ
19
62 TILINPÄÄTÖS
TULOSLASKELMA
Varainhankinta
VARSINAINEN TOIMINTA
KULUT
Jäsenmaksupostitus
KULUT YHTEENSÄ
VARAINHANKINTA
TUOTOT
Jäsenmaksutuotot
TUOTOT YHTEENSÄ
KULUT
Jäsenmaksupalautukset
Tulostavoitepalautukset+tuki piireille
YLEISAVUSTUKSET
Yleisavustukset
Yleisavustukset yhteensä
SATUNNAISTUOTOT/-KULUT
TUOTOT
Satunnaiset tuotot
TUOTOT YHTEENSÄ
TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ
1.1.-31.12.2014
1.1.-31.12.2013
35281,49
35281,49
33623,44
33623,44
722883,79
767708,22
722883,79
767708,22
340000,00
340000,00
335000,00
335000,00
1027602,30
0,00
0,00
1069084,78
20
TILINPÄÄTÖS 63
TULOSLASKELMA
Huipputapaaminen (CIMO)
VARSINAINEN TOIMINTA
1.1.-31.12.2014
1.1.-31.12.2013
TUOTOT
Julkiset projektiavustukset
TUOTOT YHTEENSÄ
KULUT
Henkilöstökulut
Palkat
Palkkiot
Sotu
TEL-maksut
TEL-maksut/TT
Työttömyysvakuutus
Työttömyysvakuutus/TT
Päiväraha
Henkilökunnan koulutus
Henkilöstökulut yhteensä
Muut kulut
Matkakulut
Posti ja rahtikulut
Ruokailut
Mainos- ja ilmoituskulut
Edustuskulut
Ostetut palvelut
Muut kulut yhteensä
Vuokrat
Tilavuokrat
Vuokrat yhteensä
KULUT YHTEENSÄ
TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ
31618,50
31618,50
2900,00
450,00
65,38
736,43
-169,55
42,34
-15,28
4009,32
10835,90
830,42
15876,75
20,00
25,50
6594,90
34183,47
5200,00
5200,00
43392,79
-11774,29
21
64 TILINPÄÄTÖS
TULOSLASKELMA
SPOT-hanke(OKM)
1.1.-31.12.2014
1.1.-31.12.2013
VARSINAINEN TOIMINTA
TUOTOT
Julkiset projektiavustukset
Muut tuotot
TUOTOT YHTEENSÄ
61564,35
7393,61
68957,96
KULUT
Henkilöstökulut
Palkat
Sotu
TEL-maksut
TEL-maksut/TT
Työttömyysvakuutus
Työttömyysvakuutus/TT
Ravinto
Päiväraha
Työterveyspalvelut
Henkilöstökulut yhteensä
33432,58
764,81
8489,94
-1958,74
488,11
-176,50
1847,40
204,00
581,00
43672,60
Vuokrat
Konttorivuokra
Vuokrat yhteensä
1331,96
1331,96
Muut kulut
Matkakulut
Päivitys- ja ylläpitokulut
Ostetut palvelut
IT-kulut
Kokous-ja neuvottelukulut
Muut kulut
Puhelinkulut
Muut kulut yhteensä
767,90
40,00
22320,97
235,00
112,14
129,11
348,28
23953,4
KULUT YHTEENSÄ
68957,96
TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ
0,00
22
TILINPÄÄTÖS 65
TULOSLASKELMA
OPH-hanke(OPH) 2014-2015
1.1.-31.12.2014
1.1.-31.12.2013
VARSINAINEN TOIMINTA
TUOTOT
Julkiset projektiavustukset
11392,57
TUOTOT YHTEENSÄ
11392,57
KULUT
Henkilöstökulut
Palkat
Sotu
TEL-maksut
TEL-maksut/TT
Työttömyysvakuutus
Työttömyysvakuutus/TT
Ravinto
Päiväraha
Työterveyspalvelut
Henkilöstökulut yhteensä
Vuokrat
Tilavuokrat
Konttorivuokra
Vuokrat yhteensä
Muut kulut
Matkakulut
Päivitys- ja ylläpitokulut
Posti ja rahtikulut
IT-kulut
Kokous-ja neuvottelukulut
Tarbikkeet ja materiaalit
Puhelinkulut
Muut kulut yhteensä
KULUT YHTEENSÄ
TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ
7000,00
159,34
1777,61
-413,21
117,03
-37,24
630,00
128,00
9361,53
140,01
630,00
770,01
139,50
40,00
500,00
300,00
52,74
50,00
178,79
1261,03
11392,57
0,00
23
66 TILINPÄÄTÖS
TULOSLASKELMA
Työ-ja elinkeinoministeriö(Tutor)
Tutor-projekti
1.1.-31.12.2014
1.1.-31.12.2013
VARSINAINEN TOIMINTA
KULUT
Henkilöstökulut
Palkat
TyEl-maksut
TyEL-maksut/TT
Työttömyysvakuutus
Työttömyysvakuutus/TT
Sosiaaliturvamaksut
Henkilöstökulut yhteensä
9963,90
2386,86
-454,03
130,74
-55,45
203,25
12175,27
Muut kulut
Matkakulut
Kilometrikorvaus
Painatuskulut
Suunnitteelu ja taitto
Majoitus
Posti ja rahtikulut
Tarvikkeet ja mateiaalit
Internetkulut
Ostopalvelut
Ruokailu
1168,19
38,60
4271,80
198,40
170,00
200,00
31,50
2108,00
1528,30
103,60
Muut kulut yhteensä
9818,39
KULUT YHTEENSÄ
21993,66
AVUSTUKSET
Julkiset projektiavustukset
Avustukset yhteensä
20109,10
20109,10
TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ
TULOSLASKELMA
Satunnaiset erät(Lyyra)
-1884,56
1.1.-31.12.2014
1.1.-31.12.2013
Varsinainen toiminta
Kulut
Ostetus palvelut
11176,98
KULUT YHTEENSÄ
11176,98
-11176,98
TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ
TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ
-687,44
71029,99
24
TILINPÄÄTÖS 67
POISTOT
Koneet ja kalusto: 25 % menojäännöspoistot
31.12.2014
31.12.2013
Konttorikoneet
Kalusto
1052,52
1180,49
222,87
yhteensä
1052,52
1403,36
31.12.2014
31.12.2013
3157,54
3541,47
668,59
3157,54
4210,06
4210,06
4721,96
0,00
4721,96
1180,49
3541,47
TASETTA KOSKEVAT LIITETIEDOT
1. PYSYVÄT VASTAAVAT
Poistamatta olevat hankintamenot
Konttorikoneet
Kalusto
ATK -ohjelmat
yhteensä
Konttorikoneet
Alkusaldo
Lisäys
Yhteensä
Poistot (25 % mj.)
Loppusaldo
Kalusto
Alkusaldo
Lisäys
Yhteensä
Poistot (25 % mj.)
Loppusaldo
4210,06
1052,52
3157,54
891,46
0,00
891,46
222,87
668,59
25
68 TILINPÄÄTÖS
VAKUUDET JA VASTUUT
Leasingvastuut
31.12.2014
31.12.2013
2785,76
4178,64
6964,40
1315,35
Tukirahoitus Oy
Laiteleasing /Kopiokone Toshiba E-3555CSE
Seuraavalla tilikaudella maksettavat
Myöhemmin maksettavat
Yhteensä
Siemens Financial Services AB
Telepro A819725
Seuraavalla tilikaudella maksettavat
Myöhemmin maksettavat
Yhteensä
1315,35
5134,56
5134,56
Postimaksukone DM400C
Seuraavalla tilikaudella maksettavat
Myöhemmin maksettavat
Yhteensä
1666,80
1666,80
3333,60
DSS Tietoturva
Seuraavalla tilikaudella maksettavat
Myöhemmin maksettavat
Yhteensä
1294,86
0,00
1294,86
1727,12
1295,34
3022,46
11592,86
9472,37
1.1.-31.12.2014
1.1.-31.12.2013
10
3
8
21
9
3
7
19
339926,05
82339,50
66490,42
50830,40
539586,37
303266,58
86093,50
56586,10
43105,12
489051,30
Leasingvastuut yhteensä
HENKILÖSTÖÄ KOSKEVAT LIITETIEDOT
1. Henkilöstön keskimääräinen lukumäärä
Toimihenkilöt
Palkalliset luottamustoimet
Palkatut promoottorit
yhteensä
2. Henkilöstökulut
Palkat
Palkkiot
Eläkekulut
Muut henkilösivukulut
yhteensä
LUETTELO KÄYTETYISTÄ KIRJANPITOKIRJOISTA
Tasekirja (sidottu)
Pääkirja (ATK)
Päiväkirja (ATK)
26
TILINPÄÄTÖS 69
70 TILINPÄÄTÖS
TILINPÄÄTÖS 71
TASE-ERITTELY
VASTAAVAA
1. KÄYTTÖOMAISUUDEN MUUTOKSET
Konttorikoneet
Alkusaldo
Lisäys
Yhteensä
Poistot (25 % mj.)
Loppusaldo
Kalusto
Alkusaldo
Lisäys
Yhteensä
Poistot (25 % mj.)
Loppusaldo
Sijoitukset
Osakkeet ja osuudet
Opiskelija-holding oy( 38 000 osakkeita)
Yhteensä
31.12.2014
31.12.2013
4210,06
4721,96
0,00
4721,96
1180,49
3541,47
4210,06
1052,52
3157,54
891,46
0,00
891,46
222,87
668,59
95000,00
95000,00
95 000,00 €
95 000,00 €
2. VAIHTO- JA RAHOITUSOMAISUUS
Lyhytaikaiset saamiset
Siirtosaamiset
Ylioppilasterveys-Studenthälsän ry, vuokratakuu
KELA, 11.12-31.12.14, Rekola Milla
Helsingin sanomaat kk 2015
Fennia-ryhmävakuutus 55 kk 2015
Fennia-ryhmävakuutus 5 kk 2015
Pitneybowes 5 kk
Lindorff 5 kk 2015
Tukirahoitus 1-3/2015
Image 2015 2 nro
Fennia 10 kk/2015 yritysturva
Nets oy
RPS Markkinointi oy
Planeetta Internet 10,5 kk 2015
Suomen nuorisokeskusyhdistys ry
Otavamedia 9 kk Suomen kuvalehti
Otavamedia 1 kk 2015
Tallink Silja 26.5-28.5.2015
Fennia ryhmähenkivakuutus 1-12/2015
Fennia Tapaturmavakuutus 1-12/2015
Työttömyysvakuutus 2015
Työttömyysvakuutusrahasto 2015
Siemens Tietoturva 1.1-31.3.2015
Siemens 1.1-31.5.2015
Siemens 1.1-31.5.2015
Väestöliitto ry 2015
Kulttuurisetelit, arvo 5,00, 499 kpl
Lounassetetit, arvo 9,00, 400 kpl
Säätiö(pamfleti)
Yhteensä:
31.12.2014
3891,50
1228,66
228,67
242,12
158,75
49,08
51,67
956,93
15,96
889,25
207,83
56,00
96,35
208,00
165,67
19,90
256,70
190,35
930,96
2665,17
2165,45
586,14
937,48
2996,52
250,00
2495,00
3600,00
1500,00
27 040,11 €
Maksupäivä
19.12.2013
13.1.2015
11.7.2014
29.4.2014
29.4.2014
26.5.2014
3.7.2014
5.9.2014
19.9.2014
24.9.2014
24.9.2014
26.9.2014
7.10.2014
8.10.2014
20.10.2014
27.10.2014
12.11.2014
2.12.2014
2.12.2015
10.12.2014
10.12.2015
12.12.2014
12.12.2014
12.12.2014
16.12.2014
5.5.2015
29
72 TILINPÄÄTÖS
Muut Saamiset 31.12.2014
vr Otto Ahoniemi, Turun kaupunki
vr Otto Ahoniemi, Turun kaupunki
ec Andrea Gonzales(Säätiö)
ec Andrea Gonzales(Säätiö)
ec Valentina Romkina(Säätiö)
ec Valentina Romkina(Säätiö)
ec Valentina Romkina(Säätiö)
ec Valentina Romkina(Säätiö)
ec Valentina Romkina(Säätiö)
Summa
ec V.Romkina(Säätiö)
ec V.Romkina(Säätiö)
ec V.Romkina(Säätiö)
ec V.Romkina(Säätiö)
ec V.Romkina(Säätiö)
ec V.Romkina(Säätiö)
ec V.Romkina(Säätiö)
ec V.Romkina(Säätiö)
PRH(Säätiö)
ec Otto Ahoniemi, Bar Soma, 14.07.2014
ec Otto Ahoniemi, Bar Soma, 14.07.2014
ec Otto Ahoniemi, Bar Soma, 14.07.2014
ec Otto Ahoniemi, Hesburger, Pori, 15.07.2014
ec Otto Ahoniemi, Sarastar/Pori, 15.07.2014
ec Otto Ahoniemi, Fazer Food, 15.07.2014
ec Otto Ahoniemi, Tmi Livisti Festival, 15.07.2014
ec Otto Ahoniemi, Bar Soma, 15.07.2014
ec Otto Ahoniemi, Bar Soma, 15.07.2014
ec Otto Ahoniemi, Kutu Ravintolat, 16.07.2014
ec Otto Ahoniemi, Kutu Ravintolat, 16.07.2014
ec Otto Ahoniemi, Winston/Pori, 16.07.2014
ec Otto Ahoniemi, Ravintola Kulttuurikulma/, 17.07.2014
ec Otto Ahoniemi, Amarillo, Pori, 17.07.2014
ec Otto Ahoniemi, Ravintolalaiva Barco/Pori, 18.07.2014
ec Otto Ahoniemi, Smiler, 18.07.2014
ec Otto Ahoniemi, Amarillo, Pori, 18.07.2014
ec Otto Ahoniemi, Ravintolalaiva Barco/, 18.07.2014
ec Otto Ahoniemi, Hesburger/Rauma, 19.07.2014
ec Otto Ahoniemi, Satakunnan liikenne, 20.07.2014
ec Otto Ahoniemi, Polen Star oy, 23.07.2014
ec Otto Ahoniemi, Finnkino oy, 25.07.2014
ec Otto Ahoniemi, Finnkino oy, 25.07.2014
ec Otto Ahoniemi, Siwa Oulunkylä, 26.07.2014
ec Otto Ahoniemi, Faresan oy, 28.07.2014
ec Otto Ahoniemi, 11/2014
ec Otto Ahoniemi, 11/2014
ec Otto Ahoniemi, 11/2014
ec Otto Ahoniemi, 11/2014
ec Otto Ahoniemi, 08/2014
ec Otto Ahoniemi, 08/2014
ec Otto Ahoniemi, 08/2014
ec Otto Ahoniemi, 08/2014
ec Otto Ahoniemi, 08/2014
ec Otto Ahoniemi, 08/2014
ec Otto Ahoniemi, 08/2014
ec Otto Ahoniemi, 08/2014
ec Otto Ahoniemi, 08/2014
ec Otto Ahoniemi, 08/2014
ec Otto Ahoniemi, 08/2014
ec Otto Ahoniemi, 08/2014
Amanda Honkanen, Bratislava, 12/2014
Hanna Kivimäki, Vilnius 06-10.11.2014
Hanna Kivimäki, Vilna 04-12.12.2014
Jonathan Karvonen, Vilna, 05.12.-12.12.2014
Valentina Romkina
Matti Mannonen
Pirita Ruokonen
Annakaisa Tikkinen
Andrea Gonzales
Malla Halme
Robert Sundman
Milla Rekola
Einari Stylman
vr Lasse Lund, PRI-HKI 19.12.14(Allianssi ry)
vr Lasse Lund, HKI -PRI, 19.12.14(Allianssi ry)
ec Riikka Tähkävuori
ec Milla Halme
ec Otto Ahoniemi, 10/2014
Valentina Romkina, Elisa oy, 10/2014
EC, vuosimaksu, Otto Ahoniemi
EC, vuosimaksu, Riikka Tähkävuori
EC, vuosimaksu, Rami Laitila
24,49
30,38
74,60
88,01
10,60
13,70
1,80
11,45
8,90
25,70
3,50
19,10
83,00
7,00
10,40
8,70
7,90
250,00
7,80
6,20
12,40
11,80
9,50
7,00
11,00
34,40
5,40
8,60
8,60
8,70
6,40
10,70
6,50
21,00
21,70
6,50
10,90
5,90
9,70
10,52
7,18
10,07
10,00
29,70
20,20
26,95
14,67
32,80
9,95
9,85
7,80
28,30
13,90
4,50
4,50
14,80
8,50
2,50
12,00
210,00
189,95
176,96
207,97
93,15
45,15
73,65
67,65
67,65
78,15
87,15
91,65
76,95
49,18
52,13
48,00
48,60
9,00
2,12
40,00
40,00
40,00
Yhteensä muut saamiset
2983,68
Verotili
9937,21
Maksupäivä
9.1.2015
9.1.2015
5.5.2015
5.5.2015
5.5.2015
5.5.2015
5.5.2015
5.5.2015
5.5.2015
5.5.2015
5.5.2015
5.5.2015
5.5.2015
5.5.2015
5.5.2015
5.5.2015
5.5.2015
5.5.2015
23.2.2015
23.2.2015
23.2.2015
23.2.2015
23.2.2015
23.2.2015
23.2.2015
23.2.2015
23.2.2015
23.2.2015
23.2.2015
23.2.2015
23.2.2015
23.2.2015
23.2.2015
23.2.2015
23.2.2015
23.2.2015
23.2.2015
23.2.2015
23.2.2015
23.2.2015
23.2.2015
23.2.2015
23.2.2015
23.2.2015
23.2.2015
23.2.2015
23.2.2015
3.2.2015
3.2.2015
3.2.2015
3.2.2015
3.2.2015
3.2.2015
3.2.2015
3.2.2015
3.2.2015
3.2.2015
3.2.2015
3.2.2015
19.2.2015
4.5.2015
4.5.2015
4.5.2015
6.2.2015
17.2.2015
23.2.2015
17.2.2015
9.2.2015
3.3.2015
6.2.2015
2.4.2015
24.2.2015
2.2.2015
2.2.2015
15.1.2015
20.1.2015
20.1.2015
1.4.2015
28.4.2015
28.4.2015
28.4.2015
30
TILINPÄÄTÖS 73
Myyntisaamiset 31.12.2014
Summa
Korhonen Tatu, Water Jyväskylä
Partinen Kyra, Water Kuopio
Partinen Kyra, Water Hämeenlinna
Partinen Kyra, Water Jyväskylä
Inu Finland Oy
Sveriges Elevkaren, LiKo 2014
Lapin ammattikorkeakoulu
Lapin yliopisto (impro/4)
BMOL ry (Impro/4)
BMOL ry (Impro/4)
Haaga-Helia AMK oy (Impro/4)
Teknologiateollisuus
Teknologiateollisuus
Teknologiateollisuus
Rajavartiolaitos
Rajavartiolaitos
Aalto yliopisto OMD-Finland
Aalto yliopisto OMD-Finland
Paju Veeti, Syyspäivät
Aino Salonen, Syyspäivät
Media Contacts Finland Oy
Silva Järvinen, Syyspäivät
HUS/Yhtymähallinto
Laajasalon opisto
Seinäjoen ammattikorkeakoulu
HÄP ry, LIKO
Inka Länsimäki, Syyspäivät
Inka Länsimäki, Kevätpäivät
FIBS, LIKO 2014
HEP ry, LIKO 2014
UMP ry, LIKO 2014
Oberthur 2014
Helsingin yliopisto
Yhteensä myyntisaamiset
Rahat ja pankkisaamiset
OP FI8755412820006592
OP FI9655412840004726
OP FI9555412840004841
OP FI2155412840004718
Aktia FI8340550010420061
Nordea FI4015553000100892
Danske FI8780001171187868
yhteensä
54,00
54,00
15,00
55,00
1 950,00
216,00
900,00
1 657,00
1 000,00
1 000,00
1 250,00
600,00
500,00
1 000,00
750,00
1 000,00
1 000,00
2 100,00
50,00
50,00
1 249,00
45,00
1 450,00
1 500,00
2 890,00
1 840,00
50,00
70,00
440,00
3 966,70
4 945,00
3 518,04
1 100,00
38264,74
Maksupäivä
2.1.2015
5.1.2015
5.1.2015
5.1.2015
7.1.2015
15.1.2015
19.1.2015
26.1.2015
26.1.2015
26.1.2015
27.1.2015
27.1.2015
27.1.2015
27.1.2015
28.1.2015
28.1.2015
29.1.2015
29.1.2015
30.1.2015
3.2.2015
3.2.2015
11.2.2015
11.2.2015
18.2.2015
20.2.2015
3.3.2015
3.3.2015
3.3.2015
31.3.2015
11.3.2015
23.3.2015
31.12.2014
125899,95
633,43
29035,99
27100,17
3925,34
23769,88
7929,12
218 293,88 €
31
74 TILINPÄÄTÖS
VASTATTAVAA
1. OMA PÄÄOMA
Edellisten tilikausien ylijäämä
Tilikauden yli-/alijäämä
Yhteensä
2. VIERAS PÄÄOMA
Lyhytaikaiset velat
-
31.12.2014
31.12.2013
178 589,48
687,44
177 902,04
107 559,49
71 029,99
178 589,48
31.12.2014
31.12.2013
Siirtovelat
Vuosilomapalkkavelka
Yhteensä
Muut siirtovelat
Yhteensä
39082,11
39082,11
39839,73
39839,73
31.12.2014
2331,12
2331,12
31.12.2013
3759,91
3759,91
32
TILINPÄÄTÖS 75
Selite
Muut siirtovelat
Itella 52/2014
VR Joel Lindqvist
VR Joel Lindqvist
Maestro Oy, Palkkalaskentaohjelma
Suomen Messut Osuuskunta
Suomen Messut Osuuskunta
Suomen Nuorisokeskus Yhdistys ry, Kapulanvaihto
Suomen Nuorisokeskus Yhdistys ry, Kapulanvaihto
Suomen Nuorisokeskus Yhdistys ry, Kapulanvaihto
Suomen Nuorisokeskus Yhdistys ry, Kapulanvaihto
Avoine Oy, 12/2014
Petäsnoro Veera Kapulanvaihto
Kehittämiskeskus Opinkirjo
Kehittämiskeskus Opinkirjo
Kehittämiskeskus Opinkirjo
Kehittämiskeskus Opinkirjo
Eurocard 12/2014 Robert Sundman
Eurocard 12/2014 Andrea Gonzalez
Eurocard 12/2014 Valentina Romkina
Eurocard 12/2014 Einari Stylman
Eurocard 12/2014 Rami Laitila
Eurocard 12/2014 Riikka Tähkävuori
Eurocard 12/2014 Annakaisa Tikkinen
Eurocard 12/2014 Matti Mannonen
Eurocard 12/2014 Milla Halme
Eurocard 12/2014 Pauliina Pajunen
Eurocard 12/2014 Anna Munsterhjlem
Eurocard 12/2014 Pirita Ruokonen
Eurocard 12/2014 Otto Ahoniemi
OP-Palvelu 12/2014
Viaporin juhlapalvelu Oy 7.12.2014
Elisa 12/2014
Seta ry
Setera Oy 11-12/2014
Machuolto Oy
Diacor 12/2014
Elisa, Alex Järvinen 12/2014
Elisa, Otto Ahoniemi 12/2014
PSP ry tapahtuma 3.10.2014
Allianssi ry, 1272014
Arkkitehtisuunnittelu Hiilivi Oy
Filosofian akatemia
Oberthur
Aalto korkeakoulusäätiö
VR, Juuso Kurttila 20.12.2014
HELEN Oy sähkö 10-12/2014
HELEN Oy sähkö 10-12/2014
Pottonen Petri (SPOT)
PIP ry Syyspäivien iltabileet
Aktia 12/2014
Nordea 12/2014
Elo-Joulukuu, HEP ry, jäsenmaksupalautus elo-joulukuu
Elo-Joulukuu, HÄP ry, jäsenmaksupalautus elo-joulukuu
Elo-Joulukuu, ISP ry, jäsenmaksupalautus elo-joulukuu
Elo-Joulukuu, KAP ry, jäsenmaksupalautus elo-joulukuu
Elo-Joulukuu, LAP ry, jäsenmaksupalautus elo-joulukuu
Elo-Joulukuu, PIP ry, jäsenmaksupalautus elo-joulukuu
Elo-Joulukuu, POP ry, jäsenmaksupalautus elo-joulukuu
Elo-Joulukuu, PSP ry, jäsenmaksupalautus elo-joulukuu
Elo-Joulukuu, JSP ry ,jäsenmaksupalautus elo-joulukuu
Elo-Joulukuu, LSP ry, jäsenmaksupalautus elo-joulukuu
Elo-Joulukuu, UMP ry, jäsenmaksupalautus elo-joulukuu
SLP Group OSK, esintymiskoulutus 2013-2014
Allianssi ry, kiintea vuosimaksu
POP ry, LIKo-bileet
ISP ry
KTMP oy
Työeläkeyhtiö ELO
Tulostavoitepalautus, HEP ry
Tulostavoitepalautus, ISP ry
Tulostavoitepalautus, JSP ry
Tulostavoitepalautus , KAP ry
Tulostavoitepalautus, LAP ry
Tulostavoitepalautus, LSP ry
Tulostavoitepalautus, PIP ry
Tulostavoitepalautus, POP ry
Tulostavoitepalautus, PSP ry
Tulostavoitepalautus, UMP ry
Vuosilomapalkkavelka 1.04.-31.12.2014
OPH 2015
OKM SPOT 2015
Työttömyysvakuutusyhtiö
Akavan arityisalat, 12/2014, Pirita Ruokonen
Akavan erityisalat, 12/2014, Einari Stylman
Verohallinto(ennakkopidätys, joulukuu)
Verohallinto(sotu, joulukuu )
Siirtovelat yhteensä
Summa
125,07
29,50
40,37
3390,58
627,00
542,50
744,50
1284,00
120,00
8,00
409,38
169,78
7038,45
407,40
82,30
78,00
2699,00
470,43
68,59
168,70
642,56
830,27
17,50
106,43
14,00
321,92
2764,44
25,00
232,37
211,77
420,00
444,64
332,64
15,43
235,00
131,00
28,72
37,08
268,88
897,30
1500,40
500,00
2953,16
6820,00
75,17
158,61
117,76
2728,00
1000,00
38,83
120,28
2962,26
2962,26
2962,26
2962,26
2962,26
2962,26
2962,26
2962,26
2962,26
2962,26
2962,26
711,45
500,00
1400,00
400,00
838,53
14931,90
880,00
919,00
720,00
681,00
695,00
685,00
887,00
745,00
630,00
591,00
39082,11
24607,43
38435,65
531,47
3,00
3,30
9 615,99 €
872,60 €
Maksupäivä
8.1.2015
8.1.2015
8.1.2015
8.1.2015
8.1.2015
8.1.2015
8.1.2015
8.1.2015
8.1.2015
8.1.2015
8.1.2015
8.1.2015
8.1.2015
8.1.2015
8.1.2015
8.1.2015
8.1.2015
9.1.2015
9.1.2015
9.1.2015
9.1.2015
9.1.2015
9.1.2015
9.1.2015
9.1.2015
9.1.2015
9.1.2015
9.1.2015
9.1.2015
8.1.2015
13.1.2015
13.1.2015
13.1.2015
15.1.2015
15.1.2015
15.1.2015
15.1.2015
15.1.2015
15.1.2015
15.1.2015
19.1.2015
19.1.2015
19.1.2015
19.1.2015
21.1.2015
22.1.2015
22.1.2015
27.1.2015
29.1.2015
30.1.2015
30.1.2015
30.4.2015
30.4.2015
30.4.2015
6.2.2015
17.2.2015
26.2.2015
26.2.2015
26.2.2015
12.3.2015
30.4.2015
30.4.2015
30.4.2015
5.2.2015
5.2.2015
214 444,00 €
33
76 TILINPÄÄTÖS
Kamilla Rajander, Kapulanvaihto
Suvi-Anna Salminen, Kapulanvaihto
Sami Hasunen, Studia-messut
Koivula Eero, Kapulanvaihto
Ranto Mikaela, Kapulanvaihto
Ranto Mikaela, Kapulanvaihto
Hasunen Samim Kapulanvaihto
Löytänen Oona, Kapulanvaihto
Tähkävuori Riikka , 11-12/2014
Lindqvist Joel, ISP Järko
Piili Ville, KK-korvaus
Raatikainen Marje Kapulanvaihto
Raatikainen Marje Kapulanvaihto
Nieminen Markus Kapulanvaihto
Markus Nieminen, matkakorvaus
Karvonen Jonathan, KKK
Lund Lasse, HEP:n kokous
Lund Lasse, Lihan vaihto, taksi
Tähtisaari Joni Kapulanvaihto
Roini Henni, VPJ lahja
Torppa Hannes
Joensuu Emilia Kapulanvaihto
Tatu Koivisto, KM-korvaus
Tatu Koivisto, KM-korvaus
Iiris Hynönen, Studia-messut
Iiris Hynönen, Studia-messut
Iiris Hynönen, Kapulanvaihto
Iiris Hynönen, Lihanvaihto
Iiris Hynönen, Kummipiirin matka HEP ry
Iiris Hynönen, Kummipiirin matka HEP ry
Anna Munsterhjelm, puhelinkulut 12/2014
Anna Munsterhjelm, puhelinkulut 11/2014
Tia Ylinen, Studia-messut
Jonathan Karvonen
Elli Luukkainen, Kapulan vaihto
Alex Järvinen, Water Jyväskylä, karkit
Alex Järvinen
Alex Järvinen, LiKo, juomat
Yhteensä:
Muut. Lyhytaik.velat
73,60
96,50
66,20
150,00
56,90
34,10
73,30
144,80
35,13
16,87
100,00
42,00
50,90
41,70
41,20
100,00
17,00
25,50
110,50
16,90
40,00
20,30
96,00
33,80
24,00
25,00
54,60
142,50
124,20
7,81
102,00
115,00
15,60
126,00
76,80
9,30
5,97
19,14
8.1.2015
8.1.2015
8.1.2015
8.1.2015
8.1.2015
8.1.2015
8.1.2015
8.1.2015
8.1.2015
8.1.2015
8.1.2015
9.1.2015
9.1.2015
9.1.2015
15.1.2015
15.1.2015
16.1.2015
16.1.2015
19.1.2015
20.1.2015
22.1.2015
27.1.2015
29.1.2015
29.1.2015
29.1.2015
29.1.2015
29.1.2015
29.1.2015
29.1.2015
29.1.2015
2.2.2015
2.2.2015
4.2.2015
24.2.2015
3.3.2015
12.3.2015
12.3.2013
12.3.2015
2 331,12 €
Helsinki 27.04.2015
Valentina Romkina
taloussihteeri
34
TILINPÄÄTÖS 77
LIITE NRO.5
78 TILINTARKASTUSKERTOMUS
LIITE NRO.6
TOIMINNANTARKASTUSKERTOMUS
Suomen Lukiolaisten Liitto Ry:n jäsenille
Olen tarkastanut Suomen Lukiolaisten Liitto ry:n (Y-tunnus 0934094-1) hallinnon, tilinpäätöksen ja
toimintakertomuksen tilikaudelta 1.1.–31.12.2014. Suorittamassani toiminnantarkastuksessa yhtiön
taloutta ja hallintoa on tarkastettu yhtiön toiminnan laadun ja laajuuden kannalta riittävällä tavalla.
Lausun toiminnantarkastuksen johdosta seuraavaa:
- Tilinpäätös sisältää olennaisilta osilta yhtiön tuotot, kulut, varat, oman pääoman, velat ja yhdistyksen
antamat vakuudet. - Toimintakertomus sisältää olennaisilta osilta: • tiedot yhtiön omaisuuteen kohdistuvista pysyvistä rasitteista ja kiinnityksistä sekä siitä, missä
panttikirjat ovat.
