Kuntakokeilu / Työkanava kehittävään työllistämiseen

Keuruun kaupungin kuntakokeilu 1.9.2012 – 31.12.2015
KOKEILUN NIMI:
TYÖKANAVA KEHITTÄVÄÄN TYÖLLISTÄMISEEN
Kokeilusuunnitelma
1.
TEM:n yleiskuvaus kuntakokeilusta
2.
Keuruun kokeilun kuvaus nykytilanteesta tavoitetilaan v. 2016
3.
Kaupungin työllistämismalli v. 2010 – 2012
4.
Keuruun työllisyyden hoidon keskeiset haasteet
5.
Kokeilun tavoitteet ja tulokset
6.
Kehitysohjelmat tavoitetilan saavuttamiseksi
7.
Kokeilun kohderyhmät
8.
Kokeilun kumppanuudet, yhteistyöroolit ja – tehtävät
9.
Toteutusorganisaatio
10.
Arvio kokeilun työvoimapalveluihin tarvittavasta määrärahasta
v. 2012-13
11.
Kokeilun kustannusarvio ja rahoitussuunnitelma
12.
Kokeilun valmisteluun osallistuneet
1
Harri Perttinä
Keuruun työllisyyspalvelut
Keuruun kaupungin kuntakokeilu 1.9.2012 – 31.12.2015
1. TEM:n yleiskuvaus kuntakokeilusta
Hallitusohjelmaan sisältyvän kuntakokeilun tarkoituksena on löytää uusia paikalliseen
kumppanuuteen perustuvia työmarkkinoille integroinnin malleja rakennetyöttömyyden
alentamiseksi. Kokeilu toteutetaan ajalla 1.9.2012 – 31.12.2015.
Kokeilu tarjoaa kunnille nykyistä paremmat mahdollisuudet vaikuttaa siihen, millä tavoin
pitkään työttömänä olleiden palvelut järjestetään. Kokeilukunnissa työllistymistä edistävät
palvelut toteutetaan moniammatillisena sektorirajat ylittävänä yhteistyönä. Keskeistä kokeilussa
on uusien palvelujen ja toimintamallien kehittäminen ja käyttöönotto.
Kokeilukunnissa kunta ja työ- ja elinkeinotoimisto arvioivat yhdessä kokeilun kohderyhmään
kuuluvien asiakkaiden palvelutarpeet, osallistuvat palveluprosessin suunnitteluun ja sen
etenemisen seurantaan.
Kokeilun piiriin kuuluvat pitkäaikaistyöttömistä ensisijaisesti ne, jotka ovat saaneet
työttömyyden perusteella vähintään 500 päivää työttömyysetuutta, ja jotka tarvitsevat
työvoimapalvelujen lisäksi kuntien järjestämisvastuulla olevia työllistymisedellytyksiä parantavia
palveluja. Em. lisäksi kohderyhmään voi kuulua vähintään 12 kuukautta yhtäjaksoisesti
työttömänä olleita, joilla on riski syrjäytyä työmarkkinoilta.
Kokeilu ei muuta valtion ja kuntien välistä perustyönjakoa työvoimapalvelujen ja muiden
työllistymistä edistävien palvelujen järjestämisessä. Valtio vastaa kokeilun aikana julkisten
työvoimapalvelujen rahoituksesta ja kunta sen järjestämisvastuulle kuuluvien palvelujen
rahoituksesta. Kokeilun toteutukseen on varattu kunnille valtion talousarviossa erillistä
kokeilumäärärahaa. Kokeilun tulosten pohjalta tehdään päätökset kuntien ja valtion välisestä
työnjaosta työllisyyden edistämisessä.
