Lukuvuosiopas 2015-16

Comments

Transcription

Lukuvuosiopas 2015-16
KEURUUN
YLÄKOULU
LUKUVUOSIOPAS
LV. 2015-16
oppilaille ja huoltajille
SÄILYTÄ KOKO LUKUVUOSI
SISÄLLYSLUETTELO
1. REHTORIN TERVEHDYS
2. YHTEYSTIEDOT
3. KOULUN TYÖAIKA
4. OPPILASMÄÄRÄT LUKUVUONNA 2015-2016
5. TUNTIJAKO
6. JAKSOTUS
7. KEURUUN YLÄKOULUN TOIMINTASÄÄNNÖT
8. OPISKELUN TUKEMINEN
9. OPPILASTOIMINTA
10. ARVIOINTI
11. KOULUTAPATURMAT
12. MITÄ PERUSOPETUKSEN JÄLKEEN?
Liite 1. VÄLITUNTIALUEEN KARTTA
Liite 2. ILMOITUS VAARALLISEN TYÖN TEKEMISESTÄ JA SEN PERUSTEISTA
Liite 3. TOIMINTAOHJE KOULUKIUSAAMISTAPAUKSESSA
Liite 4. TOIMENPITEET PÄIHTEIDENKÄYTTÖ TILANTEISSA
Koulutyön käynnistyessä elokuussa 2015
Kesän loppu ja koulun alku ovat taas käsillä. Toivottavasti kesä ja loma vaihtelevine sääilmiöineen on antanut jokaiselle jotakin ja voimia kaikille. Uskon sen samalla virittäneen
odotuksemme myönteiseksi koulutyölle. Opiskelu ei tapahdu koulua vaan jokaisen
oppilaan omaa tulevaisuutta varten. Peruskoululaisen on vaikea tietää tulevia tarpeitaan ja
siksi on opiskeltava laajaa valikoimaa aineita.
Lukuvuoden aikana koulunmäellä jatkuu rakennustyömaa. Saamme aikanaan uudet,
paremmat tilat osalle aineista. Selvisimme menneestä lukuvuodesta ilman työmaahan
liittyviä onnettomuuksia. On tärkeää, että liikennöinti koulumäelle pidetään
mahdollisimman vähäisenä ja että turvaohjeita sekä työmaa-alueen rajoja noudatetaan
edelleen huolellisesti.
Meille kaikille tulee joskus arjessamme eteen aikoja, jolloin tarvitsemme apua. Ole rohkea
ja pyydä silloin apua ja ota apua vastaan. Apua koulussa tarjoavat opettajat,
luokanvalvojat, tukioppilaat, omat luotetut ystävät, koulupsykologi, terveydenhoitaja,
koulukuraattori ja rehtori. Kerro omista ongelmistasi myös vanhemmillesi.
Koulutyön alkaessa meillä on uusia oppilaita noin kolmasosa oppilasmäärästä. Useita
uusia opettajia tulee tämän lukuvuoden aikana taloon. Toivotan kaikki opettajat ja oppilaat
tervetulleeksi aloittamaan uutta lukuvuotta 2015-2016.
Jukka Oikarinen
yläkoulun rehtori
2. YHTEYSTIEDOT
KOULUTOIMISTO
Kaupungin virastotalo
Multiantie 5, puh 0207 738738/vaihde
Henkilökunta
Sivistystoimenpäällikkö Kerttu Ruhanen
Toimistonhoitaja
Eira Ahonen
Kuljetussuunnittelija
Janne Väliaho
puh. 040 5135820
puh. 0400 216141
puh. 040 5356884
KEURUUN YHTEISKOULUN YLÄKOULU
Jussi Rainion tie 5 A
42700 KEURUU
Fax 014-720111
koulun kotisivut: http://www.keuruu.fi/asukkaat/koulutus-ja-opetus/perusopetus/keuruunyhteiskoulun-ylakoulu
Keuruun koulujen opetussuunnitelmat ja muuta hyödyllistä: http://opspro.peda.net/keuruu/
Kiva-koulu, Kiusaamisen vastainen toimenpideohjelma, puuttuu kiusaustapauksiin
koulussamme. Kiva-tiimin sähköpostiosoite: [email protected]
Rehtori
Opinto-ohjaaja
Opinto-ohjaaja (lisäopetus)
JOPO-luokka, erityisluokanopettaja
Laaja-alainen erityisopettaja
Erityisluokanopettaja
Erityisluokanopettaja
Terveydenhoitaja
Koulupsykologi
Koulukuraattori
Opettajainhuone
Kanslia, koulusihteeri
Atk-tuki
Vahtimestari
Keskuskeittiö, emäntä
Jukka Oikarinen
Marjo Juutinen
Kaija Yrjänä
Arttu Rousi/J-P Kivistö
Heini Rekola
Henna Heikka
Sanna Vuolle-Apiala
Marja-Leena Koskela
Anneli Lievonen
(ei tekstiviestejä)
Sari Vuorela
Marko Kallioniemi
Jari Vuorela
Eija Karjalainen
040 5135822
0400 214452
040 3416435
040 5336189
0400 545187
0400 859635
0400 297328
014 2690083
040 1948620
0400 350 416
0400 436388
040 1860604
040 5569716
040 6896897
0400 162906
LUOKANVALVOJAT
7A Iiris Laitinen
7B Eija Aho
7C Seija Oikari
7D Joonas Soininen
8 A Pirjo Kanko
8 B Teemu Mantere
8 C Auli Väänänen-Linna
8 D Hanna Rönkä
9 A Sampo Kerimaa
9 B Satu Suomalainen
9 C Tytti Nahkämäki
9 D Kati Koto
7 F, 8F ja 9F Vuolle-Apiala Sanna
Lisäopetus Kaija Yrjänä
JOPO-luokka: Arttu Rousi/J-P Kivistö
Opettajat
opettaja/lyhenne
Aho Eija, Ahe
Heikka Henna, Heh
Helander Päivi, Hep
Hytönen Teija, Hyt
Ilmarinen Raimo, Ilr
Juutinen Marjo, Jum
Kanko Pirjo, Kap
Karppinen Erna, Kae
Kerimaa Sampo, Kes
Kinnunen Noora, Kin
Kivimäki Sari, Kis
Kivistö Jari-Pekka
Koto Kati, Kok
Kuokkanen Satu, Kusk
Käyhkö Risto, Kär
Lahti Tuula, Lat
Laitinen Iiris, Lai
Lehtomäki Anneli, Lea
Mantere Teemu, Mat
Myllymäki Janne, Myj
Mäkeläinen Katri, Mäk
Mäkeläinen Markku, Mäm
Nahkamäki Tytti, Nat
Oikari Seija, Ois
Oikarinen Jukka, Oij
Orasuo Pilvi, Ors
Rekola Heini, Reh
Rousi Arttu, Roa
Rönkä Hanna, Röh
Soininen Joonas, Soj
Suomalainen Satu, Sus
Tuomaala Samu, Tus
Tuomela Satu, Tusa
Vuolle-Apiala Sanna, Vus
Väänänen-Linna Auli, Väa
Ylitalo Hannu Ylh
Yrjänä Kaija Yrk
opetettavat aineet
äidinkieli
erityisopetus
liikunta
biologia, maantiede, terveystieto
tekninen työ, fysiikka
opo 7-9 luokat
matematiikka, fysiikka ja kemia
äidinkieli
musiikki
kotitalous
kuvataide
erityisopetus
matematiikka, fysiikka ja kemia
biologia
ortodoksi uskonto
uskonto
englanti
kotitalous
historia, yhteiskuntaoppi, elämänkatsomustieto
liikunta
tekstiilityö
fysiikka, kemia
englanti
ruotsi
historia
historia, yhteiskuntaoppi
erityisopetus
erityisopetus
kuvataide
matematiikka, fysiikka, kemia
saksa, ruotsi
liikunta
biologia, maantiede, terveystieto
erityisopetus
äidinkieli
matematiikka, atk
opo lisäopetus ja nivelvaihe
Opettajien sähköpostiosoitteet ovat muotoa [email protected]
Wilman käyttö on suositeltavaa yhteydenpidossa opettajien kanssa, koska sen kautta
kulkee pääosa koulun tiedotteista ja sitä kautta pääsee myös seuraamaan oppilaan
opintoja, https://wilma.keuruu.fi
5
3. KOULUN TYÖAIKA
TYÖPÄIVÄT
Syyslukukausi
Kevätlukukausi
11.08. - 19.12.2015
07.01. - 04.06.2016
LOMA-AJAT
Syysloma
Joululoma
Talviloma
Pääsiäisloma
Lauantaityöpäiviä
JAKSOT
1. jakso
2. jakso
3. jakso
4. jakso
5. jakso
6. jakso
12.10. - 16.10.2015
20.12.2015 - 06.01.2016
29.02.- 04.03.2016
25.- 28.03.2016
19.12.2015 ja 04.06.2016
11.08. - 22.09.2015
23.09. - 10.11.2015
11.11.2015 - 08.01.2016
11.01. - 26.02.2016
07.03. - 19.04.2016
20.04. - 04.06.2016
Oppilaat saavat uuden lukujärjestyksen jokaisen jakson alussa. Oppiaineiden tuntimäärät
vaihtelevat eri jaksoissa jaksosuunnitelmassa (luku 6) ilmoitetulla tavalla.
OPPITUNTIEN AIKATAULUT
Maanantaisin
Tiistai-Perjantai
1. 08:00 – 08:45
1. 08:00 – 08:45
päivänavaus klo 08:55-09:00
päivänavaus klo 08:55 – 09:00
2. 09:00 – 09:45
2. 09:00 – 09:45
3. 09:55 – 10:35
3. 09:55 – 10:40
1. ruokailuvuoro 10:35
1. ruokailuvuoro klo 10.40
4. 11:10 – 11:50
4. 10:55 – 11:40 tai
TAI
11:15 – 12:00
yhteen pidettävät kaksoistunnit
2. ruokailuvuoro klo 11.40
3.-4. 09:55 – 11:25
5. 12:15 – 13:00
2. ruokailuvuoro 11:25
6. 13:15 – 14:00
LV-tuokio 12:00 – 12 .20
7. 14:10 – 14:55
5. 12:30 – 13:10
6. 13:20 – 14:00
7. 14:10 – 14:55
Neljännen tunnin alkamisajankohta riippuu luokan ruokailuajasta.
PÄIVÄNAVAUKSET
Päivänavaus pidetään päivittäin klo 8:55 - 9:00 poislukien ylioppilaskirjoituspäivät ja
lukukausien päätöspäivät. Perjantaisin päivänavauksen pitävät seurakunnat.
6
4. OPPILASMÄÄRÄT LUKUVUONNA 2015-2016
luokka
pojat
tytöt
yht.
luokanvalvoja
kotiluokka
7A
7B
7C
7D
8
10
13
9
40
14
11
10
13
48
22
21
23
22
88
Iiris Laitinen
Eija Aho
Seija Oikari
Joonas Soininen
310
127
308
126
8A
8B
8C
8D
8
8
8
10
34
12
11
12
8
43
20
19
20
18
77
Pirjo Kanko
Teemu Mantere
Auli Väänänen-Linna
Hanna Rönkä
222
210
128
111
9A
9B
9C
9D
5
5
8
8
26
10
9
12
9
40
15
14
20
17
66
Sampo Kerimaa
Satu Suomalainen
Tytti Nahkamäki
Kati Koto
114
120
307
219
Jopo/8-9
3
1
4
Arttu Rousi/J-P Kivistö 121
7F
8F
9F
3
1
1
2
3
3
1
Sanna Vuolle-Apiala
Sanna Vuolle-Apiala
Sanna Vuolle-Apiala
Lisäopetus
-
2
2
Kaija Yrjänä
Kaikki yht. 108
-
136
125
125
125
244
7
5. KEURUUN YHTEISKOULUN YLÄKOULUN TUNTIJAKO
Yhteiset aineet
7. lk.
Uskonto
/ 1
elämänkatsomustieto
Äidinkieli
ja 3
kirjallisuus
Englannin kieli (A- 2
kieli)
Ruotsin kieli (A2- ja 2
B1 kieli)
Matematiikka
3
Fysiikka
1
Kemia
1
Biologia
1
Maantieto
1
Historia
1
Yhteiskuntaoppi
Terveystieto
1,5
Oppilaanohjaus
0,5
Musiikki
1
Kuvataide
1
Käsityö
3
Kotitalous
3
Liikunta
2
Yht.
