Lämpöä ja sähköä biomassasta

Comments

Transcription

Lämpöä ja sähköä biomassasta
T E K S T I J A K U VAT M AT T I A . K A L L I O
K EURUUN L Ä MPÖVOIM A OY
Lämpöä ja sähköä
biomassasta
Keuruun Lämpövoiman 4,5 MWe / 15 MWt voimalaitoksen
rakentamisen taustalla oli painavia syitä. Olemassa oleva
11 MW:n biokattila oli yli 40 vuotta vanha ja teholtaan pieni.
Toimitusjohtaja Tapio Ollila Keuruun Lämpövoima Oy:stä kertoo,
että öljyä jouduttiin käyttämään aivan liian paljon kaukolämmön
tuottamiseen. – Halusimme myös aloittaa sähkön tuottaminen
hyödyntämällä kotimaisia biopolttoaineita, Ollila toteaa.
3 D - K U VAT K E U R U U N L Ä M P Ö V O I M A OY
88
Keuruun lämpövoimala
1/2011
PROJEKTIUUTISET
V
astavalmistunut Keuruun voimalaitos on suunnanantaja suomalaisessa energiateollisuudessa. Se on tehokas ja ympäristöystävällinen energiantuotantolaitos.
– Hyödyt entiseen verrattuna ovat huikeat. Lämmön tuotantokapasiteetti kolminkertaistuu, ja lisäksi sähköntuotannon
ja samalla laitostontilla olevien kattiloiden
yhteenlaskettujen tehojen ylittäessä 20
MW Keuruun Lämpövoima Oy on päästökaupassa mukana. Lisäksi haluan painottaa, että ympäristökuormitus pienenee murto-osaan, kun savukaasut ja savukaasujen lauhdevedet puhdistetaan tehokkaasti uuden järjestelmän piirissä. Asiakkaamme, joita on noin 210 kappaletta,
saavat siis aitoa vihreää lämpöä, Tapio Ollila toteaa tyytyväisenä.
Hankkeen koordinointi
– Projektin pääsuunnittelijana ja projektivastuullisena konsulttina toimi Chemitec
Consulting Oy, jolle alihankkijoina toimivat Insinööritoimisto Controlteam Oy, joka
suoritti perustus- ja rakennesuunnittelun.
Arkkitehtitoimisto Jorma Kaasinen Oy vastasi arkkitehtisuunnittelusta, lvi- ja layoutsuunnittelun laati meille Elomatic Oy:n Jyväskylän ja Seinäjoen toimistot. Turbiinilaitossuunnittelusta ja konsultoinnista vastasi
Norrcas Oy. Muut pienehköt suunnittelukokonaisuudet tilaaja hankki suoraan itse,
kertoo Markku Ollakka Chemitec Consulting Oy:stä
Biovoimalaitos MW Power toimi koko
projektin pääurakoitsijana perustustöiden
valmistumisen jälkeen ja vastasi samalla koko voimalaitoshankkeen työturvallisuusasioista.
– Keuruun Lämpövoima Oy hoiti hankinnat itse, mutta käytti apunaan ja tarjousvertailussa Chemitec Consulting Oy:tä
ja sen alihankkijoita, Ollakka kertoo.
Hankkeen erityspiirteistä ja niiden vaikutuksesta päätöksentekoon Markku Ollakka toteaa, että teknistaloudelliset tarjousvertailut vaativat erityistä huomiota,
kun otetaan huomioon julkisen hankinnan ehdot.
– Tämä tekee vertailuista vaativia. Myös
aikataulujen yhteensovittaminen ja sovitussa valmistumisaikataulussa pysyminen
ei sallinut otteen löystymistä: Vilkkaimpaan rakennusaikaan voimalaitosalueella
Polttoaineen seulomo ja murskaamo sekä raudan erotin.
PROJEKTIUUTISET
1/2011
Keuruun lämpövoimala
89
Etualalla polttoaineen tuhkasiilo,
vieressä aktiivihiili- ja kalkkisiilot. Niistä oikealle ovat savukaasukanavat, savukaasulauhdutin
ja lämmöntalteenottoyksikkö. Sen
takana on palamisilman kostutuslaitteisto.
työskenteli lukuisia eri yrityksiä, yli 150
henkeä. Muutoksen hallinta vaati kokemusta ja pani osaajankin koetukselle.
