KAASUA! HOME VETY- AUTOT JÄÄPALA

Transcription

KAASUA! HOME VETY- AUTOT JÄÄPALA
1/2015
KEMIA
KAASUA!
Sata vuotta
Ypresin
tragediasta
HOME
Kemi
We create
chemistry
that makes
batteries love
dancing.
hyökkää
hermostoon
VETYAUTOT
vilistivät
Porthaniassa
JÄÄPALA
on pähkinä
purtavaksi
The demand for energy is rising fast. To help the world keep
up, we are co-creating smarter ways to harvest and generate
energy, like using the footsteps on dance floors to charge
clubbers’ phones. When our everyday lives help to fuel the
planet, it’s because at BASF, we create chemistry.
Share our vision at wecreatechemistry.com
Kemia-lehden ChemBio-numero lähestyy
Varmista nyt paikkasi ja maksimoi näkyvyytesi!
Kemia 2/2015 ilmestyy 10. maaliskuuta
• ChemBio Finland 2015 -tapahtuman päämedia
• sisältää näytteilleasettajaluettelon
• jaossa Helsingin Messukeskuksen sisäänkäyntien luona 18.–19. maaliskuuta
• lukijoina yli 13 000 ammattilaista ja päättäjää.
Hyödynnä messutarjous!
Varaa ilmoituspaikka ChemBionumerosta 2/2015 – saat samankokoisen ilmoituspaikan puoleen
hintaan numerosta 3 tai 4/2015.
Lue lisää www.kemia-lehti.fi
ja varaa paikkasi 18. helmikuuta
mennessä!
KEMIA
Kemi
Tiedustelut ja varaukset:
Kalevi Sinisalmi, puh. 044 539 0908
[email protected]
Milla Sinisalmi, puh. 040 766 1346
[email protected]
Irene Sillanpää, puh. 040 827 9778
[email protected]
www.kemia-lehti.fi
ILMOITUS
Hiilijalanjälki pienemmäksi
kunnostetuilla tynnyreillä
Kunnostettavan tynnyrin hiilijalanjälki on eri prosessivaihtoehdoissa vähintään kaksi ja
parhaimmillaan yli kolme kertaa pienempi kuin kertakäyttöisen tynnyrin. Tämä käy ilmi tuoreesta
elinkaaritutkimuksesta, jossa Euroopan johtaviin ympäristöntutkimusyhtiöihin kuuluva Tauw
vertasi uudelleenkäytettävän tynnyrin ja kertakäyttöisen tynnyrin hiilidioksidipäästöjä.
Nykyään Euroopassa käytetään vuosittain
noin 60 miljoonaa tynnyriä. Hiilijalanjäljen
suuruudella on siis erittäin iso merkitys.
Osa tynnyreistä päätyy edelleenkin romuliikkeiden kautta vastoin lainsäätäjän tarkoitusta puhdistamattomina murskaukseen ja edelleen terästehtaille. Näin jätetynnyrit päätyvät hallitsemattomina riskeinä ihmisille ja ympäristölle uudelleen
prosessointiin.
Tuore tutkimus tukee uudelleenkäytettävän ja kertakäyttöisen tynnyrin aiemmin
tehtyä elinkaariarviointia Euroopassa, Yhdysvalloissa ja Japanissa. Aiemman tutkimuksen mukaan uudelleenkäytettävien
tynnyreiden kokonaisenergiavaatimus on
Euroopassa keskimäärin 63 % pienempi
kuin kertakäyttöisillä. Myös kiinteää jätettä syntyy tynnyreitä uudelleen käytettäessä noin kolme–neljä kertaa vähemmän.
Onni Forsell Oy:n asiakkaat voivat olla
varmoja siitä, että tynnyrit aina puhdistetaan ja useimmiten myös kunnostetaan
uudelleen käyttöön. Parhaimmillaan tynnyri kiertää teollisuudessa 5–6 kertaa.
Tynnyrien sisältämät epäpuhtaudet kerätään talteen ja toimitetaan asianmukaiseen käsittelyyn. Meillä on jo vuodesta
1999 ollut Suomessa alan ainoat ympäristö- ja laatusertifikaatit.
Onni Forsell Oy on mukana kehittämässä alan toimintaa myös eurooppalai-
sissa järjestöissä. Olemme ainoana suomalaisena mukana eurooppalaisten tynnyri- ja konttipesuloiden kattojärjestössä
SERREDissä. Asiakkaillamme on aina alan
paras tieto ja palvelu saatavilla.
Voit pyytää lisätietoa tutkimustuloksista
allekirjoittaneelta. Onni Forsell Oy:n yhteistyökumppanina voit olla varma ekotaseesi vahvistumisesta.
Yhteistyöterveisin
Onni Forsell Oy
Jouko Forsell
toimitusjohtaja
Onni Forsell Oy
Jussilantie 5, 05200 Rajamäki
Puh. (09) 2766 980
www.onniforsell.fi
TYNNYRIEN KÄSITTELYLAITOS
PALVELUKSESSANNE.
smart H2O for you,
Pure water is elemental to the success of your experiments. But finding the right
water system for your research goes deeper than water quality alone. You need a
smart choice that supports both your science and your budget—not only
on day 1, but with every cartridge and filter change. One that reflects 130 years
of innovations, like feed water monitoring, hands-free dispensing and effortless
cartridge change-outs. With a Thermo Scientific Barnstead lab water system, the
only thing you’ll have in your water is confidence. Visit us at ChemBio Exhibition
18.-19.3.2015 and learn more!
and your science
• thermoscientific.com/labwater
© 2015 Thermo Fisher Scientific Inc. All rights reserved. All trademarks are the
property of Thermo Fisher Scientific Inc. and its subsidiaries.
Protect valuable experiments
and consumables with integrated
feed water monitoring.
Set your desired volume
for hands-free,
automatic dispensing.
Easily replace consumables
with quick-connect cartridges.
SISÄLLYS
36 ULJAS UUSI BIOTALOUS
Ronald Shaw Jr.
Joukkomurha
Belgian Ypresissä
huhtikuussa 1915
paljasti kemiallisen aseen tuhovoiman ja käynnisti modernin
kaasunaamarin
kehitystyön. (s. 6)
Fosgeenilta suojauduttiin flanellilla
Kalevi Rantanen
Riku Rinta-Jouppi
Anja Nystén
Nuorten Tieteen päivä veti tuvan täyteen. ”Sellaisetkin pojat, jotka eivät
kouluopetuksesta niin perusta, juoksivat ensimmäisinä väkertämään vetyautoja.” (s. 18)
18AJANKOHTAISTA
Vetyautot vilistivät Porthaniassa
Hilkka Vähänen
Jari Koponen
44Promootiojuhla Otaniemessä
Happojen tutkija sai tohtorinhattunsa
Milla Eronen
46 Kaptas ponnistaa
Pohjois-Karjalasta maailmalle
Päivi Ikonen
48Tieteen huiput Berliinissä
Nanoskoopista neandertalinihmiseen
20UUTISIA
Touko Perko:
Nobelisti Artturi I. Virtanen oli
Tieteen suurmies
ja tinkimätön toisinajattelija
51Bayer yhtiöittää materiaaliosaamisensa
Matkalla kohti nanovaahtoa
26 VIHREÄT SIVUT
56ULKOMAILTA
32TUTKIMUKSESSA
TAPAHTUU
58KEEMIKKO
Dynaaminen matkailija
Scanstockphoto
Sisko Loikkanen
40Mallinnus avaa
Jään salaisuuksia
Hilkka Vähänen
Katja Pulkkinen
Homeen terveysvaikutuksista kertyy
huolestuttavaa tietoa. Altistuminen
sisäilman mikrobeille voi laskea lasten
älykkyysosamäärää. (s. 12)
37 REACH RAKENTUU Aikataulut allakkaan
39 NAISET JA KEMIA
Elizabeth Rona
ja salainen tehtävä
tutkijoita
Home vaikuttaa hermostoon
Maija Pohjakallio
38 KEMIA SILLOIN ENNEN
Antti O.K. Nieminen
12Sisäilmaongelmat huolettavat
10 TÄTÄ MIELTÄ
Kemianteollisuus
on tärkeä osa
kansallista turvallisuutta
Bioruukissa jalostetaan
Biomassoista bisnestä
38NÄKÖKULMA
Metsään menossa?
6 Sata vuotta kaasunaamareita
Miika Vähämaa
Lauri Lehtinen
52 Rottasota vaatii täsmäaseita
Arja-Leena Paavola
59HENKILÖUUTISIA
63 TULEVIA TAPAHTUMIA
64SEURASIVUT
66 TIETEEN KAUPUNGIT
Zürich inspiroi nobelisteja
Jaakko Martikainen / Valio Oyj
4
KEMIA 1/2015
Sisko Loikkanen
Tutkijankammiosta parrasvaloihin.
Touko Perkon suurteos Artturi I. Virtasesta julkistettiin Helsingin Sanomatalossa nobelistin syntymäpäivänä
15. tammikuuta. (s. 20)
KEMIA
PÄÄKIRJOITUS
4. helmikuuta 2015
Kemi
Toimitus • Redaktion • Office
Pohjantie 3, FIN-02100 Espoo
puh. 0400 578 901
[email protected]
www.kemia.lehti.fi
www.facebook.com/kemialehti
Päätoimittaja • Chefredaktör • Editor-in-Chief
DI Leena Laitinen 040 577 8850
[email protected]
Toimituspäällikkö • Redaktionschef
• Managing Editor
Päivi Ikonen 0400 139 948
[email protected]
Taitto • Layout
K-Systems Contacts Oy
Päivi Kaikkonen 040 7333 485
[email protected]
Sihteeri • Sekreterare • Secretary
Irja Hagelberg 0400 578 901
[email protected]
Vakituinen avustaja ja toimistotyöntekijä •
Permanent medarbetare • Contributing Editor
Sanna Alajoki 040 827 9727
[email protected]
Ilmoitukset • Annonser • Advertisements
[email protected]
Myynti • Forsäljning • Sales
Kalevi Sinisalmi 044 539 0908
[email protected]
Milla Sinisalmi 040 766 1346
[email protected]
Irene Sillanpää 040 827 9778
[email protected]
Tilaukset • Prenumerationer • Subscriptions
puh. 0400 578 901
[email protected]
Tilaushinnat
Kotimaassa 105 euroa (kestotilaus 95 euroa),
muut maat 145 euroa
Kouluille 49 euroa, www.aikakaus.fi
Prenumerationspris i Finland 105 euro,
övriga länder 145 euro
Subscription price (out of Finland) EUR 145
Irtonumero/Lösnummer/Single copy EUR 16
Osoitteenmuutokset
Kemian Seurojen toimisto
puh. 010 425 6302, faksi 010 425 6309
[email protected]
Kustantaja • Utgivare • Publisher
Kempulssi Oy
Toimitusjohtaja • Verkst. direktör • Managing
Director
Leena Laitinen
Pohjantie 3, FIN-02100 Espoo
puh. 040 577 8850
[email protected]
Toimitusneuvosto • Redaktionsråd
• Editorial Board
Viestintäpäällikkö Susanna Aaltonen,
Kemianteollisuus ry
Laboratoriopäällikkö Susanna Eerola, Roal Oy
Toimitusjohtaja Saara Hassinen, SalWe Oy
Professori Matti Hotokka, Åbo Akademi
Toimituspäällikkö Päivi Ikonen, Kemia-Kemi
Toiminnanjohtaja Heleena Karrus, Kemian Seurat
Tutkija Helena Laavi, Aalto-yliopisto
Päätoimittaja Leena Laitinen, Kemia-Kemi
Professori Jan Lundell, Jyväskylän yliopisto
Professori Markku Räsänen, Helsingin yliopisto
Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti
Keskipainos 5 000, erikoisnumeroilla
300–3000 kpl:n lisäjakelu.
Forssa Print, Forssa 2015
ISO 9002
Mie olen Virtanen
ON SUOMELLE onni, että Nobelin palkinnot jakaa läntinen naapurimme, ei itäinen.
Neuvostoliitto ei olisi koskaan
myöntänyt maailman arvostetuinta tiedepalkintoa tutkijalle,
joka vihasi kotikunnaidensa ryöstäjää ja arvosteli vuosikymmenet
maansa johtoa itänöyristelystä.
Ajat muuttuivat, Artturi I. Virtanen ei.
”Mie en ota ryssiä vastaan”, oli
nobelistin linjana loppuun asti,
kuten dosentti Touko Perko kuvaa
teoksessaan Mies, liekki ja unelma.
Mukaansatempaava elämäkerta on juhlavuoden kunnianosoitus Suomen biokemian isälle, joka
syntyi Viipurissa 120 vuotta sitten ja sai kemian Nobelin palkinnon Tukholmassa 70 vuotta sitten.
Markku Joutsen
Vol. 42 Coden: KMKMAA ISSN 0355-1628
MIKÄ TEKI juuri Virtasen työstä Nobelin arvoisen?
Virtanen uskoi lujasti tieteeseen ihmiskunnan hyvinvoinnin edistäjänä. Hän oli poikkeuksellisen lahjakas, innostunut, kunnianhimoinen
ja uuttera; aikansa nero, jonka oivallukset paransivat suoraan kansakunnan ravitsemusta ja terveyttä.
Työnantajaltaan Valiolta nuori tohtori sai käyttöönsä resurssit, joista
nykytutkijat voivat vain uneksia. Kun rahaa tarvittiin lisää, avuksi rakennettiin uusi kansallinen tutkimuslaitos.
Siinä missä Virtasen välit itään olivat hyiset, suhteet länteen olivat
loistavat. Opintomatkoillaan hän ammensi arvokasta tietoa ja loi kestävät yhteydet alan huippututkijoihin, tärkeimpänä heistä ruotsalaiseen
nobelistiin ja Nobel-vaikuttajaan Hans von Euleriin.
Maailmanpoliittinen tilanne ja Virtasen maine suoraan sanojana saattoivat osaltaan vaikuttaa siihen, että palkitsemisvuosi oli juuri 1945.
TAMMIKUINEN VERILÖYLY Charlie Hebdon toimituksessa ja murhia
seurannut keskustelu sananvapaudesta tekee kirjasta entistä ajankohtaisemman.
Virtanen käytti arkailematta oikeuttaan sanoa, mitä ajattelee. Itsesensuurin aikaan istumattomat puheet tärvelivät hänen välinsä kahteen
presidenttiin ja tekivät nobelistista korkean tason kiusanteon kohteen.
Nobel-juhlallisuudetkin peruttiin Virtasen lauottua mielipiteitään
ruotsalaiselle medialle.
Urho Kekkosella oli valtakaudellaan riesanaan myös muita suorasuita,
yhtenä heistä pilapiirtäjä Kari Suomalainen, jonka klassikkopiirrosta
Volgan lauttureista vuodelta 1958 presidentti pyysi julkisesti anteeksi.
Raivostumisen sijasta presidentin olisi kannattanut olla kritisoijilleen
kiitollinen.
Virtanen ja Suomalainen sanoivat ääneen sen, mitä moni ajatteli. Kansan syvien rivien tulkkeina he pakottivat poliittisen johdon katsomaan
peiliin ja perustelemaan valintojaan myös itselleen.
Se taito uhkaa kadota niiltä, joilla on paljon valtaa ja lähipiirissään
vain myötäilijöitä.
1/2015 KEMIA
5
Sata vuotta kaasunaamareita
Fosgeenilta
suojauduttiin
flanellilla
Tänä keväänä tulee
kuluneeksi tasan sata
vuotta siitä, kun modernien kaasunaamarien
kehittäminen alkoi.
Kehitystyön laukaisi
käyntiin Ypresin
karmea joukkomurha.
6
KEMIA 1/2015
Kalevi Rantanen
Belgian Ypres, 22. huhtikuuta 1915.
Sodankäynnin historiaan kirjoitetaan pian uusi, kauhistuttava luku.
Kun aamu valkenee, Saksan armeija
päästää kanistereistaan ulos kloorikaasua, jonka tuuli kuljettaa vihollisen juoksuhautoihin. Kymmenen
minuutin kuluttua 5 000 ranskalaista
ja algerialaista sotilasta on kuollut.
Kemiallinen ase on ensi kertaa
näyttänyt suunnattoman voimansa.
Synkästä päivästä Ypresissä käynnistyy myös nykyaikaisen kaasunaamarin historia. Kaasusuojelua oli
pakko ruveta kehittämään järjestelmällisesti, suurimittaisesti ja ennen
muuta tieteeseen perustuen.
Kaasujen vaaroja ja niiltä suojautu-
Yhdysvaltain armeijan
sotilaita M50-kaasunaamareissa Missourin
Fort Leonard
Woodissa.
Ronald Shaw Jr.
mista oli tosin pohdittu ja satunnaisia, käsityöläismäisiä kokeiluja tehty
jo aiemminkin.
Itse Leonardo da Vinci kehotti
1500-luvulla sotalaivaston miehiä
suojautumaan myrkyllisiä kaasuja
vastaan veteen kastetulla kankaalla.
Skottilainen John Stenhouse
suunnitteli vuonna 1850 naamarin,
jossa käytettiin suodatinmateriaa1/2015 KEMIA
7
Kuvalähde: Puolustusvoimat/Lauri Paju
Tältä näyttää suomalainen suojelumies mallia 2014. Kuva on otettu pohjoismaisessa pioneeri- ja suojeluharjoituksessa Säkylässä.
lina puuhiiltä. Naamari pääsikin käyttöön lontoolaisissa kemiantehtaissa.
Vuonna 1871 brittiläinen fyysikko
John Tyndall rakensi naamarin,
jossa sylinterimäinen metallikanisteri
sisälsi puuhiili-, kalkkirae- ja puuvillakangassuodattimet.
”Virtsatkaa nenäliinaan”
Ensimmäisen maailmansodan (1914–
1918) puhjetessa kaasusuojelu oli kuitenkin vielä lapsenkengissä.
Ypresin katastrofin jälkeen sotilaita
neuvottiin ensi hätään käyttämään
kaasunaamarina nenäliinaa, jonka
he kostuttaisivat omalla virtsallaan.
Nopeasti otettu seuraava askel olivat
vedellä kastellut puuvillakankaat.
Vielä samassa kuussa Britannian
armeija ehätti jo jakamaan sotilailleen puuvillatyynyjä, jotka oli kyllästetty natriumkarbonaatilla, natriumtiosulfaatilla, glyseriinillä ja vedellä.
Kangas saatiin naisten hunnuista.
Pieniä kloorimääriä vastaan naamari antoikin vähäisen suojan. Vähän
myöhemmin kehitetty ”hypo-kypärä”,
jossa natriumtiosulfaattia eli hypoa
oli imeytetty flanelliin, toimi jo suhteellisen hyvin.
Kemiallinen sota kuitenkin jatkui entistä raaempana. Seuraavassa
iskussaan saksalaiset käyttivät toista,
vielä tehokkaampaa kaasuasetta eli
fosgeenia.
Britit uusivat taas naamarinsa. Nyt
flanelliin imeytettiin natriumfenolaattia ja glyseriiniä.
8
KEMIA 1/2015
Ensimmäisissä naamareissa kasvosuojus toimi samalla suodattimena
ja päinvastoin. Kun käyttöön otettiin
yhä uusia taistelukaasuja, suojaus oli
mietittävä alusta asti uudelleen.
Vuonna 1916 britit kehittivätkin
naamarin, jossa erilliseen kanisteriin pakattiin puuhiiltä, kalkkiliuosta
ja rikkiä ja muita yhdisteitä. Kanisteri yhdistettiin naamariin letkulla.
Suuren kokonsa ja epämukavuutensa
takia naamaria käytettiin vähän,
mutta rakenneperiaate yleistyi myöhemmin kaikissa kaasunaamareissa.
Seuraavana vuonna britit saivat
aikaan parannetun version kanisterinaamarista. Sitä valmistettiin jo
suuria määriä. Kanisterissa oli kookospähkinän kuorista valmistettua
puuhiiltä, kalkkiliuosta ja puuvillasuodatin. Naamari antoi suojaa kaikkia ensimmäisen maailmansodan
kaasuja vastaan.
Aktiivihiilen valtakausi
Kaasunaamareita rakensivat Britannian lisäksi monet muutkin sotaan
osallistuneet maat.
Venäläinen orgaanisen kemian tutkija Nikolai Zelinski kehitti vuonna
1916 naamarin, jossa käytettiin suodatinmateriaalina puuhiiltä. Kumitehdas Treugolnikin insinööri Eduard Kummant suunnitteli naamarin
kumisen kasvo-osan.
Tsaarin armeijalta takavarikoidut
Zelinski-Kummantin naamarit olivat
myös itsenäisen Suomen armeijan
ensimmäisiä kaasunaamareita.
Sittemmin meillä, kuten muissakin
maissa, on syntynyt naamarisukupolvi toisensa jälkeen. Yhteistä niille
on tähän päivään asti ollut se, että
pääasiallisena suodatinmateriaalina
on ollut aktiivihiili.
Aktiivihiili on aineryhmä, ei yksi
aine. Hiiliperusteisia sorbentteja
valmistetaan lämpökäsittelyllä kivihiilestä, puusta, kookospähkinöiden kuorista ja muista hiilipitoisista
aineista. Materiaali hiillytetään kuumentamalla sitä 600–1 200 asteen
lämmössä hapettomassa tilassa.
Materiaali aktivoidaan eli huokosia avataan joko kemiallisesti tai fysikaalisesti. Kemiallisesti hiiltä voidaan
käsitellä esimerkiksi fosforihapolla,
rikkihapolla tai sinkkikloridilla. Fysikaalisesti hiiltä aktivoidaan vesihöyryllä tai hiilidioksidilla. Näin saadaan
aikaan suuri ominaispinta-ala, 500–
1 500 neliömetriä grammaa kohti.
Aktiivihiili adsorboi kaasuja suhteellisen heikoilla fysikaalisilla sidoksilla. Adsorptio perustuu van der
Waalsin voimiin. Niitä syntyy, koska
sähköisesti neutraaleissakin aineissa
sähkövaraukset jakautuvat hieman
epätasaisesti.
Puhdas aktiivihiili sitoo hyvin
orgaanisia höyryjä mutta huonosti
molekyylipainoltaan kevyitä yhdisteitä, kuten klooria, rikkidioksidia,
ammoniakkia ja formaldehydiä.
Myös suojaaminen happoja ja emäksiä vastaan vaatii lisäaineita.
Tavallisesti aktiivihiili kyllästetään
amiineilla, metallisuoloilla ja muilla
aineilla erilaisten myrkkykaasujen
Teollisten kaasusuodattimien tyyppikirjain kertoo, millaisilta kaasuilta
suojaudutaan. Taulukossa mainitut kaasut ovat testikaasuja.
A
B
E
K
sykloheksaani C6H12
kloori Cl2
rikkidioksidi SO2
ammoniakki NH3
rikkivety H2S
syaanivety HCN
Lähteet: Työturvallisuuskeskus, Scott Safety
sitomista varten. Metalleista käytetään esimerkiksi sinkkiä, kuparia
ja molybdeeniä. Amiineista käytetään usein trietyleenidiamiinia eli
TEDAa.
Kohti design-naamareita
Kaasunaamareista on ajan myötä
tehty entistä helpompia käyttää.
On ollut syytäkin, sillä vielä toisen maailmansodan (1939–1945)
aikoina ainakin suomalaiset sotilaat usein heittivät hankaliksi ja
kömpelöiksi tuomitsemansa naamarit heti alkajaisiksi metsään.
Siviilikäytössäkin käyttömukavuus on tärkeää, jos halutaan, että
Vaikka aktiivihiili on hallinnut ja yhä
hallitsee markkinoita suodattimen
perusmateriaalina, sen rinnalle on
tullut kiinnostavia kilpailijoita. Niistä
tunnetuimpia ovat metallo-orgaaniset verkkorakenteet eli MOF-järjestelmät.
MOF-järjestelmillä on yhtä suuri
tai suurempikin ominaispinta-ala
kuin aktiivihiilellä. Kemiallisesti
ne pystyvät sitomaan kaasuja lujilla
kovalenttisilla sidoksilla, joissa toisiinsa sitoutuneilla molekyyleillä on
yhteisiä elektroneja.
MOF-järjestelmät
koostuvat
metalli-ioneista ja orgaanisista yhdisteistä. Valitsemalla sopivia metallin ja orgaanisen materiaalin pareja
kemistit voivat rakentaa suodattimia
monenlaisten myrkkykaasujen sitomista varten.
Chemical & Engineering News -lehden äskeisen katsauksen mukaan
MOF-järjestelmiä tunnetaan yli
6 000. Yhdysvaltalaisen Georgian
teknillisen instituutin tutkija Krista
S. Walton kertoo esimerkin.
Teollisuudessa yleisesti esiintyvän
myrkyllisen aineen, ammoniakin,
erottamiseksi Walton ja hänen työtoverinsa käyttivät zirkoniumpohjaista
MOF-rakennetta UiO-66. Rakenteen
oli alun perin kehittänyt norjalainen
tutkija Karl Petter Lillerud Oslon yliopistosta.
Yhdysvaltain armeijan kemiallisen
ja biologisen puolustuksen tutkimuskeskuksen ECBC:n tutkija Gregory
W. Petersen on vetänyt uusien materiaalien kehitystyötä. Työn tavoitteena
on voittaa aktiivihiilen tunnettuja
rajoituksia, joita siis ovat suhteellisen
heikot sidokset. Erotuskyvyn parantaminen lisäyksin taas heikentää ajan
mittaan aktiivihiilen toimintaa.
UiO-66-järjestelmän keskellä on
epäorgaaninen zirkoniumhydroksidi
Zr6O4(OH)4, geometriselta muodoltaan oktaedri eli kahdeksantahokas.
Oktaedrit liittää toisiinsa bentseeniyhdiste BDC eli bentseeni-1,4-karboksylaatti.
UiO-66:n ominaispinta-ala on 1 147
Kuvalähde: SA-kuva
Kiinnostavat kilpailijat
kaasunaamarit todella puetaan tarpeen tullen päälle.
Naamarien mukavuutta on
parannettu pienentämällä niiden
hengityskuormitusta. Nykynaamareissa on juomalaitteita, puhekalvoja ja mikrofoneja. Varsinaisia suodattimia on suuri valikoima
erilaisten kaasujen suodattamista
varten.
Suomalaissotilaita Valamon luostarin pihalla vuonna 1943. Kuva ainakin osittain
kaunistelee, sillä suuri osa kaasunaamareista oli kuvausajankohtaan mennessä jo
viskattu pois.
neliömetriä grammaa kohti eli verrattavissa aktiivihiileen.
Walton ja Petersen työtovereineen
tutkivat, miten erilaiset UiO-66:n
ja muiden kemikaalien yhdistelmät
erottavat ammoniakkia. Parhaiten
toimivat UiO-66-OH ja UiO-66-NH2.
Funktionaaliset ryhmät OH ja NH2
päästivät parhaiten kaasut huokosiin,
joissa ne erotettiin.
Euroopan uutuudet
Eurooppalaisessa nanoMOF-hankkeessa on tutkittu muita MOF-järjestelmiä, kuten rakennetta Cu3(BTC)2.
Sen ominaispinta-ala on 1 300–1 600
neliömetriä grammaa kohti.
Saksalainen suojausteknologiayritys Blücher GmbH havaitsi kokeissaan, että Cu-BTC pystyy erottamaan
sykloheksaania, ammoniakkia ja rikkivetyä.
MOF-järjestelmien lisäksi on
ilmaantunut muitakin suodatinmateriaaliehdokkaita, kuten esimerkiksi
CoZZAT. Se on zirkoniumhydroksidisorbentti, joka on seostettu koboltilla, sinkillä, hopealla ja amiineilla.
Myös CoZZAT sitoo kaasuja kemiallisesti.
Aktiivihiili voidaan periaatteessa
korvata kokonaan uusilla materiaaleilla, mutta kemistit luottavat eniten
yhdistelmiin. ECBC:n tutkijat ovat
esimerkiksi rakentaneet laboratoriossa suodattimen, jossa on kolme kerrosta: CoZZAT, aktiivihiili ja kuparipohjainen MOF. Kirjoittaja on vapaa tiedetoimittaja.
[email protected]
1/2015 KEMIA
9
TÄTÄ MIELTÄ
Kemianteollisuus on tärkeä osa
kansallista turvallisuutta
KEMIANTEOLLISUUS toimittaa
tuotteitaan lähes kaikille teollisuudenaloille. Huoltovarmuuden kannalta tällä
on suuri merkitys koko kansalliselle turvallisuudelle. Tuotannollisen toiminnan
jatkuminen myös erilaisissa kriisitilanteissa
on siten tärkeää paitsi yrityksille itselleen
myös muille yrityksille ja koko Suomelle.
Huoltovarmuuskeskuksen perustuotanto-osasto ja huoltovarmuuskeskuksen
teollisuussektori ohjaavat ja koordinoivat
kriittisen teollisuustuotannon ja rakentamisen varautumista poikkeusoloihin.
Teollisuussektoriin kuuluvat kemian
pooli, muovi- ja kumipooli, teknologiapooli, elektroniikkapooli sekä metsäpooli.
Kemian pooliin kuuluvat Kemianteollisuus
ry, Lääketeollisuus ry, Painoväriteollisuus
ry, Teknokemian yhdistys ry, Teknisen kaupan liitto ry ja Väriteollisuus ry. Pooli vastaa oman alansa varautumisesta vakavien
häiriötilanteiden ja poikkeusolojen varalta.
Kemian pooli on luokitellut Suomesta
noin 20 kemian alan yritystä tärkeimpään
eli 1. kriisivalmiusluokkaan ja yli 30 yritystä 2. kriisivalmiusluokkaan. Näillä yrityksillä on Suomessa yli 80 toimipistettä.
Kriisiluokiteltujen yritysten on erityisen
tärkeää pitää huolta toiminnan suunnittelusta myös poikkeusolosuhteissa.
JOKAISESSA YRITYKSESSÄ tehdään suunnitelmia myös poikkeusoloja
varten. Kemian pooli kerää kriisiluokitelluilta yrityksiltä kypsyysanalyysejä, joilla
kartoitetaan toiminnan riskejä erilaisissa
häiriö- tai kriisitilanteissa.
Pooli tekee myös parannusehdotuksia,
järjestää harjoitustoimintaa ja koulutuksia
sekä pitää yhteyttä muihin pooleihin. Tärkeää on tilannekuvan ylläpito muuttuvissa
olosuhteissa.
Polttoaineet – öljy, bensiini, diesel ja
maakaasu – ovat kriittisen tärkeitä huoltovarmuudelle, samoin lääkkeet ja erilaiset
desinfiointiaineet. Todellisuudessa on kuitenkin erittäin suuri määrä erilaisia kemiallisia tuotteita, joita tarvitaan joka päivä
erilaisissa tuotannollisissa prosesseissa tai
ylläpitämään yleistä elintasoa.
Filosofian tohtori, dosentti
Antti O.K. Nieminen on Kiilto
Oy:n toimitusjohtaja ja kemian
poolin puheenjohtaja.
10
KEMIA 1/2015
Yksittäinen kemikaali voi olla mukana
todella monessa prosessissa. Esimerkiksi
rikkihappoa käytetään raaka-aineena
muun muassa kaivosteollisuudessa, selluja paperiteollisuudessa, räjähdysaineteollisuudessa, vedenpuhdistuskemikaalien
valmistuksessa ja lannoiteteollisuudessa.
Yksinkertaisen peruskemikaalin mahdolliset saantivaikeudet näkyisivät siis nopeasti
ja laajalti suomalaisessa teollisuudessa ja
hyvinvoinnissa.
KAASUT OVAT olennainen osa suomalaista kemianteollisuutta. Kaasuja tarvitsevat paitsi muu teollisuus myös terveydenhuolto ja sairaalat sekä ydinvoimalat.
Sairaaloissa käytetään jatkuvasti happea,
typpeä, ilokaasua ja erilaisia kaasuseoksia
tärkeisiin hoitoihin ja kivunlievityksiin.
Nestemäistä typpeä tai hiilihappojäätä
tarvitaan kylmäkuljetuksiin ja -säilytyksiin.
Vedyn avulla jäähdytetään ydinvoimalan
generaattorin laakereita. Kaasutuotannon
ja -toimitusten on siis jatkuttava myös
poikkeusolosuhteissa – ja ennen kaikkea
kriisioloissa.
Kemianteollisuus on kansallisesti erittäin merkittävä toimiala Suomessa, ei
pelkästään työnantajana tai vientitulojen
tuottajana, vaan myös huoltovarmuuden
kannalta.
On tärkeää, että Suomessa on korkealaatuista kemianteollisuuden tuotantoa, ja
on yritysten etu, että ne varautuvat myös
poikkeusolosuhteisiin ja mahdollisiin kriisitilanteisiin. Antti OK Nieminen
FENNOLAB
Luotettava yhteistyökumppanisi
LABORATORIOALAN
VERKKOKAUPPA
FENNOLAB
FENNO MEDICAL OY
fennokauppa.fi
09 276 360
[email protected]
Joko tunnet
Uusiouutiset?
Uusiouutiset on ympäristönsuojelun, materiaalitehokkuuden ja kierrätysteollisuuden ykköslehti ja tärkein
kotimainen tietolähde
alalla toimiville.
Nyt etuhintaan
Kemian Seurojen jäsenille!
Kestotilauksen hinta nyt 58 euroa, kun
normaalihinta on 89 euroa. Lehden tilausmaksun voi vähentää verotuksessa.