28
Valinnaisaineet*
2
Kaikki yhteensä
30
8. lk
1
9. lk.
1
yht.
3
4
3
10
3
3
8
2
2
6
3
2
1
1
3
0,5
0,5
1
2
24
6
30
4
2,5
0,5
2
1
3
1
1
2
26
4
30
10
3,5
3,5
4
3
4
3
3
2
1
2
3
3
6
78
12
90
* Saksan kieli A2-kielenä opiskellaan valinnaisaineena eli se varaa valinnaisaineista kaksi
tuntia vuodessa.
Huom: Oppilaan 7- ja 8-luokalla päättyneen taito- ja taideaineen numero siirtyy suoraan
perusopetuksen päättötodistukseen. Päättötodistuksen arvioinnissa otetaan huomioon 89-luokkien arvosanat. Päättötodistuksen keskiarvoa laskettaessa otetaan huomioon kaikki
yläkoulun aikana saadut arvosanat.
8
-
-
-
-
2
-
-
2
-
-
2
-
-
2
0
3
3
1
0
2
2
-
-
2
1
3
3
1
2
2
2
-
-
2
0
3
3
1
0
2
2
-
-
2
1
3
3
1
2
2
1
0
2
2
2
0
-
-
-
2
2
1
0
2
2
2
1
-
-
-
0
2
0
2
2
2
2
0
-
-
-
2
2
0
0
2
2
2
1
-
-
-
0
2
1
2
2
2
2
1
-
-
-
2
2
0
2
0
TUMMA PYSTYVIIVA RIVILLÄ OSOITTAA ARVIOINNIN PAIKAN
-
-
2
0
3
3
1
2
2
2
2
0
2
2
2
0
-
-
-
0
2
1
0
2
2
2
2
1
-
-
-
0
2
1
0
2
2
2
2
1
-
-
-
0
2
1
2
1
2
2
2
0
-
-
-
2
2
0
0
1
2
2
2
0
-
-
-
0
2
1
2
0
2
2
2
1
-
-
-
2
2
0
2
0
2
2
2
0
-
-
-
2
2
0
0
2
2
2
-
1
-
-
-
-
2
1
2
1
2
2
-
1
-
-
-
-
2
1
0
2
2
-
1
-
-
-
-
2
0
2
2
2
-
1
-
-
-
-
2
1
0
2
2
-
1
-
-
-
-
2
1
0
2
2
-
1
-
-
-
-
2
2
2
2
2
-
1
-
-
-
-
2
1
2
1
2
2
-
1
-
-
-
-
2
1
0
2
2
-
1
-
-
-
-
2
0
2
2
2
2
-
1
-
-
-
-
2
1
0
3
2
2
-
1
-
-
-
-
2
1
0
3
2
2
-
1
-
-
-
-
2
2
2
0
30 30 30 30 30 30 30 30 30 30 30 30 30 30 30 30 30 30 30 30 30 30 30 30 30 30 30 30 30 30 30 30 30 30 30 30
.
-
-
2
1
3
3
1
0
2
0
2
1
3
3
4
YHT
3
3
4
3
2
3
-
-
2
1
3
3
1
0
2
2
0
1
0
3
4
3
2
3
VAL3
-
2
0
3
3
1
0
2
2
2
2
3
3
4
3
2
3
3
1
-
0
3
3
1
2
2
1
0
2
3
3
4
3
2
3
3
1
6
2
1
3
3
1
0
2
2
0
0
2
4
3
2
3
3
1
5
VAL2
0
3
2
2
0
3
3
4
3
2
3
3
1
4
VAL1
3
3
4
3
2
3
3
1
3
1
2
3
4
3
2
3
3
1
2
OP
2
3
4
3
2
3
3
1
1
3
2
3
4
3
2
3
3
1
6
3
2
3
3
2
3
3
1
5
3
2
3
3
2
3
3
1
4
KO
2
3
3
2
3
3
1
3
TN/TS
2
3
3
2
3
3
1
2
1
2
3
3
2
3
4
1
1
2
2
3
3
2
3
4
0
6
1
2
3
3
2
3
4
2
5
2
2
3
3
2
3
4
2
4
KU
2
3
3
2
3
4
0
3
MU
2
3
3
2
3
4
1
2
2
2
3
3
2
3
4
2
1
2
2
3
3
2
3
4
0
6
0
0
1
3
3
2
3
4
1
5
LI
2
2
1
3
0
2
3
4
2
4
TT
0
0
2
3
2
2
2
4
1
3
2
2
2
3
0
2
2
4
0
2
GE
2
2
3
2
2
2
3
1
1
2
2
3
0
2
2
3
1
6
2
0
3
2
2
2
3
0
5
2
0
3
1
2
2
3
2
4
9DE
BI
3
1
2
2
3
0
3
9ABC
KE
2
3
2
2
2
3
2
2
4
2
3
0
2
2
3
1
1
2
2
2
2
3
2
6
3
0
HY
2
2
3
0
5
FY
2
RU
3
2
4
8CD
MA
2
EN
3
1
3
8AB
3
3
AI
2
7CD
YH
0
UE
JAKSO 1
7AB
OPPITUNTIEN JAKSOTTAMINEN LUKUVUONNA 2015-2016
6. OPPIAINEIDEN JAKSOTUS
9
7. KEURUUN YHTEISKOULUN YLÄKOULUN TOIMINTASÄÄNNÖT
7. KEURUUN YHTEISKOULUN YLÄKOULUN TOIMINTASÄÄNNÖT
Perusopetuslain (1998 / 628) mukaan opetus järjestetään oppilaiden ikäkauden ja
edellytysten mukaisesti ja siten, että se edistää oppilaiden tervettä kasvua ja kehitystä
(3§).
Pykälän 29 mukaan opetukseen osallistuvalla on oikeus turvalliseen
opiskeluympäristöön.
Edellä olevien tavoitteiden saavuttamiseksi koulu tarvitsee yhteiset toimintasäännöt.
Ohessa seuraavat säännöt on uudistettu kevätlukukauden 2014 aikana, ja koulun
johtokunta on hyväksynyt ne 12.6.2014.
KEURUUN YHTEISKOULUN TOIMINTASÄÄNNÖT
Säännöt perustuvat voimassaoleviin perusopetuslakiin (POL) ja –asetukseen sekä
lukiolakiin (LL) ja –asetukseen.
7.1. TAVOITTEET
Toimintasääntöjä tarvitaan, jotta koulun päivittäinen työ sujuisi mahdollisimman hyvin. Niitä
tarvitaan kouluyhteisön ja -ympäristön viihtyvyyden ja turvallisuuden takaamiseksi ja
edistämiseksi.
Yhteiset säännöt ovat avuksi pulma- ja kriisitilanteissa.
Toimintasäännöt ohjaavat kouluyhteisön jäseniä käyttäytymään hyvien tapojen mukaisesti.
Säännöt totuttavat kantamaan vastuuta.
Säännöt takaavat tasapuoliset oikeudet jokaiselle. Se, joka ei noudata yhteisiä sääntöjä,
joutuu vastaamaan siitä yhteisölle.
Säännöt korostavat, ettei ketään kouluyhteisön jäsentä saa henkisesti tai ruumiillisesti
uhata, painostaa tai vahingoittaa.
Toimintasäännöt täydentävät voimassa olevaa koululainsäädäntöä.
7.2. KOULUAIKA
Nämä toimintasäännöt ovat voimassa kouluaikana, joksi katsotaan lukuvuosisuunnitelman
ja työjärjestyksen mukaiset koulupäivät (Pol 23§, 32§). Säännöt koskevat myös koulun
opettajille, oppilaille ja vanhemmille järjestämiä juhla- ja tiedotustilaisuuksia, koulun tai
oppilaiden koulussa tai sen ulkopuolella järjestämiä tapahtumia sekä opinto- ja
luokkaretkiä.
7.3. PÄIVITTÄISEN TYÖSKENTELYN ERI TILANTEET
Jokaisella kouluyhteisön jäsenellä on oikeus tasapuoliseen kohteluun ja velvollisuus
kohdella toisia hyvin. Jokaisella on oikeus yksilöllisyyteen ja velvollisuus hyväksyä toisen
erilaisuus. Jokainen kantaa vastuuta yhteisestä työskentely-ympäristöstä.
Oppitunnit alkavat ja päättyvät täsmällisesti ilmoitettuna aikana. Niille saavutaan
opiskeluvälineet mukana ja annetut tehtävät tehtyinä. Ulkovaatteet on jätettävä naulakoihin
tai säilytyslokeroihin. Koulun tilaisuuksissa, ruokalassa ja luokissa esiinnytään ilman
päähineitä.
Matkapuhelinten ja muiden elektronisten laitteiden häiritsevä käyttö on kiellettyä. Opettaja
voi tarvittaessa takavarikoida laitteen lopun oppitunnin tai koulupäivän ajaksi.
10
Ulosmeno välituntien ajaksi on suotavaa. Silloin välitunnit vietetään koulun
välituntialueella, muutoin koulurakennuksen aula- tai käytävätiloissa.
Siirryttäessä opetuspaikasta toiseen on noudatettava liikennesääntöjä, hyviä tapoja ja
koulun tai liikennöitsijän antamia ohjeita. Omilla kulkuneuvoilla siirtyminen koulupäivän
aikana on kielletty.
Kulkuvälineet säilytetään ainoastaan niille varatuilla paikoilla.
Koulualueella on liikuttava ja toimittava omaa ja toisten turvallisuutta vaarantamatta.
Oppilaat ruokailevat luokittain ilmoitettuina ruoka-aikoina. Koulussa tapahtuvia
ruokailutilanteita ovat lounas ja välipala. Ateriointi tapahtuu hyviä tapoja sekä valvojien ja
keittiöhenkilökunnan antamia ohjeita noudattaen.
Itselle tai muille vaarallisia esineitä tai aineita kuten teräaseita, laservaloja tms. ei saa
tuoda kouluun. Opettajalla on oikeus takavarikoida luvattomat sekä opetusta häiritsevät
esineet.
Oppilas voi käyttää koulun hissiä vain opettajan luvalla.
7.4. KOULUN OMAISUUS
Koulun kiinteistöjä ja omaisuutta tulee käsitellä huolellisesti. Koulun tai yksityiselle
omaisuudelle tahallaan tai varomattomalla toiminnalla aiheutettu vahinko on korvattava.
Oppilaiden käyttöön luovutetut oppikirjat ja muut koulutarvikkeet ovat koulun omaisuutta.
Huolimattomuuden tai ilkivallan takia kadonneiden tai turmeltuneiden opiskeluvälineiden
tilalle oppilaan on hankittava uudet.
7.5. TYÖRAUHA
Jokaisella kouluyhteisön jäsenellä on oikeus häiriöttömään opiskeluun ja työntekoon sekä
velvollisuus edistää koulun työrauhaa asiallisella käyttäytymisellä. Samoin jokaisella on
oikeus ruumiilliseen ja henkiseen turvaan sekä velvollisuus kunnioittaa toisen henkilön ja
hänen omaisuutensa koskemattomuutta (POL 29§, LL 21§).
Kotitehtävänsä laiminlyönyt peruskoulun oppilas voidaan määrätä työpäivän jälkeen
enintään tunniksi kerrallaan suorittamaan tehtäviään. Ylimääräinen työskentely kirjataan ja
ilmoitetaan huoltajalle.
Muita työrauhan rikkomisesta tai muusta sopimattomasta käyttäytymisestä johtuvia
seurauksia ovat kasvatuskeskustelu, luokasta tai koulualueelta poistaminen ja jälki-istunto
enintään kahdeksi tunniksi. Jälki-istunnossa oppilaalla voidaan teettää tehtäviä.
Kasvatuskeskustelu, jälki-istunto ja luokasta poistaminen ilmoitetaan huoltajalle.
Kurinpitorangaistuksia ovat kirjallinen varoitus ja määräaikainen erottaminen. Näistä
annetaan päätös sen jälkeen, kun rike on yksilöity ja oppilasta ja hänen huoltajaansa
kuultu. (POL 29§, 36§, LL 26§).