Prosessin rakentaminen
Keuruun voimalaitosprosessi on state of
art tekninen toteutus. Leo Kotliar MW
Powerista kertoo toiminnan periaatteista seuraavaa:
– Kyseessä on alhaalta tuettu, höyry-
90
Keuruun lämpövoimala
lieriöllä varustettu luonnonkiertokattila.
Luonnonkierrolla tarkoitetaan sitä, että
kattilakierto perustuu laskuputkissa virtaavan veden ja kattilan seinissä virtaavan
höyry-vesiseoksen väliseen tiheyseroon,
jolloin nosteen vaikutuksesta raskaampi
vesi virtaa alaspäin ja kevyempi höyryvesiseos ylöspäin. Höyrylieriöstä kylläinen höyry johdetaan kolmivaiheisiin tulistimiin, missä höyryarvot säädetään turbii-
nin vaatimalle tasolle. Turbiinista matalapainehöyry ohjataan kaukolämpösiirtimelle, missä tehdään kaukolämpövettä.
Lauhteet pumpataan takaisin kaukolämpösiirtimestä syöttövesisäiliön kautta kattilaan. Korkeapainehöyry voidaan myös
ohjata reduktioaseman kautta ohi turbiinin, suoraan kaukolämpösiirtimelle.
Laitos on suunniteltu siten, että normaalikäytön aikana kaikki lisävedet ote-
1/2011
PROJEKTIUUTISET
Huolto- ja korjaustilan lattia on käsitelty
pölynsidonta-aineella.
taan järvestä. Lisäveden käsittely tapahtuu
järviveden esikäsittelylaitoksessa UF-prosessissa, demineralisointilaitoksessa ROprosessissa.
– Prosessi on tehokas ja taloudellinen:
Kattilan hönkähöyryn ja turbiinin jäähdytyspiirin hukkalämpö otetaan talteen,
myös käytännössä kaikki lauhteetkin hyödynnetään. Laitos on niin ikään varustettu
järvivesijäähdytykseen perustuvalla apujäähdytysjärjestelmällä. Tämä tekee mahdolliseksi sen, että sähköntuotanto voi jatkua, vaikka kaukolämpökuorma olisi hyvin pieni, tai jos sitä ei ole ollenkaan, Kotliar kertoo.
Laitoksen pääpolttoaineina ovat jyrsinturve ja puupolttoaineet. Puupolttoaineita
tai jyrsinturvetta voidaan polttaa 0 – 100
% tai missä tahansa seossuhteissa. Vuositasolla puupolttoaineiden määrä on n. 80
% ja jyrsinturpeen määrä n. 20 % koko
energiantuotannosta. Sytytyspolttoaineena
käytetään pienehköt määrät kevyttä polttoöljyä.
Laitoksen polttoyksikkönä on leijukerrosarina. Leijukerros koostuu hiekka- ja
tuhkakerroksesta, joka leijutetaan ilmalla
ja kiertokaasuseoksella. Polttoaine putoaa polttoaineen syöttötorvesta leijukerrok-
seen, jossa se kuivuu, kaasuuntuu ja palaa
täydellisesti.
Laitoksen korkea ekologisuusaste ei jää
pelkästään polton ja hukkalämmön talteenoton tehokkuuden varaan.
– Savukaasujen puhdistusjärjestelmänä
laitoksella on pussisuodatinjärjestelmä, joka on varustettu lisäksi aktiivihiilen ja kalkin syötöllä. Lisäksi laitoksessa on savu-
Champion Door kangasnosto-ovet ja jakoseinät ovat paras vaihtoehto suuriin kohteisiin,
joissa ovilta vaaditaan hyvää kestävyyttä sekä ääni- ja lämmöneristystä. Tällaisia ovia ovat
mm. teollisuusovet, varastojen ovet ja lentokonehallien ovet. Champion Door -teollisuusovet ovat varmakäyttöisiä, pitkäikäisiä ja lähes huoltovapaita. Vaihtoehdot ja värivalikoimat
ovat runsaat. Kaikki teollisuusovemme ovat CE-merkittyjä ja täyttävät voimassa olevat standardit. Valikoimastamme löytyvät myös pienemmät teollisuusovet – mm. rullautuvat palo-ovet, siltanosturiaukkojen ovet, pikarullaovet, Farmer-maatalousovet, liuskaverho-ovet sekä pressuovet.
