LUMI- SURFFARI EI TOSIAAN YLÖS MYSTINEN - Kemia

Transcription

2/2015
KEMIA
Kemi
Mukana
messuopas!
LUMISURFFARI
latautuu
tunturilla
EI TOSIAAN
mikään
tavallinen
Virtanen
YLÖS
tuolista,
istumatyöläinen!
Tervetuloa
Hosmedin osastolle 1f9
tutustumaan
uuteen viskosimetriin
ja FTIR mikroskooppiin.
ChemBio Finland
18.-19.3.2015
osasto 1f9
MYSTINEN
marenki
valloitti
kemistikokit
Asiantuntemusta asiakkaan hyväksi
www.hosmed.fi, 020 7756 330, [email protected]
TA Instruments
TAKING MATERIAL CHARACTERIZATION TO A NEW LEVEL
Training courses, technology tours* and seminars in thermal, rheology and microcalorimetry:
• Sign up and increase your application knowledge. •Balanced content between theory and practical hints.
• You are welcome to bring samples for analysis (pre or post) or any experimental data for consultation.
• Participation is free.
Be up-to-date with the latest news and join these fine seminars, annual meetings, technology tours*/user meetings:
When
Desciption
Feb 16 – 18
Feb 25 – 26
March 2
March 3
March 4
March 5
March 17
March 18
April 13
April 23 – 24
April 23 – 24
June 1 – 3
June 9
June 23 – 25
Aug 19 – 20
Sep 8 – 10
Sep 14
Sep 28
Sep 29
Sep 30
Oct 1
Oct 7
Oct 8
Oct 12
Oct 21 – 22
Oct 27 – 28
Nov 18 – 19
Rheology Technology Tour*
Thermal Technology Tour*
Microcalorimetry – TAM Air Training Course
Microcalorimetry – TAM III Training Course
Microcalorimetry – NanoITC Training Course
Microcalorimetry – NanoDSC Training Course
Differential Scanning Calorimetry (DSC) – Theory and Applications
Modulated Differential Scanning Calorimetry (MDSC) – Theory and Applications
Microcalorimetry Technology Tour*
Rheology Training Course
Elmia Polymer – Nordic Rubber Conference
52nd Nordic Polymer Days
24th Nordic Rheology Conference
Microcalorimetry – TAM Air Training Course
Microcalorimetry – TAM III Training Course
Microcalorimetry – NanoITC Training Course
Microcalorimetry – NanoDSC Training Course
Differential Scanning Calorimetry (DSC) – Theory and Applications
Modulated Differential Scanning Calorimetry (MDSC) – Theory and Applications
Rheology Training Course
Dynamic Mechanical Analysis (DMA) – Theory
Where
Trondheim&Tromsö
CPH/Malmö
Sollentuna
Sollentuna
Sollentuna
Sollentuna
Oslo/Kjeller
Oslo/Kjeller
CPH/Malmö
CPH/Malmö
Jönköping
Copenhagen
Helsinki
Stockholm
Karlstad, S
Helsinki
Örebro&Karlskoga
Sollentuna
Sollentuna
Sollentuna
Sollentuna
CPH/Malmö
CPH/Malmö
CPH/Malmö
Gothenburg
Helsinki
Stockholm
*Technology Tours: TA Application Specialists visiting users to discuss applications, technical matters, instruments and software
www.tainstruments.com
For additional information please email:
[email protected], [email protected],
[email protected] or [email protected].
By telephone: +46 (0)8 555 521 or +45 46 57 41 00.
Ääriolosuhteiden asiantuntija.
“
KyLmäsäiLyTys
LämpöTiLan vaLvonTa
inKuboinTi ja LämpöKäsiTTeLy
KemiKaaLien säiLyTys
KemiKaaLien
säiLyTys
Labo Line on vuonna 1993 perustettu
laboratorio- ja sairaalalaitteiden
maahantuontiin ja ylläpitoon keskittynyt
kotimainen perheyritys. Vahvaan
asiantuntemukseen on panostettu
yrityksessämme jo kahden sukupolven ajan.
Labo Line on luotettava kumppani, joka
tarjoaa täyden palvelun korkeatasoisista
laitteista koulutus- ja huoltopalveluihin.
Koska asiakas on meille tärkein, olemme
rekrytoineet lisää henkilöstöä sekä
laajentaneet tuote- ja palveluvalikoimaamme,
jotta voimme palvella asiakkaitamme entistä
paremmin myös tulevaisuudessa.“
sTeriLoinTi ja väLinehuoLTo
miKrobioLoginen suojaus
iLmanpuhdisTus
Toimitusjohtaja
näyTTeenKäsiTTeLy
Kati Mykkänen
Labo Line Oy
miTTaLaiTTeeT
ChemBio 2015
bo Linen
Tervetuloa La
26.
osastolle 1 C
www.laboline.fi
•
[email protected]
•
Karjalankatu 2, 00520 Helsinki
•
(09) 877 0080
Marianne Juntusen kotialbumi
SISÄLLYS
52 Mystinen marenki
Kemianopettaja
ja luontoaktivisti Marianne
Juntunen vaihtoi etelän savut
pohjoisen pakkasiin. (s. 6)
maistui molekyylikokeille
56 Rähinäviina on geenien tuote
Rötöstaipumus voi kulkea perimässä
Katja Pulkkinen
64KEEMIKKO
Elämä on
Mari Puoskari
65HENKILÖUUTISIA
14 Ei mikään tavallinen Virtanen
68 TULEVIA TAPAHTUMIA
69SEURASIVU
Päivi Ikonen
Valion kuva-arkisto
20AJANKOHTAISTA
Kiertotalous on Suomelle
bisnesmahdollisuus
Elina Saarinen
22UUTISIA
32 VIHREÄT SIVUT
38TUTKIMUKSESSA
TAPAHTUU
Artturi Ilmari Virtanen oli epätavallinen
ihminen ja epätavallinen nobelisti.
Touko Perkon uusi teos piirtää suuresta
miehestä tarkan kuvan. (s. 14)
Anna Jaskari
41 ULJAS UUSI BIOTALOUS
Älykästä kemiaa
yhteisin voimin
Maija Pohjakallio
42NÄKÖKULMA
Kodin henkäykset
Anja Nystén
Sisko Loikkanen
46 Reachin ytimessä
Anna-Liisa Sundquist näytti
suuntaa lupamenettelylle
4
Linda Fröberg-Niemi ja Reeta Huhtinen
rakentavat Raisioon älykkään kemian
keskittymää. Yhteisin voimin hyödynnetään sivuvirtoja ja jalostetaan biomassoja uusiksi tuotteiksi. (s. 41)
Riku Rinta-Jouppi
50 Green Growth versoi älypuutarhan
Turku Science Park
42 KEMIA SILLOIN ENNEN
44 NAISET JA KEMIA
Berta Karlik – Linnanneidosta
pioneeriprofessoriksi
Jari Koponen
KEMIA 2/2015
Tinja Saarela
62ULKOMAILTA
12 TÄTÄ MIELTÄ
Kemistejä tarvitaan kiertotalouteen
Tuovi Kukkola
60 Arki aktiiviseksi
Istumatyöläinen,
nouse tuolista!
Lumisurffari
lentää laudalla
Arja-Leena Paavola
58 Bioleirillä tutustuttiin lääkekehitykseen
6 KEMISTIN KÄÄNTÖPUOLI
Marleena Vilminko
Arkinen jauhelihakastike kohosi
molekyyligastronomian illassa
uusiin sfääreihin, todistavat Pekka Ilvonen ja Leena Hovi. (s. 52)
70 TIETEEN KAUPUNGIT
Geneve on
hiukkasfysiikan mekka
Sisko Loikkanen
71 CHEMBIO MESSUOPAS
KEMIA
PÄÄKIRJOITUS
10. maaliskuuta 2015
Kemi
Toimitus • Redaktion • Office
Pohjantie 3, FIN-02100 Espoo
puh. 0400 578 901
[email protected]
www.kemia.lehti.fi
www.facebook.com/kemialehti
Päätoimittaja • Chefredaktör • Editor-in-Chief
DI Leena Laitinen 040 577 8850
[email protected]
Toimituspäällikkö • Redaktionschef
• Managing Editor
Päivi Ikonen 0400 139 948
[email protected]
Taitto • Layout
K-Systems Contacts Oy
Päivi Kaikkonen 040 7333 485
[email protected]
Sihteeri • Sekreterare • Secretary
Irja Hagelberg 0400 578 901
[email protected]
Vakituinen avustaja ja toimistotyöntekijä •
Permanent medarbetare • Contributing Editor
Sanna Alajoki 040 827 9727
[email protected]
Ilmoitukset • Annonser • Advertisements
[email protected]
Myynti • Forsäljning • Sales
Kalevi Sinisalmi 044 539 0908
[email protected]
Milla Sinisalmi 040 766 1346
[email protected]
Irene Sillanpää 040 827 9778
[email protected]
Tilaukset • Prenumerationer • Subscriptions
puh. 0400 578 901
[email protected]
Tilaushinnat
Kotimaassa 105 euroa (kestotilaus 95 euroa),
muut maat 145 euroa
Kouluille 49 euroa, www.aikakaus.fi
Prenumerationspris i Finland 105 euro,
övriga länder 145 euro
Subscription price (out of Finland) EUR 145
Irtonumero/Lösnummer/Single copy EUR 16
Osoitteenmuutokset
Kemian Seurojen toimisto
puh. 010 425 6302, faksi 010 425 6309
[email protected]
Kustantaja • Utgivare • Publisher
Kempulssi Oy
Toimitusjohtaja • Verkst. direktör • Managing
Director
Leena Laitinen
Pohjantie 3, FIN-02100 Espoo
puh. 040 577 8850
[email protected]
Toimitusneuvosto • Redaktionsråd
• Editorial Board
Viestintäjohtaja Susanna Aaltonen,
Kemianteollisuus ry
Laboratoriopäällikkö Susanna Eerola, Roal Oy
Toimitusjohtaja Saara Hassinen, SalWe Oy
Professori Matti Hotokka, Åbo Akademi
Toimituspäällikkö Päivi Ikonen, Kemia-Kemi
Toiminnanjohtaja Heleena Karrus, Kemian Seurat
Tutkija Helena Laavi, Aalto-yliopisto
Päätoimittaja Leena Laitinen, Kemia-Kemi
Professori Jan Lundell, Jyväskylän yliopisto
Professori Markku Räsänen, Helsingin yliopisto
Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti
Keskipainos 5 000, erikoisnumeroilla
300–3000 kpl:n lisäjakelu.
Forssa Print, Forssa 2015
ISO 9002
Hyvää makua elämään
MENNEIDEN vuosikymmenten
scifi-tuotannoissa eli sitkeä kuvitelma tulevaisuudesta aikana, jolloin ihmiskunta popsii polttoaineensa tehokkaasti pillereinä, ei
enää aterioina.
Ruokapillerit odottavat edelleen tuloaan. Kysyntää ei ole. Avaruuslentäjätkin saavat tätä nykyä
nauttia omien makutottumustensa
mukaisista lounaista, kosmonautit
borssikeitosta ja taikonautit kung
po -kanasta.
Hyvä ruoka on paljon muutakin
kuin kokoelma ravintoaineita; se
on elämyksiä, muistoja ja aistien
juhlaa. Äidin karjalanpiirakat ovat parhaita.
Markku Joutsen
Vol. 42 Coden: KMKMAA ISSN 0355-1628
ELINTARVIKKEIDEN terveysvaikutuksia tutkitaan valtavasti, niin paljon että ruoka nautintona on jäänyt toisarvoiseen asemaan.
Terveysnäkökulman ylikorostaminen ei kuitenkaan välttämättä johda
toivottuihin tuloksiin. Valistuksen mallimaassa Yhdysvalloissa ylipaino
on paljon yleisempää kuin kulinaOnnistuisiko paremmin, jos
rismin kehdossa Ranskassa, jossa
ateriointi on olennainen osa kultruuasta nautittaisiin enemmän
tuuria, ei terveyssuoritus.
ja nalkutettaisiin vähemmän?
Tieto voi lisätä syyllisyyttä,
mutta se ei yksinään johda tapojen muutokseen. Onnistuisiko paremmin, jos ruuasta nautittaisiin enemmän ja nalkutettaisiin vähemmän?
MAUKKAIMMILLAAN hyvä ateria on silloin, kun sen saa syödä
hyvässä seurassa. Kuten ystäväni lapsi sen kiteytti: ”Parasta ravintolassa
on se vaihe, kun ollaan jo tilattu ruoka ja odotellaan ja kerrotaan vitsejä.”
Ruuan valmistus porukalla on sekin arjen juhlaa, kuten Marleena Vilmingon ja Anna Jaskarin reportaasi Päijät-Hämeen kemistikerholaisten
kokkausillasta osoittaa. Kotitalous oli koulussa lempiaineitani, mutta
aikuisten köksäntunneilla taitaa olla vielä hauskempaa.
Suomalaisen keittiökemian pioneeri, professori Anu Hopia vetää keittiömestari Tatu Lehtovaaran kanssa molekyyligastronomian avoimia
klubi-iltoja, joissa pääosassa on maistuva ruoka.
Jälkipelit käydään Hopian blogissa www.molekyyligastronomia.fi.
Miten on mahdollista, että jääkaappikylmänä paistettu liha oli mehevämpää kuin hyvissä ajoin huoneenlämpöön otettu?
P.S. Elintarvikkeita tutkitaan myös väärennösten paljastamiseksi. Uudet
dna-menetelmät osoittavat, onko tuotteessa sitä mitä seloste lupaa.
Tästä ja paljosta muusta kerrotaan Kemian Päivillä, jotka järjestetään
osana ChemBio Finland 2015 -tapahtumaa 18.–19. maaliskuuta. Poimi
parhaat palat lehden messuoppaasta ja ilmoittaudu mukaan osoitteessa www.chembiofinland.fi.
2/2015 KEMIA
5
K
E
kää M I S
T
Sar
n
jas töp I N
sa e
u
oli
si
kak
k tellä
ko
em
än
ja e samm istien
pät att
har ava eja
ras llisi
tuk a
sia.
Lumisurffari
Kemianopettaja ja ympäristönsuojelija
Marianne Juntunen karistaa kiireet Lapin
puuterilumelle.
Marianne Juntusen kotialbumista
lentää laudalla
Katja Pulkkinen
Arttu Muukkonen
Pehmeä, kumpuileva hanki lumilaudan alla muistuttaa valtameren aaltoja. Aalloilla ratsastamiselta lumella
eteneminen myös tuntuu.
”Puuterissa lautaileminen on aivan
kuin surffaisi veden pinnalla”, hymyilee Marianne Juntunen, väitöskirjaansa viimeistelevä kemianopettaja
ja ympäristökasvattaja.
Liuku tunturin rinteellä on kepeää
ja lähes äänetöntä. Lapin äärettömät
erämaat vetävät vertoja rannattomalle
ulapalle.
Ollaan Kirkkonummella kasvaneen Juntusen nykyisillä kotikulmilla
Pyhätunturilla, puurajasta muutama
sata kilometriä etelään, jalkojen alla
Napapiiri.
6
KEMIA 2/2015
Marianne Juntunen toimi opiskeluaikoinaan ohjaajana Helsingin
yliopiston kemian laitoksen toiminnallisessa oppimisympäristössä,
kemianluokka Gadolinissa.
Pohjolan lumi liidättää laskijaa.
"Enää en lennä ulkomaille
hiihtämään. Ympäristökasvattajan pitää pystyä
eettisiin valintoihin."
Lumi on entiselle laskettelumatkaoppaalle ja nykyiselle vapaa-ajan laskijalle tärkeä elementti.
Huipulle ei tarvitse nousta hissillä,
kun sinne pääsee myös omin voimin
kivuten. Eväät reppuun, pipo päähän
ja skinit eli karvatarrat suksenpohjiin.
Näin saavuttaa myös paikkoja, joita
isot ihmismassat eivät ole tampanneet
tasaisiksi.
Kun liukumista estävät skinit irrottaa pois, napsauttaa kaksi suksea
yhdeksi kappaleeksi ja kääntää siteet
menosuuntaan, alla on splittilaudaksi
kutsuttu lumilauta.
Kiireet ja huolet jäävät taakse, kun
nojautuu hieman eteenpäin ja antaa
painovoiman viedä kohti alhaalla
häämöttäviä notkelmia.
Kumartelua tofunsyöjälle
Kymmenisen vuotta sitten Juntunen
pakkasi lumilautansa lentokoneen
ruumaan ja matkusti toiselle puolelle
palloa, entiseen ainujen valtakuntaan
Hokkaidon saarelle.
Sinne hän matkasi kirjoittamaan
graduaan tuotteen elinkaaresta kemianopetuksessa.
”Tein jo opiskeluaikana sijaisuuksia kouluissa ja kerroin oppilaille
muun muassa tuotteiden elinkaaresta ja kierrätyksestä. Mietin, että sen
voisi tehdä paljon kiinnostavamminkin kuin näyttämällä kirjasta kuvaa
jugurttipurkista”, Juntunen muistelee
opinnäytetyönsä aiheenvalintaa.
Japani valikoitui kohteeksi, koska
siellä oli helppo yhdistää opiskelu,
työ ja harrastus. Nuori nainen toimi
hiihto-oppaana Nisekon laskettelukeskuksessa, otti matkailijat vastaan,
hankki heille hissiliput, vei rinteisiin
ja ruokailemaan.
Kohteliaisuudestaan tunnetut japanilaiset taitavat käytöstavat myös rinteessä. Kun hiihtohissi saapuu perille
Yōtei-vuoren huipulle, siellä odottaa työntekijä, joka kumartaa syvään
jokaiselle tulijalle esittäen tervetulotoivotukset ja kiittäen tätä juuri kyseisen hissin valitsemisesta.
Nousevan auringon maassa kaikki
tulevat huomioiduiksi aina ja kaikkialla.
”Kun Japanissa esimerkiksi menee
kauppaan, koko henkilökunta toivottaa tervetulleeksi. Kun ostokset on
tehty, seuraa joukoittain kiitoksia ja
jäähyväistoivotuksia. Silloin kun asiakkaita on paljon, huuto on aikamoinen”, Juntunen virnistää.
Köyhän kasvissyöjän ei kuitenkaan
ollut helppoa löytää sopivaa vatsantäytettä. Kylässä, jossa hän asui, ei
ollut ruokakauppaa vaan pelkästään
pieni kioski.
”Paikalliset söivät aamupalaksikin
venyviä mädätettyjä papuja. Itse elin
lähinnä kylmällä tofulla.”
Vaihtelua pöytään toivat suomalaisten hiihtoturistien jättämät ylijäämäruuat, jotka opas mielellään pisteli
poskeensa.
2/2015 KEMIA
7
”Tasoitin sillä vähän lentämisen
aiheuttamaa hiilikuormaakin.”
Lunta rakastava kemisti ehti
opasuransa aikana työskennellä myös
Euroopan rinteillä. Tutuiksi tulivat
esimerkiksi Itävallan Flachaun paljaspäiset laskettelijat.
”Keski-Euroopassa on omituinen
muoti laskea pipotta”, hän ihmettelee.
Hiilikuorman ja ilmastonmuutoksen miettiminen sai kuitenkin
aikaan sen, että Juntunen tätä nykyä
jättää muiden maiden hiihtokeskukset väliin. Lumi uhkaa kadota laudan
alta, kun lämpötila nousee.
”Lentomatkailun päästöt olivat yksi
syy siihen, miksi en jatkanut hiihtooppaana, niin upeita kokemuksia
kuin työ tarjosikin.”
Nykyisin Juntuselle riittävät Lapin
tunturit pipopäisine hiihtäjineen ja
karvakengissään vastaan astelevine
poromiehineen.
”En enää lennä ulkomaille laskemaan. Jos en ympäristökasvattajana
itse pysty eettisiin valintoihin, kuka
sitten pystyy?”
Pohjoisen pätkätyöläinen
Ympäristö, luonto ja eläimet ovat
olleet Marianne Juntusen sydäntä
lähellä pienestä pitäen. 11-vuotiaana,
viidettä luokkaa käydessään hän sai
käsiinsä turkistuotannosta kertovan esitteen. Villieläimen sulkeminen häkkiin karuihin oloihin tuntui
musertavalta.
Energinen tyttö päätti toimia. Hetki
vain, ja vetoomus turkistarhauksen
lopettamiseksi koko maasta oli val-
ympäristö- ja eläinsuojeluyhdistyksissä.
Lisäksi mielenkiinnon kohteiden
listalle ilmestyi uusi, kiehtova lisä:
kemia.
”Kiinnostuin kemiasta, kun tajusin,
että se liittyy ihan kaikkeen. Näin jo
silloin, että kemiassa on tosi paljon
potentiaalia.”
Ennen kemianopettajaksi valmistumistaan Marianne Juntunen hankki
biokemian diplomi-insinöörin paperit Teknillisestä korkeakoulusta. Tähtäimessä olivat silloin tutkijanura ja
etenkin eläinkokeita korvaavien vaihtoehtoisten menetelmien kehittäminen.
”Se ajatus kuitenkin jäi, sillä Suomessa oli siihen aikaan vain yksi alan
tutkimusryhmä. Olisi pitänyt muuttaa Saksaan, jos olisin halunnut tehdä
sitä työtä.”
Enää Juntunen ei haikaile tutkimuksen perään, sillä kemian, matematiikan ja ympäristöasioiden opettaminen on osoittautunut antoisaksi.
Opettajaksi kylmään pohjolaan
hänet vei rakkaus – mieheen ja erämaahan. Ensimmäiset sijaisuutensa
Lapissa Juntunen teki Pelkosenniemellä. Nykyinen pesti on Kemijärvellä, lähellä luontoa ja huikeita maastoja.
”Tämä on ollut mahtava tapa yhdistää palkkatyö, väitöskirjan teko ja harrastukset. Vakituista paikkaa voi olla
hankala kemistin täältä löytää, mutta
opettajantöitä on riittänyt.”
Erilainen opettaja
Juntusen väitöskirjan aiheena on kestävää kehitystä tukeva tutkimukselli-
”Lukiossa kiinnostuin kemiasta, kun
tajusin, että se liittyy ihan kaikkeen.”
mis. Allekirjoittajia löytyi heti runsaasti, muita oppilaita, opettajia ja
koulun henkilökuntaa.
”Nykyään tarhaus on kielletty tai
sitä on rajoitettu jo 12:ssa Euroopan
maassa”, Juntunen kertoo.
Vetoomuksen laatiminen muodosti
lähtölaukauksen nuoren naisen intohimolle vaikuttaa itselleen tärkeisiin
asioihin. Lukiossa hän pokkasi koulun aktiivisin oppilas -palkinnon ja
aloitti samoihin aikoihin toiminnan
8
KEMIA 2/2015
nen, kokonaisvaltainen kemianopetus.
Työssään opettajana Marianne Juntunen pyrkii olemaan mahdollisimman käytännönläheinen.
”Painotan arkeen liittyvää kemiaa.
Yritän aina muistaa kertoa oppilaille,
mihin arkisiin aiheisiin kemian tiedot liittyvät. Kun ne linkittää oppijaa
lähellä oleviin asioihin, ymmärrys
kemian merkityksestä syvenee.”
Juntusen oppilaat saavat vapauksia
Marianne Juntunen
• Syntynyt Kirkkonummella
vuonna 1982.
• Biokemian diplomi-insinööri,
Teknillinen korkeakoulu 2007.
• Filosofian maisteri, kemian ja
matematiikan opettaja, Helsingin
yliopisto 2011.
• Väitöskirja kestävään kehitykseen
pohjaavasta tutkimuksellisesta,
kokonaisvaltaisesta kemianopetuksesta on parhaillaan tarkistuksessa Helsingin yliopistossa.
• Työskennellyt yläkoulun ja lukion
kemian ja matematiikan opettajana, tätä nykyä opettajana Kemijärvellä.
• Ympäristökasvattaja ja luontoliikuntakerhojen vetäjä.
• Aktiivinen toimija Suomen
luonnonsuojeluliitossa, Suomen
Eläinsuojeluyhdistysten liitossa ja
Animaliassa.
• Harrastaa lumilautailua, luonnossa
liikkumista, marjastusta ja viettää
aikaa Ville-hevosensa kanssa.
itse päättää opiskelutahdista ja valita
vaihtoehtoisista aiheista kulloinkin
kiinnostavimman. Aina päätöksenteko ja omaehtoisuus eivät innosta.
Koululaiset ovat tottuneet tekemään
asioita vain opettajaa ja arvostelua
varten.
”Aluksi saankin usein palautetta,
että olen tosi erilainen opettaja.”
Kun kurssi on viety loppuun, mielipiteet ovat tavallisesti muuttuneet.
”Erilaisen open” opetustyyli koetaankin myönteisenä ja motivoivana.
Juntusen oppitunneilla piirretään
molekyylejä tietokoneella, katsotaan
simulaatioita kemiallisista ilmiöistä ja
tehdään portfolioita.
”Lukiolaisten kanssa harjoiteltiin
juuri konferenssiesitystä, jota varten jokainen laati posterin. Posterin
aiheen sai poimia laajasta joukosta
kemiaan liittyviä yhteiskunnallisia ja
arkisia asioita”, Juntunen kertoo.
Tehtävä tuntui äkkiseltään vaikealta, ja sitä hieman arkailtiin.
”Valitettavasti arviointi suuntaa
oppilaita. He ottavat liikaa paineita,
joita koetan helpottaa kertomalla
heille, ettei työtä arvostella kuin vain
positiivisessa mielessä, eikä siihen
pidä suhtautua väärällä tavalla vakavasti.”
Vaikka pohjoiseen kotiutunut
kemisti pärjää hyvin purevissakin
pakkasissa, kotona lempipaikka
on takan ääressä.
Marianne Juntusen kotialbumista
Ympäristöasiat kiinnostavat nykynuoria. Niitä käsitellessään Juntunen
käyttää usein Nature-lehdessä julkaistua Planeetan rajat -mallia. Siinä
maapalloon on piirretty yhdeksän
eri ympäristökriisiä. Jokainen niistä
on ratkaistava, jottei maailmamme
muutu meille vaaralliseksi elää.
”Käymme oppilaiden kanssa läpi
kriisien kemiaa. Typen ja fosforin
kiertoa, kemikalisoitumista, ilmastonmuutosta, makean veden ehtymistä ja niin edelleen”, opettaja kuvailee.
Hän pyrkii kertomaan oppilail-
leen siitäkin, että maailma ympärillämme todennäköisesti muuttuu joka
tapauksessa. Ympäristön ongelmien
kanssa painiminen vaikuttaa tulevaisuuden työpaikkoihin ja sitä kautta
jokaiseen.
Postereita valmistaneet lukiolaiset
keksivät aiheikseen erilaisia keinoja
maapalloa uhkaavista kriiseistä selviämiseksi.
Joku selvitti sitä, kuinka arjen kemikaalikuormaa voi vähentää vaikka siivotessaan. Joku toinen vastusti maailmanparantamista kategorisesti,
kunnes lopulta tokaisi voivansa sit-
tenkin ”jotakin tehdä”.
”Hän tekikin sitten hienon posterin eläinkokeiden vaihtoehtomenetelmistä ja kirjoitti portfolioon
luonnonkosmetiikasta aivan ihanan
mielipidekirjoituksen.”
Lapin luonnon puolesta
Ympäristökasvatusta Marianne Juntunen toteuttaa paitsi leipätyössään
kemianopettajana myös vapaa-aikanaan kirjoittamalla ympäristöblogia, ylläpitämällä Facebook-ryhmää
2/2015 KEMIA
9
Kuvat Marianne Juntusen kotialbumista
Lappi lumoaa kaikkina
vuodenaikoina. Luonnossa
on mukava samoilla
yksikseen tai Ville-hevosen
kanssa. Poroihin voi törmätä omalla takapihallaan.
Jusu Toivonen
nimeltä Kestävä kehitys koulussa ja
toimimalla Kemijärven luontoliikuntakerhon ohjaajana.
Kerhossa ei kuitenkaan käsitellä
ympäristön ongelmia vaan pelkästään nautitaan luonnosta. Retkien
kohteena on aina metsä.
”Lapset eivät jaksa enää koulun
päälle ohjattua ohjelmaa ja valmiiksi
rajattuja ajattelua vaativia tehtäviä”,
Juntunen perustelee.