7.6. POISSAOLOT
Luokanvalvojat ja ryhmänohjaajat seuraavat poissaoloja. Peruskoululaisen huoltajan on
allekirjoituksellaan vahvistettava oppilaan poissaolon syy. Selvitys on toimitettava
viipymättä luokanvalvojalle. Lukiolaisen poissaolojen vaikutuksesta kurssiarviointiin on
säädetty erikseen arviointiohjeissa.
Kun poissaoloja (muita kuin sairaus tai myönnetty loma) kertyy 30h / 60h / 90h / jne,
luokanvalvoja toimittaa tiedon rehtorille, joka vie asian tarvittaessa oppilashuoltoryhmän
käsittelyyn. Tapauskohtaisesti oppilashuoltoryhmästä ollaan yhteydessä kotiin ja
ryhdytään tarvittaviin toimenpiteisiin. Näin oppilashuoltoryhmä tukee luokanvalvojan
toimintaa.
Koulu ilmoittaa oppilaan luvattomasta poissaolosta huoltajalle (POL 26§).
11
Jos oppilaalla on tarve keskeyttää koulupäivä, hänen tulee pyytää siihen
terveydenhoitajan, luokanvalvojan tai oppitunnin pitäjän lupa.
Enintään kolmen päivän ennakoitavissa olevaan poissaoloon huoltajan tulee pyytää
hyvissä ajoin lupa oppilaan luokanvalvojalta. Vain rehtori tai koulun johtokunta voi myöntää
tätä pitemmän loman huoltajan kirjallisesta anomuksesta. Niissä tapauksissa oppilaan on
aina etukäteen neuvoteltava opettajien kanssa siitä, miten hän hoitaa poissaolon aikana
tekemättä jääneet läksyt ja kokeet.
7.7. TUPAKKA, PÄIHTEET JA HUUMEET
Tupakointi, tupakkatuotteiden ja sähkötupakan käyttö kouluaikana ja koulun alueella on
kielletty.
Tupakkatuotteiden välittäminen koulun sisätiloissa ja koulun ulkoalueilla on kielletty.
Mikäli oppilaan hallusta tavataan tupakointivälineitä, opettajalla on oikeus ottaa ne pois.
Päihteiden ja huumeiden hallussapito, niiden käyttäminen, välittäminen, myyminen tai
päihteiden vaikutuksen alaisena esiintyminen koulunkäyntiin liittyvissä tilaisuuksissa on
kielletty.
Mikäli kouluyhteisön jäsen esiintyy koulussa, koulun alueella tai koulun järjestämässä
tilaisuudessa päihtyneenä, huumeiden tai lääkeaineiden vaikutuksen alaisena tai pitää
hallussaan päihteitä, huumeita tai lääkeaineita, toimitaan Keuruun kaupungin voimassa
olevan, asiaa koskevan strategian mukaisesti ja koulun toimenpideohjeissa sovitulla
tavalla. Niiden mukaan edellä mainituissa tilanteissa otetaan välittömästi yhteys
huoltajaan.
Huumeiden käyttö ja hallussapito ovat rikoksia, joista tehdään aina ilmoitus poliisille.
7.8. KOULUKIRJASTON JA ATK-LAITTEIDEN KÄYTTÖ
Koulukirjasto on tarkoitettu toisen asteen opiskelijoille opiskelua ja hiljaista työskentelyä
varten. Peruskoululaiset voivat käyttää kirjastoa vain opettajan valvonnassa. ATK- ja
aineluokkien tietokoneet ovat opetus- ja oppimisvälineitä ja niillä työskentely edellyttää
opettajan läsnäoloa.
7.9. MUUT MÄÄRÄYKSET JA OHJEET
Arvoesineitä, lompakoita, bussilippuja, luistimia tms. ei pidä jättää käytävän naulakoihin tai
koululaukkuun. Koulu ei korvaa kadonneita tavaroita. Ne on syytä säilyttää kouluaikana
jokaiselle tarjolla olevassa lukitussa tarvikelokerossa. Koulu ei vastaa koulun alueelle
pysäköidyistä kulkuneuvoista.
Tapaturman sattuessa siitä on ilmoitettava viipymättä opettajalle tai terveydenhoitajalle.
Loukkaantuneelle on järjestettävä ensiapua.
Ilmoitukset ja julisteet kiinnitetään vain ilmoitustauluille. Infotelevision käytöstä ja koulun
ulkopuolelta tulevan aineiston levittämisestä päättää rehtori.
Kouluajan ulkopuolella koulun tiloissa järjestettäviin tilaisuuksiin luvan myöntää rehtori.
Näissä tilaisuuksissa on noudatettava koulun järjestyssääntöjä.
Rehtori ja opettajakunta voivat antaa erikseen yleiseen turvallisuuteen ja järjestykseen
liittyviä määräaikaisia tai pysyviä määräyksiä.
KEURUULLA
12
. PÄIVÄNÄ
KESÄKUUTA 2014
KEURUUN YLÄKOULUN JA LUKION JOHTOKUNTA
12
8. OPISKELUN TUKEMINEN
8.1. OPPILASHUOLTO
Perusopetuslain 31 a §:n mukaan oppilaalla on oikeus saada maksutta opetukseen
osallistumisen edellyttämä tarvittava oppilashuolto. Oppilashuollolla tarkoitetaan oppilaan
hyvän oppimisen, hyvän psyykkisen ja fyysisen terveyden sekä sosiaalisen hyvinvoinnin
edistämistä ja ylläpitämistä sekä niiden edellytyksiä lisäävää toimintaa kouluyhteisössä.
Oppilashuollon tavoitteena on ehkäistä, tunnistaa ja puuttua riittävän ajoissa oppimisen
esteisiin.
Oppilashuoltoon kuuluu opetussuunnitelman mukainen oppilashuolto sekä oppilashuollon
palvelut, joita ovat kansanterveyslain mukainen kouluterveydenhuolto ja lastensuojelulain
mukainen kasvatuksen tukeminen.
Uusi Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki (1287/2013) siirtää oppilashuollon painotusta
yksilötyöstä
yhteisöllisyyden
suuntaan.
Yhteisöllisellä
opiskeluhuollolla
(oppilashuoltoryhmä)
tarkoitetaan
toimintakulttuuria
ja
toimia,
joilla
koko
oppilaitosyhteisössä edistetään opiskelijoiden oppimista, hyvinvointia, terveyttä, sosiaalista
vastuullisuutta, vuorovaikutusta ja osallisuutta sekä opiskeluympäristön terveellisyyttä,
turvallisuutta ja esteettömyyttä.
Yksilökohtaisella opiskeluhuollolla (asiantuntijaryhmä) tarkoitetaan yksittäiselle opiskelijalle
annettavia koulu- ja opiskeluterveydenhuollon palveluja, joita ovat psykologi- ja
kuraattoripalvelut sekä monialainen yksilökohtainen opiskeluhuolto, jota toteutetaan
tapauskohtaisesti koottavassa monialaisessa asiantuntijaryhmässä. Oppilaan asioita
käsitellään huoltajan luvalla.
Oppilashuollollisiin ryhmiin kuuluvat käsillä olevan asian mukaan vaihtelevasti rehtori,
opinto-ohjaaja, erityisopettajat, terveydenhoitaja, koulukuraattori, koulupsykologi sekä
tilanteen mukaan oppilaan luokanvalvoja ja opettaja. Yhteisöllisissä asioissa mukana
voivat olla myös oppilaiden ja huoltajien edustajat.
8.2. OPETUSSUUNNITELMAN MUKAINEN OPPILASHUOLTO
a) KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ
Perusopetuslain (1998 / 628 ) 3 §:n mukaan ”opetus järjestetään oppilaiden ikäkauden ja
edellytysten mukaisesti ja siten, että se edistää oppilaiden tervettä kasvua ja kehitystä.” ja
”Opetuksessa tulee olla yhteistyössä kotien kanssa.”
Kasvatusvastuu on ensisijaisesti huoltajilla. Koulu vastaa oppilaan kasvatuksesta ja
oppimisesta kouluyhteisön jäsenenä. Koulun tehtävänä on tukea kaikkien oppijoiden
oppimista. Parasta oppimisen edellytyksistä huolehtimista on kaikkia kunnioittava, aidosti
välittävä tavallinen koulutyö. Oppimisen edellytyksenä on hyvinvointi.
Yläkoulussa katsomme, että kodin ja koulun välinen jatkuva yhteistyö ja rakentava
keskustelu luovat pohjaa oppilaan tulokselliselle oppimiselle. Toivomme, että kodit ja koulu
löytävät nuoren kanssa yhdensuuntaiset tavoitteet.
13
Kunkin ikäluokan vanhemmille pidetään lukuvuoden aikana vähintään yksi vanhempainilta.
Tilaisuuteen lähetetään erillinen kutsu, jossa kerrotaan myös tilaisuuden sisällöstä.
Ensisijainen yhteydenpitäjä koulun puolelta on oppilaan luokanvalvoja. Hän seuraa
oppilaan koulutyötä ja huolehtii käytännön asioista. Hänen tulee pitää jatkuvaa yhteyttä
koteihin sähköpostilla, kirjeillä, puhelinsoitoilla, Wilman kautta yms. Luokanvalvoja
ilmoittaa lukuvuoden alkaessa, miten hän on parhaiten saavutettavissa ja miten hän aikoo
pitää koteihin yhteyttä. Lisäksi mm. koulun jakamat tiedotteet, koepaperit sekä
jaksoarvioinnit antavat informaatiota koulutyön sujumisesta. Toivomme myös kodeilta
aktiivista yhteydenottoa kouluun päin.
Opinto-ohjaaja ja erityisopettajat pitävät tarvittaessa varsin tiivistä yhteyttä koteihin niissä
asioissa, jotka heidän erityisalaansa kuuluvat. Kodin ja koulun yhteistyön jatkuvuus on
tärkeää. Yhteistyö korostuu koulun nivelvaiheiden aikana.
Keuruun yhteiskoulun johtokunta
Johtokunta rakentaa omalta osaltaan kodin ja koulun välistä yhteistyötä sekä
pyrkii tukemaan koulun kasvatus- ja opetustyötä käymällä keskustelua sekä
koulun että kotien kanssa. Keuruun yläasteen ja lukion johtokunnassa ovat
edustettuina vanhemmat, oppilaat, opettajat sekä muu henkilökunta.
Sihteereinä ja esittelijöinä toimivat koulutusjohtaja ja rehtori. Puheenjohtajana
toimii Jussi Santaniemi.
Keuruun yläkoulun ja lukion vanhempainyhdistys ry
Vanhempainyhdistystoiminnan
tarkoituksena
on
edistää
oppilaiden
hyvinvointia sekä koulun ja kotien välistä yhteistyötä nuorten parhaaksi.
b) OHJAUS
Ohjaus kuuluu kaikkien opettajien tehtäviin ja kaikilla oppilailla on siihen oikeus.
Se muodostaa jatkumon, joka alkaa esiopetuksesta ja jatkuu perusopetuksen jälkeen
toisella asteella. Ohjaushenkilöstön työnjako ja vastuualueet on määritelty siten, että he
toimivat yhteistyössä oppilaan koko opintopolut ajan ja eri nivelvaiheissa . Ohjauksen
suunnittelusta ja koordinoinnista vastaa opinto-ohjaaja yhteistyössä rehtorin kanssa.
Ohjauksen tavoitteet jaetaan
1) kasvun ja kehityksen tukemiseen (yksilön ja ryhmän hyvinvointi sekä vuorovaikutusja yhteistyötaidot)
2) oppimaan oppimisen tukemiseen (oppimaan oppimisen taitojen kehittäminen,
oppimisvaikeuksissa avustaminen, tiedonhankintataitojen omaksuminen,
opiskelutaitoihin harjaannuttaminen)
3) uran ja elämänsuunnitteluun (itsetuntemus, valinta- ja päätöksentekotaidot,
elämänhallintataidot)
Huoltajille tiedotetaan ohjauksen järjestämisestä, työtavoista, valintamahdollisuuksista ja
niiden merkityksestä oppilaalle ja hänen tulevaisuudelleen.