www.championdoor.com
Champion Door Oy
Pajatie 1, 85500 Nivala
Puh. 08-445 8800, Fax 08-442 956
PROJEKTIUUTISET 1/2011
s5LKOOVETs.OSTOSEINÊTs4EOLLISUUSTILOJENJAKOSEINÊTs2ULLAUTUVATPALOOVETs+ISKOTOIMISETSUOJAPRESSUT
91
[email protected]
Keuruun lämpövoimala
Suuret kangasnosto-ovet on toimittanut Champion Door Oy.
kaasujen pesu- ja lämmöntalteenottojärjestelmä, jolla otetaan talteen loput päästöt. Savukaasujen pesu- ja lämmöntalteenottojärjestelmällä saadaan normaalisti piippuun menevästä hukkalämmöstä talteen
parhaimmillaan yli 4 MW, joka on n. 20
% kattilatehosta. Savukaasujen loppulämpötila on piipussa n. 40 – 500C kun se olisi
perinteisessä ratkaisussa yli 1000C astetta
korkeampi. Lisäksi laitoksessa on jatkuvatoiminen päästömittausjärjestelmä, jolla
mitataan online-toimintona muun muassa savukaasujen sisältämä kiintoainepitoisuus, Sen pitoisuus on normaalisti 0,02 mg
/ Nm3, SO2 pitoisuus on alle 10 mg / Nm3,
ja HCl:n pitoisuus on normaalisti alle 0,1
mg / Nm3, Markku Ollakka kertoo.
Polttoaineen poltosta syntyvä tuhkakin
voidaan hyödyntää.
– Tuhkaa voidaan käyttää Ramboll Finland Analytics Oy:n tekemän tutkimustulosten perusteella sekä pelto- että metsälannoitukseen. Tuhkan poiskuljetuksen
laitokselta hoitaa jyrsinturpeen toimittaja
Peat Bog Oy.
Pöly on biomassavoimalaitoksessa kriittinen tekijä ja se tulee hallita tehokkaasti. Keuruun Lämpövoima Oy:n kohdalla
asiaan on panostettu samalla tarkkuudella kuin prosessin tehokkuuteen, lämmön
talteenottoon ja polttoprosessissa syntyvän tuhkan hyödyntämiseen
92
Keuruun lämpövoimala
– Polttoaineen vastaanotto- ja seulomoasemalla on pölynpoistoajojärjestelmä, joka normaalisti polttoainevaraston ovien ollessa kiinni käy 10 %:n teholla. Kun ajoneuvo purkaa turvetta tai haketta, nousee
pölynpoistojärjestelmän teho heti sataan
prosenttiin. Lisäksi polttoaineen vastaanottoaseman alapuolinen rakenne on täysin kapseloitu ja pölytiivis, joten laitteiden
huolto voidaan suorittaa pölytiiviisti myös
polttoaineen vastaanottoaseman alapuolisissa tiloissa.
Voimalaitoksella on lisäksi keskuspölynimurijärjestelmä putkistoineen voimalaitosrakennuksen, polttoaineen vastaanottoaseman alaosan sekä polttoaineen seulomo- ja murskaamorakennuksen sisällä,
Leo Kotliar tiivistää.
Biomassaperäisen polttoaineen mukana saattaa seurata ei-toivottuja ainesosia,
kuten kiviä ja metallinpaloja, muoviakin.