Metsä toimii rauhoittavana ja
innostavana ympäristönä. Luonto10
KEMIA 2/2015
suhteesta ei tarvitse erikseen puhua,
kun sitä yksinkertaisesti eletään.
Metsässä lapset kiipeilevät puihin ja
rakentavat majoja. Ympäristökasvatus
kulkee luontevasti puuhailun lomassa
sen punaisena lankana.
Kerran pieni tyttö ryhtyi taittelemaan oksia katajasta. Silloin kasvattaja kertoi kerholaisille, että pensasmainen puu on rauhoitettu.
”Mitä pahaa se on tehnyt, että se on
täytynyt rauhoittaa”, tyttö hämmästyi.
Termin selittäminen opetti, että
harvinaiset, arvokkaat kasvi- ja eläinlajit kaipaavat sitä, että ihminen antaa
niiden elää rauhassa.
Aikuiseksi varttunut turkistarhauksen vastustaja tekee yhä työtä
luonnon ja eläinten hyväksi myös
järjestötasolla. Juntunen toimii Suomen luonnonsuojeluliitossa, Suomen
eläinsuojeluyhdistysten liitossa ja
Animaliassa.
Onko aktivisti käypä termi aktiiviselle naiselle?
”Kyllä, käytän sanaa aktivismi ja
”Aluksi saan usein palautetta,
että olen erilainen ope.”
koen, että asioihin vaikuttaminen on aktivismia. Tutkimuskirjallisuudessakin puhutaan aktivismista positiivisessa mielessä. Se yhdistetään toimintakykyyn”, Juntunen
vastaa.
”On paljon asioita, joihin tarvitaan muutosta. Pitää yrittää aktiivisesti keksiä ratkaisuja ongelmiin.”
Juntunen haluaa käyttää kemian ja muidenkin luonnontieteiden osaamistaan ja koulutustaan paremman
maailman hyväksi. Ympäristönsuojelijana hän kertoo
tuntevansa itsensä tarpeelliseksi juuri Lapissa, jonne suunnitellaan yli kymmentä uutta kaivosta.
Talvivaaran katastrofin jälkeen kaivostoiminnan ympäristövaikutusten etukäteen selvittäminen on syytä ottaa
erityisen vakavasti. Yhdessä muiden luonnonsuojelun toimijoiden kanssa Juntunen on lukenut vapaaehtoisena yvaraportteja ja kommentoinut niitä.
”Kymmenen kaivosta on aika paljon Lapin herkälle
luonnolle ja sen muutamalle matalalle joelle, joihin kaivosten jätevedet laskettaisiin.”
Tulevaisuus vientiyrittäjänä
Tulevaisuudessa kemianopettajan haaveena on perustaa
oma yritys. Sen toimiala olisi sama kuin pian valmistuvan
väitöskirjan.
”Haluan siis kehittää luonnontieteiden opetusta eri koulutustasoilla, lapsista aikuisiin”, Juntunen täsmentää.
Myös koulutusvienti kiinnostaa.
”Olisi hienoa viedä suomalaista osaamista ulkomaille.
Luonnontieteet pitäisi sitoa vahvemmin maailman tilan ja
arkisten ilmiöiden opiskeluun. Yhdessä oppilaiden kanssa
voidaan pohtia ratkaisuja ja sitä, kuinka voimme luonnontieteiden keinoin muuttaa maailmaa.”
”Opetukseen kuuluisivat ehdottomasti mukaan kestävä
kehitys ja kiertotalous. Nehän nimenomaan ovat kemiaa.” Marianne Juntusen kotialbumista
Kirjoittaja on vapaa toimittaja.
[email protected]
Marianne Juntunen on ylpeä suomalaisesta pedagogisesta
osaamisesta. "Haluan jatkossa kehittää edelleen luonnontieteiden opetusta ja viedä sitä myös maailmalle."
Askel ratkaisuun
i-SERIES HPLC
Shimadzun uusi integroitu
HPLC-laite UV- tai diodirividetektorilla.
Voidaan liittää myös
muita detektoreja.
• Neljän liuottimen gradientti
• Pieni carry-over
• Suuri näytekapasiteetti
• Pieni pöytätilan tarve
• Tilava kolonniuuni
• Käyttökohteita:
QA/QC laboratoriot,
analyyttinen
HPLC, GPC/SEC
UUTUUS
IMAGING MASS MICROSCOPE
!
iMSCOPE TRIO
• Laitteisto yhdistää optisen mikroskopian ja
massaspektrometrisen kuvantamisen
• Automaattinen optisen/fluoresenssimikroskoopin ja
massaspektrometrisen kuvan yhdistäminen
• Spatiaalinen resoluutio 5 µm
• Mahdollistaa yhdisteen rakenneanalyysin tarkalla MSn analyysillä
• Nopea skannaus 6 pikseliä sekunnissa
• 1. sija The Analytical Scientist Innovation Award 2014-kilpailussa
Ordior Oy
Konalantie 47 A • 00390 HELSINKI
[email protected] • Puh. (09) 530 8000
www.ordior.fi
ORDIOR
TÄTÄ MIELTÄ
Kemistejä tarvitaan
kiertotalouteen
VÄESTÖNKASVU, jatkuvasti parantuva elintaso ja kaupungistuminen johtavat väistämättä luonnonvarojen niukkuuteen. Esimerkiksi kuparin tuotannon
ennustetaan alittavan kysynnän jo 2020luvun alkupuolella.
OECD:n arvion mukaan maailman luonnonvarojen vuotuinen käyttö tuplaantuu
vuodesta 1980 vuoteen 2020 mennessä.
Tämän vuoksi kierrätys ja materiaalien
tehokkaampi käyttö ovat entistä tärkeämpiä.
Resurssipula tuo haasteita, mutta myös
suuria mahdollisuuksia Suomelle ja suo-
malaisille yrityksille uusien liiketoimintojen ja työpaikkojen luomiseen.
KIERTOTALOUDEN tavoitteena on
sulkea materiaalikierto ja hyödyntää
resurssit palauttamalla ne hukkaamisen
sijasta kiertoon. Käytännössä tämä tarkoittaa jätteiden, muiden materiaalien ja
raaka-aineiden uusien hyödyntämistapojen etsimistä.
Sitran selvityksen mukaan kiertotalous
tarjoaa Suomen taloudelle vähintäänkin
1,5–2,5 miljardin euron vuotuisen kasvupotentiaalin siinä, missä globaalien mark-
kinoiden arvoksi on laskettu yli 800 miljardia euroa.
Sekä päättäjät että julkinen keskustelu
ovat huomioineet asian. Euroopan komissio laatii parhaillaan uutta kiertotalouspakettia.
Kun ympäristöteollisuus ja -palvelut YTP
ry julkaisi kesällä 2014 kiertotalousteesit,
mukana allekirjoittajissa oli useita suomalaisia työnantaja- ja työntekijäjärjestöjä.
Julkilausuman allekirjoittajat vaativat, että
kiertotalous nostetaan Suomen seuraavan
hallitusohjelman teemaksi. Kiertotalouden
avulla luodaan kestävää kasvua ja uusia
työpaikkoja.
Työllisyyden ja ympäristön kannalta
materiaalien tehokas hyödyntäminen on
”Kiertotalous tarjoaa
Suomen taloudelle
vähintäänkin 1,5–2,5
miljardin euron vuotuisen
kasvupotentiaalin.”
Ekokem Group
järkevää. Raaka-aineiden hintojen noustessa on vaihtoehtoisten materiaalien
käyttäminen ja suljetun kierron kehittäminen välttämätöntä.
Materiaali kiertää yhteiskunnassa parhaimmillaan niin, että jätettä ei enää juurikaan synny. Yhden ylijäämämateriaalit
ovat toisen raaka-aineita, ja niillä on toimivat markkinat.
KEMIANTEOLLISUUTEMME on
jalostanut eri toimialojen sivuvirroista
vuosikymmenien ajan lukuisia tuotteita
ja ratkaisuja. Kiertotaloudessa kemian ja
materiaalitekniikan osaaminen nousee
yhä keskeisempään rooliin uusia ratkaisuja
keksittäessä.
Meillä Suomessa on resursseja, teknologiaa sekä taloudelliset edellytykset isoihinkin askeleisiin kohti kiertotaloutta.
Tarvitsemme kunnianhimoisempaa
lainsäädäntöä kierrätyksen edistämiseen
ja uusioraaka-aineiden käyttöön. Nyt on
kyse siitä, haluammeko olla yksi edelläkävijöistä kohti materiaalitehokasta yhteiskuntaa. Mari Puoskari
[email protected]
Mari Puoskari on kemian diplomiinsinööri ja Ekokem Groupin
strategiajohtaja.
12
KEMIA 2/2015
Toimittaja, jolta saat kaiken,
mitä laboratoriosi tarvitsee
Laaja valikoima:
Sovellusalueet:
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
Laitteita
Tarvikkeita
Pienlaitteita
Kemikaaleja
Puhdastilatuotteita
Life Science-tuotteita
Biotekniikka
Soludiagnostiikka
Kemia
Kromatograﬁa
Mikrobiologia
Kliininen kemia
Kysy lisää asiakaspalvelustamme puhelimitse (09) 8045 5300
tai sähköpostitse info@ﬁ.vwr.com!
Verkkokaupassamme teet
ostoksia vaivattomasti!
Tutustu osoitteessa
http://fi.vwr.com
VWR International Oy
Valimotie 9
00380 Helsinki
Puh. (09) 8045 5300
[email protected]
A. I. Virtanen oli hyvin ylpeä
maatilastaan, jonne hän kerran kesässä kutsui vieraisille
myös kollegansa Biokemiallisesta tutkimuslaitoksesta.
Kuva on 1960-luvun
puolivälistä.
Touko Perkon suurteos piirtää pikkutarkan kuvan suuresta
miehestä.
Artturi Ilmari Virtanen oli epätyypillinen tapaus
jopa nobelistien eliittijoukossa. Suomessa AIV oli sekä
tiedemaailman ylhäinen yksinvaltias että koko
kansan Rehu-Virtanen.
Päivi Ikonen
Melkoinen mies.
Sellainen oli Suomen ainoa tiedenobelisti Artturi Ilmari Virtanen
(1895–1973), joka on juuri saanut
uuden, muhkean elämäkerran.
Historioitsija, professori Touko
Perkon kirjoittama yli 700-sivuinen
järkäle Mies, liekki ja unelma – Nobelisti A. I. Virtasen elämäntyö (Otava
2015) on painavaa mutta ei raskasta
luettavaa. Kiehtova teos maalaa värikkäästä kohteestaan värikkään kuvan,
joka avaa laajan näkymän epätavallisen ihmisen uraan ja elämään.
Virtanen asettuu kansakunnan kaapin päällä juuri sille paikalle, jonka
hän ansaitseekin.
Selväksi tulee muun muassa se, ettei
14
KEMIA 2/2015
AIV:n vuonna 1945 vastaanottama
Nobelin kemian palkinto ollut sattumaa eikä myöskään sympatianosoitus juuri päättyneessä sodassa kovia
kokeneelle Suomelle, kuten pahat kielet joskus väittivät.
Perko osoittaa, että suomalaiselle
myönnetty maailman arvostetuin
tiedepalkinto oli paitsi määrätietoisen työn tulos myös täysin ansaittu
tunnustus.
Virtanen solmi nuoresta pitäen tarmokkaasti suhteita maailman tiedeeliittiin ja etenkin Nobeleista päättäviin ruotsalaispiireihin. Hän teki
opintomatkoja johtaviin tutkimuskeskuksiin ja verkostoitui kansainvälisten kollegoidensa kanssa kauan
Valion arkisto
Ei mikään
tavallinen
Virtanen
ennen kuin kehittämiskonsulteista oli
kuultukaan.
Juuri siksi suomalaistutkijan työ
tunnettiin ja myös tunnustettiin harvinaisen nerokkaaksi koko kansainvälisessä tiedeyhteisössä. Kun Virtasta
ryhdyttiin ehdottamaan ja harkitsemaan Nobel-kandidaatiksi, talvisota
ja pienen urhean maan puolustustaistelu olivat vasta tulevaisuutta.
Asiakirjat paljastavat, että Virtanen
nousi palkintoehdokkaiden joukkoon
jo 1930-luvun alussa ja eteni listalla
jatkuvasti vahvempaan asemaan.
Kaikkiaan hän oli mukana finalistien
kärkiryhmässä, nykytermein shortlistalla, peräti 11 kertaa.
Yksinäinen
ratsastaja
Monessa mielessä poikkeuksellinen
Virtasen palkinto kyllä oli.
Ensinnäkin suomalaiskemisti kuului harvoihin Nobel-tason ”yksinäisiin susiin”, kuten kansainvälisessä
tv-dokumentissa luonnehditaan Virtasta ja yhtätoista muuta tunnustuksen saajaa.
Vuonna 2002 valmistunut neliosainen dokumentti Nobel Loners – Nobel’s
Greatest Hits pitää eristyneessä tutkijankammiossa yhden ihmisen päässä
syntyneitä oivalluksia suorastaan tieteellisten ideoiden aatelina.
Omat hittituotteensa keksiessään
Virtanen työskenteli teollisuuden pal-
veluksessa, siis loitolla akateemisesta
tiedeyhteisöstä. Voin tuoreena pitävä
AIV-suola ja hyvin säilyvä, ravinteikas AIV-rehu näkivät päivänvalon
Valion laboratoriossa, jossa tehty tutkimus linkittyi vahvasti käytäntöön
toisin kuin yliopistollinen perustutkimus.
Lisäksi Virtasen innovaatiot saivat
alkunsa pelkästään tämän oman päättelyn tuloksena eivätkä rakentuneet
aiempien tutkimusten ja tutkijoiden
löytöjen pohjalle, kuten tavallisesti on
asian laita.
Virtasella ei myöskään ollut tukenaan suurta avustavien tutkijoiden ja
assistenttien armeijaa. Kun 24-vuotias vastavalmistunut tohtori aloitti
meijeriosuuskuntien keskusliikkeen
laboratorion johtajana, tämän ainoina
apulaisina häärivät yksi kemisti ja
talon vahtimestari.
1920–1930-lukujen mittaan henkilöstön määrä toki vähitellen kasvoi,
mutta Nobel-tiedemiehen ryhmä
pysyi loppuun saakka hämmästyttävän pienenä.
Lisäksi vaikka Valio oli nykyajankin
mittapuun mukaan hyvin edistyksellinen yritys, joka sijoitti merkittävän
osuuden liikevaihdostaan tutkimukseen ja tuotekehitykseen, tutkijoiden
työkalut ja olosuhteet olivat tämän
päivän näkökulmasta varsin vaatimattomat.
2/2015 KEMIA
15
AIV-rehutorneja kohosi Suomeen kuin
sieniä sateella. Tutkija oli myös taitava
lobbaaja, mistä vuonna 1932 julkaistu
pilapiirroskin kertoo.
Toisaalta nykyajan tutkijat voivat
hyvästä syystä myös kadehtia Virtasta. Harva saa parikymppisenä
johdettavakseen oman laboratorion
ja vielä harvempi kokonaisen oman
instituutin.
Jälkimmäinen tapahtui, kun Valio
ja 1920-luvun lopussa perustettu
kansallinen Kemiantutkimus-Säätiö
yhdistivät voimansa.
Yhteistyön tuloksena Helsinkiin
kohosi vuonna 1931 uusi komea
Biokemiallinen tutkimuslaitos, jossa
säätiön teoreettisen ja meijeriyhtiön
soveltavan tutkimuksen laboratoriot
toimivat rinta rinnan, molemmat
AIV:n suvereenilla johdolla.
Virtanen ei silti millään muotoa
käyttänyt asemaansa väärin vaan kiitti
tutkimuksensa mahdollistajia luottamuksesta paiskimalla töitä vähintäänkin koko rahan edestä.
Nobelisti tunnettiin koko ikänsä
äärettömän uutterana miehenä, joka
ei juuri malttanut pitää lepotaukoja
eikä suvainnut vitkastelua muiltakaan.
Oman tutkimuslaitoksen johtamisen ohella Virtanen ehti vuodesta
1931 lähtien pitää hallussaan myös
Suomen ensimmäisiä biokemian professuureja ensin Teknillisessä korkeaVuonna 1931 valmistunut Biokemiallinen tutkimuslaitos käsitti sekä
Kemiantutkimus-Säätiön että Valion
laboratoriot, joita molempia AIV johti
suvereenisti.
16
KEMIA 2/2015
koulussa ja sitten Helsingin yliopistossa.
Se onnistui, kun professori sijoitti
kaikki luentonsa illan tunneille, jolloin päivä jäi vapaaksi omaa laitosta
varten.
Synergia hyödytti kaikkia osapuolia. Opiskelijat saivat ajantasaista
tietoa tutkimuksen etenemisestä
monella rintamalla ja Virtanen puolestaan työvoimaa laboratorioonsa,
jossa sekä teekkarit, filosofian ylioppilaat että jatko-opiskelijat harjoittelivat ja tekivät opinnäytetöitään
toimien samalla opettajansa assistentteina.
Laboratorion työtahdin moni sai
tuta kantapään kautta. Eräskin nuori
apulainen huomasi pian, ettei yömyöhään päättyvien kokeiden jälkeen
Joka paikan
monitoimimies
Viisikymmenvuotisen tutkijantaipaleensa aikana Virtanen ehti saada
aikaan ällistyttävän paljon ja kohota
kotimaassaan ainutlaatuiseen asemaan.
Maan ensimmäisenä biokemistinä
hän esitteli ja vakiinnutti kokonaisen uuden tieteenalan. Hän oli ravitsemustutkimuksen pioneereja, joka
Kuvat: Valion arkisto
Valistunut
itsevaltias
kannattanut enää lähteä kotiin kääntymään, sillä opiskelijoiden edellytettiin olevan taas sorvin ääressä aamuseitsemältä.
Niinpä tutkijanalku rakensi itselleen väliaikaisen petipaikan laboratorion pöydän alle, jonne ehti kallistaa
päänsä ainakin muutamaksi tunniksi.
Kerran hän havahtui sielläkin kesken
uniaan Virtasen – jonka oma asunto
sijaitsi tutkimuslaitoksen yhteydessä
– pistäydyttyä tarkistamaan työn
tuloksia pikkutunneilla.
”Ai, te olettekin jo levolla”, professori hämmentyi.
Hippiliikkeen ja kukkaisvallan myötä ajat alkoivat 1960-luvun
lopulla tosin muuttua myös Virtasen
valtakunnassa. Kun alaiset ryhtyivät
päättämään työpäivänsä jo ennen
viittä iltapäivällä, AIV ei voinut kuin
pyöritellä päätään ja hämmästellä
maailman menoa.
Viipurin pojan
elämän naiset
Erään viipurilaisen veturinkuljettajan
taloudessa olisi 1900-luvun taitteessa
voinut kasvaa samanlainen harjaspäinen seitsemän veljeksen sarja kuin
tunnetussa Jukolan talossa eteläisessä
Hämeessä.
Kohtalo päätti kuitenkin toisin.
Kaarlo ja Serafiina Virtasen seitsikosta neljä nuorinta menehtyi jo vauvoina. Lisäksi esikoinen, isänsä kaima
Kaarlo kuoli teini-ikäisenä aivokalvontulehdukseen.
Perheeseen kolmantena syntynyttä
Artturi Ilmaria veljien menetys kalvoi kauan. Näiden kuoleman syyksi
hän pani huonon ravinnon, sillä työläisperheessä elettiin lähinnä leivällä,
puurolla, perunalla ja kuoritulla maidolla.
Juuri lapsuuskokemusten takia Virtasesta tuli myös ravitsemustutkija.
AIV halusi pitää muiden äitien lapset
hengissä ja koko kansan terveenä ja
hyvin ruokittuna.
Kun isä-Kaarlokin kuoli jo viisikymppisenä, nimenomaan Artturi
kantoi ja piti huolta leskiäidistään.
Serafiinan suuri murhe oli, ettei
hänellä ollut toivoa päästä haudatuksi
miehensä ja viiden poikansa viereen
Viipuriin, joka oli muun Karjalankan-
muun muassa hävitti struuman, yleisen kansantaudin. Se onnistui, kun
maahan ryhdyttiin tuomaan pelkästään jodioitua ruokasuolaa.
Virtasen ansiota on myös suomalaisten koululaisten – muissa maissa
yhäkin harvinainen – etuoikeus saada
koulupäivänsä aikana nauttia ilmainen ateria.
Serafiina ja Kaarlo Virtaselle syntyi kaikkiaan seitsemän poikaa, mutta neljä
nuorinta kuoli pieninä. Eloon jäivät Artturi (edessä istumassa) ja tämän kaksi
vanhempaa veljeä.
Artturi ja Lilja
Virtanen saivat
kaksi poikaa.
Esikoisesta
Kaarlosta eli
Kallesta tuli
matematiikan
professori.
Agronomiksi
opiskellut nuorempi poika
Olavi toimi
tilanhoitajana
ja isänsä jälkeen isäntänä
Joensuun maatilalla.
nainen oli puoliso Lilja Virtanen,
omaa sukuaan Moisio, joka löytyi
opiskeluaikoina yhteisiltä maantieteen luennoilta Helsingin yliopistosta.
Lilja Virtanen jätti opintonsa maisterintutkintoon ja akateemisen uran
kokonaan sikseen. Sen sijaan hän piti
pystyssä perheen kotia ja taloutta,
kasvatti parin kahta poikaa ja toimi
koko ikänsä tiedemiespuolisonsa
järkkymättömänä tukipilarina.
Artturi Virtanen ymmärsi täysin
taustatuen merkityksen ja arvosti sitä
suuresti. Vaimon kuolema vuonna
1972 oli nobelistille isku, joka ehkä
osaltaan joudutti Parkinsonin taudin etenemistä ja AIV:n oman elämän päättymistä pian puolison lähdön jälkeen.
Suomen Akatemian ensimmäisenä
jäsenenä ja esimiehenä Virtanen johti
sekä omaa kemiallista valtakuntaansa
että maan koko tiedeyhteisöä, jonka
nimissä hän jakeli arvovaltaisia lausuntoja.
Toisin kuin muut tieteentekijät
AIV oli myös suuren yleisön tuntema
nimi. Etenkin maanviljelijät ihailivat
”Rehu-Virtasta”, joka oli nimikkorehullaan pelastanut karjan talviruokinnan ja saanut lehmät lypsämään
tonkat täyteen vuoden ympäri.
Myös voisuola oli kiitelty uroteko.
Keksinnön ansiosta suomalainen voi
säilyi tuoreena ja hyvänmakuisena
kilpailijoiden tuotteita huomattavasti
kauemmin ja valloitti markkinat näi-
naksen myötä menetetty Neuvostoliitolle. Asia oli yksi syy AIV:n venäläisvastaisuuden voimistumiseen.
Toinen Artturi Virtasen elämän
2/2015 KEMIA
17
Kielet taittuivat
Viipurin aksentilla
Nobel-voiton jälkeen Virtanen kohosi
kansan keskuudessa suoranaiseksi
supersankariksi. Touko Perkon
mukaan AIV olisi helposti voittanut
jopa vuoden 1956 presidentinvaalit
– joissa langokset Urho Kekkonen ja
K. A. Fagerholm päätyivät lähes tasatulokseen – jos vain olisi vaivautunut
lähtemään ehdolle.
Nobelin seurauksena Virtasen
arvo ja arvostus tiedemiehenä kasvoivat entisestään myös maailmalla.
Hänestä tuli yhä kysytympi vieraileva
luennoitsija, jolla riitti aikaa ja intoa
esiintymismatkoihin.
Kaukaisen pohjoisen maan edustaja
herätti huomiota paitsi osaamisellaan
– jota Virtasella ei ollut tapana kätkeä
vakan alle – myös monipuolisella kielitaidollaan.
Tsaarinaikaan syntynyt ja kasvanut
mies oli oppinut venäjän, ruotsin ja
saksan jo koulussa. Englannin hän
opetteli nuorena tutkijana huomattuaan, että sen taito oli välttämätön
Yhdysvalloissa, jonne hän markkinoi rehukeksintöään ja josta hän haki
Rockefeller-rahoitusta tutkimuslaitoksensa tarpeisiin.
Virtanen julkaisi myös ranskaksi ja
ilmeisesti ymmärsi espanjaakin. Kun
hänet kutsuttiin puhumaan Italiaan,
hänelle vihjattiin, ettei arvovaltainen
kuulijakunta taida kuin äidinkieltään.
Viipurin Klassillisen lyseon kasvatti
käännätti oitis luentonsa italiaksi ja
myös piti sen saapasmaan kielellä.
Atlantin takana hän esitelmöi kerran jopa latinaksi, pelkästään päästäkseen briljeeraamaan klassisella
eurooppalaisella sivistyksellään.
Yleisö ei tietenkään ymmärtänyt
nobelistin sanomasta sanaakaan.
18
KEMIA 2/2015
Valion arkisto
den nenän edestä. Etenkin ruotsalaiset ja saksalaiset kiristelivät hampaitaan.
Nobelisti ja akateemikko itse puolestaan ylpeili maanviljelijän tittelillään. Kaupunkilaispoika osti Sipoosta
Joensuu-nimisen maatilan, jota hän
viljeli taiten ja hyvin tuloksin ja jota
käytettiin myös tutkimuksen tarvitsemana koetilana.
Vähäisen vapaa-aikansa Virtanen
vietti nimenomaan tilallaan, jonne
hän mielellään vei tutustumiskäynneille myös kansainväliset vieraansa.
Artturi Virtanen työhuoneessaan, jossa hän ei tosin juuri malttanut istua. Sen
sijaan hän kierteli laboratorioissa valvomassa töiden etenemistä.
Ainoa kielellinen kompastuskivi oli
Virtasen omaperäinen ääntämys. Se
teki tämän puheista aikansa rallienglantia, mutta suurpiirteinen viipurilaispoika viittasi foneettisille hienouksille kintaallaan.
Toisinajattelija
törmäyskurssilla
Jos AIV oli vuosikymmenet oman
maailmansa yksinvaltias, samassa
asemassa Suomen tasavallassa oli
UKK.
Kaksi suurmiestä aloittivat elämänsä pitkälti samanlaisista lähtökohdista ja olisivat hyvin voineet
kulkea samoja polkuja loppuun asti.
Vielä vuoden 1918 sisällissodassa
Virtanen ja tätä viisi vuotta nuorempi
Kekkonen taistelivat samalla puolella
valkoisen isänmaan puolesta.
Tohtorinväitösten jälkeen tiet kuitenkin erkanivat. Kemisti Virtanen
valitsi tieteen, lakimies Kekkonen
politiikan.
Kun ministeriksi noussut UKK
talvi- ja jatkosodan jälkeen teki uuden
valinnan ja aloitti – ainakin papereihin kirjatun – ystävyyden, yhteistyön
ja keskinäisen avunannon entisen
verivihollisen Neuvostoliiton kanssa,
AIV pysyi tiukasti poteroissaan.
Virtanen oli vastustanut keisarivaltaa ja Suomen venäläistämisyrityksiä
jo koulupoikana, ja sodat löivät öljyä
liekkeihin. Kotikaupunkinsa Viipurin
menettämistä hän ei antanut anteeksi
koskaan.
Siinä missä Kekkonen veljeili karvahattuisten venäläisjohtajien kanssa,
Virtaselle ryssä oli yhä ryssä, minkä
tämä myös toi suorasukaisesti julki
aina tilaisuuden tullen.
Kun Kekkonen nosteli toveruuden
maljoja, Virtanen ilmoitti, ettei viinapulloja tarvita muuhun kuin Molotovin cocktaileihin ja juomaa itseään
laboratoriovälineiden desinfiointiin.
YYA-linjan harvoihin julkisiin vastustajiin kuulunut AIV oli siten avoimella törmäyskurssilla tasavallan
johdon kanssa, mikä aiheutti monenlaista skismaa valtakunnan huipulla.
Vaikka Virtanen toivotti ulkomaiset vieraat tutkimuslaitokseensa tervetulleiksi, neuvostoliittolaiset muodostivat poikkeuksen säännöstä.
Heille ovet pysyivät säpissä. Ainoastaan kerran Virtanen joutui ylimmän
johdon mahtikäskystä nöyrtymään ja
päästämään yhden virallisen delegaation kylään.
Johtajalle itselleen ilmaantui kuitenkin äkillinen ”este”, ja paikkoja joutuivat esittelemään tämän alaiset. Talosta
löytyi onneksi yksi harvinaisen vakavan ja kärsivän näköinen, hautausurakoitsijaa muistuttava tutkija.