• tiedot olennaisista tapahtumista tilikaudella ja sen päättymisen jälkeen.
• tiedot talousarvion toteutumisesta sekä riittävän selvityksen olennaisista poikkeamista
talousarvioon nähden.
• arvion yhtiön talouden todennäköisesti tulevasta kehityksestä.
• hallituksen esityksen yhdistyksen tappiota koskeviksi toimenpiteiksi.
- Yhdistyksen liittokokouksen, hallituksen sekä muiden toimielinten pöytäkirjat antavat riittävän
selvityksen toiminnan laajuudesta ja laadusta. Yhdistyksen hallintoa on hoidettu lain, sääntöjen ja yhdistyksen kokousten päätösten mukaisesti.
Hallituksen jäsenet tai toimihenkilöt eivät ole syyllistyneet tekoon tai laiminlyöntiin, josta saattaisi seurata
vahingonkorvausvelvollisuus yhdistystä kohtaan. Tarkastuksessa ei ole ilmennyt sellaista, josta olisi
yhdistyslain 38a §:n mukaan tässä tarkastuskertomuksessa erikseen mainittava.
Tilinpäätös voidaan vahvistaa ja vastuuvelvollisille myöntää vastuuvapaus.
Helsingissä, 29.5.2015
Teemu Koivisto
Toiminnantarkastaja
TOIMINNANTARKASTUSKERTOMUS 79
LIITE NRO.7
OSAVUOSITOIMINTAKERTOMUS 2015
E SI TYS LI ITTO KO KO UKSEL L E
ESITYS LIITTOKOKOUKSELLE
1.1 Valtakunnallinen edunvalvonta
TAVOITTEET
1
Liitto vaikuttaa lukiokoulutukseen ja
ylioppilastutkinnon kehittämistyöhön.
TOIMENPIDE
Liitto edustaa kaikissa merkittävissä lukiokoulutukseen vaikuttavissa työryhmissä ja toimielimissä, tekee suunnittelutyötä sekä
herättää aktiivisesti keskustelua myös niiden ulkopuolella.
TOTEUTUS + TULOS 1-9/2015
Osallistuttu aktiivisesti lukiokoulutusta käsitteleviin työryhmiin. Suhtauduttu erittäin kriittisesti lukion
järjestäjäverkkoa ja rahoitusjärjestelmää koskeviin lakiesityksiin, jotka sittemmin kaatuivat eduskunnan
käsittelyssä. Tuotu esiin myös opiskelijan hyvinvointi (erityisesti opiskeluhuolto, kiusaaminen, liikunta) ja
toimeentulo. Koulutettu aktiiveja ja opiskelijakuntatoimijoita opetussuunnitelmatyöhön ja evästetty yhteisöllisen opiskeluhuollon edistämisessä. Laadittu opiskelijakunnille ja koulukävijöille taustoitusta OPS-vaikuttamiseen. Järjestäjälupakierrosta ei toteuteta lakiesityksen kaatumisen jälkeen.
TAVOITTEET
2
TOIMENPIDE
Liitto on ensisijainen asiantuntija
Tarjotaan asiantuntija-apua koulutuksen järjestäjille, lukiolaisille ja
kouluille lukiokoulutukseen liittyvissä kysymyksissä.
lukiolaisia koskevassa päätöksenteossa.
Pyritään saamaan edustus kaikkiin lukiolaisia oleellisesti koskeviin
valtakunnallisiin työryhmiin ja vastaaviin elimiin. Pyritään vaikuttamaan hallitusohjelmaan ja tehdään tehokasta vaalikampanjointia.
TOTEUTUS + TULOS 1-9/2015
Laadittu kahdeksan kuvan somekampanja Lukiolaisoppaasta. Kuvat jaetaan Facebooksisa, Instagramissa ja
Twitterissä 28.9. alkaen viikoittain. Lukiolaisoppaan käytettävyys jossain määrin heikentynyt nettisivu-uudistuksen myötä. Jaettu rinkallinen selvityksiä opinto-ohjaajille OPO-päivillä. Jaettu Normit nurin -opasta
yhdenvertaisuuskouluttajille. Myös sidosryhmät hyödyntäneet selvityksiä omassa toiminnassaan ja ulostuloissaan. Suunniteltu selvitystoiminnan jatkoa yhteistyössä Opiskelijoiden tutkimussäätiön kanssa.
Osallistuttu aktiivisesti sidosryhmien tilaisuuksiin. Tavattu erityisesti OAJ:n, Kuntaliiton, THL:n, Kelan ja
muiden opiskelijajärjestöjen toimijoita. Saatu kattavasti lausuntopyyntöjä ministeriöiltä, Opetushallitukselta ja Ylioppilastutkintolautakunnalta. Liittoa pyydetty nimeämään edustajansa Opetushallituksen johtokuntaan.
Liiton hallitusohjelmatavoitteet saivat hyvin näkyvyyttä erityisesti piirien aktiivisen vaalityön ansiosta.
Palkittiin aktiivisimmat piirit sekä yksittäiset aktiivit. Edellisen vaalikauden aiotut 70 miljoonan euron leikkaukset saatiin torjutuksi viimeisellä istuntoviikolla, eikä uusi hallitus päättänyt toteuttaa ko. leikkauksia
omassa ohjelmassaan. Tältä osin voimme olla tyytyväisiä. Hallitusohjelman lukiota koskevat kirjaukset ovat
80 OSAVUOSITOIMINTAKERTOMUS
...
Liiton tavoitteiden kannalta mieluisia, joskin vähäisiä. Opetusministeri on kuitenkin esittänyt lukion pitkäjänteistä kehittämistä mm. kokeiluin. Valituille kansanedustajille lähetettiin onnittelukirje istuntokauden
alussa. Kirje sisälsi onnittelujen lisäksi lyhyen kuvauksen lukiolaisille tärkeistä koulutus- ja sosiaalipoliittisista teemoista.
TAVOITTEET
3
Liitto vaikuttaa vahvasti
eduskuntavaaleissa 2015
TOIMENPIDE
Pyritään vaikuttamaan hallitusohjelmaan ja tehdään tehokasta
vaalikampanjointia.
Panostetaan näkyvyyteen sosiaalisessa mediassa vaalien aikana.
Liitto tarjoaa piireille työkaluja eduskuntavaalikampanjan
toteuttamiseen.
TOTEUTUS + TULOS 1-9/2015
Liiton hallitusohjelmatavoitteet saivat hyvin näkyvyyttä erityisesti piirien aktiivisen vaalityön ansiosta. Palkittiin aktiivisimmat piirit sekä yksittäiset aktiivit. Edellisen vaalikauden aiotut 70 miljoonan euron leikkaukset saatiin torjutuksi viimeisellä istuntoviikolla, eikä uusi hallitus päättänyt toteuttaa ko. leikkauksia omassa
ohjelmassaan. Tältä osin voimme olla tyytyväisiä. Hallitusohjelman lukiota koskevat kirjaukset ovat Liiton
tavoitteiden kannalta mieluisia, joskin vähäisiä. Opetusministeri on kuitenkin esittänyt lukion pitkäjänteistä
kehittämistä mm. kokeiluin. Valituille kansanedustajille lähetettiin onnittelukirje istuntokauden alussa.
Kirje sisälsi onnittelujen lisäksi lyhyen kuvauksen lukiolaisille tärkeistä koulutus- ja sosiaalipoliittisista teemoista.
Osallistuttiin aktiivisesti keskusteluun sosiaalisessa mediassa mm. suurimpien vaalitenttien aikaan. tulevaisuusvaalit.fi-sivustolle koottiin liiton tavoitteet, kampanjamateriaali sekä somekeskustelu. Toteutettiin ihana
vaalivideo, jolle kerättiin lukuja kampanjan laajuudesta sekä ehdokkaiden kommentteja piirien vaikutustyöstä.
Palkittiin aktiivisin piiri ja yksittäisiä toimijoita. Toimitettiin piireille flaikkuja sekä vaalikyniä. Erityisesti
flaikkuja jäi runsaasti yli. Piirit tapasivat ehdokkaita erittäin aktiivisesti. Yhteensä ehdokkaista tavattiin 591,
joista 116 pääsi läpi.
TAVOITTEET
4
Lukiolaiset ymmärtävät eduskuntavaalien merkityksen ja tuntevat liiton
eduskuntavaalitavoitteet.
TOIMENPIDE
Toimitetaan opiskelijakunnille kattavat eduskuntavaalipaketit, jotka
rohkaisevat lukiolaisia vaaliaktiivisuutta lisäävään toimintaan.
Toteutetaan lukiolaisille suunnattu ja vaaliaktiivisuuteen kannustava sosiaalisen median kampanja.
TOTEUTUS + TULOS 1-9/2015
Toimitettiin opiskelijakunnille ohjeet paneelin järjestämiseksi esimerkkikysymyksillä, julisteita sekä flaikkuja. Tiedotettiin jäsenkirjeessä Liiton poliittisista kärjistä.
Kampanja toteutettu 18.3.-2.4. julistekampanjana sekä sosiaalisessa mediassa.
OSAVUOSITOIMINTAKERTOMUS 81
TAVOITTEET
5
Lukiopedagogiikka nykyaikaistuu ja
siinä hyödynnetään teknologian luomia
mahdollisuuksia.
TOIMENPIDE
Toteutetaan YTL:n kanssa yhteistyössä kilpailu sähköisiin yo-kirjoituksiin liittyen.
Jatketaan 2014 julkaistavan tulevaisuuspamfletin jalostusta konkreettisiksi poliittisiksi tavoitteiksi ja toimenpiteiksi.
TOTEUTUS + TULOS 1-9/2015
Kilpailua ei ole toteutettu. YTL-yhteistyössä keskitytty vaikuttamaan välipäiviin liittyviin mahdollisiin
uudistuksiin. Pamfletin hyödynnettävyys poliittisessa vaikuttamisessa vähäinen.
TAVOITTEET
6
TOIMENPIDE
Perustetaan koulutuspoliittinen, sosiaalipoliittinen ja nuorisopoLiiton aktiivitoimijat ja jäsenet pääsevät
osallistumaan valtakunnallisen edun-
liittinen jaos ja järjestetään kaikille jäsenille avoimia vaikuttamistyöpajoja.
valvonnan tavoitteiden asetteluun.
Hyödynnetään tarvittaessa liiton aktiivitoimijoista muodostettuja
pop up -työryhmiä edunvalvonnallisissa kysymyksissä.
Osallistetaan jäsenistöä ajankohtaisissa edunvalvonnallisissa
kysymyksissä esimerkiksi kyselytyökaluja ja sosiaalista mediaa
hyödyntäen.
TOTEUTUS + TULOS 1-9/2015
Koulutuspoliittinen jaos osallistui liiton opetussuunnitelmalausunnon laatimiseen. Lisäksi käyty keskustelua mm. sähköisiin ylioppilaskirjoituksiin liittyen. Sosiaalipoliittinen jaos osallistunut opiskelijahuoltoa
sekä hyvinvointia koskevien lausuntojen ja yhteistyötapaamisten valmisteluun, tuottanut opiskelijoiden
asemaa sote-uudistuksessa pohtivan taustadokumentin ja keskustellut mm. opintotuesta ja opiskelijan asumisesta. Nuorisopoliittista jaosta osallistettu mm. eläkekysymysten pohtimisessa. Lisäksi jaos keskustellut
äänestysikärajasta ja visioinut opiskelijan tulevaisuutta seuraavan 15 v. aikana. Asiantuntijat osallistuneet
osaan jaosten kokouksista. Tavoiteohjelman valmistelut toteutettu yhdessä jaosten kanssa.
Ei ole toistaiseksi ollut tarvetta erillisille pop up -työryhmille, vaan on kyetty hyödyntämään kopo-, sopo- ja
nupojaoksia.
Toteutettu jäsenistölle kyselyt opetussuunnitelman perusteista, Abitti-järjestelmästä sekä ylioppilaskokeiden välipäivistä. Lukiolaiset-ryhmän käyttö toistaiseksi lopetettu ja siirrytty käyttämään opiskelijakuntien
ryhmää, jossa kartoitettu opiskelijakuntatoimijoiden näkemyksiä ajankohtaisiin edunvalvontateemoihin.
(Toteutetaan FB-poll vapaaehtoisesta Abitti-kokeilusta 1.10.)
82 OSAVUOSITOIMINTAKERTOMUS
TAVOITTEET
7
Liitto herättää yhteiskunnallista
keskustelua.
TOIMENPIDE
Järjestetään koulutusteemainen keskustelutilaisuus osana Suomi
Areenan ohjelmaa.
Järjestetään nuorille suunnattu TEDxYouth-tapahtuma yhdessä
yritys- ja järjestökumppaneiden kanssa.
Liitto ottaa aktiivisesti kantaa lukiolaisia koskeviin ajankohtaisiin
yhteiskunnallisiin kysymyksiin julkisuudessa.
Järjestetään viestintä- ja mediakoulutus liittojohdolle.
Luodaan ja ylläpidetään toimivia mediakontakteja.
TOTEUTUS + TULOS 1-9/2015
Toteutettiin selvitys kaikkien aikojen ylioppilaille lukiokokemuksista ja lukion kehittämistarpeista. Vastauksia kertyi yli 1000. SuomiAreenalla järjestettiin selvityksen pohjalta keskustelutilaisuus, jossa neljä aktiivi
esitti vaatimuksena lukion kehittämiselle, joita kutsuttiin kommentoimaan Esa Suominen, Marjaana Toiminen, Fatim Diarra sekä Juhani Mykkänen. Keskustelutilaisuuden somenäkyvyys oli kattava ja siitä saatiin
runsaasti positiivista palautetta. Puheenjohtaja oli panelistina OAJ:n tilaisuudessa ja lisäksi esitti kommenttipuheenvuoron SY:n tilaisuudessa. SuomiAreenan yhteydessä järjestettiin 10 aktiiville ns. trainee-ohjelma,
jonka puitteissa koulutetut aktiivit osallistuivat koulutusaiheisiin keskustelutilaisuuksiin. Osallistuneiden
aktiivien palaute oli kiittävää.
Tapahtuman järjestelyt käynnissä yhteistyössä Pääkaupunkiseudun partiolaisten kanssa. Hankittu lisenssi
sekä yhteistyökumppanit tapahtumatilan ja videotuotannon suhteen. Muodostettu vapaaehtoisista SLL:n ja
Päpan toimijoista järjestelytiimit. Jotta aikataulut käyvät yksiin yhteistyökumppaneiden kanssa, itse tapahtuman ajankohdaksi valikoitunut 28.1.2016
Toteutettiin #tulevaisuusvaalit-kampanja eduskuntavaalien yhteydessä. Kampanja sai hyvin näkyvyyttä:
tavattiin 591 ehdokasta, joista 116 tuli valituiksi. Järjestettiin vaikuttamistempaus yhdessä muiden opiskelijajärjestöjen kanssa hallitusneuvotteluiden alkaessa 8.5. Herätettiin keskustelua vaaliaktiivisuudesta Vaalikahviseuraa -tempauksella eduskuntavaalien yhteydessä. Ammattijärjestöjen mielenilmauksen yhteydessä
järjestettiin Tarjoa lukiolaiselle kyyti kirjoituksiin -FB-tapahtuma. Annettu asiantuntija-apua paikallisen
tason mielenilmauksiin ja muihin tapahtumiin, kuten poliittisten nuorisojärjestöjen puheenjohtajien vaalipaneeliin Turussa 15.4.
Viestintä- ja mediakoulutukset järjestetty puheenjohtajistolle 15.1. ja 29.1.
Päätettiin jättää tilaisuus järjestämättä. Liittoa on pyydetty vilkkaasti kommentoimaan ajankohtaisia
lukioaiheita (mm. toisen asteen rakenneuudistukset, oppikirjat), kannanottojen läpimeno on ollut kohtuullisen hyvää ja keväällä koulutusteemojen nostaminen eduskuntavaalien yhteydessä onnistui erinomaisesti.
OSAVUOSITOIMINTAKERTOMUS 83
TAVOITTEET
8
Liitto on vahva vaikuttaja opiskelijaja nuorisojärjestökentällä.
TOIMENPIDE
Ylläpidetään ja kehitetään yhteistyötä muiden opiskelija- ja nuorisojärjestöjen kanssa.
Toimitaan aktiivisesti järjestöissä, joiden jäsen SLL on.
Järjestetään Suomi Areenan yhteydessä sidosryhmätilaisuus
yhteistyökumppaneille ja päättäjille.
TOTEUTUS + TULOS 1-9/2015
Järjestetty yhteistyötapaamisia muiden opiskelijajärjestöjen kanssa mm. eduskuntavaali- ja hallitusohjelmavaikuttamiseen sekä koulutusvientiin liittyen. Erillinen opiskelijärjestöjen yhteistyöseminaari pidettiin 30.3.
Hallitusohjelmavaikuttamisen yhteydessä järjestettiin yhteinen tempaus 8.5. Laadittu yhteisiä kannanottoja
mm. koulutusleikkauksista, opintotuesta ja eläkejärjestelmästä. SAKKI ry:n kanssa tehty tiivistä yhteistyötä
seksuaalioikeuskampanjan suhteen. Tavattu myös muiden sitoutumattomien sekä poliittisten nuorisojärjestöjen edustajia ja tuotu esiin liiton tavoitteita.
Osallistuttu Allianssin työryhmätapaamisiin mm. nuorisotakuuta, nuorisolakia ja osallisuutta koskien. Vaikutettu kesälukioseuran toimintaan sen hallituksessa. Osallistuttu Väestöliiton strategian muodostamiseen,
kevätkokoukseen ja tiivistetty yhteistyötä järjestön kanssa seksuaalioikeuskampanjan myötä.
Sidosryhmätilaisuus järjestetty yhteistyössä OPH:n, Ruokatiedon ja MTK:n kanssa 15.7. Osallistujia n. 70.
Tapahtuma ja sen yhteydessä esiin nostettu kouluruokailu sai huomiota myös mediassa.
TAVOITTEET
9
TOIMENPIDE
Liiton koulutus-, sosiaali- ja
Pidetään aktiivisesti yhteyttä liiton kannalta olennaisiin sidosryhmiin, virkamiehiin, päättäjiin ja muihin henkilöihin ja pidetään
nuorisopoliittiset tavoitteet toteutuvat.
heidät ajan tasalla omista tavoitteistamme.
TOTEUTUS + TULOS 1-9/2015
Tavattu opetus- ja sosiaali- ja terveysministeriä, yksittäisiä kansanedustajia, ministereiden ja kansanedustajien avustajia sekä sitoutumattomien ja poliittisten nuorisojärjestöjen edustajia ennen ja jälkeen vaalien.
Pidetty yhteyttä mm. OKM:n, STM:n, OPH:n, YTL:n, THL:n ja Kelan virkamiehiin sekä muihin sidosryhmiin.
Välitetty tietoa niin päättäjille, virkamiehille kuin muillekin sidosryhmille liiton tavoitteista. Lähetetty
istuntokauden alkaessa 7.9. kansanedustajille kirje, jossa kerrottaan ajankohtaisista asioista. Puheenjohtaja
ja asiantuntijat osallistuneet mm. OKM:n rakennekehitystyöryhmän, korkeakoulujen opiskelijavalintojen
kehittämistyöryhmän, OPH:n OPS-työryhmän, YTL:n lukiotyöryhmän, Tulevaisuuden peruskoulu -ryhmän,
Elinikäisen ohjauksen kehittämistyöryhmän, Kelan opiskelija-asiakasraadin, OKM:n opintotuen neuvottelukunnan, lapsiasianeuvottelukunnan, THL:n kouluterveyskyselyn asiantuntijaryhmän, Studia Generalia
-ohjausryhmän, Right to Choose -hankkeen ohjausryhmän, Nuorisotakuu-teemaryhmän ja Hyvä Koulu
-työryhmän toimintaan. Lisäksi liitto on kannustanut piirejä tapaamaan kansanedustajia, tarjonnut tähän
tausta-aineiston ja avustanut yksittäisissä tapaamisvalmisteluissa.
84 OSAVUOSITOIMINTAKERTOMUS
TAVOITTEET
10
Jäsenet ovat tietoisia Liiton
edunvalvontatyöstä.
TOIMENPIDE
Tiedotetaan Liiton edunvalvontatyöstä lukio.fi:ssä, sosiaalisessa
mediassa sekä jäsenkirjeissä.
Vahvistetaan edunvalvonnan näkyvyyttä ja läsnäoloa sosiaalisessa
mediassa.
TOTEUTUS + TULOS 1-9/2015
Kaikki kannanotot, lausunnot ja edunvalvontatiedotteet julkaistu nettisivuilla ja somessa. Tiedotettu jäsenkirjeen yhteydessä sekä FB-ryhmissä edunvalvonta-asioista. Aktiiveille suunnattuun kirjeeseen lisätty
edunvalvontakuulumiset. Osallistettu jäseniä avoimien kyselyjen kautta opetussuunnitelman perusteisiin,
Abitti-koejärjestelmään ja ylioppilaskokeiden aikataulutukseen liittyen.
Tuotu eduskuntavaalien yhteydessä vaaliteemoja esiin sosiaalisessa mediassa kuvien, videon ja Tulevaisuusvaalit-nettisivujen kautta. Kohdistettu julkisia viestejä keskeisille poliitikoille vaalien jälkeen. Lukiolaisopasta esittelevä ”Tiesitkö, että...” -kuvakampanja (8 kuvaa) somessa 28.9.-16.11. Haettu näkyvyyttä kaikille
kannanotoille ja lausunnoille somessa.
TAVOITTEET
11
Herätetään keskustelua lukiolaisten
kokemasta seksuaalisesta häirinnästä.
TOIMENPIDE
Käynnistetään tiedotuskampanja yhteistyössä muiden järjestöjen
kanssa.
TOTEUTUS + TULOS 1-9/2015
”Puhutaan panemisesta” -kampanjan rakennus käynnissä. Asiantuntijatahoiksi hankittu Väestöliittö, THL
ja Seta. Tuotettu ja valmisteltu kampanjasisältöjä yhdessä asiantuntijoiden kanssa. Kampanjassa esiintyviä
nuoria ilmoittautunut 30.9. mennessä 50. Nettisivujen ja visuaalisen ilmeen työstö meneillään. Kampanjavideoiden kuvaus syksyn 2015 aikana, kampanja ulos vuodenvaihteessa 2015-2016.
OSAVUOSITOIMINTAKERTOMUS 85
1.2 Paikallinen edunvalvonta
TAVOITTEET
1
TOIMENPIDE
Piiritoimijoille tarjotaan edunvalvontakoulutusta läpi vuoden.
Paikallinen edunvalvonta on
Piiritoimijat koulutetaan jalkauttamaan valtakunnallisia edunval-
asiantuntevaa ja ajankohtaista.
vontatavoitteita paikalliselle tasolle.
Piirit suunnittelevat ja seuraavat paikallista edunvalvontaa edunvalvontatyötä tekevien toimihenkilöiden kanssa läpi vuoden.
Tuetaan piirejä paikallisten toimijoiden, kuten koulutoimenjohtajien tai nuorten kuulemiselimien tapaamisessa.
Päivitetään tapaamispohjia ja argumenttipatteristoja paikallisen
edunvalvonnan tueksi.
TOTEUTUS + TULOS 1-9/2015
Jokaisella aktiivitapahtumalla on tarjottu edunvalvontakoulutusta.
#tulevaisuusvaalit-kampanjan avulla piiritoimijat jalkautuivat tekemään eduskuntavaalien vaikuttamistyötä
ympäri Suomen. Kampanja onnistui hyvin, ja piirit tapasivat yhteensä 591 eduskuntavaaliehdokasta 3 kk
sisällä. Lisäksi palautteen mukaan kampanjassa työskentely XXX
Kaikille piireille on tehty omat, aluekohtaiset mediaseurannat, jotka on kustomoitu piirin tarpeisiin sopiviksi.
Talvipäivillä ja kevään Watereilla järjestettiin tähän liittyvää koulutusta. Vastattu tiedusteluihin ja annettu
toimintaohjeita yksittäisissä kysymyksissä.
Kannustettu erityisesti kansanedustajien tapaamiseen laatimalla ohjeistukset sekä parin kuukauden välein
päivitettävä sisältöpaketti.
TAVOITTEET
2
Liitto reagoi yksittäisissä kouluissa
ilmenneisiin ongelmiin.
TAVOITTEET
3
Piirit seuraavat aktiivisesti alueensa
edunvalvonnallista tilannetta ja osaavat
reagoida siihen.
TOIMENPIDE
Koulukäynneillä ja lukiokummitoiminnan kautta kerättyä tietoa
hyödynnetään paikallisessa edunvalvonnassa.
TOIMENPIDE
Tuetaan piirijärjestöjä yhteistyön tekemisessä muiden paikallisten
toimijoiden kanssa.
Ylläpidetään ja päivitetään paikallisen edunvalvonnan materiaalipankkia aktiivioppaassa.
TOTEUTUS + TULOS 1-9/2015
Tuettu piirejä mm. alueellisen opiskelijakyselyn laatimisessa (PIP)
Aktiivioppaan edunvalvonta-osio päivitettiin samalla kun koko muukin opas.
86 OSAVUOSITOIMINTAKERTOMUS
TAVOITTEET
4
Paikallinen edunvalvonta on
luonnollinen osa koko liiton
edunvalvonnan kokonaisuutta.
TOIMENPIDE
Tiivistetään yhteydenpitoa keskustoimistolla edunvalvontatyötä
tekevien ja piirien edunvalvontavastaavien välillä.
Parannetaan paikallisen edunvalvonnan yhteistä keskustelufoorumia ja piirien edunvalvontavastaavien yhteistyötä.
TOTEUTUS + TULOS 1-9/2015
Luettu ja kommentoitu lukuisia piirien mielipidekirjoituksia, jotka ovat menneet hyvin läpi paikallismediassa.
Neuvottu miltei viikottain myös yksittäisissä edunvalvontatapauksissa
TAVOITTEET
5
TOIMENPIDE
Tuetaan piirejä pitkän aikavälin edunvalvontasuunnitelmien
Paikallinen edunvalvonta on
luomisessa ja toteuttamisessa.
pitkäjänteistä.
Hyödynnetään piirien raportointia edunvalvontavastaavien
perehdyttämisessä.
TAVOITTEET
6
Piirit näkyvät eduskuntavaaleissa 2015.
TOIMENPIDE
Toteutetaan paikallisen tason eduskuntavaalikampanja
piirijärjestöjen voimin.
1.3 Kansainvälinen toiminta
TAVOITTEET
1
Kansainvälinen toiminta edistää liiton
kantojen etenemistä Euroopan tasolla.
TOIMENPIDE
Liitto seuraa Euroopan Unionin koulutuspolitiikkaa ja vaikuttaa
aktiivisesti kansainvälisten sidosryhmiensä kantoihin ja linjoihin.
Liitto vaikuttaa aktiivisesti eurooppalaisen kattojärjestönsä OBESSUn kantoihin ja linjoihin.
Liitto edistää yhteistyötä kotimaisten kansainvälistä toimintaa
harjoittavien sidosryhmien ja poliittisten tahojen kanssa.
TOTEUTUS + TULOS 1-9/2015
SLL:n eurooppalainen kattojärjestö OBESSU on vaikuttanut sidosryhmiensä kantoihin ja linjoihin.
SLL toi OBESSU:n liittokokoukseen noin 10 aloitetta koskien tavoiteohjelmaa, sääntöjä ja strategiaa. Näistä
puolet hyväksyttiin.
Osallistuttiin PNN:n kevätkokoukseen.
OSAVUOSITOIMINTAKERTOMUS 87
TAVOITTEET
2
Kansainvälinen toiminta on tunnettua
ja arvostettua liiton toimijoiden
TOIMENPIDE
keskuudessa.
Kansainvälisen jaoksen toimintaa kehitetään ja aktiiveille tiedotetaan kansainvälisestä toiminnasta.
TOTEUTUS + TULOS 1-9/2015
Luotiin kansainväliselle jaokselle uusi strategia, jonka toteutus aloitettu jo.
TAVOITTEET
3
Liitolla on toimivat yhteydet muihin
opiskelijajärjestöihin Euroopassa.
TOIMENPIDE
Liitto luo ja ylläpitää verkostoja muiden eurooppalaisten toisen
asteen opiskelijajärjestöjen kanssa.
Liitto järjestää Nordic School Student Networkin (NSSN) tapaamisen Suomessa.
Jokaisessa NSSN:n tapahtumassa on liiton edustus läsnä.
TOTEUTUS + TULOS 1-9/2015
Luodaan jatkuvasti kahdenkeskeisiä suhteita eurooppalaisten opiskelijajärjestöjen kanssa. Ollaan vierailtu
Viron ja Norjan sisarjärjestöjen liittokokouksissa. Vieraillaan vielä Serbian sisarjärjestön liittokokouksessa.
SLL järjesti NSSN:n tapaamisen Suomenlinnassa 1.-3.2. Tapaamiseen osallistui noin 20 nuorta opiskelijajärjestövaikuttajaa ympäri Pohjoismaita.
Tulee toteutumaan kaikilla kolmella tapahtumalla.
TAVOITTEET
4
Liitto on tunnettu ja arvostettu toimija
OBESSUssa.
TOIMENPIDE
Liitto osallistuu jokaiseen OBESSUn tapahtumaan.
OBESSUn tapahtumiin osallistuvat liiton edustajat koulutetaan ja
perehdytetään perusteellisesti.
TOTEUTUS + TULOS 1-9/2015
Toteutuu. Osallistutaan kaikille kuudelle tapahtumalle.
Jaoksen puheenjohtaja on briiffannut jokaisen tapahtumalle lähtevän.
88 OSAVUOSITOIMINTAKERTOMUS
TAVOITTEET
5
Kansainvälinen toiminta on pitkä‑
jänteistä, vuorovaikutuksellista ja
tavoitteellista.
TOIMENPIDE
Raportoidaan ja arkistoidaan toiminta kansainvälisillä kentillä.
Jalkautetaan aktiivisesti kansainvälisiltä kentiltä omaksuttuja
hyviä käytänteitä liiton toimintaan ja toisinpäin.
Arvioidaan liiton kansainvälisen edunvalvonnan strategian toteutumista liiton muun strategiatyön arvioinnin yhteydessä.
TOTEUTUS + TULOS 1-9/2015
Kansainvälinen jaos raportoi toimintaansa kansainvälisillä kentillä raportointilomakkeen avulla. Loppuvuoden ajan raportointi tulee näkymään myös SLL-aktiiveissa.
–––
Liian abstraktit tavoitteet.
1.4 Julkaisu- ja tutkimustoiminta
TAVOITTEET
1
Liiton julkaisut tarjoavat ajankohtaista
tietoa lukiolaisuudesta.
TOIMENPIDE
Hyödynnetään olemassa olevien tutkimusten tuloksia julkaisuissa.
TOTEUTUS + TULOS 1-9/2015
Vuoden 2015 aikana ei uusia julkaisuja, vaan keskitytty lukiolaisbarometrin suunnitteluun. Suurin osa
omista viime vuosien julkaisuista edelleen ajankohtaisia ja jatkuvassa käytössä eduvalvontatyön tukena.
TAVOITTEET
2
Sidosryhmät tuntevat liiton julkaisut.
TOIMENPIDE
Nostetaan yhteiskunnalliseen keskusteluun teemoja julkaisujen
pohjalta.