2. Keuruun kokeilun kuvaus nykytilanteesta tavoitetilaan v. 2016
Keuruun kokeilun perusajatus on kaupungin työllisyyden hoidon nykyisen toimintatavan
uudistaminen siten, että työllisyyden hoidon keskeiset toimijat, Jämsän TE – toimiston Keuruun
toimipiste ja kaupungin työllisyyspalvelut – tulosalue sekä näiden yhteistyökumppanit,
rakentavat kokeilun aikana 1.9.2012 – 31.12.2015 aikaisempaa tehokkaamman ja
tuloksekkaamman yhteiseen strategiaan pohjautuvan toimintamallin ja -rakenteen, jossa
keskeiset toimijat asiakasprosessien aloitus-, suunnittelu- ja päätöksentekovaiheiden osalta
fyysisesti sijoittuvat yhteiseen toimitilaan. Uuden rakenteen työnimi on Keuruun Työkanava.
Muutosprosessi nykytilanteesta tavoitetilaan toteutetaan neljässä kehittämisohjelmassa. Näillä
ohjelmilla vastataan Keuruun tärkeimpiin työllisyyden hoidon haasteisiin sekä laajennetaan
Keuruulla käytössä olevaa työllistämistyökalupakkia. Kehittämisohjelmien toimeenpanon myötä
valmistellaan keskeisille toimijoille uudet ja pysyvät yhteiset työllistämisratkaisut. Yhteinen
kehittämistyö kokeilun aikana muuttaa toimijoiden nykyistä yhteistyötapaa konkreettisesti
yhdessä tekemiseksi ja yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi.
Kokeilussa kehittyvään yhteiseen strategiaan pohjautuvan toimintamallin ja rakenteen
syntyminen ei muuta valtion ja kunnan välistä perustyönjakoa työllisyyden hoidossa. Kokeilu ei
myöskään muuta lähtökohtatilanteen työnantaja- ja työsuhteita.
Kokeilua ohjaa kaupungin ja TE – hallinnon sekä avainkumppaneiden muodostama
ohjausryhmä, joka ohjaustyössään huomioi myös valtakunnallisesti kuntakokeiluille asetetut
vaatimukset ja ohjeet.
2
Harri Perttinä
Keuruun työllisyyspalvelut
Keuruun kaupungin kuntakokeilu 1.9.2012 – 31.12.2015
Kuva 1. Havainnekuvio kokeilusta
3
Harri Perttinä
Keuruun työllisyyspalvelut
Keuruun kaupungin kuntakokeilu 1.9.2012 – 31.12.2015
3. Kaupungin työllistämismalli v. 2010 – 2012
Keuruun kaupunki on järjestänyt vuodesta 2010 alkaen työllistämispalvelut keskitetyksi tulosalueeksi perusturvapalveluiden toimialalle. Työllistämispalvelut hoitaa tulosvastuullisesti kaikki
kaupungin työllistämisvelvoitteet; kuntouttavan työtoiminnan, vammaisten ja osatyökyisten
työelämäosallisuuden sekä kaupungin palkkatukityöllistämisen. Lähtökohtana työllistämistyössä on asiakkaiden segmentointi TE-toimiston kanssa, passiivituella olevien aktiivinen
rekrytointi kuntouttavaan työtoimintaan ja perusturvalautakunnassa hyväksytyt
palkkatukirekrytointiperiaatteet sekä vammaisten työelämäosallisuuden kehittäminen
avotyötoimintaan ja luoviin toimintamuotoihin kuten teatteri-, taide- ja musiikkitoimintaan.
Työllisyyspalvelut suunnittelee ja toteuttaa toiminta-alueensa hankkeet.
Kaikkea työllistämistoimintaa ohjaa 4-portainen urasiirtymämalli, jossa asiakas aktivoituu
passiivituelta, kehittyy ohjauksen ja palkkatukityön kautta opintoihin, työhön avoimille
työmarkkinoille, ansiosidonnaiselle päivärahalle tai eläkkeelle.