”Mie panin oppaaksi Nikkilän, hää
on luonnostaan niin tympiä ihminen”,
Virtanen kertoi myöhemmin tyytyväisenä hykerrellen.
Superkaksikon väleissä tapahtui
pientä lientymistä vasta Virtasen elämän loppumetreillä. Nobelistin hautajaisiin vuonna 1973 saapui adressi
myös tasavallan presidentiltä. AJANKOHTAISTA
Kiertotalous on Suomelle
bisnesmahdollisuus
Maailma on siirtymässä uuteen,
resurssitehokkuutta korostavaan
ajattelutapaan, kiertotalouteen.
Alan suomalaisesta osaamisesta
kannattaisi tehdä vientibisnes.
Osa yrityksistä on tämän jo
oivaltanut.
Elina Saarinen
Kuvat: Elina Saarinen
”Kasvua voidaan synnyttää niin, että
luonnonvaroja käytetään vähemmän. Kiertotalous on se moottori,
jolla talouskasvun ja hyvinvoinnin
sopeuttaminen maapallon kantokykyyn tehdään.”
Näin totesi yliasiamies Mikko
Kosonen avatessaan Sitran suuren
Kiertotalous Suomessa -tapahtuman
Helsingin Kaapelitehtaalla 13. tammikuuta.
”Suomella on kaikki voimavarat
kiertotalouden tuomien bisnesmahdollisuuksien realisoimiseen, mutta
tämä edellyttää isoa ajattelutavan
muutosta ja esteiden purkamista”,
Kosonen sanoo.
Ennennäkemätön
tapahtuma
kokosi yhteen yli kuusisataa yritysjohtajaa, asiantuntijaa ja kansanedustajaa
ja moninkertaisti suomalaisen kiertotalouskeskustelun. Tilaisuus lähetettiin suorana netissä, ja se aktivoi kansalaiset sosiaalisen median kanavissa.
Kiertotalouden uusiin liiketoimintamalleihin siirtyminen tarkoittaa
pelkästään Suomessa vähintään 1,5–2
miljardin euron arvonlisää. Näin kuuluu Sitran arvio, joka perustuu Ellen
MacArthur Foundation -säätiöllä teetettyyn selvitykseen.
Kiertotaloutta edistävän kansainvälisen säätiön johtaja Joss Blériot
muistutti yleisöä materiaalien hintojen nousutrendistä ja siitä, että viiden vuoden päästä maapallolla asuu
jo kolme miljardia keskiluokkaista
kuluttajaa. Kiertotalouteen siirtyminen on siten välttämättömyys.
”Kiertotalous ei ole vain kierrätystä.
Suurempi arvo muodostuu tuotteiden keräämisestä, uudelleenkäytöstä
ja uudelleenvalmistuksesta sekä näitä
tukevista palveluista ja infrastruktuurista”, Blériot painottaa.
Kiertotalous Suomessa -tapahtuma veti Kaapelitehtaalle yli kuudensadan hengen
yleisön. Tilaisuus synnytti kuhinaa myös sosiaalisessa mediassa.
20
KEMIA 2/2015
Suomessa Sitra nostaa kiertotalouden kuluttajalähtöiset liiketoimintamallit uudeksi avainalueekseen, joka
käynnistyy maaliskuun aikana. Johtaja Mari Pantsar-Kallion mukaan
uusi alue jatkaa teollisissa symbiooseissa ja resurssiviisaissa alueissa tunnistettuja parhaita käytäntöjä.
Resurssitehokkuudesta
tulee pakko
Hallitusammattilainen Kirsi Sormunen ja Outotecin toimitusjohtaja
Pertti Korhonen uskovat, että Suomen kannattaisi hyödyntää vahvuutensa maailman polttavien ongelmien
ratkaisemisessa ja kehittää niistä vientibisnes.
”Kaikkein kriittisimmät raakaainepulat tulevat olemaan ravinteikkaissa viljelysmaissa ja puhtaassa
vedessä. Meillä on molemmissa paljon osaamista, jota voisimme viedä”,
Sormunen sanoo.
Korhonen muistutti, että maapallo
ei yksinkertaisesti kestä nykymenoa.
”On astuttava rohkeasti uuteen ajattelumalliin, koska kiertotaloudesta ja
resurssitehokkuudesta tulee välttämätön pakko”, Korhonen toteaa ja
ihmettelee, miksi Suomen ambitiot
ovat tässä niin paljon heikompia kuin
muiden Pohjoismaiden.
Paneelikeskusteluun yhdessä Korhosen ja Sormusen kanssa osallistuneet kansanedustajat näkivät yhtenä
syynä kuntapäättäjien haluttomuuden ottaa käyttöön uusia ratkaisuja.
”Kiinassa loppuu 20 vuodessa puhdas vesi. Suomessa on otettava käyttöön edelläkävijäteknologiaa. Julkisia
hankintoja vaivaa rohkeuden puute”,
sanoi Ville Niinistö ja mainitsi yhtenä
esteenä myös kunnallisten jäteyhtiöiden ja jätteenpolton jätemarkkinadominanssin.
Harri Jaskari ehdotti, että Sitra
perustaisi ”virkamiesten uskallusrahaston”, joka takaisi koelaitoksiin
tehdyt investoinnit, jos tekniikka ei
jostain syystä toimisikaan.
Keskustelijat toivoivat lainsäädän-
nön purkavan esteitä ja edistävän
kehitystä, jossa jätteistä tehdään tuotteita ja hyödynnettäviä raaka-aineita.
Ympäristöministeri Sanni GrahnLaasonen totesi työn olevan jo reippaassa vauhdissa. Esimerkiksi selvitysmies Lauri Tarastin johtama
ryhmä on koonnut konsteja ympäristölupaprosessien vauhdittamiseen.
Yritykset
eturintamassa
Sitran tapahtumassa kävi ilmi, että
osa suomalaisyrityksistä on jo tarttunut toimeen ja voimalla mukana kiertotalousbisneksessä.
Neste Oilin toimitusjohtaja Matti
Lievonen muistutti yhtiön olevan
maailman suurin kiertotalouden
toteuttaja biopolttoaineissa.
”Viisi vuotta sitten raaka-aineistamme 95 prosenttia oli palmuöljyä. Nyt meillä on 13 erilaista raakaainetta, ja yli 60 prosenttia niistä
muodostavat jätteet ja rasvatisleet.
Uusiutuvien polttoaineiden kolmen miljardin euron liikevaihdosta
yli kaksi miljardia tulee kiertotaloudesta.”
Johtaja Esa Laurinsilta puolestaan
kertoi, että resurssitehokkuus on
metsäjätti UPM:n Biofore-strategian
ydintä.
”Meillä on valtavasti mahdollisuuksia kehittää entistä arvokkaampia tuotteita sivuvirroista ja vähentää
edelleenkin kaatopaikalle menevän
jätteen määrää.”
Ruduksen toimitusjohtaja Lauri
Kivekäs huomautti, että betonin kierrätysaste Suomessa on 80 prosenttia.
Se tarkoittaa, että noin miljoona tonnia betonia kiertää. Rudus kierrättää
määrästä puolet.
Lisäksi Rudus kierrättää vuosittain 100 000 tonnia lentotuhkaa ja
kerää valtakunnallisesti ylijäämämaa-aineksia hyötykäyttöön. Yhtiö
on myös mukana luonnon monimuotoisuuden edistämisohjelmassa.
Johtaja Päivi Jokinen Kemirasta
kertoi, että 23 prosenttia kemianyhtiön raaka-aineista tulee teollisuuden
sivuvirroista. Kemira on keskittynyt
vesi-intensiivisiin teollisuudenaloihin, mikä tarkoittaa kiertotaloudessa
toimimista monella tapaa.
Esimerkiksi jätevesistä voidaan
ottaa talteen hyviä raaka-aineita fosforista väriaineisiin.
”Ihmettelen, miksei vielä ole kehitetty Euroopan Fosforinkeräys Oy:tä,
kun tiedetään, että maanosa on täysin tuontifosforin varassa ja samaan
aikaan liika fosfori rehevöittää vesistöjämme”, Jokinen huomautti. Kirjoittaja on Uusiouutisten päätoimittaja.
[email protected]
Raaka-aineiden hinnat lähtivät 2000luvun taitteessa jyrkkään nousuun, eikä
trendi ole muuttumassa, vaikka öljyn
hinta onkin nyt laskenut, muistutti
Ellen MacArthur Foundationin johtaja
Joss Blériot.
”Prosessin tehokkuus, kierron tehostaminen ja hukan vähentäminen ovat teollisuudelle kiertotalouden keskeisiä asioita”, näki Sitran Jyri Arponen, joka veti yrityselämän edustajien paneelikeskustelua.
UUTISIA
Professori Esko Valtaoja:
Tulevaisuutta ei tarvitse pelätä
Seuraavina vuosikymmeninä on
ratkaistava ilmastonmuutoksen
ja luonnonvarojen hupenemisen
kaltaiset jättihaasteet. Esko
Valtaoja on vakuuttunut siitä,
että ihmiskunta keksii keinot.
Niin se on aina ennenkin tehnyt.
22
KEMIA 2/2015
Kerttu Vähänen
Moni uskoo, että ihmiskuntaa kohtaa
vielä elinikänämme katastrofi, on sen
taustalla sitten ilmaston lämpeneminen, lajien massasukupuutto tai öljyn
loppuminen.
Yhteistä ennusteille on ajatusmalli,
jonka mukaan asiat olivat ennen
paremmin, nyt huonosti, ja aina huonompaan mennään. Ei siis yllätys,
että vain neljäsosa suomalaisnuorista
katsoo maailman tulevaisuuteen optimistisesti.
Avaruustähtitieteen professori
Esko Valtaoja näkee asian toisin.
”Maailman suunnan kuvaukset
ovat usein hölynpölyä. Kullatut muistot johtavat harhaan ja saavat meidät
yliarviomaan mennyttä ja aliarvioimaan tulevaisuutta”, Valtaoja sanoo.
Kirjoissa ja elokuvissa historialliset aikakaudet näyttävät usein
loistokkailta. Todellisuudessa vielä
1820-luvulla 84 prosenttia maailman
väestöstä eli äärimmäisessä köyhyydessä.
”Nykyisin meillä menee paljon
paremmin. Suomi oli 50 vuotta sitten samalla tasolla kuin monet kehitysmaat nyt. Ihmismuisti on lyhyt ja
valikoiva.”
Taloustutkimuksen tuoreeseen
kyselyyn vastanneista kolme neljästä
luuli, että äärimmäinen köyhyys on
kasvanut 25 viime vuoden aikana.
Vain yksi kymmenestä tiesi, että köyhien määrä on vähentynyt.
”Uutiset antavat vääristyneen
kuvan maailman tilasta, koska ne
keskittyvät vain kamalaan tai kummalliseen. Jos katsotaan realistisesti
menneisyyttä ja nykyhetkeä, tulevaisuuden mahdollisuudet näyttäytyvät
aivan eri valossa.”
”Toki nykyiset ongelmamme ovat
vakavia, ja niin suuret kuin pienet-
Esko Valtaoja luennoi tulevaisuuden
ongelmista ja mahdollisuuksista
Tekniikka & Talous -lehden ja
Talentum Eventsin Jätehuolto 2015
-tapahtumassa helmikuussa.
kin teot maapallon ja ihmiskunnan
hyväksi ovat tärkeitä. Pessimismiin ei
silti ole syytä.”
Ihmiskunta löytää tien
Vuoteen 2025 ulottuvissa ennusteissa
varoitetaan sopeutumaan niukkuuden aikoihin ja väistämättömään elintason alenemiseen.
Pitkällä tähtäimellä katsottuna
ihmisten vauraus ja onnellisuus ovat
kuitenkin edelleen kasvussa, Valtaoja
sanoo.
”Maapallo on nyt mukavampi ja
turvallisempi paikka asua kuin koskaan ennen. En näe mitään syytä sille,
miksei kehitys jatkuisi samansuuntaisena.”
Kehitystä ei myöskään voida
pysäyttää. Vaikka Suomi painaisikin
jarrut päälle ja vähentäisi kulutustaan,
asialla ei olisi suurta merkitystä.
”Ei ole realistista odottaa, että muut
hyväksyisivät meidän näkemyksemme siitä, että huippu on nyt saavutettu ja tähän pitäisi jäädä. Maailma
menee eteenpäin ja maapallon energiankulutus moninkertaistuu, vaikka
Suomi seisoisi paikallaan.”
Tähän mennessä jokainen sukupolvi on ollut edellistä rikkaampi,
usein tavoilla, joista edellinen sukupolvi ei olisi kyennyt edes uneksimaan. Tässä lienee ihmiskunnan
pelastus jatkossakin.
”Ei pidä aliarvioida ihmisen kekseliäisyyttä. Kuka olisi voinut sata
vuotta sitten edes kuvitella sitä kulttuuria ja teknologiaa, joka meillä on
tänä päivänä?”
”Välillä tulee tietysti takapakkia ja
harha-askelia, mutta ihmiskunta kyllä
löytää takaisin oikealle tielle viimeistään silloin, kun kaikkea muuta on jo
kokeiltu.” Kerttu Vähänen
waters.com
LEGENDARY ACQUITY PERFORMANCE.
AT EVERY LEVEL FOR EVERY LAB.
The enduring platform for sustainable labs.
In 2004, ACQUITY UPLC® gave future-focused labs the highest level of chromatographic performance the world had ever seen.
Then came a dramatically greater demand for better results in less time. And UPLC quickly went from leading-edge luxury to
global necessity. Now, building on legendary UPLC® performance, scientists can handle the toughest lab separations routinely
®
with ACQUITY UPC2, the latest innovation to emerge from the versatile ACQUITY® platform. Bottom line: There’s an ACQUITY
system for every lab. To find the one that’s right for your lab, visit waters.com/ACQUITY.
Waters Finland, Kutomotie 16, 00380 HELSINKI
Puh. (09) 5659 6288 eMail: [email protected]
Pharmaceutical | Health Sciences | Food | Environmental | Chemical Materials
©2015 Waters Corporation. Waters, ACQUITY UPLC, UPLC, ACQUITY UPC,2 ACQUITY and The Science of What’s Possible are registered trademarks of Waters Corporation.
UUTISIA
Seulontojen laajentaminen tökkii
Varhainen toteaminen ehkäisee
vakavaa vammautumista
Vastasyntyneiltä tulisi seuloa
mahdolliset aineenvaihduntasairaudet nykyistä tehokkaammin,
sanovat asiantuntijat.
Suomi jäljessä muista
Suomessa syntyy vuosittain 60 000
lasta. Yhden vauvan seulonnan hinta
on 50–100 euroa. Jos kaikilta seulottaisiin 20 tautia, kokonaiskustannukset olisivat kolmesta kuuteen miljoonaa euroa.
”Pieni hinta verrattuna vammautuneen hoitoon, puhumattakaan perheen kärsimyksistä.”
Scanstockphoto
Vastasyntyneiden aineenvaihduntasairauksien seulonnat eivät vieläkään
kata koko maata, vaikka tautien varhainen toteaminen ehkäisisi vakavia
kehityshäiriöitä ja jopa kuolemia. Sairauksia tulisi myös seuloa suosituksia
enemmän.
Näin todettiin helmikuun alussa
järjestetyssä Labquality Days -kongressissa Helsingin Messukeskuksessa.
Sosiaali- ja terveysministeriö suositti vuosi sitten viiden taudin seulomista. Niitä ovat synnynnäinen
lisämunuaisen liikakasvu (CAH), rasvahappo-oksidaatiohäiriöt (MCAD ja
LCHAD), glutaarihappovirtsaisuuden ykköstyyppi (GA 1) ja fenyyliketonuria (PKU).
Hyksin dosentin Risto Lapaton
mielestä seulottavien tautien määrää
pitäisi laajentaa suositellusta viidestä,
sillä yhdestä näytteestä on samalla
kertaa mahdollista seuloa muitakin
tauteja. Esimerkiksi Hyks ja Tyks seulovatkin jo nyt 20 tautia.
”Tavoitteena on saada seulontatutkimukset ulottumaan koko maahan ja
luoda yhdenmukainen käytäntö seulottavien tautien määrään ja käytettyihin menetelmiin. Tutkimuksen vasteajan on myös oltava niin pieni, ettei
mikään sairaus ehdi tulla esiin ennen
kuin tulos on saatu”, Lapatto sanoo.
Vastasyntyneiden seulontatutkimukset on tehtävä 2–5 vuorokauden iässä, mikä
asettaa haasteita terveydenhuollolle.
24
KEMIA 2/2015
Lapaton mukaan Suomi on seurannan osalta muita maita jäljessä.
”Yhdysvalloissa ja Australiassa vastasyntyneiltä seulotaan jopa 40 tautia. Osa niistä on tosin sellaisia, ettei
niiden seulominen ole eettisesti mielekästä.”
Vaikka seulontatutkimukset ovat
vapaaehtoisia, Lapaton mukaan niistä
ei ole Suomessa juuri kukaan kieltäytynyt.
”Tai jos onkin, niin päätös on pyörretty, kun lääkäri on kertonut seulonnan hyödyistä.”
Labquality Days -tapahtuma järjestettiin tänä vuonna 42. kerran.
Tapahtumaan kokoontui liki tuhat
laboratoriolääketieteen ja kliinisten
laboratorioiden ammattilaista. Tilaisuudessa luennoi satakunta asiantuntijaa. Sessioiden aiheet käsittelivät esimerkiksi verenvuotokuumetta,
ripulitauteja, loisia ja allergioita.
Kävijöitä kiinnostivat niin kongressi kuin sen yhteydessä järjestetty
näyttelykin. Yksi mielenkiintoinen
aihe oli unihäiriöiden tutkimus.
Dosentti Kirsi Vaali Lab-Techistä
kertoi, että melatoniinia käytetään
Suomessa usein väärin. Pilleri on
otettava oikeaan aikaan, muutoin se
ei auta.
”Melatoniinimäärityksen avulla
jokainen voisi selvittää oman henkilökohtaisen annostelunsa ja oikean
ajankohdan sille, vaikkakaan unihäiriön syy ei aina ole melatoniini.”
Näyttelyssä myös laitevalmistajat
esittelivät uutuuksiaan. Esimerkiksi
Becton Dickinsonilta oli tullut hiljattain markkinoille laite, jolla voidaan
määrittää muun muassa kohdunkaulan syöpää aiheuttava papilloomavirus eli HPV.
”Laitteella voi määrittää yleisimmät
HPV-tyypit, myös korkean syöpäriskin HPV:t 16 ja 18”, kuvaili yhtiön
markkinointipäällikkö Thomas Krarup. Marja Saarikko
DMA 4200 M
Sulzer –
kannattavaa
kumppanuutta
Density meter for all
petroleum samples
Anton Paar Nordic
Tel: 46 40 49 27 00 | E-mail: [email protected]
[email protected] | [email protected]
FORTUMIN SÄÄTIÖN
APURAHOJEN HAKU
VUODELLE 2015
Fortumin säätiö myöntää apurahoja luonnontieteiden, teknillistieteiden ja taloustieteiden tutkimus-,
opetus- ja kehitystyöhön energia-alalla. Säätiön
painopistealueet energia-alalla ovat energian tuotanto ja energian käyttö sekä liikenteen energiaratkaisut. Tänä vuonna avataan haettavaksi myös energiapolitiikkaan liittyvä EPRG – Fortum Foundation
Fellow -apuraha, joka mahdollistaa tutkimustyön
Cambridgen yliopiston Energy Policy Research
Groupissa.
Hakuaika on 1.–20.4.2015. Tarkemmat hakuohjeet ja painopistealueet löytyvät säätiön
kotisivuilta: www.fortum.com/saatio
Apurahahakemukset on lähetettävä säätiölle hakujärjestelmän kautta 20.4.2015 klo 16.00 mennessä.
Lisätietoja on tarvittaessa saatavissa
säätiön asiamieheltä: Jouni Keronen,
[email protected]
(p. 050 453 4881)
Sulzer toimittaa energiaa säästäviä, tehokkaita ja luotettavia pumppaus- ja sekoitusratkaisuja kemianteollisuuden tarpeisiin. Säästämme muutakin kuin vain rahaa
– säästämme myös ympäristöä. Vuosikymmenien kokemus ja huippuosaaminen takaavat Sulzerin kyvyn palvella asiakkaitaan yhä paremmin.
Sulzer Pumps Finland Oy
PL 66, 48601 Kotka
Puh. 010 234 3333
www.sulzer.com/Sulzer-Pumps-Finland
UUTISIA
UPM:n uusiutuva diesel
BioVerno vihdoin pumppuihin
Metsäyhtiö UPM:n valmistama
uusiutuva diesel tulee jakeluun
kevään aikana. BioVernoa saa
St 1:n ja ABC-ketjun huoltamoiden
pumpuista dieselin bio-osana.
Turvallisuus edellä
UPM:n Lappeenrannassa sijaitsevan
biojalostamon piti aloittaa puupohjaisen
dieselin tuotanto jo viime kesänä. Startti
viivästyi tammikuuhun.
Johtaja Petri Kukkonen selittää käyttöönoton myöhästymistä ”monimutkaisella prosessilla, koska vastaavia laitoksia
ei aiemmin ole ollut olemassa”.
”Halusimme varmistaa erityisesti
jalostamon turvallisuuden. Laitos koostuu monesta laitteesta, putkesta ja vaipasta”, Kukkonen sanoo.
”Lisäksi BioVerno valmistetaan vetykäsittelemällä raakamäntyöljy puhtaiksi hiilivedyiksi. Laitosta jäähdytettäessä vety on saatava pois järjestelmästä,
koska vety on herkkä aine syttymään.
Nyt olemme tyytyväisiä jalostamon turvallisuuteen ja käynnistykseen.”
26
KEMIA 2/2015
BioVerno on saanut
suomalaisuudesta
todistavan Avainlippu-tunnuksen.
UPM
UPM on tehnyt dieselin myyntisopimuksen biopolttoaineiden ja öljytuotteiden hankintaorganisaation NEOT:n
(North European Oil Trade) kanssa.
BioVernon jakelu alkaa St 1:n ja ABC:n
asemilla tavallisen dieselin bio-osana.
St 1:n myyntijohtaja Mikko Reinekari
lupaa BioVernoa pumppuihin kaikille
yhtiönsä asemille toukokuun alkuun
mennessä.
”Tulevassa tuotteessamme dieselöljyn laatua kuvaava setaaniluku pysyy
yli 60:ssä. Kuinka paljon sekoitamme
BioVernoa tavalliseen dieseliin, on vielä
ratkaisematta”, kertoo Reinekari, jonka
mukaan yhtiö testaa parhaillaan parasta
suhdetta.
”Joka tapauksessa tuotteemme Diesel
plussan kotimaisuusaste nousee, mutta
hinta pysynee nykyisen dieselin tasolla.”
Uusiutuvan dieselin on arvioitu
vähentävän kasvihuonepäästöjä jopa
80 prosenttia perinteiseen dieseliin verrattuna. Parannus on merkittävä, sillä
ensimmäisen sukupolven biodieselin
vertailuluku oli 35–50 prosenttia.
Kukkonen muistuttaa myös, että
biojalostamon käynnistyessä, kuten aina
petrokemianteollisuudessa, ensimmäisten tuotteiden laatu ei välttämättä vastaa
tuotevaatimuksia.
”Nyt asiakastoimituksemme ovat kuitenkin alkaneet, ja tuote tyydyttää asiakkaidemme laatuvaatimukset”, Kukkonen
vakuuttaa.
Lappeenrannan jalostamo tuottaa 120
miljoonaa litraa uusiutuvaa dieseliä vuodessa. Dieselin raaka-ainetta mäntyöljyä
syntyy selluntuotannon tähteenä. Valtaosa raaka-aineesta tulee UPM:n omilta
sellutehtailta Suomesta.
”Tarvitsemme varmuutta”
UPM:n suunnitelmissa on ollut myös
toisen biodieseliä valmistavan laitoksen rakentaminen Lappeenrantaan. Nyt
Kukkonen toppuuttelee.
”Investointipäätöksiä ei ole tehty. Suu-
rin este on EU-regulaation epävarmuus
toisen sukupolven biopolttoaineiden
edistämisessä. Tarvitsemme pitkän tähtäimen varmuutta biopolttoainesäädäntöön.”
Hänen mukaansa yhtiö kuitenkin tutkii eri teknologioita tavoitteenaan valmistaa biopolttoaineita myös kiinteästä
puubiomassasta.
Viime kesänä UPM sai erävoiton pitkäaikaisessa patenttikiistassaan Neste
Oilin kanssa, kun markkinaoikeus hylkäsi Neste Oilin vaatimuksen estää
UPM:ää käyttämästä biodieseliä, jonka
patentti Neste Oililla on.
”UPM:llä on noin 200 biopolttoaineisiin liittyvää patenttia ja patenttihakemusta. Rajankäynti patenteista on tyypillistä uusilla aloilla. Oikeudenkäynti
on edelleen kesken, ja siihen ei meillä
ole enempää lisättävää.” Juha Granath
Ilmastonmuutos
Liikenne
Energia
Terveys ja
hyvinvointi
Luonnonvarat
Ravinto
Puhdas vesi
Vedenpuhdistuksen edelläkävijä
Meiltä helppokäyttöiset, taloudelliset ja luotettavat vedenpuhdistuslaitteistot käyttäjävaatimustenne mukaan.
Tervetuloa ChemBio -messuille osastollemme 1d26
tutustumaan uuteen PURELAB Chorus -mallistoon.
Kemianteollisuus ry
Eteläranta 10, PL 4, 00131 Helsinki
kemianteollisuus.fi / @kemianteollisuu
www. veoliawatertechnologies.fi
www.elgalabwater.com
WATER TECHNOLOGIES
Askel ratkaisuun
easyH2O
kosteusanalysaattori
Berghofilta
• Eri materiaalien selektiiviseen kosteuspitoisuuden
määrittämiseen ilman kemikaaleja
• Määrittää sekä vapaan että kemiallisesti tai
fysikaalisesti sitoutuneen veden
• Helppokäyttöinen
• Heti käyttövalmis
• Runsaasti valmiita sovellutuksia
• Ympäristöystävällinen
HUIPPUHYVÄT SHIMADZUN
FTIR-LAITTEET ORDIORISTA!
• Erinomainen herkkyys, resoluutio ja nopeus
• Interferometrin optimointi- ja stabilointiteknologia tekee laitteista
erittäin herkkiä.
• Laitteiden itsediagnostiikka, monitorointi ja automaattinen kosteudenpoisto tekevät laitteista nopeita, helppoja huoltaa ja käyttää.
• Labsolution- IR-ohjelmiston avulla on helppo luoda makroja, joilla
säästetään aikaa rutiinityössä
• Ohjelmistossa noin 12 000 spektrikirjastoa standardina
ORDIOR
www.ordior.fi
UUTISIA
Kemianteollisuuden terveiset tulevalle hallitukselle:
”Turvatkaa teolliset investoinnit ja
innovaatiotoiminta”
”Hallituskausi on pitkä aika, eikä yhtään
vuotta siitä ole hukattavaksi.”
Näin sanoo Kemianteollisuus ry:n
toimitusjohtaja Timo Leppä, jonka
mukaan tulevassa hallitusohjelmassa
pitäisi näkyä teollisuuden rooli hyvinvoinnin rahoittajana.
”Tulevan hallituksen tulisi varmistaa
teollisille investoinneille suotuisa toimintaympäristö. Kansallisesta kilpailukyvystä on huolehdittava niin, että Suomeen saadaan kotimaisten lisäksi myös
ulkomaisia investointeja.”
”Teollisuus tarvitsee vakaan ja ennustettavan toimintaympäristön”, jatkaa
Kemianteollisuus ry:n vuodenvaihteessa
aloittanut puheenjohtaja, Orion Oyj:n
toimitusjohtaja Timo Lappalainen,
jonka mukaan esimerkiksi poukkoilevat veropäätökset ovat myrkkyä uusille
investoinneille.
”EU-sääntelyn päälle tuleva kansallinen sääntely valtio-, maakunta- ja kuntatasolla tulisi minimoida. Myös teollisten investointien lupaprosesseja olisi
tarpeen sujuvoittaa.”
Kemianteollisuuden talouskatsauksessa helmikuussa puhuneet Leppä ja
Lappalainen korostavat koulutukseen ja
tutkimukseen investoimista avaimena
kansalliseen menestykseen.