TOTEUTUS + TULOS 1-9/2015
Liiton julkaisuja käytetty aktiivisesti vuoden 2015 aikana laadittujen lausuntojen, kannanottojen ja muiden
ulostulojen taustalla. Jaettu julkaisuja sidosryhmille, ja muun muassa Suomen opinto-ohjaajat, Suomen yrittäjät ja Oikeusministeriö hyödyntäneet niitä toiminnassaan ja julkaisuissaan.
OSAVUOSITOIMINTAKERTOMUS 89
TAVOITTEET
3
30-vuotisjuhlavuosi kasvattaa liiton
tunnettuutta yhteiskunnassa.
TOIMENPIDE
Julkaistaan liiton 30-vuotisjuhlajulkaisu ja järjestetään juhlaseminaari liittokokouksen yhteydessä.
TOTEUTUS + TULOS 1-9/2015
Julkaisu julkaistaan liittokokouksessa. Juhlaseminaariin on kutsuttu satakunta yhteiskunnallista vaikuttajaa. Juhlapuhujana on opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen.
TAVOITTEET
4
Liitto on vahvasti mukana tuottamassa
nuoria koskevaa tietoa.
TOIMENPIDE
Valmistellaan Lukiolaisbarometri-tutkimuksen tekemistä yhdessä
Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö Otuksen kanssa.
TOTEUTUS + TULOS 1-9/2015
Järjestetty tapaamiset Otuksen kanssa kesä- ja syyskuussa. Suunniteltu alustavasti lukiolaisbarometria ja sen
toteutusta. Asiaan vaikuttaa kuitenkin lukion rahoitusjärjestelmäuudistukseen mahdollisesti sisällytettävä
opiskelijapalaute, josta pyritään hankkimaan lisätietoja ennen lukiolaisbarometrin toteuttamispäätöstä.
90 OSAVUOSITOIMINTAKERTOMUS
LIITE NRO.8
ALOITTEET JA VASTAUKSET
ALOITE 1:
Liiton huomioitava piirien väliset eroavaisuudet jatkossa paremmin
Suomen Lukiolaisten Liitolla on 11 piirijärjestöä ja
Me Uudenmaan piirissä kuitenkin hahmotamme,
yksi jäsenjärjestö, jotka tekevät SLL:n edunvalvonta-,
että jäsenmaksupalautusten muuttaminen täysin
palvelu- ja järjestötoimintaa paikallisella tasolla. Vah-
jäsenmääräperusteiseksi olisi huono ja lyhytnäköinen
vat piirijärjestöt ovat oleellinen osa liiton hallintora-
ratkaisu. Tällaista mallia on SLL:ssä jo kerran kokeiltu
kennetta ja mahdollistavat harrastetoiminnan SLL:ssä
ja sitä muutettiin, koska se ei toiminut. Ehdotamme-
yhä useammalle lukiolaiselle. Valitettavasti lukioiden
kin kompromissimallia, jossa osa jäsenmaksupalau-
epätasainen jakautuminen kartalla johtavat niin
tuksista olisi kaikille piireille samansuuruinen, mutta
maantieteelliseltä kooltaan että jäsenmäärältään er
osa jaettaisiin jäsenmäärän mukaisesti.
ilaisiin piireihin. Onkin perin ikävää, että liitto tästä
huolimatta kohtelee piirijärjestöjä samanlaisina.
Olemme Uudenmaan piirissä huomanneet, että
Aloitteen hyväksyessään liittokokous velvoittaa
vuoden 2016 liittohallitusta laatimaan seuraavaa liittokokousta varten esityksen, että jäsenmaksupalau-
valitettavan usein liitto keskittyy vain pienempien
tusten jakamista muutettaisiin siten, että kaikki piirit
piirien ongelmiin ja sivuuttaa täysin isojen piirien
saisivat osan siitä samansuuruisena, mutta osa siitä
erityistarpeet. Jäsenmaksupalautusten jakaminen
määräytyisi jäsenmäärän mukaisesti.
piirien välillä on yksi suurimmista kokemistamme
epäoikeudenmukaisuuksista. Tällä hetkellä jäsen-
Kasper Sukselainen,
maksupalautukset jaetaan piirien välillä tasan, mikä
Uudenmaan piirin puheenjohtaja
johtaa siihen, että pienemmillä piireillä on enemmän
rahaa käytettävissä per jäsen kuin isommilla piireillä.
Isot piirit tarvitsisivat siis enemmän resursseja, jotta
Vastaus Kasper Sukselaisen aloitteeseen:
voisivat järjestää suhteessa samantasoista toimintaa
Liittohallitus kiittää aloitteen tekijää aktiivisuudesta.
suuremman jäsenmäärän vuoksi. Eikö olisi absurdia,
Liittohallitus on aloitteen tekijän kanssa samaa mieltä
jos esimerkiksi valtio antaisi jokaiselle maakunnalle
siitä, että jokaiselle piirille on taattava riittävät resurs-
yhtä paljon rahaa julkisen liikenteen järjestämiseen?
sit laadukkaaseen toimintaan. Liittohallitus kuitenkin
Me Uudenmaan piirissä pelkäämme, että liitto ei
katsoo, että nykyisellä jäsenmaksupalautusmallilla
tavoita niin montaa lukiolaista kuin se voisi. Liiton
kaikkien piirien perustoiminta, muun muassa kou-
rajallisten resurssien johdosta tästä tulee loppujen
lukäyntien järjestäminen, pystytään varmistamaan
lopuksi arvovalintakysymys: haluaako liitto saavut-
parhaiten. Sen sijaan esimerkiksi tulostavoiterahoi-
taa lukiolaisia mahdollisimman laajalta alueelta vai
tuksen perusteita voisi tarkastella uudelleen esimer-
haluaako se saavuttaa mahdollisimman monta luki-
kiksi suhteessa toiminnan volyymiin. Liittohallitus
olaista? Uudenmaan lukiolaiset kannattavat näistä
ehdottaa, että vuoden 2016 liittohallitus ja piiritoimi-
jälkimmäistä, joka onnistuu jos liitto painottaisi
kunta ottavat tehtäväkseen valmistella uuden tulosta-
resurssejaan enemmän jäsenmäärältään suurempiin
voitemallin.
piireihin.
ALOITTEET JA VASTAUKSET 91
ALOITE 2:
”Lukioiden tulee muuttua uskonnollisesti neutraaleiksi. Kouluaikana järjestettävät uskonnolliset tilaisuudet
tulee poistaa tai siirtää kouluajan ulkopuolelle. Tilaisuudet tulee korvata lukion yhteishenkeä nostattavilla
tapahtumilla, eikä niiden kesto saa ylittää merkittävissä määrin korvattujen tilaisuuksien pituuksia.
Lukio-opiskelijoiden uskonnonvapauksien täytyy toteutua täydellisinä.”
Perustelut
1. Lukio-opiskelijoiden uskonnonvapaus
Otteita:
Oikeusasiamiehen Jussi Pajuojan päätöksessä
5.11.2011 todetaan: ”Uskonnonharjoittamiseksi katsottava toiminta on koulussa vapaaehtoista kaikille
Suomen perustuslaissa kohdassa 11§ todetaan: ”Jokai-
riippumatta siitä, kuuluuko henkilö kirkkoon vai ei.
sella on uskonnon ja omantunnon vapaus.
Laissa ei ole asiasta nimenomaista mainintaa, mutta
Uskonnon ja omantunnon vapauteen sisältyy
Opetushallituksen tiedotteessa ja koululainsäädäntöä
oikeus tunnustaa ja harjoittaa uskontoa, oikeus
käsittelevässä oikeuskirjallisuudessa on tämä seikka
ilmaista vakaumus ja oikeus kuulua tai olla kuulu-
todettu”
matta uskonnolliseen yhdyskuntaan. Kukaan ei ole
velvollinen osallistumaan omantuntonsa vastaisesti
uskonnon harjoittamiseen.”
Euroopan ihmisoikeussopimus, 9. artikla: ”Jokai-
Nykyinen tilanne on se, että uskonnolliset tilaisuudet (uskonnolliset aamunavaukset, jumalanpalvelukset ja niin edelleen) ovat sallittuja lukioissa, mutta
sella on oikeus ajatuksen-, omantunnon- ja uskon-
niitä ei ole pakko järjestää. Niiden tulee kuitenkin
nonvapauteen. Tämä oikeus sisältää vapauden
olla vapaaehtoisia, ja vapaaehtoisuudesta tulee olla
vaihtaa uskontoa tai uskoa ja vapauden tunnustaa
tiedotettu niin, että vapaaehtoisuus on todellista.
uskontoaan tai uskoaan joko yksin tai yhdessä mui-
Uskonnollisiin tilaisuuksiin osallistumattomille
den kanssa julkisesti tai yksityisesti jumalanpalveluk-
opiskelijoille tulee järjestää tilaisuuden ajaksi muuta
sissa, opettamalla, hartaudenharjoituksissa ja uskon-
toimintaa.
nollisin menoin.”
Todellisuudessa lukiot noudattavat nykyisiäkin
Ote apulaisoikeuskansleri Mikko Puumalaisen
ohjeita vaihtelevasti. On tapauksia, joissa opiskeli-
päätöksestä kanteluun uskonnon harjoittamisesta
joille ei tarjota ollenkaan vaihtoehtoa jättäytyä pois
kouluissa (24.3.2014): ”EIT [Euroopan ihmisoikeus-
uskonnollisista tilaisuuksista, vaan kaikki opiskelijat
tuomioistuin] on muun muassa todennut, että EIS:n
pakotetaan osallistumaan. Voi myös olla, että vapaa-
[Euroopan ihmisoikeussopimuksen] 9 artiklan vapaus
ehtoisuus käy ilmi vasta, kun opiskelija tiedostaa
tunnustaa tai olla tunnustamatta uskoa perusti yksi-
oikeutensa ja vaatii niiden toteuttamista. Valitet-
lölle oikeuden siihen, ettei hänen tarvinnut paljas-
tavasti opiskelijoilla on monesti hämärän peitossa
taa uskoaan tai uskonnollisia vakaumuksiaan eikä
muun muassa uskonnolliset oikeutensa, eikä vapau-
käyttäytyä sellaisella tavalla, että siitä voitiin päätellä,
tusta osata vaatia. Joissain tapauksissa myös opis-
oliko hänellä sellaisia vakaumuksia. Siten artikla
kelijoita lainvastaisesti painostetaan osallistumaan
koski myös henkilöä, joka ei ollut uskossa ja tähän
uskonnollisiin tilaisuuksiin, tai opiskelijoille tarjottu
vapauteen puututtiin, jos valtio sai aikaan tilanteen,
vaihtoehto tilaisuudelle on riittämätön, tai ristirii-
jossa henkilö joutui suoraan tai välillisesti paljasta-
dassa yhdenvertaisuuslain (8§) kanssa (esimerkiksi
maan sen, että hän ei ollut uskossa (Grzelak -tapaus
ulkopuolisten kouluaika on pitempi kuin tilaisuuteen
15.6.2010 ja esim. Sinan Isik v. Turkki -tuomio 2010,
osallistuvien). Apulaisoikeusasiamies Petri Jääske-
erit. Kohdat 41–53)”
läinen on myös todennut päätöksessään 27.2.2004:
92 ALOITTEET JA VASTAUKSET
”Mikäli uskontokuntaan kuulumattomat sijoitus-
kuin koulupäivän aikana järjestettäviä ja koulutyöhön
järjestelyistään huolimatta edelleen ovat näkö- tai
liittymättömiä tilaisuuksia en kuitenkaan pidä edellä
kuuloyhteydessä uskonnonharjoitustilaisuuteen, jää
mainitulla tavalla ongelmallisina.”
uskonnonvapauden toteutuminen ainoastaan näennäiseksi.” Esimerkiksi allekirjoittanut on havainnut
Perustuslakivaliokunnan mietinnössä 10/2002
kotialueellaan Pohjanmaalla useita kouluja, joissa
todetaan, että juhlatraditiot ovat osa suomalaista
edes nykyisiä velvoitteita ei noudateta lukioissa.
kulttuuria, eikä niitä voi esimerkiksi niihin sisältyvän
Ongelmaa esiintyy kuitenkin ympäri maata.
yksittäisen virren laulamisen johdosta pitää uskonnon harjoittamiseksi katsottavina tilaisuuksina.
Kuitenkin, vaikka uskonnollisten tilaisuuksien
Apulaisoikeuskansleri Puumala toteaa asiaan aiem-
suhteen noudatettaisiin nykyään vallitsevia asian-
min mainitussa päätöksessään: ”On syytä huomata
mukaisia toimia, eli tiedotusta, vapaaehtoisuutta ja
kuitenkin, että valiokunnan lausuman voi katsoa kos-
muun toiminnan järjestämisestä, ovat tilaisuudet
kevan sitä, millä perusteella yksittäistä tilaisuutta on
silti ongelmallisia opiskelijoiden uskonnonvapau-
syytä luonnehtia. Vaikka yksittäinen virsi ei valiokun-
den kannalta. Todennäköisesti poikkeuksetta tilai-
nan mielestä tilaisuutta muutakaan uskonnon har-
suuksiin osallistumaton oppilas joutuu tilanteisiin,
joittamiseksi, voi tällaisella yksittäisellä virrellä siitä
joissa hän joutuu mahdollisesti vasten tahtoaan
huolimatta olla merkitystä uskonnonvapauden näkö-
paljastamaan oman uskonnollisen vakaumuksensa,
kulmasta.” Näillä puheenvuoroilla on pitkälti viitattu
mikä rikkoo hänen uskonnonvapautta yllä lainatun
keskusteluun suvivirrestä koulujen päätösjuhlissa.
Euroopan tuomioistuimen päätöksen (otteessa Puu-
Niiden säilyttämistä on perusteltu perinteillä. Kui-
malaisen päätöksestä) mukaisesti. Tällaiset tilanteet
tenkin Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on toden-
johtavat helposti myös epäsuoraan paineeseen osal-
nut, että oikeus säilyttää perinteitä ei voi tarkoittaa
listua uskonnollisiin tilaisuuksiin. Onkin selvää, että
sitä, että oppilaiden/opiskelijoiden uskonnonvapaus
nykyään lukioissa on arkipäivää, että lukio-opiskeli-
jätetään huomioimatta. Lisäksi näen, että Suvivirsi
joiden oikeutta uskonnonvapauteen rikotaan. Apulai-
on uskonnollisista ongelmista lukioissa vähäisempiä.
soikeuskansleri Mikko Puumalainen totesi päätökses-
Suurempia ongelmia ovat jumalanpalvelukset, uskon-
sään 24.3.2014:
nolliset aamunavaukset ja muuten vahvasti uskonnolliset tilaisuudet. Näiden pitäminen traditioina,
”Sekä positiivisen että negatiivisen uskonnonva-
joita lukioiden pitäisi edistää, silläkin todennäköisellä
pauden kannalta ja EIT:n oikeuskäytäntö huomioon
uhalla, että jonkun uskonnonvapautta rikotaan, on
ottaen kouluissa tehtäviä julkisen vallan neutraali-
mielestäni kyseenalainen näkemys. Ei ole perusteita,
suuden ja uskonnonvapauden yhteensovittamiseen
minkä takia juuri nämä olisivat tärkeitä suomalaisia
tähtääviä järjestelyitä perustellumpaa olisi se, että
perinteitä, joita lukioissa pitäisi olla.
kouluissa ei lainkaan järjestettäisi opettajien tai
muun koulun henkilökunnan taikka seurakunnan
Euroopan ihmisoikeussopimuksen 9 artiklassa
työntekijän johtamia tilaisuuksia, joissa on tietyn
todetaan myös: ”Henkilön vapaudelle tunnustaa
vakaumuksen mukaista sisältöä. Näkemykseni
uskontoaan tai uskoaan voidaan asettaa vain sellaisia
mukaan kouluissa nykyisessä muodossaan järjestet-
rajoituksia, joista on säädetty laissa ja jotka ovat vält-
tävät uskonnolliset tilaisuudet ovat ongelmallisia jul-
tämättömiä demokraattisessa yhteiskunnassa yleisen
kisen vallanneutraalisuuden sekä yhdenvertaisuuden
turvallisuuden vuoksi, yleisen järjestyksen, terveyden
edistämisvelvollisuuden näkökulmasta. Sellaisia tilai-
tai moraalin suojaamiseksi, tai muiden henkilöiden
suuksia, joissa on esimerkiksi yhteisiä hiljentymis-
oikeuksien ja vapauksien turvaamiseksi”. Saman sopi-
hetkiä, joissa mikään uskonto tai vakaumus ei nouse
muksen ensimmäisessä lisäpöytäkirjassa kohdassa
opettajien johdolla erikseen esille, taikka muulloin
2§ todetaan: ”Hoitaessaan kasvatuksen ja opetuksen
ALOITTEET JA VASTAUKSET 93
alalla omaksumiaan tehtäviä valtion tulee kunnioit-
Valtioilla on siis kiistattomasti velvollisuus toimia
taa vanhempien oikeutta varmistaa lapsilleen heidän
neutraalisti elämänkatsomuksien ja uskontojenkin
omien uskonnollisten ja aatteellisten vakaumustensa
kohdalla, ja täten tämä sama pätee myös kuntiin,
mukainen kasvatus ja opetus”. Ensimmäisen koh-
jotka järjestävät usein lukiokoulutusta. Kuten apu-
dan mainittuja erikoistapauksia ei lukiotoiminnassa
laisoikeuskansleri Puumalainen aiemmin lainatussa
tapahdu, eikä lukio-opiskelijoiden uskonnonva-
tekstissään totesikin, on nykyinen tilanne kyseenalai-
pauden rikkomista voi perustella siinä mainituilla
nen ja ongelmallinen julkisen vallan neutraalisuus-
syillä. Jälkimmäinen lainaus ei myöskään oikeuta
velvollisuuden ja yhdenvertaisuuden edistämisvel-
oikeuksien rikkomiseen, muun muassa aiemman
vollisuuden johdosta. On mielestäni kyseenalaista,
mainitun oikeusasiamiehen Jussi Pajuojan päätöksen
että lukio, jonka pitäisi vaalia objektiivisuuden ja
mukaisesti. Lisäksi Suomen perustuslaissa mainitaan
riippumattoman tiedon periaatteita, tekee tällaisia
kohdassa 6§: ”Lapsia on kohdeltava tasa-arvoisesti
ratkaisuja, jotka selvästi suosivat tiettyä elämänkatso-
yksilöinä, ja heidän tulee saada vaikuttaa itseään kos-
musta. Jatkuvat uskonnolliset aamunavaukset nimen-
keviin asioihin kehitystään vastaavasti”.
omaan yhdeltä tietyn elämänkatsomuksen edustajilta
ei ole neutraalisuutta. Lukion ei tule yrittää vaikuttaa
Uskonnon- ja omantunnonvapaus on yksi tärkeim-
opiskelijoidensa mielipiteisiin, vaan antaa pohja
mistä perusoikeuksista, mitkä kuuluvat jokaiselle
niiden henkilökohtaiselle muodostamiselle. Suomen
suomalaiselle. Näenkin, ettei Suomen Lukiolaisten
Lukiolaisten Liitto on linjannut, että on puoluepo-
Liitto voi tyytyä katsomaan vierestä, kun heidän edus-
liittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton, ja samaa
tamiensa opiskelijoiden ihmisoikeuksia rikotaan.
tulisi mielestäni myös lukioiden noudattaa. En näe
Tekemättömyys olisi hiljaisen hyväksynnän anta-
mitään järkisyytä, minkä takia lukioiden tulisi sallia
mista toiminnalle.
olla oikeudellisestikin kyseenalaisesti suosiva toisia
2. Valtion, kuntien ja lukioiden puolueettomuus
”Perusoikeusuudistusta koskevan hallituksen esityksen mukaan 6 §:stä seuraa julkisen vallankäyttöön
uskontoja tai poliittisia asioita kohtaan. Se ei kuulu
neutraalisuuteen ja yhdenvertaisuuteen pyrkivän
sivistysvaltion koulutuksen ominaisuuksiin.
kohdistuva velvoite kohdella tasapuolisesti kaikkia
3. Tiivistys
uskonnollisia yhdyskuntia tai maailmankatsomuk-
Nykyinen tilanne johtaa helposti lukio-opiskelijoiden
sellisia suuntauksia (HE 309/1993 vp, s. 55). ” (Mikko
uskonnonvapauksien loukkaamiseen. Uskonnollisia
Puumalainen)
tilaisuuksia on vaikea järjestää niin, ettei näin tapah-
”Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on uskonnon
tuisi, ja edes nykyisiä vaatimuksia ei monissa kou-
ja omantunnonvapautta kouluissa koskevissa tuo-
luissa täytetä. Muutoksen tarve on huomioitu myös
mioissaan arvioinut tapauksia ensisijaisesti Euroopan
virallisella tasolla, eikä niin sanotuilla perinteilläkään
ihmisoikeussopimuksen ensimmäisen lisäpöytäkirjan
voi oikeutetusti puolustaa suurimpia ongelmakohtia.
2 artiklan kannalta. Tuomioistuin on toisaalta kui-
Lisäksi nykyinen tilanne tekee lukioiden objektiivi-
tenkin painottanut, että tätä määräystä on luettava
suudesta ja puolueettomuudesta, sekä suomalaisten
etenkin sopimuksen 9 artiklan valossa, jossa turvataan
yhdenvertaisuudesta kyseenalaisia. Tasapuolinen ja
myös negatiivinen uskonnonvapaus ja [huomaa:] ase-
neutraali lukio ei anna millekään elämänkatsomuk-
tetaan sopimusvaltioille velvoite neutraalisuuteen ja
selle, uskonnolle tai poliittiselle aatteelle tai puo-
puolueettomuuteen (ks. Lautsi ym. v. Italia, 18.3.2011,
lueelle erityisasemaa muihin nähden. Muutokselle on
tuomion kohdat 59—60 ja Folgerø ym. v. Norja,
järkisyiden lisäksi (ja niiden johdosta) myös juridiset
29.6.2007, tuomion kohta 84 a)” (perustuslakivalio-
perusteet.
kunnan mietintö)
94 ALOITTEET JA VASTAUKSET
Lähteet:
Euroopan ihmisoikeussopimus: https://www.finlex.fi/fi/sopimukset/sopsteksti/1999/19990063
Suomen perustuslaki: http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990731
Oikeusasiamies Jussi Pajuojan päätös: http://www.uskonnonvapaus.fi/lait/oa-2011-05-11.html
Suomen yhdenvertaisuuslaki: http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2014/20141325#L3P8
Perustuslakivaliokunnan mietintö: https://www.eduskunta.fi/FI/Vaski/sivut/trip.aspx?triptype=ValtiopaivaAsiakirjat&docid=pevm+2/2014
Apulaisoikeuskanslerin päätös: http://www.okv.fi/media/uploads/ratkaisut/ratkaisut_2014/okv_230_1_2013.pdf
Kimmo Niinimäki
Vastaus Kimmo Niinimäen aloitteeseen:
Liittohallitus kiittää aloitteentekijää perusteellisesta valmistelusta. Liittohallitus katsoo, että aloitteen sisältö
liittyy suoraan liittokokouksessa käsiteltävän tavoiteohjelman sisältöön ja kehottaa aloitteentekijää ottamaan
asian esille osana tavoiteohjelmatyöskentelyä.
ALOITE 3:
Kurssien suoritus järkeväksi / YO-arvosanat tasa-arvoisiksi / Uskonnon opetuksen korvaaminen
uskontotiedolla / Todellinen maksuton koulutus / Pakkoruotsi pois / Lukiolinja lisäykset eri aloille
Kurssien suoritus järkeväksi
Lukion kurssien pääsääntöinen tarkoitus on opettaa
Piilonumeroarvio on normaali numeroarviointi,
sen sisältö opiskelijalle ja arvioida tämän opetuksen
mutta se ei vaikuta opiskelijan keskiarvoon. Ongel-
menestys. Opetuksen menestyksen arvion tulee ensi-
mana tässä on mahdollinen väärinkäyttö, joten
sijaisesti olla opiskelijalle itselleen suuntaa antava
piilonumeroarvioidusta kurssista ei saa kurssia.
hänen omasta osaamisestaan. Kurssien numeroar-
Kyseistä menetelmää voidaan vielä soveltaa kurssien
vio vaikuttaa kuitenkin suoraan opiskelijan lukion
suoritusten jälkeenkin, koska opiskelijan ei tulisi
päättötodistuksen keskiarvoon, ja täten AMK-pääsy-
tuntea katumusta siitä, että suoritti kurssin loppuun,
kelpoisuuteen. Lukion ensisijainen tehtävä varsinkin
joka vaikuttaa haitallisesti hänen tulevaisuuteen,
yleislinjalla on tarjota opiskelijalle yleissivistävää
esimerkiksi jos opiskelija saa syventävästä tai sovel-
opetusta.
tavasta kurssista huonon arvosanan, voi hän muuttaa
Mikä motivoisi opiskelijaa ottamaan kurssin,
joka on täysin valinnainen ja käsittelee hänelle
arviointimenetelmää niin, että se ei vaikuta hänen
keskiarvoonsa.
täysin uutta aihetta, mutta täten uhkaa hänen tule-
Kurssien 38-tuntinen muotti olettaa opiskelijan
vaisuutta? Vapaaehtoisten kurssien valitsemisesta
ennestään omistamat tiedot kurssista olemattomiksi,
ei tule rankaista millään tavalla, vaan päinvastoin
vähentää opiskelun joustavuutta ja olettaa kaikkien
ihmisten omaa kiinnostusta ja utelijaisuutta on
opiskelijoiden opiskelevan likimain samaan tahtiin.
kannustettava. Ratkaisuna on muuttaa kurssiarvioin-
Ei ole mitään järkeä heittää opiskelijaa kurssista ulos
timahdollisuuksia sellaiseksi, ettei se haittaisi opis-
usean poissaolon takia, koska ne eivät välttämättä
kelijan tulevaisuutta, esimerkiski mahdollistamalla
tarkoita etteikö opiskelija olisi omaksunut tuntien
kaikille kursseille suoritusmerkintä-arvioinnin tai
aikana opetettavaa tietoa tai ei olisi kykenevä omak-
piilonumeroarvioinnin.
sumaan rästiin jääneitä tietoja. Kursseija on toki
ALOITTEET JA VASTAUKSET 95
erilaisia ja arviointitavat monipuolisia, mutta esimer-
ja uskonasioista yleensäkin. Nykyään lukiolain 9§
kiksi reaaliaineiden kohdalla poissaolojen ei tulisi
mukaan uskonnonopetus on oletusarvoisesti enem-
antaa opettajalle valtaa evätä opiskelijalta kurssin
mistöuskonnon (ev.lut) mukaista, mutta yli kolmen
suorittamismahdollisuutta sinä jaksona.
eri uskontokunnanedustajille on järjestettävä, pyy-
Myös kurssien itsenäinen suoritus on oltava
dettäessä jossei automaattisesti, oman uskontonsa
kannustettava kurssin suoritustapa. Opiskelijalle,
opetusta. Elämänkatosmustieto on kuitenkin vaihto-
joka syystä tai toisesta on omaksunut henkilökoh-
ehtona kaikille, ketkä sitä edellyttävät.
taisen arviointinsa mukaan tietyn kurssin tiedot,
Oman uskonnon opetuksen järjestäminen on
tulee antaa mahdollisuus osallistua kurssikokeeseen
hankalaa logistiikan kannalta, eikä se myöskään ole
ja suorittaa kurssi, vaikka ei olisi lähiopetukseen
taloudellisesti kannattavaa, koska ryhmäkoot ovat
osallistunutkaan.
usein pieniä. Myös yleissivistyksen kannalta yhden
YO-arvosanat tasa-arvoisiksi
uskonnon opetus ei ole järkevää. Uskonnollinen
yleissivistys on tuskin kenenkään mielestä tietoa vain
Kun valitaan jokin objektiivinen tapa mitata opiskeli-
yhdestä uskonnosta. Uskonnon opetuksen tulisi siis
jan osaamista, ei ole oikein vääristää osaamisen tasoa
olla kaikille yhteistä ja kokonaisvaltaista opetusta
erinäisten syiden takia. Etenkin vieraskielisyys- ja
uskonnoista, eikä vain maan valtauskonnosta.
lukitodistuksien antaman mahdollisen arvosanankorotuksen myötä ovat YO-kokeet muita syrjiviä.
Lukioiden tulisi siis ottaa, esimerkiksi Ruotsista
ja Norjasta mallia, joissa opetetaan uskontotietoa.
Vieraskielisyystodistuksen voi saada, jos puhuu
Uskontotieto on kaikille yhteisesti opetettava aine,
äidinkielenään muuta kuin suomen kieltä. On myön-
jossa kaikki pääuskonnot otetaan huomioon. Rat-
nettävä, että reaaliaineet ovat luonnollisista syistä
kaisu olisi yleissivistyksen ja tehokkuuden kannalta
kielisidonnaisia, eikä niiden osaamista voi todistaa
paras. Elämänkatsomustieto voidaan myös halutessa
muun kuin kielen välityksellä. Paljon järkevämpää
integroida uskontotiedon opetukseen tai mahdolli-
olisi tosin, jos vieraskielisyystodistuksella vähennet-
sesti filosofian opetukseen, sillä se sisältää uskontojen
täisiin kielioppivirheistä annettavia pistesanktioita,
tapaan elämänfilosofioita.
eikä se vaikuttaisi ollenkaan muihin kokeen osa-alueisiin. Äidinkielen ja S2-kokeessa tulisi vieraskieli-
Todellinen maksuton koulutus
syystodistuksesta luopua täysin, sillä kielioppi on
Suomalaista koulutusta kehutaan maailmalla usein
olennainen osa itse ainetta.
sen maksuttomuudesta. Todellisuudessahan kurs-
Lukitodistuksen osalta yksinkertainen lisäai-
sikirja- ja ylioppilaskoemaksut ovat melkoinen
ka-menetelmä on sopiva. Teoriassa lukihäiriöiselle
menoerä pienituloisten tai monta opiskelijaa sisältä-
voidaan antaa rajaton aika työstää koetta, mutta
vien perheiden taloudelle. Loogisia syitä, miksi ope-
loppujen lopuksi osaamiskynnys tulee vastaan, eikä
tus on maksutonta, mutta tentti ja opiskeluvälineet
pistemäärä johdu enää lukihäiriöstä, jolloin lukitodis-
ei, ei ole. Kurssikirjojen maksullisuus on luonut aivan
tuksen ei tulisi vaikuttaa muulla tavalla kokeeseen.
uuden teollisuuden käytetyistä kirjoista, uusiin kirjoi-
Ainoastaan siis kokeensuoritusaikaa tulisi lukihäi-
hin ja uusien kirjojen uusiimpiin painoksiin. Kysy-
riön johdosta pidentää vaikeuden vaatimalle tasolle,
mys, miksi kaikkien aineiden oppikirjat on uusittavat
jotta virheet voitaisiin käsittää itse asian ymmär-
tietyn aikavälein, on varsin ajankohtainen.
tämisen ongelmana, eikä tekstin ymmärtämisen
ongelmana.
Uskonnon opetuksen korvaaminen uskontotiedolla
Opetushallituksen rahoittamat tabletit sopisivat
hyvin yhteen yleistyvien e-oppikirjojen kanssa, mutta
ekirjojen käyttöönottoaikeista ei ole ollut mitään
osoitusta. Helpoin, varmin ja halvin ratkaisu tähän
Uskonnon opetus on yleisesti aika herkkä aihe, koska
ongelmaan olisi ottaa käyttöön peruskoulukäytäntö,
monella on omia tulkintojaan uskonvapaudesta
jossa kurssikirjat jaetaan oppilaille kurssin alussa, ja
96 ALOITTEET JA VASTAUKSET
vastaavasti peritään käytön loputtua. Samaa kirjaa
voidaan uudelleen käyttää ainakin viiden lukuvuoden
ajan.