Asiakastulosten tunnusluvut
2009
2010
2011
Suun. 2012
1. Vammaisten työtoiminta; asiakkaita ka/kk
40
43
49
50
2. Työmarkkinatuen kuntaosuus ka.hlöä/kk
130
115
97,5
96
3. Kuntouttava työtoiminta; asiakkaita ka/kk
30
58
68
80
4. Kuntouttavan työtoiminnan asiakkaita yht.
n.60 *)
97 *)
117
140
5. Kuntouttavan työtoimintapäiviä yhteensä
4867
9181
13110
15000
6. Työharjoittelu,-kokeilu,-valmennus, tev
*) sis
*) sis
38
45
7. Kaupungin palkkatukityöpaikat
43
58
61
53
8. Palkkatuetusti työllistyneet henkilöt
51
74
83
81
9. Oppisopimuskoulutuksessa
6
7
13
12
10. Työllisyyspoliittisessa koulutuksessa
3
3
10
3
n.20
n.30
59
60
22
30
11. Lukuihin 4., 6. ja 8. sisältyvät alle 29 v.
12. Nuorista < 29 v. edelleen sijoittuneet
13. Asiakkaiden urasiirtymät:
-
-
-
-
* Rekrytoitu ja aktivoitu passiivituelta
-
71
81
80
* Sopimuksen uusiminen, työkyvyn kehitys
-
82
113
120
* Siirtyminen opiskeluun tai palkkatukityöhön
-
23
31
30
* Siirtyminen työhön, pv-rahalle tai eläkkeelle
-
28
19
20
Työllisyyspalveluiden asiakkaita yhteensä
n.150
239
289
> 300
102
125
135
140
Kesätyöpaikat nuorille 15-24v. 2 vkon jakso
Kaupungin työllisyyspalvelut on organisoitunut kuuteen toimintoon/kustannuspaikkaan:
1.Hallinto (työllisyyspäällikön virka) 2.Palkkatukityöllistäminen (palvelusihteerin virka)
3.Kuntouttavan työtoiminnan ohjaus (palveluohjaajan virka) 4.Navikka – toimintakeskus ja
pajat (toiminnanohjaajan ja 4,5 ohjaajan tointa sekä oppisopimusohjaaja) 5.Navikka –
työtoiminta-palvelut; työtoiminnan toteutus palvelutehtävissä (kaksi työtoiminnan ohjaajaa)
6.Työllisyyshankkeet (hankekohtaiset työntekijät).
4
Harri Perttinä
Keuruun työllisyyspalvelut
Keuruun kaupungin kuntakokeilu 1.9.2012 – 31.12.2015
4. Keuruun työllisyyden hoidon keskeiset haasteet
Yli 500 pv työttömänä olleet:
Aktiivinen työote passiivituella olevien rekrytoinnissa on vuosina 2010 ja -11 tuonut vuodessa
ka. 76 uutta asiakasta kuntouttavan työtoiminnan tai muiden työllistämistoimenpiteiden piiriin.
Vastaavana aikana passiivituelle eli yli 500 pv:n työttömien ryhmään on vuosittain pudonnut 60
uutta asiakasta. Kun vastaavasti passiivituella ennestään olevista noin 40 % on kuntouttavaan
työtoimintaan sopivia, mutta tarvitsevat aktivoituakseen tehotoimenpiteitä, voidaan todeta että
nykyisin ratkaisuin hoidetaan tautia, mutta nykytoimet eivät riitä parantamaan sitä.
200 – 500 pv työttömänä olleet:
Alle kahden vuoden työttöminä olleet henkilöt muodostavat Keuruulla kaksi tyyppiryhmää:
- paikkakunnan sesonkipätkätyötarjonnassa pysyvästi pyörivät henkilöt
- päivärahapäiviään loppuun kuluttavat ja sen jälkeen aktivoituvat henkilöt.
Näitä molempia ryhmiä yhdistää sopeutuminen elämiseen Keuruulla ja työn etsinnän
rajautuminen kotikuntaan sekä hankitun ammattitaidon ja työkyvyn asteittainen heikkeneminen
suhteessa työmarkkinoiden kehittymiseen. Kohderyhmään kuuluvat, noin 150 henkilöä,
tarvitsevat vahvan tavoiteohjatun tukimuodon irtaantuakseen nykyisestä työllistymistavasta
pysyvämmin ja enemmän tulevaisuuteen valmistautuen.