14
c) OPPILAANOHJAUS (OPO)
Oppilaanohjaus on oppilaan itsetuntemuksen kehittämistä, työelämään tutustumista (TET),
sekä jatkokoulutukseen ja ammatinvalintaan ohjaamista. Oppilaanohjaus koostuu
luokkatunneista, työelämään tutustumisista, oppilaitos- ja työpaikkavierailuista sekä
tarpeen mukaan mahdollisesta pienryhmäohjauksesta. Opo käy henkilökohtaisen
keskustelun oppilaan kanssa jokaisella vuosiluokalla. Keskusteluja käydään tarpeen
mukaan useamminkin. Huoltajia pyydetään muutenkin olemaan aktiivisesti yhteydessä
opoon jatko-opintoihin liittyvissä asioissa. Oppilas voi tulla myös oma-aloitteisesti
henkilökohtaiseen ohjaukseen. Käydyt keskustelut ovat luottamuksellisia.
Opinto-ohjaajan tehtävänä on ohjata oppilaita ura- ja elämänsuunnittelussa. Tavoitteena
on hyvä elämä. Pääosa oppilaista kypsyy omaan jatko-opintovaihtoehtoonsa normaalin
oppilaanohjauksen välinein. Osalla oppilaista on kuitenkin vaikeuksia päätöksenteossa,
sitoutumisessa tai ulkoisessa todellisuuden hahmottamisessa. Nämä oppilaat tarvitsevat
enemmän ohjausta ja tukea. Käytettyjä tuen muotoja voivat olla lisäkeskustelut opintoohjaajan
kanssa,
yhteiskeskustelut
vanhempien
kanssa
ja/tai
muiden
yhteistyökumppaneiden kanssa, koulutuskokeilut ja ylimääräiset oppilaitoksiin
tutustumiset, oppilaiden pienryhmätapaamiset (samanlaisten tavoitteiden ääressä) sekä
tarvittaessa ammatinvalintapsykologin palvelut.
Opinto-ohjaajan ja luokanvalvojan yhteistyö korostuu, kun oppilaalla on rajoitteita jatkoopintojensa suhteen. On myös tärkeää aloittaa yhteistyö riittävän ajoissa, jotta oppilaan
näkemys mahdollisista jatkokoulutuspaikoista laajenee ja syventyy. Ohjausprosessin
aikana oppilas kokee parhaimmillaan voimaantumista ja sitoutuu omien asioidensa
hoitamiseen. Jokaisella nuorella on toivoa.
d) TUKIOPETUS
Perusopetuksen oppilasta pyritään auttamaan eri tukimuodoin, jotta jokainen saisi
tasavertaiset mahdollisuudet suorittaa perusopetuksen oppimäärän edellytystensä
mukaisesti yhdessä ikätovereidensa kanssa. Jokaisella tulee olla oikeus suorittaa
perusopetuksen oppimäärän kokonaisuudessaan silloinkin, kun hänellä on opiskelussaan
vaikeuksia tai sairaus tai vamma, joka rajoittaa hänen opintojensa etenemistä.
Perusopetuslain 16 §:n mukaan opinnoissa tilapäisesti jälkeen jääneille tai muutoin tukea
tarvitseville tulee antaa tukiopetusta. Jos oppilas on jäänyt jälkeen opinnoissa pätevän
poissaolon vuoksi, hänellä on oikeus pyytää tukiopetusta.
Tukiopetusta voi antaa jokainen opettaja. Aloite siihen voi tulla opettajalta, oppilaalta tai
kodilta. Tukiopetusta voidaan antaa toisen aineen tunnin aikana (ei suositeltava) tai
koulupäivän ulkopuolella.
Tukiopetuksen lisäksi yläkoulun oppimisen tukimuotoja ovat myös seuraavat:
a) lukujärjestykseen
laaditut
mahdollisuudet
joustaviin
ryhmittelyihin
opiskelumotivaation nostamiseksi
b) ns. Margaretan pysäkki, jonne oppilas menee tai hänet ohjataan tuntien aikana
keskittymään tehtäviinsä ja näin pyritään aikaansaamaan onnistumisen kokemuksia
c) läksyklubi koulun jälkeen maanantaista torstaihin. Opettajat lähettävät oppilaan
klubiin hoitamaan tekemättä jääneet läksyt.
15
d) tehostettu ohjaus pienryhmälle
e) Alis-valmennus eli kyvyt käyttöön –ohjelma, tarkemmin kohdassa 8.5.
f) IE- ajattelutaitojen kehittäminen, tarkemmin kohdassa 8.5.
e) Oppimisen tuki
Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki
Jokainen oppilas on yleisen tuen piirissä. Yleiseen tukeen kuuluu tarvittaessa esimerkiksi
eriyttäminen, tukiopetus ja avustajan apu tunneilla. Jos yleisen tuen tukimuodot käyvät
riittämättömiksi tai tuen tarve on jatkuvaa, siirrytään vaiheittain tehostettuun ja
tarvittaessa erityiseen tukeen. Tällöin tuki vahvenee suunnitelmallisesti, systemaattisesti
ja yhteistyössä vanhempien kanssa. Tavoitteena on, että oppilaan saama tuki muodostaa
ehyen ja toimivan kokonaisuuden.
Tehostetun tuen piirissä tuki on säännöllistä ja suunniteltua ja se on kirjattu
oppimissuunnitelmaan. Tehostetussa tuessa korostuu oppilaan tarpeista riippuen
opetuksen eriyttäminen, tukiopetus, avustajan apu ja laaja-alaisen erityisopettajan tuki.
Yläkoulussa osa-aikaista erityisopetusta antavat erityisopettajat yksilö-, pienryhmä- tai
samanaikaisopetuksena. Tukea tarvitaan yläkoulussa pääsääntöisesti matemaattisissa ja
kielellisissä vaikeuksissa sekä tarkkaavuuteen ja käyttäytymiseen liittyvissä pulmissa.
Oppiaineissa laaja-alainen erityisopettaja tarjoaa tukea pääasiassa äidinkieleen, vieraisiin
kieliin ja matematiikkaan. Tämän lisäksi hän tekee yhteistyötä aineenopettajien ja
luokanvalvojien kanssa.
Erityinen tuki sisältää kaikki yleisen ja tehostetun tuen muodot sekä
kaikenmuotoisen erityisopetuksen. Erityisen tuen oppilaalla jokin oppiaine tai jotkin
oppiaineet ovat yksilöllistetty ja oppilaalle on laadittu HOJKS (henkilökohtainen opetuksen
järjestämistä koskeva suunnitelma). HOJKS:an kirjataan opetuksen sisällöt, tavoitteet ja
järjestäminen. Erityinen tuki ja sen käytännön toteutus suunnitellaan siis yksilöllisesti
pyrkien huomioimaan oppilaan tarpeet.
Erityisopettajina toimivat Henna Heikka ja Heini Rekola. Tänä lukuvuonna Henna vastaa
luokkien 7ABCD ja 8BD ja Heini luokkien 8AC ja 9ABCD oppilaista ja heidän saamastaan
tuesta. Kuitenkin jos erityisen tuen oppilas tarvitsee kokoaikaisempaa ja luokkamuotoista
erityisopetusta, hänen opetuksensa järjestetään pääosin erityisluokassa. Tällöin
opetuksesta vastaa vs. erityisopettaja Sanna Vuolle-Apiala.
Näiden tukimuotojen lisäksi Keuruun yläkoululla toimii joustavan perusopetuksen ryhmä.
Joustava perusopetus (JOPO) on yleisopetuksen opetussuunnitelmaan ja tuntijakoon
perustuva toimintamuoto. JOPOssa korostuvat oppilaan kokonaisvaltaista kasvua ja
kehitystä tukevat toiminnalliset oppimisympäristöt, kuten työpaikkaopiskelujaksot,
leirikoulut ja tutustumiskäynnit. JOPO-opetuksesta vastaa erityisopettaja Arttu Rousi.
16
8.3. OPPILASHUOLLON PALVELUT
a) Kouluterveydenhuolto
Keski-Suomen seututerveyskeskus järjestää kouluterveydenhuollon palvelut.
Kouluterveydenhuollon tavoitteet:
- turvata jokaiselle lapselle ja nuorelle terve kasvu ja kehitys sekä luoda perusta terveelle
aikuisuudelle
-oppimisen , tunne-elämän ja käyttäytymisen ongelmien tunnistaminen ja selvittäminen
yhteistyössä perheen , oppilashuolto- ja opetushenkilöstön kanssa .
- ehkäistä syrjäytymistä, terveyserojen syntymistä ( varhainen puuttuminen ) ,
kansansairauksia.
-koulun työolojen ja koulutyön terveellisyyden ja turvallisuuden valvonta ja edistäminen
-osallistuminen koko kouluyhteisön hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen
1. Vastaanotot ilman ajanvarausta ma-pe klo 9-10.00.
(mm. omaa kasvua ja kehitystä askarruttavat asiat, hoidon tarpeen arviointi,
tapaturmat, äkillisesti sairastuneet, seksuaaliterveys, rokotukset, erilaiset
hoitotoimenpiteet, elämään liittyvät huolet mm. kaverisuhteet, mieliala)
Muuna aikana ajanvaraus: puh. 014-2690083 tai Wilman kautta2.A.
2.Terveystarkastukset peruskoulussa:
7 lk: kesän aikana suoritetaan terveystapaaminen (th)
8 lk: laaja-alainen terveystarkastus (lääk., th)
9 lk: terveystapaaminen (th)
Kohdennetut terveystarkastukset riskiryhmiin kuuluville
3. Terveystarkastuksiin ja muihin tapaamisiin liittyy kehitysasteen mukainen
terveysneuvonta ja - ohjaus
4. Oppilashuoltotyöryhmän kokouksiin osallistuminen
5. Tarvittaessa mukana erityistä tukea tarvitsevien lasten ja nuorten opetussuunnitelman
laatimisessa ja seurannassa ; HOPPIS ja HOJKS
6. Vanhempainillat
7.Kriisiryhmätoiminta
8. Koulun työoloselvitykset moniammatillisesti joka 3. vuosi
Yhteystiedot:
Terveydenhoitaja Marja-Leena Koskela
puh.014-2690083 / tekstiviestit 0503168520
[email protected]
b) Suun terveydenhoito
Jokaisella on oma vastuu suun ja hampaiden terveyden ylläpitämisessä. Muista
terveellinen ravinto ja hampaiden harjaus kahdesti päivässä!
17
Mikäli sinulla on jokin perussairaus tai jatkuva lääkitys, muista ilmoittaa siitä
hammaslääkärille.
Yläkoulun oppilaat käyvät yksilöllisen hoitosuunnitelman mukaisesti suun ja hampaiden
tarkastuksessa ja hoidossa.
Hoito on maksutonta siihen saakka kunnes täytät 18 vuotta, mutta 15 vuotta täyttäneiltä
laskutetaan perumattomasta hammashoitoajasta maksuasetuksen mukainen sakkomaksu.
(Tällä hetkellä 33,80€)
Jollet pääse hoitolaan sovittuna aikana, ilmoita esteestä ajoissa. Pyydettäessä annamme
todistuksen siitä, että olet käynyt hammashoitolassa.
Terveisin
Terveyskeskuksen Keuruun hammashoitola
Kantolantie 7
Ajanvaraus ma-to klo 8-16, pe klo 8-15 p. 014 269 0355
Arkipyhä- ja viikonloppupäivystys puh. 014 266 2298, klo 9-10
c)Koulukuraattoripalvelut
Koulukuraattorin työn tavoitteena on oppilaiden hyvinvoinnin, sosiaalisen kehityksen ja
hyvinvoinnin tukeminen sekä kouluyhteisön hyvinvoinnin edistäminen sosiaalityön keinoin.
Koulukuraattori tukee oppilaita käyttäytymiseen, sosiaalisiin suhteisiin, perheeseen, tunneelämään, koulunkäyntijärjestelyihin, koulumotivaatioon ja oppimiseen liittyvissä asioissa.
Koulukuraattorin tärkeimmät tehtävät yläkoululla ovat:
1.
Oppilaiden ohjaus ja tukikäynnit henkilökohtaisissa ja koulunkäyntiin liittyvissä
asioissa
2.
Oppilaan tilanteen kartoittaminen ja tarvittaessa tukitoimien järjestäminen
3.
Huoltajien tukeminen ja ohjanta nuoreen liittyvissä asioissa
4.
Luokkien ja oppilasryhmien kanssa työskenteleminen
5.