Kirjat tarkistettaisiin keruuhetkellä ilkivallan
opettaa verorahoilla asioita, joita he eivät halua oppia.
Peruskoulun jälkeen valmistuneille annetaan
vaihtoehtdoiksi ammattikoulu ja lukio. Kumpaankin
mennään (tai joudutaan) oletettavasti jonkin verran
varalta, ja jos opiskelija on selvästi syypää kirjan käyt-
siksi, että ei tiedetä mitä haluaa tai tietää suuntaa-an-
tökevottomuuteen, maksaa hän uuden kirjan kustan-
tavasti. Ammattikoulussa valinta on kuitenkin paljon
nukset. Käytössä liiaksi kulunut kirja uusitaan koulun
yksityiskohtaisempi ja tehokkaampi. Putkimieheksi
toimesta. Kirjoitusta vaativat tehtäväkirjat voidaan
pyrkivälle ei anneta tarjoilijakoulutusta, eikä tarjoili-
uudelleen muotoilla sisältämään vihkotehtäviä tai
jalle putkimieskoulutusta. Lukiossa toisaalta esimer-
tehdä ne omakustantaiseksi.
kiksi arkkitehdiksi tai diplomi-insinööriksi pyrkivälle
Ylioppilastutkintomaksut ovat melko epämääräisiä, koska etenkin sähköisten kokeiden myötä ei
ole selvää, mistä maksu johtuu. Opetusministeriön
opetetaan humanistisia aineita, joita hän ei välttämättä edes haluaisi opiskella.
Ammattikoululaisilla on pienet mahdollisuu-
asetuksissa ylioppilastutkintolautakunnan suorittei-
det ammatteihin joihin koulutus kulkee yliopiston
den maksullisuudesta ei mainitaa mitään maksujen
kautta, koska yliopisto vaatii alakohtaisia pohjatietoja
kattamista kuluista. Ei ole mitään syytä, miksi opis-
lukiosta, esimerkiksi pitkää matematiikkaa ja fysiik-
kelijan olisi maksettava hänen osaamistaan arvioi-
kaa. Järkevin vaihtoehto teknilliselle alalle pyrkivälle
vasta kokeesta, joka on käytännössä vain yliopistojen
olisi todennäköisesti kaksoistutkinto, jossa opiskelija
avuksi.
saa perustutkinnon ja yo-todistuksen, jonka pohjalta
Pakkoruotsi pois
pärjäisi tasavertaisesti teknilliselle alalle hausaa
lukiolaisten kanssa. Lukiolaiset eivät toisaalta ole
Ruotsin kielen vapaaehtoistamista on kannatettu laa-
suorittaneet kaskoistutkinnon antamaa perustutkin-
jamittaisesti opiskelijakulttuurissa jo pitkään. Lukio-
toa, joten sen ei voida olettaa olevan hyöty tai kriteeri
koulutus tosin on kuitenkin tarkoitus olla yleissivis-
teknillisellä alalla.
tävä, ja on kyseenalaista voika ruotsin kielen taitoa
Tästä voidaan päätellä, että vain ja ainoastaan aikuis-
pitää yleissivistyksenä, vaikka sitä on opetettu vuosi-
lukion oppimäärällä voitaisiin saada aikaan sama
kymmeniä. Lukion yleislinjan pakkopedagokiikasta
tulos vähemmällä ”pakolla” ja suuremmalla tehok-
huolimatta on äärimmäisen typerää pakottaa ketään
kuudella. Aikuislukion pakollisiin kursseihin liittyy
kieliopintoihin, jotka pohjautuvat tiukasti tietyn
tosin myös hieman sekalaisesti musiikkia ja fysiikkaa,
suuruisiin pohjatietoihin ja vaativat suuren määrän
joten loogisesti vielä suurempi tehokkuus saavutettai-
omistautumista ollakseen hyödyllisiä.
siin, jos luotaisiin luonnontiedelinja ja humanitääri-
Mitä todennäköisemmin suomalaisten verorahat
linja yleislinjan lisäksi, jolloin opiskelijoilla olisi suu-
valuvat hukkaan verrattuna, esimerkiski siihen jos
rempi mahdollisuus päättää omasta oppimisestaan.
opiskelijoille annettaisiin valinnanvapaus kielten
Kyseisiltä linjoilta poistettaisiin ylimääräiset pakolli-
välillä, tai jopa kielten ja vapaan välillä. Opiskelijat
set aineet ja keskityttäisiin opiskelijan tulevaisuuden
olisivat paljon tyytyväisempiä saadessaan oppia tai
ja motivaation kannalta olennaisiin aineisiin.
olla oppimatta asioita, joita itse haluavat
Lukiolinja lisäykset eri aloille
Vastaus Raul Vesinurmin aloitteeseen:
Lukio on yleisesti yleissivistävä koulu, ja niin sen kuu-
Liittohallitus kiittää aloitteentekijää aktiivisuudesta.
luisikin olla. Kaikki hyötyvät yleissivistyneistä kan-
Liittohallitus katsoo, että aloitteen sisältö liittyy suo-
salaisista demokratian näkökulmasta, mutta lukion
raan liittokokouksessa käsiteltävän tavoiteohjelman
tarjoama yleissivistys tuskin on niin merkityksellinen
sisältöön ja kehottaa aloitteentekijää ottamaan asian
länsimaiselle demokratialle, että ihmisille pitäisi
esille osana tavoiteohjelmatyöskentelyä.
ALOITTEET JA VASTAUKSET 97
LIITE NRO.9
SUOMEN LUKIOLAISTEN LIITON STRATEGIA
2016-2020
ES I TYS L I I TTO KO KO UKSE L L E
3
Suomen Lukiolaisten Liiton (SLL) strategia ohjaa liiton kehitystä toimintavuotta pidemmällä aikavälillä
4
sekä määrittää tulevaisuuden vision. Tämä strategia on voimassa 2016-2020. Strategian ajankohtaisuutta
5
tarkastellaan uudelleen strategiakauden puolivälissä. Strategian toteutumista seurataan vuosittain tehtävällä
6
raportilla. Liittokokouksen jälkeen tehtävästä raportista vastaa istuva liittohallitus.
7
MISSIO
8
Lukiolaiset lukiolaisten asialla
9
EDUNVALVONTA
10
SLL edistää demokratiaa, aktiivisuutta ja osallisuutta lukiolaisten keskuudessa.
11
• Opiskelijakunnat osallistuvat aktiivisesti SLL:n tavoitteiden määrittelyyn.
• S
LL:n edunvalvonta on ennakoivaa ja aloitteellista, ja se syntyy jatkuvassa vuorovaikutuksessa
lukiolaisten ja lukioiden kanssa.
12
13
14
• SLL tavoittaa kaikki vaikuttamisesta kiinnostuneet lukiolaiset.
15
Aktiivista ja osallistavaa edunvalvontaa toteutetaan tuloksekkaasti niin yksittäisessä lukiossa kuin
16
valtakunnallisella tasolla.
• Y
ksittäinen opiskelija saa apua ongelmiinsa, tietoa oikeuksistaan ja motivaatiota lukiolaisten etujen
valvomiseen.
17
18
19
• Opiskelijakuntien laadukas toiminta takaa paikallisen edunvalvonnan toteutumisen.
20
• Piirijärjestöt vastaavat maakunnallisesta ja alueellisesta edunvalvonnasta.
21
• Jokaisella lukiolaisella on mahdollisuus osallistua valtakunnallisen edunvalvonnan toteuttamiseen.
22
• Kansainvälinen edunvalvonta on monipuolista ja tarkoituksenmukaista.
23
SLL on tunnustettu asiantuntija lukiolaisia koskevissa asioissa.
24
• SLL tekee selvitys- ja tutkimustyötä lukiolaisuuteen sekä lukiokoulutukseen liittyvissä asioissa.
26
• SLL on lukiokoulutusta, lukiolaisten hyvinvointia ja vaikuttamismahdollisuuksia koskevan politiikan
edelläkävijä ja keskustelunherättäjä.
27
• SLL edustaa lukiolaisia vahvasti kaikilla päätöksenteon tasoilla.
28
• SLL:lla on laajat verkostot ja se on arvostettu yhteistyökumppani.
25
98 STRATEGIA
29
PALVELUT
30
SLL:n jäsenyys on merkittävä osa lukiolaisuutta.
31
• Neljä viidestä lukiolaisesta on SLL:n jäseniä.
32
• SLL edistää aktiivisesti yhteisöllisyyttä lukiolaisten keskuudessa.
33
Lukiolainen kokee jäsenyydestä saatavan hyödyn merkittävänä.
34
• Yhteistyökumppanuudet ja palvelukokonaisuudet hyödyttävät lukiolaisia.
35
36
• SLL:n opiskelijaetuja on saatavilla kattavasti ympäri Suomen. Piirit ja opiskelijakunnat osallistuvat
palvelukokonaisuuden rakentamiseen.
37
SLL on tunnettu ja yhtenäinen brändi.
38
• SLL:n vuorovaikutuksellinen viestintä tavoittaa kaikki Suomen lukiolaiset.
39
• SLL:n viestintä on suunnitelmallista, visuaalisesti yhdenmukaista ja laadukasta kaikilla tasoilla.
40
41
• SLL tarjoaa toimintamahdollisuuksia viestinnästä, markkinoinnista ja yritysyhteistyöstä
kiinnostuneille lukiolaisille.
42
JÄRJESTÖ
43
Lukiolainen haluaa toimia liitossa, sillä siitä on hänelle itselleen hyötyä.
44
• Lukiolainen saa korkeatasoista koulutusta SLL:n aktiivi- ja koulutustapahtumissa.
45
46
• Toimimalla SLL:ssa lukiolainen voi kasvattaa itsevarmuuttaan, vuorovaikutustaitojaan sekä
yhteiskunnallista osaamistaan.
47
• SLL:n vastuutehtävissä lukiolainen oppii johtamis- ja ryhmätyötaitoja.
48
Opiskelijakunnat vaikuttavat lukiolaisliikkeessä piirijärjestöjen rinnalla.
49
• Opiskelijakunnat toimivat paikallisella tasolla lukiolaisten hyväksi.
50
• SLL:ssa toimivien lukiolaisaktiivien määrä kasvaa opiskelijakuntien aktivoitumisen myötä.
51
• Opiskelijakuntatoimijat ymmärtävät oman toimintansa merkityksen osana lukiolaisliikkeen toimintaa.
52
Piirijärjestöt toimivat alueensa suunnannäyttäjinä.
53
54
• Piirit aktivoivat opiskelijakuntia ja parantavat niiden toimintaedellytyksiä järjestämällä tapahtumia ja
luomalla opiskelijakuntien yhteenliittymiä.
55
• Piiritoiminta on opiskelijakuntatoimijoille avointa, näkyvää ja houkuttelevaa.
56
• Piirijärjestöt tukevat opiskelijakuntia paikallistason toiminnan toteuttamisessa.
STRATEGIA 99
LIITE NRO.10
TAVOITEOHJELMA 2016
E S I TYS LI I TTO KO KO UKS E L L E
KOULUTUSPOLITIIKKA
2
Lukiokoulutuksen järjestäminen
40
tymissä lukio tulee pitää hallinnollisesti omana
3
Lukiokoulutuksen tulee olla aidosti maksutonta
41
yksikkönään. Lisäksi on varmistettava, ettei kun-
4
ja jokaisella nuorella tulee olla mahdollisuus
42
tayhtymiin siirtyminen heikennä opiskelijoiden
5
osallistua siihen. Lukion tulee olla vetovoimainen
43
vaikuttamismahdollisuuksia eikä koulutuksen
6
vaihtoehto toiselle asteelle siirryttäessä, jotta sinne
44
laatua. Myös vaihtoehtoisia opetusmenetelmiä
7
hakeutuu motivoituneita opiskelijoita.
45
harjoittavien koulujen ja yksityiskoulujen asema
46
on turvattava. Lukion tulee lähtökohtaisesti sijaita
niin lähellä, että sitä voi käydä kotoa käsin.
8
Koulutuksen järjestäjän on varmistettava, että
9
tarjottava koulutus on laadukasta ja että se toteut-
47
10
taa lukiokoulutukselle asetetut tavoitteet. Kurssi
48
11
muotoisen lukion tulee toteutua aidosti.
49
toteutettava opetus- ja kulttuuriministeriön kautta
Lukiokoulutuksen rahoitus on jatkossakin
12
Opiskelijan on voitava osallistua kaikille halua-
50
koulutuksen järjestäjälle maksettavana yksikkö-
13
milleen valtakunnallisille kursseille hänen suorit-
51
hintana, eikä sen tule olla riippuvaista koulutuk-
14
taessaan lukion kolmessa vuodessa. Lähiopetus
52
sen järjestämismallista. Lukiokoulutuksen riittävä
15
on opiskelun ensisijainen suorittamistapa, eivätkä
53
rahoitus tulee turvata tuomalla koulutuksen
16
ryhmäkoot saa kasvaa lähiopetuksessa liian suu-
54
järjestäjille maksettava yksikköhinta vastaamaan
17
riksi. Etäopetuksella tuetaan opetuksen järjestä-
55
todellisia kustannuksia.
18
mistä ja mahdollistetaan laajempi kurssitarjonta.
56
19
Itsenäisten kurssien suorittamisperusteiden on
57
riittävän suurella perusrahoitusosuudella. Tulok-
20
oltava valtakunnallisesti standardoituja ja kurs-
58
sellisuusrahoituksen mittareiden tulee perustua
21
seja pitää voida suorittaa myös etänä erilaisissa
59
määreisiin, joihin lukiokoulutuksen järjestäjät
22
verkkoympäristöissä.
60
voivat aidosti vaikuttaa. Valtionosuuksien vuosit-
61
taisen vaihtelun on pysyttävä kohtuullisena.
23
Valtion tulee tukea tulevaisuudessakin lukion
Lukiokoulutuksen tasa-arvo on turvattava
Yksikköhintaa pitää korottaa vuosittain vähin-
24
jälkeistä täydentävää aineopetusta, jotta yksilön
62
25
koulutuspolulle ei synny umpiperiä.
63
tään yleisen hintatason kasvua vastaavilla korotuksilla. Lukiokoulutuksen saavutettavuuden
26
Oppimateriaalien tuottamisen täytyy tule-
64
27
vaisuudessa nojata mahdollisimman monen eri
65
turvaamiseksi harvan väestöpohjan alueiden ja
28
toimijan malliin. Oppimateriaalien tulee olla
66
erityistehtävän saaneille lukioille on maksettava
29
monipuolisia eikä niiden sähköistäminen saa
67
riittävää korotettua valtionosuutta. Opiskelijoi-
30
tarkoittaa vain painetun aineiston siirtämistä
68
den hyvinvointi ja osallisuus sekä koulutuksen
31
sähköiseen muotoon. Kaikkien oppimateriaalien
69
laatu tulee huomioida opiskelijapalautteella,
32
tulee olla maksuttomia. Sähköisten opiskeluväli-
70
jonka perusteella osa valtionosuudesta määräy-
33
neiden hankinnan ei tule aiheuttaa opiskelijoille
71
tyy. Rahoitusjärjestelmä ei saa johtaa lukioiden
34
lisäkustannuksia.
72
eriarvoistumiseen.
35
Nykyinen eri koulutuksenjärjestäjien varaan
73
Suomen tulee aktiivisesti osallistua EU-tason
36
rakentuva malli tulee säilyttää, eikä toisen asteen
74
koulutuspoliittiseen kehittämistyöhön ja huoleh-
37
koulutuksen järjestämisvastuuta tule siirtää
75
tia koulutuksen kansallisen omaleimaisuuden
38
kunnille. Kunnilla on kuitenkin merkittävä rooli
76
säilymisestä. Koulutuspolitiikasta päättämisen
39
lukiokoulutuksen järjestäjinä. Koulutuskuntayh-
77
täytyy säilyä kansallisella tasolla.
100 TAVOITEOHJELMA
78
Tuntijako
79
Lukion tuntijaon tulee taata lukiolaiselle vahvat
119
kurssien sijaan laajoihin teemoihin. Pakollisten
80
kielelliset, viestinnälliset ja matemaattiset taidot,
120
sisältöjen lisäksi opiskelijalla on oltava mahdol-
81
monipuolinen kielitaito sekä laajat tiedolliset
121
lisuus valita haluamansa määrä valinnaisia kurs-
82
valmiudet. Lukion on autettava löytämään omat
122
seja, joilla hän voi syventää osaamistaan.
83
vahvuudet ja kiinnostuksen kohteet sekä tarjottava
123
84
riittävä tieto ja tuki oman jatko-opintovalinnan
124
erilaisia lukiodiplomeja, jotka osoittavat lukiolai-
85
tekemiseen.
125
sen kyvyn itsenäiseen ajatteluun ja toimintaan.
126
Perinteisten taito- ja taidediplomien rinnalle
86
Lukiossa tulee säilyttää kolme teemakurssia,
Opiskelijalla täytyy olla mahdollisuus suorittaa
87
joiden tarkoitus on integroida eri aineissa opit-
127
täytyy kehittää myös luonnontieteisiin ja huma-
88
tuja asioita ja edesauttaa opiskelijan ymmärrystä
128
nistisiin aineisiin perustuvat tiedediplomit. Lukio-
89
kokonaisuuksista. Teemakursseilla tulee yhdistää
129
diplomeja tulee pystyä hyödyntämään haettaessa
90
eri oppiaineissa käsiteltyjä asioita ajankohtaisten
130
korkea-asteelle.
91
teemojen ympärille. Näitä teemoja tulee tarkas-
131
92
tella eri näkökulmista, harjoittamalla viestintä- ja
132
kaistuvan koulutuskentän myötä opinto-ohjauk-
93
tiedonhakutaitoja sekä kriittistä ajattelua.
133
sen laatuun on kiinnitettävä erityistä huomiota.
Rakenteellisen valinnaisuuden ja monimut-
94
Nykymallisesta uskonnonopetuksesta tulee
134
Opinto-ohjauksessa tulee keskittyä ensisijaisesti
95
siirtyä kaikille yhteiseen katsomusoppiin, joka
135
yksilöllisten opintopolkujen mahdollistamiseen
96
tarkastelee uskontoja ja maailmankatsomuksia
136
lisäämällä opinto-ohjausta ja kasvattamalla henki-
97
tasapuolisesti ilmiöiden pohjalta.
137
lökohtaisen opinto-ohjauksen määrää. Opinto-
98
Lukion merkitys hyvän ja laajan kielitaidon
138
ohjauksen on tarjottava opiskelijalle riittävät tiedot
99
hankkimisessa on merkittävä. Kielten opetuksen
139
omien ainevalintojen tekemiseen ja kirkastaa
100
tulee antaa valmiudet opiskellun kielen täysipai-
140
valintojen vaikutusta jatko-opintomahdollisuuk-
101
noiseen käyttöön. Lukiossa on opiskeltava äidin-
141
siin. Lisäksi lukioaikaisella ohjauksella on tuettava
102
kielen lisäksi vähintään kahta vapaavalintaista
142
oman jatko-opintopaikan löytymistä. Opinto-
103
kieltä, joista ainakin toisen on oltava pitkä A-kieli.
143
ohjausta tulee sisällyttää jokaiseen oppiaineeseen,
104
Kielenopetuksen on tulevaisuudessa oltava enem-
144
ja siihen on osallistettava koko opettajakunta.
105
män myös suullista kielitaitoa kehittävää.
106
Matematiikan yhteiskurssilla lukiolaisia
107
on kannustettava matematiikan opiskeluun ja
145
Oppisisällöt ja pedagogiikka
108
purettava matematiikan opiskelun sukupuolittu-
146
Oppisisältöjen tulee rakentua niistä tiedoista ja tai-
109
neisuutta. Matematiikan merkitys koko yhteis-
147
doista, joita ylioppilas tarvitsee jatko-opinnoissaan
110
kunnalle on tuotava esille opetuksessa. Pitkän
148
sekä nykyaikaisessa yhteiskunnassa toimiessaan.
111
oppimäärän on tarjottava hyvät valmiudet mate-
149
Niiden tulee painottua tietojen hankintaan, jäsen-
112
maattisiin ja luonnontieteellisiin jatko-opintoihin.
150
telyyn ja soveltamiseen sekä kokonaisuuksien hal-
113
Lyhyen oppimäärän on oltava käytännönläheistä ja
151
lintaan. Lukion aikana ajattelun ja tietokäsityksen
114
korostettava kaikissa opinnoissa tarvittavia mate-
152
tulee kehittyä. Opiskelijan tulee oppia ymmärtä-
115
maattisia taitoja, muun muassa tilastotiedettä.
153
mään ja sietämään tietoon liittyvää epävarmuutta.
116
Laaja-alainen yleistieto ja jatko-opintoihin
154
Opiskelijan tulee suhtautua tietoon kriittisesti ja
117
suuntaava tutkinto mahdollistetaan rakenteelli-
155
oppia kyseenalaistamaan ja löytämään perustel-
118
sella valinnaisuudella, joka kohdistuu yksittäisten
156
tuja ratkaisuja.
TAVOITEOHJELMA 101
157
Lukion opettajilla tulee olla pätevyys tehtä-
197
158
väänsä sekä hyvät ja ajantasaiset pedagogiset val-
198
subjektiivinen oikeus jatkokoulutuspaikkaan.
159
miudet. Pedagogiikkaa tulee päivittää tukemaan
199
+Peruskouluille tulee säätää jälkiohjausvelvoite,
160
vahvemmin lukiokoulutukselle asetettuja tavoit-
200
josta vastaavat kunnan etsivä nuorisotyö ja perus-
161
teita. Opetuksessa on otettava huomioon yksilöi-
201
koulun opinto-ohjaaja. Toiselle asteelle hakeutumi-
162
den erilaiset oppimistavat. Yhteistyötä työelämän,
202
sen tulee jatkossakin perustua vapaaehtoisuuteen.
163
kolmannen sektorin sekä korkeakoulujen kanssa
203
Toisen asteen yhteishakuun tulee sisällyttää
164
on lisättävä ja koulujen on avauduttava yhteiskun-
204
myös toiselle asteelle valmistavat koulutukset,
165
nallisille toimijoille. Kaikilla lukiolaisilla on oltava
205
kuten ammattistartit sekä maahanmuuttajien ja
166
mahdollisuus suorittaa korkeakouluopintoja
206
vammaisten valmistavat opinnot. Valmistaviin
167
lukio-opintojensa aikana.
207
koulutuksiin voisi näin myös hakea yhteishaun
208
täydennyshaussa. Perusopetuksen lisäopetuksen,
168
Tieto- ja viestintätekniikan käyttöä ja merki-
Jokaiselle peruskoulun päättäneelle täytyy taata
169
tystä opetuksessa on lisättävä. Tämän mahdollis-
209
eli kymppiluokan tulee aidosti tarjota mahdolli-
170
tamiseksi on jokaisella lukiolla oltava riittävät ja
210
suus tutustua toisen asteen opintoihin. Kymppi-
171
ajanmukaiset välineet ja yhteydet. Lisäksi opet-
211
luokalla on oltava mahdollisuus suorittaa lukion
172
tajien tulee kouluttautua säännöllisesti, ottaa
212
pakollisia kursseja, jotka voi lukioon siirryttäessä
173
käyttöön uusia keinoja hyödyntää tietotekniikkaa
213
hyväksilukea. Valmentavien opintojen ohessa on
174
opetuksessa ja saada siinä tarvittaessa tukea.
214
oltava mahdollisuus korottaa peruskoulun päättö-
215
todistuksen arvosanoja. Toisella asteella opiskele-
175
Opiskelijoiden digitaalisista taidoista on pidet-
176
tävä huolta tarjoamalla opetuksen yhteydessä
216
vien mahdollisuutta opiskelualan vaihtoon täytyy
177
kattavaa koulutusta digitaalisiin opiskelumenetel-
217
kehittää erilaisilla erillisvalinnoilla.
178
miin. Opetuksen tulee aidosti valmentaa sähköi-
179
siin ylioppilaskirjoituksiin muun muassa järjestä-
180
mällä kurssikokeita Abitti-järjestelmässä.
218
Toinen aste
219
Toisen asteen koulutuksen on pohjauduttava
181
Etäopetusta järjestettäessä on varmistettava
182
toimivat tietotekniset ratkaisut ja riittävän moni-
220
malliin, jossa lukio ja ammatillinen koulutus toteut-
183
puoliset opiskelun tavat. Etäopetusta ei tule nähdä
221
tavat toisistaan erillisiä tehtäviä. Lukion rooli on
184
vain verkkoon siirrettynä lähiopetuksena.
222
olla yleissivistyksen kautta jatko-opintoihin val-
223
mistava koulutusmuoto. Ammatillinen koulutus
185
Verotuksella ei tule jarruttaa lukiokoulutuk-
186
sen ja erilaisten opetustapojen kehittämistä eikä
224
valmentaa osaavia ja ammatillisesti sivistyneitä
187
nykyaikaistamista. Sähköisten oppimateriaalien
225
käytännön tekijöitä. Molempia koulutusmuotoja
188
arvonlisävero on laskettava samalle tasolle paine-
226
ja niiden opintosisältöjä on kehitettävä itsenäisesti
189
tun oppimateriaalin kanssa.
227
kunkin omista tarpeista ja lähtökohdista.
228
Lukioikäisten nuorten tulee suorittaa lukion
229
täysi oppimäärä ja ylioppilastutkinto päiväluki-
190
Peruskoulu ja toisen asteen nivelvaihe
230
ossa. Tätä tarkoitusta tukevia yksittäisiä kursseja
191
Peruskoulusta halutaan lukioon motivoituneita ja
231
tulee kuitenkin voida suorittaa myös aikuisluki-
192
korkea-asteelle suuntaavia opiskelijoita. Tämän
232
ossa. Aikuislukion tulee olla väylänä tarkoitettu
193
vuoksi yläkoulun opinto-ohjaukseen on panos-
233
vain lukioiän ylittäneille henkilöille, eikä aikuis-
194
tettava entistä enemmän, jotta oppilaat tietävät,
234
lukiota tule markkinoida nuorelle päivälukiota
195
haluavatko jatkaa peruskoulun jälkeen ammatilli-
235
helpompana vaihtoehtona. Ulkomailla suori-
196
seen koulutukseen vai lukioon.
236
tettuja opintoja pitää pystyä hyväksilukemaan
237
lukio-opintoihin.
102 TAVOITEOHJELMA
238
Ylioppilastutkinto
239
Ylioppilastutkinto on korkea-asteelle suuntaava
283
Kokeessa tarvittavia aineistoja tulee jatkossa voida
240
tutkinto, jonka suorittaneella on riittävät oppimis-
284
hakea suljetusta verkkoympäristöstä ja tehtävä-
241
taidot ja sivistys korkea-asteella opiskeluun.
285
tyyppejä tulee kehittää niin, että ne hyödyntävät
286
paremmin tietotekniikan tarjoamia mahdolli-
242
Uudenmallisessa valintajärjestelmässä yliop-
243
pilastutkinnon tehtävänä tulee olla kaikkialla
287
suuksia. Reaaliaineiden ylioppilaskokeiden tulisi
244
korkea-asteella ja työelämässä tarvittavien avai-
288
testata myös kokelaan tiedonhaku- ja soveltamis-
245
naineiden ja -taitojen mittaaminen. Vahvasti
289
taitoja sekä lähdekritiikkiä.
246
jatko-opintoja palvelevaa ylioppilastutkintoa tulee
290
247
voida käyttää laajasti korkea- asteen opiskelijava-
291
oppilastutkintolautakunnan rahoittaminen tulee
248
linnan perustyökaluna.
292
siirtää valtion tehtäväksi. Ylioppilaskokeiden uusi-
293
misen rajoittamisesta tulee luopua. Ylioppilastut-
249
Ylioppilastutkinnon on koostuttava riittävästä
Ylioppilastutkintomaksut tulee poistaa ja yli-
250
määrästä hyväksytysti suoritettuja lukiokursseja
294
kintolautakuntaan tulee sisällyttää opiskelijoiden
251
sekä ylioppilastutkinnon kokeista. Tutkintoon
295
edustus. Ylioppilastutkinnon uusintojen ilmoit-
252
vaadittavien suoritettujen kurssien määrän ja
296
tautumisen tulee olla mahdollista korkeakoulujen
253
laadun tulee olla sama kaikille kokelaille riippu-
297
opiskelijavalinnan jälkeen, jotta ehkäistään koulu-
254
matta siitä, opiskeleeko kokelas päivälukiossa,
298
tuspolulle syntyviä umpiperiä.
255
aikuislukion iltalinjalla vai suorittaako hän tut-
256
kintoaan rinnakkain ammatillisen tutkinnon
299
Korkea-asteelle siirtyminen
257
kanssa. Opiskelijan asuinpaikka tai lukion koko eivät
300
Korkea-asteen valintajärjestelmän on oltava moni-
258
saa vaikuttaa siihen, mitä aineita opiskelija pystyy
301
portainen. Lukiolaisen tulee saada jatko-opintokel-
259
tutkintoonsa valitsemaan. Ylioppilaskokeeseen tulee
302
poisuus suorittamalla lukion oppimäärä. Korkea-
260
sisältyä vähintään neljä ylioppilastutkinnon koetta,
303
asteen valintajärjestelmässä opiskelijan tietoja
261
jotka tulee jatkossakin voida suorittaa hajautetusti
304
ja taitoja tulee mitata kokonaisvaltaisesti siten,
262
kolmen kirjoituskerran aikana.
305
että ylioppilastutkinto antaa kuvan opiskelijan
306
oppimistaidoista ja yleissivistyksestä samalla, kun
263
Äidinkielen kokeen tulee jatkossakin olla kai-
264
kille pakollinen opiskelijan kielellisiä sekä aja-
307
pääsykokeet mittaavat kullakin alalla tarvittavia
265
tuksellisia valmiuksia mittaava koe. Kokeen tulee
308
tiedollisia ja sosiaalisia taitoja. Toimiva valintajär-
266
mitata sekä tekstin tulkitsemis- ja käsittelytaitoja
309
jestelmä on avain turhien välivuosien karsimiseen.
267
että oman tekstin tuottamisen taitoja.
310
268
Kielten osaamista on mitattava eurooppalai-
Valintakokeita tulee käyttää opiskelijavalinnan
311
työkaluna ensisijaisesti siten, että osa valinnoista
tehdään suoravalintana ylioppilastutkinnon perus-
269
sen viitekehyksen mukaisilla kielitasoilla, minkä
312
270
kautta opiskelija saa ylioppilastutkinnon yhtey-
313
teella ja osa ylioppilastutkinnon ja valintakokeen
271
dessä kansainvälisesti hyväksytyn todisteen kieli-
314
yhteispisteillä. Opiskelijavalintaa tulee tehdä myös
272
taidostaan. Samalla ylioppilastutkintoon sisältyy
315
ainoastaan valintakokeilla, jotta kirjoituksissa
273
kielen suullisen osaamisen arvioiminen.
316
huonommin menestyneillä, lukion oppimäärän ja
274
Ylioppilaskoetilanteen sähköisen ja fyysisen
317
ammatillisen tutkinnon suorittaneilla on mahdol-
275
ympäristön on palveltava opiskelijaa. Kokeita ei
318
lisuus hakeutua haluamilleen aloille.
276
myöskään tule järjestää peräkkäisinä päivinä.
319
277
Korkea-asteella tietotekniikkataidot ovat kes-
320
keissa silloin, kun se on merkittävää opiskeluissa
278
keinen osa opiskelua, joten niiden soveltaminen
321
ja työelämässä pärjäämistä ajatellen. Valintako-
279
jatko-opintokelpoisuutta mittaavassa ylioppilasko-
322
keiden suunnittelussa on kiinnitettävä huomiota
280
keessa on luontevaa. Tietotekniikan käyttö ylioppi-
323
siihen, että valmennuskurssit eivät saa antaa etu-
281
laskokeissa ei saa kuitenkaan muodostua kenelle-
324
lyöntiasemaa valintakokeeseen valmistautuessa.