Nuoret alle 29 v. työttömät:
Syyskuussa 2011 teimme vertailun eri puolilla maata sijaitsevien samankokoisten seutukaupunkien ja -kuntien nuorten työttömyystilanteesta. Vertailussa oli 26 kuntaa ja vain kolmen
kunnan nuorten työttömyysasteet olivat Keuruuta huonommat. Keuruun alle 29 v. työttömät,
noin 100 henkilöä, tunnetaan ja he ovat työvoimahallinnon asiakkaana, mutta väärä
koulutustaso ja passiivinen elämäntapa ovat tie syrjäytymiseen ja heikkoon terveyteen.
Nuorten työelämäosallisuuteen motivointi, työelämän harjoittelu ja työssäoppimisen
systemaattinen järjestäminen omalla kotipaikkakunnalla on kokeilun haaste.
Tulevat asiakasryhmät:
Pioneerirykmentin lopettamispäätös merkitsee paikkakunnalla välillisine vaikutuksineen arviolta
300 työpaikan häviämisuhkaa. Elinkeinopoliittisin onnistumisin on mahdollista luoda uusia
korvaavia työpaikkoja teollisuuteen, kaupan ja palvelualoille. Hoivapalveluissa uhkaa jopa
työvoimapula. Työpaikkansa menettäneet ja uudet työpaikat eivät kuitenkaan suoraan kohtaa,
vaan yli 200 henkilöllä on riski jäädä pitkäaikaistyöttömäksi vuodesta 2016 alkaen.
Yritysten työvoimatarve ja työttömät työnhakijat:
Kaupungin työllisyyspalvelut ja Jämsän TE-toimiston Keuruun toimipiste tekevät yhteistyötä
keskinäisen työjaon ja asiakassegmentoinnin pohjalta. Lähestymistavan heikkous tulee esiin
yritysten työvoimatarpeen tyydyttämisessä pitkällä tähtäimellä. TE-toimiston työvoimapoliittiset
toimenpiteet ovat hyvin yritysten lyhyt aikaisen työvoimatarpeen käytössä, kun taas kaupungin
työllisyyspalvelut keskittyy heikompi työkuntoisen asiakassegmentin työkuntoisuuden
parantamiseen pitempi kestoisilla toimenpiteillä, jotka kehittävät asiakkaiden itsetuntoa ja
työelämäosallisuutta, mutta eivät sellaisenaan saavuta työssäkäyntialueen työmarkkinoiden
tarpeita. Tarvitaan pitkäkestoisia toimenpiteitä, jotka motivoivat työnantajia integroitumaan
omassa työvoimahuollossa myös paikkakunnan työllisyyden hoidon toimintatapoihin.
5. Kokeilun tavoitteet ja tulokset
Kokeilussa rakentuu kaupungin työllisyyspalvelut - tulosalueen tilalle uusi kattavampi ja
suorituskykyisempi työllisyyden hoidon rakenne, Keuruun työkanava, joka integroi kokonaisvaltaisesti, tavoitteellisesti ja kustannustehokkaasti työllisyyden hoidon toimijat yhteen erilaisten
5
Harri Perttinä
Keuruun työllisyyspalvelut
Keuruun kaupungin kuntakokeilu 1.9.2012 – 31.12.2015
asiakasryhmien tarpeisiin suunniteltujen ratkaisukeskeisten palvelujen toimeenpanossa.
Keuruun työkanavan toiminnassa korostuu pitkäjänteinen aktiivinen yhteistyö yritysten kanssa.
Työkanavan toimintamallit ja – konseptit tarkentuvat ja valmistuvat kokeilun aikana.