Tutustu ja tee tilaus:
www.uusiouutiset.fi
> Tilausasiat
Tilaushinta kouluille
49 euroa, tilaukset
www.aikakauslehdet.fi/
kouluille
Kansainvälises* tunnuste.u Kemianluokka Gadolin on monipuolinen toiminnallinen oppimisympäristö Helsingin yliopiston kemian laitoksella, joka tarjoaa kiehtovia elämyksiä kouluille ja oppilaitoksille. Opintokäynneillämme on kuuden vuoden aikana käynyt yli 20 000 vierailijaa ja yli 1000 oppilasryhmää jokaiselta luokka-­‐asteelta ympäri Suomea. Vierailut räätälöidään ryhmäkohtaises* nouda.aen koulukohtaista sekä kansallista opetussuunnitelmaa. Opintokäyn* on maksuton. Kemianluokka Gadolinin tekee yhteistyötä Helsingin yliopiston, kemianteollisuuden yritysten sekä opetusalan toimijoiden välillä. Toimintamme tavoi.eena on tukea kemian oppimista ja opetusta, lisätä kemian kiinnostavuu.a, kasva.aa *etoisuu.a kemian alan laajasta kentästä, tarjota *etoa kemian alan opinnoista ja uravaihtoehdoista sekä antaa elämyksiä kemian oppimisesta. Kemianluokka Gadolin on nime.y suomalai-­‐
sen kemis* Johan Gadolinin (1760–1852) mukaan. Ota yhtey.ä ja sovi vierailukäyn*nne. Iloa kemiasta! Sisäilmaongelmat huolettavat tutkijoita
Home vaikuttaa
hermostoon
Pilaantunut sisäilma voi vaikuttaa kognitiivisiin
kykyihin ja aiheuttaa motorisia ongelmia,
osoittavat tuoreet tutkimukset. Sisäilman haittatekijöiden on havaittu aiheuttavan aivosolujen
tuhoutumista myös matalina pitoisuuksina.
Katja Pulkkinen
Hiiri polskii pyöreässä vesisammiossa, jossa veden alle piilotettu laituri
tarjoaa väsyneelle uimarille levähdyspaikan. Terveellisistä oloista liikkeelle
lähtenyt, edellisinä päivinä tehtävää
harjoitellut jyrsijä löytää turvapaikan
nopeasti.
Kuolleille homeitiöille koepäivinä altistettu hiiri sen sijaan jatkaa
uimista. Se ei ymmärrä, missä laituri
on, vaikka on harjoitellut yhtä lailla.
Kyse on Morrisin uimasuunnistustestistä, jota käytetään yleisesti spatiaalisen hahmottamisen ja oppimisen
tutkimiseen.
Yhdysvaltalainen tutkijaryhmä selvitti testin avulla, vaikuttaako hometalojen mikrobeille altistuminen hiirten toimintakykyyn. Lisäksi ryhmä
mittasi muun muassa eläinten aivojen tulehdustilaa.
Tutkijat esittelivät tuoreiden tutkimustensa tuloksia Neuroscience
2014 -konferenssissa, joka järjestettiin marraskuussa Washingtonissa.
Heidän mukaansa homeitiöitä hengittäneet hiiret kärsivät aivojen infektiosta ja pärjäsivät tehtävissä verrokkeja huonommin. Lisäksi mikrobeille
altistuneiden hiirten paino nousi,
mikä myös korreloi hahmotusvaikeuksien kanssa.
”Osoitimme tutkimuksessamme,
että myös kuolleet, tyhjät itiöt aiheuttavat voimakasta aivotulehdusta
Scanstockphoto
12
KEMIA 1/2015
Sisäilmasairaat kertovat usein
kärsivänsä muistihäiriöistä,
sekavuudesta ja ”aivosumusta”.
Uudet tutkimukset viittaavat
siihen, että home voi
vahingoittaa aivojen
hermosoluja.
ja käytöshäiriöitä, eivät siis pelkästään
toksiineja tuottavat elävät homeet.
Itiöt myös vähentävät hermosolujen
uusiutumista”, kertoo tutkija Cheryl
Harding New Yorkin Hunter Collegesta.
Kaksiteräinen miekka
Enemmän aiheesta
Linkit Neuroscience 2014 -kongressissa esiteltyihin
tutkimuksiin ja lista artikkelissa mainituista muista tutkimuksista löytyvät Kemia-lehden verkkosivulta osoitteesta www.kemia-lehti.fi > Arkisto > Kemia 1/2015.
Merkkejä huonolaatuisen sisäilman
vaikutuksesta aivoihin on viime
aikoina havaittu muissakin tutkimuksissa.
Virginian teknillisen yliopiston
tutkija Enusha Karunasena kollegoineen paneutui vaurioihin, joita
satratoksiini H -niminen mikrobimyrkky aiheuttaa elimistössä. Satratoksiinit ovat Stachybotrys chartarum
-homesienen tuottamia myrkyllisiä
aineenvaihduntatuotteita eli mykotoksiineja.
Tutkimuksessa selvisi, että satratoksiinille altistuminen voi vahingoittaa
aivo-veriestettä, aivoja monilta myrkyiltä suojaavaa rakennetta. Mallinnus osoitti rakenteen konkreettisesti
reikiintyvän.
Tutkijat mallinsivat vaurioita paitsi
aivo-veriesteessä myös solujen viestintäjärjestelmissä. Mallinnukset tehtiin ihmissoluilla.
Satratoksiini H:n ohella soluja altistettiin bakteeriperäisille lipopolysakkarideille ja oksidatiiviselle stressille,
jotka myös ovat kosteusvaurioihin
liittyviä, tulehdusta aiheuttavia tekijöitä.
”Havaitsimme, että lieväkin altistus vahingoitti pitkään jatkuessaan
aivo-veriestettä ja aktivoi tulehdusmekanismeja ja solukuoleman vaikutusreittejä astrosyyteillä eli hermojärjestelmän tukisoluilla. Hermosoluille
altistus oli tappava”, Karunasena kertoo.
Karunasenan mukaan kyse on elimistön puolustusjärjestelmän normaalista reaktiosta. Puolustautuminen on kuitenkin kaksiteräinen
miekka.
1/2015 KEMIA
13
”Immuunijärjestelmä yrittää torjua
satratoksiinia. Jatkuva matala-asteinenkin altistus pitää elimistön jatkuvassa tulehdustilassa ja solukuolemamekanismin pysyvästi aktiivisena,
mikä johtaa koko ajan kasvaviin vaurioihin terveissä aivosoluissa.”
Tutkimuksessa todetut solutason
vaikutusmekanismit saattavat osaltaan selittää sen, miksi kosteusvaurioille altistunut ihminen saa erilaisia
hermostollisia oireita ja vakaviakin
keskushermostosairauksia.
Sisäilmasairaat kertovat usein kärsivänsä muistihäiriöistä, sekavuudesta
ja ”aivosumusta”. Karunasenan tutkimuksen mukaan ne voivat olla seurausta konkreettisesta solutuhosta.
Sairaista löytyi myrkkyjä
Kolmannessa amerikkalaistutkimuksessa selvitettiin kroonisesta väsymysoireyhtymästä kärsivien ihmisten homealtistushistoriaa ja mitattiin
mikrobitoksiinien pitoisuuksia heidän virtsanäytteistään.
Useiden yliopistojen, lääkärikeskusten ja laboratorioiden yhteistutkimusta veti lääkäri ja tutkija Joseph
Brewer Plaza Infectious Disease -klinikasta.
Krooninen väsymysoireyhtymä
ilmenee vammauttavana uupumuksena, tiedonkäsittelyn häiriöinä,
päänsärkynä, lihaskipuina, suolistovaivoina ja monenlaisina hermoston ongelmina. Maailman terveysjärjestön WHO:n tautiluokituksessa
oireyhtymä kuuluu hermostollisten
sairauksien luokkaan.
Oireet ovat pitkälti samanlaisia kuin
sisäilmasairailla. Krooninen väsymysoireyhtymä puhkeaakin usein
hometalossa asuneilla.
”Homemyrkyistä valitsimme mitattaviksi makrosykliset trikotekeenit,
aflatoksiinit ja okratoksiini A:n, koska
nämä testit olivat kaupallisesti saatavilla tutkimuskäyttöön”, Brewer
kertoo.
Tulokset olivat selviä: toksiineja
14
KEMIA 1/2015
Scanstockphoto
Sisäilman haitallisille
mikrobeille altistuneiden
lasten älykkyysosamäärä
oli selvästi matalampi
kuin verrokkilapsilla.
Pitkäaikainen altistuminen sisäilman mikrobeille voi pahimmillaan
laskea lapsen älykkyysosamäärää.
Lasten älykkyys laski
Lasten älykkyysosamäärä voi laskea huomattavasti, jos he altistuvat
varhaislapsuudessaan pitkiä aikoja
sisäilman mikrobeille.
Asia havaittiin Puolassa toteutetussa kuusivuotisessa seurantatutkimuksessa, jossa oli mukana lähes
300 lasta.
Sisäilman kosteusvauriomikrobeille altistuneiden lasten älykkyysosamäärä oli selvästi verrokkilapsia
matalampi. Altistus peräti kolminkertaisti riskin alhaiseen tulokseen
ÄO-testeissä.
”Halusimme tällä tutkimuksella
löytyi lähes jokaiselta 112 potilaalta.
Kolmasosalla havaittiin useampia
kuin yhtä tutkituista toksiineista.
Yleisin löydös oli okratoksiini A.
Selvityksessä kävi ilmi, että potilaista 90 prosenttia asui tai oli asunut
hometalossa. Kun heidän nykyiset
asuntonsa tutkittiin, useimmista löytyi toksiinintuottokykyisiä mikrobilajeja.
Verrokkeina tutkimuksessa olivat
terveet, kosteusvaurioille altistumat-
todentaa sisäilman homeiden mahdollisia haittoja lasten kognitiiviselle
kehitykselle ja ylipäänsä ympäristötekijöiden merkitystä tässä kehityksessä”, sanoo tutkimusta johtanut
professori Wieslaw Jedrychowski
krakovalaisesta Jagellon yliopistosta.
”Toivon tutkimuksemme rohkaisevan tiedeyhteisöä tutkimaan
edelleen ympäristötekijöiden roolia
pikkulasten kognitiivisessa kehityksessä, sillä kognitiivisten toimintojen
häiriintyminen voi olla yksi herkkä,
varhainen mittari altistumisesta haitallisille ympäristötekijöille.”
tomat ihmiset, joiden virtsanäytteet
analysoitiin samassa laboratoriossa
samoin menetelmin. Verrokeilta ei
tehty toksiinilöydöksiä.
Brewer pitää toksiinien mittaamista
hyödyllisenä menetelmänä, kun jäljitetään sairauden alkuperää. Sen
lisäksi, että tulokset auttavat tutkijoita
ja lääkäreitä ymmärtämään paremmin sisäilmaperäisiä sairauksia, ne
voivat tarjota uusia keinoja sairauksien diagnostiikkaan ja hoitoon.
Työterveyslaitos tutkii psykoterapiaa
sisäilmasairaiden hoidossa
Sisäilmatekijöihin liittyvien oireiden tutkimus Suomessa on keskittynyt lähinnä astmaan ja ohimeneviin ärsytysoireisiin. Pysyvä oireilu,
hermostolliset häiriöt ja erilaisten
kroonisten sairauksien puhkeaminen ovat jääneet vähemmälle huomiolle.
Työterveyslaitos TTL tutkii parhaillaan sitä, kuinka erityyppiset
psykoterapiat toimivat sisäilmaongelman aiheuttamista pitkittyneistä oireista kärsivien potilaiden
hoidossa.
TTL:n Toiminnalliset oireet ja
työkyvyn tuki sisäilmaongelmissa
-tutkimushankkeessa selvitetään
kognitiivisen käyttäytymisterapian, rentouttavan ryhmäterapian
ja psykoedukaation mahdollisuuk-
”Mallimme voisi tiivistää niin, että
home- ja mykotoksiinialtistus aiheuttaa solujen mitokondrioiden toimintahäiriöitä, mistä seuraa sairaus. Jos
mykotoksiineja on elimistössä pysyvästi, seurauksena on krooninen sairaus.”
sia sisäilmasta sairastuneen kuntoutuksessa.
Psykoedukaatio on etenkin mielenterveyden häiriöissä käytetty
työskentelytapa, jonka tavoitteena
on lisätä kuntoutujan ja hänen
läheistensä ymmärrystä sairaudesta ja sen hallinnasta.
”Hankkeen tavoitteena on
objektiivisen tiedon lisääminen,
jotta terveydenhuollossa voitaisiin
paremmin ja kokonaisvaltaisemmin tukea pitkittynyttä ympäristöön liitettyjen oireiden hallintaa”,
kertoo Työterveyslaitoksen tutkija,
erikoislääkäri Aki Vuokko.
Vuosina 2013–2016 toteutettavaa projektia rahoittavat Kela ja
Työsuojelurahasto.
Kannattaa yksilöidä
Sisäilmassa terveyshaittojen aiheuttajina eivät toimi pelkästään mikrobit vaan myös erilaiset kemikaalit,
joita voi haihtua rakennusmateriaaleista huomattaviakin määriä. Mate-
riaaleista vapautuu ilmaan päästöjä aina, mutta kosteusrasituksessa
päästöt kiihtyvät.
Japanilaisen Juntendon yliopiston
tutkijan Peng Guon johtamassa usean
yliopiston yhteistutkimuksessa selvitettiin sisäilman materiaalipäästöjen
yhteyttä erilaisiin oireisiin Kiinassa,
jossa sisäilmaoireilusta on viime vuosina tullut iso terveysongelma.
Etenkin sisäilmaan liittyviä hermostollisia ja keuhko-oireita raportoidaan Kiinasta huomattavia määriä,
tutkijat kertovat.
Tutkimuksen aineistona oli reilut
sata henkeä, jotka asuvat koilliskiinalaisessa Dalianin suurkaupungissa.
Tutkitut asunnot ovat betonikerrostaloja.
Tutkittujen kiinalaisten oireita olivat esimerkiksi pahoinvointi, unihäiriöt, suhteettoman voimakas väsymys
ja päänsärky.
Sairastuneiden kodeista mitattiin
huomattavasti suuremmat päästöpitoisuudet muun muassa styreeniä,
1,1,1,-trikloorietaania, butanolia ja
formaldehydia kuin verrokkien asunnoista. Yhdisteiden määrä ja laatu olivat yhteydessä oireiden kirjoon.
Toisessa tuoreessa, Okayaman yliopiston Tomoko Takigawan koordinoimassa japanilaistutkimuksessa
selvitettiin uusien rakennusten sisäilman aldehydejä ja alifaattisia hiilive-
Jättivaltio Kiinasta raportoidaan ulkoilman saasteiden lisäksi yhä useammin myös sisäilman ongelmista. Dalianin kaupungissa tehty tutkimus paljasti yhteyden asuntojen kemikaalipäästöjen ja sairastuneiden oireiden välillä.
1/2015 KEMIA
15
Scanstockphoto
Parkinsonin tauti on etenevä neurologinen sairaus, joka muun muassa hidastaa liikkumista. Kosteusvauriomikrobit
saattavat olla yksi tautia aiheuttavista ympäristötekijöistä.
tyjä. Myös tässä tutkimuksessa havaittiin korrelaatio terveyshaittojen ja
löydösten välillä.
Tutkijoiden mukaan olisi tärkeä
tietää tarkkaan, mitä aineita etsiä ja
mitata. Syyllisiä ei saada kiinni hakuammunnalla.
Samansuuntaista viestiä kiirii naapurista. Ruotsalainen Bo Sahlberg
Uppsalan yliopiston lääketieteellisestä
tiedekunnasta tutki väitöskirjassaan
mikrobi- ja rakennusmateriaaliperäisten VOC-päästöjen soveltuvuutta
sisäilmasta sairastuneiden oireiden
selittäjiksi. Päästöjen kokonaismäärä
ei kuitenkaan osoittautunut toimivaksi mittariksi sairastumisille.
Sahlbergin mukaan tuloksellisempaa olisi tarkastella yksittäisten päästöjen tasoja. Terveyshaitat liittyvät
nimenomaan tiettyihin mikrobien
tuottamiin yhdisteisiin, kuten 2-pentanoliin, 2-heksanoniin, 2-pentyylifuraaniin ja 1-okten-3-oliin, hän sanoo.
Yhteys parkinsonismiin?
1-okten-3-oli eli sienialkoholi, jota
kosteusvauriomikrobit tuottavat,
nousi esiin myös New Jerseyn valtionyliopiston ja Atlantan Emory-yliopiston tutkimuksessa, jota johti professori Joan Bennett.
PNAS-julkaisussa ilmestyneessä
16
KEMIA 1/2015
tutkimuksessa etsittiin mahdollisia
luonnollista alkuperää olevia ympäristötekijöitä, jotka saattavat aiheuttaa
Parkinsonin tautia.
Tähän mennessä tutkimustietoa
Parkinsonia aiheuttavista ympäristö-
tekijöistä on lähinnä torjunta-aineiden osalta.
Bennettin ryhmä selvitti useiden
kosteusvauriomikrobien tuottamien
myrkkyjen vaikutuksia pikkuruisten
Drosophilia-kärpästen hermostoon.
Krooninen väsymysoireyhtymä on usein seurausta
hometalossa asumisesta.
Home- ja kosteusvauriosairauksille
Käypä hoito -suositukset
Home- ja kosteusvauriosairauksille
on vastikään alettu laatia Käypä
hoito -suosituksia.
Käypä hoito -suositukset ovat
kansallisia hoitosuosituksia, jotka
toimivat terveydenhuollon henkilöstön ohjenuorana potilaiden hoidossa. Suosituksia laaditaan kansanterveydellisesti merkittäville
sairauksille ja terveyteen liittyville
kysymyksille.
Päätoimittaja Jorma Komulainen Lääkäriseura Duodecimin
Käypä hoito -toimituksesta kertoo, että pohja hoitosuosituksille
on tarkoitus saada valmiiksi vuoden 2015 aikana. Lausuntokierrokset toteutettaisiin vuonna 2016.
Tulevatko hoitosuositukset sisältämään myös hermostollisia oireita
ja niiden hoitoa, nähdään Komulaisen mukaan vasta myöhemmin.
Sisäilman kemikaalien aiheuttamia terveysongelmia hoitosuosituksissa ei todennäköisesti
käsitellä, vaan niissä keskitytään
homeiden aiheuttamiin terveyshaittoihin.
”Sisäilmakysymys kokonaisuudessaan on liian laaja käsiteltäväksi
yhdessä hoitosuosituksessa. Tässä
vaiheessa työryhmä keskittyykin
käytännön suosituksiin rakennusten kosteusvaurioista oireilevien
henkilöiden tunnistamisessa ja
hoidossa.”
1-okten-3-olille altistettujen kärpästen
dopamiiniaineenvaihdunnassa tapahtui
selviä muutoksia, ja niiden kuolleisuus
oli huomattavasti muita suurempaa.
Tulokset toistettiin ihmissolulinjoilla.
Myös aiemmin ihmisillä tehdyt lyhyet
altistuskokeet viittaavat samaan.
Bennett pitää löydöstä merkittävänä.
”Todistimme geneettisillä, biokemiallisilla ja immunologisilla tutkimuksilla, että 1-okten-3-oli aiheuttaa dopamiinineuronin tuhoutumista. Aineisto
havainnollistaa, että 1-okten-3-oli on
myrkyllistä nimenomaan siksi, että se
sekoittaa dopamiinitasapainon.”
Tutkijoiden mukaan 1-okten-3-oli
saattaa olla yksi parkinsonismin luonnollisista aiheuttajista.
”Tulos auttaa mahdollisesti ymmärtämään myös homeille ja niiden tuottamille yhdisteille altistuneiden raportoimia liikehäiriöitä.” Kirjoittaja on vapaa toimittaja ja Homepakolaiset ry:n sihteeri. Hän työskentelee viime
keväänä käynnistyneessä kolmivuotisessa
hankkeessa, jossa etsitään ratkaisuja sisäilmasta sairastuneiden työssäkäynti- ja opiskelumahdollisuuksien parantamiseen.
KOMMENTTI
Sisäympäristön muutos
näkyy sairauskentässä
Kemikaalien käyttö rakennusmateriaaleissa on viime vuosikymmeninä lisääntynyt räjähdysmäisesti.
Tavallisesta talosta voi löytyä hormonaalisesti vaikuttavia, syöpävaarallisia sekä hermoston ja immuunijärjestelmän toimintaa vaurioittavia
kemikaaleja.
Märkärakentaminen on nykyisin
enemmän sääntö kuin poikkeus.
Lainsäädännössämme ei ole vaatimusta kuivasta rakennustavasta.
Homevauriot ovat hyvin yleisiä.
Nykyään suositut rakennusmateriaalit voivat homehtuessaan olla
perinteisiä vaarallisempia, sillä kasvualusta vaikuttaa mikrobin myrkyntuottokykyyn. Esimerkiksi
kemikaaleilla kyllästetyssä eristevillassa kasvava Penicillium-home voi
erittää satoja kertoja myrkyllisempiä toksiineja kuin puulla kasvava
Penicillium-kollegansa.
Sisäilmasairauksien yleistyminen on luonnollinen seuraus rakennuskulttuurissamme tapahtuneesta
muutoksesta.
Viime vuosina ymmärrys sisäilman homeiden ja kemikaalien haittamekanismeista on lisääntynyt huimasti, ja tutkimusmenetelmät ovat
kehittyneet.
Sen sijaan, että yhteiskunnan
varoja Suomessa ohjataan psykoterapioiden tutkimiseen, tulisi tutkia
sisäilmasta sairastuneilta erilaisia
elimistön häiriötilojen merkkiaineita sekä selvittää nykyistä tehokkaammin, millaisia mikrobeja ja
kemikaaleja heidän elimistössään ja
käyttämissään sisätiloissa on.
Vain asianmukaisen diagnoosin
pohjalta päästään menestyksekkäästi ratkomaan niin ihmisen kuin
rakennuksenkin terveysongelmia.
Katja Pulkkinen
[email protected]
Tilaa nyt työpaikallesi
Työ Terveys Turvallisuus
Työhyvinvoinnin
suosittu
erikoislehti
”TTT-lehdessä on sellaista
luettavaa, jota ei muista
lehdistä löydy.”
”Laadukasta lukemista
tärkeistä aiheista.”
TTT-lehden lukijatutkimus 2014,
vastaajia 762.
Lisätietoja: www.tttlehti.fi
[email protected]
Puhelin: 03 4246 5370
AJANKOHTAISTA
Vetyautot vilistivät
Porthaniassa
Helsingin yliopiston keskusta-
kampuksella riitti vilskettä, kun
koululaiset ahersivat Tieteen
päivien yhteydessä järjestetyn
Nuorten päivän tapahtumissa.
Hilkka Vähänen
Nuorten omana tiedepäivänä 9. tammikuuta Porthanian yleisömagneettina toimii kemian työpaja, jossa
innostunut hyörinä ei taukoa hetkeksikään. Jokelan yläasteen yhdeksäsluokkalaiset Aino Kotilainen ja
Veera Jäppinen ovat juuri saaneet
valmiiksi polttoaineen vetyautoonsa.
Auton ohjausjärjestelmä herättää ihastusta: kulkupeli osaa aistia
eteensä tulevat esteet ja väistää ne
ilman kauko-ohjausta.
”En jännittänyt, lähteekö se liikkeelle. Me tehtiin kaikki juuri niin
kuin sanottiin, ja kyllähän se silloin
toimii”, Kotilainen kuvailee.
Myös Jäppinen viihtyy tapahtumassa.
”Kemia on aineena tosi kivaa, kun
siinä pääsee itse tekemään kaikenlaisia kokeita.”
Vetypolttokennossa tislattu vesi pilkotaan energialla vety- ja happimolekyyleiksi, minkä jälkeen prosessi
käännetään toiseen suuntaan, ja erotellut kaasut saavat auton liikkeelle.
”Mitä etuja tällaisella autolla on?”,
kysyy pajan ohjaaja Jaakko Tuunanen, kun nuoret ovat onnistuneet
saamaan pienoisautonsa huristamaan
ympäri lattiaa vedyn voimalla.
Hiljaisuuden ja saasteettomuuden
oppilaat arvaavat oitis: kun polttoaineena on vesi, myös päästöiksi jää
pelkkää vettä.
Jatkokysymys kuuluu, miksei vetyautoja vielä käytetä laaja-alaisesti.
”Varmaan ne on liian kalliita”, oppilaat veikkaavat. Jälleen oikein.
18
KEMIA 1/2015
”Vedyn pilkkomiseen tarvittavat
polttokennot eivät ole ihan halpoja”,
Tuunanen toteaa.
”Lisäksi prosessissa on vielä ongelmia. Vedyn pilkkominen vaatii paljon energiaa, ja vetymolekyylit ovat
niin pieniä, että ne helposti karkaavat.
Toisaalta noin 80 prosenttia kaikesta
vedyn polttoon käytetystä energiasta
menee hyötykäyttöön.”
Yliopiston haistelua
Kaikille avoimen tiedetapahtuman
kemianpajaa isännöivät Suomalaisten
Kemistien Seura ja Helsingin yliopiston oppimisympäristö Kemianluokka
Gadolin. Käytännön työtä ohjasivat
yliopiston kemianopettajaopiskelijat.
”Halusimme pajan ohjelmaksi kestävän kehityksen mukaisen kokeen,
jossa on paljon liikettä ja jonka oppilaat pääsevät tekemään omin käsin”,
kertoo Gadolinin koordinaattorina
toimiva Veli-Matti Ikävalko.
”Tällaiset tapahtumat ovat todella
tärkeitä. Tiede tarvitsee sitä, että se
tuodaan lähelle ja popularisoidaan.”
Opettaja Kirsi Goebel ohjastaa
Tiede kiinnosti
tuhansia
Helsingissä 7.–11. tammikuuta
järjestettyjen Tieteen päivien teemana oli tällä kertaa sattuma ja
sen osuus tutkimuksessa.
Helsingin yliopiston päärakennuksessa ja muualla keskustassa
pidetyt luennot vetivät yli 15 000
kuulijaa. Lisäksi tapahtumia seurasi netin välityksellä yli 7 000
henkeä. Tieteen päivät herättivät
vilkasta keskustelua myös Twitterissä ja Facebookissa.
Muiden kaupunkien vuoden
2015 Tieteen päivistä saa tietoa
osoitteesta tieteenpaivat.fi. Helsingissä tapahtuma järjestetään
seuraavan kerran vuonna 2017.
Taivallahden peruskoulun luokkaansa kemianpajalta jo eteenpäin.
”Tämä on hyvä tilaisuus oppilaille
vähän haistella, miltä yliopistossa
näyttää ja kuulostaa”, Goebel sanoo.
Goebelin luokka viihtyi etenkin yhteiskuntasimulaattorissa sekä
kuuntelemassa Ilmatieteen laitoksen
tutkijan Sini Merikallion luentoa
avaruusmatkailun riskeistä. Matkat
kosmokseen kannattavat, sillä riskinsä on myös siinä, ettei avaruuteen
lähdettäisi, Merikallio painotti.
Tutkija odottaa etenkin sitä päivää,
kun Maan asukkaat vihdoin pääsevät
Marsiin.
”Nykyisin lajimme on liian riskialttiissa tilassa, kun olemme kaikki vain
yhdellä planeetalla.”
Pienellä Suomella on yllättävän iso
rooli avaruuden valloittamisessa.
”Me olemme avaruustieteen huipulla. Niin kauan kuin täällä on
asunut ihmisiä, täällä on myös ollut
pimeää, tähdet ja revontulia. Niiden
tarkkailusta meille kasvoi halu tietää
lisää siitä, mitä taivaalla tapahtuu.”
Merikallio korostaa suomalaisten osaavan myös avaruusalusten
suunnittelun. Hiljattain kaukaiselle
komeetalle laskeutunut, osin suomalaisrakenteinen Rosetta-alus luotaa
uutta kotiaan Suomessa suunnitelluilla tutkimusvälineillä.
Myös kemianpaja teki vaikutuksen
niin Goebeliin kuin tämän oppilaisiin.
”Oli kiva nähdä, kuinka sellaisetkin pojat, jotka eivät normaalisti
kouluopetuksesta perusta, juoksevat
ensimmäisinä väkertämään vetyautojen parissa”, opettaja hymyilee.
Päivän vetonauloihin kuuluvat
myös tiedekeskus Heurekan pop up
-esitykset. Yleisö pääsee ihmettelemään sitä, kuinka Kapteeni Vaahtokarkin käy, kun hänet altistetaan tyhjiölle. Vihje: hyvin ei käy.
Lisäksi metsästetään vampyyriapinaa puhallusnuolilla ja opitaan, että
Hilkka Vähänen
Kemianopettajaksi opiskeleva Jaakko Tuunanen (oik.) johdattamassa Jokelan yläkoulun yhdeksäsluokkalaisia vetyauton
saloihin. Tieteen päivien kemianpajassa riitti tungosta.
painovoima vetää nopeasti lentäviä
ja suoraan putoavia kohteita alaspäin
yhtä nopeasti.
Beta voittaa alfan
”On yleinen harhaluulo, että parinhakumarkkinoilla kaikki naiset etsivät
itselleen jonkinlaista alfaurosta.”
Näin sanoo Väestöliiton tutkimusprofessori Anna Rotkirch, joka luennoi kiinnostuneille teineille puolison
valinnan evoluutiopsykologisista ja
sosiologisista erityispiirteistä.
Tutkimukset osoittavat, että kun
haussa on pitkäaikainen kumppani,
halutaankin ”betauros” eli kiltti ja
mukava mies johtavan yksilön taustajoukoista, Rotkirch kertoo.
”Toisin sanoen ihminen, jonka
kanssa synkkaa ja joka on luotettava ja
huumorintajuinen. Kukaan ei tahdo
puolisokseen ailahtelevaa alfaurosta,
joka voi hetkenä minä hyvänsä vaihtaa nuorempaan”, Rotkirch lyttää
yleisön mahdollisten machomiesten
kuvitelmat.
Pitkä parisuhde koostuu kolmesta osasta: seksuaalisesta himosta,
romanttisesta hullaantumisesta ja
kumppanuusrakkaudesta.
Rotkirchin mukaan himoa ja
kumppanuutta on tutkittu jo niin paljon, että niiden kemiat ymmärretään
hyvin. Hullaantuminen on sen sijaan
tutkijoillekin vielä arvoitus.
”On mahdollista, että se on ainutkertaisen merkittävä ihmiselle tyypillinen piirre”, hän sanoo.
”Evolutiivisesti hullaantumisessa
on järkeä. Ihmiset nimittäin elävät
aina yhteisössä. Jotta pitkäaikainen
parinmuodostus onnistuu, on hyödyllistä, että korviaan myöten rakastuneet ihannoivat vain omaa kultaansa ja lakkaavat edes näkemästä
muita potentiaalisia kumppaneita.”
Suomessa partnerinetsintä voi joskus olla käytännön syistä vaikeaa.
”Väestörakenne ja naisten ja miesten suhteelliset osuudet eri kunnissa
vaikuttavat siihen, että kaikille ei
löydy kumppaniehdokkaita yhtä helposti. Suurkaupungeissa naimaikäisiä
miehiä on liian vähän, ja lähes kaikkialla muualla on pulaa naisista.”
Etsiä kuitenkin kannattaa, Suomessakin. Kirjoittaja on vapaa toimittaja.
[email protected]
1/2015 KEMIA
19
UUTISIA
Touko Perko: Nobelisti Artturi I. Virtanen oli
Tieteen suurmies ja tinkimätön
toisinajattelija
Touko Perkon uusi teos nobelisti Artturi I. Virtasesta piirtää
kuvan kunnianhimoisesta tiedemiehestä, taitavasta vaikuttajasta
ja uhmakkuuteen asti tinkimättömästä toisinajattelijasta.
Artturi I. Virtanen (1895–1973)
tavoitteli Nobelin palkintoa määrätietoisesti 1920-luvulta lähtien,
omaansa ja alaistensa työpanosta
säästelemättä. Kun palkinto vuonna
1945 myönnettiin nerokkaasta
rehunsäilöntämenetelmästä, Virtanen oli ollut ehdokkaana yhtäjaksoisesti vuodesta 1933, alusta
alkaen yhtenä varteenotettavimmista.
Juhliva Valio jatkaa
AIV:n viitoittamalla tiellä
Juhlavuottaan viettävä Valio perustettiin vuonna 1905 voinvientiliikkeeksi. Suomalaisten maidontuottajien omistamasta yrityksestä tuli
menestys, sillä voin osuus Suomen
ulkomaankaupasta kasvoi 1900luvun alkupuolella kymmeneen
prosenttiin.
Saavutuksen taustalla oli vahva
näkemys tieteen ja tutkimuksen
merkityksestä liike-elämälle.
”Vain sellainen maa, jonka koko
talouselämä perustuu tieteeseen,
voi saavuttaa ja säilyttää ensimmäisen sijan kansojen välisessä
taloudellisessa taistelussa”, perusteli Valion johtokunta 99 vuotta sitten päätöstään oman laboratorion
perustamisesta.
Vuonna 1921 laboratorion johtajaksi rekrytoitiin nuori tohtori Artturi Virtanen. Loppu on suomalaisen tieteen – ja Valion – historiaa.
Virtasen ura Valiossa jatkui lähes
puoli vuosisataa ja tuotti ainutlaatuisen sadon Suomen kansan
hyväksi. AIV-rehun ansiosta leh-
20
KEMIA 1/2015
mät tuottivat myös talvisin laadukasta maitoa, ja AIV-suolattu vientivoi päihitti kilpailijat kymmenien
vuosien ajan.
Nerokkaat oivallukset sanamukaisesti pelastivat suomalaisia ylitse
vaikeiden aikojen ja loivat vankan
tukijalan maamme kansantaloudelle.
”Mitä uutta tänään?”, Virtasella
oli tapana kysyä tutkijoiltaan, päivästä toiseen.
Tutkimuksesta ja tuotekehityksestä vastaavan johtajan Tiina
Mattila-Sandholmin mukaan
AIV:n perintö elää nyky-Valiossa,
joka tuo vuosittain markkinoille
yli sata uutta tuotetta. Yrityksellä
on paksu patenttisalkku ja parhaillaankin vireillä lähes 200 patenttihakemusta.
”Vaalimme yhä samoja arvoja
kuin Virtanen: sitkeyttä, uteliaisuutta ja intohimoa oppimiseen.
Uusiutuminen tarkoittaa meille jatkuvan kehityksen positiivista kierrettä”, Mattila-Sandholm sanoo.
Näin kertoo historioitsija, dosentti
Touko Perko, jonka suurteos, Otavan
kustantama Mies, liekki ja unelma, julkaistiin Helsingin Sanomatalossa 15.
tammikuuta.
Virtasen syntymästä tuli samana
päivänä kuluneeksi 120 vuotta.
Tapahtuma avasi samalla 110-vuotiaan Valion juhlavuoden.
”Palkinto oli pitkän työn ansaittu
tulos, ei missään tapauksessa mikään
lohtupalkinto sodan hävinneelle
maalle”, Perko sanoo ja korostaa Virtasen poikkeuksellista lahjakkuutta,
kunnianhimoa ja verkottumistaitoa.