282
kään esteeksi suorittaa tutkintoa.
325
Valintakokeiden on oltava hakijalle maksuttomia.
Alalle soveltuvuutta on testattava valintako-
TAVOITEOHJELMA 103
SOSIAALIPOLITIIKKA
325
Korkea-asteen hakuaikataulujen on oltava
359
Tukipalvelut
326
yhdenmukaisia ja tiedot ennakkotehtävistä on
360
Ylioppilaat on saatava ripeästi kiinni jatko-opin
327
julkaistava ajoissa. Korkeakoulujen pääsykoekirjat
361
toihin ja siitä työelämään, minkä vuoksi jokaisella
328
ja -aineistot tulee julkaista vasta kevään ylioppilas-
362
lukiolaisella tulee olla mahdollisuus laadukkaa-
329
kirjoituksien jälkeen. Korkeakoulujen on tehtävä
363
seen opinto-ohjaukseen. Jokaista kahtasataa
330
yhteistyötä suunnitellessaan valintakokeiden
364
opiskelijaa kohti on oltava yksi täysipäiväinen
331
päivämääriä, jotta hakijalla on mahdollisuus hakea
365
opinto-ohjaaja. Valtion on laadittava koulutuksen
332
kaikille samankaltaisille aloille samassa haussa.
366
järjestäjiä velvoittava asetus opintojen ohjauksen
333
Samaa koulutusta antavien korkeakoulujen on
367
vähimmäisresursseista. Kouluissa tulee edistää
334
luotava yhtenäinen valintakoe, jolla on oltava mah-
368
ainekohtaista opinto-ohjausta, jossa opiskelija
335
dollisuus hakea kaikkiin oppilaitoksiin.
369
tutustutetaan muun opetuksen ohella oppiai-
370
neiden teemoja sivuaviin jatko-opintomahdolli-
336
Yhteisvalinnan on oltava ensisijaisesti uusien
337
opiskelijoiden väylä korkea-asteelle. Aikaisemmin
371
suuksiin. Aineenopettajien tulee kyetä kertomaan
338
korkea-asteella opiskelleiden mahdollisuus alan
372
aihepiirinsä jatko-opinto- ja työmahdollisuuksista.
339
vaihtamiseen on turvattava erillisvalintojen ja
373
Opinto-ohjaajien tulee pystyä tarjoamaan ohjausta
340
omien valintakiintiöiden kautta. Alan vaihtamisen
374
sekä ulkomaille opiskelemaan suuntaaville opiske-
341
tapoja tulee kehittää ja monipuolistaa niin, että alan
375
lijoille että opiskelupaikkaa vailla oleville ylioppi-
342
vaihtaminen olisi mahdollisimman sujuvaa ja nopeaa.
376
laille. Henkilökohtaiseen opinto-ohjaukseen tulee
377
ohjata enemmän resursseja ja jokaisella lukiolai-
378
sella tulee olla mahdollisuus siihen. Opinto-oh-
379
jauksen tulee sisältää alaesittelyjä, ja vierailukäyntejä sekä yrityksiin että oppilaitoksiin.
344
Korkea-asteen koulutus
380
345
Korkea-asteen koulutuksen on toisen asteen tavoin
381
346
muodostuttava kahdesta erillisestä pilarista:
382
köissä yksittäisistä opiskelijoista pidetään huolta
347
akateemisesta yliopistokoulutuksesta sekä käytän-
383
muun muassa tehokkaalla ryhmänohjauksella ja
348
nönläheisemmästä ammattikorkeakoulutuksesta.
384
tutortoiminnalla. Kaikissa lukioissa tulee järjestää
349
Molempien koulutusmuotojen on annettava vah-
385
tutortoimintaa ja tutortoiminnalle on varattava
350
vat kantimet työelämään ja yrittäjyyteen. Korkea-
386
riittävät resurssit. Koulujen on nimitettävä tutor-
351
koulututkintojen tavoitteet on tehtävä opiskelijalle
387
toiminnasta vastaava opettaja. Tutorin tärkein
352
selkeäksi jo ennen korkea-asteelle hakeutumista.
388
tehtävä on opastaa ja tukea uutta aloittavaa opis-
389
kelijaa. Kiusaamisen ennaltaehkäisy ja uusien
opiskelijoiden ryhmäyttäminen yhteisöllisen ilma-
353
Korkeakoulujen indeksiin sidottu rahoitus on
On varmistettava, että myös kasvavissa yksi-
354
turvattava; laadukas korkea-asteen koulutus on
390
355
avainasemassa Suomen kilpailukyvyn ylläpidon
391
piirin luomiseksi on osa tutortoimintaa. Tutortoi-
356
kannalta.
392
minta on kirjattava lukiolakiin.
104 TAVOITEOHJELMA
393
Enemmän tukea tarvitseville on annettava eri-
427
394
tyishuomiota. Esimerkiksi lukivaikeuksista kärsi-
428
vastainen paikka ja sen ilmapiirin on oltava avoin
395
vät on otettava huomioon opetuksessa, kokeiden
429
ja välittävä. Tämän täytyy näkyä kouluympäris-
396
laadinnassa ja koetilanteissa. Oikeus erityisope-
430
tössä läpi kouluvuoden ja koulun henkilökunnalla
397
tukseen on kirjattava lukiolakiin. Opiskelijoilla
431
on velvollisuus tuoda tätä esille ja puuttua kaikkiin
398
tulee olla tasapuoliset mahdollisuudet suorittaa
432
mahdollisiin ongelmatilanteisiin heti niiden
399
opintoja huolimatta psyykkisistä tai fyysisistä
433
ilmettyä. Velvollisuus puuttua kiusaamiseen on
400
rajoitteista. Tarpeellista tukitoimintaa täytyy olla
434
kirjattava lukiolakiin. Opiskelijoita on arvostettava
401
tarjolla niin, ettei opiskelija joudu matkustamaan
435
ja kohdeltava yhdenvertaisesti. Opiskelijakunnan
402
kohtuuttomia matkoja. Koulutuksen järjestäjän
436
tulee olla kiinteästi mukana avoimen ja välittä-
403
tulee huolehtia tukitoimista ja tilojen esteettö-
437
vän ilmapiirin luomisessa. Kiusaamisesta vapaan
404
myydestä opiskelun sujuvuuden varmistamiseksi.
438
ilmapiirin edistäminen on myös opiskelijakunnan
405
Fyysisen opiskeluympäristön tulee olla terveelli-
439
vastuulla.
406
nen, turvallinen ja viihtyisä. Kouluympäristö ei
440
407
saa syrjiä ketään fyysisesti eikä henkisesti. Lisäksi
441
kaamaton kaikissa tilanteissa. Koulurauha saavu-
408
koulutuksenjärjestäjän on huolehdittava siitä, että
442
tetaan lukiossa opiskelijoiden ja opettajien sekä
409
oppimisen tuki kyetään järjestämään riittävällä
443
koulun muun henkilökunnan tiiviillä yhteistyöllä
410
tasolla.
444
ja keskinäisellä kunnioituksella. Opiskelijakunta
445
täytyy ottaa mukaan koulun järjestyssääntöjä laa-
411
Maahanmuuttajataustaisen opiskelijan oman
Lukio on kiusaamisen-, syrjinnän- ja rasismin
Opiskelijan fyysinen koskemattomuus on louk-
412
äidinkielen opiskelua ja ylläpitoa on tuettava, sillä
446
dittaessa ja jokaisen opiskelijan tulee olla tietoinen
413
oma kieli on tärkeä osa identiteettiä. Maahan-
447
koulunsa järjestyssäännöistä. Opettajille ja opis-
414
muuttajaopiskelijaa ei saa vaatia opettelemaan
448
kelijoille pitää järjestää koulutusta koulurauhan
415
molempia kotimaisia kieliä. Maahanmuuttajataus-
449
turvaamisen tavoista ja opiskelijoiden ja opettajien
416
taisten lukioon valmistavaa koulutusta on lisättävä
450
oikeuksista.
417
ja kehitettävä vetovoimaisemmaksi. Valmentavan
451
418
opetuksen tehtävä on vahvistaa kielellisiä ja kult-
452
asiavaltuutetun tehtävä, joka valvoo opiskelijoiden
419
tuurillisia valmiuksia siirtyä lukioon.
453
oikeusturvan toteutumista.
454
Suomeen tulee luoda oppilas- ja opiskelija-
Mitään opiskelijaa koskevia toimenpiteitä ei saa
420
Opiskelija kouluyhteisön jäsenenä
455
aloittaa ilman, että opiskelija on tietoinen tästä.
421
Opiskelijakunta on irrottamaton osa lukiota.
456
Opiskelijan tulee tietää, missä henkilörekistereissä
422
Koulutuksen järjestäjän on turvattava opiskelija-
457
hänestä on tietoja, kenellä on pääsy rekistereihin
423
kunnan toimintaedellytykset ja otettava opiskeli-
458
ja kuinka hän voi itse päästä omiin tietoihinsa
424
jakunta kiinteäksi osaksi koulun päätöksentekoa.
459
helposti käsiksi.
425
Hyvä opiskelijakuntatoiminta on toimivan koulu-
426
yhteisön edellytys ja koululle vetovoimatekijä.
TAVOITEOHJELMA 105
459
Opiskelijahuolto
491
Toimeentulo
460
Jokaisella lukiolaisella tulee olla saatavilla moni-
492
Täysi-ikäisen tai itsenäisesti asuvan opintotukeen
461
puoliset tukipalvelut opiskelunsa tueksi ja hyvin-
493
oikeutetun lukiolaisen tuen tulee olla samalla
462
vointinsa turvaksi. Opiskelijoiden hyvinvointiin
494
tasolla korkeakouluopiskelijan kanssa ja huoltajien
463
ja terveydenhuoltoon on kohdistettava selkeästi
495
tulojen alentava vaikutus siihen on poistettava.
464
enemmän resursseja, erityisesti ennaltaehkäise-
496
Lisäksi opintorahan veronalaisuus on poistettava
465
viin palveluihin. Tämän vuoksi lukioissa tulee olla
497
466
täysipäiväinen terveydenhoitaja, koulukuraattori
498
467
ja -psykologi kuuttasataa opiskelijaa kohti, sekä
499
opiskelijoiden tarpeita palvelevaksi lyhentämällä
468
täysipäiväinen lääkäri kahtatuhatta opiskelijaa
500
koulumatkatuen minimikilometrimäärä viiteen
469
kohti. Jokaisen lukiolaisen tulee myös päästä
501
kilometriin. Koulumatkatuen käyttämistä tulee
470
lääkärintarkastukseen lukio-opintojensa aikana.
502
joustavoittaa ja helpottaa.
471
Lukio-opiskelijalla tulee olla oikeus selvittää 1-2
503
Opiskelijan tulee voida käydä töissä opintojen
472
päivän sairauspoissaolo pelkällä ilmoituksella
504
ohessa. Kohtuulliset palkkatulot eivät saa leikata
473
ryhmänohjaajalle.
505
opintotukea, vaan työnteon tulee olla kannattavaa.
506
Julkisen sektorin tulee tarjota lukiolaisille enemmän kesätyöpaikkoja.
474
Terveydenhuollon ja suun terveydenhuollon
ja se on asetettava indeksiin.
Koulumatkatukea täytyy kehittää paremmin
475
on oltava maksutonta toisen asteen opiskelijoille.
507
476
Opiskeluhuollon tulee muodostaa kokonaisuus,
508
477
jossa asioita hoitavat samat, opiskeluun liittyviin
509
aika on poistettava lukiosta valmistuneilta amma-
478
erityiskysymyksiin perehtyneet terveydenhuollon
510
tillisen tutkinnon suorittaneiden tapaan.
479
ammattilaiset luottamussuhteen luomiseksi. Pal-
480
veluiden järjestämisessä, arvioinnissa ja kehittämi-
481
sessä on otettava huomioon opiskelijoiden antama
511
Asuminen
482
palaute. Teknologian kehittyessä opiskelijaterve-
512
Opintotuen asumislisän enimmäiskorvaustasoa
483
ydenhuollon palveluita tulee tarjota myös sähköi-
513
on korotettava vastaamaan todellisia asumiskus-
484
sesti hoitoon hakeutumisen helpottamiseksi.
514
tannuksia. Näin ollen opintotuen asumislisän on
515
vastattava alueelliseen hintatasoon yleisen asu-
485
Jokaisessa lukiossa on oltava toimiva opiskelija-
Työmarkkinatuen viiden kuukauden odotus-
486
huoltoryhmä, jossa on opiskelijakunnan edustus.
516
mistuen tavoin. Asumislisä on ulotettava katta-
487
Koulun tulee luoda opiskelijahuoltosuunnitelma,
517
maan myös kesäkuukausien asumismenot.
488
joka määrittää ryhmän toiminnan ja jonka laatimi-
518
Kuntien ja valtion on huolehdittava siitä, että
489
seen opiskelijoiden tulee osallistua.
519
lukiolaisille soveltuvia opiskelija-asuntoja rakenne-
520
taan riittävästi eri puolille Suomea ja että opiskelija-
521
106 TAVOITEOHJELMA
asunnot ovat laadukkaita, kohtuuhintaisia ja
522
saavutettavuudeltaan hyviä. Opiskelija-asuntojen
523
saama investointituki on säilytettävä.
NUORISOPOLITIIKKA
525
Nuorten vaikuttamisen välineet
560
Myös kansalais- ja kuntalaisaloitteen allekirjoitta-
526
Nuorille on tarjottava oikeita vaikuttamisen kei-
561
minen tulee sitoa 16 ikävuoteen.
527
noja ja kanavia kunnallisessa ja valtakunnallisessa
562
528
päätöksenteossa. Nuorten osallisuutta edistävien
563
vaikuttamisen väylä nuorille. Järjestöjen rahoitus
529
toimien on keskityttävä todellisen vaikutusvallan
564
ja toimintaedellytykset on turvattava ja niiden
530
antamiseen pelkän osallistumisen mielikuvan
565
merkitystä yhteiskunnallisessa päätöksenteossa
531
sijaan. Nuorten vaikuttamismahdollisuuksien on
566
on vahvistettava. Järjestöjen tärkeä rooli osana
532
oltava yhdenvertaiset riippumatta asuinpaikasta,
567
elinvoimaista kansalaisyhteiskuntaa on voimak-
533
alkuperästä tai taustasta. Jokaisella nuorella on
568
kaammin tunnustettava, eikä veikkausvoittova-
534
oltava yhtäläiset etenemismahdollisuudet yhteis-
569
roista nuoriso- ja opiskelijajärjestöille jaettavia
535
kunnassa.
570
valtionapuja tule leikata.
536
Nuorten vaikuttajaryhmien toimintaedellytyk-
Nuoriso- ja opiskelijajärjestöt ovat merkittävä
571
Sukupolvien välisen tasa-arvon varmistamiseksi nuoret on otettava huomioon kaikessa
537
siä ja -menetelmiä on kehitettävä ja niiden jäse-
572
538
nille on tarjottava koulutusta ja työkaluja nuorten
573
päätöksenteossa, eikä heitä saa jättää kuulematta
539
äänen kuulumiseksi. Päätöksenteon prosessien ja
574
päätöksenteossa valtion tai kunnan tasolla. Nuo-
540
kielen täytyy olla niin selkeitä, että jokainen nuori
575
rilla on oltava aidot mahdollisuudet päästä käsiksi
541
ymmärtää mahdollisuutensa vaikuttaa. Koulutuk-
576
valtion tarjoamiin palveluihin myös sähköisesti.
542
seen liittyvissä kysymyksissä oppilas- ja opiskelija-
577
Nuorille on taattava tapa tunnistautua sähköisesti
543
kunnan on oltava ensisijainen kuulemiskanava ja
578
valtion palveluissa ja verkkosivuilla.
544
niiden tulee olla aidosti vaikutusvaltainen vaikut-
545
tamiskanava myös oman koulun ulkopuoliseen
546
vaikuttamiseen kunnan tai paikkakunnan tasolla.
579
Nuorisotakuu
547
Nuorille on taattava pääsy päättäviin elimiin kuten
580
Nuorisotakuun toteuttamisessa tulee painottaa
548
lautakuntiin jokaisessa kunnassa.
581
koulutuksen roolia syrjäytymiskehityksen pysäyt-
582
täjänä. Nuorisotakuun piiriin kuuluvien toimenpi-
549
Nuoria edustavien kunnallisten kuulemisjär-
550
jestelmien ja vaikuttajaryhmien on oltava nuor-
583
teiden rahoitus on turvattava myös hallituskauden
551
ten itsensä demokraattisesti valitsemia. Nuorten
584
päättymisen jälkeen valtion budjetista ja nuorten
552
demokratiakasvatusta on vahvistettava konk-
585
työllisyyttä parantavista järjestelmistä on pidettävä
553
reettisin ja osallistavin esimerkein. Kunnallisissa
586
kiinni. Etsivää nuorisotyötä on jatkettava syrjäyty-
554
vaikuttamismuodoissa on kunnioitettava nuorten
587
neiden nuorten tukemis- ja ohjauskeinona.
555
itsenäistä järjestäytymisoikeutta ja vaikuttamiska-
588
556
navien on oltava kunkin kunnan nuorille luonte-
589
osana nuorisotakuuta. Koulutusseteli ja ylioppi-
557
vimmin ja kattavimmin järjestettyjä.
590
laiden oikeus jälkiohjaukseen tulee ottaa osaksi
591
nuorisotakuuta.
558
559
Äänestysikäraja ja ehdolle asettautumisen ikä-
Koulutustakuun toteutuminen on varmistettava
raja on laskettava 16 ikävuoteen kaikissa vaaleissa.
TAVOITEOHJELMA 107
LIITE NRO.11
TOIMINTASUUNNITELMA 2016
E SI TYS LI ITTO KO KO UKSEL L E
1. EDUNVALVONTA
1.1 Valtakunnallinen edunvalvonta
TAVOITTEET
1
Lukiolaisten Liiton kannat edustavat
lukiolaisten näkemyksiä.
TOIMENPIDE
”Opiskelijakunnat otetaan mukaan liiton asiakirjojen valmisteluun.
Jäsenistöä ja aktiiveja osallistetaan edunvalvontaan jatkuvasti
sosiaalisen median kautta.”
TOIMENPIDE PIIREISSÄ
Piirit ovat yhteydessä opiskelijakuntiin ja tarvittaessa avustavat näitä asiakirjavalmisteluprosesseissa.
TAVOITTEET
2
Suomen Lukiolaisten Liiton edunvalvonta on ennakoivaa ja aloitteellista,
ja se syntyy jatkuvassa vuorovaikutuksessa lukiolaisten ja lukioiden kanssa.
TOIMENPIDE
”Viestitään ja käydään vuoropuhelua liiton edunvalvontatyöstä
lukiolaisten ja opiskelijakuntien kanssa.
Liiton johto ja edunvalvonta-asiantuntijat pysyvät ajan tasalla
lukiolaisten arjesta.”
TOIMENPIDE PIIREISSÄ
”Piirit ovat yhteydessä opiskelijakuntiin kummilukiotoiminnan kautta ja tiedottavat Liiton tarjoamista vaikutusmahdollisuuksista.
Piirit tekevät koulukäynnit kaikkiin Suomen suomenkielisiin päivälukioihin ja keräävät koulukäynneillä
tietoa, joka raportoidaan keskusliitolle.”
TAVOITTEET
3
Lukiolaisten Liitolla on ajankohtaista
TOIMENPIDE
”Liitto tekee tutkimuksen lukiokoulutukseen liittyvästä aiheesta.
tutkimustietoa edunvalvontatyönsä
Tehdään kysely sähköisesti kirjoittaneille.
tukena.
Tarjotaan apua piireille alueellisten selvitysten tekemisessä.”
TOIMENPIDE PIIREISSÄ
Piirit voivat tehdä alueellisia selvityksiä tarpeen mukaan.
108 TOIMINTASUUNNITELMA
TAVOITTEET
4
TOIMENPIDE
Lukiolaisten Liitto on koulutus-, sosi-
”Tehdään uusia avauksia lukiolaisuuteen liittyen.
aali-, ja nuorisopoliittinen edelläkävijä
Järjestetään asiantuntijaseminaari lukiota käsittelevästä aiheesta.
ja keskustelunherättäjä lukiolaisia
koskevissa asioissa.
Kannustetaan opiskelijoita ja opiskelijakuntia ottamaan kantaa heitä
koskeviin asioihin.
Tehdään aktiivista sidosryhmäyhteistyötä hyvinvointityötä tekevien
tahojen ja opiskeluhuollon toimijoiden kanssa.
Osallistutaan sidosryhmien järjestämiin seminaareihin mahdollisuuksien mukaan.
Liitto tavoittelee julkisuudessa näkyvimmän opiskelija- ja nuorisojärjestön asemaa.”
TOIMENPIDE PIIREISSÄ
”Piirit kertovat liiton tavoitteista ja avauksista paikallisella tasolla.
Piirit tekevät avauksia paikallisen tason ajankohtaisista aiheista.
Piirit tukevat paikallisen tason hyvinvointityötä.”
TAVOITTEET
5
Lukiolaisten Liitto edustaa lukiolaisia aktiivisesti kaikilla päätöksenteon
tasoilla.
TOIMENPIDE
”Liitto edustaa kaikissa merkittävissä lukiokoulutukseen vaikuttavissa työryhmissä ja toimielimissä.
Valmistaudutaan vuoden 2017 kuntavaaleihin.”
TOIMENPIDE PIIREISSÄ
”Piirijärjestöt huolehtivat maakunnallisesta edunvalvonnasta.
Piirit kannustavat ja kouluttavat opiskelijakuntia paikallisen edunvalvonnan tekemiseen.”
TAVOITTEET
6
Lukiolaisten Liitto on ensisijainen
asiantuntija lukiolaisia koskevassa
TOIMENPIDE
Tarjotaan asiantuntija-apua koulutuksen järjestäjille, lukiolaisille
ja kouluille lukiokoulutukseen liittyvissä kysymyksissä.
päätöksenteossa.
TOIMENPIDE PIIREISSÄ
Piirit välittävät opiskelijakunnille ja lukiolaisille tietoa liiton tarjoamista asiantuntijapalveluista.
TOIMINTASUUNNITELMA 109
TAVOITTEET
7
Lukiolaisten Liitto on vahva vaikuttaja
opiskelija- ja nuorisojärjestökentällä.
TOIMENPIDE
”Ylläpidetään ja kehitetään yhteistyötä muiden opiskelija- ja nuorisojärjestöjen kanssa.
Järjestetään sidosryhmätilaisuus.
Toimitaan aktiivisesti järjestöissä, joiden jäsen SLL on.
SLL on mukana SuomiAreenalla aktiiveja osallistaen.”
TAVOITTEET
8
Piirit ovat vakuuttavia alueellisia
edunvalvojia.
TOIMENPIDE
” SLL kouluttaa piirit tekemään kattavaa edunvalvontaa vuoden alussa.
SLL kannustaa piirejä lähestymään paikallista edunvalvontaa eri
näkökulmista ja monimuotoistamaan sitä valmiiden mallien avulla.”
TOIMENPIDE PIIREISSÄ
”Jokainen piiri luo maantieteellisesti kattavan ja vaikuttavan edunvalvontatiimin.
Edunvalvontatiimi luo piirille monipuolisen edunvalvontasuunnitelman.
Piirit luovat toimivat suhteet alueellisiin päättäjiin.”
1.2 Opiskelijakuntien ja lukiolaisten edunvalvonta
TAVOITTEET
1
Liitto tarjoaa edunvalvontaneuvontaa
yksittäisille lukiolaisille sekä opiskelijakunnille.
TAVOITTEET
2
TOIMENPIDE
”Liiton edunvalvontatyöntekijät ottavat vastaan ja vastaavat kysymyksiin.
Yleisiin opiskelijakuntia ja lukiolaisia koskeviin kysymyksiin vastataan Lukiolaisoppaassa.”
TOIMENPIDE
”Perustetaan koulutus-, sosiaali- ja nuorisopoliittinen jaokset.
Aktiivit ovat läsnä valtakunnallisessa
Jaokset osallistuvat edunvalvonnallisten tavoitteiden asettamiseen.
edunvalvonnassa.
Jaokset voivat perustaa omia pop up -työryhmiään.”
TOIMENPIDE PIIREISSÄ
Piirit tiedottavat alueensa aktiiveille liiton tarjoamista vaikutusmahdollisuuksista ja kannustavat
hyödyntämään niitä.
110 TOIMINTASUUNNITELMA
TAVOITTEET
3
Liitto kannustaa nuoria mukaan
vaikuttamistoimintaan.
TOIMENPIDE
”Liitto on mukana muun muassa Talousguru-kilpailussa.
Liitto viestii muiden toimijoiden vaikuttamismahdollisuuksista ja
-tapahtumista.”
TOIMENPIDE PIIREISSÄ
Piirit kannustavat nuoria tarttumaan paikallisiin vaikuttamismahdollisuuksiin.
1.3 Kansainvälinen toiminta
TAVOITTEET
1
Kansainvälinen toiminta on
pitkäjänteistä ja tavoitteellista.
TOIMENPIDE
”Aletaan toteuttaa vuonna 2015 valmisteltua kansainvälisen toiminnan strategiaa.
Valitaan kansainvälinen jaos, joka koordinoi kansainvälistä toimintaa.
Toimihenkilöt tukevat jaosta käytännön järjestelyissä.
Luodaan ja ylläpidetään kahdenkeskisiä suhteita eurooppalaisten
opiskelijajärjestöjen kanssa.
Kartoitetaan järjestöjen yhteisen EU-rahoitteisen hankkeen toteuttamismahdollisuuksia.”
TAVOITTEET
2
Kansainvälinen toiminta on tunnettua
ja arvostettua liiton toimijoiden keskuudessa.
TOIMENPIDE
”Liitto seuraa Euroopan Unionin koulutuspolitiikkaa ja vaikuttaa
aktiivisesti kansainvälisten sidosryhmiensä kantoihin ja linjoihin.
Liitto vaikuttaa aktiivisesti eurooppalaisen kattojärjestönsä OBESSUn kantoihin ja linjoihin. Osallistutaan kaikille OBESSUn tapahtumille.
Liitto edistää yhteistyötä kotimaisten kansainvälistä toimintaa harjoittavien sidosryhmien ja poliittisten tahojen kanssa.”
TAVOITTEET
3
Kehitetään kansainvälistä yhteistyötä
Pohjoismaissa.
TOIMENPIDE
”Osallistutaan kaikille NSSN:n tapahtumille.
Luodaan muiden pohjoismaisten opiskelijajärjestöjen kanssa kehityssuunnitelma NSSN:lle.”
”Kansainvälisen jaoksen toimintaa laajennetaan ja aktiiveille tiedotetaan kansainvälisestä toiminnasta.
Jaos osallistaa aktiivikenttää eri tavoin vuoden aikana.”
TOIMINTASUUNNITELMA 111
LIITE NRO.12
SLL TALOUSARVIO 2016
E SI TYS LI ITTO KO KO UKSEL L E
EDUNVALVONTA
Valtakunnallinen edunvalvonta
TUOTOT
3070 Muut tuotot
TUOTOT YHTEENSÄ
4004
4005
4007
4009
4031
4006
4008
4015
4017
4022
4028
4029
4030
4032
4035
4038
4046
5000
5011
5090
5091
5095
5097
5100
5200
5202
5500
4000
KULUT
Matkakulut
Kilometrikorvaukset
Ateriakorvaukset
Painatuskulut
Onnittelut, palkinnot ym.
Majoitus
Postikulut
Tarvikkeet ja materiaalit
Ruokailut
Puhelinkulut
Kirjallisuus ja lehdet
Ostetut palvelut
Edustuskulut
Kokous- ja neuvottelukulut
Muut kulut
Osallistumiskulut
Matkakulut, HSL-etu
Palkat
Lounasetu
Sosiaaliturvamaksut
TyEL-maksut
Tapaturmavakuutus
Työttömyysvakuutus
Henkilökunnan koulutus
Kulttuurisetelit
Päivärahat
Työterveyspalvelut
Tilavuokrat
KULUT YHTEENSÄ
TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ
112 TALOUSARVIO
TA 2016
5 000,00 €
5 000,00 €
1 800,00 €
900,00 €
100,00 €
4 000,00 €
800,00 €
2 000,00 €
400,00 €
2 350,00 €
1 800,00 €
2 040,00 €
700,00 €
8 000,00 €
1 000,00 €
1 500,00 €
500,00 €
1 200,00 €
1 843,20 €
68 064,00 €
4 320,00 €
1 849,79 €
12 552,16 €
1 321,28 €
5 285,12 €
700,00 €
432,00 €
800,00 €
1 200,00 €
2 000,00 €
129 457,55 €
−124 457,55 €
Kansainvälinen toiminta
TUOTOT
3070 Muut tuotot
TUOTOT YHTEENSÄ
4004
4005
4007
4006
4016
4017
4035
4038
KULUT
Matkakulut
Kilometrikorvaukset
Ateriakorvaukset
Majoitus
Jäsenmaksut
Ruokailut
Muut kulut
Osallistumiskulut
KULUT YHTEENSÄ
TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ
Julkaisu- ja tutkimustoiminta
TUOTOT
3070 Muut tuotot
TUOTOT YHTEENSÄ
KULUT
4009 Painatuskulut
5005 Palkkiot
KULUT YHTEENSÄ
TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ
TA 2016
4 000,00 €
4 000,00 €
4 300,00 €
50,00 €
100,00 €
500,00 €
4 000,00 €
300,00 €
100,00 €
100,00 €
9 450,00 €
−5 450,00 €
TA 2016
1 000,00 €
1 000,00 €
1 500,00 €
7 000,00 €
8 500,00 €
−7 500,00 €
TALOUSARVIO 113
VIESTINTÄ
Markkinointi ja jäsenhankinta
TUOTOT
3070 Muut tuotot
TUOTOT YHTEENSÄ
4004
4005
4007
4009
4031
4006
4008
4015
4017
4019
4022
4028
4029
4032
4035
4046
5000
5011
5090
5091
5095
5097
5100
5200
5202
5500
4000
KULUT
Matkakulut
Kilometrikorvaukset
Ateriakorvaukset
Painatuskulut
Onnittelut, palkinnot
Majoitus
Postikulut
Tarvikkeet ja materiaalit
Ruokailut
Mainos- ja ilmoituskulut
Puhelinkulut
Kirjallisuus ja lehdet
Ostetut palvelut
Kokous- ja neuvottelukulut
Muut kulut
Matkakulut /HSL-etu
Palkat
Lounasetu
Sosiaaliturvamaksut
TyEL -maksut
Tapaturmavakuutus
Työttömyysvakuutus
Henkilökunnan koulutus
Kulttuurisetelit
Päivärahat
Työterveys
Tilavuokrat
KULUT YHTEENSÄ
TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ
114 TALOUSARVIO
TA 2016
0,00 €
0,00 €
3 700,00 €
1 200,00 €
150,00 €
8 000,00 €
800,00 €
5 500,00 €
1 000,00 €
1 000,00 €
5 200,00 €
1 000,00 €
1 020,00 €
100,00 €
4 000,00 €
500,00 €
500,00 €
865,00 €
34 835,00 €
3 960,00 €
947,40 €
6 429,00 €
676,7
2 707,00 €
233,00 €
144,00 €
360,00 €
600,00 €
2 500,00 €
87 927,10 €
−87 927,10 €
ImprobaturTA 2016
TUOTOT
3010 Ilmoitustuotot
3070 Muut tuotot
TUOTOT YHTEENSÄ
4004
4009
4008
4032
4022
4029
4035
4046
5000
5005
5011
5090
5091
5095
5097
5100
5200
5202
5500
KULUT
Matkakulut
Painatuskulut
Postituskulut
Kokous- ja neuvottelukulut
Puhelinkulut
Ostetut palvelut
Muut kulut
Matkakulut /HSL-etu
Palkat
Palkkiot
Lounasetu
Sosiaaliturvamaksut
TyEL -maksut
Tapaturmavakuutus
Työttömyysvakuutus
Henkilökunnan koulutus
Liikunta/kulttuurietu
Päivärahat
Työterveys
KULUT YHTEENSÄ
TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ
110 000,00 €
3 000,00 €
113 000,00 €
300,00 €
60 000,00 €
77 000,00 €
200,00 €
1 190,00 €
2 500,00 €
500,00 €
570,00 €
34 040,00 €
25 000,00 €
2 160,00 €
925,12 €
6 277,60 €
660,80 €
2 643,10 €
292,00 €
180,00 €
50,00 €
700,00 €
215 188,62 €
−102 188,62 €
JäsenviestintäTA 2016
TUOTOT
3070 Ilmoitustuotot
TUOTOT YHTEENSÄ
32 000,00 €
32 000,00 €
TALOUSARVIO 115
4004
4034
4022
4029
4035
4046
5000
5011
5090
5091
5095
5097
5100
5200
5500
KULUT
Matkakulut
Päivitys- ja ylläpitokulut
Puhelinkulut
Ostetut palvelut
Muut kulut
Matkakulut /HSL-etu
Palkat
Lounasetu
Sosiaaliturvamaksut
TyEL -maksut
Tapaturmavakuutus
Työttömyysvakuutus
Henkilökunnan koulutus
Liikunta/kulttuurietu
Työterveys
KULUT YHTEENSÄ
TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ
Messut ja muut lukiolaistapahtumat
TUOTOT
3070 Ilmoitustuotot
TUOTOT YHTEENSÄ
4004
4005
4031
4006
4014
4015
4017
4022
4029
4032
4044
4046
5203
116 TALOUSARVIO
100,00 €
3 000,00 €
2 500,00 €
500,00 €
136,70 €
23 029,00 €
1 440,00 €
617,00 €
4 186,00 €
441,00 €
1 763,00 €
175
108,00 €
500,00 €
38 495,70 €
−6 495,70 €
TA 2016
43 000,00 €
43 000,00 €
KULUT
Matkakulut
Päivitys- ja ylläpitokulut
Puhelinkulut
Ostetut palvelut
Muut kulut
Matkakulut /HSL-etu
Palkat
Lounasetu
Sosiaaliturvamaksut
TyEL -maksut
Tapaturmavakuutus
Työttömyysvakuutus
Henkilökunnan koulutus
500,00 €
100,00 €
100,00 €
1 200,00 €
17 000,00 €
500,00 €
1 500,00 €
500,00 €
100,00 €
50,00 €
4 684,50 €
546,20 €
2 632,85 €
KULUT YHTEENSÄ
TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ
29 413,55 €
13 586,45 €
JÄRJESTÖ
Piiri- ja jäsenjärjestöt
TUOTOT
3070 Muut tuotot
TUOTOT YHTEENSÄ
4004
4005
4007
4031
6220
4006
4015
4017
4029
4033
4035
6210
5202
4000
6200
KULUT
Matkakulut
Kilometrikorvaukset
Ateriakorvaukset
Onnittelut, palkinnot yms.