Koulun henkilökunnan tukeminen oppilaita tai luokkaa koskevissa pulmissa
6.
Kouluyhteisön toimintaan ja suunnitteluun osallistuminen mm.
opiskeluhuoltoryhmässä
7.
Yhteistyö muiden nuorten kanssa työskentelevien tahojen kanssa
Koulukuraattori Anneli Lievosen tavoitat Keuruun yhteiskoulun yläkoululta, Jussi Rainiontie
5 A, tai numerosta 0400-350416, Wilman kautta tai sähköpostitse
anneli.lievonen(at)keuruu.fi
18
d) Koulupsykologipalvelut
Keuruulla toimii perusasteen ja lukion yhteinen koulupsykologi. Yläasteella koulupsykologi
on oppilashuollon työntekijä, jonka puoleen voivat kääntyä koulun oppilaat, heidän
perheenjäsenensä sekä koulun henkilökunta erilaisissa oppilasta koskevissa
kysymyksissä. Näitä voivat olla mm. oppimiseen ja jaksamiseen, psyykkiseen kehitykseen,
tunne-elämään ja mielialaan, käyttäytymiseen sekä ihmissuhteisiin liittyvät vaikeudet.
Yläasteella koulupsykologin tärkeimpiä tehtäviä ovat:
1. Oppimisvaikeuksien selvittämiseen ja opiskelun tuen suunnitteluun
osallistuminen. Koulunkäyntiin ja hyvinvointiin liittyvät psykologiset tutkimukset ja
arviot. Tarvittaessa jatkotutkimuksiin/hoitoon ohjaaminen.
2.Oppilaiden ohjaus ja neuvonta/tukikäynnit. Tapaamisissa pyritään löytämään
välineitä mm. itsetuntemuksen ja elämänhallinnan, motivaation sekä sosiaalisen
selviytymisen lisäämiseksi.
3.Vanhempien ohjaus ja neuvonta.
4.Opettajille ja oppilashuollon muulle henkilöstölle annettava konsultaatio sekä
moniammatillinen tiimi- ja verkostotyö.
5.Oppilasryhmien ja luokkayhteisöjen toiminnan selvittely ja työskentely ryhmien
kanssa.
6.Koulun toiminnan suunnitteluun osallistuminen yhdessä muiden toimijoiden
kanssa (mm. toimintamallien kehittäminen; ehkäisevä työ).
Keuruun koulupsykologina toimii Hannele Kärkkäinen. Hänen virkavapautensa aikana
psykologi Jutta Hakala toimii sijaisena 14.8. saakka. Koulupsykologin työhuone sijaitsee
Keuruun yläasteen ja lukion rakennuksessa osoitteessa Jussi Rainion tie 5 A.
Koulupsykologin tavoittaa numerosta 040 194 8620.
8.4 MUUT OPPILASHUOLLOLLISET PALVELUT
a) Kouluruokailu
Kouluruoka valmistetaan koulun keskuskeittiössä. Henkilökunta valmistaa itse
käytännöllisesti katsoen kaiken tarjottavan ruuan. Koululla ollaan tyytyväisiä tarjottavaan
ruokaan, joka on monipuolista, ravitsevaa ja herkullista. Viikon ruokalista julkaistaan aina
perjantaisin Suur-Keuruussa.
Ruokailu tapahtuu ruokasalissa ruuhkan ja muiden ongelmien välttämiseksi
työjärjestyksessä ilmoitettavana ajankohtana. Ruoka tarjoillaan kahta jakolinjaa käyttäen ja
sitä saa niin paljon kuin jaksaa syödä. Kukin ottaa linjalta itse annoksensa ja ruokailtuaan
19
siistii paikkansa ja palauttaa astiat ja tarjottimen niille varatulle paikalle. Kaikki ruoka
syödään ruokasalissa, joten mitään ei viedä “evääksi” salista ulos.
Kouluterveydenhoitaja toimittaa tiedon koulun keittiön emännälle oppilaista, joilla on
erityisruokavalio. Jonkun sairauden tai lyhytaikaisen ruoka-ainerajoitteen vuoksi pyydetään
ottamaan yhteyttä suoraan emäntään, p. 0400-162906. Mikäli oppilas haluaa muuttaa
ruokavaliotaan, hänen tulee olla yhteydessä ensin kouluterveydenhoitajaan, joka
keskustelee terveellisestä ravitsemuksesta.
Oppilailla on mahdollisuus maksulliseen välipalaan. Välipalaa myydään koulun
keittiöllä ma klo 13.10, ti-to klo 13.45-14.15 ja pe klo 13.00.
b) Koulun kriisiryhmä
Koulussamme toimii oma kriisiryhmä. Kriisiryhmän laatiman kriisisuunnitelman avulla
voidaan vakavan kriisin sattuessa ryhtyä tilanteen vaatimiin välittömiin toimiin, kohdata
oppilaiden, henkilökunnan ja vanhempien reaktiot sekä alkaa tarvittavat tukitoimet.
Tavoitteena on estää psyykkiset ja fyysiset haittavaikutukset, säilyttää kouluyhteisön ja
sen jäsenten toimintakyky, auttaa lasten ja aikuisten toipumista sekä varmistaa koulun ja
sen jäsenten kyky selviytyä vaikeista tilanteista. Kriisisuunnitelmaa tarvitaan, jotta
tiedetään, mitä pitää tehdä, kuka tekee mitäkin ja mistä saa lisäapua.
Kriisiryhmä järjestää myös tietoiskuja oppilaille ja opettajille.
Keuruun yhteiskoulun kriisiryhmän jäseninä on opettajajäseniä ja koulukuraattori.
Tarvittaessa työskentelyyn osallistuvat myös koulupsykologi ja rehtorit.
Toivomus oppilaiden vanhemmille ja huoltajille
Koulutyön sujumisen kannalta on tärkeää, että kodin ja koulun välinen yhteys toimii
mahdollisimman hyvin. Erityisen tärkeää se on silloin, kun perheessä on jokin sellainen
kriisi, joka selvästi vaikuttaa oppilaan koulutyöhön ja jaksamiseen.
Tiedottakaa luokanvalvojalle tai ryhmänohjaajalle, jos nuorellanne on jokin mieltä painava
asia, jonka arvelette vaikuttavan koulun käymiseen.
8.5 MUU OPISKELUN TUKEMINEN
Yhteisöllinen oppilashuoltoryhmä
Syksystä ’14 alkaen yhteisöllinen ohr on kokoontunut koululla noin kerran kuukaudessa
suunnittelemassa ja vaikuttamassa koulun asioihin ja opiskelijoiden oloihin. Siellä
opettajat, henkilökunta ja opiskelijat keskustelevat koulun asioista. Luokista valitut
luottamusoppilaat ovat jatkossa luokkansa edustajina ja viestinviejinä luokkaansa.
Instrumental Enrichment (IE) - ajattelutaitojen kehittäminen
Instrumental Enrichment eli IE-ohjelma on oppijan oppimisvalmiuksien kehittämisohjelma.
Tämä ajattelutaitojen kehittämisohjelma koostuu kynä-paperitehtävistä, joita tehdään
20
ohjatusti joko pienryhmässä tai yksilöohjauksessa. Ohjaustuokioihin liittyy olennaisesti
myös ohjaava keskustelu.
Ajattelutaitojen riittämätön hallinta voi johtaa epäonnistumiseen oppimisessa silloinkin, kun
oppijalla olisi muutoin edellytykset oppia. IE-ohjelman avulla on mahdollista opettaa juuri
sellaisia puuttuvia taitoja, jotka estävät oppimista (esim. systemaattinen työskentely, kyky
muuttaa toimintastrategiaa tarvittaessa, ohjeiden ymmärtäminen).
IE-ohjelmaa toteuttaa nivelvaiheen opinto-ohjaaja Kaija Yrjänä. IE-harjoitteita tehdään
yksilö- tai pienryhmäohjauksessa oppitunnin verran viikossa. Ohjaustunnit ovat kouluajan
ulkopuolella, käytännössä ennen koulupäivä alkamista klo 8-9 tai iltapäivisin päivän
päätteeksi. Oppilaat pääsevät mukaan ohjaukseen erillisen sopimuksen mukaan, myös
vanhempien tai nuoren omasta toiveesta.
Alis (Alisuoriutuminen) –valmennuksella voimavarat käyttöön
Alis-valmennus eli kyvyt käyttöön on kodin ja koulun yhteinen tukimuoto oppilaan
alisuoriutumisen ongelmiin vastaamiseen. Oppilaalta, kodilta ja koulun opettajakunnalta
kartoitetaan oppilaan alisuoriutumisen syitä, joihin vaikuttamalla pyritään saamaan
oppilaan kyvyt paremmin käyttöön. Alis-valmennuksesta vastaa opinto-ohjaaja Marjo
Juutinen.
9. OPPILASTOIMINTA
Oppilaiden osallisuuden tukeminen on tärkeä osa opiskeluhyvinvoinnin rakentamista.
Oppilaiden osallisuuden tukemisessa vertaistuen merkitys on suuri. Yläasteella pyrimme
kannustamaan oppilaita osallistumaan oman opiskeluympäristönsä ja oman hyvinvointinsa
asioiden pohtimiseen.
9.1 Oppilaskunta
Jokainen koulun oppilas kuuluu oppilaskuntaan. Tavoitteena on oppilaiden yhteistoiminnan
järjestäminen ja kasvattaminen yhteiseen vastuun kantamiseen. Oppilaskunnan hallitus
valitaan vaaleilla kalenterivuodeksi kerrallaan. Hallitus valitsee keskuudestaan
oppilaskunnan edustajan koulun johtokuntaan. Hallitus voi tehdä aloitteita koulun toimintaa
koskevista asioissa ja edustaa oppilaita kun heidän kantaansa kuullaan oppilaita
koskevassa päätöksenteossa. Oppilaskunnan hallitus on mukana monessa koulun
tapahtumassa lukuvuoden aikana. Oppilaskunnan ohjauksesta vastaa lehtori Teemu
Mantere.
9.2 Tukioppilastoiminta
Toiminnan tarkoituksena on edistää koulun myönteistä ja turvallista ilmapiiriä. Tukioppilaat
auttavat erityisesti 7- luokkalaisia sopeutumaan uuteen kouluun sekä järjestävät erilaisia
koulun sisäisiä teemapäivä ja tapahtumia mahdollisesti yhdessä oppilaskunnan kanssa.
21
Leiritoiminta on tärkeä tukioppilaiden kouluttautumisen muoto. Vuosittain osa tukioppilaista
osallistuu myös Keski-Suomen piirin järjestämään tukioppilaiden jatkokoulutukseen
Vesalan kurssi- ja leirikeskuksessa. Tukioppilaat saavat Mannerheimin lastensuojeluliiton
valvoman 16 tuntia kestävän tukioppilaskoulutuksen. Tukioppilaat kokoontuvat pääasiassa
kouluajalla. Tukioppilaat kokoontuvat tiistaisin klo 8-8.45. Toimintaa ohjaa opinto-ohjaaja
Marjo Juutinen.
9.3 Luottamusoppilaat
Luottamusoppilaat ja heille varahenkilöt nimetään luokittain pian koulutyön alkamisen
jälkeen. Luottamusoppilas toimii luokanvalvojan apuna luokkaa koskevien yhteisten
asioiden hoitamisessa. Luottamusoppilailla on mahdollisuus tehdä oma-aloitteisesti tai
luokkansa
puolesta
koulua
koskevia
kehittämisja
parannusehdotuksia.
Luottamusoppilaita voidaan kuulla oppilaita koskevissa asioissa ja he edustavat
luokkaansa yhteisöllisessä oppilashuoltoryhmässä.
10. ARVIOINTI
Oppilaan arviointi pohjaa Perusopetuslakiin (1998 ,2003) , Perusopetusasetukseen (1998)
sekä Perusopetuksen perusteisiin 2004 ja perusteiden muutoksiin ja täydennyksiin 2010.
Arvioinnin perusteita
Oppilaan arvioinnilla pyritään ohjaamaan ja kannustamaan opiskelua sekä kehittämään
oppilaan edellytyksiä itsearviointiin. Oppilaan oppimista, työskentelyä ja käyttäytymistä
tulee arvioida monipuolisesti. Oppilaan opintojen edistymisestä sekä oppilaan
työskentelystä ja käyttäytymisestä on annettava riittävän usein tietoa oppilaalle ja hänen
huoltajalleen.”