”Kun Virtanen vasta 26-vuotiaana
valittiin johtamaan Valion laboratoriota, hän vaati ja sai tilaisuuden
matkustella ja tutustua alansa huippututkimukseen ja -tutkijoihin KeskiEuroopassa ja Ruotsissa. Näin hän
kokosi arvokasta tietoa, rakensi yhteyksiä ja kasvoi Suomen biokemian
isäksi.”
Jäätävät välit
kahteen presidenttiin
Viipurissa syntyneen Virtasen tulisieluinen isänmaallisuus aiheutti
vuosien mittaan päänsärkyä Suomen
johtaville poliitikoille, joiden myötäilylinjaa nobelisti ei voinut alkuunkaan hyväksyä.
Virtanen arvosteli suorasukaisesti
Neuvostoliittoa ja vaati Karjalan
palauttamista. Suomen johto piti tällaisia puheita vaarallisina ja tuomittavina, etenkin kun niiden lausujaa
pidettiin kansallissankarina.
Virtasen välit kahteen myöntyväisyysajan presidenttiin, Juho Kusti
Paasikiveen ja Urho Kekkoseen,
olivat vuosikausia tulehtuneet. Kekkonen jopa yritti syrjäyttää Virtasen Suomen Akatemian johdosta ja
lopulta, kun ei tässä onnistunut, lak-
kauttaa koko akatemian.
Työntekijöitään Virtanen ei päästänyt helpolla. Sunnuntait olivat hyviä
päiviä tieteenteolle siinä missä muutkin.
Tieto Nobelin palkinnosta sentään
hellytti tyytyväisyyttään hehkuneen
Virtasen lupaamaan juhlakahvittelun
humussa alaisilleen ”ihan rokulipäivän”.
Seuraavassa hetkessä hän tosin jo
katui suurpiirteisyyttään.
”Jos Niinivaara kuitenkin jäisi
tekemään sen kaasuanalyysin loppuun, jotta tulisi jotain hyödyllistä
tänäkin päivänä tehdyksi. Mie tuun
kohta katsomaan tuloksia.” Jaakko Martikainen / Valio Oyj
Leena Laitinen
”Virtanen oli myös bisnesmies, joka
myi voisuolan patentin ruotsalaisille
oikeaan aikaan ja hyvään hintaan”,
Touko Perko (oik.) kertoi toimittaja
Unto Hämäläisen haastattelussa.
Valiota edustivat johtaja Tiina MattilaSandholm (punaisessa puserossa) ja
tuore toimitusjohtaja Annikka Hurme.
Verifinille myönnettiin
arvokas tunnustus
Verifinin johtaja
Paula Vanninen
(vas.), Haagin pormestari Jozias van
Aartsen, tohtori
Robert Mathews ja
OPCW:n pääjohtaja Ahmet Üzümcü
muistuttavat
kemiallisen aseen
kieltosopimuksen valvonnan ja
aseistariisunnan
merkityksestä.
OPCW
Suomalaiselle kemiallisen aseen kieltosopimuksen valvontalaitokselle
Verifinille on myönnetty lajissaan
ensimmäinen OPCW-Haag-palkinto
(OPCW-The Hague Award). Palkinto
on tunnustus laitoksen pitkäjänteisestä työstä kemiallisen aseen kieltosopimuksen tavoitteiden saavuttamiseksi.
Palkinnon myönsivät YK:n kemiallisten aseiden kieltojärjestö OPCW ja
hollantilainen Haagin kaupunki, jossa
järjestön päämaja sijaitsee.
Verifin jakoi tunnustuksen yhdessä
australialaisen tohtori Robert Mathewsin kanssa.
Palkinnon luovuttivat OPCW:n
pääjohtaja Ahmet Üzümcü ja Haagin
pormestari Jozias van Aartsen. Verifinin puolesta sen otti vastaan laitoksen johtaja Paula Vanninen.
Palkintotilaisuudessa puhunut
Üzümcü korosti palkittujen avainasemaa neuvoteltaessa ja valmisteltaessa
maailman kattavinta aseiden kieltosopimusta.
OPCW-Haag-palkinto perustet-
tiin OPCW:n vuonna 2013 saaman
Nobelin rauhanpalkinnon varoista.
Palkinto koostuu kunniakirjasta,
mitalista ja 90 000 euron rahasummasta. 1/2015 KEMIA
21
UUTISIA
Suomalaisomisteinen Specta Group
on ostanut Pietarin alueella toimivan
PET-muovipullojen kierrätyslaitoksen.
Pullot jalostetaan laitoksessa hakkeeksi, jonka Specta käyttää raakaaineena omassa PET-pakkausvannetehtaassaan Venäjän Kostromassa.
Pietarilaislaitoksessa on uusi italialainen tuotantokoneisto, jonka avulla
Specta pyrkii nostamaan tehtaan
kapasiteetin tuhanteen tonniin kuukaudessa.
”Spectalle on tärkeää turvata raakaaineen saanti. Tarvitsemme vuosittain
noin 200 miljoonaa PET-pulloa, jotta
pystymme valmistamaan 10 000 tonnia PET-pakkausvannetta”, perustelee
yritysostoa Specta Groupin toimitusjohtaja Erik Helin.
Specta on tätä nykyä Euroopan
suurimpia PET-pakkausvanteen valmistajia. Yhtiön päämarkkinoita
ovat Suomen lisäksi muut Pohjoismaat, Baltian maat, Venäjä, KeskiEurooppa ja Lähi-itä.
Envor Protech toimitti
biokaasulaitoksen Kiinaan
Forssalainen Envor Protech Oy on toimittanut yhdyskuntalietteen käsittelyyn tarkoitetun biokaasulaitoksen kiinalaiseen
Kunmingin kaupunkiin. Etelä-Kiinassa
sijaitseva Kunming on yli kuuden miljoonan asukkaan kaupunki.
Biokaasulaitoksessa käsitellään keskitetysti alueen kahdeksan jätevedenpuhdistamon lietteet, jotka aiemmin johdettiin järveen. Laitoksen kapasiteetti on yli
180 000 tonnia mekaanisesti kuivattua lietettä vuodessa. Envor neuvottelee parhaillaan vastaavien laitosten toimittamisesta
myös muualle Kiinaan.
Luma-verkosto
laajenee
Valtakunnallinen Luma-toiminta laajenee.
Vuonna 2015 Luma-Keskus Suomi -verkostoon liittyvät myös Lapin yliopisto ja Åbo
Akademi. Verkoston laajeneminen vahvistaa luma-aineiden eli luonnontieteiden,
matematiikan, tietotekniikan ja teknologian opetuksen, oppimisen ja harrastuneisuuden tukea erityisesti Pohjois-Suomessa
ja ruotsinkielisen väestön keskuudessa.
22
KEMIA 1/2015
Specta Group
Specta osti muovipullojen
kierrätystehtaan Pietarista
Pietarilaisessa kierrätyslaitoksessa syntyy muovipulloista haketta, joka käytetään
uudelleen pakkausvanteiden
valmistuksessa.
Saksalainen pakkausvanteen valmistusteknologia mahdollistaa sen,
että tuotannossa voidaan käyttää pelkästään kierrätettyä materiaalia. VTT:n mikrobikokoelma
täydentyi kasvisoluilla
VTT:n kantakokoelmaa, johon on
vuodesta 1959 asti tallennettu tärkeitä mikrobikantoja, kuten hiivoja, bakteereita ja homesieniä, on
täydennetty kasvisolulinjoilla.
Jatkuvasti kasvavassa kokoelmassa on tällä hetkellä 15 kasvilajia ja noin 30 kasvisolulinjaa.
Leviä kokoelmaan kuuluu parikymmentä. Ennestään kokoelma
sisältää yli 800 bakteerilajia ja reilut 600 sienilajia.
Kasvit tuottavat monia mielenkiintoisia yhdisteitä, kuten lääkeaineita, hienokemikaaleja ja fla-
Ihosyövän tunnistuslaite
sai kaupallistajan
Revenio Group Oyj on ostanut hyödyntämisoikeudet keksintöön, jonka avulla voidaan löytää varhaiset merkit ihosyövästä.
Innovaatiossa yhdistyvät VTT:n kehittämä
pienikokoinen hyperspektrikamera ja
voriyhdisteitä, joita ei aina ole
taloudellisesti kannattavaa valmistaa kemiallisesti. Yhdisteiden
uuttaminen kasvatetuista tai luonnosta kerätyistä kasveista ei myöskään ole välttämättä järkevää niiden pienten pitoisuuksien takia.
Tutkijat ovat kehittäneet bioreaktorituotantoon sopivia kasvisolulinjoja, joiden avulla yhdisteitä
on mahdollista tuottaa hallitusti ja
optimoiduissa olosuhteissa. Kasvisoluja voidaan hyödyntää myös
insuliinin ja muiden arvokkaiden
proteiinien tuottamiseen.
Jyväskylän yliopiston kehittämä kuvan
analysointitekniikka. Tekniikalla voidaan
myös määrittää hoidettavan alueen laajuus.
Nyt tavoitteena on tuoda nopeasti ja
kustannustehokkaasti ihotautilääkäreiden käyttöön helppokäyttöinen liikuteltava seulontalaite.
Saksalaisjätti BASF juhlii
Puolitoista vuosisataa
kemian kehitystä
BASF täyttää 150 vuotta.
Konsernin Suomen-yksikkö
BASF Oy puolestaan juhlii
kolmekymppisiään.
Kemia on keskeisessä osassa, kun ratkotaan maailman lähitulevaisuuden
kolmea suurta haastetta, energiantuotantoa, ravinnon tuottamista sekä
väestön kiihtyvää kaupungistumista.
Näin uskoo saksalainen kemianjätti
BASF, joka on 150-vuotisjuhlavuotensa kunniaksi nostanut valokeilaan
juuri nämä teemat.
Kemiaa tarvitaan muun muassa
makean veden saannin varmistamisessa, ruuantuotannon tehostamisessa, jätehuollon kehittämisessä sekä
energiansäästössä ja -varastoinnissa,
BASF listaa.
Ratkaisujen kehittämiseksi yhtiö
on avannut interaktiivisen keskustelufoorumin, jossa tutkijat, asiantuntijat ja kansalaiset pääsevät vaihtamaan
ja jalostamaan ideoita yhteisvoimin.
”Olemme vakuuttuneita, että kun
yhdistämme kemian ja muiden alojen osaamisen, löydämme tulevaisuuden suuriin kysymyksiin vastaukset. Yhteiskunnan kannalta ne ovat
ratkaisuja, BASF:n kannalta bisnesmahdollisuuksia”, kiteytti konsernin
toimitusjohtaja Kurt Bock Saksan
Ludwigshafenissa järjestetyssä lehdistötilaisuudessa.
Badische Anilin-und-Soda-Fabrik
eli lyhyemmin BASF aloitti toimintansa vuonna 1865 pienenä väriaineiden valmistajana.
Seuraavaksi käynnistyi ammoniakin valmistus lannoitetuotantoa varten, sitten seurasivat muovit ja vähitellen mitä moninaisimmat kemian
alan tuotteet.
Tätä nykyä suuryhtiön tuotevalikoima ulottuu kemikaaleista, muoveista, toiminnallisista ratkaisuista,
jalosteista ja kasvinsuojeluaineista
öljyyn ja kaasuun, ja konsernin reilut 112 000 työntekijää ovat levittäy-
tyneet kymmeniin maihin ympäri
maailman.
Ludwigshafenista
maailmalle
”BASF on ollut alusta asti kansainvälinen toimija, sillä väriaineita myytiin
heti maailmanlaajuisesti”, Kurt Bock
muistutti.
Jo vuonna 1885 saksalaisfirma
lähetti yhden johtajistaan Kiinaan
etsimään sieltä liiketoimintamahdollisuuksia.
”Siihen aikaan Kiina oli uusi markkina isolta osalta tuntemattomalla
mantereella. Teimme siis todellista
pioneerityötä.”
Tätä nykyä saksalaisyhtiö on Kiinan suurin ulkomainen kemian alan
investoija.
Suomessa konserni on toiminut
vuodesta 1985, joten myös BASF
Oy:lle tulevat täyteen pyöreät vuodet.
”Olemme
konsernin juhlinnassa mukana
samoin innovatiivisuusteemoin kuin muutkin
yksiköt”, kertoo suomalaisyhtiön tiedottaja Iiris
Ponkala-Kauppila.
BASF Oy viettää henkilöstöjuhlaansa elokuussa.
Emokonserni BASF sen
sijaan käynnisti juhlakiertueensa jo tammikuussa.
Muun muassa workshopeja, konferensseja,
ideakilpailuja ja kulttuuritapahtumia tarjoava
kiertue pysähtyy kuuteen
kaupunkiin, Intian Mum-
baihin, Kiinan Shanghaihin, Yhdysvaltain New Yorkiin, Brasilian Sao
Pauloon, Espanjan Barcelonaan ja
matkan päätteeksi Ludwigshafeniin.
Jokaisessa vierailupaikassa keskitytään puimaan yhtä, vierailukohteen
kannalta tärkeää teemaa.
Osana Creator Space -innovaatioohjelmaansa BASF suunnittelee myös
kolmea korkeatasoista tiedeseminaaria, jotka järjestetään Ludwigshafenissa, Chicagossa ja Shanghaissa.
Seminaareissa kohtaavat eri alojen
arvostetuimmat tutkijat nobelisteista
lähtien.
Ajankohtaisia aiheita pohtivat ja
valottavat muun muassa fyysikko Steven Chu, kemisti Jean-Marie Lehn
sekä koeputkievoluution pioneeri
Frances Arnold. Keskusteluihin osallistuvat myös politiikan ja teollisuuden edustajat. Päivi Ikonen
BASF
Maailman suurin kemianyritys
Myös BASF:n valmistamasta
Ultraform-muovista tehty
1970-luvun Playmobilhahmo juhlii konsernin
puoltatoista vuosisataa.
1/2015 KEMIA
23
UUTISIA
Fortum Oyj
St1 ja Fortum rakentavat
geotermisen lämpövoimalan
Kylmää vettä alas, kuumaa vettä ylös. Näin toimii
geoterminen lämpövoimala.
Energiayhtiöt St1 ja Fortum
aikovat rakentaa Suomen ensimmäisen geotermisellä energialla
toimivan koelaitoksen. Lämmöntuotantoon tarkoitettu laitos sijoitetaan Espooseen. Sen
on määrä valmistua vuonna
2016.
”Geoterminen lämpö on
äärimmäisen kiinnostava vaihtoehto päästöttömään lämmöntuotantoon”, sanoo St1:n hallituksen puheenjohtaja Mika
Anttonen.
St1:n laitos hyödyntää maa-
lämpöä, jota saadaan poraamalla kaksi reikää kilometrien
syvyyteen. Toiseen reikään
syötetään vettä, joka nousee kuumentuneena ylös toisesta reiästä. Sen jälkeen maan
uumenissa lämmennyt vesi syötetään lämmönvaihtimen kautta
kaukolämpöverkkoon.
Laitoksen tuottaman energian ostaa Fortum. Fortumin
mukaan vesi on niin kuumaa,
että sitä voidaan käyttää suoraan kaukolämpöön ilman lämpöpumppuja. Meren öljypäästöt
keskittyvät
satamiin
Suomen viranomaisten tietoon tuli
vuonna 2014 noin kolmannes enemmän havaintoja mahdollisista öljypäästöistä merialueilla kuin edellisenä vuonna.
Öljyksi varmistui 68 päästöä, joista
valtaosa oli kuitenkin erittäin pieniä
ja tapahtui sataman tai rannikon tuntumassa. Tapauksesta aloitettiin tutkinta yhteensä 10 tapauksessa.
Öljypäästöt avomerellä ovat sen
sijaan viime vuosina vähentyneet,
kertovat Suomen ympäristökeskus
Syke ja Rajavartiolaitos.
Merialueiden öljypäästöjä tarkkaillaan kansainvälisenä yhteistyönä
satelliittikuvien ja lentovalvonnan
avulla. Kuvista havaitut päästöepäilyt
tarkastetaan aina paikalla.
Rajavartiolaitoksen valvontalentokoneen laitteistoilla öljyn voi havaita
pilvipeitteen läpi ja jopa kymmenien
kilometrien päässä koneen lentoreitistä.
Itämeri on luokiteltu erityisen herkäksi merialueeksi, ja öljyn päästäminen mereen on kielletty. Viranomaiset kehottavat merenkulkijoita
jatkossa kiinnittämään huomiota toimintaansa myös satamissa ja rannikolla. 24
KEMIA 1/2015
Henri Bergius
Helsingin Eteläsatama sijaitsee pääkaupungin ytimessä. Pienelläkin öljypäästöllä
on siksi iso vaikutus.
Laivoille vähärikkinen
polttoaine
Valion maito
uusiotölkkiin
Neste Oilin kehittämä uusi, matalarikkinen laivapolttoaine on tullut markkinoille. Polttoaineen ovat ensimmäisinä
ottaneet käyttöön Tallink Gruppin suomalaisiin satamiin liikennöivät laivat.
Uusi polttoaine sisältää alle 0,1 prosenttia rikkiä, joten se täyttää tammikuun
alusta voimaan astuneen EU:n rikkidirektiivin vaatimukset. Polttoaine alentaa merkittävästi myös laivojen typen ja
hiukkasten päästöjä.
Valio ottaa ensimmäisenä maailmassa
käyttöön kokonaan uusiutuvasta materiaalista tehdyn maitotölkin. Käyttöönotto
on alkanut testivaiheella, joka tehdään
yhtiön Eila-kevytmaitojuomilla. Uusiutuvasta materiaalista valmistetaan kartonkiaihio, aihion sisä- ja ulkopinnalla oleva
muovikalvo, kierrekorkki ja korkin kaulaosa. Kartonki tehdään puukuidusta ja
muovi sokeriruokoteollisuuden sivuvirtana muodostuvasta kasvietanolista.
Elina Hiltunen perusti
Mikä yhdistää kännykkää, suklaavanukasta, vaatteita, meikkejä, kirjoja ja
lentokoneita?
Se, että kaikkien valmistamiseen on
tarvittu keksintöjä, tiedettä ja tutkimusta. Näin kertoo uusi tytöille tarkoitettu nettisivusto Tiedettä tytöille.
Sivuilla esitellään kemiaa, fysiikkaa, maantietoa, biologiaa, lääketiedettä, matematiikkaa, robotiikkaa ja
tähtitieteitä. Lisäksi paikkansa sivustolla ovat saaneet naistutkijat, joiden
työ on muuttanut maailmaa.
Sivut sisältävät myös omat tietolähteensä eri-ikäisille lukijoille. Pienimmille tiedefaneille kolmivuotiaasta
alkaen tieteen arvoituksia avaa Dibitassujen Emmi. Teineille on tarjolla
tietoa muun muassa luonnontieteiden opiskelumahdollisuuksista Suomen korkeakouluissa.
Tieteen ilosanoma
Tyttöjen tiedesivuston perusti ja sitä
ylläpitää kemian diplomi-insinööri,
kauppatieteiden tohtori, tulevaisuudentutkija Elina Hiltunen.
Mistä idea syntyi?
”Huomasin, että alakoululainen
tyttäreni luki innokkaasti perheeseen
tulevia tiedelehtiä”, Hiltunen kertoo.
”Eräänä päivänä tyttö sitten käveli
luokseni ja kysyi, mitä tarkoittaa
Bosen-Einsteinin kondensaatti. Tajusin, että hänellä taitaa olla tutkijan taipumuksia.”
Luonnonvarakeskus
käynnisti toimintansa
Uusi Luonnonvarakeskus Luke on aloittanut toimintansa. Luke syntyi, kun Maa- ja
elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT,
Metsäntutkimuslaitos Metla, Riista- ja
kalatalouden tutkimuslaitos RKTL sekä
maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelut yhdistettiin. Luonnonvarakeskus on
Suomen toiseksi suurin tutkimuslaitos.
Ykkösenä on VTT.
VTT ja Mikes yhdistyivät
osakeyhtiöksi
Teknologian tutkimuskeskus VTT ja Mittatekniikan keskus Mikes ovat yhdistyneet.
Elina Hiltunen
Tyttöjen tiedesivuston
Kuudesluokkalaiset Anni, Emilia ja Heini esittelevät tieteen ja tutkimuksen saavutuksia osoitteessa www.tiedettatytoille.fi.
Kun Hiltunen alkoi pohtia asiaa,
hän oivalsi, ettei tyttöjen polkua tiedeuralle ole tehty mitenkään helpoksi
tai houkuttelevaksi. Tytöille suunnatut lelut ja lehdet ”välttelevät tiedeaihetta tehokkaasti”, kun taas poikien
maailma on pienestä pitäen täynnä
tekniikkaa.
Kahden lapsen – tytön ja pojan –
tutkijaäiti päätti siitä paikasta käynnistää yhden naisen hankkeen, jossa
tehdään tiedettä tutuksi myös tytöille.
Sivuston avulla Hiltunen toivoo
kykenevänsä omalta osaltaan rohkaisemaan tyttöjä tutkimuksen pariin ja
vaikkapa valitsemaan luonnontieteet
ammatikseen.
”Yritän levittää tieteen ilosanomaa
Suomen kaikille tytöille”, Hiltunen
kiteyttää. Samassa yhteydessä VTT:stä tuli osakeyhtiö, jonka toimialana on teknologian soveltava tutkimus ja tutkimustulosten vieminen käytännön hyödyksi. VTT Oy toimii
myös kansallisena metrologialaitoksena.
Lyhenne Mikes säilyy yhtiön aputoiminimenä.
pehmytkudossarkooman ja munasarjasyövän hoitoon. Yhtiö toivoo saavansa
lääkkeelle markkinointiluvan noin viidessä
vuodessa.
Oncosin syöpälääke
etenee Yhdysvalloissa
Suomalaisen Oncos Therapeuticsin kehittämä, tutkimusvaiheessa oleva syöpälääke
Oncos 102 on saanut harvinaislääkestatuksen aggressiivisen keuhkopussinsyövän
hoitoon Yhdysvalloissa, kertoo Mediuutiset.
Statuksen myönsi USA:n lääkeviranomainen FDA. Lääke on aiemmin hyväksytty
Päivi Ikonen
Helsingin yliopisto
viettää juhlavuotta
Helsingin yliopisto juhlii maaliskuussa
perustamisensa 375-vuotispäivää. Juhlaa
vietetään myös Yliopistomuseossa, jonka
näyttely Ajatuksen voimalla kertoo yliopiston tarinan vuodesta 1640 nykypäivään.
Yleisölle on tarjolla muun muassa kävelykierroksia keskustakampuksilla. Juhlavuoden tapahtumiin kuuluu myös elo–syyskuun vaihteessa järjestettävä ajattelun ja
tieteen festivaali Thinkfest.
1/2015 KEMIA
25
VIHREÄT SIVUT • GREEN PAGES
Kysy ensin meiltä • At your service
BANG & BONSOMER GROUP OY
Itälahdenkatu 18 A
00210 Helsinki
PL 93, 00211 Helsinki
puh. (09) 681 081
faksi (09) 692 4174
[email protected]
www.bangbonsomer.com
BASF OY
Tammasaarenkatu 3
00180 Helsinki
puh. (09) 615 981
[email protected]
www.basf.com, www.basf-cc.fi
For qualified milling & mixing
Laadukkaaseen jauhatukseen ja
sekoitukseen
BERGIUS TRADING AB
Käyntiosoite
Itälahdenkatu 2
00210 Helsinki
Postiosoite
PL 124
00181 Helsinki
puh. 040 540 3439
[email protected]
www.bergiustrading.com
Tuotteet ja tuoteryhmät –
Products and Product Groups
Fluidisaattorit – Fluidizers
Jauhaimet – Grinders
Sekoittimet – Mixers
Vihreät sivut
huomataan.
DOSETEC EXACT OY
Vaakatie 37
15560 Nastola
puh. (03) 871 540
faksi (03) 871 5410
[email protected]
[email protected]
www.dosetec.fi
Tuotteet ja tuoteryhmät –
Products and Product Groups
Annostelujärjestelmät – Batching
Systems
Hihnavaa’at – Belt Weighers
Jauheiden ja rakeitten säkitys –
Sacking for Pulver and Granulate
Materials
Laboratoriovaa’at – Laboratory
Balances
Punnitusjärjestelmät – Weighing
Systems
Säiliövaa’at – Tank Weighing
Säkinpurkauslaitteet – Dischargers
for Sack
Säkkien täyttökoneet – Sack Filling
Machines
Vaa’at – Balances & Scales
CHEMATUR ECOPLANNING OY
BAYER OY
Turun toimipiste
Pansiontie 47
PL 415, 20101 Turku
Espoon toimipiste
Keilaranta 12
PL 73, 02151 Espoo
puh. 020 785 21
faksi 020 785 2020
[email protected]
www.bayer.fi
Tuotteet ja tuoteryhmät –
Products and Product Groups
Kasvinsuojeluaineet ja torjuntaaineet – Crop Protection Agents and
Control Substances
Reseptilääkkeet, itsehoitovalmisteet ja välineet diabeteksen hoidon
seurantaan – Prescription Medicines,
Consumer Health Products and Tools
for Monitoring Diabetes Therapy
Teollisuuden raaka-aineet ja kemikaalit – Industrial Raw Materials
and Chemicals
26
BUSCH VAKUUMTEKNIK OY
Sinikellontie 4
01300 Vantaa
puh. (09) 774 60 60
faksi (09) 774 60 666
[email protected]
www.busch.fi
Tuotteet ja tuoteryhmät –
Products and Product Groups
Kompressorit – Compressors
Puhaltimet – Blowers
Pumput – Pumps
Tyhjiöpumput – Vacuum Pumps
Pohjoisranta 11 F
28100 Pori
PL 78, 28101 Pori
puh. (02) 6240 200
faksi (02) 6240 290
[email protected]
www.ecoplanning.fi
Tuotteet ja tuoteryhmät –
Products and Product Groups
Haihdutuslaitokset – Evaporation
Plants
Kiteytyslaitokset – Crystallization
Plants
Happojen talteenottolaitokset – Acid
Recovery Plants
Fosforihapon puhdistus- ja väkevöintilaitokset – Phosphoric Acid
Purification and Concentration Plants
Varaa oma paikkasi Vihreiltä sivuilta!
Uudet tilaukset:
kalevi.sinisalmi@ kemia-lehti.fi
puh. 044 539 0908
[email protected]
puh. 040 827 9778
Tietojen päivitykset:
[email protected]
puh. 040 577 8850
[email protected]
puh. 040 827 9727
KEMIA
Kemi
ELOMATIC OY FOOD &
CHEMICAL ENGINEERING
Itäinen Rantakatu 72
20810 Turku
Logomme
väri on PMS 288 (tumman sininen), joten
puh. (02) 412
411
valitkaa teippilogon väri mahdollisimman lähellä sitä
Mobile: 040 5000427
[email protected]
www.elomatic.com
[email protected]
Muut toimipaikat:
Hatanpäänkatu 1A
33900 Tampere
Vernissakatu 1
01300 Vantaa
Kangasvuorentie 10
40320 Jyväskylä
Kiilakiventie 1
90250 Oulu
Tuotteet ja tuoteryhmät –
Products and Product Groups
Automaatio- ja sähkösuunnittelua
– Automation and Electrification
Design
Energiakonsultointi – Energy
Consulting
Laitesuunnittelua – Unit Operation
Design
Projektipalvelut – EPCM Project
Services
Prosessiautomaatiojärjestelmät –
Process Automation Systems
Prosessisuunnittelua – Process
Design
Tehdassuunnittelua – Plant Design
GEA FINLAND OY
Hiomotie 19
00380 Helsinki
puh. 0207 558 960
faksi 0207 558 969
www.gea-pe.fi
Tuotteet ja tuoteryhmät –
Products and Product Groups
Haihdutinlaitokset – Evaporator
Plants
Homogenisaattorit – Homogenizers
Jäähdytystornit – Cooling Towers
Leijupetikuivaimet – Fluid Bed
Dryers
Spray-kuivurit – Spray Dryers
Tavaramerkit ja edustukset
Trademarks and Representatives
GEA
NIRO
Ratamestarinkatu 13 A
00520 Helsinki
puh. 010 281 8900
[email protected]
www.innovatics.fi
Tuotteet ja tuoteryhmät –
Products and Product Groups
LIMS-järjestelmät – LIMS Systems
FISHER SCIENTIFIC OY
Vihreiden sivujen
nettiversio
UUDISTUI!
• mukana asiakasyritysten logot
• helppokäyttöisellä tuotehaulla
löydät nopeasti etsimäsi
palvelut
Tutustu ja tule mukaan!
kemia-lehti.fi > Vihreät sivut
Iso Roobertinkatu 4-6 A
00120 Helsinki
puh. 09 612 6120
faksi 09 640 575
[email protected]
[email protected]
www.jalopat.fi
Tuotteet ja tuoteryhmät –
Products and Product Groups
Patentin hakeminen ja tavaramerkin
rekisteröiminen – Patent Prosecution and Trademark Protection
Patenttiselvitykset, uutuustutkimukset ja toiminnanvapausselvitykset – Patent Searches,
Novelty Searches and Freedom to
Operate Searches
IPR-strategiapalvelut ja IPR-salkun
hallinnointi – IPR Strategy Services
and IPR Portfolio Management
INNOVATICS
Tavaramerkit ja edustukset
Trademarks and Representatives
InnoLIMS
Ratastie 2
01620 Vantaa
Asiakaspalvelu ja tilaukset:
puh. (09) 802 76 280
faksi (09) 802 76 235
[email protected]
www.fishersci.fi
OY JALO ANT-WUORINEN AB
KALUSTE-PROJEKTIT OY
Pukinmäentie 2
35700 Vilppula
puh. (03) 471 7300
faksi (03) 471 7322
[email protected]
www.kalusteprojektit.fi
Tuotteet ja tuoteryhmät –
Products and Product Groups
Laboratoriokalusteet ja -sisusteet –
Laboratory Fitments and Fittings
Vaakapöydät – Balance Tables
Vetokaapit – Fume Hoods
VIHREÄT SIVUT myös netissä!
IS-VET OY
Kilpivirrantie 7
74120 Iisalmi
puh. (017) 832 31
faksi (017) 832 3570
[email protected]
www.isvet.fi
Tuotteet ja tuoteryhmät –
Products and Product Groups
Analyysivaa’at – Analytical Balances
Kemikaalikaapit – Chemical Cabinets
Laboratoriokalusteet ja -sisusteet –
Laboratory Fitments and Fittings
Laboratoriokemikaalit – Laboratory
Chemicals
Vaa’at – Balances & Scales
Vaakapöydät – Balance Tables
Vetokaapit – Fume Hoods
27
VIHREÄT SIVUT • GREEN PAGES
Kysy ensin meiltä • At your service
METSO AUTOMATION OY
KIILTO OY
Tampereentie 408
33880 Lempäälä
PL 250, 33101 Tampere
puh. 020 7710 100
faksi 020 7710 101
[email protected]
www.kiilto.com
Tuotteet ja tuoteryhmät –
Products and Product Groups
Kiinnityslaastit – Cementitious
Adhesives
Lakat – Lacquers
Liimat – Adhesives
Saumauslaastit – Grouts for Tiles
Seinä- ja lattiatasoitteet – Wall
Plasters and Floor Levellings
Silikonit– Silicones
Valimohartsit – No-Bake Resins
Vedeneristeet – Waterproofing
Membranes
Lentokentänkatu 11
PL 237, 33101 Tampere
puh. 020 483 170
faksi 020 483 171
[email protected]
www.metsoautomation.com
Tuotteet ja tuoteryhmät –
Products and Product Groups
Mittaus- ja säätölaitteet – Instruments for Measurement and Control
Prosessiautomaatiojärjestelmät
– Process Automation Systems
NAB LABS OY
Näytteenotto-, analyysi-, mittausja asiantuntijapalvelut
Upseerinkatu 1
02600 Espoo
puh. 0404 503 100
[email protected]
www.nablabs.fi
PERKINELMER FINLAND OY
Mustionkatu 6
20750 Turku
PL 10, 20101 Turku
puh. (02) 2678 111
faksi (02) 2678 305
www.perkinelmer.com
Asiakaspalvelu:
puh. 0800 117 186
faksi 0800 117 185
[email protected]
Tuotteet ja tuoteryhmät –
Products and Product Groups
Laboratoriolaitteet – Laboratory
Instruments
Laboratoriokemikaalit – Laboratory
Chemicals
Laboratoriotarvikkeet – Laboratory
Consumables
Tavaramerkit ja edustukset
Trademarks and Representatives
CALIPER
CHEMAGEN
NEN
PACKARD BIOSCIENCE
PERKINELMER
WALLAC
METROHM NORDIC OY
Koskelontie 19 B
02920 Espoo
puh. 010 7786 800
faksi 09 8190 5855
[email protected]
www.metrohm.fi
Tuotteet ja tuoteryhmät –
Products and Product Groups
Alkuaineanalytiikka – Analytics of
Elements
Elektrodit – Electrodes
Elohopea-analytiikka – Analytics of
mercury
Ionikromatografit – Ion chromatographs
pH- ja johtokykymittarit – pH and
conductivity measurement devices
Polarografit – Polarographs
Stabiilisuusmittarit – Stability
measurement devices
Spektroskopia – Spectroscopy
Sähkökemian laitteet – Electrochemical equipment
Titraattorit ja annostelijat – Titrators
and dispensers
TOC-analytiikka – TOC Analytics
Voltametrit – Voltameters
28
PANALYTICAL B.V.
Sivuliike Suomessa
Linnoitustie 4B
02600 Espoo
puh.09 2212 580
[email protected]
www.panalytical.com
www.asdi.com
www.oblf.de
Tuotteet ja tuoteryhmät –
Products and Product Groups
Röntgenfluoresenssispektrometrit
(XRF) – X-ray fluorescence spectrometers (XRF)
Röntgendiffraktometrit (XRD) –
X-ray diffractometers (XRD)
Laboratorioautomaatiot – Laboratory
automation systems
Näytteenvalmistus – Sample
preparation
Optiset emissiospektrometrit (OES)
ja lähi-infrapunalaitteet (NIR) –
Optical emission spectrometers
(OES) and near-infrared-equipment
(NIR)
RAMBOLL ANALYTICS
Laboratorio- ja mittauspalvelut
Niemenkatu 73
15140 Lahti
puh. 020 755 611
faksi 020 755 6201
[email protected]
www.ramboll-analytics.fi
Vihreät sivut myös
netissä.