Piiripankki/Tarverahoitus
Majoitus
Tarvikkeet ja materiaalit
Ruokailut
Ostetut palvelut
Vakuutukset
Muut kulut
Tulostavoitepalautukset
Päivärahat
Tilavuokrat
Jäsenmaksupalautukset
KULUT YHTEENSÄ
TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ
Aktiivi- ja koulutustoiminta
TUOTOT
3000 Muut tuotot
TUOTOT YHTEENSÄ
4004
4005
4007
6220
4006
4008
4015
4017
4022
4035
KULUT
Matkakulut
Kilometrikorvaukset
Ateriakorvaukset
Piiripankki/Iltaohjelmatuki
Majoitus
Postikulut
Tarvikkeet ja materiaalit
Ruokailut
Puhelinkulut
Muut kulut
TA 2016
0,00 €
0,00 €
6 000,00 €
500,00 €
500,00 €
700,00 €
3 000,00 €
3 000,00 €
150,00 €
2 500,00 €
700,00 €
600,00 €
500,00 €
33 000,00 €
100,00 €
2 500,00 €
90 000,00 €
143 750,00 €
−143 150,00 €
TA 2016
26 500,00 €
26 500,00 €
6 000,00 €
1 000,00 €
500,00 €
2 000,00 €
31 000,00 €
50,00 €
300,00 €
11 500,00 €
1 020,00 €
500,00 €
TALOUSARVIO 117
4036
4046
5000
5011
5090
5091
5095
5097
5100
5200
5202
5500
4000
Autokulut
Matkakulut /HSL-etu
Palkat
Lounasetu
Sosiaaliturvamaksut
TyEL -maksut
Tapaturmavakuutus
Työttömyysvakuutus
Henkilökunnan koulutus
Kulttuurisetelit
Päivärahat
Työterveys
Tilavuokrat
KULUT YHTEENSÄ
TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ
500,00 €
546,20 €
34 032,00 €
2 160,00 €
925,00 €
6 276,00 €
660,64 €
2 642,56 €
350,00 €
216,00 €
2 400,00 €
600,00 €
9 000,00 €
114 178,40 €
−87 678,40 €
OpiskelijakuntatoimintaTA 2016
TUOTOT
3000 Osallistumismaksut
3070 Muut tuotot
TUOTOT YHTEENSÄ
4004
4005
4007
4009
6220
4006
4008
4015
4017
4022
4032
4035
4046
5000
5005
5011
5090
5091
5095
5097
5100
118 TALOUSARVIO
KULUT
Matkakulut
Kilometrikorvaukset
Ateriakorvaukset
Painatuskulut
Piiripankki/iltaohjelmatuki
Majoitus
Postikulut
Tarvikkeet ja materiaalit
Ruokailut
Puhelinkulut
Kokous- ja neuvottelukulut
Muut kulut
Matkakulut /HSL-etu
Palkat
Palkkiot
Lounasetu
Sosiaaliturvamaksut
TyEL-maksut
Tapaturmavakuutus
Työttömyysvakuutus
Henkilökunnan koulutus
23 520,00 €
2 000,00 €
25 520,00 €
6 800,00 €
1 600,00 €
200,00 €
5 200,00 €
4 000,00 €
36 000,00 €
1 700,00 €
1 600,00 €
3 550,00 €
2 040,00 €
200,00 €
1 000,00 €
546,20 €
38 500,00 €
3 000,00 €
2 160,00 €
1 050,00 €
7 125,00 €
750
3 000,00 €
350,00 €
5200
5202
5500
4000
Kulttuurisetelit
Päivärahat
Työterveys
Tilavuokrat
KULUT YHTEENSÄ
TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ
216,00 €
1 300,00 €
600,00 €
7 800,00 €
130 287,20 €
−104 767,20 €
LiittokokousTA 2016
TUOTOT
3000 Osallistumismaksut
TUOTOT YHTEENSÄ
4004
4005
4007
4009
4031
6220
4006
4008
4010
4015
4017
4029
4030
4032
4035
5202
4000
KULUT
Matkakulut
Kilometrikorvaukset
Ateriakorvaukset
Painatuskulut
Onnittelut, palkinnot ym.
Piiripankki/Iltaohjelmatuki
Majoitus
Postikulut
Kopiointikulut
Tarvikkeet ja materiaalit
Ruokailut
Ostetut palvelut
Edustuskulut
Kokous- ja neuvottelukulut
Muut kulut
Päiväraha
Tilavuokrat
KULUT YHTEENSÄ
TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ
Keskustoimisto
TUOTOT
3070 Muut tuotot
TUOTOT YHTEENSÄ
33 000,00 €
33 000,00 €
5 000,00 €
500,00 €
100,00 €
5 000,00 €
700,00 €
1 500,00 €
33 000,00 €
100,00 €
500,00 €
1 500,00 €
7 000,00 €
800,00 €
3 000,00 €
1 000,00 €
500 e
1 100,00 €
7 000,00 €
67 800,00 €
−34 800,00 €
TA 2016
0,00 €
0,00 €
TALOUSARVIO 119
4004
4005
4007
4006
4017
4022
4030
4032
4035
4038
4046
5005
5090
5091
5095
5097
5011
5500
5202
4000
KULUT
Matkakulut
Kilometrikorvaukset
Ateriakorvaukset
Majoitus
Ruokailut
Puhelinkulut
Edustuskulut
Kokous- ja neuvottelukulut
Muut kulut
Osallistumiskulut
Matkakulut / HSL-etu
Palkkiot
Sosiaaliturvamaksut
TyEL-maksut
Tapaturmavakuutus
Työttömyysvakuutus
Lounasetu
Työterveys
Päiväraha
Tilavuokrat
KULUT YHTEENSÄ
TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ
Hallinto ja talous
TUOTOT
3070 Muut tuotot
TUOTOT YHTEENSÄ
4004
4005
4007
4009
4034
4038
4008
4015
4016
4022
4027
4029
4030
4032
4035
120 TALOUSARVIO
KULUT
Matkakulut
Kilometrikorvaukset
Ateriakorvaukset
Painatuskulut
Päivitys- ja ylläpitokulut
Osallistumiskulut
Postikulut
Tarvikkeet ja materiaalit
Jäsenmaksut
Puhelinkulut
Pankkikulut
Ostetut palvelut
Edustuskulut
Kokous- ja neuvottelukulut
Muut kulut
16 000,00 €
4 000,00 €
1 500,00 €
10 000,00 €
11 000,00 €
5 460,00 €
1 000,00 €
2 000,00 €
500,00 €
1 000,00 €
2 178,80 €
59 400,00 €
1 663,20 €
11 286,00 €
1188
4752
6 480,00 €
1 800,00 €
160,00 €
6 000,00 €
147 368,00 €
−147 368,00 €
TA 2016
350,00 €
350,00 €
1 500,00 €
200,00 €
200
500,00 €
6 000,00 €
500,00 €
500,00 €
500,00 €
2 500,00 €
2 400,00 €
8 000,00 €
40 000,00 €
1 000,00 €
1 000,00 €
1 000,00 €
4046
5000
5005
5011
5090
5091
5095
5097
5200
5100
5500
Matkakulut /HSL-etu
Palkat
Palkkiot
Lounasetu
Sosiaaliturvamaksut
TyEL -maksut
Tapaturmavakuutus
Työttömyysvakuutus
Liikunta/kulttuurietu
Henkilökunnan koulutus
Työterveys
KULUT YHTEENSÄ
TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ
Jäsenpalvelu ja jäsenrekisteri
5000
5090
5091
5095
5097
5011
4046
5200
5100
5500
4022
4018
4008
4009
4013
4045
1 632,60 €
79 100,00 €
4 000,00 €
4 320,00 €
2 186,80 €
14 839,00 €
1562
6 248,00 €
432,00 €
350,00 €
1 200,00 €
181 670,40 €
−181 320,40 €
TA 2016
TUOTOT
Jäsenkorttituotot
ISIC-provisio
ISIC-korttituotot
TUOTOT YHTEENSÄ
100 000,00 €
5 280,00 €
72 000,00 €
177 280,00 €
KULUT
Palkat
Sosiaaliturvamaksut
TyEL -maksut
Tapaturmavakuutus
Työttömyysvakuutus
Lounasetu
Matkakulut /HSL-etu
Liikunta/kulttuurietu
Työntekijöiden koulutus
Työterveys
Puhelinkulut
Jäsenkortin kulut
Postituskulut
ISIC
Painokulut
Jäsentarrojen postitus
Jäsenrekisterin kulut
13 550,00 €
351,40 €
2 384,50 €
251,00 €
1 004,00 €
0,00 €
0,00 €
0,00 €
0,00 €
0,00 €
0,00 €
90 000,00 €
16 000,00 €
72 000,00 €
2 000,00 €
1 000,00 €
11 000,00 €
KULUT YHTEENSÄ
TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ
209 540,90 €
−32 260,90 €
TALOUSARVIO 121
PROJEKTIT
OKM-hanke: SPOT II 2015–2016
TA 2016
TUOTOT
3070 Hankeavustus
TUOTOT YHTEENSÄ
5000
5090
5091
5095
5097
5011
4017
5200
5100
4022
5500
4046
KULUT
Palkat
Sosiaaliturvamaksut
TyEL -maksut
Tapaturmavakuutus
Työttömyysvakuutus
Lounasetu
Ruokailut
Liikunta/kulttuurietu
Työntekijöiden koulutus
Päivärahat
Majoitus
Matkakulut
Kokous- ja neuvottelukulut
Ostopalvelut
Mainos- ja ilmoituskulut
Painokulut
Postikulut
IT-kulut
Puhelinkulut
Kopiointikulut
Päivitys- ja ylläpitokulut
Työterveyspalvelut
Konttorivuokrat
Matkakulut / HSL-etu
Muut kulut
KULUT YHTEENSÄ
TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ
7 400,00 €
7 400,00 €
7 908,00 €
221,42 €
1 502,52 €
158,16 €
632,64 €
360,00 €
0,00 €
36,00 €
50,00 €
0,00 €
0,00 €
0,00 €
10,00 €
0,00 €
0,00 €
0,00 €
0,00 €
0,00 €
170,00 €
0,00 €
0,00 €
100,00 €
300,00 €
222,90 €
0,00 €
11 671,64 €
−4 271,64 €
KesätyöprojektiTA 2016
TUOTOT
Hankeavustus
Muut tuotot
TUOTOT YHTEENSÄ
122 TALOUSARVIO
58 000,00 €
10 000,00 €
68 000,00 €
4004
4005
4006
4008
4015
4017
4009
4022
4035
4029
4032
4046
5000
5011
5090
5091
5095
5097
5100
5200
5202
5500
4000
KULUT
Matkakulut
Kilometrikorvaukset
Majoitus
Postikulut
Tarvikkeet ja materiaalit
Ruokailut
Painatuskulut
Puhelinkulut
Muut kulut
Ostetut palvelut
Kokous- ja neuvottelukulut
Matkakulut /HSL-etu
Palkat
Lounasetu
Sosiaaliturvamaksut
TyEL -maksut
Tapaturmavakuutus
Työttömyysvakuutus
Henkilökunnan koulutus
Kulttuurisetelit
Päivärahat
Työterveys
Tilavuokrat
KULUT YHTEENSÄ
TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ
6 000,00 €
500,00 €
2 000,00 €
600,00 €
1 500,00 €
3 000,00 €
5 000,00 €
1 020,00 €
2 000,00 €
3 500,00 €
2 000,00 €
546,20 €
34 032,00 €
2 160,00 €
925,00 €
6 276,00 €
660,64 €
2 642,56 €
350,00 €
216,00 €
2 400,00 €
600,00 €
5 500,00 €
83 428,40 €
−15 428,40 €
VarainhankintaTA 2016
TUOTOT
Jäsenmaksutuotot
Yleisavustukset
TUOTOT YHTEENSÄ
KULUT
Jäsenmaksupostitus
KULUT YHTEENSÄ
TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ
900 000,00 €
370 000,00 €
1 270 000,00 €
35 000,00 €
35 000,00 €
1 235 000,00 €
KOONTITA 2016
Kulut
Varainhankinta
Muut tuotot
Yhteensä
1 807 127,46 €
1 270 000,00 €
536 650,00 €
−477,46 €
TALOUSARVIO 123
LIITE NRO.13
JULKILAUSUMA
E SI TYS KO KO UKSEN JULKIL AU S U M A K S I
Kuka asettelee askelmerkit lukion tulevaisuudelle?
Lukion kehittäminen jäi hallitusohjelmassa lähes
Opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laaso-
huomioitta. Samalla on selvää, että opiskelu, opetus
nen on väläytellyt lukion pitkäjänteistä kehittämistä
ja oppiminen lukiossa tulevat jo tällä hallituskaudella
pohtivan työryhmän asettamista. Suomen Lukiolais-
kokemaan merkittävän muodonmuutoksen. Vuoden
ten Liiton liittokokous haluaa 300 lukiolaisen voimin
päästä syksyllä 2016 kirjoitetaan ensimmäiset sähköi-
sanoa olevansa valmis osallistumaan tähän työhön.
set ylioppilaskirjoitukset. Mahdollisuudet ovat rajat-
”Kehittämisessä on katsottava lainsäädäntöprosessia
tomat, mutta mikäli digitalisaatio ei juurru osaksi
syvemmälle lukioiden arkeen. Me lukiolaiset olemme
lukioiden arkipäivää on epäonnistumisen vaara myös
se raikas voima, joka uskaltaa unelmoida ja visioida”,
olemassa.
lupaa N.N., liiton puheenjohtaja vuodelle 2016.
”Olemme tottuneet pitämään suomalaista lukio-
Lukiokoulutuksen perusta rakentuu tulevaisuu-
koulutusta laadukkaana ja kustannustehokkaana.
dessakin yleisivistävyydelle sekä jatko-opintoihin
Menneeseen ei kuitenkaan voida jäädä – muuttuva
valmistamiselle. Valkolakin arvo on kuitenkin
maailma pakottaa meidät uudistamaan toimintatapo-
kyseenalainen, jos lukio jää jälkeen ympäröivän
jamme sekä pureksimaan hyvin perustavanlaatuisia
yhteiskunnan kehityksestä. Pikemminkin koulujen
kysymyksiä esimerkiksi siitä, mitä on tulevaisuuden
seinien sisäpuolelta pitäisi löytyä suunta tulevaisuu-
yleissivistys”, toteaa liiton väistyvä puheenjohtaja
den Suomelle.
Tatu Koivisto.
124 JULKILAUSUMA
LIITE NRO.7
OSAVUOSITOIMINTAKERTOMUS JATKUU SIVULTA 90
E S IT YS LIIT TO KO KO U K SE L L E
2. PALVELU
2.1 Jäsenyys
TAVOITTEET
1
Jäsen kokee hyötyvänsä Lukiolaisten Liiton jäsenyydestä.
TOIMENPIDE
Tiedotetaan uusista eduista jäsenille sähköisellä jäsenkirjeellä kuukausittain.
Otetaan jäsenistöltä tulleet ideat ja parannusehdotukset huomioon jäsenyyden kehittämisessä.
TOTEUTUS + TULOS 1-9/2015
Jäsenkirje on lähetetty kerran kuukaudessa heinäkuuta lukuunottamatta. Kirje on päivitetty ulkoasultaan ja sisällöltään vastaamaan liiton uutta ilmettä.
Samalla kirjeissä on puffattu parhaita jäsentetuja yhteistyössä Frankin kanssa. Kirjeen avausprosentti on pysynyt kohtalaisen korkealla.
Koulukäyntien yhteydessä on kerätty opkh:ien ajatuksia liiton kehittämisestä.
TAVOITTEET
2
TOIMENPIDE
Jäsen tuntee ja hyödyntää Frankin
Osallistutaan aktiivisesti Frankin palvelukokonaisuuden kehittämiseen ja brändin vahvistamiseen.
tarjoamia palveluja.
Varmistetaan, että Frankin kautta saatavat opiskelijaedut palvelevat myös lukiolaisten tarpeita,
haluja ja himoja.
Vahvistetaan Frankin näkyvyyttä liiton markkinointikanavissa.
Kannustetaan jäseniä rekisteröitymään Frank-palveluun.
TOTEUTUS + TULOS 1-9/2015
Frankin kanssa on pidetty säännöllisesti tapaamisia ja Frankin extended board -tapaamisiin on osallistuttu.
Toimenpide ei ole toteutunut suunnitelman mukaisesti. Odotamme edelleen Frankin toimenpiteitä asian suhteen.
Frankia on markkinoitu kaikissa jäsenkirjeissä. Lisäksi jokaisessa Improbaturin numerossa on ollut yhden sivun kokoinen ilmoitus, ja uusille lukionsa aloittaville opiskelijoille postitettiin Improbaturin 3/2015 mukana myös Frankin flyeri. Frankia on nostettu esiin myös lukioille jaettavissa julisteissa ja muissa
materiaaleissa.
Frank on lähettänyt uusille jäsenillemme ”Tervetuloa jäseneksi” -mailin. Frank-rekisteröitymistä on markkinoitu opiskelijakortin ja tarran saaterkirjeissä.
TAVOITTEET
3
Jäsenyyden jatkaminen on
houkuttelevaa ja helppoa.
TOIMENPIDE
Tehdään jäsenlaskutus kesäkuussa. Aloitetaan lukuvuositarrojen postitus elokuussa.
Markkinoidaan jäsenyyden hyötyjä laskutuksen yhteydessä.
Kehitetään jäsenpalvelua monipuolisemmaksi ja paremmin lukiolaisia palvelevaksi.
TOTEUTUS + TULOS 1-9/2015
Toteutunut.
Toteutunut.
Jäsenpalvelua on tehostettu resurssien säästämiseksi.
2.2
Markkinointi ja jäsenhankinta
TAVOITTEET
1
Liiton markkinointi on tuloksellista.
TOIMENPIDE
Kontaktoidaan kaikki lukionsa aloittavat jo ennen koulun alkua.
Kohdistetaan markkinointia myös muille kuin ensimmäisen vuosikurssin opiskelijoille.
Toimitaan aktiivisesti eri sosiaalisissa medioissa.
Mitataan markkinointitoimenpiteiden vaikuttavuutta esimerkiksi seuraamalla jäsenmäärän kehitystä.
TOTEUTUS + TULOS 1-9/2015
Tervetuloa lukioon -kirjeet lähetettiin hyväksymiskirjeiden mukana. Osassa lukioita järjestettiin roadshow lukioon ilmoittautumispäivänä. (Suurimmassa
osassa lukioita ilmoittautumispäivää ei järjestetä). Improbaturin 3/2015 -numerosta tehtiin muovitettu erikoisopainos uusille lukiolaisille. Mukana oli SLL:n
oma flyer sekä Frankin kuponkeja.
Keväällä toteutettiin kesäduunikampanja, jonka tiimoilta järjestettiin kesäduunikoulutukset Helsingissä, Tampereella ja Oulussa. Lisäksi järjestettiin perinteinen
penkkarikuvakilpailu yhteistyössä Seppälän koulukuvien ja Habituran kanssa. Summer up -festivaalien yhteydessä toteutettiin markkinointikampanja sosiaalisessa
mediassa. Lisäksi liitto oli läsnä tapahtumalla. Syksyn aikana toteutetaan sosiaalisen median markkinointikampanja yhdessä KILROYn ja ISICIn kanssa.
OSAVUOSITOIMINTAKERTOMUS JATKUU 125
....
Pitkän tähtäimen sosiaalisen median strategia on vielä luomatta, mutta sosiaalisessa mediassa on pyritty toimimaan siitä huolimatta aktiivisesti. @Lukiolaiset Instagram-kanava on kasvattanut tavoittavuuttaan merkittävästi ja siellä on julkaistu sisältöä myös jatkuvasti sekä jäsenyyteen, palveluihin että edunvalvontaan ja aktiivitoimintaan liittyen. Facebook-sivun konseptia ei ole juurikaan mietitty.
On tehty excel, jolla on seurattu viikkotasolla jäsenmäärän kehitystä. Exceliä on seurattu myös piireissä, jossa sitä on käytetty jäsenhankinnan työvälineenä.
TAVOITTEET
2
Liiton visuaalinen identiteetti kuvastaa liiton arvoja ja
on kohderyhmän
silmissä kiinnostava.
TOIMENPIDE
Toteutetaan kokonaisvaltainen viestintäuudistus.
Otetaan käyttöön liiton uudistettu graafinen ilme.
Panostetaan visuaaliseen markkinointiin.
TOTEUTUS + TULOS 1-9/2015
On toteutettu! Tättärää!
Liiton uusi ilme on otettu käyttöön kevät-kesällä 2015.
Visuaaliseen markkinointiin on panostettu sekä sähköisissä että painetuissa materiaaleissa.
TAVOITTEET
3
Liittoon on helppo liittyä, ja siihen
tarjoutuu vuoden mittaan useita
mahdollisuuksia.
TOIMENPIDE
Pidetään yllä ja kehitetään monipuolisia liittymiskanavia.
Liittyminen jäseneksi toimii kaikilla yleisimmin käytetyillä alustoilla.
Piirit pitävät pikaliittymispisteitä koulukäyntien jälkeen.
Tuetaan piirijärjestöjä roadshow-kiertueiden sekä muiden jäsenhankintatapojen järjestämisessä.
TOTEUTUS + TULOS 1-9/2015
Luotiin nettisivu-uudistuksen yhteydessä uusi sähköinen liittymislomake, joka toimii myös mobiilissa. Jäsenmaksun maksaminen toimii kaikkien pankkien
kautta ja kaikilla maksukorteilla. Seppälän koulukuvien kautta tapahtuva liittyminen on saatu toimimaan virheettömästi.
Sähköinen liittymislomake on mobiilioptimoitu.
Suurin osa piireistä on pitänyt suunnitellusti pikaliittymispisteitä koulukäyntien jälkeen.
Piireille on luotu uusi roadshow-ohjeistus sekä valmista markkinointimateriaalia. Liittymislomakkeiden lähettämistä on helpotettu uusilla käytännöillä.
2.3 Koulukäynnit
TAVOITTEET
1
Piiritoimijat ovat osaavia, motivoituneita ja sitoutuneita
koulukävijöitä.
TOIMENPIDE
Liiton ja piirien edustajat kouluttavat koulukävijöitä koulukävijäkoulutuksessa sekä muissa liiton
tapahtumissa.
TOTEUTUS + TULOS 1-9/2015
Liiton koulukävijät on koulutettu Koulukävijäkoulutuksella. Lisäksi piireille on tuotettu materiaalia, jonka avulla he ovat voineet järjestää omaa koulutusta
koulukävijöille. Piireille on asetettu jäsenhankintatavoitteet. Aktiivitapahtumilla on järjestetty jäsenhankintaworkshoppeja.
TAVOITTEET
2
Liitto tunnetaan laajalti lukioissa ja lukiolaisten keskuudessa.
TOIMENPIDE
Tehdään koulukäynti jokaiseen Suomen suomenkieliseen
päivälukioon.
TOTEUTUS + TULOS 1-9/2015
Suurimmissa osassa lukioista on pidetty koulukäynnit suunnitellusti. Lopuissa pidetään loppuvuoden aikana :).
TAVOITTEET
3
Liitto saa ajankohtaista tietoa lukioiden tilasta.
TOIMENPIDE
Tavataan jokaisen koulukäynnin yhteydessä lukion rehtori ja opiskelijakunnan hallitus.
Päivitetään koulukäynneiltä saadut tiedot liiton rekistereihin, joita piiri- ja jäsenjärjestöt voivat
tarvittaessa hyödyntää.
TOTEUTUS + TULOS 1-9/2015
Jokaisen tehdyn koulukäynnin yhteydessä on tavattu lukion rehtori sekä opiskelijakunnan hallitus.
Lukioiden tilasta on tapaamisten yhteydessä on kerätty lomakkeiden avulla tietoa, jota on voitu hyödyntää SLL:n toiminnassa ja markkinoinnissa.
126 OSAVUOSITOIMINTAKERTOMUS JATKUU
2.4 Improbatur, lukio.fi ja sosiaalisen median kanavat
TAVOITTEET
1
Suomen Lukiolaisten Liiton jäsenille toimitetaan laadukas lukiolaisille kohdennettu aikakauslehti.
TOIMENPIDE
Toteutetaan vuodessa neljä Improbaturia
Improbatur postitetaan kaikille liiton jäsenille.
Kehitetään Improbaturia lukijatutkimuksesta ja jäsenkyselystä saadun palautteen avulla. Järjestetään jäsenistölle avoin workshop Improbaturin ja liiton muun sisällöntuotannon kehittämisestä.
Toteutetaan kaikki Improbaturit myös sähköisenä.
TOTEUTUS + TULOS 1-9/2015
Lehti on ilmestynyt suunnitellusti liittohallituksen hyväksymän aikataulun mukaan. Vuoden viimeinen lehti (4/2015) ilmestyy 26.11.
Lehti on postitettu suunnitellusti kaikille liiton jäsenille.
Palautteen pohjalta lehdessä on käsitelty muun muassa tiettyjä toivottuja aiheita (kuten kesätöitä ja armeijaa) sekä tuotu lehden konseptin osaksi kolumneja.
Workshopia ei ole järjestetty.
Uudistunut improbatur.fi-sivusto on ollut toiminnassa helmikuusta alkaen, palaute on ollut erittäin positiivista. Sivustolla on julkaistu kaikki lehtien jutut –
lisäksi lehdet on luettavissa näköislehtinä ISSUU-palvelussa.
TAVOITTEET
2
Liiton mediat ovat yhteistyökumppaneille houkuttelevia.
TOIMENPIDE
Luodaan eri ilmoittajien ja yhteistyökumppaneiden tarpeita vastaavia monipuolisia mainoskokonaisuuksia.
Järjestetään Studia-messujen yhteydessä sidosryhmätilaisuus lukiolaismedioista kiinnostuneille
tahoille.
TOTEUTUS + TULOS 1-9/2015
On aloitettu erilaisten mainoskokonaisuuksien kehittäminen.
Järjestetään Studia-messujen yhteydessä suunnitellusti.
TAVOITTEET
3
Sosiaalisen median kanavien ja lukio.fin sisältö tukee
liiton tavoitteita.
TOIMENPIDE
Julkaistaan ajankohtaisia kannanottoja ja keskustelunavauksia sosiaalisen median kanavissa sekä
lukio.fi-sivustolla.
Julkaistaan sosiaalisen median kanavissa ja lukio.fissä ajankohtaisiin edunvalvonnallisiin teemoihin liittyvää materiaalia.
TOTEUTUS + TULOS 1-9/2015
Lukio.fi-sivusto on uudistettu ja siellä on julkaistu liiton ajankohtaisia kannanottoja ja keskustelunavauksia. Sosiaalisen median kanavia on pyritty kehittämään tavoitteellisemmin – pitkän tähtäimen suunnitelma on kuitenkin edelleen kesken.
Lukio.fi-sivusto on uudistettu ja siellä on julkaistu liiton ajankohtaisia kannanottoja ja keskustelunavauksia. Sosiaalisen median kanavia on pyritty kehittämään tavoitteellisemmin – pitkän tähtäimen suunnitelma on kuitenkin edelleen kesken.
TAVOITTEET
4
Lukio.fi on hyödyllinen ja mielekäs verkkopalvelu
lukiolaisille.
2.5 TOIMENPIDE
Uudistetaan lukio.fi vastaamaan paremmin lukiolaisten tarpeita.
Lukio.fi sekä sivuston kautta liittyminen jäseneksi toimii kaikilla yleisimmin käytetyillä alustoilla.
Kehitetään verkkopalvelua muun muassa jäsenkyselystä ja jäsenille avoimesta viestintäworkshopista saadun palautteen perusteella.
Oppilas- ja opiskelijakuntatoiminta
TAVOITTEET
1
Liitto tarjoaa monipuolista ja laadukasta koulutusta opiskelijakuntatoimijoille.
TOIMENPIDE
Järjestetään vuoden aikana neljät (4) Water-opiskelijakuntafestivaalit.
Perustetaan Water-kouluttajatiimi, joka perehdytetään tehtäväänsä. Kouluttajatiimi on vastuussa
Water-opiskelijakuntafestivaalien koulutussisällöstä.
Vahvistetaan Watereiden brändiä kaikille opiskelijakuntatoiminnasta kiinnostuneille suunnattuna tapahtumana.
Kasvatetaan Water-opiskelijakuntafestivaalien osallistujamäärää esimerkiksi viestinnän keinoin.