Oppilaan arvioinnilla tarkoitetaan opettajien ja muiden oppilaan koulutukseen osallistuvien
henkilöiden järjestelmällisesti keräämää ja käyttämää tietoa oppilaan tasosta ja
kehityksestä oppimisen eri osa-alueilla (tiedollinen, taidollinen ja sosiaalinen). Arviointiin
liittyy myös oppilaan itsearviointi.
Sekä oppiaineen arvioinnissa että työskentelyn ja käyttäytymisen arvioinnissa ovat
opetussuunnitelmassa asetetut tavoitteet arvioinnin pohjana. Koulussa tulee arvioida sitä,
mitä koulussa opetetaan.
Oppilaan arviointi jaetaan arviointiin opintojen aikana ja päättöarviointiin, joilla on erilaiset
tehtävät. Opetushallitus on antanut kaikkiin oppiaineisiin arviointikriteerit arvosanalle
kahdeksan eli määritellyt ns. hyvän osaamisen tason. Keuruun yläkoululla on lisäksi
määritelty ns. vitosen kriteerit, jotka kuvaavat oppimisen ja asenteen tasoa numerolla viisi.
10.1 Arviointi opintojen aikana
Opintojen aikaiselle arvioinnilla opettaja ohjaa oppilasta tiedostamaan omaa oppimistaan
ja ottamaan siitä yhä suurempaa vastuuta. Arvioinnilla autetaan oppilasta muodostamaan
realistista kuvaa oppimisestaan ja kehittymisestään ja näin tuetaan oppilaan itsearvioinnin
kehittymistä. Opintojen aikaisen arvioinnin tehtävänä on kuvata, miten hyvin oppilas on
22
saavuttanut opetussuunnitelman tavoitteet ja hyvän osaamisen kriteerit. Arviointi kohdistuu
oppilaan oppimiseen ja edistymiseen, työskentelyyn ja käyttäytymisen. Arviointi on
kokonaisuus, joka muodostuu opettajan antamasta suullisesta ja kirjallisesta palautteesta
sekä todistuksista lukuvuoden ja koko perusopetuksen aikana.
Työskentelyn arviointi on osa oppiaineen arviointia. Työskentelyn arvioinnissa kiinnitetään
huomio oppilaan taitoon suunnitella, säädellä, toteuttaa ja arvioida omaa työtään, kykyyn
ottaa kantaa ja vastuuta työstään, valmiuteen toimia yhteistyössä ja olla vuorovaikutuksessa toisten kanssa.
Kurssiarviointi
Oppiaineet on jaettu kursseiksi, jolloin yksi kurssi vastaa yhtä vuosiviikkotuntia. Kun
kurssi on opiskeltu, sillä menestyminen ja sen aikana tapahtunut työskentely
arvioidaan. Koska kurssisuorituksen arviointi perustuu koko kurssin aikana annettuun
jatkuvaan näyttöön - kokeet, tehtävät, tuntiaktiivisuus, taito ja tahto opiskella jne –
myös poissaolot voivat vaikuttaa alentavasti kurssin arvosanaan.
Yhden vuosiviikkotunnin aineet, joita ovat uskonto, historia (7.lk) sekä 7. ja 8. luokan
biologia, maantieto ja terveystieto, arvioidaan kaksi kertaa lukuvuodessa, 3. jakson
päättyessä ja keväällä. Kuvataide ja musiikki arvioidaan kerran vuodessa. Oppilaille
jaetaan todistukset jokaisen jakson päättyessä 2. jaksosta alkaen, jolloin koti saa tiedon
kurssien arvosanoista sitä mukaa kun kursseja valmistuu. Käyttäytymisen arvosana
koostetaan 3. ja 6. jakson todistuksiin. Tuntitapahtumista koti saa tietoa ensisijaisesti
wilman kautta.
Lukuvuosiarviointi
Kurssitetun oppiaineen oppimäärä katsotaan hyväksytysti suoritetuksi lukuvuoden
päättyessä annettavassa arvioinnissa silloin, kun lukuvuoden aikana opiskelluista
kursseista annettujen arvosanojen keskiarvo on vähintään välttävä (eli numerona 5),
Tällöin oppilas siirtyy seuraavalle vuosiluokalle. Joissakin tilanteissa oppilas voi siirtyä
seuraavalle vuosiluokalle, vaikka hänellä olisi hylättyjäkin suorituksia, jos arvioidaan, että
hän kykenee selviytymään seuraavan luokan opinnoista hyväksyttävästi.
Ehdot ja luokan kertaaminen
Oppilas voidaan jättää kertaamaan vuosiluokka, jos hänen päättyvän lukuvuoden
suorituksensa yhdessä tai useammassa oppiaineessa on hylätty.
Oppilas voidaan jättää luokalle myös, jos se yleisen koulumenestyksen vuoksi on
tarpeen, vaikka hänellä ei olisi yhtään hylättyä lukuvuosiarvosanaa. Tällaisessa
tapauksessa huoltajalle varataan mahdollisuus tulla kuulluksi ennen päätöksen
tekemistä.
Jos oppilaan vuosiluokan suoritus on enintään kahdessa oppiaineessa hylätty, voidaan
hänen jättämisestään vuosiluokalle tehdä ehdollinen päätös, jossa mainitaan ne
vuosiluokan oppimäärän osa-alueet, joiden hyväksytty suorittaminen on vuosiluokalta
siirtymisen edellytyksenä.
Mikäli oppilas osoittaa erillisessä kokeessa hallitsevansa ehdollisessa päätöksessä
edellytetyt tiedot ja taidot, hän siirtyy seuraavalle vuosiluokalle. Erillinen koe on
suoritettava lukuvuoden aikana. Viimeinen mahdollisuus tällaiseen osaamisen
23
osoittamiseen on ehtolaispäivänä, joka on lukuvuoden 2015-16 osalta juhannusviikon
maanantaina 20.6.2016. Muussa tapauksessa hän jää kertaamaan vuosiluokan.
Vuosiluokalle jäävän oppilaan suoritukset asianomaiselta luokalta raukeavat.
Vuosiluokalle jättämisestä päättävät rehtori ja oppilaan opettajat yhdessä.
Käyttäytymisen arviointi
Käyttäytymisen arviointi on osa koulun kasvatustehtävää. Käyttäytymisen arviointi
kohdistuu siihen, miten oppilas toimii vuorovaikutuksessa muiden ihmisten ja ympäristön
kanssa, arvostaa omaa ja toisten työtä sekä noudattaa sääntöjä. Arvioinnin suorittavat
kaikki oppilasta opettavat opettajat. Käyttäytymisen arvio ei vaikuta oppiaineiden
arvosanoihin. Käyttäytymisestä annetaan jatkuvasti keskustellen palautetta. Arvio
merkitään numeroin 4-10 lukuvuositodistuksiin ja välitodistuksiin, mutta käyttäytymisen
arviota ei merkitä päättö- eikä erotodistuksiin.
10.2 Päättöarviointi
Päättöarvioinnin tulee olla valtakunnallisesti vertailukelpoista ja oppilaita tasavertaisesti
kohtelevaa. Sen tehtävänä on määritellä, miten hyvin oppilas on opiskelun päättyessä
saavuttanut perusopetuksen oppimäärän tavoitteet eri oppiaineissa
Oppiaineen päättöarvosana perustuu oppilaan osaamisesta kertovaan monipuoliseen
näyttöön 8-9 vuosiluokilla. Opettajalla on kuitenkin mahdollisuus painottaa 9. luokalla
annettuja arvosanoja.
Ennen 8-luokkaa loppuneet taito- ja taideaineiden arvosanat siirtyvät suoraan
päättötodistukseen.
Mikäli oppilaan huoltaja pyytää, ettei oppilaan päättötodistukseen merkitä
numeroarvosanaa valinnaisesta A2- tai B2- kielestä, numeroarvosana jätetään pois
ja todistukseen laitetaan poisjätettyjen arvosanojen tilalle "hyväksytty".
Yhdeksännellä vuosiluokalla opiskeleva oppilas luetaan yhdeksännen vuosiluokan
oppilaaksi niin kauan, kunnes hän suorittaa perusopetuksen koko oppimäärän ja saa
päättötodistuksen tai eroaa.
Oppilaan huoltaja voi kahden kuukauden kuluessa arvioinnista tiedon saatuaan pyytää
opinnoissa etenemistä tai vuosiluokalle jättämistä koskevan päätöksen tai
päättöarvioinnin uusimista. Pyyntö tehdään rehtorille. Uudesta arvioinnista päättävät
rehtori ja oppilaan opettajat yhdessä.
Jos oppilaan huoltaja on tyytymätön uuteenkin arviointiin tai ratkaisuun, jolla pyyntö on
hylätty, huoltaja voi pyytää arvioinnin oikaisua aluehallintovirastolta.
Palautteen antaminen ja todistukset
Opettajat pyrkivät antamaan palautetta mahdollisimman usein tunneilla. Koenumerot
kirjataan wilmaan. Yhden vuosiviikkotunnin aineet, joita ovat uskonto, historia (7.lk) sekä
7. ja 8. luokan biologia, maantieto ja terveystieto, arvioidaan kaksi kertaa lukuvuodessa,
3. jakson päättyessä ja keväällä. Kuvataide ja musiikki arvioidaan kerran vuodessa.
Oppilaille jaetaan todistukset jokaisen jakson päättyessä 2. jaksosta alkaen, jolloin koti
24
saa tiedon kurssien arvosanoista sitä mukaa kun kursseja valmistuu. Käyttäytymisen
arvosana koostetaan 3. ja 6. jakson todistuksiin. Tuntitapahtumista koti saa tietoa
ensisijaisesti wilman ja kautta.
Perusopetuksen koko oppimäärän hyväksytysti suorittaneelle oppilaalle annetaan
päättötodistus.
Kesken perusopetuksen oppimäärän suorittamista koulusta eroavalle tai toiseen kouluun
vaihtavalle tarvittaessa annetaan erotodistus.
Kouluvuoden päättyessä oppilaalle annetaan lukuvuositodistus, johon merkitään oppilaan
opinto-ohjelma sekä numeroarvio kussakin oppiaineessa sekä arvio oppilaan
työskentelystä ja käyttäytymisestä. Todistuksessa mainitaan myös oppilaan vuosiluokalta
siirto, vuosiluokalle jääminen tai ehdollinen vuosiluokalle jättäminen.
Yhdeksännen luokan oppilaalla on oikeus saada välitodistus jatko-opintoihin pyrkimistä
varten. Siihen merkitään arvio oppilaan opinto-ohjelmaan kuuluneiden oppiaineiden
suorituksista samoin perustein kuin päättötodistukseen. Oppilas tarvitsee välitodistusta
pääsy- tai soveltuvuuskokeen järjestävään oppilaitokseen hakiessaan.
Perusopetuslain § 38 ja § 46 mukaisesta erityisestä tutkinnosta annettava todistus voi
koskea perusopetuksen koko oppimäärän tai jonkin oppiaineen oppimäärän
suorittamista.
10.3 Tukea tarvitsevan oppilaan arviointi
Oppimisvaikeudet tulee ottaa huomioon oppilaan arvioinnissa. Erityistä tukea saavan
oppilaan arvioinnin periaatteet määritellään henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä
koskevassa suunnitelmassa (HOJKS).
Jos oppilas opiskelee oppiaineen yleisen oppimäärän mukaisesti, oppilaan suorituksia
arvioidaan suhteessa yleisen oppimäärän tavoitteisiin ja kuvauksiin oppilaan hyvästä
osaamisesta.
Jos erityisen tuen päätöksessä päätetään, että oppilas opiskelee yksilöllistetyn
oppimäärän mukaan yhdessä tai useammassa oppiaineessa, arvioidaan oppilaan
suorituksia henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa
määriteltyihin hänelle yksilöllisesti asetettuihin tavoitteisiin perustuen. Silloin oppilaan
osaamista ei arvioida suhteessa opetussuunnitelman perusteissa määriteltyihin hyvän
osaamisen kuvauksiin.