SKALAR ANALYTICAL B.V.
Tinstraat 12
4823 AA Breda
The Netherlands
puh. +31 (0)76 548 6486
faksi +31 (0)76 548 6400
[email protected]
www.skalar.com
Tuotteet ja tuoteryhmät –
Products and Product Groups
Alkuaineanalysaattorit (TOC, TN
nesteille ja kiintoaineille) –
Elemental Analyzers (TOC, TN for
Liquids and for Solids)
Automaattiset märkäanalysaattorit
(CFA, Erillisanalyysit) – Automated Wet Chemistry Analyzers
(Continuous Flow Analyzers (CFA),
Discrete Analyzers)
On-line-tarkkailuanalysaattorit –
On-Line Monitoring Analyzers
Robottianalysaattorit (BOD, COD,
pH, EC, sameus, alkalisuus) –
Robotic analyzers (BOD, COD, pH,
EC, Turbidity, Alkalinity)
VWR INTERNATIONAL OY
SUOMEN LÄMPÖMITTARI OY
Yrityspiha 7
00390 Helsinki
puh. (09) 477 4560
faksi (09) 477 45611
[email protected]
www.suomenlampomittari.fi
Tuotteet ja tuoteryhmät –
Products and Product Groups
Digitaaliset tarkkuuslämpömittarit –
Digital Precision Thermometers
Lasiset lämpömittarit– Glass
Thermometers
Valimotie 9
00380 Helsinki
puh. (09) 804 551
faksi (09) 8045 5200
[email protected]
www.vwr.com
Tuotteet ja tuoteryhmät –
Products and Product Groups
Laboratoriokemikaalit – Laboratory
Chemicals
Laboratoriolaitteet – Laboratory
Equipment
Laboratoriotarvikkeet – Laboratory
Consumables
WACKER-KEMI AB
TANKKI OY
SOFTWARE POINT OY
Metsänneidonkuja 6
02130 Espoo
puh. (09) 4391 320
[email protected]
www.softwarepoint.com
Tuotteet ja tuoteryhmät –
Products and Product Groups
Laboratory Intelligence ratkaisut –
Laboratory Intelligence® Solutions
LIMS-järjestelmät – LIMS Systems
Tavaramerkit ja edustukset
Trademarks and Representatives
LABVANTAGE Medical Suite
LABVANTAGE LIMS
LABVANTAGE Biobanking
WiLab LIMS
LIMSView powered by QlikView
Oikotie 2, 63700 Ähtäri
puh. (06) 510 1111
faksi (06) 510 1200
[email protected]
www.tankki.fi
Tuotteet ja tuoteryhmät –
Products and Product Groups
Fermentorit – Fermenters
Kolonnit – Columns
Painesäiliöt – Pressure Vessels
Reaktorit – Reactors
Sekoitussäiliöt lääketeollisuudelle –
Mixing Vessels for Pharmaceutical
Industry
Säiliöt ja varastointilaitteet –
Containers and Storage Equipment
Tuotteet ja tuoteryhmät –
Products and Product Groups
Kumiteollisuuden erikoiskemikaalit – Special Chemicals for
Rubber Industry
Liimaraaka-aineet – Adhesives Raw
Materials
Maali- ja lakkaraaka-aineet – Paint
and Lacquer Raw Materials
Silikonit – Silicones
Vaahdonestoaineet – Defoamers
Vihreät sivut
huomataan!
TRANSLAND OY
Vapuntie 3 C
07955 Tesjoki
puh. 050 561 2527
faksi (019) 514 619
[email protected]
www.transland.fi
www.kemia-lehti.fi
Vihreät sivut
Box 23015
10435 Stockholm, Sweden
puh. +46 8 5220 5220
faksi +46 8 5220 5221
[email protected]
www.wacker.com
Tuotteet ja tuoteryhmät –
Products and Product Groups
Käännöspalvelut – Translation
services
• Jokaisessa lehdessä.
• Jokaisessa uutiskirjeessä.
• Netissä www.kemia-lehti.fi Vihreät sivut
Lue lisää:
www.kemia-lehti.fi
ilmoittajalle
Varaa paikkasi:
[email protected].
29
VIHREÄT SIVUT • GREEN PAGES
Kysy ensin meiltä • At your service
Tervetuloa Vihreille sivuille!
• Jokaisessa lehdessä
• Jokaisessa uutiskirjeessä
• Netissä www.kemia-lehti.fi > Vihreät sivut
• Hinnat alkaen 950 euroa + alv / koko vuosi
Bonus: Suorapostitus puoleen hintaan!
Haluatko näkyä
ChemBio-numerossa 2/2015?
Suorapostituksella saatte
• uusia asiakkaita ja kauppoja
• tehokkaan väylän kertoa tuotteistanne
• lisää kävijöitä nettisivuillenne
• osallistujia tapahtumiinne.
Huippusuosittu suorapostitus nyt vain 550 euroa
(norm. 1100) + alv Vihreiden sivujen uusille asiakkaille!
Varaa paikkasi Vihreiltä sivuilta 18. helmikuuta mennessä!
Lisätiedot ja varaukset:
Kalevi Sinisalmi, puh. 044 539 0908
[email protected]
Milla Sinisalmi, puh. 040 766 1346
[email protected]
KEMIA
Kemi
Lue lisää Vihreistä sivuista ja suorapostituksista:
www.kemia-lehti.fi > Ilmoittajalle
Irene Sillanpää, puh. 040 827 9778
[email protected]
Kemia-lehden ChemBio-numero lähestyy
Varmista nyt paikkasi ja maksimoi näkyvyytesi!
Kemia 2/2015 ilmestyy 10. maaliskuuta
• ChemBio Finland 2015 -tapahtuman päämedia
• sisältää näytteilleasettajaluettelon
• jaossa Helsingin Messukeskuksen sisäänkäyntien luona 18.–19. maaliskuuta
• lukijoina yli 13 000 ammattilaista ja päättäjää.
Hyödynnä messutarjous!
Varaa ilmoituspaikka ChemBionumerosta 2/2015 – saat samankokoisen ilmoituspaikan puoleen
hintaan numerosta 3 tai 4/2015.
Lue lisää www.kemia-lehti.fi
ja varaa paikkasi 18. helmikuuta
mennessä!
KEMIA
Kemi
Tiedustelut ja varaukset:
Kalevi Sinisalmi, puh. 044 539 0908
[email protected]
Milla Sinisalmi, puh. 040 766 1346
[email protected]
Irene Sillanpää, puh. 040 827 9778
[email protected]
www.kemia-lehti.fi
30
Vihreät sivut
huomataan
Kustannustehokasta näkyvyyttä yrityksellesi!
Jokaisessa painetussa Kemia-lehdessä
Jokaisessa Kemian uutiskirjeessä
Hakupohjaisena osoitteessa www.kemia-lehti.fi
Näin Vihreitä sivuja luetaan:
Näin Vihreät sivut vaikuttavat:
Lisätietoja ja tilaukset: www.kemia-lehti.fi
Kalevi Sinisalmi, puh. 044 539 0908
[email protected]
Irene Sillanpää, puh. 040 827 9778
[email protected]
Leena Laitinen, puh. 040 577 8850
[email protected]
ilmoitustiedot
KEMIA
Kemi
TUTKIMUKSESSA TAPAHTUU
Kroonisille haavoille
saatiin uusi hoitomuoto
MS Patch -järjestelmä stimuloi kroonista haavaa sähköisesti ja kartoittaa haavan
kulloisenkin tilan mittaamalla sen kaikkiaan 16 pisteestä.
tietoa haavan kunnon kehittymisestä”,
kertoo ryhmää johtanut epäorgaanisen kemian tutkijatohtori Mikael Bergelin.
Juuri mittaustietojen ansiosta haavan hoito voidaan räätälöidä nopeasti
sopimaan kulloiseenkin tilanteeseen.
Kroonisista haavoista kärsivät
muun muassa diabetespotilaat ja
Turku Science Park
Suomalaistutkijoiden keksintö koostuu haavakalvosta, johon on painoteknisesti valmistettu elektrodirakenteita, sähköstimulaatiota tuottavasta
elektroniikkayksiköstä sekä mittalaitteesta, joka määrittää haavan tilan.
Nimen MC-Patch saaneen hoitojärjestelmän kehittivät tutkijat Mikael
Bergelin ja Jan-Erik Eriksson Åbo
Akademista, Atte Kekonen Tampereen teknillisestä yliopistosta ja Sami
Kielosto Aalto-yliopistosta.
Tampereen yliopistollisessa sairaalassa Taysissa tehty kliininen koesarja osoitti, että uudella hoitomuodolla on monta etua. Järjestelmän
yksi valtti on, että se stimuloi haavaa
tehokkaasti, mikä nopeuttaa paranemisprosessia.
”Vielä tärkeämpää kuitenkin on,
että mittalaite tuottaa hyvin tarkkaa
Åbo Akademi
Kroonisten haavojen hoitoon
on kehitetty uusi, tehokas
järjestelmä. Se perustuu haavan
sähköiseen stimulointiin ja
hoidon vaikutuksen tarkkaan
mittaamiseen.
Palkinnon parhaasta liikeideasta ottivat MC-Patch-tiimin puolesta vastaan Jan-Erik
Eriksson (vas.) ja Mikael Bergelin. Lauri Koskinen (toinen oikealta) ja Markus Hiienkari saivat oman tunnustuksensa mikrokontrollerin kehittämisestä.
32
KEMIA 1/2015
ikäihmiset. Vaiva on väestön ikääntymisen myötä yleistymässä, mikä lisää
sairaanhoidon taakkaa.
Palkittu keksintö
MC-Patch-järjestelmään uskovat
muutkin kuin sen kehittäjät. Idea
ponnisti joulukuussa 2014 Turku
Science Parkin järjestämän Paras
businesspolku -kilpailun voittoon.
Kisassa palkitaan tutkijoiden, tutkijaryhmien ja yliopistojen sekä korkeakoulujen opettajien yritysideoita
ja innovaatioita, jolla on kaupallistamispotentiaalia.
”Parhaillaan olemme perustamassa
ideamme ympärille startup-yritystä”,
Bergelin kertoo tutkijatiimin jatkosuunnitelmista.
Keksinnön patenttihakemus etenee hänen mukaansa myötätuulessa,
samoin hoitojärjestelmän jatkokehitystyö. Taysissa on käynnistymässä
uusi kliinisten testausten sarja, jossa
tutkitaan menetelmän toimivuutta
ihosiirteiden ja kirurgisten haavojen
sulkeutumisen seurannassa.
”Myös laitteiden kehitystyö jatkuu.
Seuraavaksi tähtäimessä on järjestelmän massavalmistettava prototyyppi.” Päivi Ikonen
Parkinsonin tautia sairastavien suoliston mikrobisto on erilainen kuin
terveillä verrokeilla. Asia ilmenee
Helsingin yliopistossa ja yliopistollisessa sairaalassa tehdystä tutkimuksesta.
”Tärkein havaintomme oli, että
Parkinson-potilailla Prevotellaceaeheimoon kuuluvat bakteerit olivat
selvästi vähentyneet. Tautia sairastavista ei juuri kenelläkään esiintynyt
runsaasti tämän heimon bakteereita,
toisin kuin verrokkiryhmässä”, kertoo
neurologi Filip Scheperjans Hyksin
neurologian klinikasta.
Toinen kiinnostava löydös oli se,
että Enterobacteriaceae-heimon bakteerien määrä suolistossa oli yhteydessä potilaiden tasapaino- ja kävelyongelmien vaikeusasteeseen. Mitä
Scanstockphoto
Suoliston
mikrobistolla
yhteys Parkinsonin
tautiin
Mitä enemmän Parkinson-potilaan suolistossa on enterobakteereja, sitä vaikeammat ovat hänen tasapaino- ja kävelyongelmansa, osoittaa tuore suomalaistutkimus.
enemmän enterobakteereita, sitä hankalammat oireet.
Nyt tutkitaan sitä, onko prevotellabakteereilla mahdollisesti Parkinsonilta suojaava vaikutus ja onko
suolistobakteereilla yhteys taudin etenemiseen ja ennusteeseen.
”Yritämme tietysti myös selvittää,
mihin suoliston mikrobien ja Parkin-
sonin taudin välinen yhteys ylipäänsä
perustuu.”
Tutkijat toivovat myös, että löydösten perusteella voitaisiin ennen pitkää
kehittää testimenetelmä, joka edistäisi
Parkinsonin taudin diagnostiikkaa ja
että lopulta löytyisi keino hoitaa sairautta vaikuttamalla potilaan suoliston mikrobiomiin. Vettä läpäisevät päällysteet
torjuvat kaupunkitulvia
Scanstockphoto
VTT ja sen yrityskumppanit ovat
kehittäneet uusia, vettä läpäiseviä
päällysteitä parkkipaikoille, jalkakäytäville, pihoille ja aukioille.
”Päällysteillä voidaan vähentää kaupunkitulvia, joita muodostuu, kun
hulevesiverkosto ei kykene kerralla
vastaanottamaan rankkasateiden suuria vesimääriä”, kertoo projektipäällikkö Erika Holt VTT:stä.
Uudenlaiset päällysteet ovat tarpeen, koska sateiden odotetaan ilmastonmuutoksen myötä lisääntyvän ja
voimistuvan.
Päällyste koostuu vettä läpäisevästä
pintakerroksesta ja suurihuokosisista
maarakennekerroksista, jotka pidättävät vettä. Pintakerroksen materiaaleiksi sopivat vettä läpäisevä betoni
ja avoin asfaltti sekä betoni- ja luonnonkivipäällysteet, joissa saumojen
tai aukkokohtien materiaali läpäisee
hyvin vettä.
Ratkaisuun voi sisällyttää myös esimerkiksi geotekstiiliä, geoeristeitä
sekä hulevesien putkitus- ja keruujärjestelmiä.
Erityisesti Japanissa ja Yhdysvalloissa läpäisevät päällysteet ovat jo
yleisiä. Euroopassa niitä on käytössä
esimerkiksi Belgiassa ja Saksassa.
Suomalaispäällysteen kehittäjät keskittyivät etenkin materiaalin suorituskykyyn arktisessa ilmastossa, jossa
infrastruktuuri on alttiina jäätymiselle
ja sulamiselle, kelirikoille, routimiselle sekä liukkaudentorjunta-aineille
ja hiekoitushiekalle.
Päällysteitä kokeillaan käytännössä
kevään aikana Espoossa, Helsingissä,
Vantaalla ja Oulussa. Erityisesti Suomen oloihin suunniteltujen päällysteiden on
tarkoitus estää hulevesien aiheuttamia kaupunkitulvia ja
vähentää valumavesiä.
1/2015 KEMIA
33
TUTKIMUKSESSA TAPAHTUU
Oscar Jarama / IIAP
Kaivosten rikkijäte
hyötykäyttöön
Suometsät ovat erilaisia kuin muut Amazonian metsät. Soilla kasvaa tyypillisesti
pieniä ohutrunkoisia puita tai palmuja.
Amazonian suoalue on
huikea hiilivarasto
Amazonian sademetsän laajimmalle
suoalueelle on varastoitunut yli kolme
miljardia tonnia hiiltä. Määrän kartoitti kansainvälinen ryhmä, joka
koostui Turun yliopiston sekä kolmen
brittiyliopiston tutkijoista.
Suoalue sijaitsee tektatonisessa
altaassa, jonka pinta-alaksi ryhmä
laski noin 120 000 neliökilometriä.
Amazonian puihin on jo pitkään
tiedetty varastoituneen runsaasti
hiiltä. Tuoreen tutkimuksen mukaan
hiiltä on kuitenkin eniten soissa.
”Näissä ekosysteemeissä suurin osa
hiilestä ei ole varastoinut puihin vaan
metsänpohjan turvekerrostumiin”,
kertoo tutkija Outi Lähteenoja Turun
yliopistosta. Soiden sisältämästä hiilestä on imeytynyt turpeeseen ehkä
jopa 90 prosenttia.
Yleensä suurin osa trooppisiin
sademetsiin varastoituneesta hiilestä vapautuu takaisin ilmakehään,
kun puut kuolevat ja hajoavat. Soilla
hajoaminen on sen sijaan hyvin
hidasta seisovan veden takia, joten
kasvillisuuteen sitoutunut hiili kerrostuu turpeeksi.
Tutkitut suoalueet ovat suurimmaksi osaksi luonnollisessa tilassa.
Lääkejäämät
häiritsevät kalojen
entsyymitoimintaa
34
KEMIA 1/2015
Jos suot onnistutaan suojelemaan
jatkossakin, voidaan välttää erittäin
suuret hiilipäästöt ilmakehään, tutkijat sanovat. Jätevesistä
löytyy yleisesti diklofenaakkia,
joka on
peräisin
kipugeeleistä.
Scanstockphoto
Jätevesien mukana vesistöihin joutuvista kipulääkejäämistä on haittaa
kaloille, kertoo Turun ja Hampurin
yliopistojen yhteistutkimus.
Kipulääkegeeleissä käytettävä diklofenaakki häiritsee kalojen anaerobiseen aineenvaihduntaan osallistuvan
entsyymin toimintaa sekä vuorokausirytmejä säätelevien geenien luentaa.
Tutkimus osoittaa, että vesien rehevöitymiseen liittyvällä happipitoisuuden laskulla ja ympäristöön joutuvalla
lääkeaineella on yhteisvaikutuksia,
joiden laajuutta ja mekanismeja ei
vielä ymmärretä kunnolla.
Kaivoksissa syntyvät hankalat
rikkiyhdisteet voidaan tulevaisuudessa paitsi käsitellä haitattomiksi myös ottaa hyötykäyttöön.
Tähän tulokseen päädytään
Sulka-tutkimushankkeessa, jota
johti professori Riitta Keiski
Oulun yliopistosta.
Kaivostoiminnassa syntyy sivutuotteena rikkiyhdisteitä, jotka
ilman sopivia käsittelymenetelmiä muuttuvat jätepäästöiksi
ilmaan, maaperään ja vesistöihin.
Sulka-hankkeessa kehitetyillä
menetelmillä rikkiä sisältäviä
yhdisteitä voitiin muuntaa esimerkiksi hyödynnettäväksi formaldehydiksi. Formaldehydiä käytetään yleisesti useiden teollisten
tuotteiden, kuten hartsien, liimojen, maalien sekä pesu- ja puhdistusaineiden, valmistuksessa.
Kaivosvesien sisältämää rikkiä voitaisiin käyttää myös osana
kiinteää, rakentamiseen soveltuvaa materiaalia. Lisäksi sitä
voitaisiin hyödyntää alkuainerikkinä.
Tutkija Jenni Prokkolan mukaan
on mahdollista, että diklofenaakki
heikentää kalojen sopeutumista rehevöityneisiin ympäristöihin.
Ihmistoiminnasta syntyville jätevesipäästöille on ominaista, että ne
sijoittuvat alueille, joilla esiintyy
myös ravinnepäästöjen aiheuttamaa
rehevöitymistä. Rehevöitymisen seurauksena vesistöissä esiintyy yleisesti
hypoksiaa eli vähähappisuutta, mutta
hypoksian ja kemikaalipäästöjen
yhteisvaikutuksia kaloille on tutkittu
varsin vähän. VTT on kehittänyt menetelmän,
jonka avulla härkäpavusta syntyy
proteiinipitoista leipää ja gluteenitonta pastaa.
Mekaanisen fraktioinnin ja bioprosessoinnin yhdistävän tekniikan
avulla härkäpapua voidaan käyttää
myös muiden elintarvikkeiden ainesosana.
Härkäpapuleipä on aistittavilta
ominaisuuksiltaan, rakenteeltaan
ja väriltään parempaa kuin esimerkiksi maissi-, riisi- ja soijajauhoista
leivottu. Härkäpapujauhosta tehty
pasta puolestaan näyttää ja maistuu
samalta kuin tavallisesta durumvehnästä tehty.
Härkäpavun proteiinipitoisuus on
jopa 25–35 prosenttia eli kaksi kertaa
suurempi kuin vehnällä. Papu sisältää myös runsaasti vitamiineja, mineraaleja, ravintokuitua ja bioaktiivisia
yhdisteitä. Suomalaisessa ruokapöydässä härkäpapu on aliarvostettu
harvinaisuus, joka tätä nykyä päätyy
pääasiassa rehuksi. VTT:n leipä leivottiin
70-prosenttisesta
härkäpapujauhosta.
Pasta voidaan
tehdä pelkästä
härkäpavusta.
Kun ilmasto lämpenee, maapallon
vehnäsato kutistuu.
Antonin Halas
Ilmastonmuutos
syö vehnäsatoja
Metsämustikalla on tutkitusti
monia terveysvaikutuksia.
Scanstockphoto
Mustikka ehkäisee
rasvaisen ruuan haittoja
Mustikan syöminen vähentää runsasrasvaisen ruokavalion haittoja. Asia
selvisi Itä-Suomen yliopiston tutkimuksessa.
Mustikka vaikutti tutkimuksessa
suotuisasti sekä verenpaineeseen
että ravitsemusperäisiin tulehdusvasteisiin. Kohonnut verenpaine ja
matala-asteinen tulehdustila ovat
usein lihavuuteen liittyvien sairauksien taustalla.
Tutkimuksessa syötettiin hiirille
runsasrasvaista rehua kolmen kuukauden ajan. Osalla eläimistä rehu
sisälsi myös mustikkaa.
Rasvaista rehua syöneet jyrsijät
lihoivat merkittävästi. Lisäksi niillä
ilmeni haitallisia muutoksia sokerija rasva-aineenvaihdunnassa, tulehdustekijöissä ja verenpaineessa.
Mustikkaa saaneilla hiirillä rehun
Scanstockphoto
Härkäpavusta syntyy
leipää ja pastaa
tulehdusta lisäävä vaikutus oli pienempi ja tulehdussolujen toimintaa
tukevia T-soluja vähemmän. Myös
hiirten verenpaine oli matalampi. Maailman vehnäsato pienenee tulevaisuudessa kuusi prosenttia jokaista
maapallon keskilämpötilan kohonnutta astetta kohti.
Tämä selviää kansainvälisestä tutkimuksesta, johon osallistui Suomesta Luonnonvarakeskus.
Jos ilmaston lämpenemiseen ei
sopeuduta ajoissa, yhden asteen
nousu pudottaa vehnäsatoja 42 miljoonaa tonnia. Määrä vastaa neljännestä maailman nykyisestä vehnäkaupasta.
”Lisäksi vehnäsadot vähenevät todennäköisesti enemmän kuin
aiemmin on ajateltu, ja vähennyksiä
on odotettavissa arvioitua aiemmin,
jopa pienen lämpötilannousun jälkeen”, huomauttaa Luonnonvarakeskuksen professori Reimund Rötter.
Ainutlaatuisessa tutkimusjärjestelyssä tutkijat 14 maasta vertasivat
vehnän kasvua simuloivien mallien
tuloksia kokeellisiin tuloksiin, joissa
oli mukana niin keinolämmityskokeita kuin kenttäkokeita useilla kasvupaikoilla.
Satomalleja oli testattavana 30 erilaista. Kenttäkokeissa kasvukauden
keskilämpötila vaihteli 15:stä 26 celsiusasteeseen.
Tutkijoiden mukaan ilmastonmuutoksen aiheuttamia riskejä voidaan
pienentää kehittämällä paremmin
lämpöä sietäviä vehnälajikkeita. Tutkimuksen tulokset julkaistiin Nature
Climate Change -lehdessä. 1/2015 KEMIA
35
ULJAS UUSI BIOTALOUS
Sarja esittelee suomalaisen biotalouden osaamistarinoita.
Bioruukissa jalostetaan
Biomassoista bisnestä
Fortum Oyj
Fortumin Joensuun laitoksessa
syntyy puupohjaista bioöljyä
VTT:n kehittämällä pyrolyysiteknologialla.
VTT:n uusi tutkimus- ja
pilotointikeskus Bioruukki
keskittyy biomassojen teolliseen
prosessointiin.
Maija Pohjakallio
Maaliskuussa käynnistyvässä VTT:n
Bioruukissa tutkitaan ja kehitetään
metsä- ja maatalouden, teollisuuden
ja yhdyskuntien biomassojen prosessointia. Tutkijoiden erityisen mielenkiinnon kohteena on teollisuuden
sivuvirtojen ja yhdyskuntajätteiden
hyödyntäminen.
”Bioruukin tavoitteena on nopeuttaa biotalouden innovaatioiden kaupallistamista”, kertoo Anu Kaukovirta-Norja, VTT:n Luonnonvara- ja
ympäristöratkaisut -liiketoimintaalueen operatiivinen johtaja.
Biomassoihin pohjautuvien uusien
tuotteiden kaupallistamisessa avainasemassa on pilotointi eli prosessin
skaalaus laboratoriomitasta kohti
teollista tuotantoa. Bioruukissa keskitytään juuri siihen.
Keskus palvelee paitsi VTT:n omaa
36
KEMIA 1/2015
tutkimusta myös elinkeinoelämää.
Yritykset voivat hoitaa pilotointinsa
Bioruukin prosessilaitteistoilla ja
siten välttyä oman pilottilaitteiston
rakennuskuluilta. Halutessaan asiakas voi myös täydentää kokonaisuutta
omilla operaatioillaan.
”Bioruukin ansiosta voimme palvella teollisuutta entistä kokonaisvaltaisemmin”, Kaukovirta-Norja sanoo.
”Emme tarjoa yrityshautomon
tyyppistä toimintaa, mutta olemme
avoimia erikokoisille yrityksille ja erilaisille yhteistyökuvioille.”
Kaukovirta-Norjan mukaan kyselyjä Bioruukin palveluista on jo saapunut paitsi eri puolilta Eurooppaa
myös Koreasta ja Yhdysvalloista asti.
Kohti vihreän teollisen
kemian keskusta
Bioruukin 8 000 neliön tilat sijoittuvat Espoon Kivenlahteen entiseen
painotaloon. VTT:n suunnitelmien
mukaan Kiviruukin teollisuusalueelle on vuoteen 2016 mennessä nousemassa kokonainen vihreän teollisen
kemian keskus.
Kun Bioruukissa tätä nykyä työs-
kentelee kymmenkunta henkeä, lähivuosina määrän lasketaan nousevan
noin neljäänkymmeneen.
”Yhdessä läheisen Otaniemen yksikön kanssa Bioruukki muodostaa
jatkossa kokonaisuuden, joka kattaa
koko innovaatioketjun”, KaukovirtaNorja kuvailee.
Otaniemessä VTT-läisiä toimii
kaikkiaan lähes 1 700 henkeä, joista
nelisensataa on biotalouteen keskittyviä asiantuntijoita.
Alkuvaiheessa Bioruukissa keskitytään Kaukovirta-Norjan mukaan
biomassan kaasutukseen sekä pyrolyysiin. Molemmat perustuvat biomassan hajoamiseen kuumennettaessa.
VTT kehittää esimerkiksi biopohjaisen vedyn ja synteesikaasun valmistusta puubiomassasta. Perusteknologia ei ole uutta, mutta tavoitteena
on tehdä siitä kannattavaa yksinkertaistamalla prosesseja ja parantamalla
tuotannon hyötysuhdetta.
Synteesikaasusta voidaan valmistaa muun muassa metanolia ja
hiilivetyjä ja niistä edelleen erilaisia kemian tuotteita ja materiaaleja,
kuten muoveja. Esimerkiksi biometanolin hajautetun valmistuksen
saaminen kannattavaksi olisi todellinen biotalousinnovaatio.
Pyrolyysissä biomassasta lämmityksen yhteydessä muodostuneet
kaasut tiivistetään bioöljyksi. Fortum
valmistaa Joensuussa puuperäistä
bioöljyä sähkön ja lämmön tuotantoon VTT:n patentoimalla nopeapyrolyysiteknologialla. VTT:n uusissa
hankkeissa tutkitaan bioöljyn jalostamista muun muassa liikennepolttoaineeksi. Kirjoittaja on kemian tekniikan tohtori ja
Kemianteollisuus ry:n asiamies.
[email protected]
REACH RAKENTUU
Asiantuntijat kertovat palstalla kemikaalilainsäädännön etenemisestä ja vaikutuksista.
Aikataulut allakkaan
lisessä kuvantamisessa ja aurinkokennoissa käytetty galliumarsenidi.
REACH-LUPAMENETTELY ottaa
seuraavan askeleensa 21. helmikuuta.
Silloin EU-markkinoilta poistuvat käytännössä kokonaan neljä laajasti käytettyä ftalaattia BBP, DEHP, DIBP ja DBP.
Tähän mennessä vain kaksi yritystä on
saanut komissiolta luvan jatkaa omaa
erityistä käyttöään helmikuun aikarajan
jälkeen.
Poikkeuksena markkinoilla säilyvät
näitä ftalaatteja sisältävät lääkevalmisteiden pakkaukset, kuten sairaaloissa
nestetasapainon palauttamiseen käytettävät tippapussit ja -letkut.
Joihinkin keskeisiin sairaalakäyttöihin
ei korvaavaa tuotetta olisi vielä saatavillakaan. Markkinoilta puuttuvat toistaiseksi esimerkiksi verensiirtoihin sopivat
korvaavat veripussit. Niiden tuotekehitystyötä tehdään EU-rahoitteisessa PVC
Free Blood Bag -projektissa, jossa on
mukana myös suomalaisia osaajia.
KEMIKAALIVIRASTO ECHA kerää
sidosryhmänsä koolle 27. toukokuuta.
Heti perään 28.–29. toukokuuta Helsinki Chemicals Forumissa keskustellaan kemikaalisääntelystä ja sen vaikutuksista pitemmällä tähtäimellä.
Tänä vuonna foorumin teemoina ovat
vuoden 2020 jälkeiset kemikaaliturval-
Fotoluks
VUODEN JÄLLEEN vaihduttua on
itse kunkin hyvä katsoa eteenpäin ja
merkitä kalenteriinsa alkaneen vuoden
tapahtumat ja aikarajat.
Euroopan komissio julkaisi joulukuussa listan vuonna 2015 voimaantulevasta kemikaalilainsäädännöstä ja
muutoksista asetusliitteisiin. Komission
viesti tuli tarpeeseen, sillä alkuvaiheen
Reach-rekisteröintien ja CLP-luokitusten
pohjalta on nyt seurattavana entistä
enemmän aineryhmä- ja ainekohtaisia
jatkoprosesseja.
Reach-asetuksen myötä astui heti
tammikuussa voimaan kahdeksan uutta
ainekohtaista rajoitusta. Lähinnä teollisuusprosesseissa käytettyjä, CMR-vaaraominaisuuksiensa vuoksi rajoitettuja
aineita saa tuoda markkinoille yleiseen
kulutukseen enää pitoisuusrajojen puitteissa.
Näihin aineisiin kuuluu esimerkiksi
optisessa tiedonsiirrossa, lääketieteel-
lisuustavoitteet, GHS-prosessin nopeuttaminen, toimitusketjukommunikaation
parantaminen tuotteisiin sisältyvien
kemikaalien osalta, korvaavien kemikaalien arviointi sekä vaaraominaisuuksien
huomiointi tuotekehityksessä.
Vuoden suurin savotta lienee se, että
1. kesäkuuta mennessä siirrytään yksinomaiseen CLP-aikaan myös seosten luokitusten ja merkintöjen osalta.
Käytännössä esimerkiksi monien
maalien, pesuaineiden ja teollisten
seosten merkinnät menevät uusiksi.
Sama aikaraja CLP:n soveltamisessa on
voimassa myös erikseen säännellyille
aineryhmille, kuten biosidivalmisteille.
Monelle biosidivalmisteiden valmistajalle vuoden tärkein päivä on 1. syyskuuta. Sen jälkeen valmisteeseen saa
käyttää vain tehoaineita, joiden tuottajat ovat kemikaaliviraston ylläpitämällä
Artikla 95 -listalla. Valmisteiden valmistajakin voi hakea listalle, mutta prosessi
on kallis, koska se edellyttää käyttöoikeuden hankkimista tehoaineen tietoaineistoon.
TAPAHTUMIEN OHESSA jatkuu
pienivolyymisten aineiden Reach-rekisteröintityö, jossa erityisesti päärekisteröijät ovat aktivoituneet.
Erotuksena aikaisempiin rekisteröintiaikarajoihin konsortiot ovat pienempiä ja kevyemmin organisoituja. Lisäksi
aineiden lähtötiedot ovat usein vähäisemmät, joten tarvittava valmistautumisaika onnistuneeseen rekisteröintiin
voi olla pitkä.
Tuttujen isojen perusprosessien rinnalla kulkee alati kasvava määrä ainekohtaisia arviointeja, valituksia, rajoituksia ja lupamenettelyjä.
Vuoteen 2020 mennessä arvioidaan ja
jaetaan eri prosesseihin yhteensä noin
400 erityistä huolta aiheuttavaa ainetta.
Monen aineen kohdalla käytännön korvattavuus on kuitenkin vielä kysymysmerkki. Riku Rinta-Jouppi
[email protected]
Riku Rinta-Jouppi on
partneri REACHLaw
Oy:ssä.
1/2015 KEMIA
37
NÄKÖKULMA
SILLOIN ENNEN
Kemia-Kemi 1–2/1980
Keski-Suomen Kemistiseuran
ekskursio Tukholmaan
Kemia-lehden
kolumnisti Anja
Nystén on kirjoittanut
kirjat Kemikaalikimara
ja Kemikaalikimara
lapsiperheille (Teos
2008 ja 2013). Hän
pitää blogia osoitteessa www.kemikaalikimara.blogspot.com.
Metsään menossa?
MITÄ YHTEISTÄ on Skotlannin Ylämailla, Yhdysvaltain Coloradossa sijaitsevalla Mesa Verdellä, Pääsiäissaarilla ja Tšehovin Vanja-enolla?
Skotlanti on tunnettu nummistaan. Ne eivät kuitenkaan ole luonnonvaraisia vaan ihmisen aikaansaamia.
5 000 vuotta sitten alue oli metsien peitossa. Maanviljely, laiduntaminen ja puutavaran käyttö veivät Ylämaiden metsät.
Pohjois-Amerikassa nykyisen Coloradon osavaltion
alueella anasazi-intiaanit rakensivat muinoin kivisiä
asumuksiaan luoliin ja kallionkielekkeiden alle.