Kokeilussa kehitetään Keuruun työllisyyden hoidon nykymallia nykyisiä toimintatapoja
täydentämällä ja rakentamalla keskeisiin haasteisiin uudet toimivat ratkaisut yhteistyössä TEtoimiston, Kelan, oppilaitosten ja kaupungin hallintokuntien sekä kumppanien kanssa.
Kokeilun muutosprosessi ohjelmoidaan neljään kehittämisohjelmaan, joilla erikseen ja yhdessä
vastataan sekä Keuruun työllisyyden hoidon keskeisiin haasteisiin että luodaan uudet
toimintamallit uuden työllisyyden hoidon rakenteen syntymiseksi.
Keuruun työkanava toimii vuoden 2016 alusta kaupungin ja TE –toimiston yhteisen vuosittain
tarkennettavan strategian pohjalta. Asiakasprosessien aloitus-, suunnittelu- ja päätöksentekovaiheiden osalta osapuolten avaintyöntekijöiden työpisteet sijoittuvat yhteiseen toimitilaan.
Toiminnan tavoitteet asetetaan vuosisuunnitelmaan, joka sisältää myös taloussuunnitelman.
Vuosisuunnitteluun liittyy valmistelukeskustelut työllisyyden hoidon kumppaneiden kanssa.
Kokeilun välittömänä asiakastulostavoitteena on:
A. Tavoittaa kokeilun kohderyhmien 610 asiakasta kehityskeskusteluun
B. 50 % urasiirtymätulos eli 305 asiakkaan siirtyminen uuteen työmarkkina-asemaan
C. 25 yrityksen osallistuminen kokeiluun.
6 Kehitysohjelmat tavoitetilan saavuttamiseksi
Toimintaan! – ohjelma aktivoi tehostetusti ja tukee moniammatillisesti passiivituella olevia
henkilöitä, joilla on laskennallisesti yli 10 työvuotta jäljellä ja jotka tarvitsevat räätälöityä
aktivointimallia siirtyäkseen kuntouttavaan työtoimintaan. Tavoitteena on luoda uuteen
työllisyyden hoidon rakenteeseen Keuruulle räätälöity kaupungin, TE-toimiston ja Kelan
yhteinen ”TYP-malli”, jota tukee palvelutuottajana 2-3 yhteistyöyhdistystä. Toimintaan! ohjelma lisää kaupungin työllisyyspalveluiden kuntouttavan työtoiminnan ka. asiakastasoa
40 henkilöllä vuodessa. Ohjelmaa vetää kokeilussa kokenut palveluohjaaja.
Uusi ohjelma tekee työtä passiivituella olevan ns. 40 % ryhmän kanssa. Vastaavasti nykyiset
aktivointiresurssit vapautuvat uusien ”Kela-listalle” putoavien asiakkaiden aktivointiin.
TOP Navikka – ohjelmassa kehitetään Navikka-toimintakeskuksen pajat ja työtoimintapalvelut
autenttiseksi työssäoppimispaikoiksi luomalla oppimisympäristöt tietyille ammatillisten
perustutkintojen osille yhteistyössä mm. Jyväskylän ammatti- ja aikuisopiston, Bovallius–
ammattiopiston ja muiden oppilaitosten kanssa. TOP Navikka tarjoaa tavoitteellista ja
suunniteltua kehittymis- ja oppimistyötä 60 henkilölle/vuosi.
Oppimisympäristöjen ja työssäoppimispaikan kehittämiskonsepti luodaan vuoden 2012 aikana.
Konseptia käytetään myös kaupungin eri työtehtävien kuvaamisessa oppimispisteiksi.
Konseptiin sisältyy myös aiemmin hankitun osaamisen tunnistamismenettelyt.
TOP Navikka on driveri asiakkaiden urasiirtymätulosten parantamiseksi (kts. sivu 4).
Työssäoppimisen asiakkaita ovat nuoret, opiskelijat, kuntouttavassa työtoiminnassa tai
työllistämistoimenpiteessä omaa uraa rakentavat. TOP Navikka on uuden työllisyyden hoidon
rakenteen keskiössä Uusi Ura – ohjelman kanssa. Ohjelmaa vetää työssäoppimisen ohjaaja.