”1990-luvun laman aikana Suomi kasvatti rohkeasti rahoitusta innovaatiotoimintaan”, Leppä muistuttaa.
”Tätä oppia ei saisi unohtaa, sillä tasainen ja vakaa rahoitus on elintärkeää
uusille innovaatioille.”
Lepän mukaan yksi haaste hallitukselle on luoda bio- ja kiertotaloudelle
toimivat säännöt ja mekanismit.
”Biotalous on tie kestävämpään kehitykseen ja suuri markkinamahdollisuus,
jossa tarvitaan kemiaa ja kemianteollisuuden osaamista. Alan kehittyminen
edellyttää toimialat ylittävää yhteistyötä,
28
KEMIA 2/2015
Riku Pihlanto
Kemianteollisuus odottaa
tulevalta hallitukselta teollisuuden
kilpailukykyä edistäviä ratkaisuja,
sääntelyn järkeistämistä ja innovaatiotoiminnan turvaamista.
Lempäälässä toimiva Kiilto Oy on yksi yli 400:sta Kemianteollisuus ry:n jäsenyrityksestä.
Ala työllistää Suomessa suoraan yli 34 000 henkeä.
lainsäädännön ajanmukaistamista ja
tasavertaista pääsyä raaka-ainemarkkinoille.”
Kemian tuotanto
kasvoi, vienti laski
Kemianteollisuuden tuotanto kasvoi
vuonna 2014 edellisvuodesta 0,9 prosenttia. Vaikka kasvu oli niukkaa, ala
päihitti kirkkaasti muut, sillä Suomen
koko teollisuustuotanto laski 2,6 prosenttia edellisvuodesta. Kemian tuotanto-odotukset ovat jatkossakin varovaisen optimistisia.
”Tuotannon säilyminen hyvällä tasolla
on hieno saavutus tilanteessa, jossa suhdanteet ovat kääntyneet tavanomaista
heikommiksi”, Leppä sanoo.
Kemian tavaraviennin arvo laski
tammi−marraskuussa 2014 kuusi prosenttia edellisvuodesta samaan aikaan,
kun koko Suomen tavaravienti laski
prosentin. Peruskemia säilytti tasonsa,
mutta öljytuotteet ja lääkkeet olivat laskussa. Valopilkkuna olivat muovituotteet, joiden vienti kasvoi kolme prosenttia.
Viennin pudotusta selittävät etenkin
öljytuotteet, joiden viennin arvo aleni
peräti 12 prosenttia, osittain hintojen
laskun ja osittain viennin vähenemisen
takia. Öljytuotteet vaikuttavat olennaisesti koko kemianteollisuuden lukuihin,
sillä niiden osuus alan viennistä on lähes
puolet.
Kemia on Suomen suurin vientiala
neljänneksen osuudellaan maan koko
tavaraviennistä.
”Kemian viennin taso on edelleen korkea”, Leppä korostaa.
”Ala on jatkanut koko 2000-luvun
investointejaan Suomeen, säilyttänyt
pääomatasonsa ja luonut edellytykset
toiminnan jatkuvuudelle myös tulevaisuudessa.” Leena Laitinen
• patentit
• malliasiat
• tavaramerkit
• hyödyllisyysmallit
w w w . s e p p o l a i n e . fi
www www www www www www www
www www www www www www www ww
Kemia-lehti on myös
facebookissa!
www.facebook.com/kemialehti
Kemi
KEMIA
Askel ratkaisuun
DOMETIC
UUSI EDUSTUS:
SHIMADZU SYSTEM GC
–LAITTEISTOT
laboratorioiden ja
terveydenhuollon
kylmäkaapit
• Laboratoriokylmäkaapit ja -pakastimet
• Syväjääkaapit
• Lääkekylmä ja-pakastekaapit
• Veripankkien jääkaapit
• Veri- ja plasma-kylmäkaapit
• Plasman pikajäädyttimet
ORDIOR
• GC-2010 Plus kapillaarikolonneille;
GC-2014 pakatuille kolonneille
• Tarkka kaasumaisten näytteiden syöttö
• Kattava detektorivalikoima
• Monipuolinen valikoima valmiita
applikaatioita
• Yhteensopivuus useisiin kansainvälisiin
standardimenetelmiin (esim. ASTM)
Tule tutustumaan Shimadzun
System GC –laitteistoon
ChemBioon!
www.ordior.fi
UUTISIA
ChemBio Finland
Väärennetyt elintarvikkeet
jäävät nykyisin kiinni entistä
helpommin. Elintarvikkeen
aitous voidaan selvittää esimerkiksi uusin dna-menetelmin.
”Jos tekniikoille on tarvetta, laboratorioilla on jo
nyt valmiudet tehdä paljonkin”, kertoo erikoistutkija
Annikki Welling elintarviketurvallisuusvirasto Evirasta.
”Dna-tutkimus on erinomainen menetelmä lajintunnistuksessa, sillä dna:ta
on joka solussa. Dna säilyy
jopa pitkälle prosessoiduissa
tuotteissa, ja sen avulla pystytään erottamaan, onko tuotteessa juuri sitä marjaa, kalaa
tai lihaa, mitä pitäisi.”
Elintarvikeväärennösten
tutkimisessa käytettäviä
innovaatioita ja analyysitekniikoita esitellään ChemBio Finland 2015 ja Kemian
Päivät -yhteistapahtumassa,
Messukeskus/Markku Ojala
Elintarvikeväärennökset
ilmi uusin keinoin
ChemBio Finland -tapahtuma
tunnetaan kemian alan
ammattilaisten suosituimpana kohtauspaikkana.
joka järjestetään Messukeskuksessa Helsingissä 18.–19.
maaliskuuta.
Helsinki Chemicals Forum
nostaa esiin avainasioita
Mitä kemikaalipolitiikassa
tapahtuu vuoden 2020 jälkeen? Millainen on kemikaaliturvallisuuden riskienhallinnan maailmanlaajuinen
tulevaisuus?
Aiheesta keskustellaan
toukokuisessa Helsinki Chemicals Forumissa, joka tuo
alan asiantuntijat ja päättäjät Suomeen jo seitsemännen
kerran.
Tapahtuman keskiössä
on neljä muutakin avainkysymystä. Foorumissa pohditaan, voitaisiinko yhtenäinen globaali järjestelmä
kemikaalien luokittelusta ja
merkinnöistä saada aikaan
nopeammin. Samoin kommunikaatiota kemikaaleja
30
KEMIA 2/2015
sisältävien tuotteiden tuotantoketjussa halutaan parantaa.
Teemoihin kuuluu myös
haitallisten kemikaalien korvaaminen haitattomammilla
ja parhaiden korvaavien
aineiden arviointi.
Lisäksi
keskustelujen
aiheena on vihreän kemian
läpimurto. Älykkään suunnittelun ja oikein valittujen prosessien avulla voidaan tulevaisuudessa tuottaa
entistä turvallisempia kemikaaleja.
järjestetään Messukeskuksessa 28.–29.5.2015. Tapahtumasta saa tietoja osoitteesta
helsinkicf.eu.
Tapahtuman luennoilla
ja seminaareissa puhutaan
myös muun muassa kemikaaliturvallisuudesta, aurinkoja bioenergiasta, laskennallisen kemian tutkimuksesta
ja kemian opetuksen uusista
tuulista. Lisäksi kokonaisuuteen kuuluu laaja kemian,
biotieteiden ja laboratorioalan näyttely.
Tapahtumaan voi ilmoittautua osoitteessa www.
chembiofinland.fi.
Keep Discovering
www.borealisgroup.com
JULKAISUJA
Herkkuja klassikkoina ja
modernisti
Voissa paistettu kuha
(Tatu Lehtovaara)
6 kpl noin 160 g nahattomia kuhafileitä
suolaa, valkopippuria
vehnäjauhoja
200–300 g voita
1 dl sitruunamehua
1 puntti leikattua persiljaa
Uutuuskirja Kaksi kokkia ja kemisti
(Nemo 2014) yhdistää onnistuneesti
klassisen ruuanlaittotaidon moderniin molekyyligastronomiaan. Kirjan
resepteistä tarjoillaan kaksi versiota,
keittiömestari Tatu Lehtovaaran
perinteitä vaaliva ja keittiömestari
Arto Rastaan kokeilevampi.
Edelliset onnistuvat jokakokille, jälkimmäisissä tarvitaan jo erikoisempia välineitä, kuten vakuumikoneita
ja tarkkoja lämpömittareita.
Teoksen kemisti on suomalaisen
molekyyligastronomian uranuurtaja,
tutkimusprofessori ja tietokirjailija
Anu Hopia, joka valaisee kokkaamista molekyylitasolla ja ottaa testiryhmän avulla kantaa arkikokin
valintoihin: Kannattaako pihvi suolata ennen vai jälkeen paistamisen
(jälkeen) ja voiko risoton tehdä perunasta (voi, jos on hyvät hermot).
Perheen teini-ikäinen gourmetharrastaja sai vapaat kädet ja valmisti
pääruuaksi voissa paistetun kuhan
peruna-bataattisoseen kanssa, jälkiruuaksi suklaafondantin. Lopputuloksena oli vuoden tähän asti paras
ateria. Leena Laitinen
Mausta fileet suolalla ja pippurilla. Jauhota fileet ja paista paistinpannulla voissa.
Nosta fileet vadille ja siivilöi paistovoi.
Pyyhi pannu puhtaaksi ja lisää pannuun
paistovoi sekä sitruunamehu. Kiehauta ja
lisää lopuksi persilja. Kaada kastike fileiden
päälle. Kotikokin kommentti: ”Vähensin sitruunamehua, en tykkää ihan niin sitruunaisesta.”
Suklaafondant (Tatu Lehtovaara)
100 g voita
40 g vehnäjauhoja
40 g mantelijauhoja
100 g sokeria
80 g tummaa suklaata sulatettuna
3 valkuaista
1 rkl juoksevaa hunajaa
nokare voita vuokien voiteluun
mansikoita, vadelmia ja tuoreyrttejä
koristeluun
Kuvat teoksesta Kaksi kokkia ja kemisti
Ruskista voi ja anna jäähtyä huoneenlämpöiseksi. Sekoita vehnä- ja mantelijauhot
sekä sokeri. Lisää suklaa jauhojen sekaan.
Vatkaa valkuaisia kevyesti ja lisää taikinan
joukkoon, lisää hunaja. Sekoita ruskistettu
voi voimakkaasti vatkaten taikinaan. Laita
taikina pursotinpussiin ja hetkeksi kylmään. Voitele torttuvuoat ja pursota ne
puolilleen, anna levätä jääkaapissa. Paista
180-asteisessa uunissa noin 10 minuuttia. Fondantin sisuksen tulee olla keskeltä
valuvaa. Koristele marjoilla ja yrteillä.
Together, we can create
your single-use solution
hannifin Oy
Parker Hannifin
Oy
tel: +358 (0)20 753 2500 - email: [email protected]
www.parker.com/processfiltration
2/2015 KEMIA
31
VIHREÄT SIVUT • GREEN PAGES
Kysy ensin meiltä • At your service
BANG & BONSOMER GROUP OY
Itälahdenkatu 18 A
00210 Helsinki
PL 93, 00211 Helsinki
puh. (09) 681 081
faksi (09) 692 4174
[email protected]
www.bangbonsomer.com
BASF OY
Tammasaarenkatu 3
00180 Helsinki
puh. (09) 615 981
[email protected]
www.basf.com, www.basf-cc.fi
For qualified milling & mixing
Laadukkaaseen jauhatukseen ja
sekoitukseen
BERGIUS TRADING AB
Käyntiosoite
Itälahdenkatu 2
00210 Helsinki
Postiosoite
PL 124
00181 Helsinki
puh. 040 540 3439
[email protected]
www.bergiustrading.com
Tuotteet ja tuoteryhmät –
Products and Product Groups
Fluidisaattorit – Fluidizers
Jauhaimet – Grinders
Sekoittimet – Mixers
Vihreät sivut
huomataan.
DOSETEC EXACT OY
Vaakatie 37
15560 Nastola
puh. (03) 871 540
faksi (03) 871 5410
[email protected]
[email protected]
www.dosetec.fi
Annostelujärjestelmät – Batching
Systems
Hihnavaa’at – Belt Weighers
Jauheiden ja rakeitten säkitys –
Sacking for Pulver and Granulate
Materials
Laboratoriovaa’at – Laboratory
Balances
Punnitusjärjestelmät – Weighing
Systems
Säiliövaa’at – Tank Weighing
Säkinpurkauslaitteet – Dischargers
for Sack
Säkkien täyttökoneet – Sack Filling
Machines
Vaa’at – Balances & Scales
CHEMATUR ECOPLANNING OY
BAYER OY
Turun toimipiste
Pansiontie 47
PL 415, 20101 Turku
Espoon toimipiste
Keilaranta 12
PL 73, 02151 Espoo
puh. 020 785 21
faksi 020 785 2020
[email protected]
www.bayer.fi
Kasvinsuojeluaineet ja torjuntaaineet – Crop Protection Agents and
Control Substances
Reseptilääkkeet, itsehoitovalmisteet ja välineet diabeteksen hoidon
seurantaan – Prescription Medicines,
Consumer Health Products and Tools
for Monitoring Diabetes Therapy
Teollisuuden raaka-aineet ja kemikaalit – Industrial Raw Materials
and Chemicals
32
BUSCH VAKUUMTEKNIK OY
Sinikellontie 4
01300 Vantaa
puh. (09) 774 60 60
faksi (09) 774 60 666
[email protected]
www.busch.fi
Kompressorit – Compressors
Puhaltimet – Blowers
Pumput – Pumps
Tyhjiöpumput – Vacuum Pumps
Pohjoisranta 11 F
28100 Pori
PL 78, 28101 Pori
puh. (02) 6240 200
faksi (02) 6240 290
[email protected]
www.ecoplanning.fi
Haihdutuslaitokset – Evaporation
Plants
Kiteytyslaitokset – Crystallization
Plants
Happojen talteenottolaitokset – Acid
Recovery Plants
Fosforihapon puhdistus- ja väkevöintilaitokset – Phosphoric Acid
Purification and Concentration Plants
Varaa oma paikkasi Vihreiltä sivuilta!
Uudet tilaukset:
kalevi.sinisalmi@ kemia-lehti.fi
puh. 044 539 0908
[email protected]
puh. 040 827 9778
Tietojen päivitykset:
[email protected]
puh. 040 577 8850
[email protected]
puh. 040 827 9727
KEMIA
Kemi
ELOMATIC OY FOOD &
CHEMICAL ENGINEERING
Itäinen Rantakatu 72
20810 Turku
Logomme
väri on PMS 288 (tumman sininen), joten
puh. (02) 412
411
valitkaa teippilogon väri mahdollisimman lähellä sitä
Mobile: 040 5000427
[email protected]
www.elomatic.com
[email protected]
Muut toimipaikat:
Hatanpäänkatu 1A
33900 Tampere
Vernissakatu 1
01300 Vantaa
Kangasvuorentie 10
40320 Jyväskylä
Kiilakiventie 1
90250 Oulu
Automaatio- ja sähkösuunnittelua
– Automation and Electrification
Design
Energiakonsultointi – Energy
Consulting
Laitesuunnittelua – Unit Operation
Design
Projektipalvelut – EPCM Project
Services
Prosessiautomaatiojärjestelmät –
Process Automation Systems
Prosessisuunnittelua – Process
Design
Tehdassuunnittelua – Plant Design
GEA FINLAND OY
Hiomotie 19
00380 Helsinki
puh. 0207 558 960
faksi 0207 558 969
www.gea-pe.fi
Haihdutinlaitokset – Evaporator
Plants
Homogenisaattorit – Homogenizers
Jäähdytystornit – Cooling Towers
Leijupetikuivaimet – Fluid Bed
Dryers
Spray-kuivurit – Spray Dryers
Tavaramerkit ja edustukset
Trademarks and Representatives
GEA
NIRO
Ratamestarinkatu 13 A
00520 Helsinki
puh. 010 281 8900
[email protected]
www.innovatics.fi
LIMS-järjestelmät – LIMS Systems
FISHER SCIENTIFIC OY
Vihreiden sivujen
nettiversio
UUDISTUI!
• mukana asiakasyritysten logot
• helppokäyttöisellä tuotehaulla
löydät nopeasti etsimäsi
palvelut
Tutustu ja tule mukaan!
kemia-lehti.fi > Vihreät sivut
Iso Roobertinkatu 4-6 A
00120 Helsinki
puh. 09 612 6120
faksi 09 640 575
[email protected]
[email protected]
www.jalopat.fi
Patentin hakeminen ja tavaramerkin
rekisteröiminen – Patent Prosecution and Trademark Protection
Patenttiselvitykset, uutuustutkimukset ja toiminnanvapausselvitykset – Patent Searches,
Novelty Searches and Freedom to
Operate Searches
IPR-strategiapalvelut ja IPR-salkun
hallinnointi – IPR Strategy Services
and IPR Portfolio Management
INNOVATICS
InnoLIMS
Ratastie 2
01620 Vantaa
Asiakaspalvelu ja tilaukset:
puh. (09) 802 76 280
faksi (09) 802 76 235
[email protected]
www.fishersci.fi
OY JALO ANT-WUORINEN AB
KALUSTE-PROJEKTIT OY
Pukinmäentie 2
35700 Vilppula
puh. (03) 471 7300
faksi (03) 471 7322
[email protected]
www.kalusteprojektit.fi
Laboratoriokalusteet ja -sisusteet –
Laboratory Fitments and Fittings
Vaakapöydät – Balance Tables
Vetokaapit – Fume Hoods
VIHREÄT SIVUT myös netissä!
IS-VET OY
Kilpivirrantie 7
74120 Iisalmi
puh. (017) 832 31
faksi (017) 832 3570
[email protected]
www.isvet.fi
Analyysivaa’at – Analytical Balances
Kemikaalikaapit – Chemical Cabinets
Laboratoriokalusteet ja -sisusteet –
Laboratory Fitments and Fittings
Laboratoriokemikaalit – Laboratory
Chemicals
Vaa’at – Balances & Scales
Vaakapöydät – Balance Tables
Vetokaapit – Fume Hoods
33
METSO AUTOMATION OY
KIILTO OY
Tampereentie 408
33880 Lempäälä
PL 250, 33101 Tampere
puh. 020 7710 100
faksi 020 7710 101
[email protected]
www.kiilto.com
Kiinnityslaastit – Cementitious
Adhesives
Lakat – Lacquers
Liimat – Adhesives
Saumauslaastit – Grouts for Tiles
Seinä- ja lattiatasoitteet – Wall
Plasters and Floor Levellings
Silikonit– Silicones
Valimohartsit – No-Bake Resins
Vedeneristeet – Waterproofing
Membranes
Lentokentänkatu 11
PL 237, 33101 Tampere
puh. 020 483 170
faksi 020 483 171
[email protected]
www.metsoautomation.com
Mittaus- ja säätölaitteet – Instruments for Measurement and Control
Prosessiautomaatiojärjestelmät
– Process Automation Systems
NAB LABS OY
Näytteenotto-, analyysi-, mittausja asiantuntijapalvelut
Upseerinkatu 1
02600 Espoo
puh. 0404 503 100
[email protected]
www.nablabs.fi
PERKINELMER FINLAND OY
Mustionkatu 6
20750 Turku
PL 10, 20101 Turku
puh. (02) 2678 111
faksi (02) 2678 305
www.perkinelmer.com
Asiakaspalvelu:
puh. 0800 117 186
faksi 0800 117 185
[email protected]
Laboratoriolaitteet – Laboratory
Instruments
Chemicals
Laboratoriotarvikkeet – Laboratory
Consumables
CALIPER
CHEMAGEN
NEN
PACKARD BIOSCIENCE
PERKINELMER
WALLAC
METROHM NORDIC OY
Koskelontie 19 B
02920 Espoo
puh. 010 7786 800
faksi 09 8190 5855
[email protected]
www.metrohm.fi
Alkuaineanalytiikka – Analytics of
Elements
Elektrodit – Electrodes
Elohopea-analytiikka – Analytics of
mercury
Ionikromatografit – Ion chromatographs
pH- ja johtokykymittarit – pH and
conductivity measurement devices
Polarografit – Polarographs
Stabiilisuusmittarit – Stability
measurement devices
Spektroskopia – Spectroscopy
Sähkökemian laitteet – Electrochemical equipment
Titraattorit ja annostelijat – Titrators
and dispensers
TOC-analytiikka – TOC Analytics
Voltametrit – Voltameters
34
PANALYTICAL B.V.
Sivuliike Suomessa
Linnoitustie 4B
02600 Espoo
puh.09 2212 580
[email protected]
www.panalytical.com
www.asdi.com
www.oblf.de
Röntgenfluoresenssispektrometrit
(XRF) – X-ray fluorescence spectrometers (XRF)
Röntgendiffraktometrit (XRD) –
X-ray diffractometers (XRD)
Laboratorioautomaatiot – Laboratory
automation systems
Näytteenvalmistus – Sample
preparation
Optiset emissiospektrometrit (OES)
ja lähi-infrapunalaitteet (NIR) –
Optical emission spectrometers
(OES) and near-infrared-equipment
(NIR)
RAMBOLL ANALYTICS
Laboratorio- ja mittauspalvelut
Niemenkatu 73
15140 Lahti
puh. 020 755 611
faksi 020 755 6201
[email protected]
www.ramboll-analytics.fi
Vihreät sivut myös
netissä.
SKALAR ANALYTICAL B.V.
Tinstraat 12
4823 AA Breda
The Netherlands
puh. +31 (0)76 548 6486
faksi +31 (0)76 548 6400
[email protected]
www.skalar.com
Alkuaineanalysaattorit (TOC, TN
nesteille ja kiintoaineille) –
Elemental Analyzers (TOC, TN for
Liquids and for Solids)
Automaattiset märkäanalysaattorit
(CFA, Erillisanalyysit) – Automated Wet Chemistry Analyzers
(Continuous Flow Analyzers (CFA),
Discrete Analyzers)
On-line-tarkkailuanalysaattorit –
On-Line Monitoring Analyzers
Robottianalysaattorit (BOD, COD,
pH, EC, sameus, alkalisuus) –
Robotic analyzers (BOD, COD, pH,
EC, Turbidity, Alkalinity)
VWR INTERNATIONAL OY
SUOMEN LÄMPÖMITTARI OY
Yrityspiha 7
00390 Helsinki
puh. (09) 477 4560
faksi (09) 477 45611
[email protected]
www.suomenlampomittari.fi
Digitaaliset tarkkuuslämpömittarit –
Digital Precision Thermometers
Lasiset lämpömittarit– Glass
Thermometers
Valimotie 9
00380 Helsinki
puh. (09) 804 551
faksi (09) 8045 5200
[email protected]
www.vwr.com
Chemicals
Laboratoriolaitteet – Laboratory
Equipment
Laboratoriotarvikkeet – Laboratory
Consumables
WACKER-KEMI AB
TANKKI OY
SOFTWARE POINT OY
Metsänneidonkuja 6
02130 Espoo
puh. (09) 4391 320
[email protected]
www.softwarepoint.com
Laboratory Intelligence ratkaisut –
Laboratory Intelligence® Solutions
LIMS-järjestelmät – LIMS Systems
LABVANTAGE Medical Suite
LABVANTAGE LIMS
LABVANTAGE Biobanking
WiLab LIMS
LIMSView powered by QlikView
Oikotie 2, 63700 Ähtäri
puh. (06) 510 1111
faksi (06) 510 1200
[email protected]
www.tankki.fi
Fermentorit – Fermenters
Kolonnit – Columns
Painesäiliöt – Pressure Vessels
Reaktorit – Reactors
Sekoitussäiliöt lääketeollisuudelle –
Mixing Vessels for Pharmaceutical
Industry
Säiliöt ja varastointilaitteet –
Containers and Storage Equipment
Kumiteollisuuden erikoiskemikaalit – Special Chemicals for
Rubber Industry
Liimaraaka-aineet – Adhesives Raw
Materials
Maali- ja lakkaraaka-aineet – Paint
and Lacquer Raw Materials
Silikonit – Silicones
Vaahdonestoaineet – Defoamers
Vihreät sivut
huomataan!
TRANSLAND OY
Vapuntie 3 C
07955 Tesjoki
puh. 050 561 2527
faksi (019) 514 619
[email protected]
www.transland.fi
www.kemia-lehti.fi
Vihreät sivut
Box 23015
10435 Stockholm, Sweden
puh. +46 8 5220 5220
faksi +46 8 5220 5221
[email protected]
www.wacker.com
Käännöspalvelut – Translation
services
• Jokaisessa lehdessä.
• Jokaisessa uutiskirjeessä.
• Netissä www.kemia-lehti.fi Vihreät sivut
Lue lisää:
www.kemia-lehti.fi
ilmoittajalle
Varaa paikkasi:
[email protected].
35
Tervetuloa Vihreille sivuille!
• Jokaisessa lehdessä
• Jokaisessa uutiskirjeessä
• Netissä www.kemia-lehti.fi > Vihreät sivut
• Hinnat alkaen 950 euroa + alv / koko vuosi
Bonus: Suorapostitus puoleen hintaan!
Ehdit mukaan jo seuraavaan
numeroon 3/2015!
Suorapostituksella saatte
• uusia asiakkaita ja kauppoja
• tehokkaan väylän kertoa tuotteistanne
• lisää kävijöitä nettisivuillenne
• osallistujia tapahtumiinne.
Huippusuosittu suorapostitus nyt vain 550 euroa
(norm. 1100) + alv Vihreiden sivujen uusille asiakkaille!
Varaa paikkasi Vihreiltä sivuilta 13. huhtikuuta mennessä!
Lisätiedot ja varaukset:
Kalevi Sinisalmi, puh. 044 539 0908
[email protected]
Milla Sinisalmi, puh. 040 766 1346
[email protected]
KEMIA
Kemi
Lue lisää Vihreistä sivuista ja suorapostituksista:
www.kemia-lehti.fi > Ilmoittajalle
Irene Sillanpää, puh. 040 827 9778
[email protected]
Tilaa nyt työpaikallesi
Työ Terveys Turvallisuus
Työhyvinvoinnin
suosittu
erikoislehti
”TTT-lehdessä on sellaista
luettavaa, jota ei muista
lehdistä löydy.”
”Laadukasta lukemista
tärkeistä aiheista.”
TTT-lehden lukijatutkimus 2014,
vastaajia 762.
Lisätietoja: www.tttlehti.fi
[email protected]
Puhelin: 03 4246 5370
36
Vihreät sivut
huomataan
Kustannustehokasta näkyvyyttä yrityksellesi!
Jokaisessa painetussa Kemia-lehdessä
Jokaisessa Kemian uutiskirjeessä
Hakupohjaisena osoitteessa www.kemia-lehti.fi
Näin Vihreitä sivuja luetaan:
Näin Vihreät sivut vaikuttavat:
Lisätietoja ja tilaukset: www.kemia-lehti.fi
Kalevi Sinisalmi, puh. 044 539 0908
[email protected]
Irene Sillanpää, puh. 040 827 9778
[email protected]
Leena Laitinen, puh. 040 577 8850
[email protected]
ilmoitustiedot
KEMIA
Kemi
TUTKIMUKSESSA TAPAHTUU
Arvokkaat metallit
talteen lentotuhkista
Jyväskylässä on kehitetty
menetelmä, jolla biovoimalaitosten
lentotuhkista saadaan eroteltua
talteen harvinaisia maametalleja ja
jalometalleja.
Jyväskylän Energia Oy:n ja Jyväskylän
yliopiston tutkijoiden kehittämällä
menetelmällä voidaan ottaa talteen
biovoimaloiden tuhkista jalometalleja, kuten platinaa, kultaa ja palladiumia, sekä harvinaisia maametalleja, kuten skandiumia ja yttriumia.
Seuraavaksi tutkijoiden tähtäimessä
on skaalata menetelmä laboratoriosta täyden mittakaavan toiminnaksi
ja rakentaa maailman ensimmäinen
pilottilaitos jalometallien ja harvinaisten maametallien talteenottoon.
Jyväskylän Energia hakee Suomessa
jo patentoidulle prosessille myös kansainvälistä patenttia.
”Tällaista patentoitua teknologiaa
ei löydy mistään muualta. Tuhkatutkimusta ylipäätään on tehty maailmalla yllättävän vähän. Ennen sille
ei ehkä ole ollut tarvetta, mutta nyt
resurssitehokkuus on tullut keskeiseksi ajuriksi”, sanoo energiayhtiön
kehityspäällikkö Risto Ryymin.