– Laitoksen seulomo- ja murskaamorakennuksessa on magneettierotin, joka erottaa
mm. polttoaineen seassa mahdolliset tulleet rautaesineet. Lisäksi laitos on varustettu
kivitutkalla, joka erottaa polttoaineen seassa tulleet kivet äänen perusteella, ja poistaa
löydetyt kivet hylkylavalle. Muut ylisuuret
kappaleet menevät kiekkoseulan kautta ylitemurskalle murskattavaksi ja sen jälkeen
kolakuljettimelle ja edelleen polttoon, vastaa Kari Anttila Formia Vesme Oy:stä
Polttoaineiden nelilohkoinen
4 x 300 i-kuutiometrin kolapohjavastaanottoasema. Edessä pölynpoistojärjestelmä ja sen takana näkyvät magneettierottimen hylkytorvi ja -lava.
1/2011
PROJEKTIUUTISET
Polttoaineesta lämpöä ja sähköä
automaation avuin
Vaasa Engineering (VEO) on vaasalainen
yritys, joka on erikoistunut sähkö- ja voimalaitosten sekä teollisuusprosessien sähköistykseen ja automaatioon.
VEO on toimittanut Keuruun lämpövoimalan kolmeen erilliseen urakkaan sähkösuunnittelua, laitteistoja, ohjelmistosovelluksia, sekä automaatiota ja instrumentointia prosessin laitteiden ohjaukseen. Toimitus on mittava sisältäen myös käyttöönoton ja koulutuksen. Toisin sanoen VEO
on toimittanut laitokseen sen keskushermoston ja aistimet, joilla valvotaan, seurataan ja ohjataan lämmön ja sähköntuotannon etenemää.
Suurin VEO:n urakkatoimitus käsitti voimalaitoksen automaatio-, instrumentointi- ja sähköistyssuunnittelun ja laitteistot
PROJEKTIUUTISET
1/2011
sekä toimituslaajuuden mukaisen projektinjohdon.
Myyntipäällikkö Rami Luoma VEO:lta
kuvaa automaation toimintaa seuraavasti:
– Automaatio valvoo ja ohjaa voimalaitoksen eri prosesseja itsenäisesti. Järjestelmä on toteutettu siten, että loppukäyttäjän
ei tarvitse olla koko ajan paikanpäällä valvomassa laitoksen toimintaa. Automaation ohjelmasovelluksissa käytetään Vaasa
Engineering Oy:n laatimia voimalaitoskirjastoja. Nämä ovat koeteltua tekniikkaa ja
varmistavat osaltaan voimalaitoksen optimaalisen toiminnan. Automaatiolaitteiston
järjestelmäratkaisun avulla normaali tuotannollinen käyttö ja valvonta tapahtuvat
joko kaukokäyttö- tai paikallisvalvomosta,
ja toimituksen automaatioaste takaa sen,
että laitos voidaan käynnistää tai pysäyttää yhdellä käskyllä.
Turbiinisali: sähkögeneraattori 4,5 MW,
jonka päällä on cross ower -putki. Järeä
vaakatasossa oleva paineastia on höyrykaukolämmön siirrin.
Höyryturbiini 4,5 MW
Kaukolämmön pääpumput
Puhallinhuone
Keuruun lämpövoimala
93
Kattilaveden täyssuolanpoistolaitos
Järjestelmä mm. suorittaa jatkuvaa kattilan palamisprosessin optimointia, jonka
avulla saavutetaan mahdollisimman puhdas ja vähäpäästöinen palaminen. Tämä
omalta osaltaan parantaa laitoksen käytettävyyttä ja hyötysuhdetta. Raportointijärjestelmä laskee automaattisesti prossessiarvot ja raportoi lasketut suureet tunti-,
päivä- ja kuukausitasolla.
VEO käyttää projekteissaan tunnettujen
kansainvälisten yritysten laitteita ja komponentteja. Sen lisäksi voimalaitoksella tulee olla myös viranomaishyväksytty ja prosessinohjausautomaatiosta erillään oleva
turva-automaatiojärjestelmä, jonka avulla suojaudutaan henkilö-, ympäristö- tai
omaisuusvahinkoja vastaan.
Toinen VEOn toimitus tähän voimalaitokseen liittyy polttoaineen vastaanottoon,
jossa VEO toimi Formia Vesme Oy:n ali94
Keuruun lämpövoimala
hankkijana. Toimitus on myös hyvä esimerkki siitä, miten "rauta" ja sitä ohjaava
"hermosto" toimivat yhteen.