Jos erityisen tuen päätöksessä on päätetty, että oppilas opiskelee yhdessä tai
useammassa oppiaineessa yksilöllistetyn oppimäärän mukaan, varustetaan kyseisen
oppiaineen arvosana tähdellä (*). Todistuksen lisätietoja –kohtaan tulee maininta siitä,
että oppilas on opiskellut tähdellä merkityt (*) oppiaineet yksilöllistetyn oppimäärän
mukaan.
25
11. Koulutapaturmat
Tapaturman määrittely
Tapaturma on äkillinen, ulkoinen, ruumiinvamman aiheuttava odottamaton tapahtuma,
joka sattuu vakuutetun tahtomatta ja ulkoisen tekijän vaikutuksesta. Tapaturmaksi ei
katsota tapaturmasta riippumatonta sairautta, vikaa tai vammaa, vaikka ne olisivat olleet
oireettomia ennen tapaturman sattumista.
Toiminta tapaturman sattuessa
Tapaturman sattuessa koulussa, ensiavun annon ja jatkohoidon tarpeen arvioinnin hoitaa
ensisijaisesti terveydenhoitaja, mutta jollei hän ole paikalla, vastuu on opettajalla tai muulla
aikuisella. Tarvittaessa oppilas kuljetetaan ensiapuun Keuruun terveyskeskukseen,
hammashoitolaan tai vakavammissa tapauksissa keskus-sairaalaan. Koulutyön
keskeytyksen vaativasta tapaturmasta ilmoitetaan oppilaan huoltajille, jotta he voivat
huolehtia lapsen kuljetuksesta. Jos huoltajia ei tavoiteta tai he eivät pääse paikalle, koulu
huolehtii oppilaan toimittamisesta tarvittavaan hoitoon ja hänen mukaansa lähtee koulun
henkilökuntaan kuuluva aikuinen. Terveys-keskuksen tai sairaalan vastaanotossa tulee
ilmoittaa, että kyseessä on koulutapaturma.
Opettajan tai muun koulun henkilökuntaan kuuluvan, joka parhaiten tietää tapahtuneesta,
tulee täyttää ja allekirjoittaa tapaturmailmoituslomake, vaikka välitöntä lääkärinhoidon
tarvetta ei olisikaan. Lomake lähetetään viipymättä koulutoimistoon, jossa tehdään
tapaturmailmoitus vakuutusyhtiölle.
Jos tapaturma sattuu koulumatkalla tai hoidontarvetta ilmenee vasta koulupäivän jälkeen,
on siitä ilmoitettava koululle heti kun mahdollista ja toimittava em. ohjeiden mukaan.
Tapaturmasta aiheutuneiden kulujen korvaaminen oppilaan huoltajille
Koulussa tai muussa opetuksen järjestämispaikassa, koulumatkalla ja majoituksessa
sattuneen tapaturman hoito on oppilaalle maksuton (Perusopetuslaki 34 §).
Korvausvelvollisuus koskee välittömiä ja välttämättömiä matka-, hoito- ja
lääkekustannuksia. Korvausvastuu on varsinaisella kouluajalla, työsuunnitelmien
mukaisten luokkaretkien, leirikoulujen, koulun urheilutapahtumien aikana ja matkalla
suorinta tietä kodista kouluun / koulusta kotiin sattuvissa tapaturmissa. Koulu-matkoilla
tapahtuneiden tapaturmien, joissa mukana on auto tai muu moottoriajoneuvo, hoitokulut
korvaa asianosaisten liikennevakuutus.
Keuruun kaupungilla on vapaaehtoinen vahinkovakuutus oppilastapaturmia varten If
Vahinkovakuutusyhtiö Oy:ssä.
Mitä korvataan:
Matkakuluina korvataan julkisen kulkuneuvon käyttö, taksimatkoista omavastuuosuus ja
yksityisen moottorikäyttöisen ajoneuvon käytöstä vakuutusyhtiön korvaustaksan mukaan
(tällä hetkellä 0,35 € / km) niiltä matkoilta, jolloin hoidettava on ollut kyydissä. Jos saattaja
on matkan aikana välttämätön, myös hänen matkakulunsa korvataan. Tarvittavat,
normaalista poikkeavat koulukuljetukset järjestetään maksutta tai korvataan vanhemmille
oman auton käytöstä lääkärintodistusta vastaan. Todistus, jossa on selvä maininta
kuljetuksen tarpeellisuudesta, on toimitettava koulutoimistoon kuljetussuunnittelijalle.
Korvaus hoitokuluista koskee julkisen terveydenhuollon palveluja. Yksityisellä
vastaanotolla käynnit korvataan vain jos hoitoon on saatu lähete julkisesta
26
terveydenhuollosta tai jos kaupunki on etukäteen päättänyt antaa luvan käyttää yksityisiä
terveydenhuoltopalveluja. Jos huoltajat omatoimisesti vievät lapsen yksityiselle
vastaanotolle, korvausta maksetaan vain siltä osin, mitä vastaava hoito olisi maksanut
julkisessa terveydenhuollossa. Lääkkeistä korvataan lääkärin määräämät reseptilääkkeet,
resepti tai sen kopio toimitetaan koulutoimistoon.
Jos julkisen terveydenhuollon lääkäri ohjaa oppilaan jatkohoitoon, kuten fysikaaliseen
hoitoon, eikä hoitoa ole mahdollista järjestää riittävän ajoissa terveyskeskuksessa,
kaupunki korvaa yksityisen hoidon kulut. Fysikaalisesta hoidosta korvataan yksi leikkaustai kipsaushoidon jälkeinen lääkärin määräämä hoitosarja.
Tapaturmasta aiheutuneen pysyvän haitan, vamman tai invaliditeetin osalta maksetaan
korvausta voimassa olevien vakuutusehtojen mukaisesti.
Korvaukset suoritetaan pankkiyhteyksien kautta tositteita vastaan. Kun julkisessa
terveydenhuollossa käydessä ilmoitetaan vastaanotolle ilmoittautumisen yhteydessä, että
kyseessä on koulutapaturma, lasku tulee suoraan kaupungin sivistyspalveluille. Mikäli
lasku tulee kuitenkin huoltajille, he voivat toimittaa sen maksamattomana sivistystoimelle
koulutoimistoon.
Jos huoltajat haluavat vakuuttaa lapsensa tapaturmien osalta laajemmin kuin välittömien
sairaskulujen osalta, heidän on tehtävä se omalla kustannuksellaan.
Mitä ei korvata:
 Yksityisten terveydenhoitopalvelujen käyttöä, paitsi edellä mainituissa
tapauksissa;
 Henkilökohtaisen omaisuuden vahinkoja, paitsi esim. silmälasien korjauksen
tai uusien hankinnan jos ovat korjauskelvottomat, silloin kun tapaturma on
vaatinut ensiapuluonteista hoitoa ja / tai tapaturma on aiheuttanut
terveydenhoitajan tai lääkärin toteaman ruhjeen, naarmun tai vamman. Jos
tapaturmassa on rikkoutunut vain silmälasien linssi/linssit, korvaus ei kata
sankojen uusimista. Korjaus/uusien hankinta on suoritettava kahden
kuukauden kuluessa tapaturmasta;
 Vaatteita, paitsi jos ne ovat rikkoutuneet ensiapuluonteisen hoidon annon
yhteydessä:
 Huoltajan / saattajan työstä poissaoloista aiheutuneita ansionmenetyksiä;
 Matkakuluja vierailuista lapsen luona sairaalassaolon aikana.
Etenkin ulkomaan matkoja varten on koulun syytä ottaa erillinen matkavakuutus, koska
tapaturmakorvausten piiriin eivät kuulu esim. matkatavaroiden kato.
27
12. MITÄ PERUSKOULUN JÄLKEEN
Toisen asteen yhteishaku (maaliskuussa)
Toisen asteen yhteishaussa hakeudutaan lukioihin ja ammatillisiin oppilaitoksiin.
Yhteishaussa oppilas voi laittaa yhteensä viisi hakukohdetta. Hakukohteista on syytä
keskustella oppilaan kotona ja olla ajoissa yhteydessä opinto-ohjaajaan, mikäli jatkoopintojen pohdinta tuottaa ongelmia. Näin nuori ja koti voivat parhaiten yhdessä päättää
hakukohteen. Kaikki pääsykokeeseen hakevat kutsutaan pääsykokeeseen. Lopullisissa
valinnoissa otetaan huomioon perusopetuksen päättötodistuksen arvosanat (poikkeuksena
eräät käsi- ja taideteollisuuden sekä kulttuurin alat). Opo huolehtii yhteishakujärjestelyistä.
Ammatillinen oppilaitos, lukio vai niiden yhdistelmä?
Mikäli oppilas on vahvasti suuntautunut tekemiseen lukemisen sijasta, hän voi harkita
ammatillisia opintoja. Ammatillisen koulutuksen jälkeen voi jatko-opintoja jatkaa
ammattikorkeakoulussa ja rajoitetummin yliopistossa (kielitaito saattaa olla esteenä
yliopisto-opintoihin)
Lukio on suositeltava vaihtoehto, jos jatko-opinnot edellyttävät lukio-opintoja ja oppilaalla
on hyvät mahdollisuudet pärjätä lukuaineissa. Lukion jälkeen opiskelijat jatkavat
pääasiassa ammattikorkeakouluihin tai yliopistoihin, mutta myös ammatillisissa
koulutuksissa on ylioppilaspohjaisia opiskelupaikkoja. Hyvin suoritettu yo-tutkinto antaa
edellytykset hakea lähes mihin koulutukseen tahansa.
Ammatillisen ja lukio-vaihtoehtojen sijasta on mahdollista miettiä jäljempänä esiteltyjä
Valmaa, kymppiluokkaa tai kansanopisto-opintoja. Oman alan löytymistä tukemaan osa
TETistä voidaan järjestää oppilaitoksessa tai oppilas voi käydä tutustumassa
oppilaitoksessa yhden tai kahden päivän ajan.
Yhdistelmäopinnot: Oppilaan on myös mahdollista valita ns. yhdistelmätutkinto, jonka voi
suorittaa lähiseudulla Keuruulla, Jyväskylässä, Mäntässä tai Ähtärissä koulutuksesta
riippuen. Kaksoistutkinnossa suoritetaan ammatillinen perustutkinto ja neljä yotutkintoainetta n. kolmessa vuodessa ja kolmoistutkinnossa koko lukion oppimäärä ja
vähintään neljä yo-tutkintoainetta sekä ammatillinen tutkinto neljässä vuodessa.
Kaksoistutkinnossa kotioppilaitoksena on ammatillinen oppilaitos ja kolmoistutkinnossa
lukio. Yhdistelmätutkinto vaatii oppilaalta joustavuutta, suunnittelutaitoa sekä
määrätietoisuutta.
Erityisopetuksena järjestettävään koulutukseen haku (maalis-huhtikuussa)
Mikäli oppilaalla on erityisiä terveydellisiä, oppimiseen tai muuhun elämäntilanteeseen
liittyviä rajoitteita, oppilas voi hakeutua vahvemman tuen tarjoamaan erityisoppilaitokseen
opiskelemaan joko ammatillista perustutkintoa tai valmentavaan koulutukseen, jonka
tavoitteena on vuodesta kahden vuoden aikana vahvistaa ammatilliseen / lukiokoulutuksen
edellyttämiä tietoja ja taitoja.
KOULUTUKSESSA PÄRJÄÄMISEKSI OPPILAALLA TULEE OLLA SELLAISET TIEDOT
JA TAIDOT, JOIDEN AVULLA HÄN PYSTYY SELVIÄMÄÄN KOULUTUKSESTA. Näitä
tietoja ovat mm. äidinkieli, matematiikka, kielitaito, ammatillisessa koulutuksessa
alakohtaiset oppiaineet. Taitoja ovat taasen elämänhallintaidot, tunne-, yhteistyö- ja
kommunikaatiotaidot,
digitaalinen
lukutaito,
analyyttinen
päättelykyky,
luova
28
ongelmanratkaisukyky, yrittäjyystaidot, kyky oppia jatkuvasti uutta ja mahdollinen
erityisosaaminen.
Mikäli et pääse koulutukseen:
Niissä tapauksissa, joissa oppilas ei ole päässyt hakemiinsa koulutuksiin, keskustelua
vaihtoehdoista käydään opinto-ohjaajan, oppilaan ja huoltajien kanssa. Mikään ratkaisu ei
ole automaattinen, vaan ratkaisussa otetaan huomioon oppilaan mahdollisuudet sijoittua
häntä tyydyttävään koulutukseen myöhemmin. Tavoitteena voi olla esimerkiksi
numeroiden korottaminen, uravalinnan selkiyttäminen tai elämänhallintataitojen
lisääminen.