6
Harri Perttinä
Keuruun työllisyyspalvelut
Keuruun kaupungin kuntakokeilu 1.9.2012 – 31.12.2015
Ohjelman linkitystä yrityksiin voitaisiin kokeilussa aktivoida ns. MiniJob – mallilla, jossa asiakas
saisi MiniJob - työstä palkkaa 3-4 €/tunti menettämättä työmarkkinatukea ja toimenpiteen
ylläpitokorvausta. MiniJob – mallia sovellettaisiin piilotöihin, jotka muuten jää tekemättä.
Uusi Ura – ohjelma on tarkoitettu yli 200 pv työttömänä olleille. Ohjelmassa räätälöidään
asiakkaan kokonaistilanteen huomioiva urasuunnitelma aiempaan osaamisen perustuvan työn
loppuessa tai työttömyyden pitkittyessä. Ohjelma sisältää neljä laajaa toimenpidettä:
1.Tilannekartoitus, ammatillinen profilointi ja aiemmin hankitun osaamisen tunnistaminen
2.Urasuunnitelma: kouluttautumispolku, työnetsintä ja polku uuteen työhön tai yrittäjyyspolku
3.Suunnitelman toimeenpano, raportointi ja seuranta 4.Räätälöity tuki ja yksilövalmennus.
Ohjelmaa on suunniteltu tuettavaksi korvamerkityllä palkkatukivarauksella.
Ohjelmasta luodaan kokeilun aikana pysyvä ja tehokas toiminto uuteen työllisyyden hoidon
rakenteeseen. Uusi toiminto yhdistää työvoimapoliittiset toimenpiteet, opiskelumahdollisuudet
ja yksilövalmennuksen tavoitteellisella tavalla yhteen ja edistää työssäkäyntialueen
työvoimatarpeen täyttymistä. Ohjelmalla siirrytään perinteisistä tempputyöllistämisestä
yksilöllisiin kehittymisprosesseihin. Ohjelmaa vetää kokeilussa urasuunnittelija.
Työssäoppimispaikkojen kehitysohjelma on Keuruun yrityksille kokeilun aikana testattavaksi
tarjottava kehittämiskonsepti, jonka avulla yrityksien toiminnoista voidaan rakentaa työssäoppimispaikkoja tietyihin ammatillisiin perustutkintoihin opiskeleville, työhön palaajille sekä
suoraan yrityksen tarpeisiin. Ohjelma liittää jatkossa työllisyyden hoidon rakenteen
aikaisempaa tavoitteellisemmin Keuruun kehittyvien elinkeinojen työvoimatarpeen hoitoon.
Tavoitteena on saada 25 yritystä mukaan kokeiluun. Ohjelmaa vetää kokeilussa
työssäoppimisen ohjauksen hallitseva yrityskoordinaattori.
Kuvio 2. Kokeilun kehittämisohjelmat
7
Harri Perttinä
Keuruun työllisyyspalvelut
Keuruun kaupungin kuntakokeilu 1.9.2012 – 31.12.2015
7. Kokeilun kohderyhmät
Työpaikkarakenteen muutosten johdosta työpaikkansa menettäviä ja uutta ammatillista uraa
tarvitsevia henkilöitä on 150 vuosina 2014–16 sekä yli 200 pv työttömänä olleita ja
kausipätkätöissä työllistyneitä 150 henkilöä. Yhteensä 300 henkilöä Uusi Ura - ohjelmaan.
Yli 500 pv työttömänä olleet passiivituella olevat henkilöt, erityisesti 40 % ryhmä, jolla on
työvuosia yli 10 jäljellä, vaativat tehostetun aktivoinnin. Kokeilun kohteena on ryhmästä 50
henkilöä vuositasolla ja 150 henkilöä yhteensä Toimintaan! - ohjelmaan.