TOTEUTUS + TULOS 1-9/2015
”Turku ja Varkaus järjestetty, Lappeenranta ja Kokkola työn alla. Turun Watereilla 215 osallistujaa, Varkaudessa 142. ”
”Kouluttajatiimi rekrytoitu kevääksi ja syksyksi. Kouluttajatiimissä osallistettiin liittohallituksen ulkopuolisia aktiiveja keväällä viittä (5), ja syksyllä viittä (5).
Sähköinen OPK-kirje lähetetty sekä keväällä, että syksyllä.
”Kevään Water-markkinointi toteutettu. Syksyn Watereiden osalta markkinointi on vielä käynnissä. Waterit esillä ohjaavien opettajien sähköisessä uutiskirjeessä
elokuussa. Nettisivuilla julkaistu Water-aiheinen juttu. Watereita markkinoitu SLL-aktiivit ja KSLO-ryhmissä Facebookissa. Kaikille Watereille perustettiin omat
tapahtumasivut. Lisäksi piirit ja liittohallitus kontaktoivat kouluja suoraan sähköpostitse ja soittoringin muodossa.”
>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>
OSAVUOSITOIMINTAKERTOMUS JATKUU 127
TAVOITTEET
2
Liitto tarjoaa yksilöllistä tukea opiskelijakunnille.
TOIMENPIDE
Tarjotaan opiskelijakunnille Jano- ja Tutor-koulutuksia.
Rekrytoidaan ja koulutetaan riittävä määrä Jano- ja Tutor-kouluttajia.
TOTEUTUS + TULOS 1-9/2015
”Jano-koulutuksia järjestetty 9, syys-lokakuulle tilattu 6 koulutusta. Tutor koulutuksia tehty 22. ”
Kouluttajia valittu 7 kpl
TAVOITTEET
3
Jokaisen opiskelijakuntatoiminnasta kiinnostuneen on
helppo osallistua liiton tapahtumiin.
TOIMENPIDE
Pyritään pitämään tapahtumien osallistumiskustannukset kohtuullisina.
Varmistetaan koulutustarjonnan alueellinen kattavuus.
TOTEUTUS + TULOS 1-9/2015
–
”Waterit: Turku, Varkaus, Kokkola, Lappeenranta. Ohjus-koulutus: Tampere”
TAVOITTEET
4
Liitto tarjoaa koulutusta opiskelija kuntien ohjaaville
opettajille.
TOIMENPIDE
Järjestetään vuodessa vähintään kaksi ohjaavien opettajien koulutusta.
TOTEUTUS + TULOS 1-9/2015
”Pori peruttiin vähäisen osallistujamäärän takia. Syksyn koulutus siirrettiin Kuopiosta Tampereelle. Ohjuskoulutus järjestettiin Tampereella 2.9. Koulutukseen osallistui 8 ohjaavaa opettajaa. Koulutuksen toteuttamisessa osallistettiin yhtä Pirkanmaan aktiivia.
TAVOITTEET
5
Piiritoimijat ovat osaavia, motivoituneita ja sitoutuneita
TOIMENPIDE
Rehtorit ja opettajat tuntevat opiskelijakuntatoiminnan ja liiton.
koulukävijöitä.
TOTEUTUS + TULOS 1-9/2015
Tuotetaan ja lähetetään rehtorikirjeet. Tehdään yhteistyötä SURE/FIREn ja OAJ:n kanssa. Näytään rehtori- ja opettajakunnan tapahtumissa.
2.5.1 Suomen peruskoulujen oppilaskuntien tukihanke SPOT
TAVOITTEET
1
Vahvistetaan opettajien ohjausvalmiuksia ja tarjotaan
opettajille työkaluja keskustelevan ja osallisuutta edistävän toimintakulttuurin ja oppilaskuntatoiminnan
rakentamiseen peruskouluissa.
TOIMENPIDE
Luodaan peruskoulujen osallisuutta ja oppilaskuntatoimintaa tukevia malleja, käytäntöjä ja materiaaleja.
Otetaan käyttöön ja markkinoidaan peruskoulujen opettajille suunnattua verkkopalvelua ja kehitetään sitä saadun palautteen perusteella.
Luodaan yhteistyöjärjestöjen kanssa pysyvä malli, jolla tarjotaan tukea ja palveluita peruskoulujen
oppilaskunnille.
TOTEUTUS + TULOS 1-9/2015
Kaikkien peruskoulun oppilaiden osallistaminen yhden uusien opetussuunnitelman perusteiden mukaisen laaja-alaisen oppimiskokonaisuuden suunnitteluun
ja toteutukseen Ristiinan yhtenäiskoulussa Mikkelissä keväällä 2015 . Oppilaskuntakoulutuksissa & -tapahtumissa tavoitettu yhteensä n. 1265 peruskoululaista :
Ristiina 9.4., Espoo 6.5., Nurmijärvi 10.4., Normaalikoulujen oppilaskuntapäivät 11.5., Vantaa 5.9., Sastamala 14.9. Norssin oppilaskuntapäivillä koulutuksessa 12
opettajaa, Sastamalassa koulutuksessa 16 opettajaa
Osallisuuspassin toteuttaminen aloitettu: workshop kevätpäivillä 16.5. ja pop up -jaos 4.9.
Ohjaaville
opettajille workshop Learning Cafe -koulutusmallista Helsingissä 17.9., osallistui 5 opettajaa
Palvelun 1. version lanseeraus 23.-24.1. Educa-messuilla. Käyttäjäkyselyn toteutus 10.-31.3.2105. Palvelun päivitetyn version lanseeraus 31.8., uutta mm.
keskustelufoorumi. Materiaalia koottu, kehitetty ja tuotu OmaOppilaskunta-palveluun pitkin vuotta. Painettuja mainoskortteja 10 000, joista n. 6000 jaettu.
28.9. mennessä sivustolla 5926 yksilöityä kävijää, joista 20,1% palaa sivustolle yhä uudelleen.
14 kansalaisjärjestön muodostama työryhmä aloittanut työskentelyn tavoitteena tehdä esitys tai ehdotus siitä, minkälaisia tehtävistä uuden nuorisolain
mukaisen osallisuusosaamiskeskuksen pitäisi osallisuuden ja oppilaskuntatoiminnan tukijana vastata ja minkälaisia palveluita tarjota mahdollisuuksien
mukaan yhteistyössä eri järjestöjen kanssa. Lisäksi työryhmä esittää arvionsa palvelujen tarpeesta ja laajuudesta. Aloitustapaaminen 24.9.
2.5.2 Yläkoulujen oppilaskuntien ohjaavien opettajien koulutushanke
TAVOITTEET
1
Yläkoulujen oppilaskuntien ohjaavilla opettajilla on
pedagogiset valmiudet ohjata oppilaskuntatoimintaa ja
edistää koulujen osallistuvaa toimintakulttuuria.
>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>
128 OSAVUOSITOIMINTAKERTOMUS JATKUU
TOIMENPIDE
Järjestetään vuonna 2015 kahdeksan opettajakoulutusta eri puolilla Suomea yhdessä muiden
opiskelijajärjestöjen kanssa.
TOTEUTUS + TULOS 1-9/2015
”Markkinointipaketti ja koulutusmainokset lähetetty kouluille postilla. Lisäksi Opettaja-lehdessä julkaistu mainokset keväällä ja syksyllä. Koulutusta mainostettu myös omaoppilaskunta.fi:ssä.
Oulu, Kuopio, Vaasa, Jyväskylä, Tampere ja Joensuu järjestetty.
8.9 Tampereella 24 osallistujaa
10.9 Joensuussa 9 osallistujaa
2.6 Messut ja muut lukiolaistapahtumat
2.6.1 Studia-messut
TAVOITTEET
1
Jokainen lukiolainen haluaa osallistua Studia-messuille.
TOIMENPIDE
Markkinoidaan Studia-messuja liiton medioissa.
Järjestetään messuille mielenkiintoista ohjelmaa.
TOTEUTUS + TULOS 1-9/2015
Impron osalta ainakin kaikki tehty ja ne jotka ei oo vielä tehty, tehdään.
Ohjelma on suunnitteilla.
TAVOITTEET
2
Liiton jäsen hyötyy jäsenyydestään Studia-messuilla.
Studia-messuille.
TOIMENPIDE
Tarjotaan jäsenistölle pääsy Studia-messuille ilmaiseksi.
Pyritään hankkimaan liiton yhteistyökumppaneiden kautta messuetuja osallistujille.
TOTEUTUS + TULOS 1-9/2015
Jäsenistölle tarjotaan pääsy Studia-messuille ilmaiseksi.
TAVOITTEET
3
Studia-messut mielletään SLL:n järjestämiksi.
TOIMENPIDE
Panostetaan Studia-messujen suunnitteluun ja viestintään.
Tuodaan Studia-messujen markkinoinnissa selkeästi esille liiton rooli toisena pääjärjestäjänä.
Ollaan vahvasti läsnä Studia-messuilla.
TOTEUTUS + TULOS 1-9/2015
Messujen suunnittelua ja viestintää toteutetaan yhteistyössä messukeskuksen kanssa.
Messuja markkinoidaan liiton tapahtumana.
Messuille osallistutaan omalla osastolla sekä liittymispisteillä. Lisäksi järjestämme ohjattuja kierroksia koulutuksen järjestäjien kanssa. Messuosaston uusi
visuaalinen ilme on suunnitteilla.
TAVOITTEET
4
Lukion opettajat hyötyvät messuille osallistumisesta.
TOIMENPIDE
Järjestetään messujen yhteydessä hyödyllistä ohjelmaa opettajille.
TOTEUTUS + TULOS 1-9/2015
Suunnitteilla.
3. JÄRJESTÖ
3.1 Piiri- ja jäsenjärjestötoiminta
TAVOITTEET
1
Piiritoimijoilla on mahdollisuus osallistua valtakunnal-
TOIMENPIDE
Osallistetaan aktiivikenttää esimerkiksi erilaisten työryhmien, jaosten ja tapahtumien kautta.
lisen järjestötoiminnan kehittämiseen.
TOTEUTUS + TULOS 1-9/2015
”Liitolla on neljä koko vuoden ajan toimivaa jaosta. Kansainvälisessä jaoksessa toimii kaksi liittohallituslaista ja kolme aktiivia ja jokaisessa kolmessa poliittisessa jaoksessa (sosiaalipoliittinen, koulutuspoliittinen ja nuorisopoliittinen) toimii kaksi liittohallituslaista ja neljä aktiivia.
Lisäksi tarvittaessa on kasattu pop up -jaoksia. Pari kuukautta kestäneeseen Aktiiviopas pop up -jaokseen osallistui neljä aktiivia. Päivän kestäneeseen
SPOT-hankkeen pop up -jaokseen osallistui kolme lukiolaista ja neljä peruskoululaista.”
OSAVUOSITOIMINTAKERTOMUS JATKUU 129
TAVOITTEET
2
Piireillä on toimivat suhteet alueensa päivälukioihin.
TOIMENPIDE
Tuetaan ja koulutetaan piirejä lukiokummitoiminnan kehittämisessä ja vakiinnuttamisessa.
Piirejä koulutetaan järjestämään alueensa opiskelijakunnille yhteistoimintaa.
TOTEUTUS + TULOS 1-9/2015
Piirien opiskelijakuntavastaaville (11 henkilöä) annettiin kummilukiokoulutusta Talvipäivillä.
Talvipäivillä on koulutettu piirien tapahtumavastaavia ja opiskelijakuntavastaavia järjestämään piirien tapahtumia. (GT-suunnittelu vaiheessa)
TAVOITTEET
3
Piiritoiminta on pitkäjänteistä ja jatkuvaa.
TOIMENPIDE
Tarjotaan piireille verkkotyökalu arkistointiin ja hyödynnetään aktiiviopasta sekä puheenjohtajiston opasta perinnönsiirrossa.
Hyödynnetään osavuositoimintakertomuksia piirien toiminnan jatkuvuuden takaamiseksi.
TOTEUTUS + TULOS 1-9/2015
Aktiiviopas on päivitetty ja uudistettu. Piirit käyttävät Google Drivea arkistointiin. Puheenjohtajiston opas on kesken.
”Otoke-pohjaa uudistaessa lisättiin jokaisen pääkohdan alle itsearvionti ja tavoitteet -kohta, jossa piiri arvioi omaa onnistumistaan aiempien tavoitteiden
pohjalta. Luotu Best Of Otoke koonteja piirien onnistumista hyvien toimintatapojen jakamiseksi.”
TAVOITTEET
4
Piirien puheenjohtajistot ja piirihallitusten muut jäsenet
kokevat tehtävänsä mielekkääksi ja hyvin tuetuksi.
TOIMENPIDE
Koulutetaan piiri- ja jäsenjärjestöjen puheenjohtajistot tehtäväänsä ennen toimikauden alkua ja sen
aikana.
Järjestetään piiritoimikunnan ja toimiston yhteiset toimistopäivät.
Koulutetaan piirihallitusten vastuuhenkilöt tehtäviinsä Talvipäivillä.
Tarjotaan mahdollisuus ryhmäytymiseen, vertaistukeen sekä keskusliiton tukeen piirien toimijoiden vastuualueellisten kesken.
Selkiytetään eri luottamustoimissa toimivien rooleja liitto- ja piiritason päätöksenteossa ja toiminnassa.
TOTEUTUS + TULOS 1-9/2015
”Järjestettiin Kapulanvaihto joulukuun alussa Suomenlinnassa. Kapulanvaihdolla piirien puheenjohtajistot koulutettiin tehtäväänsä.
Jatkokoulutusta piirien puheenjohtajistot ovat saaneet Liha-PTMK-gt:llä Helsingissä 21.-22.3., PJ-päivillä Orivedellä 31.7. sekä Liha-PTMK-gt:llä Vantaalla 4.9.
Lisäksi kaikilla kolmella aktiivitapahtumalla on piiritoimikunnan oma vertaistukisessio. Piiritoimikunta on kokoustanut vuoden aikana neljä kertaa.”
Järjestettiin PTMK:n ja toimiston yhteiset toimistopäivät 23.-25.2. Toimistopäiville osallistui 22? piiritoimijaa. Piiritoimijat kiersivät kaikkien toimihenkilöiden juttusilla päivän aikana.
Piirihallitusten vastuuhenkilöt koulutettiin tehtäviinsä Talvipäivillä. Talvipäiville osallistui yhteensä 167 nuorta.
Piiritoimijoille on järjestetty vertaistukiryhmien tapaamisia jokaisella aktiivitapahtumalla. Lisäksi jokaiselle vertaistukiryhmälle on tehty ryhmächat, jonka
kautta ollaan yhteydessä tapaamisten välillä.
OPK-puoli siirrettiin osaksi järjestösektoria. Lisäksi piiritoimikunnan roolia on pohdiskeltu sekä liittohallituksessa että piiritoimikunnassa, ja roolista tehtiin
linjauksia vuoden 2016 toimintasuunnitelmaan.
TAVOITTEET
5
Kaikilla lukiolaisilla on mahdollisuus osallistua liiton
toimintaan.
TOIMENPIDE
Kannustetaan piirejä järjestämään monipuolista toimintaa alueensa lukiolaisille.
Luodaan keinoja ja kanavia, joiden kautta jokaisella lukiolaisella on mahdollisuus vaikuttaa liiton
toimintaan.
Liiton yhdenvertaisuussuunnitelmaa noudatetaan kaikessa liiton ja piirien toiminnassa.
TOTEUTUS + TULOS 1-9/2015
Runko olisi tarkoitus tehdä, mutta ei ole vielä ehditty. Eli joo, ajatuksen tasolla.
”Perustettiin Kaikkien Suomen lukioiden opiskelijakuntatoimijat -ryhmä Facebookiin. Ryhmässä on 29.9. 393 jäsentä. Luotiin anonyymi palautelomake,
jonka kautta aktiivit ovat voineet antaa palautetta mistä vain. Tehtiin aktiivikysely elokuussa, johon saatiin 76 vastausta. Joulukuussa tehdään jäsenkysely.”
Jos ois yhdenvertaisuussuunnitelma, jota noudattaa, niin kyllä.
TAVOITTEET
6
Piirien ja liiton tapahtumat muodostavat yhtenäisen
TOIMENPIDE
Kannustetaan piirejä rakentamaan tapahtumakalenterinsa liiton tapahtumakalenterin ympärille.
kokonaisuuden.
TOTEUTUS + TULOS 1-9/2015
Tekivät kyllä justiinsa silleen.
TAVOITTEET
7
Piiri- ja jäsenjärjestöt ovat sitoutuneita liiton toimintaan.
TOIMENPIDE
Kannustetaan jäsenjärjestöjen jäseniä osallistumaan valtakunnallisiin tapahtumiin.
Tarjotaan jäsenjärjestöille tukea toimintaan.
TOTEUTUS + TULOS 1-9/2015
FIBSin puheenjohtajistolle pidettiin oma toimistopäivä, johon osallistui järjestön puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja. FIBSille tehtiin oma osavuositoimintakertomuspohja. Liittohallituslaiset ovat osallistuneet kummipiiriensä tapahtumille ja kokouksiin. He ovat myös tarvittaessa aktiivisesti tukemassa piirejä.
130 OSAVUOSITOIMINTAKERTOMUS JATKUU
TAVOITTEET
8
Lukiolaisaktiivi kokee saavansa liiton toiminnasta hyö-
TOIMENPIDE
Tehdään aktiivitoiminnan hyödyt näkyvämmiksi ja kehitetään aktiivitoiminnan markkinointia.
dyllisiä taitoja ja kokemusta.
TOTEUTUS + TULOS 1-9/2015
Jaettu piirien toimijat sektoreittain ryhmiin, jotka toteuttavat oman sektorinsa toimintaa paikallisesti. Sektoreille on järjestetty Kevätpäivillä ja Syyspäivillä
omat, liiton puheenjohtajien vetämät sektorisessiot. Lisäksi piirit ovat luoneet tiimejä, jotka keskittyvät tietyn toiminnan osa-alueen toteuttamiseen ja kehittämiseen. On saatu palautetta, että tämä on edesauttanut aktiiveja löytämään oman juttunsa.
3.2 Aktiivi- ja koulutustapahtumat
TAVOITTEET
1
Jokaisen on helppo osallistua liiton tapahtumiin.
TOIMENPIDE
Järjestetään uusille osallistujille suunnattua ohjelmaa.
Pyritään pitämään tapahtumien osallistumiskustannukset kohtuullisina.
Esteettömyys huomioidaan kaikkien tapahtumien järjestelyissä.
TOTEUTUS + TULOS 1-9/2015
Uusille osallistujille järjestetään jokaisella aktiivitapahtumalla oma vertaistukiryhmä. Ryhmää kehitettiin toimivammaksi miettimällä valmiiksi apukysymyksiä ja aiheita. Samalla uudistettiin myös piirituokioiden ohjeistus.
Tapahtumien osallistumismaksut on pyritty pitämään kohtuullisina. Maksuihin vaikutetaan valitsemalla parhaiten tapahtuman luonteeseen sopivat ja hinta-laatu-suhteiltaan hyvät paikat ja palvelut.
”Esteettömyys pyritään huomioimaan parhaalla mahdollisella tavalla tapahtumapaikkoja valitessa. Otso ja Robert hoitaa, mutta aikataulusta ei tietoa.”
TAVOITTEET
2
Tapahtumat ovat laadukkaita ja jatkuvasti kehittyviä.
TOIMENPIDE
Otetaan aktiivit mukaan tapahtumien suunnitteluun ja toteutukseen.
Kehitetään tapahtumia niiltä kerätyn palautteen pohjalta.
Tarkastellaan vuoden 2016 tapahtumien sijoittumista maantieteellisesti ja lukiovuoden tapahtumien lomaan.
TOTEUTUS + TULOS 1-9/2015
”PTMK auttoi Kevätpäivien toteuttamisessa mm. ottamalla vastaan ilmoittautumiset. Aktiiveilla on mahdollisuus hakea Watereiden kouluttajatiimiin sekä
pitää Jano- ja Tutor-koulutuksia.”Otso ja Robert hoitaa, mutta aikataulusta ei tietoa.”
Tapahtumilta pyydetään palautetta ja niistä tehdään palautekoonnit. Palaute otetaan huomioon seuraavaa tapahtumaa suunnitellessa.
Toimihenkilöt tekivät ehdotukset tapahtumapaikoista vuodelle 2016, joka meni piiritoimikunnan kautta liittohallitukselle.
TAVOITTEET
3
Piiritoimijoilla on vahvat valmiudet toimia omalla vastuualueellaan sekä kehittää sitä ja omaa osaamistaan.
TOIMENPIDE
Järjestetään kolmipäiväiset Talvipäivät, joilla piiritoimijat koulutetaan tehtäviinsä.
Järjestetään kolmipäiväiset Kevätpäivät ja kaksipäiväiset Syyspäivät.
Päivitetään säännöllisesti aktiivioppaan sektoriosioita.
TOTEUTUS + TULOS 1-9/2015
Järjestettiin kolmipäiväiset Talvipäivät, joilla piiritoimijat koulutettiin tehtäviinsä. Tapahtumalla koulutettiin myös järjestötoiminnan perusteita. Talvipäiville
osallistui 167 nuorta.
Järjestettiin kolmipäiväiset Kevätpäivät ja kaksipäiväiset Syyspäivät. Kevätpäiville osallistui 127 ja Syyspäiville 116 nuorta.
Aktiiviopas uudistettiin ja päivitettiin. Lisäksi sitä päivitellään pitkin vuotta tarpeen vaatiessa.
TAVOITTEET
4
Aktiivitapahtumat lisäävät yhteisöllisyyttä piiritoimi-
TOIMENPIDE
Järjestetään tapahtumissa yhteisöllistä ja rentoa ohjelmaa yhteistyössä piirijärjestöjen kanssa.
joiden keskuudessa.
TOTEUTUS + TULOS 1-9/2015
Aktiivitapahtumilla on järjestetty koulutusten lisäksi yhteisöllistä ja rentoa ohjelmaa. Piirien iltaohjelmien lisäksi esimerkiksi erilaiset välijumpat ja perinteet vahvistavat rentoa ilmapiiriä.
3.3 Toimielimet
3.3.1 Liittohallitus
TAVOITTEET
1
Liittohallituksen jäsenen rooli on selkeä ja jäsenet on
koulutettu tehtäviinsä.Studia-messuille.
TOIMENPIDE
Järjestetään liittohallitukselle kattava perehdytys.
Järjestetään Korpikeikka.
>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>
OSAVUOSITOIMINTAKERTOMUS JATKUU 131
TOTEUTUS + TULOS 1-9/2015
Liittohallituslaisille järjestettiin kahden päivän mittainen kattava koulutus. Vierailevia puhujia on kuultu vuoden mittaan kokousten yhteydessä.
Järjestetään lokakuussa.
TAVOITTEET
2
Liittohallitus ja toimihenkilöt tekevät sujuvaa yhteistyötä.
TOIMENPIDE
Järjestetään vuoden alussa liittohallituksen ja toimihenkilöiden ryhmäytymis- ja koulutusviikonloppu.
Järjestetään toimiston ja liittohallituksen yhteiset toimintasuunnitelmapäivät.
Ylläpidetään liittohallituksen ja toimihenkilöiden välistä sujuvaa kommunikaatiota muissa yhteyksissä.
TOTEUTUS + TULOS 1-9/2015
Järjestettiin.
Järjestettiin kahdet, kesäkuun alussa ja elokuun puolivälissä.
Sektoreiden toimihenkilöt ja liittohallituslaiset ovat olleen mutkattomasti ja tiheään yhteydessä toisiinsa.
TAVOITTEET
3
Liittohallituksen työskentely on avointa.
TOIMENPIDE
Aktiivikentällä on mahdollisuus seurata liittohallituksen päätöksentekoa.
Luodaan keinoja, joilla jokainen lukiolainen saa mahdollisuuden vaikuttaa liittohallituksen
päätöksentekoon.
TOTEUTUS + TULOS 1-9/2015
Aktiiveille on ryhdytty koostamaan tiedotteita liittohallituksen kokouksista. Aktiiveja on osallistettu asiakirjavalmisteluun.
Opiskelijakuntatoimijoille perustettua Facebook-ryhmää, jäsenkirjettä ja muita uutiskirjeitä on hyödynnetty myös liiton päätöksenteosta tiedottamiseen ja
siihen osallistamiseen.
TAVOITTEET
4
Piirien ääni kuuluu liittohallituksen päätöksenteossa.
TOIMENPIDE
Piiritoimikunta osallistuu järjestölliseen valmistelu- ja kehittämistyöhön.
TOTEUTUS + TULOS 1-9/2015
Piiritoimikunta on käsitellyt liittohallituksen esityksiä ja muita käsiteltäviä asioita kokouksissaan ja niiden välillä sähköisten välineiden avulla.
TAVOITTEET
5
Strategian toteutumista seurataan.
TOIMENPIDE
Liittohallitus arvioi strategian eri tavoitteiden toteutumista strategian mittariston avulla.
Toteutetaan laajempi puoliväliarviointi ja päätetään painopisteet vuosille 2016 ja 2017.
Osallistetaan myös jäsenistö arviointiin.
TOTEUTUS + TULOS 1-9/2015
Liittohallitus arvioi strategian toteutumista sekä liiton nykytilaa ja valmisteli päivityksen, jota esitetään liittokokoukselle.
Liittohallitus arvioi strategian toteutumista sekä liiton nykytilaa ja valmisteli päivityksen, jota esitetään liittokokoukselle.
3.3.2 Piiritoimikunta
TAVOITTEET
1
Piiritoimikunnan asema liitossa on merkittävä.
TOIMENPIDE
Piiritoimikuntaa kuullaan ja osallistetaan järjestöllisessä kehittämisessä.
Piiritoimikuntaa hyödynnetään asiakirjavalmistelussa.
TOTEUTUS + TULOS 1-9/2015
Piiritoimikuntaa on osallistettu ja kuultu kaikissa piirejä koskevissa päätöksissä. PTMK:lle on viety esimerkiksi uudet hakemuspohjat (tarverahoitus ja iltaohjelmatuki), piirien otoke-pohjat sekä liiton asiakirjat.
Piiritoimikunnalle järjestettiin asiakirjakokous Mäntsälässä 26.-27.9. Kokouksessa PTMK kävi läpi kaikki liittokokouksen asiakirjat ja tekivät niihin muutosesityksiä.
TAVOITTEET
2
Piiritoimikunnan toiminta ja
päätöksenteko on avointa.
TOIMENPIDE
Tiedotetaan aktiiveille piiritoimikunnan kokouksissa käydystä keskustelusta ja tehdyistä päätöksistä.
Piiritoimikunta toimii valmistelussa yhteistyössä aktiivikentän kanssa.
TOTEUTUS + TULOS 1-9/2015
”Piirit ovat ottaneet omille esityslistoilleen kohdan ””Piiritoimikunta””, jossa käsitellään PTMK:n kuulumisia. Päätöslistauksia ei olla laitettu, sillä piiritoimikunta
ei tee juurikaan tiedotettavia päätöksiä.”
Piiritoimikuntaa on ohjeistettu tiedustelemaan aktiivien mielipiteitä järjestöllisistä kehityskohteista ennen PTMK:n kokouksia.
TAVOITTEET
3
Piiritoimikunta tekee sujuvaa yhteistyötä liittohallituksen ja toimiston kanssa.
132 OSAVUOSITOIMINTAKERTOMUS JATKUU
TOIMENPIDE
Järjestetään liittohallituksen ja piiritoimikunnan yhteinen Get Together kaksi kertaa vuodessa.
Järjestetään piiritoimikunnan ja toimiston yhteiset toimistopäivät.
Ylläpidetään liittohallituksen, toimiston ja piiritoimikunnan välistä sujuvaa kommunikaatiota
muissa yhteyksissä.
>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>
TOTEUTUS + TULOS 1-9/2015
Liittohallituksen ja piiritoimikunnan ensimmäinen get together järjestettiin Helsingissä 21.-22.3. ja toinen Vantaalla 4.9.
Järjestettiin PTMK ja toimiston yhteiset toimistopäivät 23.-24.2.
Yhteydenpito on pyritty pitämään eri toimielimien välillä mahdollisimman avoimena ja hyvänä. Viestintäkanavia on useita, jotta yhteyttä voi ottaa myös
epävirallisemmin. Lisäksi liittohallituksen ja PTMK:n jäseniä vierailee toimistolla säännöllisesti.
3.4 Keskustoimisto
TAVOITTEET
1
Liiton henkilöstö on motivoitunutta ja asiantuntevaa.
TOIMENPIDE
Järjestetään toimiston tyky-päivät kaksi kertaa vuodessa.
Kannustetaan työntekijöitä kouluttautumaan ja hyödyntämään työnantajan tarjoamaa koulutusrahaa.
Toteutetaan henkilöstöstrategiaa suunnitellussa aikataulussa.
Toteutetaan toimiston työhyvinvointikysely vuonna 2015.
TOTEUTUS + TULOS 1-9/2015
Kevään tykypäivät järjestettiin Porvoossa.
Osa työntekijöistä on käyttänyt koulutusrahansa esimerkiksi avoimen yliopiston kursseihin tai ammattiliittonsa tarjoamaan koulutukseen.
Strategian mukaisesti henkilöstölle tarjottavien kulttuuriseteleiden määrää nostettiin.
Toteutetaan loppuvuodesta.
TAVOITTEET
2
Piiritoimijoiden kynnys ottaa yhteyttä toimihenkilöihin
on matala.
TOIMENPIDE
Toimiston henkilöstöä on läsnä aktiivitapahtumissa ja sosiaalisessa mediassa.
Toteutetaan toimiston palvelukysely ja tarkennetaan toimenkuvia tarvittaessa sen pohjalta.
TOTEUTUS + TULOS 1-9/2015
Toteutetaan loppuvuodesta.
3.5 Talous
TAVOITTEET
1
Liiton rahankäyttö on järkevää ja tarkoituksenmukaista.
TOIMENPIDE
Seurataan taloustilanteen kehittymistä sekä budjetin toteutumista jatkuvasti.
Luodaan reaalitalousarvio ja toimintasuunnitelman toteutussuunnitelma toimiston arjen työkaluksi.
Tarjotaan tositetarkastajille koulutusta.
TOTEUTUS + TULOS 1-9/2015
Liittohallitukselle on toimitettu talousraportti kuukausittain. Budjettia on sopeutettu tarpeen mukaan muun muassa henkilöstöjärjestelyillä.
Luotu.
Tilintarkastaja ja taloussihteeri ovat perehdyttäneet tositetarkastajat tehtäväänsä.
TAVOITTEET
2
Liittohallitus ja keskeiset toimijat
ovat ajan tasalla taloustilanteesta
ja sen kehityksestä.
TOIMENPIDE
Perehdytetään liittohallitus ja piiritoimikunta liiton talouden seurantaan.
Liittohallitusta, piiritoimikuntaa ja toimihenkilöitä informoidaan tasaisin väliajoin liiton talouden tilasta selkeällä talousraportilla.
TOTEUTUS + TULOS 1-9/2015
Liittohallitukselle ja toimihenkilöille on toimitettu talousraportti kuukausittain. Toimihenkilöt seuraavat oman sektorinsa taloutta.
TAVOITTEET
3
Liiton tulopohja on laaja ja kestävä.
TOIMENPIDE
Luodaan aktiivisesti uusia, taloudellisesti tuottavia kumppanuuksia.
Luodaan liitolle varainhankinnan strategia.
TOTEUTUS + TULOS 1-9/2015
Markkinointikoordinaattorin toimenkuva painotettiin kumppanuuksien luomiseen henkilövaihdoksen myötä.