Tutkimusta on tehty osittain Tekesrahoituksella osana Green Growth
-ohjelmaa. Toisen vaiheen budjetti on
ollut reilut miljoona euroa. Ryyminin
mukaan rahoitus on mahdollistanut
sen, että jyväskyläläiset pääsivät kiilaamaan alalla maailman ensimmäisiksi.
”Ilman Tekes-hanketta olisimme
ottamassa vasta ensimmäisiä askeleita.”
Maasta kasveihin
Vuonna 2010 käynnistyneen hankkeen tavoitteena oli löytää hyötykäyttökohteita Keljonlahden ja Rauhalahden biovoimaloiden lentotuhkille,
joita syntyy vuodessa noin 56 000
tonnia.
”Tuhkien vieminen kaatopaikalle
tarkoittaa miljoonien eurojen lisäkustannuksia, ja jätevero nousee jatkuvasti”, Ryymin huomauttaa.
Noin 20 000 tonnia tuhkista kuljetetaan FA Forestin Viitasaaren laitokseen, jossa niistä prosessoidaan
metsälannoitetta. Osa käytetään Lievestuoreen Lipeälammen täytössä.
Lannoitekäyttöä rajoittavat kuitenkin
tuhkien sisältämät haitalliset aineet,
ja maarakentamista hidastaa luvitus.
Viitisen vuotta sitten Ryymin ja
Jyväskylän yliopiston kemian laitoksen Ari Väisäsen ryhmä ryhtyivät
selvittämään, saisiko tuhkista talteen
teknologiateollisuuden kaipaamia
metalleja. EU on listannut ne kriittisiksi materiaaleiksi, sillä Kiina dominoi niiden markkinoita.
Tutkimus on poikinut jo yhden
väitöskirjan. Siiri Perämäki osoitti
siinä, että suomalaisten biovoimaloiden tuhkat sisältävät harvinaisia maametalleja huomattavia määriä. Lähes
kaikkia on tuhkassa suurempia pitoisuuksia kuin maankuoressa, sillä kasvit keräävät niitä maaperästä.
Kaksivaiheisessa prosessissa metallit uutetaan tuhkasta liuokseen, josta
ne erotetaan edelleen talteen erilaisin
kemiallisin menetelmin.
Jyväskylän yliopiston tutkija Ville
Soikkeli valmistelee parhaillaan
omaa väitöskirjaansa platinaryhmän
metallien talteenotosta.
Talteenottomenetelmää voitaisiin
jatkossa soveltaa myös kivihiilituhkien, jätteenpolttolaitosten lentotuhkien sekä sähkö- ja elektroniikkaromun käsittelyssä.
Biovoimaloiden tuhkissa kriittisten
metallien pitoisuudet ovat vaihdelleet
muutamista milligrammoista satoihin milligrammoihin kilossa tuhkaa.
Sähkö- ja elektroniikkaromussa pitoisuus voi olla huomattavasti korkeampikin. Elina Saarinen
Jyväskylän yliopisto
Biovoimalaitosten tuhkissa on
korkeita pitoisuuksia harvinaisia
maametalleja, sillä kasvit
keräävät niitä maaperästä.
38
KEMIA 2/2015
SEITSEMÄS KANSAINVÄLINEN
28.–29.5.2015
Messukeskus Helsinki
Helsinki Chemicals Forum on kansainvälisen kemikaaliturvallisuuden ja -johtamisen keskustelufoorumi,
joka järjestetään vuosittain Messukeskuksessa Helsingissä. Ohjelma käsittelee ajankohtaisia ja kiistanalaisia
kemikaalien käyttöön, riskeihin ja kauppaan liittyviä teemoja.
Konferenssi on suunnattu kemikaaliturvallisuuden asiantuntijoille sekä asiasta kiinnostuneille, jotka haluavat
perehtyä kemikaalien valmistuksen ja käytön riskienhallintaan. Helsinki Chemicals Forum on myös oivallinen
paikka verkostoitua! Konferenssin kieli on englanti.
Poimintoja ohjelmasta
Torstai 28.5.2015
Perjantai 29.5.2015
Keynote: Positioning ECHA for the Future
Geert Dancet, Executive Director, ECHA
Keynote: Chemicals in TTIP – what is under
discussion and what will it mean for REACH?
Klaus Berend, Head of Unit,
European Commission
Keynote: Innovation and Competitiveness under
REACH and CLP: Challenges and Perspectives
for the EU Chemical Industry
Antti Peltomäki, Deputy Director General,
European Commission
Panel 1: Thinking Beyond 2020 - SAICM and the
future for global chemicals risk management
Moderator: BjØrn Hansen, Head of Unit,
European Commission
Panel 2: Globally Harmonised System on Classification and Labelling – how can we get there
faster?
Moderator: Bob Diderich, Head of Division,
OECD
Panel 3: Chemicals in Products: How to
Improve Communications in the Supply Chain
Moderator: Mamta Patel,
Editorial Director, Chemical Watch
Ilallinen Helsingin kaupungintalolla
Mediakumppani:
Yhteistyössä:
Panel 4: Avoiding Regrettable Substitution:
what are the best practices in alternatives
assessment?
Moderator: Jake Sanderson,
Manager, Environment Canada
Panel 5: Green Chemistry and Engineering –
a fundamental breakthrough?
Moderator: Jack de Bruijn,
Director of Risk Management, ECHA
Chemical Watch Workshop:
The Business Case for Sound Chemicals Management
Osallistumismaksut:
Helsinki Chemicals Forum 870 € (sis. alv)
Helsinki Chemicals Forum + Chemical Watch Workshop
1120 € (sis. alv)
icf.eu
k
n
i
s
l
he
www.
:
u
d
u
oitta
ja ilm
a
m
l
je
oko oh
k
o
s
t
Ka
TUTKIMUKSESSA TAPAHTUU
Turistit syövät liikaa antibiootteja
Tuliaisina superbakteeri
Turistiripulin hoitaminen antibiooteilla voi edistää lääkkeille vastustuskykyisten superbakteerien leviämistä.
Asian osoittaa tuore suomalaistutkimus.
”Riski resistentin suolistobakteerin
saamiseen kasvaa huomattavasti, jos
matkailija sairastuu ripuliin ja erityisesti jos hän hoitaa sitä antibiooteilla”,
kertoo tutkimusta johtanut infektiolääkäri, dosentti Anu Kantele Hyksin
infektioklinikasta.
Yli 300 miljoonaa matkailijaa vierailee vuosittain alueilla, joissa hygienian taso on alhainen. Peräti viidesosa
heistä palaa kotiin tuliaisinaan lääkkeille vastustuskykyinen suolistobakteeri.
Esimerkiksi Intian niemimaalla
käyneistä 23 prosentilla oli lääkeresistentti ESBL-bakteeri, vaikka he
Scanstockphoto
Suomalaisturistit
tuovat yhä useammin
kotiin palatessaan
myös ei-toivotun
tuliaisen, lääkkeille
vastustuskykyisen
superbakteerin.
Hopea tehokkaasti talteen
tuotantovirroista
Hopea saadaan nyt talteen teollisuuden tuotantovirroista aiempaa
tehokkaammin. Lappeenrannan
teknillisen yliopiston LUT:n tutkijoiden kehittämä uusi, ioninvaihtoon perustuva erotusmenetelmä
säästää myös ympäristöä, sillä siitä
ei karkaa ilmaan kaasupäästöjä.
LUT:n ja teknologiayhtiö Outotecin yhteisessä tutkimuksessa hopea
erotettiin väkevästä kloridiliuoksesta. Talteen saatu hopea oli puhtaudeltaan 72-prosenttista eli huomattavasti puhtaampaa kuin perinteisin
menetelmin erotettu. Myös hopean
40
KEMIA 2/2015
saanto oli entistä parempi.
LUT:n tutkijatohtorin Sami Virolaisen arvion mukaan menetelmällä
on mahdollista erottaa vieläkin puhtaampaa hopeaa.
Väkevää, hapanta suolaliuosta
syntyy kuparin tuotannossa. Liuoksessa on hopeaan nähden tuhatkertainen määrä kuparia ja lisäksi jonkin verran muita metalleja. Kuparin
suuri määrä ja muut metallit tekevät
hopean erottamisesta normaalia vaikeampaa. Hopeaa on liuoksessa kuitenkin riittävästi, jotta sen talteenotto on kannattavaa.
olisivat säilyneet matkan aikana terveenäkin. Ripuliin sairastuneista bakteeria kantoi 47 prosenttia ja ripulia
antibiooteilla hoitaneista huimat 80
prosenttia.
Suurimmalle osalle turisteista ei
koidu superbakteerista haittaa, mutta
osalle bakteeri voi aiheuttaa jopa hengenvaarallisen tulehduksen. Lisäksi
oireetonkin kantaja voi levittää bakteeria muihin.
Kanteleen mukaan matkailijoiden
pitäisi suhtautua antibioottien käyttöön varovammin. Ripulin hoidossa
antibioottia ei yleensä tarvita. Tärkeintä on riittävä nesteytys, ja oireita
voidaan lievittää ei-antibioottisilla
ripulilääkkeillä, kuten loperamidilla.
Clinical Infectious Diseases -lehdessä julkaistuun tutkimukseen osallistui 430 suomalaista, jotka matkailivat Skandinavian ulkopuolella.
Teollisuusvesien
metallipitoisuus
selville reaaliajassa
Oulun yliopistossa on kehitetty mittalaite, joka mittaa reaaliajassa metallipitoisuuden teollisuudesta luontoon
menevistä vesistä. Laite kykenee
havaitsemaan kuparin, lyijyn ja elohopean pienetkin pitoisuudet, jopa
vain mikrogramman litrassa.
Sähkökemiaan perustuvan laitteen
prototyyppiä on testattu vuoden ajan
useissa teollisissa kohteissa, erityisesti
kaivannaisteollisuudessa. Laite on toiminut hyvin myös Suomen vaativassa
arktisessa ilmastossa.
Teollisuusasiakkaat ovat tutkijoiden mukaan hyvin kiinnostuneita
laitteesta, jollaisia ei vielä ole saatavana. Mittarille on kuitenkin tarvetta,
sillä lainsäädännön vaatimukset kiristyvät jatkuvasti. Teollisuudesta poistuvista vesistä pitäisi siksi mitata
metalleja jatkuvatoimisesti.
Prototyyppi syntyi Tekes-rahoitteisen Mean-hankkeen tuloksena. Laite
on tarkoitus kaupallistaa lisensioinnin tai perustettavan uuden yrityksen kautta. Mittari pyritään saamaan
markkinoille vuonna 2016.
ULJAS UUSI BIOTALOUS
Sarja esittelee suomalaisen biotalouden osaamistarinoita.
Älykästä kemiaa
yhteisin voimin
Turun kupeessa Raisiossa
käynnistyi alkuvuodesta
älykkään kemian yhteisö, joka
keräsi kahdeksan alan yritystä
saman katon alle.
Raisioon syntynyt uusi älykkään
kemian keskittymä Smart Chemistry
Park (SCP) kokoaa yhteen varsinaissuomalaisia yrityksiä, joiden toiminta
liittyy teollisten sivuvirtojen, kierrätysmateriaalien ja biomassojen prosessointiin uusiksi tuotteiksi.
Esimerkkejä SCP:n firmojen liikeideoista ovat muun muassa metallituotannon sivuvirtojen hyödyntäminen ja tuhkan jalostaminen erilaisiksi
materiaaleiksi.
Raisio Chemicalsin entisissä tiloissa
toimivaan yhteisöön kuuluu tätä
nykyä kahdeksan kemian ja cleantech-alan yritystä, Crisolteq, Nanol
Technologies, Ekolite, Chementors,
BLN-Woods, Nablabs, CH-Polymers
sekä FP-Pigments. Kymmenkunta
muuta firmaa miettii parhaillaan
sopivaa yhteistyökuviota keskittymän kanssa.
Kehitysalustan ytimessä on pk-yritysten välinen yhteistyö, niiden liiketoiminnan kasvattaminen ja uusien
työpaikkojen luominen, kertoo SCP:n
vetäjä Linda Fröberg-Niemi.
”Tällainen yhteisö ei kuitenkaan
toimi ilman fasilitaattoria ja tukijaa.
Sen roolin on ottanut Turku Science
Park, joka on oma työnantajani.”
SCP:n toimintaa rahoittavat muun
muassa Sitra, Raision ja Turun kaupungit sekä Tekes.
Synergian voima
Kemian alalta väitöstyönsä tehneet
tohtorit Fröberg-Niemi ja hänen kollegansa Reeta Huhtinen rakentavat
yhteisöä kivijalasta lähtien.
Kaksikko on koonnut yrityksiä yhteen ja vetänyt kemiapuiston
perustamisneuvotteluita, kehittänyt
Turku Science Park
Maija Pohjakallio
Linda Fröberg-Niemi (vas.) ja Reeta Huhtinen toivovat uudenlaisen toimintamallin
kannustavan kemistejä yrittäjyyteen. ”Resurssien jakaminen tekee liikkeelle lähdöstä helpompaa”, naiset sanovat.
yhteenliittymän brändiä ja koordinoinut rahoituksen hakemista tutkimusprojekteille. Sen lisäksi naiset
ovat esimerkiksi tehneet netti- ja siivoussopimuksia ja hankkineet yhteisön käyttöön laboratoriolaitteita.
SCP:n tutkimushankkeisiin on
tulossa mukaan myös ryhmiä yliopistoista ja ammattikorkeakouluista.
Tavoitteena on yhdistää alueen toimijoita mahdollisimman laajalti.
Selvää on, että bio- ja kiertotalouden kehittämiseen tarvitaan myös
pk-yrityksiä ja uusia toimintamalleja.
Kemian alan yrittäminen on kuitenkin kallista, ja toiminnan käynnistäminen ja kasvattaminen vaativat
usein suuria investointeja.
SCP:n kaltaisessa yhteisössä voidaan jakaa paitsi laiteresursseja ja
muuta infrastruktuuria myös osaamista, mikä on oiva pohja innovaatioiden synnyttämiseen.
”Toimintatapamme myös toivottavasti kannustaa kemistejä lähtemään
yrittäjiksi”, sanoo Fröberg-Niemi,
jonka mukaan yhteisön tarkoituk-
sena on tarjota mahdollisuuksia myös
prosessien pilotointiin eli skaalan
suurentamiseen laboratoriosta kohti
tuotantoa.
Verkkoja vesille
Reilut 30 henkeä työllistävä Smart
Chemistry Park ei ole yrityshautomo
vaan pysyvä yhteisö, jonka toiveissa
on kasvu ja uusien yritysten saaminen
mukaan toimintaan.
”Haluamme verkottua Raision
ulkopuolelle niin kansallisesti kuin
kansainvälisesti. Esimerkiksi hollantilaisten kanssa on jo käyty neuvotteluja mahdollisista yhteisistä hankkeista”, Fröberg-Niemi kertoo.
”Visiomme on, että viiden vuoden
aikana kehitymme kansallisesti ja
kansainvälisesti tunnetuksi kemian
alan keskittymäksi, joka on innovaatioiden lähde myös suurteollisuudelle.” Kirjoittaja on kemiantekniikan tohtori ja
Kemianteollisuus ry:n asiamies.
[email protected]
2/2015 KEMIA
41
NÄKÖKULMA
SILLOIN ENNEN
Kemia-Kemi 3/1980
Kemira Oy laajentaa
Muurahaishappotehdas Ouluun
Kemia-lehden
kolumnisti Anja
Nystén on kirjoittanut
kirjat Kemikaalikimara
ja Kemikaalikimara
lapsiperheille (Teos
2008 ja 2013). Hän
pitää blogia osoitteessa www.kemikaalikimara.blogspot.com.
Kodin henkäykset
SATUIN HUOMAAMAAN ilmoituksen, jossa kerrottiin suuren toimistorakennuksen muuttamisesta asuinkäyttöön. Sellaisestahan saisi todella trendikkään kodin,
jota kelpaisi esitellä vaikka sisustuslehdissä.
Sitten kuulin kommentin, että kyseessä on PCB-kohde.
Miten niin ”PCB-kohde”? Eivätkö PCB:t eli polyklooratut bifenyylit liity lähinnä muuntajiin ja voiteluöljyihin?
Samalla logiikalla kuin talo voi olla asbesti- tai vaikkapa
homerakennus, se todellakin voi olla myös PCB-kohde.
Asbestia tungettiin aikoinaan eristeisiin, seinä- ja lattialaattoihin, kattohuopiin, saumausmassoihin, maaleihin
ja liimoihin. Kosteat tilat vuorattiin asbestilla höystetyllä
PCV-muovitapetilla ftalaatteineen, mikä nykynäkökulmasta kuulostaa täysin käsittämättömältä ratkaisulta.
PCB:TÄ PUOLESTAAN käytettiin ennen vuotta 1975
parantamaan materiaalien palon- ja kosteudenkestoominaisuuksia liimoissa, pinnoitteissa ja maaleissa. Enimmillään maalit sisälsivät PCB-yhdisteitä jopa kymmenen
prosenttia.
Myös betonirakennusten elastisiin polysulfidipohjaisiin saumausmassoihin lisättiin PCB:tä.
Saumoista aineet imeytyvät huokoiseen betoniin ja
haihtuvat sieltä sisäilmaan. Lisäksi ne maustavat seinästä
irtoavien partikkeleiden myötä myös rakennusta ympäröivän maaperän.
HANKKIAKO SIIS asunto entisestä toimistorakennuksesta, jossa 1970-luvun huolettomuus henkii – ei
flower powerina vaan PCB:nä?
Toisaalta vanhan historiallisen teollisuusrakennuksen
ilmapiirin voisi aistia hiilivetyinä tai muina VOC-yhdisteinä
sen mukaan, minkä aineiden kanssa siellä on muinoin
läträtty.
Vai päätyäkö sittenkin vasta moderneina aikoina kehnoilla rakennuskäytännöillä pilattuun uudempaan taloon,
joka tuoksullaan muistuttaa mummolan kellarista?
Siinäpä pulma. Anja Nystén
[email protected]
42
KEMIA 2/2015
Muurahaishappotehtaan
rakentamisesta
Kemiran
Oulun tehtaiden yhteyteen
tehtiin 31.1.80 päätös yhtiön
hallintoneuvostossa, joka
samalla päätti, että Oulun
tehtailla aloitetaan nesteytetyn argonin valmistus ja laajennetaan nestehapen tuotantoa.
Muurahaishappotehtaan
tuotannoksi tulee 23 500
tonnia vuodessa 85-prosenttista happoa ja sen
kustannusarvio on 41 milj.
markkaa. Tehtaan suunnittelutyöt ja laitetilaukset
käynnistyvät heti ja tehdas valmistuu vuoden 1981 loppuun mennessä.
Muurahaishapon valmistus soveltuu luontevasti Oulun tehtaille siitä syystä, että prosessin raaka-aineena käytettävä hiilimonoksidikaasu saadaan välituotteena ammoniakin synteesikaasun valmistuksesta. Muurahaishappoa käytetään lisääntyviä
määriä tuorerehujen säilöntään. Muurahaishappo on tähän
saakka ollut kokonaan tuontitavaraa.
Kemia-Kemi 3/1990
Kemiran kemikaaleja Kanadan
sanomalehtipaperiin
Kemira Oy:n ruotsalainen
tytäryhtiö Kemira Kemi AB
perustaa yhtiön Kanadaan.
Uuden yhtiön, Kemira Paper
Chemicals Canada Inc.:in
päämaja on Montrealissa.
Yhtiö myy ja markkinoi
kemikaaleja ja kemikaalien
käyttöön liittyviä järjestelmiä Kanadan sanomalehtipaperia valmistavalle teollisuudelle. Liikevaihdon
lasketaan ensimmäisenä
vuonna olevan noin 6,5
milj. mk.
Vuosi sitten Kemira
Kemi AB perusti tytäryhtiön Yhdysvaltoihin. Lyhyessä ajassa Kemira Paper Chemicals Inc.:istä on tullut yksi suurimmista retentioaineiden toimittajista Pohjois-Amerikan sanomalehtipaperiteollisuudelle,
joka tuottaa nykyään puolet koko maailman sanomalehtipaperista. Myös Kemira Paper Chemicals Canada Inc. suuntautuu retentioaineiden ja vedenpuhdistuskemikaalien myyntiin
sanomalehtipaperia valmistavalle teollisuudelle.
Ilmoitukset
Kemia-lehdessä
huomataan!
Numero 3/2015
ilmestyy 5. toukokuuta.
Varaa paikkasi viimeistään 14. huhtikuuta!
OSATEEMOINA mm.
• Analytiikka
• Reach
• Ympäristö
Tiedustelut ja varaukset:
[email protected]
puh. 044 539 0908
[email protected]
puh. 040 766 1346
[email protected]
puh. 040 827 9778
KEMIA
Kemi
www.kemia-lehti.fi
NETZSCH – World Leader of
Thermal Analysis
UUSI KNF LAB
PYÖRÖHAIHDUTIN
Uusi RC900 muuttaa pyöröhaihdutuksen tehden siitä
helpompaa ja turvallisempaa kuin koskaan ennen. Se
on suunniteltu sopimaan täydellisesti laboratoriosi
tarpeisiin ja tarjoaa laajan valikoiman ominaisuuksia
takaamaan tehokkaan ja luotettavan toiminnan
sisältäen:
Kaukosäätimen
Helposti säädettävän pyörimisnopeuden
Dynaamisen lämpötilan säädön
th
ur boo
Visit o
er a
t
5 to en
win
No 1d3
d
n
tition a
compe
lyma
214 Po
C
S
D

l Price
Specia
-1 Box
cibles
 3-In
us Cru
Concav
rmal
ter The
mers
 Pos
of Poly
s
ie
t
r
e
p
Pro
 DSC
 TGA
 Thermal Conductivity
Testing Equipment
 Evolved Gas Analysis
NETZSCH-Gerätebau GmbH
Branch Office Scandinavia
Gråbrödersgatan 8
SE-21121 Malmö
Sweden
Laadukkaat lasiosat
Helposti puhdistettava
Yhdistettynä SC920 vakuumijärjestelmään tämä uusi
järjestelmä edustaa toiminnallisuuden ja
luotettavuuden läpimurtoa eri sovelluksiin.
Löydä viimeisin käytännön laboratorioteknologiasta
tutustumalla laboratoriosivuihimme osoitteessa
www.knf.com/fi
KNF Neuberger AB
Mejerivägen 4,
SE-117 43, Stockholm
Tel.: + 46 8 744 51 13
[email protected]
Naiset ja kemia
Sarja kertoo merkittävistä naiskemisteistä, joiden uraa esitellään European Women in Chemistry -kirjassa.
Berta Karlik
Linnanneidosta pioneeriprofessoriksi
Itävaltalainen Berta Karlik
löysi hetkessä haihtuvan alkuaineen ja jätti pysyvän jäljen
maansa tiedehistoriaan.
Sisko Loikkanen
Kun sveitsiläinen kemisti Walter
Minder vuonna 1939 havaitsi radiumissa heikkoa beetahajoamista, hän
ilmoitti oitis löytäneensä radioaktiivisen alkuaineen numero 85.
Tiedeyhteisö innostui. Wieniläinen
tutkija Berta Karlik ja tämän kollega
Traude Cless-Bernert yrittivät heti
toistaa kokeen, mutta turhaan. Sama
toistui, kun Minder kertoi havainneensa ainetta toriumin hajotessa.
Vuonna 1940 löytö vihdoin vahvistettiin Kalifornian yliopistossa, jossa
pommitettiin vismuttia alfahiukkasilla. Erittäin nopeasti hajoava uutuus
nimettiin kreikan epävakaata tarkoittavan astatos-sanan mukaan astatiiniksi.
Luonnosta ainetta arveltiin olevan mahdoton jäljittää, mutta kolme
vuotta myöhemmin Karlik ja ClessBernert onnistuivat sen tekemään.
Sittemmin luonnosta on havaittu
muutamaa astatiinin isotooppia. Niitä
syntyy jatkuvasti uraanin, plutoniumin ja neptuniumin hajoamisprosesseissa – mutta vain toviksi: astatiini-219:n puoliintumisaika on 58
sekuntia.
Ensimmäinen
naisprofessori
Moneen kertaan palkittu Berta Karlik
teki yli 60-vuotisen uran Itävallan
tärkeimmissä tutkimuslaitoksissa.
44
KEMIA 2/2015
Yläluokkaisen suvun vesana vuonna
1904 syntynyt Berta Karlik asui lapsuutensa ja nuoruutensa Wienin
lähistöllä sijaitsevassa linnassa. Kotiopettajat tekivät hänestä jo varhain
taitavan pianistin ja opettivat hänelle
sujuvan ranskan, englannin ja hollannin taidon. Sittemmin tyttö valmistui
kymnaasista luokkansa parhaana.
Vuonna 1923 Karlik hyväksyttiin opiskelemaan fysiikkaa Wienin yliopistoon. Vauhdikkaasti sujuneet opinnot kruunasi tohtorinhattu
vuonna 1928.
Väitöksensä jälkeen Karlik lähti
hankkimaan lisäkoulutusta kahden
nobelistin laboratorioista. Lontoossa
hän työskenteli röntgenkristallo-
grafian kehittäjän William Braggin
opissa ja Pariisissa Marie Curien
laboratoriossa.
Opintomatkalta palattuaan Karlik
aloitti vuonna 1931 uransa Wienin
Radium-instituutissa, jossa hän teki
merkittävimmän osan elämäntyötään. Vuodet 1947–1974 Karlik toimi
instituutin johtajana ja jäätyään johtajanvirasta eläkkeelle jatkoi samassa
paikassa tutkijana kuolemaansa eli
vuoteen 1990 asti.
Jo nuorena mainetta saanut Karlik kutsuttiin luennoijaksi vanhaan
yliopistoonsa 1930-luvun lopulla.
Vuonna 1956 hän sai nimityksen Wienin yliopiston kokeellisen
ydinfysiikan professoriksi. Samalla
hänestä tuli konservatiivisen opinahjon ensimmäinen päätoiminen naisprofessori.
Karlik valloitti toisenkin miehisen linnakkeen, kun hänet vuonna
1973 valittiin Lise Meitnerin jälkeen
ensimmäisenä naisena Itävallan tiedeakatemiaan.
Energisellä Karlikilla riitti virtaa
moneen suuntaan. Hän oli mukana
perustamassa Itävallan fysiikan seuraa ja edistämässä maansa liittymistä
Euroopan hiukkasfysiikan tutkimuskeskuksen Cernin jäseneksi.
Yhteiskunnallisena aktiivina hän
tuki natsivallan aikana juutalaisia kollegoitaan kaikin tavoin. Hänet muistetaan myös Itävallan yliopistonaisten
yhdistyksen innokkaana jäsenenä.
Kunnioittaakseen ensimmäistä
naisprofessoriaan Wienin yliopisto
on perustanut Berta Karlik -professuureja edistämään lahjakkaiden
naistutkijoiden yliopistouraa. Kirjoittaja on kemian diplomi-insinööri
ja tiedetoimittaja.
[email protected]
Versatility that
goes with your flow
Introducing the new Thermo Scientific™ Varioskan™ LUX Multimode Microplate
Reader — our most versatile and powerful microplate reader yet. We designed the
Varioskan LUX with innovative features that optimize performance and usability across
a broad range of applications — including AlphaScreen and TRF. It is paired with our
intuitive SkanIt software, helping automate processes that once slowed you down.
Because delivering reliable results shouldn’t be that complicated. Visit us at ChemBio
Exhibition 18.-19.3.2015 and learn more!
We are on the
same wavelength
• Experience simplified versatility at thermoscientific.com/varioskanlux
Varioskan LUX
Multimode Microplate Reader
© 2015 Thermo Fisher Scientific Inc.
All rights reserved. All trademarks
are the property of Thermo Fisher
Scientific and its subsidiaries.
Reachin ytimessä
Anna-Liisa Sundquist näytti
suuntaa lupamenettelylle
Riku Rinta-Jouppi
Kemian diplomi-insinööri, sosiaali- ja terveysministeriön asiantuntija
Anna-Liisa Sundquist on ollut
mukana rakentamassa kemikaaliasetus Reachia alusta lähtien.