– Toimitimme heille kiinteän polttoaineen vastaanotto- ja kuljetinlaitteiston automaation, instrumentoinnin sekä prosessija rakennussähköistyksen kokonaisuudessaan ja toimintoihin liittyvän suunnittelun,
ohjelmointi- sekä projektinjohtotyöt.
– Automaatio ohjaa mm. polttoainemassan kuljetusta vastaanottorakennuksesta
seulomoon ja sieltä kuljettimia pitkin kattilasiilolle. Me osaltamme toimitimme polttoaineen käsittelytekniikan ja rakennukset
avaimet käteen -periaatteella. Tämä on
tyypillistä prosessilaitosten rakentamisessa; tilaaja hankkii itselleen tekijöitä, jotka
kykenevät toimittamaan suuria kokonaisuuksia omien alihankkijoittensa kanssa,
toteavat Kari Anttila, liiketoimintayksikön
johtaja Formia Vesme Oy:stä yhdessä Vaasa Engineering Oy:n myyntipäällikkö Rami
Luoman kanssa.
Kolmas VEO:n toimitus käsittää voimalaitoksen sähköntuotannon ja jakelun laitteet, kuten generaattorimuuntajan, jonka avulla sähköä tuottavan generaattorin
jännite muunnetaan yhteensopivaksi valtakunnan sähköverkon kanssa. Toimitukseemme sisältyi myös 11 000 kg painava
generaattorimuuntaja. Määrällisesti asian
voi ilmaista siten, että toimitimme voimalaitostyömaalle suurin piirtein neljä yhdistelmärekkalastillista sähkö- ja automaatiokomponentteja sekä asennusmateriaalia,
kertoo Rami Luoma.
Rakennusurakat
Prosessilaitosten rakennusten rakentaminen voi erota esimerkiksi toimitilojen,
1/2011
PROJEKTIUUTISET
koulujen sairaaloiden tai tehtaiden rakennuttamisesta merkittävästi. Lait ja normit
määrittelevät prosessilaitosten rakennusten rakentamista samalla tavalla kuin muuta rakentamisen kenttää, mutta se, miten
hankinta on toteutettu koko laitoksen kohdalla, jakautuu, kuten johtaja Kari Anttila
toteaa, suuriksi erillisiksi laitosrakennuskokonaisuuksiksi.
– Hankimme omat laitoskoneistojenja kojeistojen rakennukset avaimet käteen
toimituksena virolaiselta SCM Ltd:ltä, jonka verkostoon kuuluva huippumoderni
runkokonepaja Latviasta toimitti rakennukset Suomeen ja suoritti asennustyön
valmiille perustukselle, jonka oli rakentanut tilaajalle meistä riippumaton rakennusyritys.
Hestek Oy:n projektipäällikkö Reijo Nevalainen kertoo, että he ovat toimittaneet
kattilarakennuksen perustuksilta ylöspäin:
– Olemme toimineet näin MW Powerin kanssa jo vuosia. Toimitukseen kuuluvat kattilarakennuksen runkorakenteet, kuorirakenteet, joka on siis Ruukin pelti-villa-pelti-elementtirakenne ja
vesikatto. Lisäksi toimitukseen kuuluvat hoitotasot, Reijo Nevalainen kertoo.
Turbiini- ja toimistorakennusten urakoitsijana on toiminut Suomen Maastorakentajat Oy. Projektipäällikkö Jouko Pekkala antaa esimerkin siitä, miten moninainen alihankinnan ketju voi olla: - Rakentamamme osuuden bruttoala on 860 m2 ja rakennustilavuudeltaan se on 5540 m3. Teräsrunkotoimituksen urakoitsija oli Partsteel Oy Alavuudelta, maalaus ja mattotyöt
suoritti Keuruun Maalaus- ja Mattotyö Ky.
Väliseinä elementtien toimituksen teki MH
Betoni, ontelolaatat toimittivat meille Parma Oy. Ikkunatoimitus tuli kahdestakin
suunnasta eli Ikme Oy ja Lammi Ikkuna
Oy, ja samoin ovitoimittajia oli kaksi, Saajos Oy ja Konteräs Oy. Hehkuvan punaiset
SW- metallielementit olivat Parocin tuotantoa, Jouko Pekkala summaa.