Jäsenhankinnan, henkilöstöresurssien ja ostopalvelujen järkevöittämisen ja kumppanuuksien osalta toteuttaminen aloitettu.
OSAVUOSITOIMINTAKERTOMUS JATKUU 133
LIITE NRO.7
TOIMINTASUUNNITELMA 2016 JATKUU SIVULTA 111
ESIT YS LIIT TO KO KO U K SE L L E
2. PALVELU
2.1 Jäsenyys
TAVOITTEET
1
Jäsenmäärä kasvaa kymmenen (10) prosenttia.
TOIMENPIDE
”Analysoidaan jäsenmäärän kehityksestä kerättyä dataa ja hyödynnetään sitä jäsenhankinnan
tehostamisessa. Viestitään tehokkaasti jäsenyyden hyödyistä esimerkiksi sosiaalisessa mediassa,
jäsenkirjeissä sekä kouluissa. Huolehditaan jäsenetujen ja palveluiden aidosta hyödystä lukiolaisille. Toteutetaan järjestelmällisesti jäsenhankintakampanjoita. Tarjotaan monia mahdollisuuksia liittyä jäseneksi lukuvuoden aikana.”
TOIMENPIDE PIIREISSÄ
”Piirit käyttävät tarjolla olevaa dataa oman alueensa jäsenkehityksen analysoimiseen ja sen pohjalta kehittävät jäsenhankintaansa. Piirit viestivät jäsenyyden
hyödyistä lukiokäynneillä sekä omissa viestinnän kanavissaan.”
TAVOITTEET
2
Lukiolainen liittyy SLL:n jäseneksi ensimmäisenä
lukuvuotena ja jatkaa jäsenyyttään koko lukioaikansa.
TOIMENPIDE
”Otetaan kontakti jokaiseen lukionsa aloittavaan. Koulutetaan tarpeeksi koulukävijöitä toteuttamaan syksyllä koulukäynti jokaiseen Suomen suomenkieliseen päivälukioon. Tuetaan piirijärjestöjä roadshow-kiertueiden sekä muiden jäsenhankintatapojen toteuttamisessa. Markkinoidaan
jäsenyyttä laskutusten yhteydessä. Informoidaan lukioita neljännen vuoden opiskelijoiden
lukuvuositarrahankinnasta.
TOIMENPIDE PIIREISSÄ
”Piirit pitävät pikaliittymispistettä oman alueensa lukioissa koulupaikan vastaanottamispäivinä tai muuten varmistavat viestinnän jäsenyydestä ensimmäisen vuosikurssin opiskelijoille. Piirit toteuttavat syksyllä koulukäynnin jokaiseen oman alueensa suomenkieliseen päivälukioon. Pidetään pikaliittymispiste
jokaisen koulukäynnin yhteydessä.
TAVOITTEET
3
Liitto edistää aktiivisesti yhteisöllisyyttä lukiolaisten
keskuudessa ja liiton jäsenyys koetaan luonnolliseksi
osaksi lukiolaisuutta.
TOIMENPIDE
”Tarjotaan opiskelijakortti kaikille lukiolaisille. Ollaan läsnä lukioajan merkittävissä tapahtumissa.”
TOIMENPIDE PIIREISSÄ
”Piirit järjestävät lukiolaisten keskuuteen yhteisöllisyyttä luovia tapahtumia. Aktiivit edustavat liittoa merkittävissä tapahtumissa.”
2.2 Palvelut
TAVOITTEET
1
SLL luo jäseniään hyödyttäviä yhteistyökumppanuuksia
ja palvelukokonaisuuksia.
TOIMENPIDE
”Tehdään aktiivista yhteistyötä nykyisten kumppaneiden kanssa.
Kartoitetaan mahdollisia uusia yhteistyökumppaneita järjestelmällisesti, sekä luodaan suhteita
uusiin kumppaneihin.”
TOIMENPIDE PIIREISSÄ
Piirit kehittävät ja luovat monipuolisia paikallisia yritysyhteistyösuhteita.
TAVOITTEET
2
SLL:n opiskelijaetuja on saatavilla kattavasti ympäri
Suomen.
TOIMENPIDE
Osallistutaan aktiivisesti Frankin palvelukokonaisuuden kehittämiseen ja brändin vahvistamiseen.
Koulutetaan piirit paikallisetujen hankintaan.”
TOIMENPIDE PIIREISSÄ
Piirit keräävät ja kannustavat opiskelijakuntia keräämään paikallisetuja Frankiin.
134 TOIMINTASUUNNITELMA JATKUU
TAVOITTEET
3
Liitto edistää aktiivisesti yhteisöllisyyttä lukiolaisten
keskuudessa ja liiton jäsenyys koetaan luonnolliseksi
osaksi lukiolaisuutta.
TOIMENPIDE
”Tarjotaan opiskelijakortti kaikille lukiolaisille. Ollaan läsnä lukioajan merkittävissä tapahtumissa.”
TOIMENPIDE PIIREISSÄ
”Piirit järjestävät lukiolaisten keskuuteen yhteisöllisyyttä luovia tapahtumia. Aktiivit edustavat liittoa merkittävissä tapahtumissa.”
2.3 Viestintä ja markkinointi
TAVOITTEET
1
SLL:n viestintä tavoittaa kaikki Suomen lukiolaiset.
TOIMENPIDE
”SLL käyttää monipuolisesti eri viestintäkanavia. Otetaan kontakti jokaiseen uuteen lukiolaiseen.
Lähetetään jäsenkirjeitä jäsenille.”
TOIMENPIDE PIIREISSÄ
”Piirit pyrkivät lisäämään viestinnän kattavuuttaan. Piirit kannustavat opiskelijakuntia viestimään SLL:stä.
TAVOITTEET
2
SLL:n viestintä on suunnitelmallista, visuaalisesti
yhdenmukaista ja selkeää sen kaikilla tasoilla.
TOIMENPIDE
”Tehdään kaikkien sektorien viestintäsuunnitelma ja toteutetaan sitä. Tarjotaan kattavaa koulutusta
piirijärjestöille graafisesta ohjeistuksesta sekä viestinnän kärjistä. Tarjotaan piirijärjestöille tukea
viestinnän toteuttamiseen.”
TOIMENPIDE PIIREISSÄ
”Piirit noudattavat viestinnässään SLL:n graafista ohjeistusta. Piirit tarjoavat markkinointi- ja viestintätiimilleen tarvittavat työkalut.”
TAVOITTEET
3
SLL tarjoaa mahdollisuuksia viestinnästä, markkinoinnista ja yritysyhteistyöstä kiinnostuneille lukiolaisille.
TOIMENPIDE
Perustetaan markkinointi- ja viestintäjaos palvelusektorin tueksi.
TOIMENPIDE PIIREISSÄ
Ylläpidetään piireissä markkinointi- ja viestintätiimin toimintaa.
TAVOITTEET
4
SLL:lla on toimivat suhteet lukioihin.
TOIMENPIDE
Tarjotaan lukioille materiaaleja SLL:n toiminnasta.
TOIMENPIDE PIIREISSÄ
”Piirit tapaavat lukioiden rehtorit ja mahdollisuuksien mukaan muuta henkilökuntaa koulukäyntien yhteydessä. Piirit jakavat SLL:n materiaaleja lukioille.”
TAVOITTEET
5
Tehokas markkinointi tukee jäsenhankintaa.
TOIMENPIDE
Suoritetaan piireissä erilaisia markkinoinnillisia kokeiluja, joista kerättyä dataa käytetään jäsenhankinnan kehittämisessä.
TOIMENPIDE PIIREISSÄ
Suunnitellaan markkinointia yhdessä toimiston kanssa.
2.4 Improbatur
TAVOITTEET
1
Julkaistaan laadukasta lukiolaisille suunnattua
aikakauslehteä.
TOIMENPIDE
”Julkaistaan Improbatur neljä kertaa vuodessa. Toimitetaan lehti kaikille jäsenille. Toteutetaan
kaikki Improbaturit myös sähköisenä. Kehitetään Improbaturia lukijatutkimuksesta ja jäsenkyselystä saadun palautteen avulla.”
TOIMENPIDE PIIREISSÄ
Piirit markkinoivat Improbaturia viestintäkanavissaan.
TOIMINTASUUNNITELMA JATKUU 135
3. JÄRJESTÖ
3.1 Piiri- ja jäsenjärjestötoiminta
TAVOITTEET
1
Piirien toiminta on suunnitelmallista ja piiritoimija voi
vaikuttaa siihen suunnitteluvaiheessa.
TOIMENPIDE
”SLL tarjoaa piireille toimintamalleja ja materiaaleja laadukkaampien asiakirjojen/toimintasuunnitelmien laatimiseen ja piirikokousten järjestämiseen. Piirikummit avustavat piirejä toiminnan
suunnittelussa.”
TOIMENPIDE PIIREISSÄ
”Piirit panostavat asiakirjavalmisteluun. Piirin asiakirjat valmistellaan hyvissä ajoin ennen piirikokousta. Piirit markkinoivat asiakirjavaikuttamista piiritoimijoille.”
TAVOITTEET
2
Piirit kehittävät toimintaansa läpi vuoden.
TOIMENPIDE
Osavuositoimintakertomuksia kehitetään piirien toiveiden ja liiton tavoitteiden mukaisesti jaksottain.
TOIMENPIDE PIIREISSÄ
”Piirit panostavat liiton asettamiin yhteisiin tavoitteisiin. Piirihallitukset pitävät kehityskeskusteluita. Piirit keräävät palautetta aktiiveilta ja opiskelijakunnilta, ja kehittävät toimintaansa palautteen pohjalta. Piirit käyttävät osavuositoimintakertomuksia jatkuvana raportoinnin muotona. Piirit käyttävät sekä
liiton että piirin virallisia asiakirjoja toimintansa pohjana.”
TAVOITTEET
3
Piiritoiminta on pitkäjänteistä ja jatkuvaa.
TOIMENPIDE
”Piirit koulutetaan Google Driven käyttöön. Järjestetään Kapulanvaihto piirien puheenjohtajistoille.
Aktiiviopas pidetään ajan tasalla.”
TOIMENPIDE PIIREISSÄ
”Piirit hyödyntävät liiton Google Drive -palvelua toiminnassaan. Vanha piirihallitus ohjeistaa uuden hallituksen tehtäviinsä hyvin valmistelluin kirjallisin
ohjeistuksin. Piirit hyödyntävät aktiiviopasta ja osavuositoimintakertomuksia perinnönsiirrossa.”
TAVOITTEET
4
Vastuualueellisten toiminta kehittyy vuoden ympäri.
TOIMENPIDE
Vertaistukiryhmät toimivat ympäri vuoden ja niille nimitetään vastuuhenkilöt. Vertaistukiryhmäläiset tekevät yhteistyötä vastuualueidensa kehittämiseksi.
TOIMENPIDE PIIREISSÄ
Piirihallitukset pitävät kehityskeskusteluita. Tiimit kehittävät vastuualueidensa toimintaa.
TAVOITTEET
5
SLL:llä on toimivat yhteydet lukioiden
opiskelijakuntien kanssa.
TOIMENPIDE
”SLL tukee piirien lukiokummitoimintaa tarjoamalla toimintamalleja ja materiaaleja. Lukiokummitoiminta hyödyttää sekä opiskelijakuntia että piiriä. Piirihallituksen jäsenet koulutetaan lukiokummitoimintaan.”
TOIMENPIDE PIIREISSÄ
”Piirit luovat ja ylläpitävät hyviä lukiokummiyhteyksiä. Piirit hyödyntävät lukiokummitoiminnasta saamiaan tietoja toiminnassaan.”
TAVOITTEET
6
Piireillä on resursseja järjestää laadukasta toimintaa.
TOIMENPIDE
”Piirit koulutetaan suunnitelmalliseen rahankäyttöön ja taloudenhallintaan. Piirit koulutetaan
tekemään monipuolista yritysyhteistyötä ja varainhankintaa. Piirit ohjeistetaan tarverahoituksen
hakemiseen.”
TOIMENPIDE PIIREISSÄ
”Piirit tekevät oman talousarvion ja seuraavat omaa rahankäyttöään taloudenseurantatyökalulla. Piirit tekevät monipuolista yritysyhteistyötä ja varainhankintaa. Piirit voivat hakea tarverahoitusta tarvittaessa.”
TAVOITTEET
7
Aktiivit ovat olennainen osa piirijärjestötoimintaa.
TOIMENPIDE
”Piirejä/piiritoimijoita koulutetaan oman vastuunsa koordinoimiseen ja jakamiseen. Aktiivien
osallistaminen huomioidaan piirien osavuositoimintakertomuksissa.”
TOIMENPIDE PIIREISSÄ
”Piirit panostavat aktiivitoimintaan ja sen kehittämiseen ympäri vuoden. Piirit panostavat toiminnan markkinointiin ja aktiivirekrytointiin. Piirit panostavat
tiimimuotoiseen työskentelyyn aktiivien osallistamiseksi.”
136 TOIMINTASUUNNITELMA JATKUU
TAVOITTEET
8
Piirien välinen yhteistyö on toimivaa, tarkoituksenmukaista ja yleishyödyllistä.
TOIMENPIDE
”Kehitetään piireille sopivia koulutussisältöjä yhdessä piirien kanssa. Liitto tarjoaa ohjeistusta ja apua
tapahtumien käytännön toteutukseen. Keskusliitto kannustaa piirien väliseen yhteistyöhön.”
TOIMENPIDE PIIREISSÄ
Piirit järjestävät yhteisiä aktiivikoulutustapahtumia liiton tarjoamien koulutussisältöjen avulla.
TAVOITTEET
9
Jäsenjärjestöt ovat sitoutuneita liiton toimintaan.
TOIMENPIDE
”Kannustetaan jäsenjärjestöjen jäseniä osallistumaan valtakunnallisiin tapahtumiin. Tarjotaan jäsenjärjestöille tukea toimintaan. Jäsenjärjestöillä on heille räätälöidyt osavuositoimintakertomuspohjat.”
TOIMENPIDE PIIREISSÄ
Jäsenjärjestöt rekrytoivat osallistujia liiton tapahtumiin.
TAVOITTEET
10
Piirien ja toimihenkilöiden yhteistyö on luontevaa ja
tarkoituksenmukaista.
TOIMENPIDE
”Järjestetään toimistopäivät, joissa piirit ja jäsenjärjestöt tarkastelevat toimintaansa toimihenkilöiden kanssa. Luodaan luontevia keskustelukanavia piirien ja toimiston välille.”
TOIMENPIDE PIIREISSÄ
Piiritoimijat ottavat tarvittaessa yhteyttä toimihenkilöihin.
3.2 Aktiivi- ja koulutustapahtumat
TAVOITTEET
1
Jokaisen on helppo osallistua liiton tapahtumiin.
TOIMENPIDE
”Aktiivi- ja koulutustapahtumat järjestetään maantieteellisesti kattavasti ja lukiovuoden tapahtumien lomaan. Tapahtumissa huomioidaan uudet toimijat. Tapahtumien osallistumismaksut
pysyvät kohtuullisina. Liiton tapahtumat pyritään järjestämään esteettöminä ja osallistujien
erityistarpeet huomioidaan. Liiton yhdenvertaisuussuunnitelmaa noudatetaan kaikessa liiton ja
piirien toiminnassa.”
TOIMENPIDE PIIREISSÄ
”Piireillä on toimintaa joka puolella omaa aluettaan. Piirit huomioivat tapahtumillaan uudet toimijat. Piirien tapahtumissa huomioidaan osallistujien erityistarpeet.
TAVOITTEET
2
SLL tarjoaa aktiiveilleen harrastustoimintaa.
TOIMENPIDE
”Järjestetään kolmipäiväiset Talvipäivät, jossa piiritoimijat koulutetaan tehtäviinsä. Järjestetään kolmipäiväiset Kevätpäivät ja kaksipäiväiset Syyspäivät.”
TOIMENPIDE PIIREISSÄ
”Piirit järjestävät omia aktiivitapahtumia. Piirit osallistuvat liiton valtakunnallisiin tapahtumiin.”
TAVOITTEET
3
SLL:n koulutustoiminta on tunnettua laadustaan.
TOIMENPIDE
”Tapahtumissa on monipuolisia puhujia. Tapahtumia kehitetään palautteiden avulla. Perustetaan
keväällä ja syksyllä Water-kouluttajatiimi, joka perehdytetään tehtäviinsä. Osallistetaan aktiiveja
tapahtumien suunnittelussa.”
TOIMENPIDE PIIREISSÄ
”Piirit keräävät järjestelmällisesti palautetta omasta toiminnastaan. Piirit tarjoavat selkeää ja pätevää koulutusta toimijoilleen.”
TAVOITTEET
4
Lukiolainen tietää että SLL:ssä toimimisesta on
konkreettista hyötyä myös liiton ulkopuolella.
TOIMENPIDE
”SLL järjestää laadukkaita tapahtumia ja koulutuksia. Tapahtumien markkinointikärkenä käytetään niiden tarjoamaa hyötyä. SLL laajentaa tapahtumiensa koulutussisältöjä. SLL kouluttaa
aktiiveilleen sekä esiintymistaitoja, projektijohtamista että yhdistyslainsäädäntöä.”
TOIMINTASUUNNITELMA JATKUU 137
TOIMENPIDE PIIREISSÄ
Piirit markkinoivat liiton ja piirien tapahtumia käyttäen markkinointikärkenään niiden tarjoamaa hyötyä. Piirit tarjoavat toimintamahdollisuuksia lukiolaisille.
TAVOITTEET
5
Aktiivit sitoutuvat valtakunnallisissa tapahtumissa piirin
toimintaan.
TOIMENPIDE
”Liitto tukee piirejä parempien piirituokioiden järjestämisessä. Piirit liitossa -osio järjestetään
kaikissa aktiivitapahtumissa.”
TOIMENPIDE PIIREISSÄ
Piirit suunnittelevat piirituokionsa ajoissa. Piirituokiot ovat tavoitteellisia. Piirit rakentavat tapahtumakalenterinsa liiton tapahtumakalenterin ympärille.
3.3 Opiskelijakuntatoiminta
TAVOITTEET
1
SLL järjestää koulutusta opiskelijakunnille.
TOIMENPIDE
”Järjestetään neljä (4) Water-opiskelijakuntafestivaalia. SLL tarjoaa Jano- ja Virta-koulutuksia.”
TOIMENPIDE PIIREISSÄ
Piirit järjestävät tarkoituksenmukaisia ja vaihtelevia koulutuksia alueidensa opiskelijakunnille.
TAVOITTEET
2
Opiskelijakunnat ovat vakuuttavia paikallisia edunvalvojia.
TOIMENPIDE
SLL kouluttaa opiskelijakuntatoimijoita tekemään edunvalvontaa myös oman koulunsa ulkopuolella.
TOIMENPIDE PIIREISSÄ
”Piirit tukevat opiskelijakuntia edunvalvonnassa. Piirit tarjoavat opiskelijakunnille edunvalvontakoulutusta. Piireillä on toimivat suhteet alueensa opiskelijakuntiin.”
TAVOITTEET
3
Opiskelijakunnilla on selkeät vaikuttamismahdollisuudet
SLL:n toimintaan.
TOIMENPIDE
”Opiskelijakuntia hyödynnetään asiakirjavalmisteluissa. Toteutetaan jäsenkyselyitä lukiolaisten
mielipiteeseen liittyvien asioiden pohjaksi.”
TOIMENPIDE PIIREISSÄ
Piirit osallistavat opiskelijakuntia piirin toiminnan suunnittelussa.
TAVOITTEET
4
Alueen opiskelijakunnat tekevät yhteistyötä keskenään.
TOIMENPIDE
Opiskelijakuntia tuodaan Watereilla lähemmäs toisiaan.
TOIMENPIDE PIIREISSÄ
”Piirit edistävät toiminnallaan opiskelijakuntien yhteistyön edellytyksiä. Piirit tarjoavat yhteisiä vaikuttamismahdollisuuksia tietyn alueen opiskelijakunnille.”
TAVOITTEET
5
Opiskelijakuntien hallituksille tarjottavat koulutukset
ovat laadukkaita.
TOIMENPIDE
”Opiskelijakuntavastaavat kehittävät yhdessä keskusliiton kanssa get together -tapahtumakonseptia. Liitto tukee piirejä laadukkaiden koulutuksien järjestämisessä.”
TOIMENPIDE PIIREISSÄ
Opiskelijakuntavastaavat suunnittelevat toimintaansa perusteellisesti tiimiensä kanssa.
TAVOITTEET
6
SLL tukee opiskelijakuntien ohjaavien opettajien tehtävää.
TOIMENPIDE
”Lähetetään Ohjus-kirje kaksi (2) kertaa vuodessa. Järjestetään kaksi (2) Ohjus-koulutusta.
TOIMENPIDE PIIREISSÄ
–
TAVOITTEET
7
Rehtorit pitävät liittoa arvokkaana yhteistyökumppanina.
TOIMENPIDE
”Ylläpidetään suhteita lukioiden rehtoreihin lähettämällä rehtorikirjeitä.
TOIMENPIDE PIIREISSÄ
Piirijärjestöt tapaavat kaikki alueensa päivälukioiden rehtorit.
138 TOIMINTASUUNNITELMA JATKUU
3.4 Toimielimet
3.4.1 Piiritoimikunta
TAVOITTEET
1
Piiritoimikunnalla on selkeä rooli liitossa.
TAVOITTEET
2
Piiritoimikunnan toiminta on avointa koko aktiivikentälle.
TOIMENPIDE
”Piiritoimikunta herättää aktiivisesti keskustelua.Piiritoimikunta toimii keskustelufoorumina
kaikille piireille ja jäsenjärjestöille. Piiritoimikunta kehittää piiritoimintaa lyhyellä aikavälillä
ja levittää toimiviksi koettuja malleja. Piiritoimikunta ammentaa järjestöllisiä kehityskohteita
piiritoimijoista.
TOIMENPIDE
”Piiritoimikunnan tapaamisten keskeiset sisällöt julkaistaan SLL Aktiiveissa. Piiritoimikunta toimii
kokouksiensa valmistelussa yhteistyössä aktiivikentän kanssa.
TOIMENPIDE PIIREISSÄ
Piirien puheenjohtajistot ylläpitävät vuoropuhelua piiritoimijoiden ja piiritoimikunnan välillä.
TAVOITTEET
3
Piiritoimikunnalla ja liittohallituksella on yhteisiä mahdollisuuksia kehittää liittoa.
TAVOITTEET
4
Piiritoimikunta ymmärtää roolinsa liitossa ja on
perehtynyt tehtäviinsä.
TOIMENPIDE
”Piiritoimikunta osallistuu piirejä koskevaan päätöksentekoon. Järjestetään liittohallituksen ja
piiritoimikunnan yhteinen get together kaksi (2) kertaa vuodessa.
TOIMENPIDE
”Järjestetään Korpikeikka, jossa piirien puheenjohtajistoehdokkaat saavat tietoa roolistaan liitossa
ja jossa perehdytys aloitetaan. Järjestetään Kapulanvaihto, jossa piirien puheenjohtajistot perehdytetään tehtäviinsä.”
3.4.2 Liittohallitus
TAVOITTEET
1
Liittohallituksen toiminta on avointa.
TAVOITTEET
2
Liittohallitus on läsnä piiri- ja jäsenjärjestöjen toiminnassa.
TAVOITTEET
3
Liittohallituksen jäsenen rooli on selkeä ja jäsenet on
perehdytetty tehtäviinsä.
TAVOITTEET
4
Liittohallituksen ja toimihenkilöiden yhteistyö on saumatonta.
TAVOITTEET
5
Lukiolaisten ääni kuuluu liittohallituksen
päätöksenteossa.
TOIMENPIDE
”Liittohallituksen kokousten keskeiset sisällöt julkaistaan SLL Aktiiveissa. Piirikummit kertovat
liittohallituksen toiminnasta piirihallituksien kokouksissa.”
TOIMENPIDE
”Liittohallituslaisilla on omat kummipiirit. Liittohallituslaiset vierailevat kummipiiriensä tapahtumissa ja kouluttavat sekä tiedottavat kummipiirejään.”
TOIMENPIDE
”Järjestetään Korpikeikka, jossa liittohallitusehdokkaat saavat selkeän kuvan liittohallituksen
toiminnasta ja työnkuvasta. Liittohallitukselle järjestetään kattava perehdytys ennen toimikauden
alkua.Pyritään kehittämään aktiivikentän tietoisuutta liittohallituksen jäsenien toimenkuvasta.”
TOIMENPIDE
”Liittohallituksen ja toimihenkilöiden ryhmäytymiseen panostetaan. Järjestetään liittohallituksen
ja toimihenkilöiden kesken kahdet (2) toiminnansuunnittelupäivät. Ylläpidetään liittohallituksen ja
toimihenkilöiden välistä sujuvaa kommunikaatiota muissa yhteyksissä.”
TOIMENPIDE
”Piiritoimikunta osallistuu järjestölliseen valmistelu- ja kehittämistyöhön. Piiritoimikunta on edustettuna liittohallituksen kokouksissa. Jaokset tuovat tuoreita näkemyksiä sekä aktiivikentältä että
omasta osaamisestaan liittohallituksen päätöksentekoon. Toteutetaan aktiivikysely. Luodaan keinoja, joilla jokainen lukiolainen saa mahdollisuuden vaikuttaa liittohallituksen päätöksentekoon.”
TOIMENPIDE PIIREISSÄ
Opiskelijakunnilla, piireillä ja piiritoimikunnalla on mahdollisuus tehdä aloitteita liittohallitukselle.
TAVOITTEET
6
Strategian toteutumista seurataan.
TOIMENPIDE
”Liittohallitus vastaa strategian toteutuksen seuraamisesta mm. seurantaraportin avulla. Osallistetaan aktiiveja strategian seurannassa.”
TOIMENPIDE PIIREISSÄ
Piirit osallistuvat strategian seurantaan esim. tapahtumissa.
TOIMINTASUUNNITELMA JATKUU 139
3.4.3 Jaokset
TAVOITTEET
1
Jaoksien toiminta on suunnitelmallista ja liiton tavoitteiden mukaista.
TAVOITTEET
2
Aktiiveja hyödynnetään liiton ja piirien koulutustoiminnassa.
TOIMENPIDE
”Toimihenkilöt ja jaosten puheenjohtajat suunnittelevat jaosten toimintaa vuoden alussa. Suunnitelmien toteutumista seurataan säännöllisesti.”
TOIMENPIDE
Perustetaan kouluttajajaos, josta piirit voivat tilata kouluttajia tapahtumiinsa.
TOIMENPIDE PIIREISSÄ
Piirit hyödyntävät jaoksen kouluttajatarjontaa tapahtumiensa ohjelman suunnittelussa ja toteutuksessa.
TAVOITTEET
3
Liitto voi hyödyntää aktiivien osaamista lyhyellä varoi-
TOIMENPIDE
Perustetaan projektiluontoisia pop up -jaoksia.
tusajalla.
TAVOITTEET
4
Jaosten toiminta on lukiolaisille avointa.
TOIMENPIDE
Jaosten toiminnasta tiedotetaan SLL:n viestintäkanavissa.
TOIMENPIDE PIIREISSÄ
Piirit markkinoivat jaostoimintaa.
4. TALOUS JA HALLINTO
TAVOITTEET
1
SLL on vetovoimainen ja kiinnostava työnantaja. Työntekijät ovat motivoituneita ja heidän osaamistaan arvostetaan liitossa ja sen ulkopuolella.
TAVOITTEET
2
Toimiston henkilökunta palvelee jäsenistöä parhaalla
TOIMENPIDE
”Työntekijöiden rekrytointiin ja perehdyttämiseen panostetaan jatkossakin. Työntekijöiden
motivaatiota pidetään yllä ja osaamista kehitetään luomalla SLL:n oma toimihenkilöiden koulutusohjelma. Työntekijöiden asiantuntijuutta hyödynnetään liiton tapahtumissa. Kartoitetaan
työehtosopimuksen päivitystarve.”
TOIMENPIDE
Toteutetaan toimiston palvelukysely ja tarkennetaan toimenkuvia tarvittaessa sen pohjalta.
mahdollisella tavalla.
TAVOITTEET
3
Taloutta hoidetaan hyvin ja läpinäkyvästi, sitä seurataan
TOIMENPIDE
”Talouden seuranta uudistetaan. Siirrytään sähköiseen laskunkierto- ja kulukorvausjärjestelmään.”
jatkuvasti sekä toimistolla että liittohallituksessa ja muutoksia tehdään tarvittaessa joustavasti.
TAVOITTEET
4
Jäsenet saavat moitteetonta ja ripeää jäsenpalvelua eri
kanavissa. Jäsenyyteen liittyvät ongelmat ratkaistaan
tehokkaasti ja viipymättä.
TOIMENPIDE
”Jäsenpalvelu toimii puhelimitse, sähköpostitse ja mahdollisesti myös sosiaalisen median kanavissa. Jäsenten tyytyväisyyttä mitataan vuosittaisella jäsenkyselyllä ja toimiston palvelukyselyllä.
Jäsenpalvelua kehitetään saadun palautteen perusteella.”
TOIMENPIDE PIIREISSÄ
Jäsenpalvelusta kantautuva palaute välitetään piireiltä pääsihteerille.
TAVOITTEET
5
Liiton taloutta suunnitellaan ja sen vakaus varmistetaan
myös pidemmällä aikavälillä. Tulopohjaa laajennetaan ja
kehitetään.
TOIMENPIDE
”Luodaan liitolle pitkän aikavälin taloussuunnitelma. Kartoitetaan ja mahdollisesti haetaan toimintaan ja sen kehittämiseen sopivia avustuksia. Solmitaan taloudellisesti kannattavia kumppanuuksia
ja tehdään tuloksekasta mediamyyntiä. ”
TOIMENPIDE PIIREISSÄ
Piirien taloutta mietitään myös pidemmällä aikavälillä ja yritysyhteistyötä vahvistetaan.
TAVOITTEET
6
SLL luo jäseniään hyödyttäviä yhteistyökumppanuuksia
ja palvelukokonaisuuksia.
140 TOIMINTASUUNNITELMA JATKUU
TOIMENPIDE
Toteutetaan lukiolaisten kesätyömahdollisuuksia parantava ja työelämäyhteyksiä kehittävä projekti
yhdessä työmarkkinajärjestöjen kanssa.
Pelaamaan pääsevät vain täysi-ikäiset,
Veikkauksen tuotoista nauttivat kaikki
Veikkauksen pelit tekevät Suomessa asuvien elämästä parempaa. Se raha, jonka
Veikkaus tuottaa, jaetaan kokonaan meille
kaikille.
Opetus- ja kulttuuriministeriö jakaa veikkausvoittovaroja keskimäärin 10 miljoonaa
euroa viikossa taiteelle, liikunnalle, tieteelle
ja nuorisotyölle.
Suomalaisten Veikkauksen peleihin käyttämillä rahoilla nuorisojärjestöt järjestävät
tuhansia kohtaamisia, syrjäytymisvaarassa
olevat nuoret haetaan kotoa mukaan yhteiskuntaan ja nuorisokeskukset järjestävät leirija kurssitoimintaa. Monelle tapahtumalle
ympäri Suomen pelieuroista jaettava tuki on
elintärkeä.
Veikkauksen tuotolla saadaan aikaan monia
hienoja asioita nuorten arjessa, mutta itse
rahapelaaminen ei ole alaikäisten juttu.
Ikärajalla halutaan varjella alaikäisiä pelaamisen mahdollisilta lieveilmiöiltä, sillä heillä
voi olla vääriä uskomuksia pelien ominaisuuksista, voittamisen todennäköisyydestä
ja omista taidoistaan.
RAAPUTA ESIIN oman
paikkakuntasi esimerkkejä
Veikkauksen tuoton käytöstä
bit.ly/raaputa