Lisähaku (yhteishaun tulosten jälkeen): Lisähaussa voi hakea oppilaitoksissa vapaaksi
jääneitä opiskelupaikkoja. Haku koskee niitä oppilaita, jotka eivät ole saaneet
opiskelupaikkaa varsinaisessa yhteishaussa tai eivät ole vastaanottaneet saamaansa
opiskelupaikkaa.
Kymppiluokka (toukokuu-heinäkuu): Keuruulla on mahdollista opiskella kymppiluokalla
joko lukiotavoitteisesti tai esim. omaa ammattialaa etsien. Opiskelijalle laaditaan
henkilökohtainen opintosuunnitelma. Kymppiluokkia toteutetaan myös Jyväskylässä.
Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus (Valma) (toukokuu-heinäkuu):
Ammattistartista, kotitalousopetuksesta ja maahanmuuttajille tarkoitetusta valmentavasta
koulutuksesta on muodostettu ns. Valma-kokonaisuus. Koulutuksen kesto on yhdestä
kahteen lukukauteen. Koulutuksessa laaditaan henkilökohtainen opintosuunnitelma
oppilaan tavoitteita tukemaan.
Kansanopistot (touko-heinäkuu): Kansanopistoissa on erilaisia vuoden kestäviä toiselle
asteelle valmistavia opintokokonaisuuksia. Useat niistä ovat maksullisia.
Nivelvaiheen opinto-ohjaaja Kaija Yrjänän auttaa niitä peruskoulun päättäneitä oppilaita
jatko-opintopohdinnoissa, joilla ei ole opiskelupaikkaa. Kaijan tehtävä alkaa sen jälkeen,
kun peruskoulun opinto-ohjaajan vastuu on päättynyt. Kaija huolehtii myös nivelvaiheen
tehtävistä peruskoulun jälkeen. Näihin kuuluu mm. koulutustakuu, jolla tarkoitetaan sitä,
että jokaiselle peruskoulunsa päättäneelle taataan koulutuspaikka lukiossa, ammatillisessa
oppilaitoksessa, oppisopimuksessa, työpajassa, kuntoutuksessa tai muulla tavoin.
Hyviä linkkejä:
Opinto-ohjauksen kotisivut:: http://www.peda.net/veraja/keuruu/ya/opo
Tietoa ammateista: www.ammattinetti.fi
Ammatinvalintatesti: www.mol.fi/avo
Tietoa koulutukseen hakemisesta: www.opintopolku.fi
Harjoittele yhteishakua: www.opintopolku.fi
29
Liite 1
KEURUUN YLÄASTE JA LUKIO
VÄLITUNTIALUE
30
Liite 2
Ilmoitus 7-9 vuosiluokkien oppilaiden huoltajille
vaarallisen työn tekemisestä ja sen perusteista
Asetus (475/2006) edellyttää, että perusopetuksen 7-9 vuosiluokan oppilaan huoltajalle ilmoitetaan
etukäteen vaarallisen työn tekemisestä ja sen perusteista. Tämä on asetuksen edellyttämä ilmoitus.
Vaarallinen työ on vahvistettu sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen (128/2002)
esimerkkiluettelossa. Esimerkkiluettelo nuorille työntekijöille vaarallisista töistä sisältää mekaaniset
vaaratekijät, kemialliset vaaratekijät, fysikaaliset vaaratekijät, sähköiset vaaratekijät, ruumiillinen
liikarasitus ja biologiset vaaratekijät.
Perusopetuksen 7-9 vuosiluokilla Opetushallituksen vahvistamien opetussuunnitelman perusteiden
mukaisessa teknisen työn opetuksessa käytetään vaarallista työtä koskevan asetuksen
esimerkkiluettelossa mainittuja mekaanisia koneita, laitteita ja työvälineitä esim. vannesahaa,
höyläkonetta ja pyörösahaa. Fysiikan ja kemian sekä mahdollisesti biologian ja kuvaamataidon
käytännön harjoitustöissä käytetään kemiallisia aineita ja valmisteita esim. laimeita happoja
emäksiä ja sähköisiä laitteita.
Lisätietoja asiasta antavat rehtori ja ko.aineiden opettajat
31
Liite 3
T0IMINTAOHJE KOULUKIUSAAMISTAPAUKSESSA
Kiusaamiseen liittyy usein kateus ja vallanhalu. Kiusaaja pyrkii saamaan tavalla tai toisella
yliotteen lähimmäisestään hallitakseen tätä tai tehdäkseen tämän elämän mahdollisimman
hankalaksi. Kiusaamista esiintyy niin kotona, työpaikoilla, kouluissa kuin vapaa-aikanakin
riippumatta ihmisten iästä tai sukupuolesta.
Kiusaamista on usein vaikea havaita, sillä osapuolet eivät mielellään kerro asiasta. Syynä
voi olla myös se, että ihmiset kokevat kiusaamisen eri tavalla.
Kiusaaminen saattaa johtaa sekä kiusatun että kiusaajan elämän pois raiteiltaan.
Jokaisella kouluyhteisön jäsenellä on oikeus turvalliseen työympäristöön, mihin
kiusaaminen ei kuulu. Tästä syystä koulun kiusaamistapauksiin on aina ja välittömästi
puututtava.
Jokaisen kouluyhteisön jäsenen velvollisuus on puuttua kiusaamiseen. Oppilas saa ja
hänen tulee kertoa itseään koskevasta tai hänen näkemästään kiusaamisesta välittömästi
koulun aikuiselle. Aikuisen velvollisuus on viedä asia eteenpäin.
Koulumme on KiVa -koulu ja koulussamme toimii KiVa –tiimi, joka selvittää sellaiset
kiusaamistapaukset, jotka täyttävät kiusaamisen tunnusmerkit (Kiusaaminen on toistuvaa,
tahallista ja jossa oppilas jää alakynteen). Kiusaamistilanne selvitetään kaavakkeella, joka
osoitetaan KiVa-tiimille. KiVa-tiimi keskustelee kiusatun kanssa, erikseen kiusaajien
kanssa ja lopuksi asia sovitaan yhdessä. Jokaisen osapuolen kotiin ollaan yhteydessä.
KiVa-tiimi seuraa, ettei tilanne toistu.
Toimintatapa on yleisesti käytössä Keuruun perusopetuksessa ja siitä on saatu hyviä
tuloksia.
32
Liite 4
TOIMENPITEET PÄIHTEIDENKÄYTTÖTILANTEISSA
Päihteiden ja huumeiden käyttö on yleistynyt. Samalla yhä nuoremmat lapset ja nuoret
ovat kokeilevat niitä. Päihdyttävien aineiden hankinta ja hallussapito näyttää olevan
alaikäisillekin helppoa. Huumeiden tarjoaminen ja kauppaaminen on lisääntynyt ja tullut
aggressiivisemmaksi.
Kaikilla koulussa työskentelevillä on tässäkin suhteessa oikeus turvalliseen
oppimisympäristöön, jossa ei esiinny päihtyneitä tai huumaantuneita henkilöitä eikä näiden
aineiden tarjontaa. Myös alkoholin ja huumeiden tuonti kouluun tai koulun järjestämiin
tilaisuuksiin on kielletty.
Koulussa pyritään kehittelemään jatkuvasti aiempaa monipuolisempia malleja käsitellä
päihde- ja huumeasioita ennaltaehkäisevästi. Päihdetyön tavoitteena on tunnistaa
mahdollisimman varhain huumeiden tai alkoholin kanssa vaikeuksiin joutunut lapsi tai
nuori sekä puuttua hänen elämäntilanteeseensa asianmukaisin keinoin yhteistyössä
huoltajien ja eri viranomaisten kanssa.
Epäilyn selvittäminen:
Jos oppilaalta löydetään alkoholia, selvitetään, onko hän nauttinut ainetta. Alkoholi otetaan
häneltä pois ja asiasta ilmoitetaan välittömästi oppilaan huoltajalle.
Jos oppilas on nauttinut alkoholia, hänet eristetään muista oppilaista ja hänen huoltajansa
kutsutaan hakemaan hänet koulusta pois. Myös 18 vuotta täyttäneen alkoholia nauttineen
oppilaan on välittömästi poistuttava koulusta.
Valvontaa jatketaan huoltajan saapumiseen asti. Jos huoltajaa ei tavoiteta, ilmoitetaan
asiasta poliisille. Tarvittaessa poliisi voi puhalluttaa oppilaan tai viedä verikokeeseen
oppilaan tai hänen huoltajansa luvalla.
Mikäli oppilas käyttäytyy väkivaltaisesti, kutsutaan poliisi paikalle. Tapahtumasta
ilmoitetaan sosiaaliviranomaiselle.
Jos oppilaan epäillään käyttäneen alkoholin sijasta muita huumaavia aineita menetellään
edellä kuvatulla tavalla. Kouluterveydenhoitaja toimittaa epäillyn oppilaan huoltajan luvalla
mahdollisimman pian terveyskeskukseen testejä varten. Jos oppilas kieltäytyy testistä,
toimitaan kuin näyte olisi positiivinen. Asiasta ilmoitetaan aina poliisille ja
sosiaaliviranomaisille.
Sekä alkoholin- että huumeidenkäyttötapausten jatkotoimenpiteenä kouluterveydenhoitaja
tai koulukuraattori kutsuu yhteisneuvottelun koolle mahdollisimman pian. Neuvottelussa
ovat mukana oppilas, hänen huoltajansa, terveydenhoitaja, sosiaalityöntekijä sekä asiaa
hoitaneet koulun henkilöt. Neuvottelussa sovitaan jatkotoimista, esimerkiksi hoitoon
ohjauksesta.
Rehtori käyttää koulun toimintasäännön mukaista kurinpitorangaistusvaltaa.
33
KOULUTYÖPÄIVÄT KEURUUN PERUSOPETUKSESSA JA LUKIOSSA
LUKUVUONNA 2015 - 2016
Vk
Ma
Ti
Ke
To
Pe
La
Tp
Vk
Ma
Ti
Elokuu
Ke
Pe
1
7
8
11
12
13
14
2
11
12
13
14
15
34
17
18
19
20
21
3
18
19
20
21
22
35
24
25
26
27
28
4
25
26
27
28
30
36
31
15
Syyskuu
36
5
1
2
3
4
5
2
3
4
6
8
9
10
11
12
37
7
8
9
10
11
7
15
16
17
18
19
38
14
15
16
17
18
8
22
23
24
25
26
39
21
22
23
24
25
9
29
40
28
29
30
Maaliskuu
9
1
2
3
4
1
2
10
7
8
9
10
11
41
5
6
7
8
9
11
14
15
16
17
18
42
12
13
14
15
16
12
21
22
23
24
25
43
19
20
21
22
23
13
28
29
30
31
44
26
27
28
29
30
13
45
2
3
4
5
6
46
9
10
11
12
13
47
16
17
18
19
48
23
24
25
26
49
30
17
Huhtikuu
17
Marraskuu
1
14
4
5
6
7
8
15
11
12
13
14
15
20
16
18
19
20
21
22
27
17
25
26
27
28
29
KEOS
18
2
3
4
5
6
1
2
3
4
19
9
10
11
12
13
20
16
17
18
19
20
21
23
24
25
26
27
22
30
31
50
7
8
9
10
11
51
14
15
16
17
18
19
15
20
Kesäkuu
jakson alkamispäivä
loma-/vapaapäivä
21
Toukokuu
21
Joulukuu
17
20
22
Lokakuu
49
Tp
Helmikuu
1
40
La
Tammikuu
32
33
To
18
1
2
3
4
4
yo-kirjoituspäivä
Syysloma
viikko 42 (12. - 16.10.2015)
Syyslukukausi
90 työpäivää
Joululoma
20.12.2015 - 6.1.2016
Kevätlukukausi
99 työpäivää
Talviloma
viikko 9 (29.2. - 4.3.2016)
Yhteensä
Pääsiäisloma
25. - 28.3.2016
Helatorstai
5.5.2016
Lomapäivä
6.5.2016
189 työpäivää
34