1300-luvun alussa anasazit jättivät alueen. Maissin,
papujen ja muiden kasvien viljely ei enää onnistunut
köyhtyneessä maaperässä. Lisäksi he olivat hävittäneet seudun metsät.
IHMINEN SAAPUI Tyynenmeren Pääsiäissaarille
900-luvulla. Kuudessasadassa vuodessa hän onnistui
tuhoamaan saarten metsät kokonaisuudessaan. Kaikki
puulajit kuolivat sukupuuttoon.
Pääsiäissaarelaiset raivasivat metsiä viljelysmaaksi.
Puuta käytettiin myös rakentamiseen, kanootteihin ja
polttohautaamiseen. Puiden häviäminen lisäsi eroosiota, pienensi satoja ja johti lopulta kulttuurin romahdukseen.
Helsingin teattereissa pyörii näytelmä Vanja-eno,
jonka Anton Tšehov kirjoitti vuonna 1899. Näytelmässä lääkäri Astrov on maailmanparantaja ja luonnonsuojelija. Tohtori murehtii suuresti metsien tilaa
ja puiden liikahakkuuta.
ETELÄ-AMERIKAN Amazonasin ja Kaakkois-Aasian
sademetsien kutistumisesta on oltu huolissaan jo pitkään. Afrikassa esimerkiksi Ugandan metsien arvioidaan katoavan vuoteen 2050 mennessä. Ilmastonmuutosta pyritään hillitsemään lisäämällä bioenergian
eli puun käyttöä.
Historian valossa mieleen tulee väkisinkin kysymys,
olemmeko menossa aivan metsään. Siis jollei sitä ole
hakattu pois. Anja Nystén
[email protected]
38
KEMIA 1/2015
Keski-Suomen Kemistiseuran v. 1979 ulkomaanekskursion kohteina olivat Karolinska Institutet, Tukholman
Yliopiston Arrhenius laboratorio, LKB-produkter Ab,
Svenska Tobaks Ab ja Träforsknings Institutet Tukholmassa.
Ensimmäinen vierailukohteemme oli Karolinska
Institutet, johon tutustuimme Tuula Thunbergin johdolla. Jyväskylän
yliopiston Kemian laitoksellahan on meneillään jatkuvasti yhteistyötä
Karoliinisen instituutin kanssa ja monelle meistä oli sen vuoksi
mukava nähdä sikäläiset laitteet ja tilat.
Tukholman Yliopiston Arrhenius laboratorio suorastaan
mykisti meidät avaralla arkkitehtuurillaan jota yhdessä sikäläisen hallinnollisen johtajan kanssa esitteli meille apulaisprofessori Jozef Kowalewski. Saimme jonkinlaisen yleiskuvan siitä,
millainen on todella hyvin suunniteltu laboratorio.
Kemia-Kemi 1/1990
Oulun yliopisto tunnin
maailman huomion keskipisteenä
Pääsihteeri Mihail Gorbatshov
ja rouva Raisa Gorbatshova
vierailivat Oulussa 27.10.1989.
Oulu oli valittu pääkaupungin
ulkopuoliseksi tutustumiskohteeksi vieraiden omasta
toivomuksesta; he halusivat tutustua Teknologiakylään sekä Oulun yliopistoon. Tasavallan presidentti
Mauno Koivisto ja rouva
Tellervo Koivisto olivat vierailulla mukana.
Rehtori L. Kalevi Korhonen esitteli lyhyesti yliopistoa ja sen toimintaa.
Lisäksi yliopiston aulaan
oli järjestetty viiden eri alan tutkimusten esittelyt. Kemian
laitokselta esittelijöiden joukossa oli professori Erkki Rahkamaa, joka esitteli kemiallisen aseen valvontaprojektia. Isäntien
joukkoon kuului myös epäorgaanisen kemian professori Lauri
H. J. Lajunen luonnontieteellisen tiedekunnan dekaanina. Esittelyiden jälkeen nautittiin päiväkahvit.
Naiset ja kemia
Sarja kertoo merkittävistä naiskemisteistä, joiden uraa esitellään European Women in Chemistry -kirjassa.
Elizabeth Rona
ja salainen tehtävä
Elizabeth Rona lähti pakoon
natseja ja joutui mukaan
Yhdysvaltain huippusalaiseen
ydinaseprojektiin.
Sisko Loikkanen
Kun unkarinjuutalainen kemiantutkija Elizabeth Rona vuonna 1941
pakeni natsimiehitystä Itävallasta
Yhdysvaltoihin, hänellä oli viemisinään terveisiä jo aiemmin maanpakoon joutuneille kollegoille.
Hänen hämmästyksekseen muun
muassa Enrico Fermi ja Leo Szilard
käänsivät kuitenkin ystävälleen heti
selkänsä. Syynä oli, että FBI epäili
tulokasta vakoojaksi ja tarkkaili tiiviisti muitakin maahanmuuttajia.
Unkarilaispakolainen onnistui
saamaan opettajanpaikan washingtonilaisesta collegesta. Siellä hän
vastaanotti jonkin ajan kuluttua salakirjoitetun sähkeen Rochesterin yliopistosta, joka halusi tietoja Ronan
taitamasta poloniumin eristysmenetelmästä.
Pian hänen ovelleen ilmestyi vaitelias mies ja antoi ohjeet työhön, jonka
Rona arvasi liittyvän sotatoimiin.
Urakan valmistuttua amerikkalainen
virasto halusi ostaa tutkijalta tämän
”reseptin”. Rona kieltäytyi rahasta ja
paljasti menetelmän yksityiskohdat
ilmaiseksi.
Hän ei kuitenkaan saanut tietää
osallistuneensa juuri USA:n salaiseen Manhattan-projektiin, jonka
tavoitteena oli atomipommin kehittäminen. Sitäkään Rona ei aavistanut,
että hankkeen tutkijaryhmässä New
Mexicon autiomaassa puursivat myös
Enrico Fermi ja Leo Szilard.
Elizabeth Rona työskenteli kuudessa
maassa ja kymmenissä tärkeissä hankkeissa.
jossa hän selvitti uraanin, toriumin ja
aktiniumin hajoamisketjuja meriolosuhteissa.
Tuohon aikaan ei vielä ymmärretty
radioaktiivisten aineiden vaarallisuutta. Ronalla saattoi kuitenkin olla
asiasta käsitys, sillä hän pyysi instituutin johdolta käyttöönsä kaasunaamareita. Pyyntö herätti suurta
hilpeyttä, mikä ei lannistanut Ronaa,
joka meni ja osti naamarit itse. Ostos
ehkä pelasti hänen henkensä.
Kun Radium-instituutti tarvitsi tutkimuksiinsa poloniumia, Rona lähti
Pariisin Curie-laboratorioon. Siellä
hänelle opetti poloniumin eristyksen
Irène Joliot-Curie, Marie ja Pierre
Curien nobelistitytär. Ennen lähtöään Atlantin taa Rona ehti työskennellä myös Norjassa.
Työtä loppuun asti
Kaasunaamari pelasti
Budapestissa vuonna 1890 syntynyt Elizabeth Rona suoritti tutkintonsa kotikaupungissaan, jossa hän
aloitti tutkimuksensa yhdessä tulevan
kemian nobelistin György Hevesyn
kanssa. Kaksikko kehitti radioaktiivisten merkkiaineiden ensimmäisiä
sovelluksia.
Muiden tutkijoiden yritettyä turhaan Rona onnistui todentamaan
uuden, nykyisin torium-231:nä tunnetun isotoopin olemassaolon.
Ensimmäisen maailmansodan
(1914–1918) päätyttyä Rona siirtyi
Berliiniin, jossa hän yhteistyössä toisen tulevan nobelistin Otto Hahnin
kanssa erotti uraanimalmista torium230:tä.
Vuonna 1924 Rona kutsuttiin
wieniläiseen Radium-instituuttiin.
Sen tutkijana hän teki 12 matkaa
ruotsalaiselle Bornön kenttäasemalle,
Elizabeth Ronan Manhattan-projektille antama apu turvasi hänen asemansa uudessa maassa. Hän kotiutui Yhdysvaltoihin hyvin ja jäi sinne
pysyvästi.
Toisen maailmansodan (1939–
1945) jälkeen Rona työskenteli maan
huomattavimmissa alan tutkimuslaitoksissa, ensin Argonnen kansallisessa laboratoriossa ja sitten Oak
Ridgen ydintutkimuksen instituutissa, josta hän jäi eläkkeelle.
Vapaalla olo ei kuitenkaan kauan
viehättänyt. Sen sijaan Rona aloitti
vielä kerran uuden uran kemian professorina Miamin yliopiston meritutkimuksen instituutissa. Tutkijan pitkä ja aktiivinen elämä päättyi
91-vuotiaana vuonna 1981. Kirjoittaja on kemian diplomi-insinööri
ja tiedetoimittaja.
[email protected]
1/2015 KEMIA
39
Mallinnus avaa
Jään salaisuuksia
Laskennallinen mallinnus
on paljastanut tutkijoille aivan
uusia veden ja jään ominaisuuksia. Aalto-yliopiston
ryhmä selvitti sen avulla
jääkuutioarvoituksen, jota
tiedeyhteisö oli pähkäillyt
yli puolitoista vuosisataa.
dollisimman kauan. Lanka liikkuu
tämänkin vaiheen aikana, joten langan yläpuolelle muodostuu tyhjä jäätön alue.
Lopulta vesi ohittaa langan purskahduksenomaisesti, täyttää tyhjän
tilan ja jäätyy. Tapahtumaketju uusiutuu, joten langan liikkuminen tapahtuu nykäyksittäin.
Monimuotoinen kitka
Jari Koponen
Lanka, jonka päissä on painot, kulkee jääkuution läpi sitä kuitenkaan
halkaisematta. Kuinka ihmeessä se
on mahdollista?
Koe esitettiin vuonna 1860, josta
lähtien tutkijat eri puolilla maailmaa
ovat pohtineet ilmiön salaisuutta.
Nyt yli 150 vuoden pähkäily on vihdoin ohi. Arvoituksen ratkaisi Aaltoyliopiston professorin Tapio Ala-Nissilän vetämä tutkijaryhmä.
Otaniemeläistutkijat selvittivät
ilmiön toiminnan atomitasolla kiitos
uuden, kolmiulotteisen MB (Mercedes-Benz) -simulointiohjelman,
jonka Ala-Nissilän ryhmä kehitti
yhteistyössä professorien Adam Fosterin ja Mikko Karttusen tutkimusryhmien kanssa.
Simuloinnissa tutkijat asettivat jään
päälle nanolangan. Lankaan kohdistuvan tietyn, vähäisen rajavoiman jälkeen lanka alkaa kulkeutua jään läpi.
Sen saavat aikaan jääpinnan epäjärjestäytyneisyys ja langan aiheuttama
paine, jotka sulattavat jäätä.
Jatko riippuu siitä, onko lanka hydrofiilinen vai hydrofobinen.
Hydrofiilisen eli vesihakuisen langan koko pinta kostuu pienestäkin
vesimäärästä, ja sulanut vesi pääsee
kulkemaan langan ohi. Sen jälkeen se
jäätyy uudestaan langan yläpuolella.
Langan liike on jatkuvaa ja tasaista.
Vettä hylkivä hydrofobinen lanka
taas muodostaa eteensä suuren sulaveden alueen, sillä vesimolekyylit
pyrkivät välttämään pintaa mah40
KEMIA 1/2015
H2O on bruttokaavaltaan yksinkertaisimpia molekyyleja, mitä olla voi.
Ominaisuuksiltaan vesi on kuitenkin
kaikkea muuta kuin yksinkertainen.
Veden ominaisuuksien laskennallinen mallintaminen on siksi hyvin
hankalaa, ja sama koskee veden kiinteää muotoa jäätä.
Tutkijat ovat kehittäneet lukuisia,
eri lähtökohdista rakennettuja malleja, joiden laskennallinen raskaus
eli tarvittavan tietokonekapasiteetin
tarve vaihtelee. Kulloinkin käytettävä
malli joudutaan valitsemaan kohteen
mukaan, sillä kaikkiin tapauksiin
sovellettavia malleja ei ole.
Jään pinnan keskeinen ominaisuus
on sen liukkaus. Sen selittämisessä
joudutaan tekemisiin kitkan kanssa,
johon Ala-Nissilän ryhmä on paneutunut pitkään.
”Kitka on hyvin monimutkainen
ilmiö. Ei ole olemassa yleiskäyttöistä
teoriaa kitkasta, vaan tilanteet täytyy
tutkia tapauskohtaisesti”, Ala-Nissilä
kertoo.
Ryhmä on viimeksi selvittänyt kitkan vaikutusta kahden toistensa suhteen liikkuvan jääpinnan tapauksessa.
Tutkimus on ensimmäinen tilanteesta
tehty atomitason simulaatio.
Jään pinta on luonnostaan epäjärjestynyt, sillä jään säännöllinen kiderakenne rikkoutuu pinnalla. Tällöin
pintamolekyylit ovat heikommin
sitoutuneita, ja niillä on suurempi
liikkuvuus.
Ryhmä selvitti, kuinka lämpötila,
paine ja pintojen liikenopeus vaikuttavat pintojen välille syntyvään epä-
järjestäytyneen tai sulan kerroksen
paksuuteen. Tämä puolestaan vaikuttaa systeemissä vallitsevaan kitkaan.
Simulaatiota vastaava käytännön
tilanne on jäätiköissä, joiden jää on
taipuisaa ja kerroksellista. Kerrokset
voivat liikkua toistensa suhteen. Jäätikön pohjassa taas tapahtuu painesulamista, joka omalta osaltaan liikuttaa
jäätikköä.
”Jäätiköiden osalta täytyy ottaa huomioon monia muitakin tekijöitä. Jään
rakenne riippuu siitä, miten syvällä
ollaan. Jäässä on epäpuhtauksia ja halkeamia, joilla on oma vaikutuksensa.
Me olemme kuitenkin tutkineet vain
ilmiöön liittyvää perusfysiikkaa”, AlaNissilä korostaa.
Myös jääpintojen kitkatutkimukseen vaadittiin suomalaistutkijoiden kehittämää kolmiulotteista MBohjelmaa. Aiempi, jo 1970-luvulla
rakennettu kaksiulotteinen MB on
laskennallisesti kevyempi ja yksinkertaisempi ohjelma, jolla kuitenkin
on rajoituksensa.
Kolmiulotteisen ohjelman avulla
kyetään mallintamaan kvalitatiivisesti
esimerkiksi sellaisia veden termodynaamisia anomalioita kuin neljän
celsiusasteen tiheysmaksimi ja suuri
lämpökapasiteetti. Ohjelma tuottaa
tutkitusti myös jäälle oikeanlaisen
rakenteen.
Luistelun optimit
Malliesimerkkinä paineen aiheuttamasta jään sulamisesta käytettiin pitkään luistelua. Selitystä näkee joskus
käytettävän vielä nykyäänkin.
Totuus on kuitenkin toisenlainen,
Tapio Ala-Nissilä huomauttaa.
”On varsin helppoa laskea, että 90
kilon painoisen luistelijan vaikutus
lämpötilan nousemiseen luistimen
terän alla on vain vajaat kaksi astetta.”
”Sen sijaan vesikerroksen muodostumiseen vaikuttavat pääosin kaksi
Sivulle 42
Taitoluistelussa jään ihanteellinen lämpötila
on tutkitusti –5,5 celsiusastetta. Siinä jäinen
parketti on liukkaimmillaan myös Henna
Lindholmin ja Ossi Kanervon tanssia.
Olli-Pekka Juhola
1/2015 KEMIA
41
muuta tekijää: kitka ja jään pintarakenne.”
Tärkein tekijä on luistelijan potkusta energiansa saava liukumakitka.
Toisaalta jään vapaa pinta ei ole täysin kiinteä, vaan siinä on luonnostaan
epäjärjestystä, joka auttaa kitkasulamista.
”Yli 25 pakkasasteessa epäjärjestyskerros jähmettyy, jolloin kitka kasvaa
voimakkaasti. Seurauksena on huonompi luisto. Samoin, jos luistelija
pysähtyy, on noissa pakkasasteissa
liikkeellelähtö jo selvästi hankalampaa.”
Eri luistelulajeille onkin omat optimilämpötilansa.
”Taitoluistelu sujuu parhaiten viidessä ja puolessa pakkasasteessa, kun
taas jääkiekkoiluun sopivin on yhdeksän pakkasastetta.”
”Ohjelmat jyräävät ideat”
Tieteen ja sen sovellusten suomalaisessa rahoitusjärjestelmässä on
viime vuosina koettu suuria mullistuksia. Pääsuuntauksena on ollut
keskittämisen ja kontrolloinnin
lisäys. Professori Tapio Ala-Nissilän mukaan tämä näkyy tutkijan
työssä selvästi.
”Muutokset ovat johtaneet siihen, että enää ei rahoiteta tutkijoiden ideoita vaan ohjelmia”, AlaNissilä sanoo.
”Tämä koskee erityisesti Tekesiä. Aiemmin jos tutkijalla oli hyvä
idea ja sen soveltamisesta kiinnostuneita tahoja, Tekesistä oli mahdollisuus saada rahoitusta.”
”Nykyään Tekes rahoittaa omia,
ennalta määrättyjä ohjelmiaan. Jos
ideasi ei sovi ohjelmiin, et myös-
kään saa rahaa. Sama koskee suurelta osin myös Suomen Akatemian rahoitusta.”
Ala-Nissilällä on asiasta omakohtaista kokemusta.
”Haluaisimme esimerkiksi mallintaa kumin ja jään välistä vuorovaikutusta. Se linkittyisi kokeelliseen työhön renkaiden kanssa, jota
myös tehdään Aalto-yliopistossa.
Mutta kun ei ole ohjelmaa, johon
tällainen työ sopisi, ei tule rahoitustakaan.”
Professori kantaa huolta tutkimuksen vapaudesta.
”On surullista, että Suomessa on
päädytty kuristamaan vapaata tutkimusta. Eivät uudet hyvät ideat
tule ohjelmista, ne tulevat tutkijayhteisöstä.”
Huikeat näkymät
Ihmiselimistön laskostuneet proteiinit menettävät biologisen toimintakykynsä, mikäli lämpötila on liian korkea tai matala.
Denaturaatioksi kutsutun prosessin voi nähdä esimerkiksi kananmunia keitettäessä. Munan hyytelömäinen valkuaisaine, joka on pääosin
albumiinia, muuttuu keitettäessä valkeaksi kiinteäksi aineeksi. Kyse on
tällöin kuumadenaturoinnista, joka
ymmärretään ilmiönä varsin hyvin.
Kylmädenaturointiin sen sijaan
liittyy vielä monia epäselviä asioita. Nyt siitäkin tiedetään aiempaa
enemmän, sillä yhteistyössä Tampereen teknillisen yliopiston kanssa
Ala-Nissilän ryhmä on mallintanut
myös kylmädenaturaatiota.
Mallinnus osoitti, että ilmiön
takana on kaksi tekijää.
Niistä ensimmäinen on hydrofobia
eli proteiinien taipumus hylkiä vesimolekyyleja. Toinen on proteiinien
lähellä olevien vesimolekyylien järjestäytymisen ja veden rakenteen muutokset lämpötilan laskiessa.
Tekijöiden avulla voidaan selittää
esimerkiksi se yllättävä havainto, että
kun lämpödenaturointi sitoo lämpöä,
kylmädenaturoinnissa lämpöä päinvastoin vapautuu.
Mallinnus oli tuloksekas, vaikka
käytetty proteiinimalli oli äärimmäisen yksinkertainen.
”Oikeiden proteiinien mallit ovat
erittäin monimutkaisia, ja niiden
käyttö tulisi laskennallisesti liian raskaaksi”, Ala-Nissilä selventää.
Jos ja kun myös mutkikkaampi
mallinnus jatkossa onnistuu, tutkimus saattaa tarjota aivan uusia mahdollisuuksia sen soveltajille.
”Ehkä löytyy keinoja, joilla voidaan
vaikuttaa kemiallisesti veden rakenteeseen ja sitä kautta proteiineihin.
Tätä kautta voi aueta huikeita näkymiä diagnostiikkaan ja uusiin hoitomuotoihin.” Kirjoittaja on kemisti ja
vapaa toimittaja.
Nanolangan kulkeutuminen jään
läpi, ylempänä
kaavioesityksenä
ja alempana
mallinnuskuvina.
Mallinnuksessa jää
näkyy säännöllisenä kuusikulmioista
muodostuvana
rakenteena ja vesi
säännöttömänä
molekyylikasaumana.
42
KEMIA 1/2015
Scanstockphoto
Ilman vettä planeetallamme ei
olisi elämää – eikä edes elämän
mahdollisuutta.
Vesi on elämän ehto
Vesimolekyylien perusominaisuus
on niiden dipoliluonne. Hapella on
negatiivista ja vedyillä positiivista
varausta.
Vesimolekyylit voivat siksi muodostaa keskenään vetysidoksia.
Hetkellisiä muutaman molekyylin
käsittäviä sidosryhmiä syntyy ja
purkautuu jatkuvasti.
Vetysidoksista johtuvat monet
veden erikoiset ominaisuudet, kuten
se, että veden tiheysmaksimi on neljässä asteessa. Luonnonvedet eivät
siten jäädy pohjia myöten.
Vedellä on myös kohtalaisen
korkea kiehumislämpötila eli 100
celsiusastetta, ja sitä myöten myös
korkea höyrystymislämpö. Tämän
ansiosta trooppisilla merialueilla
tapahtuva haihdunta sitoo suuret
määrät lämpöä. Kun höyry kulkeutuu pohjoisille alueille, se tiivistyy
vedeksi, ja lämpöä vapautuu.
Ilmiö tasaa maapallon lämpötilaa ja pitää sitä elämälle suotuisana.
Samalla tavoin tasalämpöisillä eläimillä veden haihtuminen elimistöstä vakioi niiden lämpötilaa.
Myös veden korkea ominaislämpökapasiteetti – eli sen kyky varastoida tai luovuttaa suuria määriä
lämpöä suhteellisen pientä lämpö-
tilan muutosta vastaan – voi tasata
paikallisen ilmaston lämpötilaa.
Elämän kannalta veden tärkein
ominaisuus on sen toimiminen
liuottimena. Osmoosi eli veden ja
siihen liuenneiden aineiden kulku
solukalvon läpi säätelee näiden
aineiden pitoisuutta solun sisällä.
Tämä on välttämätön toiminto
solujen elinkyvylle ja aineenvaihdunnalle.
Lisäksi vesimolekyylit osallistuvat elimistön tuottamien proteiinien
laskostumiseen, joka tarvitaan, jotta
proteiinit olisivat biologisesti toiminnallisia.
1/2015 KEMIA
43
Promootiojuhla Otaniemessä
Happojen tutkija sai
tohtorinhattunsa
Tekniikan tohtori
Yvonne Nygård
vastaanotti
tohtorinhattunsa
promoottori Jukka
Seppälältä.
Milla Eronen
Kun tekniikan tohtori Yvonne
Nygård painoi päähänsä tohtorinhatun Aalto-yliopiston juhlallisessa
promootiossa syksyllä 2014, saavutettiin tärkeä etappi paitsi tutkijan
itsensä myös nuoren yliopiston historiassa.
Tilaisuudessa promovoitiin ensimmäinen sukupolvi Aallossa tohtoriopintonsa aloittaneita ja sieltä valmistuneita tohtoreita. Yvonne Nygård oli
yksi heistä. Hän käsitteli väitöskirjas44
KEMIA 1/2015
saan orgaanisten happojen tuottoa
hiivoilla sekä hiivojen happotoleranssia.
Tätä nykyä Nygård työskentelee
Alankomaissa post doc -tutkijana.
Hänen työnsä liittyy läheisesti väitöskirjan aiheeseen.
”Teen metabolian muokkauksia,
synteettistä biologiaa ja fermentointeja edelleen, vaikka tuotanto-organismi ja tuotteet ovat vaihtuneet”,
Nygård kertoo.
Promootio oli tutkijasta mukava
tilaisuus.
Kuvat: Aalto-yliopisto / Tuomas Sauliala ja Lauri Aaltonen
Tekniikan alan tohtoripromootioita on järjestetty Suomessa jo 80 vuotta. Viime syksynä hattunsa
saivat ensimmäiset koko tutkintonsa Aalto-yliopistossa suorittaneet tekniikan tohtorit.
”Ajattelin, että kun kerran väittelin, niin miksi en osallistuisi myös
promootioon. Onhan se kiva käyttää
edes kerran tohtorinhattua”, Nygård
hymyilee.
Teknillisen korkeakoulun TKK:n
ensimmäisestä ja samalla Suomen
ensimmäisestä tekniikan alan tohtoripromootiosta tuli viime vuonna
kuluneeksi 80 vuotta. Vuoden 1934
promootiossa hatun sai 10 tekniikan
tohtoria ja kaksi kunniatohtoria.
Aalto-yliopiston rehtori Tuula
Teeri painotti puheessaan, että pro-
mootiossa juhlistetaan lähes kymmenvuotisen työn tulosta. Monesti
väitöskirjan tekijä onnistuu, mutta
vielä useammin hän joutuu palaamaan takaisin lähtöruutuun ja aloittamaan työn alusta.
”Juhlaan on aihetta, sillä promootiossa ahkera työ palkitaan ja saadaan
juhlallisesti niin tohtorin titteli kuin
mandaattikin”, Teeri totesi.
Kamferi käynnisti
kemianteollisuuden
Satavuotisen yliopistollisen historiansa aikana TKK järjesti 20 tohtoripromootiota. Promoottorina toiminut akatemiaprofessori Jukka
Seppälä muistutti puheessaan kemistien olleen tohtorien eturintamassa.
”Vuonna 1911 myönnettiin painatuslupa Sulo Hintikan väitöskirjalle Kamfenilonitutkimuksia, ja itse
tutkinto hyväksyttiin seuraavana
vuonna.”
Suomen ensimmäisen tekniikan
alan väitöskirjan Hintikka teki professori Gustaf Kompan alaisuudessa.
Komppaa pidetään yhä yhtenä Suomen arvostetuimmista kemisteistä.
Orgaanisen kemian professori Ari
Koskinen on perehtynyt Kompan
uraan.
”Gustaf Komppa kehitti kamferin
kokonaissynteesin 1900-luvun alkupuolella ja keksi ryhtyä tekemään sitä
teollisesti”, Koskinen kertoo.
Kamferia käytettiin nitroselluloosan pehmittimenä, aseiden ruudin
tehokkuuden säätelijänä ja selluloidin
valmistuksessa. Kamferia saatiin alun
perin kamferipuusta, jota kasvatettiin
Etelä-Koreassa ja Japanissa. Venäläiset kuitenkin kielsivät kamferin länsiviennin.
”Suomi oli Kompan johdolla hetken aikaa kamferin tuottamisen edelläkävijämaa ennen kuin saksalaiset
ryhtyivät tuottamaan sitä kymmenen
kertaa enemmän kuin suomalaiset.”
Kompan perustaman kamferitehtaan Finnish Chemical Companyn
toimintaa jatkaa nykyisin Finnish
Chemicals.
Professori Hans Niemantsverdrietillä
on ollut merkittävä rooli Aalto-yliopiston
Kemian tekniikan korkeakoulun kehittämisessä ja sen strategisen toimintasuunnitelman muotoutumisessa.
Aalto-yliopiston tekniikan korkeakoulut järjestivät toisen yhteisen
tohtoripromootionsa Espoon Otaniemessä 10.10.2014. Tilaisuudessa
promovoitiin 346 tekniikan ja filosofian tohtoria sekä kymmenen kunniatohtoria.
Promootion järjestäjiä olivat Insinööritieteiden korkeakoulu, Kemian
tekniikan korkeakoulu, Perustieteiden korkeakoulu ja Sähkötekniikan
korkeakoulu.
”Kompan kamferitehtaasta lähtien
kemianteollisuus on työllistänyt suomalaisia hyvin”, Koskinen muistuttaa.
Sulo Hintikka olisi itseoikeutettuna kuulunut ensimmäisten tekniikan alan promovoitavien joukkoon,
mutta hän ennätti kuolla jo vuonna
1925.
Kunniatohtori
yllätettiin
Kunniatohtoreiksi promovoitiin
kymmenen merkittävää tieteen ja
yhteiskunnan vaikuttajaa: vuorineuvos Jorma Eloranta, vararehtori
Mikko Hupa ja kauppatieteiden tohtori Sirkka Hämäläinen sekä professorit Sumio Iijima, Torgeir Moan,
Hans Niemantsverdriet, H. Vincent
Poor, Claudia Tesche, Esko Ukkonen ja Jens Zander.
Hans Niemantsverdriet työskentelee fysikaalisen ja pintakemian professorina hollantilaisessa Eindhove-
”Aalto-yliopisto kannustaa opiskelijoitaan ja tutkijoitaan intohimoiseen uuden etsimiseen ja rohkeuteen. Huipputason osaaminen on tulevaisuudessakin
menestyksemme tae”, korosti rehtori
Tuula Teeri.
nin teknillisessä yliopistossa.
”Kunniatohtorin arvon saaminen
niinkin arvostetulta taholta kuin
Aalto-yliopisto on poikkeuksellisen
iso kunnia”, Niemantsverdriet sanoo.
”Olin erittäin onnellinen ja otettu,
kun kuulin uutisen.”
Niemantsverdriet toimii myös
Aalto-yliopiston Kemian tekniikan
korkeakoulun tieteellisen tutkimusryhmän puheenjohtajana.
Myös Niemantsverdrietin perhe ja
kollegat olivat iloisia tämän puolesta.
Professorin kolme tytärtä yllättivät
isänsä saapumalla tilaisuutta varten
Suomeen.
”Yllätys oli täydellinen. Tyttäreni
olivat sopineet järjestävän tahon
kanssa osallistumisesta kaikkiin juhlallisuuksiin. Oli todella hienoa saada
jakaa yksi elämäni kohokohdista perheeni kanssa.”
Promootioaktiin ottivat osaa myös
Niemantsverdrietin kolme läheistä
työtoveria, yliopiston rehtori ja yksi
vararehtoreista. Lisäksi seremoniassa
oli mukana Alankomaiden Suomensuurlähettiläs Henk Swarttouw.
”Kaikki tämä huomio tällaisen
tavallisen professorin vuoksi. Olen
todella kiitollinen”, Niemantsverdriet
hehkuttaa. Kirjoittaja toimii viestintäpäällikkönä
Aalto-yliopistossa.
[email protected]
1/2015 KEMIA
45
Kuvat: Kaptas Oy
Kaptas ponnistaa
Pohjois-Karjalasta maailmalle
Liperiläinen laitevalmistaja
Kaptas Oy on kehittänyt
lääketeollisuudelle uuden
tuotantokonseptin, jonka
voimin yritys lähtee valloittamaan vientimarkkinoita.
Päivi Ikonen
Suomi elää lamassa, mutta teollisuuden teknologian ja prosessien kehittämiseen erikoistunut Kaptas Oy ei
anna matalapaineen haitata tahtia.
Pohjois-Karjalan Liperissä toimiva
yritys on viime aikoina vain parantanut juoksuaan.
46
KEMIA 1/2015
Kaptasin tehtaaseen valmistuivat
juuri uudet, 850 neliön puhdastilat,
joiden myötä yhtiö tähtää tuotantonsa tuplaamiseen. Myös työntekijöiden määrää on tarkoitus kasvattaa.
”Vuonna 2010 valmistuneet 1 300
neliön tehdastilat oli mitoitettu noin
25 työntekijälle. Meillä on kuitenkin
vahvat kasvunäkymät, ja lähivuosien
kaavailtu työntekijämäärä on 40 henkeä. Laajentamisen ajankohta oli siis
juuri oikea”, kertoo Kaptasin toimitusjohtaja Pertti Tykkyläinen.
Tilat rakennutti ja omistaa Liperin kunnan kehitysyhtiö Lipertek Oy,
jonka vuokralaisena Kaptas on ollut
myös aiemmissa tiloissa.
Laitevalmistaja hallitsee myös kap-
paleenkäsittelyn, suunnittelun, ohjelmoinnin, tuotekehityksen sekä projektinhallinnan. Nuoren yrityksen
osaamista ovat hyödyntäneet niin
muovi-, metalli- ja elektroniikkateollisuus kuin elintarvikealakin.
Puhdastilat rakennettiin kuitenkin
ennen muuta lääketeollisuuden tarpeisiin. Kaptasin reilun kolmen miljoonan liikevaihdosta tulee jo nyt yli
puolet lääkevalmistajilta, diagnostiikkafirmoilta ja annostelijoiden kehittäjiltä. Tärkein asiakas on toinen pohjoiskarjalainen yritys, Kontiolahdella
toimiva Medisize.
”Kyse on myös tuoteturvallisuudesta, sillä tuotantolinjoihin liittyy
lähes poikkeuksetta myös tuotesalai-
Kaptas Oy:n tärkein asiakastoimiala
on lääketeollisuus, jolle tarkoitettuja
uusia laitteistoja asennettiin viimeksi
käyttöön joulukuussa.
suuksia”, sanoo yhtiön tuotantojohtaja Kari Sinkkonen.
Lääkealan osuutta asiakaskunnasta
on tarkoitus nostaa, sillä Kaptas on
juuri kehittänyt uuden tuotantokonseptin nimenomaan lääketeollisuutta
varten.
”Meidän erityisosaamistamme on
ratkaista protosarjojen ja volyymituotannon välinen kriittinen tuotantoaukko”, Sinkkonen kertoo.
Aukon paikkaaminen on olennaista
etenkin lääkeyrityksille, jotka pyrkivät saamaan uudet tuotteensa markkinoille mahdollisimman nopeasti ja
kitkattomasti.
”Lisäksi kun kyse on suurista ja
kansainvälisistä asiakkaista, tilojen
riittävyys ja palvelukapasiteetti nousevat nopeasti keskusteluun.”
Sinkkosen mukaan Kaptasin konsepti auttaa asiakasyritystä kasvattamaan sulavasti kapasiteettinsa
alkuvaiheen käsiavusteisesta valmistuksesta aina 10–15 miljoonan kappaleen robottipohjaiseen vuosituotantoon.
”Ratkaisujen skaalattavuus tuotan-
tomäärien kasvaessa on lääkeyritykselle oleellinen etu”, painottaa Kaptasin kehitysjohtaja Mika Vehviläinen.
Lääketeollisuuden skaalauskonseptista on määrä tulla yhtiölle myös
viennin veturi.