TOP Navikan työssäoppimisen kohderyhmiä ovat nuoret ja kuty-, tev- ja työkokeiluasiakkat
sekä palkkatuella palkatut, yhteensä 160 henkilöä kokeilun aikana.
Kohdeasiakkaita kokeilussa on yht. 610 ja yrityksiä 25. Asiakkaista arvioidaan 200:lla olevan
mahdollisuus oppimiseen, harjoitteluun tai työhön Keuruun ja työssäkäyntialueen yrityksissä.
8. Kokeilun kumppanuudet, yhteistyöroolit ja – tehtävät
Kumppani
Ohjelma, jossa mukana
Rooli
Keskeiset tehtävät
Kaup. hallinnon-alat
TOP Navikka
Oppimispaikkojen tarjoaja
Työnjohto, opastus
TE - toimisto
Toimintaan! ja Uusi Ura
Työssäoppimispaikkojen
kehitysohjelma
Toteutus- ja ohjausresurssi,
työvoimapoliittisten toimenpiteiden toteuttaja,rahoittaja
Kaikki TE – toimisto- palvelut
K-Suomen Ely-keskus
Ohjausresurssi ja rahoittaja
Ely-keskuksen palvelut
Kela, Keuruun toimisto Toimintaan! ja Uusi Ura
Kuntoutusratkaisujen tekijä
Erityisesti kuntoutuspalvelut
Kuntoutuksen
asiakastyöryhmä
Toimintaan!, Uusi Ura ja
TOP Navikka
Moniammatillinen asiakkaan tilanteen selvittäjä
Asiakaskohtaisen ratkaisun
etsiminen
Työttömien
terveydenhuolto
Kaikki ohjelmat
Tärkeimpiä rooleja; kokonaisvaltainen toimija
Terveystarkastukset,
konsultaatiot, jatko-ohjaus
Keuruun yhdistykset
Toimintaan!
Kuntouttavan työtoiminnan
palvelutuottaja
Työtoiminnan toteutus ja
ohjaus
Yhteistyöoppilaitokset
TOP Navikka ja Uusi Ura
Työssäoppimispaikkojen
kehitysohjelma
Työssäoppimisen ohjausresurssi, koulutuksen
järjestäjä
Ammatillinen tutkintotavoitteinen koulutus ja
räätälöity koulutus
KeuLink Oy
Uusi Ura ja Työssäoppimispaikkojen kehitysohjelma
Elinkeinopolitiikan toteuttaja
ja ohjausresurssi
Työllisyyden hoitajien ja
yritysten välisen sillan
rakentaja
Keuruun Yrittäjät ry
Uusi Ura ja Työssäoppimispaikkojen kehitysohjelma
Yrityskoordinaattori ja
ohjausresurssi
Työllisyyden hoidon ja yritysten välisen sillan luoja
Seutukunnan yritykset
Uusi Ura ja Työssäoppimispaikkojen kehitysohjelma
Työssäoppimispaikkojen
tarjoaja
Asiakkaiden rekrytointi,
perehdytys ja opastus
Pioneerirykmentti
Uusi Ura ja Työssäoppimispaikkojen kehitysohjelma
Ohjausresurssi
Asiakkaiden ohjaus
kokeiluun
Valtion konttorin henki- Uusi Ura ja Työssäoppimislöstöpalveluiden yksik. paikkojen kehitysohjelma
Ohjausresurssi ja tilaaja
Yhteistyöverkosto ja
siakkaiden ohjaus kokeiluun
Keski-Suomen liitto
Taustavaikuttaja
Seutukunnan edunvalvonta
Suur-Keuruu lehti
Taustavaikuttaja ja viestijä
Yhteiskunnallinen vaikuttaja
Keuruun
perusturvapalvelut
Toimintaan! ja TOP Navikka Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäjä
Sosiaali- ja terveyspalvelut
Keuruun työll.palvelut
Kaikki ohjelmat
Toimeenpano, kehittäminen
Hallinnoija ja toteuttaja
8
Harri Perttinä
Keuruun työllisyyspalvelut
Keuruun kaupungin kuntakokeilu 1.9.2012 – 31.12.2015
9. Toteutusorganisaatio
Kokeilun toteutuksesta vastaa ohjausryhmä, kokeilujohtaja ja neljä ohjelmavastaavaa.