Viime vuonna tehtävästään eläkkeelle jäänyt Sundquist toimi myös
Euroopan kemikaaliviraston jäsenCopyright Euroopan kemikaalivirasto
Reach-konkari Anna-Liisa
Sundquist on ollut rakentamassa Euroopan kemikaaliasetusta kivijalasta asti. Hän
haluaa keskittyä olennaiseen
ja tehdä vaarallisten aineiden
käytöstä mahdollisimman
turvallista.
valtioiden komitean ensimmäisenä
puheenjohtajana yhteensä kuusi
vuotta ja johti vuosina 2008–2014
komitean ensimmäiset 34 kokousta.
Asemassaan suomalaisnainen oli
EU:n kemikaalipolitiikan ytimessä.
Reachin keskeinen tavoite on vaarallisimpien aineiden korvaaminen turvallisemmilla. Sundquist seurasi ja
ohjasi tavoitteen toteutumista näköalapaikalta.
Haitallisimpia aineita kootaan parhaillaan niin sanotulle kandidaattilistalle. Sieltä ne voivat päätyä edelleen
luetteloon, jonka sisältämien kemikaalien käyttö ei enää ole vapaata
vaan luvanvaraista.
Vaarallisimmiksi kemikaaleiksi
katsotaan muun muassa syöpää tai
mutaatioita aiheuttavat, lisääntymisterveyttä vaurioittavat sekä ympäristössä pysyvät ja kertyvät myrkylliset
aineet.
”Kemikaalipolitiikalla
oltava todellinen vaikutus”
Vuoteen 2020 mennessä on tarkoitus
kerätä kandidaattiluetteloon noin 400
keskeistä SVHC-ainetta eli erityistä
huolta aiheuttavaa kemikaalia.
Määrää on yhtäältä pidetty liian
pienenä, ja muun muassa pitkäaikainen kansanedustaja ja europarlamentaarikko Satu Hassi on arvostellut listausprosessia liian hitaaksi.
Toisaalta aineita käyttävällä teollisuudella on alusta alkaen ollut hankaluuksia löytää korvaavia kemikaaleja
poistuvien tilalle.
Kemikaalipolitiikan on ennen muuta
vaikutettava niin, että aineiden käytöstä tehdään turvallista, sanoo Reachkonkari Anna-Liisa Sundquist.
46
KEMIA 2/2015
Onko listattavien aineiden määrä
siis riittävä vai mahdollisesti liian
pieni tai suuri?
”EU:n jäsenmaiden ja kemikaaliviraston asiantuntijat katsovat, että
aineiden lukumäärä ei ole pääasia”,
Anna-Liisa Sundquist vastaa.
Unionin jäsenvaltiot ovat hänen
mukaansa käyneet moneen kertaan
läpi muun muassa kaikki tunnetut
CMR-aineet eli syöpää aiheuttavat,
mutageeniset ja lisääntymiselle vaaralliset kemikaalit.
”Niistä on seulottu sellaiset, joiden
käytön saattaminen luvanvaraiseksi
on jollakin tavoin perusteltavissa ja
järkevää.”
Esimerkiksi sellaisia aineita, joita
syntyy teollisuuden prosesseissa
mutta joita ei toimiteta myyntiin eikä
käyttöön, ei ole katsottu järkeväksi
ottaa mukaan SVHC-aineiden luetteloon.
Sundquistin mielestä on tärkeintä,
että kemikaalipoliittisilla toimenpiteillä saadaan aikaan todellinen vaikutus aineiden käytön turvallisuuteen.
Ensimmäinen vaihtoehto ei välttämättä ole aineen välitön korvaaminen
eli sen käytön kieltäminen. Sen sijaan
voidaan tähdätä siihen, että vaarallinen aine korvataan turvallisemmalla
pidemmällä aikavälillä.
”On huomattava, että aineen käyttölupa sisältää myös käyttöehdot ja
kuvauksen siitä, kuinka ainetta käytetään turvallisesti. Tämä on merkittävä muutos nykykäytäntöön verrattuna. Nykyisinhän ei ole yhteisiä,
koko Euroopan laajuisia sääntöjä
siitä, miten erityistä huolta aiheuttavia aineita tulisi käyttää.”
”Sitä paitsi aineen korvaamismahdollisuutta voidaan selvittää uudelleen siinä vaiheessa, kun luvan määräaika umpeutuu. Siihen menneessä
asiasta on mahdollisesti saatu jo uutta
tietoa.”
Jotta EU-komission asettama
tavoite 400 aineesta saavutettaisiin,
alussa varsin hitaasti kasvaneelle kandidaattilistalle lisättiin joulukuussa
2012 kerralla peräti 54 ainetta.
Sundquistin mukaan kiire ei juuri
vaikuttanut aineiden valintaan.
”Jäsenvaltiot ja komissio tekevät
aineista riskinhallinta-analyysin eli
RMO:n ennen niiden ottoa kandidaattilistalle. Joistakin joulukuussa
2012 listalle lisätyistä aineista ei
Haitallisen kemikaalin matka
luvanvaraiseksi on mutkikas
1 Unionin jäsenvaltiot ja EU:n komission pyynnöstä kemikaalivirasto
Echa tekevät ehdotuksia siitä, mitkä haitalliset aineet otetaan kandidaattilistalle.
2 Yleisö – teollisuus, ympäristöjärjestöt, kansalaiset – saa kommentoida ehdotetun aineen vaaraominaisuuksia. Tässä ensimmäisessä
julkisessa konsultaatiossa kommentoijien tulisi esittää väitteidensä
tueksi tieteellistä tutkimusnäyttöä.
3 Ehdottaja vastaa kommentteihin. Jos ehdottajana on komissio, vastaukset laatii kemikaalivirasto.
4 Jos kommentteja ei ole tullut, Echa lisää aineen kandidaattilistalle.
5 Jos kommentteja on esitetty, jäsenvaltioiden komitea päättää, täyttääkö aine erityistä huolta aiheuttaville aineille asetetut vaaraominaisuuskriteerit. Jos komitea on yksimielinen siitä, että kriteerit täyttyvät, aine lisätään kandidaattilistalle. Jos komitea ei ole yksimielinen,
asiasta päättää komissio.
6 Echa laatii suositusluonnoksen aineiden lisäämisestä kandidaattilistalta lupaa edellyttävien aineiden listalle ja järjestää luonnoksesta
toisen julkisen konsultaation.
Siinä haetaan kommentteja erityisesti mahdollisista poikkeuksista lupamenettelyyn, tietoja aineiden käytöstä ja määristä sekä siitä,
voiko aineita mahdollisesti käyttää korvaamaan muita kandidaattilistan aineita.
Suositukseen päätyvät ensimmäisenä aineet, joita käytetään paljon, jotka ovat laajalle leviävässä käytössä tai jotka ovat ympäristöön
päästessään erityisen haitallisia.
7 Jäsenvaltioiden komitea antaa tietojen perusteella asiantuntijalausunnon.
8 Uutuutena syksystä 2014 lähtien komissio kerää tietoa mahdollisista taloudellisista, sosiaalisista ja terveys- ja ympäristövaikutuksista
(hyödyistä ja haitoista), jotka seuraisivat aineen käytön luvanvaraisuudesta.
9 Lausunnon pohjalta Echa laatii suosituksen komissiolle. Komissio
päättää, mitkä aineet nostetaan kandidaattilistalta luvanvaraisten
aineiden luetteloon.
10Aineen käyttämiseen on haettava määrättyyn päivämäärään mennessä lupaa. Toinen vaihtoehto on lopettaa aineen käyttö myöhempään määräaikaan mennessä.
RMO-analyysia ehditty tehdä, mutta
komission pyynnöstä kemikaalivirasto valmisteli analyysit jälkikäteen.”
Julkisen konsultaation
ongelmat
Kun ehdotus aineen nimeämisestä
SVHC-aineeksi ja sen ottamisesta
kandidaattilistalle on tehty, käynnistyy niin sanottu ensimmäinen julkinen konsultaatio, jonka aikana yleisö,
esimerkiksi teollisuus ja kansalaiset,
voi kommentoida ehdotetun aineen
vaaraominaisuuksia.
”On tärkeintä, että
kemikaalipoliittisilla
toimenpiteillä saadaan
aikaan todellinen
vaikutus aineiden käytön
turvallisuuteen.”
Kandidaattilistauksen jälkeen toisessa julkisessa konsultaatiossa haetaan tietoa muun muassa aineen
käytöstä, määristä, altistumisesta ja
mahdollisista korvaavista aineista.
2/2015 KEMIA
47
Scanstockphoto
Vaaralliset aineet pyritään korvaamaan vähemmän haitallisilla. Siinä EU:n kemikaaliasetuksen ydin.
Julkiset konsultaatiot ovat Sundquistin mielestä hyödyllisiä, sillä niiden kautta saadaan lisätietoa, jota voidaan käyttää lupamenettelyprosessin
eri vaiheissa.
Menettelytapa on kuitenkin saanut
osakseen arvostelua siitä, että konsultaatioprosessin aikana saatavat
kommentit eivät juurikaan näytä vaikuttavan komitean asiantuntijoiden
päätöksiin.
Sundquistin mukaan syynä asiaan
on se, että ehdotuksien kommentoijat
eivät läheskään aina ymmärrä lupamenettelyn kokonaisuutta.
”Heiltä tulee siksi usein kommentteja, joita ei voida hyödyntää lupamenettelyn kysymyksessä olevassa vaiheessa”, Sundquist sanoo.
Kommentit saattavat koskea esimerkiksi sosioekonomisia vaikutuksia jo siinä vaiheessa, kun aineita
vasta tunnistetaan SVHC-aineiksi tai
harkitaan suositusta aineen ottami48
KEMIA 2/2015
seksi lupaluetteloon. Sosioekonomisia asioita käsitellään kuitenkin vasta
komission järjestämässä konsultaatiossa ja varsinaisen lupahakemuksen
käsittelyn yhteydessä.
”Silloin on tarvetta selvittää sosioekonomiset vaikutukset hakijan
näkökulmasta hyvinkin yksityiskohtaisesti. Lupahakemusta käsiteltäessä
arvioidaan myös tiedot korvaavista
aineista ja menetelmistä, mutta siis
vasta silloin.”
Kemikaalivirasto aikookin jatkossa
parantaa julkisten konsultaatioiden
kysymyksenasettelua, jotta kommentit kohdistuisivat juuri niihin asioihin,
jotka ovat kulloinkin merkityksellisiä.
Julkisen konsultaation yhteydessä
saapuvissa kommenteissa on usein
myös tietoja, jotka poikkeavat aineiden rekisteröinnissä annetuista. Ristiriitaisuus aiheuttaa viranomaisille
oman päänvaivansa.
”Kun aine rekisteröidään kemi-
kaalivirastoon, rekisteröinnin yhteydessähän tulee toimittaa tiedot siitä,
mihin ainetta käytetään ja kuinka paljon.”
”Kun sitten tehdään ehdotuksia
kandidaattilistalle, ne perustuvat pitkälti rekisteröintitietoihin. On siksi
erittäin tärkeää, että aineita rekisteröitäessä annettavat tiedot ovat oikeita
ja ajantasaisia”, Sundquist tähdentää.
Asetuksen hyödyt
pian realisoitumassa
EU-viranomaisten lisäksi listauksia
erityistä huolta aiheuttavista aineista
laativat myös epäviralliset tahot,
kuten kansalaisjärjestöt.
Epävirallisiin listauksiin kuuluvat
muun muassa Ruotsissa päämajaansa
pitävän ChemSec-järjestön SIN-lista
(Substitute It Now) sekä ammattiliittojen kansainvälisen yhdistyksen
kokoama ETUC-luettelo.
Onko näillä listauksilla ollut vaikutusta viranomaistyöhön?
”Varmaankin jäsenvaltiot ja komissio ovat käyneet läpi myös SIN- ja
ETUC-listat”, Sundquist sanoo.
”Olennaista kuitenkin on, että tehdyt ehdotukset aineen luokittelemisesta SVHC-aineeksi ovat perusteltuja. Aineita ei missään tapauksessa
kopioida SIN- ja ETUC-listoista.”
Euroopan kemikaalimarkkina on
kansainvälisessä vertailussa hyvin
tarkkaan säädelty. Esimerkiksi Yhdysvalloissa kosmetiikkakäytössä kiellettyjä aineita on 11 ja EU:ssa noin 1 300.
Onko kemikaalien käyttöä mahdollista jopa ylisäädellä?
”Siihen vastaamisen jätän poliitikkojen tehtäväksi”, Sundquist naurahtaa ja muistuttaa Yhdysvaltain ja
EU:n lähestymistavan lainsäädännössä olevan hyvin erilaisia.
Hänen mukaansa USA:n tiukempi
tuotevastuu ja rangaistussäännökset
takaavat sen, että turvallisuuden taso
pysyy.
”Tuotevastuu EU:ssa ei ole yhtä
ankara, mutta sen sijaan yrityksiä palvellaan kertomalla, mikä on sallittua
ja mikä ei.”
Sundquist ottaa esiin myös kulttuurierot Atlantin kahden puolen.
”Euroopassa on perinteisesti
haluttu pitää huolta kansalaisten terveydestä ja turvallisuudesta. Jos ihminen täällä sairastuu, sairaanhoidon
kustannuksista vastaa pitkälti valtio,
toisin kuin Yhdysvalloissa.”
On arveltu, että Reachin mukanaan
tuomat kansanterveydelliset hyödyt
”Euroopassa on
perinteisesti haluttu
pitää huolta kansalaisten
terveydestä ja
turvallisuudesta.”
nousevat esiin noin kymmenen vuoden kuluttua prosessin aloittamisesta,
siis vuodesta 2018 lähtien. Kokonaisuudessaan hyödyt olisivat näkyvissä
noin vuonna 2038.
Anna-Liisa Sundquistin mukaan
ensimmäiset hyödyt realisoituvat varsin pian, ja vaikutusta on jo havaittavissa.
”Näyttäisi siltä, että SVHC-aineiden ottamisella kandidaattilistalle on
ollut melko nopeita vaikutuksia. Yritykset tarkastelevat välittömästi, onko
listatun aineen käyttö todella tarpeellista. SVHC-listaus ei tällaista sinänsä
edellytä, mutta ilmeisesti näin on käytännössä usein tapahtunut.”
Uutta tietoa kertyy
jatkuvasti lisää
Kemikaaliasetuksen pitkän aikavälin hyötyinä Sundquist näkee ennen
muuta kemikaaleista saatavat uudet
tiedot.
”Reachin keskeisiä tavoitteita on,
että käytössä olevista aineista saadaan riittävät tiedot niiden vaarallisuuden arvioimiseksi ja käytön järjestämiseksi turvalliseksi”, Sundquist
muistuttaa.
Aineiden rekisteröinnin yhteydessä
kerätään kaikki olemassa olevat tiedot. Jos jokin olennainen tieto puuttuu, yritysten pitää tehdä testausehdotus aukon täyttämiseksi.
Kemikaalivirasto tarkistaa vielä
rekisteröintiasiakirjojen asianmukaisuuden arvioinnin yhteydessä,
että tietoaukkoja ei ole. Tarvittaessa
virasto määrää puuttuvat tiedot toimitettavaksi jälkikäteen. Jäsenvaltioiden suorittaman aineiden arvioinnin
yhteydessä voidaan edelleen vaatia
vielä tarkempia tietoja.
Tieto on hyödyksi mutta voi tässäkin tapauksessa lisätä tuskaa.
”Uutta tietoa aineista on tulossa
muutaman vuoden aikajänteellä. Voidaan olettaa, että uusi tieto joissakin
tapauksissa antaa aihetta huoleen”,
Sundquist sanoo.
”Sen jälkeen nähdään, miten tieto
tulee vaikuttamaan innovaatioihin
ja uusien, turvallisempien aineiden
kehittämiseen tai uusien turvallisempien toimintatapojen omaksumiseen.”
Kemikaaliturvallisuuden kehittäminen ja parantaminen on jatkuvaa
työtä. Mikä on tärkein askel seuraavaksi?
”Olisi hyvä sopia pelisäännöistä
nanomateriaalien turvallisuuden ja
kemikaalien endokriinivaikutusten
arvioimiseksi. Tällaista arviointia toki
tapahtuu jo nyt, mutta sääntöjä ei ole
kirjattu lainsäädäntöön.” Kirjoittaja on partneri ReachLaw Oy:ssä.
[email protected]
Tee valintasi ja hae meille
kevään yhteishaussa 17.3.–9.4.2015
UUTTA TUrUn AMK:SSA:
Insinööri (ylempi AMK),
Kemiantekniikka ja bioteknologia
”Teen omat
valintani elämässä
ja urallani”
SUOSITTELEMME:
Täydennä osaamistasi
YAMK-tutkinnolla
Kemiantekniikan ja bioteknologian
koulutuksessa (60 op) kehität osaamistasi
teknologiaorganisaatiossa.
Lue lisää ja tutustu ennakkotehtäviin:
turkuamk.fi/haku
turkuamk.fi
Green Growth versoi
älypuutarhan
Älykäs minipuutarha tuottaa
tuoreet tomaatit aamiaispöytään
joka päivä.
Jari Koponen
Plantui
Kaupasta perjantaina ostettu salaatti
on sunnuntaina usein nuupahtanut
käyttökelvottomaksi. Ostotomaatteja
joutuu kypsyttelemään kotona päiväkausia.
Tuttuja arkipäivän ongelmia, jotka
voi siirtää historiaan uuden älypuutarhan avulla. Joka kotiin sopiva pienoispuutarha tuottaa jatkuvasti ruokapöytään puhtaita, tuoreita yrttejä,
salaatteja ja syötäviä kukkia. Pian
myös tomaatteja, kurkkuja ja chiliä.
Turkulainen Janne Loiske sai idean
vesiviljelyyn perustuvasta älytarhasta
vuonna 2007. Tekesin Green Growth
– Tie kestävään talouteen -ohjelman
tuella idea on kehittynyt automatisoiduksi laitteistoksi, joka tekee kotiviljelystä yhtä helppoa kuin minkä
tahansa kodinkoneen käyttö.
”Perustimme vuonna 2012 Plantuinimisen yrityksen kaupallistamaan
keksintöä. Viime vuonna toimme älypuutarhan markkinoille paitsi Suomessa myös Tanskassa ja Saksassa”,
kertoo Loiske, jonka mukaan myynti
on ollut odotusten mukaista.
”Kaikki viittaa jatkossakin kannattavaan liiketoimintaan.”
Älypuutarhan valtteja on sen helppokäyttöisyys. Kasvit toimitetaan asiakkaille yrityksen itse kehittämissä
kapseleissa, joissa ovat valmiina korkeatasoiset siemenet ja räätälöidyt
ravinteet. Käyttäjän tehtäväksi jää
vain veden lisääminen.
Laitteeseen integroitu tietokone
säätelee automaattisesti kasvien saamaa valoa ja ohjaa pumpun säännöstelemää ravinteiden määrää.
Kasvatus jakaantuu kolmeen vaiheeseen: idätykseen, kasvuun ja
sadonkorjuuseen. Eriväristen ledien
avulla kullekin kasvuvaiheelle valikoituu valon spektristä sopiva aaltoalue.
Älypuutarhaviljelyssä on kolme vaihetta. Idätys kestää kasvista riippuen
1–14 päivää, kasvu 15–30 päivää ja sadonkorjuu 31–60 päivää.
50
KEMIA 2/2015
Ytimessä kasvibiologia
Olohuonepuutarha on myös ekotehokas.
”Puutarhan vuosittainen kulutus
on vain 60 kilowattituntia. Kuljetuksia ei tarvita, kun kulutus tapahtuu
siellä, missä tuotantokin. Hukkakin
vähenee, koska käyttäjät yleensä syövät sen minkä tuottavat.”
Plantuin ydinosaamista on kasvibiologian tuntemus. Asiantuntijaverkostonsa avulla yritys lisää älypuutarhaan sopivien kasvien valikoimaa
nykyisestä 30:stä edelleen.
”Vesiviljely ei onnistu kaikille kasveille eikä aina edes saman kasvilajin
eri muodoille. Esimerkiksi basilikasta
on satoja lajikkeita, joiden joukosta
täytyy löytää se, joka parhaiten soveltuu laitteella kasvatettavaksi.”
Laitteiston valmistus tapahtuu alihankintatyönä.
”Omiin käsiimme olemme keskit-
täneet biologian lisäksi muotoilun ja
tuotekehityksen”, Loiske kertoo.
Kehitteillä onkin mielenkiintoisia
asioita. Luvassa on oheislaite, jonka
avulla voidaan muun muassa lisätä
versojen vitamiinipitoisuutta ja siten
tuottaa entistä terveellisempiä kasveja.
Tulossa on myös entistä suurempi
malli. Halkaisijaltaan 50-senttistä
puutarhaa voidaan pitää jo tuotantoyksikkönä, sillä sen avulla esimerkiksi
tomaatteja voidaan kasvattaa 60 kiloa
vuodessa. Tuottavuus pinta-alayksikköä kohden on samaa luokkaa kuin
kaupallisissa kasvihuoneissa.
Jätevuorista raaka-aineita
Monilla tuotannon aloilla jätteiden
lajittelu ja hyötykäyttö alkavat olla
arkipäivää. Raskaan teollisuuden
osalta tilanne on toinen. Teollisuusjätteen käsittely vaatii isoja investointeja, tehdaskokoluokan tiloja ja prosessikemian asiantuntemusta.
Green Growth -ohjelmassa mukana
oleva Crisolteq Oy kehittää ratkaisuja
myös isojen sivuvirtojen hyödyntä-
miseen. Yhtiö aloitti pilottitoiminnan Kokkolassa ja siirsi laitoksensa
vuonna 2013 Harjavaltaan.
”Yhteistyössä alueella toimivan
teollisuuden kanssa olemme osoittaneet, että suuret jätevirrat pystytään
käsittelemään ja jalostamaan niistä
raaka-aineita”, kertoo yhtiön tekninen johtaja Kenneth Ekman.
Crisolteqin seuraava tavoite on siirtyä satojen tonnien käsittelystä kymmenientuhansien tonnien käsittelyyn
vuoteen 2017 mennessä. Yhtiö on
tehnyt pitkään yhteistyötä Outokummun kanssa. Tarkoituksena on päästä
hyödyntämään Tornion terästehtaan
käyttämän peittaushapon kierrätyksessä syntyvää metallisulfaattisakkaa.
Sakkaa syntyy jopa 12 000 tonnia
vuodessa. Tätä nykyä happo neutraloidaan ennen läjitystä, jolloin jätteen
kokonaismäärä nousee 25 000 tonniin. Crisolteqin kehittämällä prosessilla jätteestä saadaan lähes 20 000
tonnia raaka-aineita muun muassa
lannoitteisiin, pestisideihin sekä
palon- ja korroosionestoaineisiin.
”Norilsk Nickel jatkojalostaisi talteenotettavan nikkelin Harjavallassa,
mutta muut tuotteet menisivät pääosin vientiin”, Ekman arvioi.
Sopimus Outokummun kanssa
merkitsisi Crisolteqin Harjavallan
käsittelylaitoksen laajentamista ja
toisi alueelle parikymmentä uutta
työpaikkaa, joten kyseessä on yrityksen kärkihanke.
Ekman kiittelee Finnveralta ja
Tekesiltä saatua rahoitusta, joka on
mahdollistanut toiminnan jatkuvan
kehittämisen.
”Etenemme ripeästi. Laboratorion
sadan millilitran ja litran mittakaavasta siirrytään suoraan koetehdasmittakaavaan.”
Kehitystyötä tukee Crisolteqin
osallistuminen Raision Smart Chemistry Parkin toimintaan. Juuri käynnistyneessä yksikössä mukana olevat
yritykset toimivat avokonttori-idean
mukaisessa avolaboratoriossa. Näin
hyödynnetään firmojen väliset synergiat.
Tähtäimessä vienti
Crisolteqin liike-idea perustuu muiden kemiantehtaiden sivuvirroista
jalostettujen tuotteiden myyntiin.
Kenneth Ekman allekirjoittaa täysin
ajatuksen, että jäte on tulevaisuuden
raaka-ainetta.
”Kemiaa ja kemistejä syytetään
usein ympäristön pilaamisesta, mutta
kemia on myös ainoa keino puhdistaa
ympäristöä”, Ekman muistuttaa.
Tarvittava tieto löytyy valmiina
kirjoista ja julkaisuista. Suurin työ on
prosessien skaalaaminen toimiviksi
tehdaskokoisiksi tuotantolaitoksiksi.
”Se vaatii aikaa ja pääomia, eikä
jälkimmäisiä saa, ellei pysty vakuuttamaan rahoittajia kannattavasta liiketoiminnasta. Tämä taas edellyttää,
että on osoittaa tuotteille markkinat,
jotka pääsääntöisesti löytyvät ulkomailta.”
Ekman tuo esiin myös toisen laajenemismahdollisuuden. Toimiva laitos
kaikkine siihen liittyvine tietotaitoineen muodostaa monistettavan kokonaisuuden.
”Jos suomalaiset yhtiöt rakentavat
esimerkiksi sellu- tai paperitehtaitaan
lähelle tuotteiden markkinoita, miksei samaa voisi soveltaa myös jätteenkäsittelyyn. Sopivista kohteista ei ole
maailmalla pulaa.” Kirjoittaja on kemisti ja vapaa toimittaja.
2/2015 KEMIA
51
52
KEMIA 2/2015
Kuvat: Anna Jaskari
Ilkka Hyttinen maustaa
kastiketta. A ja o on
viiden perusmaun yhdistäminen suussasulavaksi
kokonaisuudeksi.
Mystinen marenki
maistui molekyylikokeille
Pekalle luvan sekoittaa lihaerät keskenään.
Sen jälkeen tämä saa ryhtyä tutkimaan kokkaajille jaettua reseptimonistetta. Siinä esitellään Maillardin
reaktio, joka jauhelihan kaksivaiheisessa paistamisessa on tavoitteena.
Kemiat kohtasivat keittiössä
parhaalla mahdollisella tavalla,
kun Päijät-Hämeen kemistikerholaiset kokoontuivat
kokkaamaan.
Marleena Vilminko
Ssshhii! Ssshuu!
Paistinpannulta kuuluu kova sihinä
ja suhina. Nenään kantautuu kypsyvän lihan houkutteleva aromi. Toisesta suunnasta leijailee leikkuulaudalla pilkkoutuvan sipulin kirpeä
tuoksu.
Ollaan Lahdessa Itä-Hämeen Marttojen kurssitilassa, jonne kourallinen
kemistejä on kokoontunut molekyyligastronomian iltaan. Tarkoituksena
on laittaa yhdessä herkullista ruokaa
ja sen lisäksi perehtyä molekyyligastronomian perusteisiin.
Paikalle kerääntynyt joukko arvostaa keittiön antimia. Eeva Honkasalo on tehnyt pitkän uran elintarvikekemian parissa ja Leena Hovi
pakkausmuoviteollisuuden palveluksessa. Ilkka Hyttinen on panimoteollisuuden konkari ja Pekka Ilvonen ammattikorkeakoulun kemianopettaja.
Illan primus motorina toimii Päijät-Hämeen Kemistien pitkäaikainen puheenjohtaja, entinen lukion
kemian ja matematiikan lehtori,
molekyyligastronomiaa vuosia harrastanut Eila Hämäläinen.
Eila on järjestänyt käytettävät
ainekset ja työpisteet valmiiksi tilavaan kurssikeittiöön. Ensin jaetaan
tehtävät, ja sitten tulee tiukka käsky
ryhtyä hommiin. Teoriaan tutustuttaisiin vasta myöhemmin.
Jauhelihaa paistava Pekka saa
ohjeen kypsentää osan lihasta vain
kevyesti, jotta sen umami-maku saadaan talteen. Sen jälkeen liha siirretään pannulta pois.
Vanhassa munassa
vara parempi
Sipulin kuullotus on tarkkaa puuhaa.
Öljy irrottaa aromit myös porkkanasta.
Loppulihaa kypsennetään huomattavasti kauemmin – kokkaajien mielestä jopa epäilyttävän kauan. Harva
on nykyään tottunut käristämään jauhelihaa aivan tummanruskeaksi.
Vihdoin pääkokki Eila on tyytyväinen tummuusasteeseen ja antaa
Myös sipulien kanssa häärivä Leena
saa samantapaiset ohjeet. Ensin kuullotetaan kevyesti osa sipuleista. Pannulle pitempään jäävä erä ruskistetaan suorastaan tummanpuhuvaksi,
jotta se saadaan karamellisoitumaan.