Kaptas on viimeksi kuluneen vuoden aikana kartoittanut ahkerasti lääketeollisuuden markkinoita etenkin
Ruotsissa, Tanskassa ja Keski-Euroopassa. Kohderyhmää ovat varsinkin
alan ruiskuvalutuotteiden sopimusvalmistajat.
”Erityisosaamistamme on
ratkaista protosarjojen ja
volyymituotannon välinen
kriittinen aukko.”
Yrityksen apuna markkinoiden luotaamisessa ja suhteiden solmimisessa
on ollut kansainvälistymisen palveluorganisaatio Finpro.
”Vastaanotto Euroopassa on ollut
hyvin kiinnostunut ja positiivinen”,
Sinkkonen kertoo.
Perloksen perintöä
Pertti Tykkyläinen ja Kari Sinkkonen
perustivat Kaptas Oy:n vuonna 2007.
Yrityksen ensimmäiset toimitilat
sijaitsivat Joensuussa komponenttivalmistaja Perloksen entisissä tiloissa,
jotka vapautuivat muuhun käyttöön
Perloksen lopetettua toimintansa.
Ennen yrittäjiksi ryhtymistään
molemmat ehtivät tehdä Perloksessa
pitkän, parikymmenvuotisen uran,
joka antoi vahvan pohjan uudelle
alulle.
”Entisestä työnantajasta on vain
hyvää sanottavaa. Perlos oli meille
kummallekin varsinainen yliopisto”,
muistelee Sinkkonen, joka oli muun
muassa käynnistämässä yhtiön Unkarin-yksikköä ja vietti muutaman vuoden myös Yhdysvalloissa.
”Opetti paljon, kun sai tehdä työtään huipputyökaluilla.”
Vaikka Kaptasin fokuksena on nyt
lääketeollisuus, muutkin toimialat
ovat yritykselle yhä tärkeitä. Älykäs
automaatio on hyvä ratkaisu monella
alalla, kaksikko muistuttaa.
Tuotannon automaatioratkaisujen
kehitystyön myötä Tykkyläinen ja
Sinkkonen ovat rakentaneet yrityksensä ympärille vahvan yhteistyöverkoston.
”Verkostokumppanimme ovat löytyneet pääasiassa omasta maakunnasta. He edustavat oman alansa
eli suunnittelun ja osavalmistuksen
parasta osaamista”, Tykkyläinen kertoo. Liperin Ylämyllyllä sijaitseva Kaptasin tehdas on sitten kuvan ottamisen saanut kupeeseensa laajennusosan, jonne sijoittuivat
muun muassa uudet puhdastilat.
1/2015 KEMIA
47
Tieteen huiput Berliinissä
Nanoskoopista
neandertalinihmiseen
Tutkija Stefan Hell joutui
voittamaan monta estettä
matkallaan kohti kemian
Nobelia. Murtuneen muurin
tiedefestivaalilla kerrottiin
tutkimuksen tuoreimpia
kuulumisia laajalla rintamalla.
Miika Vähämaa
Suttuinen kuva muuttuu rakeiseksi,
ja siitä alkaa erottua selvä struk-
tuuri. Hyväntuulinen saksalaistutkija
Stefan Hell esittelee vuoden 2014
kemian Nobelin palkintoon johtanutta keksintöään Falling Walls -tiedetapahtumassa Berliinissä.
Hellin kehittämällä nanoskoopilla
kurkistetaan solujen sisälle liikuttamalla pientä fluoresenssipistettä.
Uuden työkalun ansiosta biologian
alan tutkimus voi ottaa ison askelen
eteenpäin.
Noin 80 prosenttia tämänhetkisestä mikrobiologisesta tutkimuksesta nojaa valomikroskopiaan ja vain
parisenkymmentä prosenttia elektro-
nimikroskopiaan. Syynä on se, että
ainoastaan valomikroskoopilla on
mahdollista tutkia eläviä soluja.
”Vain valomikroskopiassa voi käyttää merkkikemikaaleja, kun halutaan
tutkia esimerkiksi jotain tiettyä proteiinia”, Max Planck -instituutissa Göttingenissä työskentelevä Hell selvittää.
Tekniikalla on kuitenkin rajoituksensa. Valomikroskooppi ei kykene
erottamaan rakenteita, jotka ovat kahtasataa nanometriä pienempiä.
Mikroskopian kehitys näyttikin pitkään jämähtäneen staattiseen tilaan.
Falling Walls/Kay Herschelmann
Tuore kemian nobelisti
Stefan Hell on tehnyt työtään
pitkälti kaupallisen rahoituksen turvin. Tiedeyhteisölle
hänen ideansa oli alkuun liian
vallankumouksellinen.
48
KEMIA 1/2015
Kemia vahvasti
esillä
Muutos tuli vasta, kun Hell keksi,
kuinka 200 nanometrin ”muuri”
voidaan kiertää. Se tapahtuu STEDnanoskopian (stimulated emission
depletion) avulla.
”Nanoskoopilla saadaan näkyviin
viruksen kokoiset rakenteet ja päästään tarkastelemaan esimerkiksi HIvirusta”, Hell kertoo.
”Tulevaisuudessa
saadaan tarkkaa kuvaa
molekyyleistä, jotka
voivat olla miten pieniä
hyvänsä.”
STED-menetelmän ideana on, että
molekyyleistä heijastetaan fluoresoivaa valoa katsojaan päin. Joitakin
molekyylejä estetään säteilemästä
valoa ja haluttujen annetaan säteillä.
Tällä tavoin saadaan tarkkaa kuvaa
myös erittäin pienistä kohteista.
Heureka oppikirjasta
Mistä Hellin idea – jota tiedeyhteisö
pitkään epäili aivan liian radikaaliksi
– sai alkunsa?
Nobelisti kertoo olleensa yksinker-
Falling Walls / Kay Herschelmann
Falling Walls -tiedepäiviä on järjestetty Berliinin muurin murtumisen vuosipäivän muistoksi
vuodesta 2009. Tilaisuuden ideana on koota yhteen maailman
johtavia tiedemiehiä kertomaan
oman alansa uusista tuulista tai
murroksesta.
Painopiste on luonnontieteissä, ja kemian aiheet ovat aina
keskeisessä osassa. Viimeisimmässä tapahtumassa kuultiin
myös ihmistieteiden tutkijoita,
jotka esittelivät muun muassa
korruption, lehdistönvapauden
ja traumapsykologian tutkimusten tuloksia.
Konferenssia organisoi Falling
Walls -säätiö, ja sitä rahoittavat
lukuisat yrityssponsorit.
Tapahtuman antiin voi tutustua
videoiden muodossa osoitteessa
www.falling-walls.com.
Adah Almutairi kehittää nanopartikkeleja, jotka voivat vapauttaa lääkeaineita
valoon reagoidessaan.
taisesti vakuuttunut siitä, että mikroskopian alalla ei ollut hyödynnetty
kaikkea fysiikan tutkimuksen tuottamaa tietoa optiikasta.
Kun Hell ryhtyi selailemaan alan
uusimpia oppikirjoja, hän törmäsi
fluoresenssi-ilmiöön.
”Erästä kirjaa lukiessani tajusin,
että mikroskopian 200 nanometrin muurin voi ylittää, jos käyttää
on–off-menetelmää. Heijastetaan
siis kohteesta fluoresoivaa valoa pienissä osissa, jotka sitten skannataan
yhdeksi kuvaksi”, tutkija kuvailee.
Hellin mukaan hänen tutkimustyönsä kulmakivenä ovat jo pitkään
olleet keksintöön liittyvät patentit.
Kaupalliset tahot uskoivat hänen ideansa tarjoamiin mahdollisuuksiin
enemmän kuin yliopistot.
”Ilman patentteja en oikeastaan
olisi voinut edes jatkaa tämän tutkimusaiheen parissa. Patenttien avulla
sain kaupallista rahoitusta jo silloin,
kun minulle ei myönnetty akateemista rahoitusta.”
Nykyään Hellin radikaali ajatus
valloittaa laboratorioita nanoskooppien muodossa. Laitteiden kaupallisia versioita on ollut tarjolla seitsemisen vuotta. Uutta kehitellään silti
koko ajan, jotta menetelmä saataisiin
käyttöön vielä laajemmin.
”Kuvan tarkkuudella ei ole enää
muuta rajoitetta kuin molekyylit itse.
Tulevaisuudessa saadaan hyvää kuvaa
yksittäisistä molekyyleistä, jotka voivat periaatteessa olla miten pieniä
tahansa”, innovaattori lupaa.
Loistavat lantanoidit
Valon ominaisuuksia on hyödyntänyt työssään myös professori Adah
Almutairi Kalifornian yliopistosta.
Almutairi on tutkimusryhmänsä
kanssa kehittänyt molekyylejä, jotka
vapauttavat elimistöön lääkeainetta
reagoidessaan infrapunavalon kanssa.
”Kemiassa käytetään näkyvää
valoa, koska siinä on tarpeeksi energiaa kemiallisten reaktioiden käynnistämiseksi”, San Diegossa työskentelevä Almutairi kertoo.
1/2015 KEMIA
49
”Infrapunavalo taas on rajamailla:
siinä on juuri ja juuri sen verran energiaa, että voimme hyödyntää sitä.”
Näkymätöntä matalaenergistä,
kudoksia läpäisevää valoa voidaan
hyödyntää lantanoidien, harvinaisiin
maametalleihin kuuluvien alkuaineiden, ansiosta. Niiden avulla saadaan
käyntiin prosessi, joka johtaa lääkeaineen vapautumiseen elimistössä.
”Saimme idean fotosynteesistä. Siinäkin valo laukaisee kemiallisen prosessin, jonka lopputuloksena syntyy
biologisesti hyödynnettävää energiaa”, Almutairi kertoo.
Lantanoidit muodostavat harvinaisten maametallien luokan yhdessä
skandiumin ja yttriumin kanssa.
Nimitys on kuitenkin osin harhaanjohtava.
”Lantanoidit eivät ole läheskään
niin harvinaisia kuin esimerkiksi
kulta, joka muuten sopisi usein
samoihin tarkoituksiin”, toteaa Almutairi, joka on erittäin innostunut lantanoidien tarjoamista mahdollisuuksista.
”Jos sanoisin vain yhden tärkeän
sanan materiaalikemian tulevaisuudesta, se olisi lantanoidit.”
Neandertalien mysteeri
Max Planck -instituutin tutkija Svante
Pääbo päivitti Berliinissä neandertalinihmisen genomin tutkimuksen
tilannetta.
Neandertalinihmisen genomin kartoittanut ruotsalainen Pääbo on vahvasti sillä kannalla, että nykyihminen
kantaa perimässään myös neandertalilaisen geenejä.
Hänen teoriaansa on viime vuosina
50
KEMIA 1/2015
myös arvosteltu, mutta Pääbon mielestä kaikki todisteet viittaavat kaukaisen yhteisen kantaisän sijaan selvästi siihen, että lajit ovat risteytyneet
keskenään.
”Näyttää siltä, että me olemme aina
sekoittuneet keskenämme”, Pääbo
sanoo.
Hänen mukaansa nykyihmisten
geeneistä 1–4 prosenttia on peräisin
neandertalilaisilta. Neandertalinihmisen perimää on eurooppalaisilla,
Kiinan pääväestöllä eli han-kiinalaisilla sekä melanesialaisilla – mutta ei
afrikkalaisilla.
Risteytyminen on siis tapahtunut
Afrikan ulkopuolella ja ajoittunut
aikaan noin 70 000–60 000 vuotta
sitten.
Lisäksi Melanesian, Australian ja
Uuden-Guinean alkuperäisasukkailla
on myös denisovanihmisen geenejä.
Denisovanihminen oli neandertalilaisen sisarlaji, joka muinoin eli eteläisessä Siperiassa.
Pääbon mukaan molemmat lajit
ovat ehdottomasti tutkimisen arvoisia.
”Minua neandertalit ja denisovanihmiset kiinnostavat kahdesta syystä”,
hän kertoo.
”Ensinnäkin ne ovat evoluution
kannalta lähimpiä sukulaisiamme ja
vastaavat osaltaan kysymykseen siitä,
mitä erityistä nykyihmisessä on.
Lisäksi neandertalinihmisiä oli hengissä vielä noin 30 000 vuotta sitten,
mikä on evoluution kannalta hyvin
lyhyt aika.”
Perintönä diabetes
Entä mikä on täysin erilaista nykyih-
Falling Walls/Kay Herschelmann
Svante Pääbo kertoo, ettei tunne
yhtään neandertalinihmisen perimään
paneutunutta suomalaistutkijaa. Tutkimuksessa olisi hänen mukaansa tilaa ja
tarvetta myös kemisteille.
misissä verrattuna neandertaleihin ja
denisovanihmisiin?
Kysymykseen ei ole helppo vastata.
Tutkijoilla on kyllä tiedossa, mitkä
nykyihmisen ja neandertalinihmisen genomin kohdat poikkeavat toisistaan.
”Ongelma on kuitenkin sen selvittäminen, mitkä geenierot ovat toiminnallisesti merkittäviä. Tämä on
viiden seuraavan vuoden haaste.”
Tähän mennessä tutkijat ovat löytäneet todisteita muun muassa siitä,
että Tiibetin väestön poikkeuksellinen kyky toimia vuoriston ohuessa
ilmassa on perintöä denisovanihmisiltä.
Neandertalilaisilta nykyihmiset
taas ovat saaneet ainakin immuniteettia säätelevää perimää, ihoa ja hiuksia
koodaavia geenejä sekä kakkostyypin
diabeteksen aiheuttajia.
”Saattaa olla, että diabetes on ollut
neandertalinihmisillä hyödyllinen
ominaisuus nälkiintymistä vastaan
taisteltaessa”, Pääbo esittää.
Mysteeriä ei voida ratkaista herättämällä neanderintalinihminen henkiin kloonauksen avulla. Sen estävät
paitsi tekniset myös eettiset syyt.
Sen sijaan ratkaisun avain piilee
kantasoluissa. Kantasolujen avulla
hiirille voidaan räätälöidysti tuottaa
sekä neandertalin että nykyihmisen
ominaisuuksia.
”Voimme niin sanotusti neandertalisoida osan hiiristä ja antaa toisille
hiirille nykyihmisen geenejä. Näin
pääsemme tarkastelemaan perimän
aiheuttamia toiminnallisia muutoksia.” Kirjoittaja on vapaa toimittaja.
[email protected]
Bayer yhtiöittää
materiaaliosaamisensa
Matkalla kohti nanovaahtoa
Science. Se keskittyy lähinnä korkean
teknologian polymeereihin. Bayerin
keskeistä osaamista tällä alalla ovat
olleet varsinkin polyuretaanit sekä
koko muovin työstämisen teknologia.
Saksalaista synergiaa on tuotekehitys
yhdessä autoteollisuuden kanssa.
Kemianjätti Bayer on
saavuttanut virstanpylvään
matkalla kohti eristemateriaalina
käytettävää nanovaahtoa.
Lauri Lehtinen
Saksalainen Bayer on ottanut ison
askelen kohti polyuretaanista tehtyä
nanovaahtoa. Yhtiö on uusien vaahdotustekniikoidensa ansiosta saanut vaahdon kuplakoon puristettua
jo hyvin pieneksi. Samalla vaahdon
lämmöneristyskyky on parantunut
entisestään.
Kovia polyuretaanivaahtoja käytetään yleisesti muotojäykkinä lämmöneristeinä esimerkiksi pakastimissa.
Pehmeät PU-vaahdot taas ovat
autoteollisuuden tärkeitä sisustusmateriaaleja. Penkkien pehmusteet on
jo pitkään vaahdotettu muottiin niin,
että sivuttaistukea tarjoavat kovemmat vaahdot kuin ne, jotka antavat
keskelle pehmeää mukavuutta.
Uusinta uutta on valmistustekniikka, jossa sisustuskomponentin
vaahdotuksen jälkeen koneessa vaihdetaan muottia, ja lopullinen sisäpinta tehdään saman koneen seuraavana työvaiheena. Näin ovikehykseen
saadaan nahalta tuntuva sisäpinta.
Bayer MaterialScience
Isku mitokondrioon
Materiaalit erilleen
Tuotekehitystä korostavissa yrityksissä hyvät ideat kilpailevat keskenään
tutkimus- ja kehitysrahoituksesta.
Teollisuutta palveleva materiaalitekniikka on kuitenkin nopeatempoista, kasvi- ja eläinsuojelun tuotteet
kehittyvät keskipitkällä syklillä, ja lääketeollisuuden puolella matka ideasta
tuotteeksi on hyvin pitkä.
Bayer teki ratkaisun erottaa materiaalitutkimuksen ja biologisen kehitystyön haarat toisistaan, jotta kumpikin pääsee toimimaan tehokkaasti
omassa rytmissään.
Yhtiön Life Science -haaran osia
Kun polyuretaanivaahdon
kuplat saadaan kutistettua
yhä pienemmiksi kohti
nanokokoa, pakastinten
lämmöneristyskyky
paranee entisestään.
ovat perinteinen lääkekehitys sekä
kasvi- ja eläinsuojelutuotteet, kuten
tauteja, tuholaisia ja loisia torjuvat
tekniikat.
Omaksi yhtiöksi erotetaan osasto,
jonka nimenä on ollut Material-
Maailman viljelykasvien sadosta
menetetään arviolta 12 prosenttia
sukkulamatojen takia. Uusi tekniikka
taistella sukkulamatoja ja joitakin sienitauteja vastaan on sulkea osa niiden
mitokondrioissa tapahtuvasta energiantuotannosta.
Torjunta-aine, joka vaikeuttaa
mitokondrioissa tapahtuvaa elektroninsiirtoketjua, tehoaa suureen osaan
satoja tuhoavista sukkulamadoista. Se
puree myös koirien hankalaan sydänmatoon.
Viime vuosina ovat huolettaneet
tarhamehiläisiin iskeneet joukkokuolemat. Suuri osa kuolemista on
ilmeisesti mehiläispesissä loisivan
ja mehiläisiin kiinnittyvän varroapunkin syytä.
Ongelmana on ollut, kuinka torjua
pieni hyönteinen, joka on kiinnittynyt
suuremman – ja silloinkin vain mehiläisen kokoisen – selkään. Molemmat näet kärsivät samasta myrkystä,
eikä spesifiä torjuntaa ole onnistuttu
kehittämään.
Ratkaisuksi on keksitty pesien
varustaminen ahtailla, mehiläisenmentävillä sisäänkäynneillä. Niistä
kulkeva hyönteinen saa pintaansa
hieman myrkkyä. Suhteellisesti suurempaa mehiläistä se ei tapa, mutta
pienelle punkille myrkky merkitsee
kuolemaan tai ainakin lennonaikaisen kynsiotteen irtoamiseen johtavaa
yliannostusta.
Bayer esitteli innovaatioitaan kansainväliselle lehdistölle Saksan Leverkusenissa viime joulukuussa. Kirjoittaja on vapaa toimittaja.
[email protected]
1/2015 KEMIA
51
ROTTASOTA
vaatii täsmäaseita
Nykyajan kaupunkisodassa
tavallisin vihollinen on rotta.
Paikat sotkevaa ja tauteja
levittävää jyrsijää vastaan ei
ole helppo taistella. Tutkijat
joutuvat kehittelemään uusia
aseita jatkuvasti.
Arja-Leena Paavola
Viemärirotat ovat ongelma kaikissa
kaupungeissa. Hurjimpien arvioiden
mukaan Helsinginkin viemäreissä
asustaa yhtä paljon rottia kuin kaupungissa on ihmisiä.
Viemäreiden olosuhteet ovat rotille
ihanteelliset. Lämpöä riittää, syötävää
samoin. Syy kattauksen runsauteen
on ihmisissä, jotka kielloista huolimatta huuhtovat ruuantähteensä pöntöstä alas.
Hankala vastus
Uhh ja iik! Sehän on rotta!
Meillä vallitseva rottalaji on isorotta,
Harmaanruskea siimahäntä pomp- joka Suomessa syrjäytti mustarotan
paa suoraan syliin, kun ihminen pääosin jo 1800-luvulla. 1900-luvun
pahaa aavistamatta avaa roskalaa- alkuvuosikymmenten jälkeen mustatikon kannen pudottaakseen sinne rottia on havaittu vain satunnaisesti,
jätepussinsa.
kun niitä silloin tällöin rantautuu
Tällaisia tapauksia on viime aikoina maahan laivojen mukana.
sattunut pääkaupunkiseudulla, etenTehokkaasti lisääntyvänä rotta on
kin Itä-Helsingissä, yhä useammin. ihmiselle vaikea vastus. Lähes kaksi
Asukkaiden kertoman mukaan rottia vuotta elävä rottanaaras voi saada
vilisee talojen liepeillä nykyään myös vuodessa jopa 40 poikasta.
päiväsaikaan.
Rottien hävittäminen on hankalaa,
”Rottakanta on kasvanut”, vahvis- mikä johtuu muun muassa niiden
taa professori Heikki
käyttäytymisominaiRotanmyrkky on
Henttonen Luonsuuksista. Säikähtänonvarakeskuksesta.
essään rotat erittäkätkettävä riittävän
Se kertoo hänen
vät hajua, joka toimii
houkuttelevaan
mukaansa siitä, että
varoituksena muille.
makupalaan. Se voi
eläimillä on hyvin
Ennen rotanmyrkolla vaikka keitettyä kyjen kehittämistä ja
saatavilla ruokaa.
kananmunaa tai
”Avoimet jäteaskäyttöönottoa rottia
tuoretta kalaa.
tiat, lintujen ruokinpyydystettiin lähinnä
tapaikat ja vaikkapa
loukuilla.
maahan heitetyt ruuantähteet nakki”Suomessakin organisoitiin paikalkioskien läheisyydessä takaavat rotille lisia rottasotia, ja puuhaan osallistumukavat olot”, Henttonen kuvailee.
neet pojat saivat palkkion häntäluParas konsti jyrsijöiden torjunnassa vun mukaan. Rotat yksinkertaisesti
olisi ravinnon minimointi.
lätkittiin hengiltä, ja saaliina saattoi
”Siihen taas voitaisiin vaikuttaa olla jopa tuhansia yksilöitä”, Henttoennen kaikkea rakennustekniikalla ja nen kertoo.
jätehuollon tehostamisella.”
Monissa kehitysmaissa tilanne on
Ehkä puistattavinta on nähdä vie- yhä sama.
märirotan kiipeävän ylös vessanpön”Niissä päätyy merkittävä määrä
töstä. Senkin ovat jotkut joutuneet viljasadosta rottien suihin, ja ainoa
kuluvana talvena kokemaan.
tapa yrittää vähentää kantaa on eläin52
KEMIA 1/2015
ten pyydystäminen.”
Rotat kaihtavat kaikkea uutta ja
suhtautuvat myös ruokaan varovasti,
mikä tekee niiden myrkyttämisen vaikeaksi siinä missä pyydystämisenkin.
Myrkytetystä syötistä oireita saanut rotta pystyy muistamaan pitkään,
mitä se on syönyt. Lisäksi se kykenee
päättelemään, mikä oireiden lähde
on.
Tiheässä populaatiossa elävät rotat
saattavat myös oppia myrkkyä syöneiden ja siitä sairastuneiden erittämästä
hajusta, mitä syötävää kannattaa välttää.
Rotanmyrkyt on siksi kehitetty sellaisiksi, että ne eivät aiheuta välittömiä oireita, vaan myrkky tehoaa viipeellä. Myrkkyjä on kahta tyyppiä,
kerta-annoksena tepsiviä ja hitaasti
vaikuttavia, joita eläimen täytyy syödä
useamman päivän ajan.
”Ajatuksena on, että rotta oppisi
luottamaan syömäänsä ruokaan
ennen kuin myrkky alkaa vaikuttaa”,
Henttonen selittää.
Ongelmana resistenssi
Rotanmyrkkyinä on 1960-luvulta
alkaen käytetty pääasiassa antikoagulantteja.
”Suomessa käyttöön hyväksytyt jyrsijämyrkyt ovat kaikki antikoagulantteja eli veren hyytymisen estäjiä. Vaikuttavana aineena niissä on yleensä
varfariinia”, kertoo tarkastaja Bengt
Lindqvist Luonnonvarakeskuksesta.
Varfariini on monelle tuttu kauppanimellä Marevan, joka on ihmisille tarkoitettu verenohennuslääke.
Rotanmyrkkynä ainetta annostellaan
paljon suurempina määrinä.
Myrkkyä syöneelle rotalle syntyy
pieniä sisäisiä verenvuotoja muun
muassa sisäelimiin. Jyrsijän kunto
Scanstockphoto
Rotta on todellinen
eläinmaailman selviytyjä.
Sen valtteja ovat älykkyys,
varovaisuus ja poikkeuksellinen sopeutumiskyky.
Rottasota vaatii siksi
jatkuvaa asekehitystä.
1/2015 KEMIA
53
Tallium tappoi rottia
ja poliittisia vastustajia
Rottaongelmaa on aikojen saatossa
yritetty ratkoa monenlaisilla aineilla,
jotka on sittemmin syystä tai toisesta
hylätty. Syötit on ryyditetty muun
muassa talliumilla, joka on erittäin
myrkyllinen raskasmetalli.
Väritön, hajuton ja mauton tallium
liukenee helposti veteen. Teelusikallisen talliumsulfaattia on laskettu
riittävän tappamaan 34 ihmistä.
Aineen käyttäminen on niin riskialtista, että länsimaissa tallium on
tuholaistorjunnassa nykyisin kielletty aine. Käyttö kuitenkin jatkuu
esimerkiksi Kiinassa. Seurauksena
ovat olleet maassa esiintyneet laajat
joukkomyrkytykset, joissa tallium
on siirtynyt ihmisiin maataloustuotteiden kautta.
Tallium nousi valokeilaan, kun
maailmankuulu dekkaristi Agatha
Christie tappoi sen avulla yhden
henkilöhahmoistaan kirjassa Totuus
hallavan hevosen majatalosta (1961).
Kirjailijaa syytettiin siitä, että hän
paljasti potentiaalisille rikollisille
keinon tehdä täydellinen murha.
Tosiasiassa talliumilla oli tehty
toistasataa harkittua murhaa jo
sodanjälkeisessä Sydneyssä, jossa
1940–1950-luvuilla kärsittiin laajasta rottaongelmasta.
Mummon muffinit
Tallium on tappamista hautovan
käsissä pirullinen aine, sillä sen aiheuttamat oireet alkavat vasta tuntien
tai jopa päivien kuluttua. Lisäksi
vatsavaivat ja kouristukset saatetaan
panna jonkin sairauden syyksi.
Jos myrkytys kuitenkin diagno-
soidaan oikein ja ajoissa, vastalääkkeenä voidaan käyttää preussinsinistä, epäorgaanista kivennäisväriä,
joka imee talliumia elimistöstä.
Australiassa ratkaiseva sysäys
talliumin myynnin lopettamiseen
oli sydneyläisen isoäidin Caroline
Grillsin tapaus.
Grills tuomittiin vuonna 1953
kuolemaan neljästä murhasta ja kolmesta murhan yrityksestä. Uhrit olivat hänen sukulaisiaan, joille ahkerana leipojana tunnettu rouva oli
valmistanut talliumilla höystettyjä
kakkuja.
Talliumia on silti hyödynnetty
murha-aseena myöhemminkin,
muun muassa poliittisissa murhissa.
Esimerkiksi Irakin diktaattorin Saddam Husseinin hallinnon vastustajia päästettiin sen avulla päiviltä.
Talliumia ja muita länsimaissa jo kiellettyjä rotanmyrkkyjä kaupataan Kiinassa yhä yleisesti.
heikkenee, ja se kuolee noin viidessä
vuorokaudessa.
Syötin, johon myrkky kätketään,
tulee olla rotalle mieleinen. Syötit tehdään maittaviksi pääasiassa viljatuot54
KEMIA 1/2015
teita käyttämällä. Aina se ei riitä, vaan
mukaan on lisättävä jotakin erityisen
houkuttelevaa, kuten keitettyä kananmunaa tai tuoretta kalaa.
Kaikkiin yksilöihin myrkyt eivät
kuitenkaan tehoa. Jotkut kantavat
geenejä, joiden ansiosta eläin on myrkylle vastustuskykyinen.
”Kun perinnöllisesti myrkkyjä kestävät rottayksilöt säilyvät, vastustuskyky siirtyy niiden poikasille, resistenssigeenit yleistyvät, ja ajan myötä
Myrkyt eivät tehoa
kaikkiin rottayksilöihin.
Kun vastustuskykyisen
eläimen geenit siirtyvät
sen poikasille, koko kannasta saattaa lopulta
tulla resistentti.
koko rottakannasta voi lopulta tulla tään fytomenadionia eli synteettistä
resistentti”, Lindqvist kuvailee.
K1-vitamiinia.
”Itselläni on ollut laboratoriossa
rotta, joka kesti kaikkia meillä markTautien levittäjä
kinoilla olevia jyrsijämyrkkyjä.”
Lindqvist on törmännyt myös labo- Rotat eivät ole pelkästään elintarratoriohiiriin, joille oli kehittynyt kor- vikkeita tuhoava ja paikkoja sotkeva
kea kestävyys ”super-varfariiniksi” riesa, vaan jyrsijät aiheuttavat mittakutsutulle bromadiolonille.
via hygieenisiä ongelmia.
Euroopassa on monin paikoin
Ne levittävät erilaisia virus-, bakhavaittu kokonaisia rottakantoja, teeri- ja loistauteja virtsansa ja ulosteijotka ovat tulleet vastustuskykyisiksi densa välityksellä ja myös joutumalla
yleisimmille verenohentajille. Myrk- itse kotieläinten rehun joukkoon. Saikyjen kehittely vaatii siksi jatkuvaa rastumisvaarassa ovat sekä kotieläityötä.
met että ihminen.
”Lisäksi käy usein niin, että laajojen
”Vahvahampaisena eläimenä rotta
hävitystoimenpiteiden jälkeen kanta voi esimerkiksi johtoja jyrsiessään
jopa lisääntyy entisestään. Kyseessä aiheuttaa myös teknisiä ongelmia”,
on tällöin niin sanottu kompensoiva Henttonen lisää.
lisääntyminen”, Heikki Henttonen
Historian kuuluisin esimerkki
kuvailee.
rotasta taudinaiheuttajien reservuMyrkyttämisessä on myös turval- aarina on mustarotan levittämä pailisuusongelmansa.
serutto. Mustana surJos
myrkkysyötit
mana tunnettu vitsaus
Myrkystä oireita
sijoitetaan huolimattappoi 1300-luvulla
saanut rotta
tomasti, niistä voi
kolmasosan Euroomuistaa pitkään,
koitua vaaraa myös
pan väestöstä.
mitä se on syönyt.
muille eläimille tai
Nykyisin ihmiLisäksi se kykenee
jopa ihmisille.
siin leviää jyrsijöiden
päättelemään, mikä kautta esimerkiksi
Jos ihminen saa
vahingossa myrkkyä,
salmonella. Rotat voioireiden lähde on.
sen seuraukset huovat saada salmonelmaa viimeistään kolmessa päivässä. latartunnan lajitovereidensa lisäksi
Laboratorioarvoissa antikoagulan- vaikkapa kotieläinten ulosteista, komtin vaikutus näkyy jo vuorokaudessa. postijätteistä tai luonnonvaraisista
Varfariinin vasta-aineena käyte- pikkulinnuista.
Salmonellan esiintyvyys tuotantoeläimissä on Suomessa hyvin alhainen, mutta hyvän tilanteen ylläpitäminen edellyttää valppautta.
Rotat ovat meillä myös sikojen trikiiniloisen aiheuttaman trikinoosin
tärkeimpiä levittäjiä. Loisen toukat
voivat siirtyä tuotantoeläinten lihasta
edelleen ihmisiin. Sianlihalle tehdään
siksi pakollinen trikiinitarkastus,
jonka ansiosta loinen on tuotantosioissa erittäin harvinainen.
Yllättäväksi uhaksi on osoittautunut viime vuosina voimakkaasti
lisääntynyt jyrsijäharrastus. Etenkin
kesyrottia hankitaan lemmikeiksi yhä
enemmän.
”Huolestuttavaa siinä on, että kesyrotilla on muun muassa Britanniassa
ja Ruotsissa hiljattain tavattu Seoulvirusta. Englannissa kesyrotat ovat
tartuttaneet myös ihmisiä”, Henttonen kertoo.
Seoul-virus kuuluu hantaviruksiin, jotka voivat aiheuttaa vakaviakin verenvuotokuumeita. Suomessa
samaa virussukua on metsämyyrän
levittämä Puumala-virus, joka aiheuttaa myyräkuumetta.
”Seoul-viruksen aiheuttama verenvuotokuume on kuin ankara myyräkuume. Suomessa onkin tarkoitus
käynnistää asiasta riskinkartoitus tutkimalla lemmikkirottia.” Kirjoittaja on vapaa toimittaja.
[email protected]
1/2015 KEMIA
55
ULKOMAILTA
HPV-rokotteet eivät
nosta MS-taudin riskiä
Sc
an
sto
ck
ph
ot
o
HPV- eli papilloomavirusrokotteet
eivät lisää tyttöjen ja naisten riskiä
sairastua MS-tautiin eivätkä muihinkaan samantyyppisiin sairauksiin.
Asian vahvistaa tanskalais-ruotsalainen tutkimus.
Tutkimusaineistona oli lähes neljän
miljoonan 10–44-vuotiaan tytön ja
naisen rekisteritiedot. Joukosta noin
800 000 sai HPV-rokotuksen vuosina
2006–2013. Rokotettujen ja rokottamattomien välillä ei ollut eroa MStautiin sairastuvuudessa.
Kohdunkaulan syöpää ehkäisevät
Kohdunkaulan syövän odotetaan
HPV-rokotusten ansiosta käyvän
aiempaa paljon harvinaisemmaksi.
HPV-rokotteet on todettu turvallisiksi jo aiemmin. Niiden on kuitenkin epäilty yksittäisissä tapauksissa
nostavan MS-taudin riskiä.
Suomessa HPV-rokotukset ovat
kansallisessa rokotusohjelmassa ja
ilmaisia 6.–9.-luokkalaisille tytöille.
Rokote kuuluu myös muiden LänsiEuroopan maiden ja Yhdysvaltojen
kansalliseen rokotusohjelmaan.