Lisäksi kokeilun kehittämisohjelmiin osallistuu asiantuntijoita.
Kokeilun Toimintaan! - ja TOP Navikka – ohjelmissa hyödynnetään VAT – valmennuksen
tukijärjestelmää, johon sisältyy myös ICF-luokituksen hyödyntäminen asiakasarvioinneissa.
10. Arvio kokeilun työvoimapalveluihin tarvittavasta määrärahasta v. 2012-13
Kokeilun ohjelmissa 3. ja 4. arvioidaan tarvittavan palkkatukea seuraavasti:
- vuonna 2012: 25 000 € (noin 10 henkilöä, 3 kk:n tavoitteellinen palkkatukityö)
- vuonna 2013: 200 000 € (noin 40 henkilöä, 6 kk:n tavoitteellinen palkkatukityö).
11. Kokeilun kustannusarvio ja rahoitussuunnitelma
Kustannusryhmät ja
rahoitus
2012
2013
2014
2015
Yhteensä
100400
359300
364600
370000
1194300
Projektiryhmän
palkkauskustannukset:
projektijohtaja, neljä
ohjelmavastaavaa
86400
264300
269600
275000
895300
Palveluiden hankinta:
*taloushallinto ja tilintarkastus
*koulutushankinnat
*asiantuntijapalvelut
*kokous- ja tapahtumapalvelut
6000
60000
60000
60000
186000
Muut kustannukset:
*toimitilakustannukset
*viestintäkustannukset
*matkakustannukset
*ilmoitukset,julkaisut,materiaali
*muut
8000
35000
35000
35000
113000
Työvoimapoliitinen
avustus 75%
75300
269475
273450
277500
895725
Kuntarahoitus
25100
89825
91150
92500
298575
Kokonaiskustannukset
9
Harri Perttinä
Keuruun työllisyyspalvelut
Keuruun kaupungin kuntakokeilu 1.9.2012 – 31.12.2015
12. Kokeilun valmisteluun osallistuneet
Kuntakokeilun valmisteluvaiheessa on keskusteltu mm. seuraavien asiantuntijatahojen kanssa
Keuruun kokeilusuunnitelmasta:
19.3.2012
Paasu, Tapani
puheenjohtaja, Keuruun Yrittäjät ry
23.3.2012
Ketola, Maija
koulutuspäällikkö, Jyväskylän ammattiopisto
23.3.2012
Hiltunen, Lauri
yksikön päällikkö, Keski-Suomen ELY-keskus
23.3.2012
Lehto, Sirpa
kehityspäällikkö, Keski-Suomen ELY-keskus
26.3.2012
Tammi, Helena
yksikön johtaja, Valtiokonttorin henkilöstöpalvelut
26.3.2012
Paananen, Marja HR-yhteyspäällikkö, Valtiokonttorin henkilöstöpalvelut
27.3.2012
Pokela, Minna
vakuutussihteeri, Kela, Keuruun toimisto
27.3.2012
Paavuori, Heikki
johtaja, Jämsän TE-toimisto
28.3.2012
Rantanen, Pekka apul.johtaja, Jämsän TE-toimisto Keuruun toimipiste
28.3.2012
Lintula, Esa
toimitusjohtaja, kehitysyhtiö KeuLink Oy
Kuntakokeilusuunnitelman valmisteluun ja päätöksentekoon ovat osallistuneet
Keuruun kaupungin perusturvajohtaja, työllisyyspalveluiden henkilöstö,
perusturvalautakunta, kaupunginjohtaja ja kaupunginhallitus.
10
Harri Perttinä
Keuruun työllisyyspalvelut