Prosessilaitosten rakennustuotantoa voi siis luonnehtia suurten toimituskokonaisuuksien sarjaksi. Olennaista on siis kokonaisuuden koordinointi niin, että kaikki osuu kohdalleen.
Rakennesuunnittelun arki
Petri Seppänen Insinööritoimisto Controlteam Oy:stä kertoo Keuruun Lämpövoiman rakennushankkeesta rakenteiden
suunnittelun kannalta:
– Suunnittelun alkuvaihe oli osaltamme kiireinen, sillä maarakennus ja – perustusurakka piti saada nopeasti laskentaan. Siksi laskentapiirustukset tehtiinkin
toimittajien alustavien lay-out piirustusten pohjalla. Tämä oli meille viides samantyyppisen konseptin mukaan toteuPROJEKTIUUTISET
1/2011
Jaksottaiseen käyttöön suunnitellun biovoimalaitoksen valvomo
tettu voimalaitoshanke ja kykenimme
hyödyntämään toimistomme kokemusta.
Sama kiire leimasi myös kattilarakennuksen suunnittelua, koska se eteni rinnan laitossuunnittelun kanssa. Aikataulu piti kuitenkin.
– Suunnitelmien sovittamisessa oli suurena apuna kohteen teräsrakenteiden suunnittelussa käytetty mallinnus, joka suoritettiin Tekla Structures ohjelmiston avulla.
Tilaajan korkeat toimituskriteerit nimittävät kaikissa hankkeissa palvelujen tarjoajia. Rakenteiden suunnittelun osalta tilaajalle oli hankkeessa tärkeää se, että valitut
rakenneratkaisut kestävät ja ovat laadukkaita, siksi tilaaja panosti myös suuresti
laadunvalvontaan.
Voimalaitokset ovat oma suunnittelugenrensä talonrakentamisessa.
– Kattilarakennuksissa joudutaan niiden korkeudesta ja tasoilla olevista suurista kuormista johtuen kiinnittämään erityistä huomiota rakennuksen jäykistämiseen. Esimerkiksi vinositeiden sijoittelussa
on monesti haastetta kerrakseen, sillä laitoksen layout asettaa siteiden sijoittamiselle omat rajoitteensa. Höyrykattilalaitoksien
kohdalla normaalista rakentamisesta poikkeavaa on onnettomuustilanteisiin varautuminen. Laitoksissa tarvitaan sekä paineenpurkautumis- että paineenkestäviä
seiniä, Petri Seppänen kertoo.
Hän kertaa rakennekokonaisuudesta:
– Kaikki rakennukset on perustettu
maanvaraisesti. Osalle perustuksista on
tehty massanvaihto moreenin pintaan.
Myös kalliota on jouduttu louhimaan. Perustuksilta noustessa ylös on kaikkien rakennusten rungoksi valittu teräsrakenne.
Toimisto-osalla välipohjat on rakennettu
ontelolaatoista. Kattilarakennuksen hoitotasot ovat ritilärakenteita. Vesikattojen kan-
tavana rakenteena on profiilipelti ja eristeenä on mineraalivilla. Kylmissä rakennuksissa profiilipelti toimii vesikatteena.
Arkkitehtuurisuunnittelu
Arkkitehtuurisuunnittelu Keuruun Lämpövoiman rakennushankkeessa on Arkkitehtuuritoimisto Jorma O. Kaasisen käsialaa
– Tehtävä on ollut monipuolinen ja mielenkiintoinen, vaikka suunnittelun päälinjat
sanelee itse prosessin layout eli laitteiden
ja putkistojen sijoittelu. Lisähaasteen projektiin toi hankkeen jakautuminen usealle
komponenttitoimittajalle ja urakoitsijalle,
joita kaikkia ei oltu valittu rakennuslupaa
jätettäessä. Myös varsinainen prosessi- ja
laitesuunnittelu alkoi lupavaiheen jälkeen.