Rokotteita on vuodesta 2007
annettu satoja miljoonia annoksia.
Vakavat haittavaikutukset ovat olleet
hyvin harvinaisia.
Yhdysvaltain lääkäriliiton Jamalehdessä julkaistusta tutkimuksesta
kertoi uutispalvelu Duodecim.
Päivi Ikonen
Tryffelin salainen ase
on hurmiomolekyyli
osoitti, että ihmisessä melaniinintuotanto käynnistyy, kun aivojen sisäsyntyisesti tuottamaa anandamidia
vapautuu elimistöön.
Jotkut tutkijat nimittävät ainetta
”hurmiomolekyyliksi”, niin suuri
vaikutus mielialaan sillä on. Yhdisteen nimi tulee sanskriitin sanasta
ananda, joka merkitsee äärimmäistä
iloa tai hurmiota. Anandamidin
nostattama hyvänolontunne on kuitenkin marihuanapilveä lyhytaikaisempi, koska yhdiste hajoaa elimis-
tössä nopeammin.
Mauro Maccarrone uskoo, että tryffelit tuottavat anandamidia houkutellakseen sen avulla eläimet kaivamaan
sienet maan uumenista esiin ja popsimaan ne poskeensa. Näin sienen itiöt
pääsevät eläinten lannan myötä levittäytymään yhä laajemmalle.
Tryffeleitä etsivät ja syövät ainakin
siat, harmaakarhut, karhupaviaanit,
mangustit ja eräs rottakengurulaji.
Päivi Ikonen
Robert Vayssié
Miksi ihmeessä tryffelisika tai -koira
suorastaan villiintyy saadessaan vainun maan alla piileskelevästä herkusta?
Italialaiset tutkijat ovat löytäneet
arvoitukseen vastauksen: musta
arvosieni tuottaa samanlaista yhdistettä, joka saa aikaan kannabiksen eli
marihuanan päihdyttävän vaikutuksen. Mitä vanhempi sieni, sitä enemmän huumaavaa kemikaalia siinä on.
”Mustien tryffeleiden sisältämä
kannabinoidi on nimeltään anandamidi. Se on hyvin samankaltainen
kuin marihuanan sisältämä psykoaktiivinen aine THC”, kertoo Rooman
biolääketieteellisen yliopiston tutkija
Mauro Maccarrone BBC:lle.
Marihuanan polttamista seuraava
euforinen ”pilvi” on tulosta siitä, että
THC eli tetrahydrokannabinoli sitoutuu solujen kannabinoidireseptoreihin. Anandamidi hyödyntää samaa
biologista mekanismia.
Sienten strategia
Mustat tryffelit saavat värinsä tummista melaniinipigmenteistä. Maccarronen ja hänen kollegoidensa
vuonna 2012 julkaisema tutkimus
56
KEMIA 1/2015
Tryffelisikoja koulutetaan Ranskassa. Koulutusta helpottaa sikojen suuri luontainen
kiinnostus mustiin arvosieniin.
Yllätys diabetestutkimuksessa
Ihmiseltä siirretty kasvuhormonigeeni vaikuttaa hiiren insuliinintuotantoon. Diabetestutkimuksessa
käytettävät geenimuunnellut laboratoriohiiret ovat siksi saattaneet vääristää tutkimustuloksia vuosien ajan.
Näin sanovat belgialaisen Leuvenin
katolisen yliopiston professorit Frans
Schuit ja John Creemers.
Tutkimushiiriin on istutettu muun
muassa ihmisen kasvuhormonigeenejä jo pitkään. Tutkijat ovat olettaneet, että geeni pysyy tiukasti ”kapseloituneena” hiiren muunnellussa
perimässä eikä vaikuta jyrsijän hormonintuotantoon mitenkään.
Oletus on belgialaisprofessorien
mukaan nyt paljastunut vääräksi.
Kaksikko oli muiden diabetestutkijoiden tapaan hyödyntänyt laboratoriossaan geenimuunneltuja hiiriä.
Yllätyksekseen he havaitsivat hiljattain, että jyrsijöille ilmaantui selviä
raskausoireita, vaikka ne eivät olleet
tiineinä.
Kun tutkijat selvittivät asiaa tar-
kemmin, he huomasivat, että raskaudenkaltaisen tilan aiheutti ihmisen
kasvuhormoni.
”Ihmisen kasvuhormonilla on hiiressä sama vaikutus kuin hormoneilla, joita tiineen eläimen istukka
tuottaa. Aivan kuten raskaudenkin
aikana, insuliinintuotannosta vastaavissa haimasoluissa tapahtuu muutoksia. Niiden määrä kasvaa, ja ne
alkavat valmistaa enemmän insuliinia”, Schuit kuvailee.
John Creemersin mukaan maailmassa on julkaistu noin 250 diabetestutkimusta, jotka on tehty kasvuhormonigeenin ”saastuttamilla” hiirillä.
”Monissa tutkimuksissa on selvitetty juuri sitä, onko siirtogeeneillä
vaikutusta insuliinituotantoon. Ihmisen kasvuhormoni vääristää tuloksia
niin, että geenien vaikutus on joko ylitai aliarvioitu. Näiden tutkimusten
tulokset on nyt arvioitava uudelleen”,
Creemers sanoo Leuvenin yliopiston
tiedotteessa.
Scanstockphoto
Siirtogeeni karkasi käsistä
Geenimuunneltuja hiiriä on käytetty
lääketieteellisessä tutkimuksessa yli
30 vuotta. Yhden siirtogeenin vaikutus
yllätti diabetestutkijat.
Päivi Ikonen
Asteroidi tuhosi
kaikki dinosaurukset
Myös Euroopan
dinosauruksille kävi
huonosti 66 miljoonaa vuotta sitten.
66 miljoonaa vuotta sitten.
Tutkijoiden mukaan tämä vahvistaa, että asteroidi aiheutti globaalin
tuhon ja hävitti dinosaurukset kaikkialta maailmasta.
ZooKeys-lehdessä julkaistusta tutkimuksesta kirjoitti Science Daily.
Päivi Ikonen
Scanstockphoto
Maapalloon 66 miljoonaa vuotta sitten iskeytynyt suuri asteroidi aiheutti
dinosaurusten äkkikuoleman koko
planeetalla.
Tähän johtopäätökseen tulee
eurooppalainen tutkijaryhmä, jota
johti Zoltán Csiki-Sava Bukarestin
yliopistosta.
Yleisesti hyväksytyn käsityksen
mukaan dinosaurukset kuolivat
sukupuuttoon liitukauden lopussa
nimenomaan asteroidin iskun seurauksena. Teoria on kuitenkin perustunut lähinnä vain Pohjois-Amerikan
fossiililöytöihin.
Euroopasta, etenkin Espanjasta,
Ranskasta ja Romaniasta, viime
aikoina tehdyt fossiililöydöt ja niiden
tutkimukset paljastavat, että dinosaurukset kukoistivat monimuotoisina ja
runsaslukuisina myös vanhalla mantereella, kunnes nekin äkkiä katosivat
1/2015 KEMIA
57
KEEMIKKO
Kemia-lehden pakinoitsija
Keemikko väittää katsovansa
maailman menoa erlenmeyerlasien läpi.
Valkoisen takin alla piilee kuitenkin
monitaitoinen maailmankansalainen,
jolle mikään inhimillinen
ei ole vierasta.
Dynaaminen
matkailija
ENNEN VANHAAN matkailun ainoa turha kuluerä oli hinnat vaihtelevat potentiaalisen asiakkaan potentiaalisen
pakollinen laukkujen kannattaminen hotellin aulasta huo- maksukyvyn mukaan.
Kieleksi kannattaa siksi valita joku eurokriisin runteleman
neeseen. Kvasipalvelu johtui siitä, että majoitusliikkeet olivat
talousalueen murre. Esimerkiksi portugali on erinomainen
ulkoistaneet pikkoloiden palkanmaksun asiakkaille.
Nykyään juomarahaa aletaan vaatia jo ennen reissuun vaihtoehto. Hinnat pysyvät euroissa, mutta numerot pienenevät.
lähtöä. Lentoliikenteen harjoittaja liisaa
Klikkauksissa pitää silti olla skarppina,
koneet ja ulkoistaa kaiken, myös kerjää- ”Sähköpostin lukeminen
sillä kone tarkkailee sinua koko ajan.
misen. Tilausvahvistuksen lisäksi mahdolhotellissa merkitsee
Myyjä pyrkii puristamaan tililtäsi viimeilisen matkustajan sähköpostiin tupsahsamaa
kuin avonaisen
senkin euron käyttämällä ns. dynaamista
telee mitä merkillisimpiä tarjouksia mitä
lompakon jättäminen
hinnoittelua. Sen mahdollistaa tietokokummallisimmista ”palveluista”.
neesi lavertelema IP-osoite.
Jos haluat istua matkakumppanisi vielähimmälle torille.”
Dynaamisena vastaiskuna voit pyytää
ressä koko lennon ajan, molemmilta kerätietokoneasiantuntijaa eli lähintä teiniä
tään paikanvarausmaksu. Ennen sanomalehtiä sai koneessa
luettavakseen niin paljon kuin sormet kestivät mustetta. Nyt muuttamaan läppärisi osoitteen toiseksi. Kokenut ekspertti
hoitaa asian käden käänteessä. Esimerkiksi amerikkalaista tvlehdet tilataan ja niistä karhutaan maksu etukäteen.
ohjelmaa voi seurata vain Yhdysvalloissa ja maapallon jokaisen
LENTOJEN VARAAMINEN on silti lasten leikkiä hotellien teinin kännykässä.
buukkaukseen verrattuna. Majoitustilojen hinnat ja varausehHYVÄ KEINO on buukata sellaisia hotellihuoneita, joiden
dot vaihtuvat niin nopeasti, ettei silmä ehdi perässä.
Edullisesta diilistä onkin parasta tehdä kuvakaappaus. Kun varauksen voi peruuttaa. Niitä kannattaa klikata tusinan verran
hotelli sitten tarjoaa heikennetyin ehdoin korkeampaa taksaa, ja purkaa varasto kahta vuorokautta ennen matkaa. Riittävä
määrä vapautuvaa huonekapasiteettia sysää dynaamisen hinon dokumenttia reklamaation tueksi.
Hotellia valittaessa on syytä kiinnittää huomiota ilmaiseen noittelun laskentaohjelman syöksykierteeseen.
Tietokoneet laskea raksuttavat uudet tarjoushinnat, joihin
aamiaiseen ja nettiin, jos niitä kaipaa. Erikseen ostettuna kumpikin voi maksaa mitä tahansa. Sähköpostin lukeminen hotel- voit tarttua hyvin spoofatulla osoitteella ja tuntemattomalla
lissa saattaa merkitä samaa kuin avonaisen lompakon jättämi- kielellä.
Dynaaminen matkailija voi näillä ohjeilla reissata ja asua viinen lähimmälle torille.
Huoneen varaaminen kannattaa ajoittaa joko hyvin aikai- den tähden tasolla retkeilymajahintaan.
Tähdikkäimmissä majoituslaitoksissa tosin törmää yhä pikseen tai hyvin myöhäiseen ajankohtaan. Kohdetta tulee tutkia
hakusanoilla konferenssi, messut ja mestaruuskilpailut. Jos kau- koloihin, joiden elämäntehtävänä on kiikutella kapsäkkejä käsi
pungista ei löydy muita kuin verkkokongresseja, varauksen voi ojossa. Kuka keksisi dynaamisen kikan heidän torjumiseensa? jättää viime tippaan.
Keemikko
TAITAVA TURISTI säästää ison summan käyttämällä erikielisiä hakukoneita. Yhden ja saman varausjärjestelmän sivuilla
Pikkolonkarkotinta etsivä
58
KEMIA 1/2015
HENKILÖUUTISIA
in memoriam
Marjatta Rautio
Kemiallisen aseen
valvonnan uranuurtaja
Professori Marjatta Rautio
kuoli Helsingissä 1. joulukuuta
2014 pitkäaikaisen sairauden
murtamana. Hän oli syntynyt
Helsingissä 18. lokakuuta1944.
Uransa alussa farmasian
tohtori ja dosentti Rautio
työskenteli Helsingin yliopiston farmasian laitoksessa. Päivätyönsä ohessa hän toimi yliopiston asiantuntijana vuonna
1973 perustetussa kemiallisen aseen valvontaprojektissa
(CC), jota rahoitti ulkoministeriö. 1980-luvun alussa professori Jorma K. Miettinen
pyysi Rautiota projektin johtajaksi.
Hankkeen arvo oli sen avoimuudessa: tutkimusta tehtiin
ensi kertaa sotilasorganisaatioiden ulkopuolella, ja tulokset
julkaistiin vuosittain nk. sinisissä kirjoissa (Finnish Blue
Books). Kirjat ovat edelleen
eräänlaisia kemiallisten aseiden valvonnan ohjekirjoja maailmalla.
1980-luvun loppupuolella suurvaltojen välillä alkoi löytyä yhteisymmärrystä kemiallisen aseen kansainvälisestä kieltosopimuksesta.
Erinomaisena visionäärinä Marjatta Rautio kohdensi projektin tutkimuksen luotettavien laboratoriomenetelmien kehittämiseen. Lisäksi
hän käynnisti laboratorioiden väliset
vertailutestit menetelmien testaamiseksi.
Nykyään kemiallisen aseen kieltojärjestön OPCW:n tukena on eri puolilla maailmaa useita laboratorioita,
joiden kelpoisuus testataan Suomen
aloitteesta kehitetyillä pätevyystesteillä.
Raution ja sveitsiläisen yhteistyölaboratorion aloitteesta alettiin vuonna
1988 kehittää analyyttista tietokantaa, johon kerättiin tunnistustietoja
tus analysoida OPCW:n niihin
lähettämiä näytteitä.
Palkittu osaaja
sopimuksen alaisista kemikaaleista.
OPCW rakensi tietojen pohjalle
oman virallisen tietokantansa, jota
käytetään kemiallisen aseen kieltosopimuksen valvontaan ja jonka tietosisältöä kehitetään kansainvälisenä
yhteistyönä.
Vuonna 1994 perustettiin Helsingin yliopiston alainen kemiallisen
aseen kieltosopimuksen valvontalaitos Verifin, jonka johtajaksi Marjatta
Rautio nimitettiin.
Laitoksen perustaminen oli seuraus vuosien odotuksen jälkeen allekirjoitetusta kemiallisen aseen kieltosopimuksesta, jonka Suomi ratifioi
7.2.1995. Verifinistä tuli sopimuksen
määrittelemä ja sen noudattamista
valvova kansallinen viranomainen
Suomessa.
Vuonna 1998 Verifinistä tuli
ensimmäisten joukossa OPCW:n
nimetty laboratorio, joilla on valtuu-
Marjatta Raution työkenttä
oli monipuolinen. Vuonna
1991 YK:n turvallisuusneuvosto valitsi hänet järjestön
erityiskomission Unscomin
jäseneksi suunnittelemaan
ja valvomaan Irakin joukkotuhoaseiden haltuunottoa ja
hävitystä. Vuonna 2000 Rautio valittiin Unscomin tehtäviä jatkaneeseen Unmovickomissioon.
Rautio sai elämäntyöstään
monia kansallisia ja kansainvälisiä tunnustuksia. Hänen
alaisuudessaan syntynyt,
maailman huipputasoa edustava tieteellinen ja koulutuksellinen pääoma on siirtynyt
kemiallisten aseiden analytiikassa mukana oleviin yhteistyölaboratorioihin.
Rautiolla oli ratkaiseva vaikutus
Verifinin saavuttamaan asemaan
eräänä maailman johtavana kemiallisen aseen valvonnan laboratoriona,
joka antaa myös alan koulutusta.
Kunnianosoituksena hänen aloittamalleen työlle voidaan pitää ensimmäistä OPCW – The Hague -palkintoa, joka jaettiin Verifinille Raution
kuolinpäivänä.
Vapaa-aikanaan Marjatta Rautio
harrasti oopperaa. Kesäisin hän vietti
paljon aikaa perheensä kanssa mökillä
Vihdissä ja talvisin miehensä kanssa
Nizzassa. Kollegat muistavat Marjatta
Raution karismaattisena, innovatiivisena ja lämpimänä ihmisenä. Olli Kostiainen ja Paula Vanninen
Kirjoittajat ovat Marjatta Raution
työtovereita Verifinistä.
1/2015 KEMIA
59
HENKILÖUUTISIA
VÄITÖKSIÄ
Aalto-yliopisto
M.Sc. Dawei Fengin väitöskirja
Thermodynamic Measurements
on Alloys and Compounds in
Ag-Au-Se and Ag-Pd systems by
the Electromotive Force Method
tarkastettiin 28.11.2014. Vastaväittäjänä toimi TkT Daniel
Lindberg (Åbo Akademi) ja kustoksena prof. Pekka Taskinen.
DI Mikhail Erdmanisin
väitöskirja Modern fabrication
techniques for nanostructures and
photonic components tarkastettiin 5.12.2014. Vastaväittäjänä
toimi apul.prof. Kristinn B. Gylfason (Kuninkaallinen teknillinen korkeakoulu, Ruotsi) ja kustoksena prof. Ilkka Tittonen.
DI Juho Luomahaaran väitöskirja Advances in superconducting sensors for medical imaging and metrology tarkastettiin
12.12.2014. Vastaväittäjänä toimi prof. Justin Schneiderman
(MedTech West, Ruotsi) ja kustoksena prof. Ilkka Tittonen.
FM Pia Sundbergin väitöskirja Atomic/molecular layer
deposition of hybrid inorganicorganic thin films tarkastettiin
12.12.2014. Vastaväittäjänä toimi
prof. Mato Knez (CIC NanoGUNE, Espanja) ja kustoksena prof.
Maarit Karppinen.
DI Anne Penttilän väitöskirja
Phase Equilibrium Measurement
and Modeling for Alkanolamine
Systems tarkastettiin 23.1.2015.
Vastaväittäjänä toimi prof. Maria
Iliuta (Quebecin Laval-yliopisto,
Kanada) ja kustoksena prof. Ville
Alopaeus.
Helsingin yliopisto
FM Johanna Erikssonin väitöskirja Identification and characterization of genes and proteins involved in the development
and progression of melanomas
tarkastettiin 5.12.2014. Vastaväittäjänä toimi prof. Anne Kallioniemi (Tampereen yliopisto)
ja kustoksena prof. Minna Nyström.
FM Anu-Maija Sundströmin
väitöskirja Remote Sensing of
Aerosols: Applications for Air
Quality and Climate Studies tarkastettiin 10.12.2014. Vastaväittäjänä toimi vanhempi tutkija
Michael Schulz (Norjan ilmatieteen laitos) ja kustoksena prof.
Gerrit de Leeuw.
MMM Anni Alitalon väitöskirja Combination of biological
and physico-chemical factors in
the development of manure nutrient recovery and recyclingoriented technology tarkastettiin
12.12.2014. Vastaväittäjänä toimi prof. Willy Verstraete (Gentin yliopisto, Belgia) ja kustokse-
60
KEMIA 1/2015
na prof. Laura Alakukku.
FM Noora Perkolan väitöskirja Fate of artificial sweeteners and perfluoroalkyl acids in
aquatic environment tarkastettiin 12.12.2014. Vastaväittäjänä
toimi prof. Mika Sillanpää (Lappeenrannan teknillinen yliopisto) ja kustoksena prof. Martin
Romantschuk.
FM Elina Åhlgrenin väitöskirja Structural modification of
graphene by ion irradiation studied with molecular dynamics simulations tarkastettiin 12.12.2014.
Vastaväittäjänä toimi prof. Elena
Bichoutskaia (Nottinghamin yliopisto, Iso-Britannia) ja kustoksena prof. Kai Nordlund.
FM Elina Sjöholmin väitöskirja Computational study of the
vibrational energy levels of adsorbed and clustered water and
ammonia molecules tarkastettiin
13.12.2014. Vastaväittäjänä toimi
prof. Attila Császár (Budapestin
Eötvös-yliopisto, Unkari) ja kustoksena prof. Lauri Halonen.
M.Sc. Li Liaon väitöskirja
Contribution of biogenic volatile
organic compounds to the formation and growth of particles in the
atmosphere—From molecule cluster to cloud condensation nuclei
tarkastettiin 16.12.2014. Vastaväittäjänä toimi apul.prof. Annele Virtanen (Itä-Suomen yliopisto) ja kustoksena prof. Markku
Kulmala.
FM Mikko Karesojan väitöskirja Hybrid Materials: Surface
Modification of Different Silica
Surfaces and Synthesis of Multiresponsive Hybrid Polymers tarkastettiin 9.1.2015. Vastaväittäjänä toimi prof. Dirk Kuckling
(Paderbornin yliopisto, Saksa) ja
kustoksena prof. Heikki Tenhu.
M.Sc. Bjørnar den Hollanderin väitöskirja Neuropharmacology and toxicology of novel
amphetamine-type stimulants
tarkastettiin 16.1.2015. Vastaväittäjänä toimi prof. David Nutt
(Imperial College London, IsoBritannia) ja kustoksena prof.
Esa Korpi.
FM John Backmanin väitöskirja Optical properties of atmospheric aerosols using filter-based
absorption photometers tarkastettiin 23.1.2015. Vastaväittäjänä
toimi Ph.D. John Ogren (NOAA,
Yhdysvallat) ja kustoksena prof.
Tuukka Petäjä.
Itä-Suomen yliopisto
FM Eero Huovisen väitöskirja Fabrication of Hierarchically Structured Polymer Surfaces
tarkastettiin 28.11.2014. Vastaväittäjänä toimi prof. Rafael Taboryski (Tanskan teknillinen
yliopisto) ja kustoksena prof. Tapani Pakkanen.
FM Jussi Rytkösen väitöskirja
Mesoporous silicon particles for
nanomedical applications tarkastettiin 5.12.2014. Vastaväittäjänä toimi Ph.D. Oula Penate
Medina (Kielin yliopisto, Saksa)
ja kustoksena dos. Ale Närvänen.
FM Markus Erolan väitöskirja Synthesis of Colloidal Gold
and Polymer Particles and Use
of the Particles in Preparation of
Hierarchical Structures with Selfassembly tarkastettiin 9.12.2014.
Vastaväittäjänä toimi prof. Mika
Pettersson (Jyväskylän yliopisto)
ja kustoksena prof. Tuula Pakkanen.
FM Jari Kourusen väitöskirja Imaging of Mixing in Selected Industrial Processes Using
Electrical Resistance Tomography
tarkastettiin 13.12.2014. Vastaväittäjänä toimi prof. Tuomas
Koiranen (Lappeenrannan teknillinen yliopisto) ja kustoksena
prof. Marko Vauhkonen.
Prov. Arto Lipposen väitöskirja Hippocampal field potentials
in animal models of Alzheimer’s
disease tarkastettiin 19.12.2014.
Vastaväittäjänä toimi prof. Aarne Ylinen (Helsingin yliopisto) ja
kustoksena prof. Heikki Tanila.
Jyväskylän yliopisto
FM Jarmo Koukon väitöskirja
Effects of Heating, Drying And
Straining on the Relaxation And
Tensile Properties of Wet Paper
tarkastettiin 10.12.2014. Vastaväittäjänä toimi prof. Jouni Paltakari (Aalto-yliopisto) ja kustoksena prof. Markku Kataja.
FM Siiri Perämäen väitöskirja Method Development for The
Determination and Re-Covery
of Rare Earth Elements from Industrial Fly Ash tarkastettiin
12.12.2014. Vastaväittäjänä toimi prof. Paavo Perämäki (Oulun
yliopisto) ja kustoksena dos. Ari
Väisänen.
FM Alexander Chernyshevin
väitöskirja Nitrogen-Containing
Ligands and Their Platinum
(IV) and Gold (III) Complexes Investigation of Basicity and
Nucleophilicity, Luminescence,
and Aurophilic Interactions tarkastettiin 18.12.2014. Vastaväittäjänä toimi prof. Armando
Pombeiro (Lissabonin teknillinen yliopisto, Portugali) ja kustoksena prof. Matti Haukka.
FM Pauli Peuran väitöskirja
Spectroscopic Studies of 173Pt and
175Pt tarkastettiin 19.12.2014.
Vastaväittäjänä toimi prof. Philip Walker (Surreyn yliopisto,
Iso-Britannia) ja kustoksena Dr.
Catherine Scholey.
M.Sc. Volker Sonnenscheinin
väitöskirja Laser Developments
and High Resolution Resonance
Ionization Spectroscopy of Actinide Elements tarkastettiin
8.1.2015. Vastaväittäjänä toimi
NIMITYKSIÄ
Ekokem Oy
Tutkimus- ja kehitysosastoon
projektipäälliköiksi on nimitetty DI Reetta Andersson ja
Viivi Leiviskä.
Kemira Oyj
Paper-segmentin johtaja, DI,
KTM Petri Helsky on nimitetty nykyisen tehtävänsä lisäksi Aasian ja Tyynenmeren
alueen johtajaksi ja EMBA Joe
Chan johtajaksi, vastuualueenaan Kiina. Nimitykset tukevat Kemiran suunnitelmaa
ostaa AkzoNobelin paperikemikaaliliiketoiminta.
Kiilto Oy
TkT Petri Heljo on nimitetty
rakennustarvikeosaston tuotekehityspäälliköksi vastuualueenaan seinäliimat, lattialiimat ja parkettiliimat. Hän
on aiemmin toiminut liimojen tuotekehittäjänä. DI Soilikki Kotanen on nimitetty
teollisuusosaston tuotekehityspäälliköksi vastuualueenaan 2-komponenttiset PUliimat. Hän on aikaisemmin
työskennellyt matkapuhelinten materiaalien ja niiden
kiinnittämisen parissa.
Luonnonvarakeskus
Luonnonvarat ja biotuotanto -yksikön johtajaksi on nimitetty Markku Järvenpää ja
tutkimus- ja kehittämispäälliköksi Riitta Rahkonen. Vihreä teknologia -yksikön johtajaksi on nimitetty Eeva-Liisa
Ryhänen ja tutkimus- ja kehittämispäälliköksi Sirpa Thessler.
prof. Jon Billowes (Manchesterin yliopisto, Iso-Britannia) ja
kustoksena yliopistonlehtori Iain
Moore.
Lappeenrannan teknillinen
yliopisto
DI Davood Gudarzin väitöskirja Catalytic direct synthesis
of hydrogen peroxide in a novel
microstructured reactor tarkastettiin 2.12.2014. Vastaväittäjänä toimi prof. Juan García Serna
(Valladolidin yliopisto, Espanja)
ja kustoksena prof. Ilkka Turunen.
DI Ari Vepsäläisen väitöskirja Heterogeneous mass transfer
in fluidized beds by computational fluid dynamics tarkastettiin
2.12.2014. Vastaväittäjänä toimi
prof. Fabrizio Scala (IRC-instituutti, Italia) ja kustoksena prof.
Timo Hyppänen.
DI Esa Saukkosen väitöskirja
Effects of the partial removal of
wood hemicelluloses on the propSivulle 62
in memoriam
Antti Mykkänen
Labo Line Oy:n arvostettu
toimitusjohtaja
Labo Line Oy:n toimitusjohtaja Antti Mykkänen
kuoli vaikean sairauden
uuvuttamana Helsingissä
9. joulukuuta 2014. Hän
oli syntynyt Helsingissä
jouluaattona 1977.
Antti ryhtyi perheyrityksen vetäjäksi vuonna
2011, kun hänen isänsä
ja Labo Linen perustaja
Martti Mykkänen siirtyi
eläkkeelle. Sukupolvenvaihdoksen jälkeen Antista
tuli yrityksen omistaja
yhdessä veljiensä Tuomaksen ja Juhan kanssa.
Antti oli koulutukseltaan sähköinsinööri,
mutta elämäntyönsä hän
teki laboratoriolaitteiden parissa. Vuonna 1993
perustettu Labo Line on
tullut kemian alan ammattilaisille tutuksi muun
muassa yhtenä ChemBio-messujen vakionäytteilleasettajista.
Antti ehti työskennellä
Labo Line Oy:ssä yhteensä
16 vuotta. Hän aloitti yrityksessä laitteita korjaavana
huoltomiehenä, siirtyi sitten
huollon puolelta myynnin
pariin ja lopulta toimitusjohtajaksi.
Yrityksen mukana Antti
kasvoi höyrysteriloinnin
arvostetuksi asiantuntijaksi
ja toimi puhujana useissa
alan koulutustilaisuuksissa
ja seminaareissa.
Antin toimitusjohtajakaudella Labo Line kasvoi vuosi
vuodelta, sen imagoa uudistettiin, ja yritys muutti uusiin
tiloihin Helsingin Alppitaloon. Antin kaudella yritys
myös noteerattiin Kauppalehden Menestyjä 2013 -maininnalla.
Moottoriurheilun
intohimoinen ystävä
Antti oli intohimoinen
moottoriurheilun ystävä,
Elias Toivasen gradu palkittiin
edustavasta pro gradu -työstä.
Ensimmäisen kerran jaetun palkinnon myönsi Suomalaisten Kemistien Seu-
Michael Patzschke
Filosofian maisteri Elias
Toivanen on palkittu vuoden 2014 parhaasta suomalaisesta laskennallista kemiaa
Palkinnon Elias Toivaselle (toinen oikealta) luovuttivat laskennallisen kemian jaoston hallituksen jäsenet Mikael Johansson (vas.),
Antti Karttunen ja Nino Runeberg.
joka nautti harvoista
vapaapäivistään esimerkiksi moottoripyöräilyn tai lumikelkkailun parissa.
Hänen työhuoneensa
seinää koristi kuva
rakkaasta moottoripyörästä.
Perhe ja sukulaiset
olivat aina Antille tärkeitä. Työmatkoillaan hän
yritti aina ehtiä käymään
tervehtimässä sukulaisia eri
puolilla Suomea.
Antti oli pidetty esimies
ja kollega, joka nautti laajaa arvostusta niin yhteistyökumppaneiden kuin asiakkaidenkin keskuudessa.
Avuliaana, ahkerana ja huumorintajuisena tunnettu
Antti otti aina muut huomioon.
Vain 36-vuotiaana menehtynyttä Anttia jäivät kaipaamaan lähimpinä puoliso
Tytti, lapset Juho ja Jaakko
ran laskennallisen kemian
jaosto. Palkinnosta on tarkoitus tehdä jokavuotinen.
Tunnustus voidaan myöntää sekä graduille että diplomitöille.
Elias Toivanen teki
Grid-based Fast Multipole
Method—a fully numerical
scheme for evaluating twoelectron integrals -otsikoidun
gradunsa Helsingin yliopiston kemian laitoksessa.
Työ käsittelee kvanttikemiallisissa elektronirakennelaskuissa esiintyvien kahden elektronin repulsiointegraalien
laskemista
uudentyyppisellä numeerisella menetelmällä. Aihe liittyy massiivisesti rinnakkaisten laskentaohjelmistojen
kehittämiseen.
sekä vanhemmat ja sisarukset perheineen.
Antin menehdyttyä
Labo Line Oy jatkaa edelleen vahvasti perheyrityksenä kolmen sisaruksen
voimin. Yhtiön uutena
toimitusjohtajana aloitti
tämän vuoden alussa veljeskolmikon sisar, oikeustieteiden maisteri Kati
Mykkänen.
Tuomas Mykkänen
Kirjoittaja on Antti Mykkäsen
veli ja työtoveri.
Toivasen kehittämä hilapohjainen menetelmä on
lähtökohtaisesti rinnakkaistettavissa erittäin tehokkaasti hyvin suurille prosessorimäärille. Se eroaa siten
edukseen nykyään käytössä
olevista laskentamenetelmistä, joiden soveltuvuus
supertietokonelaskentaan on
yleensä huono.
Palkitsijoiden mukaan
kyseessä on erittäin korkeatasoinen laskennallisen
kemian gradu, joka sisältää
vaativaa menetelmänkehitystyötä lähtien perusteoriasta aina käyttökelpoisen koodin kirjoittamiseen
asti.
Gradu on luettavissa verkossa osoitteessa http://hdl.
handle.net/10138/136535.
1/2015 KEMIA
61
Jyväskylän yliopiston akatemiatutkija, yliopistonlehtori Heikki M. Tuononen on
saanut arvostetun ruotsalaisen Ingrid ja Sten Ahrlandsin palkinnon. Tunnustus
jaetaan joka viides vuosi tieteellisesti ansioituneelle nuorelle pohjoismaiselle kemiantutkijalle.
Palkinnon myöntää ruotsalainen tiedeseura Kungliga
Fysiografiska Sällskapet i
Lund – Akademi för naturvetenskap, medicin och teknik.
Heikki Tuononen väitteli
tohtoriksi Jyväskylän yliopistossa vuonna 2005. Hän
on työskennellyt yliopiston
kemian laitoksessa Suomen
Akatemian rahoittamana
tutkijana vuodesta 2008.
Vuonna 2011 hänet nimitettiin myös yliopistonlehtoriksi.
Tuononen on julkaissut
75 kansainvälistä vertaisarvioitua artikkelia sellaisissa kemian arvostetuimmissa julkaisusarjoissa kuin
Journal of the American
Chemical Society, Science ja
Nature Chemistry.
Heikki Tuonosen tutkimusryhmä yhdistää toisiinsa Jyväskylän yliopiston
kemian laitoksen kaksi
vahvuusaluetta eli epäorgaanisen rakennekemian
ja laskennallisen kemian.
Ryhmän toiminta keskittyy
uusien parittomia elektroneja sisältävien molekyylien,
Jyväskylän yliopisto
Tutkija Heikki Tuonoselle
pohjoismainen kemianpalkinto
Jyväskylän
yliopistossa
työskentelevä
akatemiatutkija
Heikki Tuononen on myös
Oulun yliopiston
laskennallisen
epäorgaanisen
kemian dosentti.
radikaalien, valmistukseen.
Tutkijoiden erityisenä kiinnostuksen kohteena on valmistettujen radikaalien soveltuvuus uusien magneettisesti
mielenkiintoisten molekyyli-
materiaalien lähtöaineiksi.
Ryhmän toinen painopistealue on kemiallisten reaktiomekanismien määrittäminen
laskennallisten mallinnusmenetelmien avulla.
tohtori Patricia Murray (Liverpoolin yliopisto, Iso-Britannia)
ja kustoksena prof. Seppo Vainio.
väittäjänä toimi dos. Anna Kostareva (Almazovin tutkimuskeskus, Venäjä) ja kustoksena prof.