Mausteidenkin kanssa on oltava
tarkkana. Osa makuaineista on
rasva-, osa vesiliukoisia. Kypsennyksessä olisi saatava talteen kaikki.
Mausteet, yrtit, valkosipulit ja
samalla myös porkkanat kuullotetaan
siksi öljyssä ennen niiden heittämistä
kastikkeeseen.
Maustaminen on toki makuasia,
mutta kun ohjeessa lukee kolme tippaa tabascoa, ja tarkoitus on valmis-
Eeva Honkasalo pursottaa vaaleansinisiä mustikkamarenkeja pellille.
2/2015 KEMIA
53
Näin syntyy maukas mustikkatrio
Väriään muuttavat marengit
1
kananmunan valkuainen
½ dl tomusokeria
muutama pisara mustikka
survoksen mehua
(muutama pisara sitruunamehua)
Vatkaa kananmunan valkuainen, osa
sokerista, mustikkamehu ja sitruunamehu vaahdoksi. Valkuaisia vaahdotettaessa osa niiden proteiinikeristä
rikkoutuu, ja avautuneet rihmastot
hakeutuvat vispauksessa muodostu-
vien ilmakuplien ympärille. Näin syntyy tiukka proteiiniverkosto.
Lisää loput sokerista vähitellen valkuaisvaahdon joukkoon. Näin vaahto
syntyy nopeammin. Vatkaa vaahto
niin kovaksi, että se pysyy astiassa,
kun astia käännetään ylösalaisin.
Pursottele vaahto pellille nokareiksi
ja paista noin 125 celsiusasteessa reilu
tunti. Sokeri lasittuu veden haihtumisen myötä, ja muuntumattomat proteiinit hyytyvät uunissa kuumennuksen
vaikutuksesta.
Kielen vievä
mustikkatrio
– voilà!
Mustikkarahka
1 dl vispikermaa
250 g maitorahkaa
¼ dl sokeria
1 rkl sitruunamehua
1–2 dlmustikoita
Vatkaa kerma kuohkeaksi vaahdoksi,
jolloin siihen sekoittuu ilmakuplia.
Kuplien ympärille muodostuu kalvo
kerman maitoproteiineista. Kermassa veden seassa pisaroina oleva
rasva tarttuu proteiineihin ja muuraa
ilmakuplat toisiinsa. Sekoita rahka ja
muut aineet kermavaahtoon.
Kokoa annos marengeista, mustikkarahkasta ja mustikoista.
taa reseptistä 2,5-kertainen annos,
kokkikokelas alkaa pähkäillä tippojen puolittamista.
Pääkokilta tulee vastaukseksi
topakka huudahdus.
”Kai sinä nyt kemistinä osaat puoli
tippaa laittaa!”
Kokkailun lomassa viljellään muutenkin hurttia huumoria, vaikka itse
asiaan suhtaudutaan tieteellisellä
kiinnostuksella ja vakavuudella.
Jälkiruokamestari Eeva kokee
onnistumisen vatkattuaan mustikkamarenkia varten munanvalkuaiset.
Niihin syntyy viehättävä sininen väri
mustikoista puristetulla mehulla.
Eila ehättää kertomaan, että olennaista on kananmunan ikä. Vanha
muna toimii tuoretta paremmin. Tästäkös miesväki riemastuu.
Eila palauttaa puheet kemiaan.
Kyse on yksinkertaisesti kananmunan pH:n muuttumisesta emäksisemmäksi sen vanhetessa. Mustikan
antosyaani-väriaineet antavat siksi
marengille toivotun sinisen sävyn.
Happaman mustikkarahkan anto54
KEMIA 2/2015
Kuvat: Anna Jaskari
Reseptin laatimisessa on hyödynnetty muun muassa professori Anu
Hopian kirjaa Kemiaa keittiössä
(Kustannusosakeyhtiö Nemo, Helsinki 2008).
Jauhelihakastikkeen resepti löytyy Anu Hopian blogista osoitteesta
molekyyligastronomia.fi/jauhelihakastike-ja-tiede.
Eila Hämäläinen (vas.) opastaa Eeva Honkasaloa ja Leena Hovia jälkiruuan teon
saloihin. Pekka Ilvonen ruskistaa taustalla jauhelihaa.
syaanit sen sijaan värjäävät punaiseksi.
Kun veitsi juuttui
bataattiin
Kuten usein tutkimustyössä, kohda-
taan myös vastoinkäymisiä.
”Eila, mitä nyt tehdä? Veitsi juuttui bataattiin”, kuuluu hätähuuto Ilkan
suusta.
Opettaja ei armoa tunne.
”Voimaa lisää, jos järki loppuu.”
Bataatti tarjosi Ilkka Hyttiselle kovan vastuksen. Eila Hämäläisen neuvo on käyttää
voimaa, jos järki loppuu.
kaavoista typen käyttämiseen oluessa
ja natriumglutamaatin hyötyihin ja
haittoihin. Asiantuntevat kemistit
eivät välillä tahdo saada toisiltaan
suunvuoroa. Lopulta keittiössä kypsyvien herkkujen kemia on käyty läpi
ja päästään palaamaan lieden ääreen.
Ensiksi kurkistetaan uuniin, jossa
odottaakin yllätys: kauniin vaaleansiniset marengit ovat uunissa muuttuneet kauniin vaaleanruskeiksi. Kemisteiltä ei heti irtoa asialle selitystä.
Muita ruokalajeja aletaan viimeistellä tarjoiluvalmiiksi. Bataatit ja
perunat muhennetaan ja notkistetaan smetanalla, jauhelihakastikkeen
makua tarkistellaan ja viilaillaan vielä
pienillä maustelisäyksillä. Jälkiruoka
eli muunneltu mustikkatrio kootaan
annoksiksi lautasille.
Marengin värinvaihdon
arvoitus
Smetanainen bataattiperunamuusi ja taiten
kypsennetty jauhelihakastike ovat herkkua.
Veitsi saadaan irrotettua yhteisvoimin ja bataatti-perunamuusin aineksetkin hellalle kypsymään.
Reilussa tunnissa pääruuat on saatu
kattiloihin muhimaan, marengit
uuniin paistumaan ja mustikkarahka
jääkaappiin odottamaan jälkiruuan
kokoamista. On aika lähteä kalvosulkeisiin katsomaan, mitä keittiössä on
oikein puuhattu ja miksi ruuat valmistetaan juuri näin.
Eila esittelee tarkasti aineksissa
tapahtuvat kemialliset reaktiot ja niiden yhdistelmät, joiden on määrä
saada aikaan maittava makuelämys.
Jauhelihakastikkeessa kaiken a ja o
on viiden perusmaun – makean, suolaisen, tulisen, hapokkaan ja umamin
– tasapaino. Silloin ihminen aistii
kokonaisuuden miellyttävänä ja ”täydellisenä”.
Keskustelu polveilee molekyyli-
Pöytään päästyä ruokaa maistellaan
hartaasti. Kaikki todetaan erinomaisen maukkaaksi.
Seurue on yhtä mieltä siitä, että
kastike ei todellakaan maistu siltä
tavanomaiselta arkikastikkeelta –
mutta myös siitä, ettei tavanomaisena arkena useinkaan ole kovin pitkää aikaa sen keittelyyn.
Pekka pohtii, että oleellista kastikkeessa oli huomata kaksivaiheisen
kuumennuksen idea ja sen vaikutus
lopputulokseen. Leena ylistää yrttien,
pippurin ja karamellisoidun sipulin
herkullista yhdistelmää jauhelihan
maustajana.
Jälkiruuan äärellä pähkäillään
marengin värinvaihtoa sinisestä ruskeanpunaiseksi. Kokit päätyvät siihen, että kananmunan valkuaisen
pH:ta säätelevä bikarbonaatti-karbonaatti-puskurisysteemin tasapaino
on marenkia paistettaessa siirtynyt.
Lisäksi sokerissa on ehkä tapahtunut
karamellisoitumista.
Täysin varmaa tämä ei kuitenkaan
ole, joten kemisteille jää vielä kotitehtäviäkin.
Yhteistuumin todetaan, että ilta on
ollut mielenkiintoinen, opettavainen
ja hauska. Jäljellä on vain jälkien siistiminen, josta suoriudutaan enemmän tai vähemmän ähkyisinä. Kirjoittaja on molekyyligastronomian
antimista täysin rinnoin nauttiva
humanisti ja lehtori.
[email protected]
2/2015 KEMIA
55
Rähinäviina on geenien tuote
Rötöstaipumus
voi kulkea
perimässä
Rikollisuuden riski siirtyy sukupolvelta toiselle myös geeneissä,
kertovat tuoreet tutkimukset.
Riskin realisoitumiseen voidaan
kuitenkin vaikuttaa.
Arja-Leena Paavola
Taipumus kännirähinöintiin
tai väkivaltarikoksiin saattaa
olla geneettistä perua. Geneettisen riskin toteutumista voidaan kuitenkin torjua
muokkaamalla ympäristöä.
Scanstockphoto
56
KEMIA 2/2015
Ensin pullo tai pari kirkasta. Sitten
kaveria turpiin tai pahimmassa tapauksessa puukko tämän rintaan.
Siinä tyypillinen suomalainen väkivaltarikos. Monet veriteot tapahtuvat
meillä tutussa porukassa, jossa ryypätään urakalla. Jossain vaiheessa herää
raivo, jonka seurauksena saattaa olla
mitättömästä syystä tehty tappo.
Kansa puhuu osuvasti rähinäviinasta. Alkoholin tiedetäänkin poistavan estoja ja aiheuttavan impulsiivisuutta ja aggressiivisuutta.
Viinapäissä kärhämöinti saattaa
kuitenkin olla sidoksissa perimään
ja etenkin Suomessa yleiseen geenimuunnokseen.
Muutama vuosi sitten tehdyssä tutkimuksessa kartoitettiin tiettyjä geenejä yhteensä 174 suomalaiselta väkivaltarikolliselta, jotka olivat tehneet
rötöksensä humalassa.
Heistä peräti 97:ltä löytyi monoamiinioksidaasi A:n eli MAOA-geenin korkea-aktiivinen muoto, jonka
voisi hyvin nimetä ”rähinäviinagee-
niksi”. Geeni hajottaa aivojen mielialakemikaaleja, ja sen tiedetään
liittyvän impulsiivisuuteen ja aggressiivisuuteen, jota pitkään jatkunut
juominen vahvistaa.
Itä-Suomen yliopiston oikeuspsykiatrian professorin Jari Tiihosen
mukaan humalaväkivallan taustalla
saattaa myös olla poikkeuksellinen
lihassokerin vähäisyys, joka sekin on
periytyvä ominaisuus.
Matala sokeriaineenvaihdunta
ennustaa humalatiloihin liittyvää
väkivaltaista käyttäytymistä alkoholisoituneilla miehillä, joilla on epäsosiaalinen persoonallisuus.
Kognitiivinen kehitys
keskeisessä asemassa
Rikollisuuden taustalla on yleensä
ajateltu olevan epäedulliset olosuhteet, kuten köyhyys, huono seura ja
koulutuksen puute. Huono-osaisuus
ja sen osatekijät kuitenkin kulkevat
usein sukupolvesta toiseen.
Mallioppimisen ja ympäristön vaikutusten lisäksi vanhemmat siirtävät
lapsilleen geeninsä, jotka osaltaan
vaikuttavat näiden käyttäytymiseen.
Yhden geenin merkitys on ehkä pieni,
mutta niiden yhteisvaikutus voi olla
suuri.
Etenkin heikommat kognitiiviset
kyvyt – eli valmiudet vastaanottaa,
käsitellä ja varastoida tietoa – ennustavat tutkitusti riskiä syyllistyä rikoksiin. Yhteys on lisäksi sitä vahvempi,
mitä vakavammasta rikoksesta on
kyse.
Mekanismia ei vielä täysin tunneta, mutta se tiedetään, että huono
kognitiivinen kehitys on kytköksissä
käytösongelmiin, vihamielisyyteen ja
ajattelemattomaan toimintaan jo varhaislapsuudessa.
”Yksilön älykkyys ennustaa hänen
sosioekonomista asemaansa ja terveyttään myöhemmin elämässä”,
sanoo psykologian tutkijatohtori
Antti Latvala Helsingin yliopistosta.
”Tämä on yksi psykologian vahvimmista ja tärkeimmistä löydöksistä
ja merkittävä tieto myös kansanterveyden näkökulmasta.”
Latvalan mukaan yksi mahdollinen
selitys on, että kognitiivisten kykyjen
ja käyttäytymisen säätelyn taustalla
on osittain yhteisiä neurobiologisia
mekanismeja.
Toisaalta heikommat kognitiiviset
kyvyt antavat monin tavoin vaikeat
lähtökohdat elämälle. Se saattaa jo
itsessään nostaa riskiä rikollisuuteen.
”Joskus on myös esitetty, että heikko
kognitiivinen kyvykkyys vain lisäisi
kiinnijäämisen riskiä, mutta ei olisi
yhteydessä rikollisuuteen sinänsä.
Tutkimusten mukaan tästä ei kuitenkaan ole kyse.”
Rikoksista tuomituilla on havaittu
poikkeuksellisen paljon ajattelutoimintoihin vaikuttavaa neurokognitiivista heikkoutta.
Yhdysvalloissa tehdyissä tutkimuksissa vangeilta on todettu runsaasti
lapsuudessa alkavaa ylivilkkautta
ja tarkkaavuushäiriötä eli adhd:ta,
johon liittyy aikuisiän toistuvaa väkivaltaisuutta.
Myös noin kolmanneksella suomalaisista pitkäaikaisvangeista on adhdtausta. Joka toisen vangin luku- ja kirjoitustaito arvioidaan heikoksi.
Riskin toteutumiseen
voidaan vaikuttaa
Huono-osaisuus on varsin laaja-alainen käsite. Sitä voidaan lähestyä tutkimalla erikseen syrjäytymisen osatekijöitä, kuten matalaa koulutustasoa,
päihdeongelmia ja masennusta.
”Geneettiset tekijät vaikuttavat
kaikkien näiden ilmiöiden taustalla.
Usein ne selittävät jopa puolet havaitusta vaihtelusta yksilöiden välillä”,
Latvala sanoo.
Perimänlaajuisilla tutkimuksilla
on yritetty tunnistaa geenejä näiden
ja muiden psykologisten piirteiden
taustalla. Se ei kuitenkaan ole helppoa juuri siksi, että yksittäisen geenin
vaikutus on heikko.
Eräässä tutkimuksessa on hyödynnetty laajaa ruotsalaista väestöaineistoa, josta tutkijat ovat saaneet
käyttöönsä yli miljoonan miehen
kutsunnoissa saamat kognitiivisten
testien tulokset.
Tutkimuksessa havaittiin, että nuorukaisilla todettu heikompi älykkyys
ennusti merkittävästi suurempaa
kuolleisuusriskiä 20 vuoden seuranta-aikana.
Älykkyys oli yhteydessä monenlaisiin kuolinsyihin, kuten sydän- ja
verisuonisairauksiin, onnettomuuksiin ja itsemurhiin.
Perimään ei voida puuttua, mutta
ympäristöä muokkaamalla on mahdollista vaikuttaa geneettisen riskin
ilmentymiseen.
Esimerkiksi alkoholiriippuvuuden
taustalla on voimakas geneettinen
komponentti. Jos viinaa ei olisi saatavilla, ei geeneissä piilevä riski alkoholismiin tai kännirötöstelyyn pääsisi
toteutumaan.
Tupakoinnin osalta tähän suuntaan ollaan jo menossa. Tavoitteena
on luoda kokonaan savuton Suomi.
Monet pelkäävät, että mahdollisuus saada yksilöstä yhä henkilökohtaisempaa tietoa tutkimalla tämän
geenejä johtaisi jonkinlaiseen rodunjalostukseen. Käyttäytymisgenetiikan tuottamaa tietoa voitaisiin ainakin teoriassa käyttää myös tuhoisasti.
”Tiede ei voi vastata eikä pyri vastaamaan siihen, miten yhteiskunta
pitäisi järjestää. Tästä lähtökohdasta
psykologisten ilmiöiden geneettinen
tutkimus on aivan samanlaista kuin
muukin psykologinen tutkimus”, Latvala sanoo.
”Tavoitteenamme on ymmärtää
ihmisen käyttäytymistä ja toimintaa,
eikä tätä ymmärrystä voida saavuttaa,
mikäli biologiset tekijät suljetaan tutkimuksen ulkopuolelle.” Kirjoittaja on vapaa toimittaja.
[email protected]
2/2015 KEMIA
57
Novartis
Bioleirillä tutustuttiin
lääkekehitykseen
Lahjakkaat opiskelijat ja
nuoret tutkijat pääsivät
sukeltamaan lääkekehityksen
ytimeen lääkeyhtiö Novartiksen
järjestämässä BioCamptapahtumassa.
Tuovi Kukkola
Reilut 60 biotieteiden ja kaupallisen
alan huippuopiskelijaa 25 maasta
kokoontui viime vuonna yhteen
Sveitsin Baseliin lääkeyhtiö Novartiksen järjestämään kolmipäiväiseen
seminaariin.
BioCampiksi kutsutun tapahtuman
tarkoituksena on tarjota lahjakkaille
nuorille tilaisuus tutustua kansainvälisen lääkeyrityksen toimintaan ja
siihen, missä lääke- ja bioalan tutkimuksessa juuri nyt mennään.
58
KEMIA 2/2015
Pelkästään Suomesta bioleirille
haki lähes sata opiskelijaa ja nuorta
tutkijaa. Onnekkaita mukaan valittuja olivat molekyylilääketieteen
jatko-opiskelija Arjan van Adrichem
Suomen molekyylilääketieteen instituutista Fimmistä ja biokemian jatkoopiskelija Maria Skog Helsingin yliopistosta.
Skog tekee väitöskirjaa ihmisen
luuytimestä eristettyjen mesenkymaalisten kantasolujen pintaominaisuuksista.
Alun perin Alankomaista kotoisin oleva van Adrichem tuli Fimmiin
harjoittelijaksi osana lääketieteen
bioteknologian maisteriopintojaan
maaliskuussa 2010. Hänen väitöstutkimuksensa aiheena on GTPaasia aktivoiva MgcRacGAO-proteiini,
joka on välttämätön solunjakautumisessa.
Novartiksen henkilöstöjohtajan
Hanna Pajusen mukaan bioleirityksen tavoitteena on myös tarjota nuorille tietoa erilaisista uramahdollisuuksista lääketeollisuudessa.
”Tapahtumassa tuodaan esiin lääkekehityksen näkökulmia, joita ei
muualta saa”, Pajunen sanoo.
Skog ja van Adrichem ovat samoilla
linjoilla. Heidän mukaansa leiri avasi
lääkeyrityksen toimintaa ja menestyksen taustoja uudella tavalla.
”Lisäksi tapahtumassa selvisi, että
maailmalla on mahdollisuuksia, joita
ei välttämättä tule Suomessa edes ajatelleeksi”, Skog toteaa.
Lääkekehitys on tiimityötä
BioCamp-leireillä osallistujat pääsevät näkemään, miten lääkeyritys pyrkii vastaamaan vielä ratkaisematto-
Kansainvälinen
lääkejätti
• Lääkeyhtiö Novartis syntyi vuonna
1996, kun kaksi sveitsiläistä lääkeyritystä Ciba-Geigy ja Sandoz
yhdistyivät.
• Pääkonttori Sveitsin Baselissa,
136 000 työntekijää yli 140
maassa. Suomessa yhtiötä edustava Novartis Finland Oy työllistää
noin 200 henkeä.
• Kehittää ja valmistaa alkuperäislääkkeitä, rinnakkaisvalmisteita,
rokotteita ja diagnostiikkaa,
itsehoitovalmisteita, eläinlääkkeitä
sekä silmäkirurgisia laitteita ja
silmätuotteita.
• Tutkimusinvestoinnit vuonna 2013
yhteensä 7,5 miljardia euroa eli 17
prosenttia liikevaihdosta.
• Tuotekehitysportfoliossa yli 200
kliinistä tutkimushanketta, joista
144 alkuperäislääkeyksikössä. Tutkimuksista noin 30 on käynnissä
Suomessa.
• Lisätietoa: www.novartis.fi.
miin terveydenhuollon kysymyksiin.
Tällä kertaa mukaan valitut opiskelijat työstivät väestön ikääntymisen aiheuttamia haasteita ja niiden
mahdollisia ratkaisuja. Heille esiteltiin muun muassa näön, lihasvoiman,
kuulon ja tasapainon heikentymiseen
liittyvää tutkimusta.
Maria Skog yllättyi lääkeyhtiön
vahvoista tutkimusresursseista ja
myös yrityksen kiinnostuksesta tutkimukseen ja tuotekehitykseen, jota
tehdään firman ulkopuolella.
”Oli myös hienoa kuulla, että
Novartis haluaa kehittää uusia hoitomuotoja haastaviin ja harvinaisempiin sairauksiin.”
Osallistujat pääsivät tutustumaan
lääkekehitykseen myös käytännön
kautta. Eri alojen opiskelijat tekivät
pienryhmissä työn, jossa käytiin läpi
lääkekehityksen kaikki osa-alueet.
Skog työskenteli kahdeksan hengen
ryhmässä. Ryhmään kuului luonnontieteilijöitä lääketieteen, mikrobiologian ja solubiologian aloilta sekä pari
insinööriä, psykologi ja ekonomi.
”Oli upeaa työskennellä motivoituneiden ihmisten kanssa. Jokainen
halusi tehdä parhaansa. Opintojen
aikana ryhmätyöt eivät aina ole yhtä
onnistuneita. Akateemisessa maailmassa omia tutkimustuloksia halutaan useasti suojella”, Skog sanoo.
Myös Arjan van Adrichem kehuu
omaa ryhmäänsä.
”Vaikka edustimme eri kansallisuuksia ja erilaisia koulutustaustoja,
kaikki tuntui osuvan paikalleen kuin
palapelissä. Ryhmätyö näytti, miten
toimitaan monikansallisessa tiukasti
säännellyssä ympäristössä.”
Hanna Pajusen mukaan leiritys
pyrkii antamaan opiskelijoille mahdollisuuden myös kansainväliseen
verkostoitumiseen. Maria Skog uskoo
tapahtumassa syntyneiden kontaktien kestävän.
”Ihmisiin on nykyään helppo pitää
maailmanlaajuisesti yhteyttä sosiaalisessa mediassa reaaliajassa. Aikaisemmin kontaktit olisivat voineet
jäädä vain tapahtuman kestoisiksi,
mutta nyt nopealla aikataululla solmitut ystävyydet voivat kantaa pitkään.”
Optimaalinen ympäristö
Van Adrichemille leiri osoitti, että
kun ryhmä parhaita osaajia pääsee
tekemään töitä yhdessä, asioita alkaa
tapahtua. Hän pani myös merkille
olosuhteet, jotka lääkeyritys tarjoaa
tutkijoilleen.
”Erilaiset palvelut ja esimerkiksi
lasten päivähoito oli järjestetty niin,
että työntekijöillä on mahdollisuus
loistaa.”
Van Adrichemin toiveena on jatkaa tutkimustyötä myös väitöstyön
jälkeen. Hän pitää yhtenä kiinnostavana vaihtoehtona työskentelyä lääketeollisuudessa.
”Mutta tulevaisuus näyttää, jatkanko yliopistossa, jossakin lääkeyhtiössä vai ehkä jonkin tutkimustyön
sivutuotteen parissa.”
Skog on jatko-opintojensa puolivälissä. Hän suunnittelee väittelevänsä
tohtoriksi vuonna 2016.
”Väitöskirjan jälkeen haaveenani
olisi päästä kehittämään uusia ja
innovatiivisia hoitomuotoja sellaisiin sairauksiin, joiden hoito on
hyvin haastavaa ja toistaiseksi puutteellista”, sanoo Skog, joka suosittelee
BioCamp-leiritystä muillekin opiskelijoille.
”Menisin itse uudestaan, jos se olisi
mahdollista. Osallistuminen oli kaikin puolin hyvä kokemus.” Kirjoittaja on viestintäkonsultti.
[email protected]
Novartis
Väitöskirjaansa valmisteleva biokemisti Maria Skog (vas.) oli mukana
pienryhmässä, jossa tutustuttiin lääkekehityksen kaikkiin osa-alueisiin.
Bioleiri kokosi yhteen yli 60 lahjakasta nuorta tutkijaa 25 maasta. Ura lääketeollisuudessa kiinnostaa monia.
2/2015 KEMIA
59
Arki aktiiviseksi
Istumatyöläinen,
nouse tuolista!
Tinja Saarela
Työ on monissa paikoin entistä enemmän istumatyötä. Kehomme tarvitsee
kuitenkin monipuolista kuormitusta ja liikuntaa.
Pitkäkestoinen yhtäjaksoinen istuminen ja paikallaanolo ovat haitallisia terveydelle. Siitä huolimatta 82 prosenttia toimistotyöntekijöistä ei täytä suositusta
tauottaa istumista puolen tunnin välein.
Istumista voi ja kannattaa vähentää. Virkistys- ja liikuntatuokion ei tarvitse
olla pitkä. Riittää, että istuminen katkaistaan hetkeksi.
Istumatyöläinen, nouse tuolista!
Liikkumattomuus
elintapatekijänä on noussut vaarallisuudessaan tupakoinnin ja
alkoholin rinnalle. Se on yhteydessä
kuolleisuuteen iästä, sukupuolesta,
koulutuksesta ja muista elintavoista
riippumatta.
Terveemmät työntekijät ovat
tuottavampia ja säästävät yritysten
kustannuksia. Työnantajat voivat
kannustaa työntekijöitä aktiivisemmiksi tuomalla taukoliikunnan osaksi
työpaikan arkea.
Kirjoittaja on Suomen Reumaliiton liikuntasuunnittelija.
[email protected]
Nämä taukoliikkeet
tehdään seisten.
Kuvat Kimmo Brandt
Nämä liikkeet voit
tehdä istuen.
Hartiat korviin
Reisilihakset töihin
Kävele
Liikettä yläselkään
Virtaa reisiin
Kyljet venytykseen
Nosta hartiat yhtä aikaa ylös, pidä
hetki ja laske alas. Hengitä vapaasti.
Nojaa kyynärpäillä reisiin. Kierrä ylävartaloa siten, että käsi nousee koukussa sivulle. Pää kääntyy mukana.
Palaa alkuasentoon ja tee sama toisella kädellä.
60
KEMIA 2/2015
Istu ryhdikkäästi. Nosta jalka vuorotellen toisen polven päälle.
Nosta jalkapohja irti lattiasta ja ojenna
jalka suoraksi niin ylös kuin mahdollista. Pidä ryhti hyvänä. Voit nostaa
myös molemmat jalat yhtä aikaa.
Kävele joko paikallasi tai vapaasti
tilassa. Venytä selkäsi pitkäksi ja pidä
ryhti hyvänä.
Nosta toinen käsi ylös ja venytä kättä
ylöspäin. Muista hengittää samalla.
Pidä hetki ja tee sama toisella kädellä.
Voit myös kurkottaa sivulle tai lattiaa
kohti.
Toista taukoliikkeet
10–20 kertaa
kahdesti
päivässä.
Keltainen nauha liikuttaa!
Kuvat Kimmo Brandt
Keltaisen nauhan päivää vietetään tänä vuonna 11. maaliskuuta. Päivän tavoitteena on nostaa esiin tuki- ja liikuntaelinsairauksien ehkäisy elämänlaatua ja työkykyä ylläpitävänä voimana. Teemana on tällä kertaa Arki aktiiviseksi.
www.reumaliitto.fi • www.keltaisennauhanpaiva.fi
Koko keho heiluu
Jousta polvista ja anna käsien heilua
rennosti vartalon sivuilla. Säilytä hyvä
ryhti.
Liikettä selkään
Pyöristä selkää, tuo leuka rintaan ja
laske kädet etuviistoon alas.
Nyrkkeile
Vie vuorokäsiä reippaassa tahdissa
eteen kiertäen samalla selkärankaa.
Ojenna sitten selkäsi täysin suoraksi, vie kädet selän taa yhteen ja
nosta katse yläviistoon.
Kyykky
Vie takamusta alas kuin istuisit tuolille. Tuo samalla kädet eteen vaakatasoon. Ponnista taas ylös.
Ravistus
Ravistele lopuksi kädet, jalat ja koko
keho rennoksi.