Kokeneen kattilatoimittajan MW Powerin esisuunnitelma oli kuitenkin tarkka, ja
rakennusten päämittoja ei tarvinnut muuttaa jälkeenpäin, ainoastaan rakennuksen
korkeus kasvoi LTO- ja turbiinisalin osalta hankkeen edetessä, rakennusarkkitehti
Jorma O. Kaasinen kertoo työstään: Rakennus on massoitukseltakaan selkeä ja
väritykseltään jopa positiivisen yllätyksellinen. Kaasinen kertoo, että värityksen
suuntaviivat saneli rakennusten sijoittuminen osittain suojeltuun teollisuusympäristöön. Tontilla on julkisivuiltaan suojeltuja
monimuotoisia tiilisiä tehdasrakennuksia,
joihin uusien rakennusten tuli sopia. Julkisivujen pintamateriaaliksi harkittiin aluksi
jopa tiililaattaverhouksen hankintaa. Kustannukset olisivat kuitenkin nousseet liian
korkeiksi ja valintana oli muovipinnoitettu
SW-metallielementti.
Kahdesta punaisesta väristä, tiilenpunainen ja tummanpunainen, tummanpunainen miellytti kakkia osapuolia. Näin
myös syntyi selkeä ero nykyisen ja vanhan rakennuskannan välille. Tumma, meKeuruun lämpövoimala
95
K U VAT K E U R U U N L Ä M P Ö V O I M A OY
hevä punainen myös heijastelee rakennuksen toimintaa.
Väritykselle saatiin hyväksyntä KeskiSuomen museolta. Värityksessä, jolla on
siis symbolinen arvo, pyrittiin myös selkeyteen, koska rakennusten ympärillä on
paljon muita rakenteita ja laitteita, joiden
peittoon rakennus osittain jää. Punainen
piirtää rakennuksen muodon ja massan
taidokkaasti esiin, Kaasinen miettii värityksen roolista osana arkkitehtuuria. Arkkitehtonisesti jännittävän, mutta tarkemmassa tarkastelussa varsin kiinteästi rakennusteknisen ja jopa turvallisuuteen liittyvän
rakennedetaljin muodostavat polttoaineen
vastaanotto- ja seulomorakennuksen runkorakenteet.
– Pyrkimys pölyttömyyteen sisätiloissa
johti siihen, että kantava ranka on sijoitettu lämpöelementtiseinien ulkopuolella. Samalla se kuitenkin elävöittää julkisivuja ja
jopa korostaa rakennusten teknisyyttä.
Kysyttäessä arkkitehdin pääasiallisista tehtävistä, vastaa Kaasinen, että esisuunnitteluvaiheessa hän laati tontinkäyttösuunnitelmia
ja laitoskomponenttien 3D-massoittelua yhdessä Elomatic Oy:n layout-suunnittelijan
kanssa. Omana osiona oli tilaajan käyttöön
tulevien tilojen luonnossuunnittelu.
– Eri laitetoimittajien valintojen, joista
kattilatoimittaja oli tärkein, jälkeen, pystyimme laatimaan pääpiirustukset rakennuslupaa varten. Pääpiirustuksiin koottiin
eri toimijoiden rakennukset, joiden ”raamit” oli jo pääosin sovittu tarjouspyyntövaiheessa. Lupavaiheesta voin mainita, että
prosessi keskittyi luonnollisesti poistumistie- ja palomääräyksien vaatimien toimenpiteiden määrittämiseen. Urakkatarjousvaiheessa laadimme urakkalaskentapiirustukset ja -asiakirjat tilaajan hankinnassa olevia
toimisto/korjaamo- ja turbiinirakennusosioita varten.
– Työpiirustusvaiheessa pidimme useita koordinaatiokokouksia, joissa soviteltiin
toisiinsa rakennus- rakenne-ja LVISA- sekä prosessi- ja laitesuunnitelmia. Erityispiirteenä laitossuunnittelussa verrattuna
muuhun rakentamiseen on se, että erilaisten prosessikomponenttien ja laitteiden hankinnat saattavat jatkua senkin jälkeen kun rakennukset on pääosin rakennettu. Näin ollen suunnitelmien muuttaminen ja täydentäminen jatkuu melkein koko rakentamisen ajan, rakennusarkkitehti Jorma O. Kaasisen summaa.