Katriina Aalto-Setälä.
DI Miina Björnisen väitöskirja The Effects of Electroactive
Polypyrrole on the Osteogenic
Differentiation of Adipose Stem
Cells and Bone Regeneration tarkastettiin 7.1.2015. Vastaväittäjänä toimi apul.prof. Mario Romero-Ortega (Texasin yliopisto,
Yhdysvallat) ja kustoksena dos.
Suvi Haimi.
Väitöksiä…
erties of kraft pulp tarkastettiin
4.12.2014. Vastaväittäjänä toimi
prof. Raimo Alén (Jyväskylän
yliopisto) ja kustoksena prof. Kaj
Backfolk.
DI
Jouni Havukaisen
väitöskirja Biogas production in
regional integrated biodegradable
waste treatment—Possibilities for
improving energy performance
and reducing GHG emissions tarkastettiin 5.12.2014. Vastaväittäjänä toimi tutkijatohtori Lidia
Lombardi (Rooman Niccolò Cusano -yliopisto, Italia) ja kustoksena prof. Mika Horttanainen.
DI Petteri Peltolan väitöskirja
Analysis and modelling of chemical looping combustion process
with and without oxygen uncoupling tarkastettiin 11.12.2014.
Vastaväittäjänä toimi prof. Risto Raiko (Tampereen teknillinen
yliopisto) ja kustoksena prof.
Timo Hyppänen.
DI
Marko
Hyvärisen
väitöskirja Ultraviolet light protection and weathering properties
of wood-polypropylene composites
tarkastettiin 18.12.2014. Vastaväittäjänä toimi prof. Róbert Németh (Länsi-Unkarin yliopisto)
ja kustoksena prof. Timo Kärki.
Oulun yliopisto
M.Sc. Antonina Shvetsovan
väitöskirja Genetic and biochemical studies on the yeast mitochondrial outer membrane protein
Om45p tarkastettiin 5.12.2014.
Vastaväittäjänä toimi prof. Be-
62
KEMIA 1/2015
nedikt Westernmann (Bayreuthin yliopisto, Saksa) ja kustoksena prof. Ulrich Bergmann.
FM Miia Vapolan väitöskirja
Peroxisomal channels. The biological role of Pxmp2 protein in
mouse and channel-forming activities of the glycosomal membrane from Trypanosoma brucei
tarkastettiin 5.12.2014. Vastaväittäjänä toimi dos. Sami Heikkinen
(Itä-Suomen yliopisto) ja kustoksena prof. Kalervo Hiltunen.
M.Sc. Vanessa Harjusen
väitöskirja Skin stem cells and
tumor growth: Functions of collagen XVIII in hair follicle cycling
and skin cancer, and Bmx tyrosine kinase in tumor angiogenesis
tarkastettiin 12.12.2014. Vastaväittäjänä toimi MD, Ph.D. Sara
Wickström (Max Planck -instituutti, Saksa) ja kustoksena dos.
Ritva Heljasvaara.
FM Anu Laitalan väitöskirja
Hypoxia-inducible factor prolyl 4-hydroxylases regulating
erythropoiesis, and hypoxia-inducible lysyl oxidase regulating
skeletal muscle development during embryogenesis tarkastettiin
12.12.2014. Vastaväittäjänä toimi
prof. Janine Erler (Kööpenhaminan yliopisto, Tanska) ja kustoksena prof. Johanna Myllyharju.
FM Sanna Junttilan väitöskirja Studies of Kidney Induction In
Vitro Using Gene Expression Profiling and Novel Tissue Manipulation Techniques tarkastettiin
17.12.2014. Vastaväittäjänä toimi
Tampereen teknillinen
yliopisto
M.Sc. Karol Kaszuban väitöskirja Atomistic Molecular Dynamics
Simulations of Cytochrome bc1
and Epidermal Growth Factor
Receptor Proteins tarkastettiin
10.12.2014. Vastaväittäjänä toimi
tohtori Mounir Tarek (Lorrainen
yliopisto, Ranska) ja kustoksena
prof. Ilpo Vattulainen.
DI Aino Leppäsen väitöskirja
Modeling Fume Particle Dynamics and Deposition with Alkali
Metal Chemistry in Kraft Recovery Boilers tarkastettiin 9.1.2015.
Vastaväittäjänä toimi prof. Roman Weber (Clausthalin teknillinen yliopisto, Saksa) ja kustoksena prof. Antti Oksanen.
Tampereen yliopisto
FM Hanna Hiidenmaan väitöskirja Differentiation of human
pluripotent stem cells towards
functional retinal pigment epithelium for future therapeutic applications tarkastettiin 12.12.2014.
Vastaväittäjänä toimi dos. Riikka
Lund (Turun yliopisto) ja kustoksena dos. Heli Skottman.
FM Anna Kiviahon väitöskirja Long QT Syndrome -specific
Cardiomyocytes Derived from
Induced Pluripotent Stem Cells:
From cell lines to disease models
tarkastettiin 13.12.2014. Vasta-
Turun yliopisto
FM Henna Päkkilän väitöskirja
From molecular blocks to bioanalytical assays: Combining Lanthanide Luminescence and Bioaffinity Binders for Protein Detection
tarkastettiin 5.12.2014. Vastaväittäjänä toimi prof. Karsten
Haupt (Compiègnen teknillinen
yliopisto, Ranska) ja kustoksena
prof. Tero Soukka.
FM Jussi Kauppilan väitöskirja Graphene from Graphite by
Chemical and Physical Techniques tarkastettiin 9.12.2014.
Vastaväittäjänä toimi prof. Francesco Paolucci (Bolognan yliopisto, Italia) ja kustoksena prof.
Carita Kvarnström.
DI Sari Mäkisen väitöskirja
Production, isolation and characterization of bioactive peptides
with antihypertensive properties
from potato and rapeseed proteins
tarkastettiin 12.12.2014. Vastaväittäjänä toimi prof. Richard J.
TULEVIA TAPAHTUMIA
Palstalla julkaistaan tietoja kemian alan tapahtumista.
Toimitus ei vastaa mahdollisista muutoksista. Ilmoita
tapahtumasta tai muutoksesta: [email protected].
SUOMESSA JÄRJESTETTÄVÄT
Labquality Days
Helsinki 5.–6.2.2015
www.labqualitydays.fi
ChemBio Finland
Helsinki 18.–19.3.2015
www.chembiofinland.fi
Kemian Päivät
Helsinki 18.–19.3.2015
www.kemianseurat.fi
Teolliset palvelut
Tampere 25.–26.3.2015
www.expomark.fi
Tieteen päivät
Jyväskylä 14.–15.4.2015
www.jyu.fi
SciFest 2015
Joensuu 23.–25.4.2015
www.scifest.fi
Tieteen päivät
Turku 7.–8.5.2015
www.utu.fi
NBC 2015 Symposium
Helsinki 18.–21.5.2015
www.nbsec.fi
EuroMining 2015
Tampere 20.–21.5.2015
www.euromining.fi
Yhdyskuntatekniikka 2015
Turku 20.–21.5.2015
www.yhdyskuntatekniikka.fi
Kemikaaliviraston
sidosryhmäpäivä
Helsinki 27.5.2015
www.echa.eu
FitzGerald (Limerickin yliopisto,
Irlanti) ja kustoksena prof. Heikki Kallio.
FM Maija Nyströmin väitöskirja Enhancing the usability
of drug materials by electrostatic atomisation tarkastettiin
12.12.2014. Vastaväittäjänä toimi
prof. Daniel Lacks (Case Western
Reserve -yliopisto, Yhdysvallat)
ja kustoksena prof. Petriina Paturi.
FM Laura Pihlgrenin väitöskirja NIR-Vis Up-Conversion
Luminescence in the Yb3+,Er3+
Doped Y2O2S, ZrO2, and NaYF4
Nanomaterials tarkastettiin
16.12.2014. Vastaväittäjänä toimi tohtori Artur Bednarkiewicz
(Puolan tiedeakatemia) ja kustoksena dos. Mika Lastusaari.
FM Mika Kaimaisen väitöskirja Stability of natural colorants of plant origin tarkastettiin
19.12.2014. Vastaväittäjänä toimi
prof. Carmen Socaciu (Romanian maataloustieteiden ja eläinlääketieteen yliopisto) ja kustoksena prof. Rainer Huopalahti.
FM Kari Kurpan väitöskirja
ERBB4 mutations in cancer and
amyotrophic lateral sclerosis tarkastettiin 19.12.2014. Vastaväit-
Helsinki Chemicals Forum
9th European Additives & Colours
Conference
Barcelona, Espanja
23.–25.2.2015
www.4spe.org/ace15
Helsinki 28.–29.5.2015
www.helsinkicf.eu
Green Polymer Chemistry
Joensuu 1.–3.6.2015
www.luma.fi/paivat
NPE 2015
Valtakunnalliset Luma-päivät
Tieteen päivät
Joensuu ja Kuopio
28.–29.8.2015
www.uef.fi/tieteenpaivat
European Science Education
Research Conference
Helsinki 31.8.–4.9.2015
www.esera.org
Tieteen päivät
Köln, Saksa 18.–19.3.2015
www.amiplastics.com/events
Orlando, Yhdysvallat
23.–27.3.2015
www.npe.org
15th International Congress of
Quantum Chemistry
Beijing, Kiina 8.–13.6.2015
www.icqc2015.org
Parts2clean
Stuttgart, Saksa 9.–11.6.2015
www.parts2clean.com
Inorganic Days
Visby, Ruotsi 15.–17.6.2015
www.oorgan.se
EuroMedLab 2015
Biovision 2015
Pariisi, Ranska 21.–25.6.2015
www.sfbc.asso.fr
In-cosmetics
Barcelona, Espanja
28.6.–2.7.2015
www.omcos2015.com
Lyon, Ranska 9.–10.4.2015
www.biovision.org
Barcelona, Espanja
14.–16.4.2015
www.in-cosmetics.com
OMCOS 18
Conductive Plastics 2015
Düsseldorf, Saksa
29.6.–1.7.2015
www.amiplastics.com/events
Oulu 1.–2.9.2015
www.oulu.fi/yliopisto
IFAT Eurasia
Jyväskylä 2.–4.9.2015
www.jklmessut.fi
Compounding World Congress
21st European Conference on
Organometallic Chemistry
Rovaniemi 11.–12.9.2015
www.ulapland.fi
8th European Symposium on
Clinical Laboratory and In Vitro
Diagnostic Industry
22nd International Symposium
on Ionic Polymerization
Scandinavian Coating
In Vino Analytica Scientia
Symposium
5th International Conference
on the Chemistry and Physics of
the Transactinide Elements
45th Iupac World Chemistry
Congress
Bioenergia 2015
Tieteen päivät
Alihankinta
Tampere 15.–17.9.2015
www.alihankinta.fi
Empack 2015
Helsinki 6.–8.10.2015
www.easyfairs.com/fi
MUUALLA JÄRJESTETTÄVÄT
Pharmapack 2015
Pariisi, Ranska 11.–12.2.2015
www.pharmapackeurope.com
täjänä toimi prof. Yosef Yarden
(Weizmann-instituutti, Israel) ja
kustoksena prof. Klaus Elenius.
FM Hannu Leinon väitöskirja Extended hydrogen photoproduction by nitrogen-fixing cyanobacteria tarkastettiin 19.12.2014.
Vastaväittäjänä toimi tohtori Jens Appel (Kielin yliopisto,
Saksa) ja kustoksena prof. Eevi
Rintamäki.
FM Johnny Dahlin väitöskirja Spectroscopic studies of III–
V semiconductor materials for
improved devices tarkastettiin
17.1.2015. Vastaväittäjänä toimi
prof. Marko Huttula (Oulun yliopisto) ja kustoksena prof. Kalevi Kokko.
Åbo Akademi
FM Max Lönnforsin väitöskirja
Studies on Membrane Properties
of Cholesterol and 3-beta Modified Sterol Analogs tarkastettiin
28.11.2014. Vastaväittäjänä toimi prof. Erwin London (Stony
Brookin yliopisto, Yhdysvallat)
ja kustoksena prof. J. Peter Slotte.
M.Sc. Hamid Ghanbari Toudeshkin väitöskirja Sustainable
Steelmaking by Process Integration tarkastettiin 28.11.2014. Vas-
Ankara, Turkki 16.–18.4.2015
www.ifat-eurasia.com
Köln, Saksa 21.–23.4.2015
www.amiplastics.com/events
Barcelona, Espanja 5.–6.5.2015
www.accic.cat
Göteborg, Ruotsi 20.–21.5.2015
www.scandinaviancoating.com
Kitashiobara, Japani
25.–29.5.2015
asrc.jaea.go.jp/conference/TAN15
Bratislava, Slovakia 5.–9.7.2015
www.eucomcxxi.eu
Bordeaux, Ranska 5.–10.7.2015
ip15.sciencesconf.org
Trento, Italia 14.–17.7.2015
eventi.fmach.it/IVAS2015
Busan, Korea 9.–14.8.2015
www.iupac2015.org
15th European Conference
on Solid State Chemistry
Wien, Itävalta 23.–26.8.2015
www.euchems.eu
taväittäjänä toimi prof. Jan Dahl
(Luulajan teknillinen yliopisto,
Ruotsi) ja kustoksena prof. Henrik Saxén.
DI Niklas Vähä-Savon väitöskirja Behavior of Black Liquor
Nitrogen in Combustion—Formation of Cyanate tarkastettiin
5.12.2014. Vastaväittäjänä toimi
apul.prof. Kevin J. Whitty (Utahin yliopisto, Yhdysvallat) ja kustoksena prof. Mikko Hupa.
M.Sc. Weronika Pawelecin
väitöskirja New families of highly
efficient, halogen-free flame retardants for polypropylene (PP) tarkastettiin 11.12. 2014. Vastaväittäjänä toimi prof. Jyrki Vuorinen
(Tampereen teknillinen yliopisto) ja kustoksena prof. Carl-Eric
Wilén.
FM Eero Salmisen väitöskirja Catalytic upgrading of biomass extractives to fine chemicals over supported ionic liquid
catalysts (SILCAs) tarkastettiin
12.12.2014. Vastaväittäjänä toimi
prof. Vasile Parvulescu (Bukarestin yliopisto, Romania) ja kustoksena prof. Jyri-Pekka Mikkola.
M.Sc. Anastasia Tsvetkovan
väitöskirja Designing sustainable
industrial ecosystems: the case
of a biogas-for-traffic solution
tarkastettiin 12.12.2014. Vastaväittäjänä toimi prof. Rupert
Baumgartner (Grazin yliopisto,
Itävalta) ja kustoksena dos. Magnus Gustafsson.
Ph.D. Martina Stekrovan väitöskirja α-Pinene oxide and verbenol oxide isomerizations over
heterogeneous catalysts tarkastettiin 19.12.2014. Vastaväittäjänä toimi tohtori Michael Renz
(Valèncian teknillinen yliopisto, Espanja) ja kustoksena prof.
Dmitry Murzin.
DI Petteri Suomisen väitöskirja Thermal reactions of the major
hydrocarbon components of biomass gasification gas tarkastettiin
19.12.2014. Vastaväittäjänä toimi
prof. Juha Tanskanen (Oulun yliopisto) ja kustoksena prof. Tapio
Salmi.
FM Emilia Komulaisen
väitöskirja JNK regulates dendrite
and spine architecture in the central nervous system influencing
spatial learning and motor tasks
tarkastettiin 23.1.2015. Vastaväittäjänä toimi prof. Thomas Herdegen (Kielin yliopisto, Saksa) ja
kustoksena prof. Lea Sistonen. 1/2015 KEMIA
63
SEURASIVUT
Suomalaisten Kemistien Seura
palkitsi vuoden parhaan väitöskirjan
merkittävästi toisistaan.
Rajeev K. Dubeyn väitöskirjaan sisältyy neljä tieteellisesti korkeatasoista julkaisua, jotka ovat ilmestyneet
European Journal of Organic
Chemistry, Chemistry of
Materials, Chemistry—A
European Journal ja Inorganic Chemistry -lehdissä.
Gustaf Kompan palkinto
vuoden 2013 parhaasta
kemian alan väitöskirjasta jaettiin Suomalaisten
Kemistien Seuran joulukuun kokouksessa Kansallisteatterissa.
Uusia jäseniä
Heleena Karrus
Gustaf Kompan palkinnon
parhaasta kemian väitöskirjasta vuonna 2013 on saanut
filosofian tohtori Rajeev K.
Dubey. Dubey teki väitöstyönsä Tampereen teknillisessä yliopistossa.
Palkinto jaettiin Suomalaisten Kemistien Seuran
joulukuun kokouksen yhteydessä 11.12.2014. Palkinto on
suuruudeltaan 2 600 euroa.
Dubeyn väitöskirja Synthesis and Function of Photoactive Donor-Acceptor Systems of Bay-Functionalized
Perylene Diimide Dyes in
View 1,7- and 1,6-Regioisomers käsittelee nimensä
mukaisesti uusien fotoaktiivisten luovuttaja-vastaanottajasysteemien valmistamista
ja spektroskooppista karakterisointia.
Fotoaktiivisten systeemien
ymmärtäminen on erittäin
tärkeää esimerkiksi uusien
fotosynteesiä jäljittelevien
systeemien ja orgaanisiin
molekyyleihin perustuvien
valosähköisten laitteiden valmistamisen kannalta.
Dubeyn tutkimukset osoit-
Palkinnon Rajeev Dubeylle (keskellä) jakoi Suomalaisten Kemistien Seuran puheenjohtaja Kimmo Himberg (oik.) Palkintotilaisuuteen osallistui myös Dubeyn väitöstyön ohjaaja, professori Helge
Lemmetyinen Tampereen teknillisestä yliopistosta.
tavat, että regioisomeeristen
seosten ja vastaavien puhdasaineiden optoelektroniset
ominaisuudet voivat olla keskenään täysin erilaisia.
Erittäin mielenkiintoinen
on Dubeyn havainto, jonka
Kemia-Kemi-lehden seurasivujen aikataulut
NumeroAineistopäivä
2/2015
11.helmikuuta
3/2015
9.huhtikuuta
4/2015
16.toukokuuta
Ilmestymispäivä
10.maaliskuuta
5.toukokuuta
12.kesäkuuta
Tiedot tulevista tapahtumista toimitetaan sähköpostilla
osoitteeseen [email protected].
Kirjoitukset menneistä tapahtumista toimitetaan sähköpostilla
osoitteeseen [email protected].
64
KEMIA 1/2015
mukaan 1,7- ja 1,6-difenoksiperyleenidi-imidien optiset ja sähkökemialliset
ominaisuudet olivat käytännössä samat, kun taas
vastaavat dipyrrolidinyylipaikkaisomeerit poikkesivat
Kokous hyväksyi Suomalaisten Kemistien Seuran uusiksi
varsinaisiksi jäseniksi diplomi-insinöörit Johanna Ikäheimosen ja Jyri-Pekka Multasen sekä tekniikan tohtori
Tuomo Sainion.
Uusiksi nuoriksi jäseniksi
hyväksyttiin luonnontieteiden kandidaatti Mihail
Ruotsi, tekniikan ylioppilaat
Jenni Aaltonen, Sara Leskinen, Iida Montonen, Reetta
Määttänen, Ville Ruokolainen ja Ninni Ylönen sekä
filosofian ylioppilaat Paula
Piekkari, Iisa Rautiainen,
Janne Sarkkinen, Ronja
Suvela ja Tuomas Vielma.
Kokouksen jälkeen iltaa
jatkettiin jouluateriaa nauttien vilkkaan seurustelun
lomassa sekä Kansallisteatterin Europaeus-esitystä seuraten. Heleena Karrus
Kirjoittaja on SKS:n toiminnanjohtaja.
[email protected]
Ilmoita sähköpostiosoitteesi
ja voita T-paita!
Saatko jo Kemian Seurojen tiedotteet sähköpostiisi? Jos et,
ilmoita meiliosoitteesi osoitteeseen [email protected].
Sähköpostiosoitteensa joulu–tammikuussa ilmoittaneiden
kesken arvottiin kaksi Suomalaisten Kemistien Seuran T-paitaa.
Paidan saivat Sanna Martikainen Helsingistä ja Timo Kivi Tuusulasta.
EuCheMSin kokous
Kreikka pyysi tukea
kemianopetukselle
Kreikan kouluja uhkaa kemian poistaminen opetusohjelmasta mahdollisesti jopa kokonaan. Opintouudistuksen yhteydessä kemianopetuksen määrää
ollaan ainakin vähentämässä radikaalisti. Kemiantunnit
aiotaan korvata tietotekniikan kursseilla.
Asiasta kertoi Kreikan edustaja Euroopan kemianseurojen liiton EuCheMSin yleiskokouksessa, joka pidettiin
Puolan Torunissa 23.–24.
lokakuuta 2014.
Kreikka pyysi samalla järjestön tukea kampanjalle,
jolla se puolustaa kemian
asemaa maan kouluissa. Tuki
myönnettiin.
EuCheMSin uusi puheenjohtaja, professori David
Cole-Hamilton astui kokouksessa tehtäväänsä. Puheenvuorossaan hän kiitti edeltäjäänsä Ulrich Schubertia
tämän tekemästä työstä järjestön hyväksi.
Cole-Hamilton on palkannut ulkopuolisen konsultin linjaamaan järjestön
tulevaisuutta. Kokouksessa
pohdittiin muun muassa
sitä, kuinka kemianseurojen
välistä yhteistyötä voitaisiin
tiivistää ja keskusjärjestön
taloudellista tilaa kohentaa.
EuCheMSin Istanbulissa
elo–syyskuussa 2014 järjestämä kemian kongressi todettiin kokouksessa erittäin
onnistuneeksi. Konferenssi
herätti kiinnostusta muun
muassa sosiaalisessa mediassa.
Seuraava EuCheMS Chemistry Conference on määrä
järjestää vuonna 2016 Espanjan Sevillassa ja sitä seuraava
vuonna 2018 Ison-Britannian
Liverpoolissa.
Tärkeäksi EU-lobbaajaksi
Kokouksessa selvisi myös,
että EuCheMSin asema asiantuntijana ja konsulttina
EU:n laki- ja direktiiviesitys-
ten valmistelussa on viime
aikoina vahvistunut. Tähän
on vaikuttanut järjestön toimiston muutto Lontoosta
Brysseliin.
ECTN (European Chemistry Thematic Network
Association) hyväksyttiin
kokouksessa EuCheMSin
kannatusjäseneksi. Liiton
kemianopetuksen jaosto on
jo aiemmin tehnyt hyvää
yhteistyötä ECTN:n kanssa.
Kannatusjäseneksi hyväksyttiin myös ENMIX-instituutti (European Nanoporous Materials Institute of
Excellence).
Suurin osa EuCheMSin
henkilöjäsenten toiminnasta
tapahtuu jaostoissa ja työryhmissä, joiden aktiivisuus on
osoittautunut vaihtelevaksi.
Sekä fysikaalisen kemian
jaosto että kemian historian
työryhmä esittivät pahoittelunsa siitä, että niissä ei enää
ole mukana edustajaa Suomesta.
Nuorten kemistien houkuttelusta aktiiviseen järjestötoimintaan on vastannut
Euroopan nuorten kemistien
järjestö EYCN (European
Young Chemists’ Network),
joka on onnistunut työssään
hyvin.
Yleiskokouksessa oli noin
30 osallistujaa. Pohjoismaista
olivat paikalla edustajat Norjasta ja Suomesta. EuCheMSin seuraava yleiskokous
pidetään Itävallan Wienissä
syyskuussa 2015. Mariann Holmberg
Kirjoittaja edusti kokouksessa
Kemian Seuroja.
[email protected]
Seurasivut kertovat Kemian Seurojen,
paikallisseurojen ja jaostojen
toiminnasta.
SEUROISSA TAPAHTUU
Päijät-Hämeen Kemistit ry:n
Molekyyligastronomian ilta
10.2.2015 klo 17–21
Itä-Hämeen Marttala (Laaksokatu 1, Lahti).
Ilmoittautuminen osoitteessa [email protected] sekä osallistumismaksu (10 euroa) seuran tilille FI12 4712 0010 0406 25
viimeistään 5.2.
Keski-Suomen Kemistiseuran
Vuosikokous
10.2.2015 klo 18
Ravintola Aimo (Asekatu 3, Jyväskylä).
Esityslista osoitteessa ks-kemistiseura.blogspot.fi.
Ilmoittautumiset 5.2. mennessä: [email protected],
puh. 050 308 6106.
Suomalaisten Kemistien Seuran
Kokous ja vierailu EU-komission Suomen-edustustoon
12.2.2015 klo 15.30–17.30
Malminkatu 16, Helsinki.
Ilmoittautumiset ma 9.2. mennessä osoitteessa
www.suomalaistenkemistienseura.fi.
Pohjois-Suomen kemistit ry:n
Kemistitapaaminen Oulussa
21.2.2015
Kun suurennuslasi ei riitä – rikostutkinnan kemiaa ja biokemiaa.
Professori Kimmo Himbergin yleisöluento. Tietomaan auditorio
(Nahkatehtaankatu 6) klo 15.
Illanvietto (Vanhan Paloaseman Ullakko, Kauppurienkatu 24,
3. kerros) klo 18.
Sitovat ilmoittautumiset iltatapahtumaan osoitteessa
[email protected] sekä illalliskortin (50 euroa) maksu seuran
tilille FI72 5741 3620 3178 72 viimeistään 7.2.
Finska Kemistsamfundets
Årsmöte
24.2.2015 kl. 18
Restaurang Tekniskas salar (Eriksgatan 2, 6 vån), Helsingfors.
Anmälningen till 15.2. via www.suomalaistenkemistienseura.fi.
Päijät-Hämeen Kemistit ry:n
Vuosikokous ja retki Helsingin yliopiston kemian laitokseen
26.3.2015
Lähtö Lahden linja-autoaseman turistipysäkiltä klo 16.
Ilmoittautuminen osoitteeseen [email protected] viimeistään
13.3. Paluumatkalla ruokailu ravintola China Flavorissa.
Päijät-Hämeen Kemistit ry:n
Vierailu Viking Maltin tehtaaseen
14.4.2015 klo 15.30
Niemenkatu 18, Lahti.
Tehdaskierros ja tutustuminen laboratorioon.
Ilmoittautuminen osoitteeseen [email protected] viimeistään 8.4.
Yhdeksäs NBC-symposiumi
CBRNE Threats: How does the landscape evolve?
18.–21.4.2015
Messukeskus, Helsinki.
Englanninkielisen symposiumin aiheena ovat kemialliset,
biologiset, säteily- ja ydin- sekä räjähdysuhat. Tapahtuma koostuu tieteellisistä luennoista, posterisessioista ja laitenäyttelystä.
Lisätietoja: www.nbcsec.fi.
1/2015 KEMIA
65
TIETEEN KAUPUNGIT
Sarja esittelee maailman tärkeimpiä tiedekaupunkeja.
Zürich
inspiroi nobelisteja
Pieni Sveitsi on tieteen
suurvaltio, joka osaa sijoittaa
tutkimusvaransa tuottavasti.
Alle 400 000 asukkaan Zürich
syytää nobelisteja kuin liukuhihnalta.
Sisko Loikkanen
Manner-Euroopan parhaaksi yliopistoksi on toistuvasti yltänyt Zürichin
teknillinen yliopisto ETH. Luonnontieteiden osalta se pääsi hiljattain 8.
sijalle myös globaalissa mittelössä.
Vuonna 1855 perustettu ETH
Zürich käyttää vuosittaiseen toimintaansa 1,3 miljardia euroa. Tutkimusta tukevat myös yksityiset tahot.
Yrittäjä-miljonääri Hansjörg Wyss
ilmoitti juuri rahoittavansa ETH:n ja
Zürichin yliopiston uuden yhteisen
tutkimuslaitoksen ja lahjoitti sille 120
miljoonan pesämunan.
Zürichissä vaikuttaneista tiedemiehistä ehdoton tähti on vuoden 1921
fysiikan nobelisti Albert Einstein.
Saksassa syntynyt Einstein suoritti
perustutkintonsa ETH:ssa, silloisessa
polyteknillisessä koulussa. Koulussa
hän tapasi myös ensimmäisen vaimonsa Mileva Marićin, lahjakkaan
serbin, joka oli kurssin ainoa naisopiskelija.
Valmistuttuaan Einstein pestautui
paremman puutteessa työhön Bernin
patenttivirastoon. Oman toimensa
ohella hän kehitti siellä kuuluisan
suppean suhteellisuusteoriansa ja kirjoitti samana vuonna 1905 väitöskirjansa, joka tarkastettiin ETH:ssa.
Sen jälkeen avautui jo akateemisiakin paikkoja. Einstein työskenteli
sekä ETH:ssa että Zürichin yliopistossa, kunnes vuonna 1914 siirtyi
professoriksi henkisesti vapaamielisempään Berliiniin.
Einsteinin lisäksi ETH Zürichissä
on opiskellut tai työskennellyt 20
muuta nobelistia, joista 10 on saanut
palkintonsa kemiasta.
Vuoden 1939 nobelisti Lavoslav
Ružička tutki ETH:ssa luonnonaineita, terpeenejä ja muita tuoksuaineita. Zürichin-kaudellaan hän tuli
kuuluisaksi etenkin steroidikemian
töistään ja teki laboratoriostaan
yhden maailman johtavista orgaani-
Zürichin upeat maisemat innoittivat muun muassa Albert Einsteinia, jonka tiedetään
nauttineen kävelyretkistä kauniissa järviympäristössä.
66
KEMIA 1/2015
sen kemian keskuksista.
ETH:n Nobel-kemistejä ovat myös
esimerkiksi Richard Ernst ja Kurt
Wütrich, jotka palkittiin vuosina
1991 ja 2002. Ernst kehitti NMRspektroskopian teoriaa, Wütrich proteiinien NMR-tutkimusta.
Paulin kieltosäännöstä kemisteillekin tuttu fyysikko Wolfgang Pauli
työskenteli ETH:n professorina vuodet 1928–1958. Nobelin hän sai
vuonna 1945.
ETH:n pitkäaikainen tietotekniikan
professori Niklaus Wirth puolestaan
tunnetaan muun muassa Algol W- ja
Pascal-ohjelmointikielten kehittäjänä.
Nanoteknologian kehto
Myös vuonna 1833 perustettu
Zürichin yliopisto voi esitellä komean
nobelistiluettelon. Joukkoon kuuluvat esimerkiksi röntgendiffraktiota
kehittänyt Max von Laue sekä Erwin
Schrödinger, joka loi kuuluisat kvanttimekaniikan aaltoyhtälöt.
Yliopiston immunologian professori Rolf Zinkernagel sai vuoden
1996 lääketieteen Nobelin tutkimuksistaan, joissa hän selvitti T-solujen
toimintaperiaatteita ja mekanismeja,
joilla immuunijärjestelmä tunnistaa
virusten infektoimat solut.
IBM:n Zürichin-tutkimuskeskus
taas kuuluu nanoteknologian uranuurtajiin. Gerd Binnig ja Heinrich
Rohrer kehittivät siellä tunnelointimikroskopian, jolla voidaan kuvata
pintojen rakenteita atomitason tarkkuudella. Parivaljakko palkittiin keksinnöstään fysiikan Nobelilla vuonna
1986.
Nobelin fysiikan palkinto meni
Zürichin IBM-instituutin tutkijoille
myös seuraavana vuonna, jolloin
Alex Müller ja Georg Bednorz saivat sen korkean lämpötilan suprajohdetutkimuksestaan. Kirjoittaja on kemian diplomi-insinööri ja
tiedetoimittaja.
[email protected]
KEMIA
Kemi
Aikataulu ja teemat
TOIMIT.
AINEISTO
ILMOITUSAINEISTO
ILMESTYY
1/2015
2.1.
15.1.
4.2.
2/2015
4.2.
18.2.
10.3.
NRO
OSATEEMOINA mm.
Laboratoriot, turvallisuus, puhdastilat
ChemBio Finland 2015: Kemia ja hyvä elämä
Lisäjakelu: ChemBio Finland, Helsinki 18.–19.3.2015
3/2015
2.4.
14.4.
5.5.
Analytiikka, Reach, ympäristö
4/2015
9.5.
25.5.
12.6.
Laboratoriot, patentit, biotalous
5/2015
7.8.
20.8.
9.9.
Kemianteollisuus, prosessit, työelämä
6/2015
10.9.
23.9.
13.10.
Laboratoriot, bioteknologia, pakkaukset
7/2015
14.10.
27.10.
16.11.
Analytiikka, tutkimus, pinnat
8/2015
11.11.
25.11.
15.12.
Laboratoriot, koulutus, patentit
Tavoita päättäjät!
Erikoisjakelut 2015
• Yli 10 000 lukijaa.
Nro 1 Labquality Days,
Helsinki 5.–6.2.2015
• Neljä viidestä lukijasta tekee tai valmistelee hankintapäätöksiä.
Nro 2 ChemBio Finland,
Helsinki 18.–19.3.2015
TIEDUSTELUT JA VARAUKSET
Nro 3
Yhdyskuntatekniikka 2015,
Turku 20.–21.5.2015 ja
Helsinki Chemicals Forum,
Helsinki 28.–29.5.2015
Kalevi Sinisalmi
[email protected]
puh. 044 539 0908
Nro 4 Bioenergia 2015, Jyväskylä 2.–4.9.2015
Milla Sinisalmi
[email protected]
puh. 040 766 1346
Nro 6 Empack 2015, Helsinki 11.–12.11.2015 ja
Lahden tiedepäivä, marraskuu 2015
Irene Sillanpää
[email protected]
puh. 040 827 9778
Nro 8 Tekniikan päivät, Espoo tammikuu 2016 ja Educa 2016, Helsinki 29.–30.1.2016
Nro 5 Esimies & Henkilöstö,
Helsinki 23.–24.9.2015
Nro 7 Väri ja Pinta 2015, Helsinki 18.–20.11.2015
Kempulssi Oy • Kemia-Kemi-lehti • Pohjantie 3, 02100 Espoo • www.kemia-lehti.fi
Haver & Boecker
seulonta-analyysilaitteet
DIN EN ISO / IEC 17025
Nämä ja paljon muuta
osastollamme 2 f 51
18.-19.3.2015.
Tervetuloa!
TEOPAL
[email protected]
www.teopal.fi
(c) NaLinet 2015-01
Ota askel parempaan