Lämpö on ihanaa ja sähkö
pyörittää kotiemme laitteita
Parasta keuruulaisille on se, että palvelun
tarjoaja, Keuruun Lämpövoima Oy, on rakennuttanut maamme moderneimman,
ekologisesti ja järkevästi energiaa tuottavan lämpövoimalan, joka samalla tuo etuja
maallemme päästökauppojen myötä. Tässä
Keuruu on siis suunnannäyttäjä mitä suurimmassa määrin. ■
Keuruun Lämpövoima Oy:n CHP -voimalaitos Varissaari. Keuruu
Puuta ja turvetta polttava yhdistetyn lämmön- ja sähköntuotantolaitos (CHP). Kaukolämpöteho 15 MW, sähköteho 5 MW, savukaasujen lämmön talteenotto 2-4 MW.
Toteutusaika
2008 – 2010
Tilaaja
Keuruun Lämpövoima Oy
Konsultti
Chemitec Consulting Oy
Arkkitehtisuunnittelu
Perustus- ja rakennesuunnittelu
Pääurakoitsija
Rakennusurakka, toimisto
ja turbiinirakennus
Arkkitehtuuritoimisto Kaasinen Jorma Oy
Insinööritoimisto Controlteam Oy
MW Power Oy
Suomen Maastorakentajat O y
Projektin pääkonsultti
Tietäjäntie 4, 02130 ESPOO
puh 09 502 1034
fax 09 529 032
96
Keuruun lämpövoimala
www.chemitec.fi
[email protected]
[email protected]
1/2011
PROJEKTIUUTISET
›iXb\ee\jllee`kk\cl
›iXb\eelkkXd`e\e
›iXb\eeljkpemXcmfekX
›bljkXeeljXim`fkaXÆjllee`kk\cl
›blekfXim`fkaXÆklkb`dlbj\k
Perustus- ja
rakennesuunnittelu
@[email protected]{{[email protected]@[email protected]:FEKIFCK<8DFP#Bpg€i€k`\+#+'-*'Apm€jbpc€#Gl_%')'(,,,()(#=Xo')'(,,,()/#nnn%Zfekifck\Xd%Ô
Vaativien kohteiden
rakentaja
• Teollisuusrakentaminen
• Siltarakentaminen
• Vesihuolto- ja voimalaitosrakentaminen
• Maarakentaminen ja kunnallistekniikka
• Kanava-, laituri-, pato- ja satamarakentaminen
Suomen maastorakentajat Oy
Nikkarintie 10, 70910 Vuorela,
puh. (017) 265 6166,
[email protected]
maastorakentajat.com
Rakennusurakka,
toimisto- ja turbiinirakennus
www.maastorakentajat.com
Partsteel Oy
Runkourakoitsija,
toimisto- ja turbiinirakennus
Sahantie 31
63400 ALAVUS
Puh. (06) 5120 461
Fax. (06) 5120 462
Teollisuuden kunnossapitoa
Höyryturbiinin
asennus
Masino Oy/Teollisuushuolto
puh. 010 8345 500
www.masino.¿
Sprinkleriurakoitsija
Kalarintie 9
40800 VAAJAKOSKI
puh. 014 3372500
www.jypro.fi
Vantaan toimipiste
Tiilitie 4
01720 VANTAA
puh. 050 3133780
Automaatio- ja
sähköistystoimittaja
ZZZPZSRZHUIL
0:3RZHURQ0HWVRQMD:lUWVLOlQ
\KWHLV\ULW\VMRNDWRLPLWWDD
NHVNLVXXUHQMDSLHQHQNRNROXRNDQ
YRLPD MDOlPS|ODLWRNVLDXXVLXWXYLOOH
SROWWRDLQHLOOH
2PZpSSPUR\QH(
-0 2LTPUTHH
7\O!
-H_!
PUMV'RHSZLWPWPUNJVT
^^^RHSZLWPWPUNJVT
PROJEKTIUUTISET
1/2011
Voimalaitoksen
biokattila
ja prosessilaitteet
Korkeapaineputkistot
Keuruun lämpövoimala
97

Similar documents