2/2015 KEMIA
61
ULKOMAILTA
Liisa ihmemaassa -sadun Hullu
Hatuntekijä kärsi elohopeaaltistuksesta. Monella monikemikaaliherkällä elohopeatasot
ovat huomattavan korkeita,
kertoivat tutkijat Rooman kongressissa.
Kemikaaliherkkä potilas
leikataan ilman lateksia
Monikemikaaliherkkien
potilaiden hoito vaatii erikoisjärjestelyjä muun muassa
leikkaussalissa.
Monikemikaaliherkkyyttä (Multiple
Chemical Sensitivity, mcs) sairastava
potilas edellyttää sairaalalta erityisratkaisuja.
”Mcs-potilaiden hoito räätälöidään
aina tapauskohtaisesti”, sanoo tutkija,
anestesialääkäri Alba Piroli italialaisesta L’Aquilan yliopistosta. Piroli
puhui aiheesta Roomassa tammikuussa järjestetyssä mcs-konferenssissa.
Mcs on nopeasti yleistyvä sairaus,
josta kärsivät reagoivat normaalia
alhaisemmille määriä erilaisia kemikaaleja. Oireet ovat moninaisia ja
usein invalidisoivia. Taudin puhkeaminen on seurausta altistumisesta
haitallisille ympäristötekijöille.
Piroli kertoo potilaasta, joka kävi
vuoden aikana ensiavussa 36 kertaa
oksentelun ja anafylaktisten shokkien
vuoksi. Potilaalla oli vakavan mcs:n
lisäksi lateksiallergia ja nelostyypin
nikkeliallergia.
62
KEMIA 2/2015
Kun tämä sitten tarvitsi leikkausta,
tilanne piti miettiä tarkasti.
”Selvitimme huolellisesti, kuinka
huomioida kemikaaliherkkyys lääkityksessä, leikkausympäristössä ja välineistössä”, Piroli kuvailee.
Leikkaussali pantiin lähes uusiksi.
Koko tila puhdistettiin höyrypesulla
ja pidettiin kaksi vuorokautta suljettuna muulta toiminnalta. Kaikki
lateksinen, kuten verhot ja hoitajien
vaatteet, korvattiin lateksittomilla
vaihtoehdoilla.
Normaalit nukutus- ja kipulääkkeet
vaihdettiin toisiin, potilaalle paremmin sopiviin. Henkilökunta ei käyttänyt hajusteita, heräämönä toimi sama
steriloitu leikkaussali.
Pirolin mukaan leikkaus onnistui
hyvin. Hän harmittelee silti sitä, että
varsinaista ohjeistusta mcs-potilaiden
hoitoa varten ei ole, vaan lääkärit joutuvat kehittämään ratkaisuja kukin
tahollaan.
Matkalla kohti
hoitosuosituksia
Tieto mcs:n tautimekanismeista ja
tutkimusmenetelmistä on viime vuo-
sina kuitenkin lisääntynyt. Sairaus
otetaan paikoin huomioon myös
perusterveydenhuollossa.
Ilman tukitoimia mcs johtaa usein
potilaan työkyvyttömyyteen, kun
normaali arki käy mahdottomaksi.
Lääkäri Tara Sampalli esitteli rohkaisevia tietoja potilaiden kuntouttamisesta julkisen terveydenhuollon
yksikössä Kanadan Nova Scotiassa.
”Olemme saaneet lupaavia tuloksia
monikemikaaliherkkien ja muiden
ympäristösairauksista kärsivien ratkaisukeskeisessä hoidossa”, Sampalli
kertoo.
Kanadalaisten monialainen työryhmä muun muassa auttaa työpaikkoja järjestämään kemikaaliherkille
ihmisille näille soveltuvat olosuhteet.
”Huomattava osa potilaistamme
kuntoutuu siten, että voi jatkaa työelämässä.”
Edistysaskel on sekin, että tauti osataan jo pitkälti diagnosoida, sanoo
italialaistutkija Chiara de Luca.
Kansainvälisten tutkimusten ansiosta ollaan nyt siinä pisteessä, että
hoitosuositusten ja validoitujen hoitojenkin määrittely olisi mahdollista.
”Se onnistuisi hyvin toteutetun anamneesin ja standardoitujen
aineenvaihdunnallisia ja geneettisiä
markkereita kuvaavien verikokeiden
perusteella.”
Vaikka viralliset mcs:n hoitosuositukset vielä puuttuvat, kongressissa
laadittiin niille jo pohja.
Katja Pulkkinen
Grafeenista tehtiin
magneettista
Scanstockphoto
Sormien pituuserot
saattavat paljastaa
ihmisestä yllättäviä
asioita.
Sarvista härkää,
sormesta miestä
Miehen sormet paljastavat, kuinka
tämä suhtautuu naisiin.
Mitä pienempi pituusero nimettömän sormen ja etusormen välillä,
sitä ystävällisemmin ja kohteliaammin mies käyttäytyy – on sitten kyse
omasta kumppanista, naispuolisesta
ystävästä tai työtoverista.
Jos taas nimetön on selvästi etusormea pidempi, miehen käytös on töykeämpää ja dominoivampaa.
Näin kertoo McGill-yliopiston tutkimus, jota esitteli Science Daily.
Tutkijoiden mukaan asia selittyy
miessukupuolihormonien – etenkin
testosteronin – määrällä, jolle mies
on sikiöaikanaan altistunut. Suuri
testosteronipitoisuus on tehnyt joidenkin nimettömistä sormista pitkät
ja samalla luonteesta aggressiivisemman.
”On kiehtovaa nähdä, kuinka pieni
hormonialtistumisen vaihtelu ennen
syntymää voi todellakin vaikuttaa
käytökseen aikuisiässä”, sanoo yliopiston psykiatrian emeritusprofessori Simon Young.
Käytöserot ilmenevät vain miehillä.
Naisilla sormien pituuserot eivät ole
yhteydessä näiden käyttäytymiseen.
Tasasormisilla
enemmän lapsia
Oxfordin ja Northumbrian yliopistojen tuore tutkimus puolestaan osoitti,
että sormien pituus liittyy myös seksuaaliseen uskollisuuteen. Mitä
pitempi nimetön on etusormeen verrattuna, sitä taipuvaisempi ihminen
on syrjähyppyihin, ja päinvastoin.
Aiemmissa tutkimuksissa on lisäksi
havaittu, että miehillä, joilla on tasapituiset sormet, on muita enemmän
lapsia.
”Meidän tutkimuksemme viittaa
siihen, että heidän suhteensa naisiin
ovat harmonisemmat. Heidän käytöksensä edistää liittojen solmimista
ja tukee niiden pysyvyyttä”, sanoo
McGillin psykologian professori
Debbie Moskowitz.
”Tämä voi selittää sen, miksi heillä
on enemmän lapsia.”
Päivi Ikonen
Kalifornian yliopiston tutkijat ovat
keksineet keinon, jonka avulla grafeenista saadaan magneettista niin, että
myös sen muut sähköiset ominaisuudet säilyvät.
Tämä onnistuu viemällä grafeeni
lähelle eristettä, jolla on magneettisia
ominaisuuksia.
Kun professori Jing Shin johtama
ryhmä asetti grafeenikalvon ohuen,
tasaisen yttriumrautagranaattikerroksen päälle, yhdiste magnetisoi
grafeenin.
Magneettista grafeenia voidaan tutkijoiden mukaan hyödyntää uusissa,
aiempaa kestävämmissä ja monipuolisemmissa sähkölaitteissa.
Grafeeni on yhden atomikerroksen
paksuinen, rakenteeltaan mehiläiskennoa muistuttava hiilimateriaali.
Materiaalin kiinnostavimpia ominaisuuksia ovat sen sähkönjohtavuus ja
hämmästyttävä vetolujuus.
Päivi Ikonen
alifor
ab, K
Shi L
n
Grafeeni lainasi magneettisuuden
yttriumrautagranaattiyhdisteeltä.
IHMISETKÖ ERILAISIA?
Scanstockphoto
Päinvastoin. Maapallon väki
on tätä nykyä suorastaan
tylsistyttävän samankaltaista.
Tämä selvisi, kun paleontologit tutkivat Keniasta löydettyä ihmiskalloa.
Radiohiiliajoitus paljasti pääkallon
iäksi ”vain” 22 000 vuotta. Se oli kuitenkin täysin erilainen kuin mikään
aiempi saman aikakauden kallolöytö
– tai nykyään elävien ihmisten kallot.
”Nykyihminen on ollut erittäin
monimuotoinen laji”, sanoo tutkija
Christian Tryon Harvardin yliopistosta. Homo sapiensin erilaiset kehityslinjat ovat sittemmin sammuneet.
2/2015 KEMIA
ide
ivers
isto/R
liop
ian y
63
KEEMIKKO
Kemia-lehden pakinoitsija
Keemikko väittää katsovansa
maailman menoa erlenmeyerlasien läpi.
Valkoisen takin alla piilee kuitenkin
monitaitoinen maailmankansalainen,
jolle mikään inhimillinen
ei ole vierasta.
Elämä on
ELÄMÄNI HUIPPUHETKI koitti
5-vuotissyntymäpäivänäni. Sain polkupyörän, joka oli paljon hienompi kuin
parhaan kaverini Uffen cykel.
Hekumaa kesti hetken. Polkea hinkkasin liian suurella pyörälläni pari kertaa Uffen ympäri. Yritys herättää kateutta kilpistyi suomenruotsalaisuuden
muuriin.
Uffe keksi, että pyöräilyn sijaan menisimme keinumaan. Se oli sitten siinä.
Seuraava onnen optimipiste oli oppia
ajamaan ilman apupyöriä. Lentokiito ei
ollut pitkä. Kohta kaari päätyi lähimpään
ojaan.
Opin, että huuma haihtuu helposti,
kuten se sprii, jolla polveni desinfioitiin.
Nainen väitti, että
elämän tarkoitus
on monogaaminen
avioliitto ilman
syrjähyppyjä.
LUKEMAAN OPETTELU oli joillekin kuin toinen luonto. Minulle kyseessä
oli pitkitettyyn maratoniin verrattava
taistelusuoritus. Sain uhkauksen siirrosta
apukouluun.
Samaan aikaa muu luokka lopetti
jo tavaamisen ja alkoi lukea suoraan
sanoja. Siitä seurasi riemukas ahaa-elämys. Tekstiä ei tarvinnutkaan änkyttää
vaan sitä saattoi ahmia.
64
KEMIA 2/2015
Mikä parasta, lasten höpönallekirjat
sai työntää sivuun ja siirtyä aikuisten
osastolle. Järvenpään kirjaston niteet
oli hotkaistu yhdessä kesässä. Se tosin
kuvaa paremminkin kauppalan silloista
kokoa kuin lukunopeuttani.
Hyvä elämä merkitsi joka tapauksessa
kirjastollista lukemattomia kirjoja.
KIRJALLISUUDEN suurkulutus
vaihtui pian urheiluun. Lehtien mukaan
olin lupaava ja sellaiseksi jäin.
Paras lajini oli viestijuoksu. Joukkueemme ei yltänyt kirkkaimpiin mitaleihin, mutta meidätkin palkittiin kapulan kantamisesta lusikoilla. Ne saimme
ilmeisesti siksi, että näytimme aliravituilta vinttikoirilta.
Kilpailujen saalista jaettiin ensin
äideille ja myöhemmin tyttöystäville.
Kumpikaan ryhmä ei keksinyt pysteille
järkevää käyttöä.
Juoksu-uran jälkeen koitti juoksuaika.
Jokainen tietää, mitä nuori mies luulee
tarvitsevansa. Itsekin olin vakuuttunut,
että tärkeintä on harrastaa seksiä mahdollisimman monen naisen kanssa ja
jättää jälkeensä väärä puhelinnumero.
TÄMÄN HARHAN korjasi nainen,
josta sittemmin tuli vaimoni. Hän väitti,
että elämän tarkoitus on monogaaminen avioliitto ilman syrjähyppyjä. Kun
olin todistetusti ollut kolmiloikassa
kehno, myönnyin ehtoihin.
Sen jälkeen taloon ilmestyi muutamia
lähisukulaisia, jotka kiljuivat, valvottivat
ja hyppyyttivät päivät ja yöt siinä määrin, ettei minkäänlainen ylimääräinen
liikunta olisi tullut mieleenkään.
Tässä vaiheessa kuvittelin elämän
päämääräksi urakehityksen. Otsa kilahti
kuitenkin lasiin tai kattoon.
Paljastui, että on valittava, haluaako
olla mukava asiantuntija vai veemäinen
johtaja. Esimieheksi saattaa vielä yletä
olematta psykopaatti, mutta suuren
organisaation ylemmän johdon pääsyvaatimukset ovat toinen asia.
ELÄMÄN UUDEKSI virstanpylvääksi
tulikin eläke. Ensimmäinen eläkeviikko
meni pää pilvessä.
Makeinta herkkua oli nousta kukonlaulun aikaan seuraamaan, kuinka naapuri valmistautui työelämän koitoksiin.
Mikä nautinto seisoa pyjama päällään
katselemassa, kuinka kaveri kaivaa autoaan hangesta ja toikkaroi keulan, tolpan
ja pistokkeen välisessä Bermudan kolmiossa.
Sekin hauskuus hiipui aamu aamulta
ja uusinta uusinnalta.
LOPULTA KUITENKIN tajusin, mitä
on hyvä elämä. Kirjoitin sen reseptin
lapulle ja kerron nyt teillekin.
Pahus, ei löydy. Oliko se vihreä vai
keltainen tarranootti? Vai raapustinko
sen Aamulehden etusivun mainoksen
päälle?
Hetkinen. Mitä olinkaan etsimässä? Keemikko
HENKILÖUUTISIA
Hiili puhdistaa torjuntaaineen pilaaman maan
Aura Nousiainen ottamassa
näytettä sokeriruokoviljelmällä
Intian Aurangabadissa.
Kirsten Jørgensen
Kun puhdistetaan torjuntaaine atratsiinia sisältävää
pohjavettä tai maaperää,
paras keino on lisätä veteen
tai maahan hiiltä. Hiili toimii
ravinteena atratsiinia hajottaville mikrobeille.
Asia selviää Suomen ympäristökeskuksen tutkijan Aura
Nousiaisen väitöstyöstä.
Tutkimuksessa kävi ilmi,
että hiilen lisääminen etenkin ravinneköyhään suomalaiseen pohjamaahan edistää
vähäisenkin atratsiinipitoisuuden hajoamista.
Nousiainen vertaili tutkimuksessaan neljää eri biopuhdistusmenetelmää. Sopivinta menetelmää valittaessa
tulee hänen mukaansa huomioida maankäyttö, maaperän maantieteellinen alkuperä, käsittelyhistoria ja
orgaanisen aineen määrä.
Tutkimus tehtiin tiiviissä
yhteistyössä intialaisen tutkimusinstituutin NEERIn
(National Environmental
Engineering Research Instituten) kanssa. Torjuntaaineen hajoamista selvitettiin
molemmissa maissa vuosina
2009–2014.
Yhteistyön ansiosta Nousiaisen oli mahdollista vertailla kahta erilaista kohdetta:
aktiivisessa viljelykäytössä
olevaa trooppista peltomaata
ja pohjoisen havumetsävyöhykkeen pohjamaata, joka oli
pilaantunut pohjavesikontaktin takia pari vuosikymmentä
sitten.
Puhdistusmenetelmille
iso tarve
Tehokkaille puhdistusmenetelmille on tarvetta, sillä
atratsiini on yhä Suomen yleisin pohjaveden pilaaja, vaikka
aineen käyttö rikkakasvien
torjunnassa päättyi meillä jo
noin 25 vuotta sitten.
Vuosina 2002–2005 tutkituista suomalaisista pohjavesinäytteistä 26 prosenttia
sisälsi atratsiinia, joka tunnetaan myös hormonihäiritsijänä.
EU kielsi atratsiinin käyttämisen vuonna 2004, mutta
muualla maailmassa – muun
muassa Intiassa – aine on yhä
yleisessä käytössä tuholaistorjunnassa.
Monet Suomen pilaantuneista pohjavesistä sijaitsevat vedenottamoiden alueella. Pohjavedenottamoita
on jouduttu jopa sulkemaan
atratsiinin vuoksi. Atratsiinia poistetaan esimerkiksi
aktiivihiilisuodatuslaitoksissa, mutta ne ovat kalliita
rakentaa ja ylläpitää.
MMM Aura Nousiaisen
väitöskirja Application of
genomic tools in bioremediation of atrazine contaminated soil and groundwater
tarkastettiin Helsingin yliopistossa 13.2.2015. Vastaväittäjänä toimi professori Carsten Suhr Jacobsen
Kööpenhaminan yliopistosta
ja kustoksena professori Kaarina Sivonen.
Lauri Halonen saksalaiseen
tiedeakatemiaan
Helsingin yliopiston fysikaalisen kemian professori Lauri
Halonen on nimitetty Göttingenin tiedeakatemian kirjeenvaihtajajäseneksi.
Akatemiassa on kerrallaan
korkeintaan 80 alle 70-vuotiasta jäsentä Pohjois-Saksasta sekä 200 kirjeenvaihtajajäsentä muualta Saksasta ja
ulkomailta. Halonen on aka-
temian ainoa suomalainen
kirjeenvaihtajajäsen.
Akademie der Wissenschaften zu Göttingen on Saksan vanhin tiedeakatemia,
jonka Hannoverin vaaliruhtinas, Ison-Britannian kuningas Yrjö II perusti vuonna
1751. Akatemian jäseniä
ovat olleet muun muassa kielitieteilijät Jacob ja Wilhelm
Grimm, matemaatikko
Carl Friedrich Gauss,
kvanttimekaniikan keksijä Werner Heisenberg
ja kemian nobelisti Manfred Eigen.
Lauri Halonen
2/2015 KEMIA
65
HENKILÖUUTISIA
VÄITÖKSIÄ
Aalto-yliopisto
DI Maria Oksan väitöskirja
Nickel- and iron-based HVOF
thermal spray coatings for high
temperature corrosion protection
in biomass-fired power plant boiler tarkastettiin 23.1.2015. Vastaväittäjänä toimi Ph.D. David Baxter (EU:n JRC-tutkimuskeskus)
ja kustoksena prof. Simo-Pekka
Hannula.
DI Eve Saarikosken väitöskirja Blends of dissolved cellulose
with acrylic acid copolymers or
microfibrillated cellulose tarkastettiin 30.1.2015. Vastaväittäjänä toimi prof. Ali Harlin
(VTT) ja kustoksena prof. Jukka
Seppälä.
DI Aarne Sundbergin väitöskirja Micro-scale Distillation and Microplants in Process Development tarkastettiin
30.1.2015. Vastaväittäjänä toimi
prof. Eva Sørensen (University
College London, Iso-Britannia)
ja kustoksena prof. Ville Alopaeus.
M.Sc. (Tech.) Lidia Testovan väitöskirja Isolation of birch
xylan as a part of pulpingbased biorefinery tarkastettiin
30.1.2015. Vastaväittäjänä toimi apul. prof. Dmitry Evtuguin
(Aveiron yliopisto, Portugali) ja
kustoksena prof. Herbert Sixta.
TkL Sari Asikaisen väitöskirja Applicability of fractionation
of softwood and hardwood kraft
pulp, and utilisation of the fractions tarkastettiin 4.2.2015. Vastaväittäjänä toimi apul.prof.
Christine Chiratin (Grenoble
INP-Pagora, Ranska) ja kustoksena prof. Olli Dahl.
DI Jukka Kortelan väitöskirja Fault tolerant model predictive
control (FTMPC) of the BioGrate
boiler tarkastettiin 13.2.2015.
Vastaväittäjinä toimivat prof.
Carlos Bordons Alba (Sevillan
yliopisto, Espanja) ja prof. Matti
Vilkko (Tampereen teknillinen
yliopisto) ja kustoksena prof.
Sirkka-Liisa Jämsä-Jounela.
Helsingin yliopisto
FM Juha Aallon väitöskirja New
perspectives on climate, Earth
surface processes and thermalhydrological conditions in highlatitude systems tarkastettiin
23.1.2015. Vastaväittäjänä toimi apul.prof. Stephan Harrison
(Exeterin yliopisto, Iso-Britannia) ja kustoksena prof. Miska
Luoto.
Prov. Jenni Vanhasen väitöskirja Neuronal histamine and
H3 receptor in alcohol-related behaviors—Focus on the interaction
with the dopaminergic system tarkastettiin 23.1.2015. Vastaväittä-
66
KEMIA 2/2015
jänä toimi tohtori Beatrice Passani (Firenzen yliopisto, Italia)
ja kustoksena prof. Pertti Panula.
B.Sc. David Kirkin väitöskirja
Alternative sigma factors F, E, G,
and K in Clostridium botulinum
sporulation and stress response
tarkastettiin 30.1.2015. Vastaväittäjänä toimi apul.prof. Adriano Henriques (Lissabonin yliopisto, Portugali) ja kustoksena
prof. Miia Lindström.
DVM Yağmur Dermanin
väitöskirja Stress Response of
Group I and II Clostridium Botulinum tarkastettiin 6.2.2015.
Vastaväittäjänä toimi dos. Pentti
Kuusela (Huslab) ja kustoksena
prof. Hannu Korkeala.
MMM Kalle Karttusen väitöskirja Added-value innovation
of forest biomass supply chains
tarkastettiin 6.2.2015. Vastaväittäjänä toimi MMT Lauri Sikanen
(Itä-Suomen yliopisto) ja kustoksena prof. Lauri Valsta.
FM Kai Ruusuvuoren väitöskirja Modelling the Role of Charge
in Atmospheric Particle Formation Using Quantum Chemical
Methods tarkastettiin 6.2.2015.
Vastaväittäjänä toimi prof. Henrik Kjærgaard (Kööpenhaminan
yliopisto, Tanska) ja kustoksena
prof. Hanna Vehkamäki.
M.Sc. Mohammad-Ali Shahbazin väitöskirja Effect of Surface Chemistry on the Immune
Responses and Cellular Interactions of Porous Silicon Nanoparticles tarkastettiin 13.2.2015.
Vastaväittäjänä toimi prof.
Ijeoma Uchegbu (University
College London, Iso-Britannia)
ja kustoksena prof. Jouni Hirvonen.
DI Erika Fager-Jokelan väitöskirja Intermolecular PausonKhand reaction: Regioselectivity,
stereoselectivity and promotion
methods tarkastettiin 20.2.2015.
Vastaväittäjänä toimi prof. William Kerr (Strathclyden yliopisto, Iso-Britannia) ja kustoksena
prof. Ilkka Kilpeläinen.
M.Sc. Andrey Ilinovin väitöskirja Molecular dynamics
simulation of elastic and sputtering properties of nanowires tarkastettiin 27.2.2015. Vastaväittäjänä toimi prof. Stefan Mayr
(Leibnizin yliopisto, Saksa) ja
kustoksena prof. Kai Nordlund.
MD Nicolas Klugerin väitöskirja New insights in Autoimmune Polyendocrine Syndromes 1 and 2 tarkastettiin
prof. Mikael Knip (Helsingin yliopisto) ja kustoksena prof. Annamari Ranki.
FM Jan Snellmanin väitöskirja Relaxation-type secondorder closure models in astrophysical hydrodynamics tarkastettiin
apul.prof. Martin Pessah (Kööpenhaminan yliopisto, Tanska)
ja kustoksena prof. Alexis Finoguenov.
Itä-Suomen yliopisto
LL Aino Röngän väitöskirja
Human T Cell Responses to Dog
Lipocalin Allergens—Prospects
for Allergen Immunotherapy
tarkastetiin 30.1.2015. Vastaväittäjänä toimi tutk.prof. Harri Alenius (TTL) ja kustoksena
dos. Tuomas Virtanen.
FM Tytteli Turusen väitöskirja Transposon vectors for gene
therapy: preclinical studies with
Sleeping Beauty transposon system tarkastettiin 6.2.2015. Vastaväittäjänä toimi apul.prof. Maija
Vihinen-Ranta (Jyväskylän yliopisto) ja kustoksena akat.prof.
Seppo Ylä-Herttuala.
LL Hanna Stedtin väitöskirja Gene therapy of malignant
glioma: alternative strategies and
combination therapies tarkastettiin 13.2.2015. Vastaväittäjänä
toimi prof. Heikki Minn (Turun
yliopisto) ja kustoksena akat.
prof. Seppo Ylä-Herttuala.
FM Laura Koskisen väitöskirja Structural and Computational
Studies on the Coordinative
Nature of Halogen Bonding tarkastettiin 20.2.2015. Vastaväittäjänä toimi dos. Máté Erdélyi
(Göteborgin yliopisto, Ruotsi) ja
kustoksena prof. Igor Koshevoy.
FM Tiina Niemisen väitöskirja Natural and modified
VEGFR-2 ligands: characterization, signaling, and angiogenic
responses tarkastettiin 20.2.2015.
Vastaväittäjänä toimi akat.tutk.
Lauri Eklund (Oulun yliopisto)
ja kustoksena akat.prof. Seppo
Ylä-Herttuala.
FM Joni-Pekka Pietikäisen
väitöskirja Aerosols and climate:
from regional to global modelling
tarkastettiin 23.2.2015. Vastaväittäjänä toimi Ph.D. Elisabetta Vignati (Euroopan komission yhteinen tutkimuskeskus) ja
kustoksena prof. Ari Laaksonen.
M.Sc. (Tech) Johannes Windischin väitöskirja Process
Redesign in Development of Forest Biomass for Energy tarkastettiin 27.2.2015. Vastaväittäjänä
toimi dos. Raffaele Spinelli (Italian kansallinen tutkimusneuvosto) ja kustoksena dos. Jukka
Malinen.
Jyväskylän yliopisto
FM Saana Siparin väitöskirja Overwintering strategies of a
boreal small mammal in a
changing climate tarkastettiin
prof. Rudy Boonstra (Toronton
yliopisto, Kanada) ja kustoksena
prof. Hannu Ylönen.
FM Lauri Mikonrannan
NIMITYKSIÄ
Euroopan
tutkimusneuvosto
Akatemiaprofessori Mart
Saarma on valittu Euroopan
tutkimusneuvoston ERC:n
varapuheenjohtajaksi. Hänen
vastuullaan on ERC Life
Sciences -tutkimus. Saarma
työskentelee Helsingin yliopiston Biotekniikan instituutissa.
Lääketeollisuus ry
Puheenjohtajaksi on valittu
Santen Oy:n toimitusjohtaja
Jyrki Liljeroos.
Metsä Tissue Oyj
Toimitusjohtajaksi on nimitetty DI, KTM Petri Helsky. Helsky on vuodesta 2007
toiminut johtotehtävissä Kemirassa, viimeksi Paper-segmentin sekä Aasian ja Tyynenmeren alueen johtajana.
Hän jatkaa toistaiseksi Kemirassa ja siirtyy Metsä Tissueen
1.7.2015 mennessä.
Tampereen teknillinen
yliopisto
Biotekniikan professoriksi kemian ja biotekniikan laitokseen on nimitetty Piet Lens.
Hänen tutkimusalaansa ovat
biologiset prosessit, joilla jätevesistä, kaasuista ja jätteistä otetaan talteen arvokkaita
raaka-aineita.
Tampereen yliopisto
Laboratoriotoiminnan johtajan tehtävään on nimitetty FT
Petteri Malkavaara.
Åbo Akademi
Dosentti, TkD Jessica Rosenholm on nimitetty farmasian,
ensisijaisesti lääkekehittämisen, professoriksi. Rosenholm
seuraa tehtävässä professori
Pia Vuorelaa. väitöskirja Virulence evolution
and immune defence: Pathogen-host interactions between
an environmentally transmitted
bacterium Serratia marcescens
and its insect hosts tarkastettiin
6.2.2015. Vastaväittäjänä toimi prof. Michael T. Siva-Jothy
(Sheffieldin yliopisto, Iso-Britannia) ja kustoksena prof. Johanna Mappes.
FL Joni Lehdon väitöskirja
Advanced Biorefinery Concepts
integrated to Chemical Pulping
tarkastettiin 20.2.2015. Vastaväittäjänä toimi prof. Ali Harlin
(VTT) ja kustoksena prof. Raimo Alén.
Sivulle 68
Jyväskyläläistutkijalle
kansainvälinen palkinto
Hopeapinnoitus
suojaa luuimplanttia
Jyväskylän yliopiston kemian
laitoksen tutkija Filip Topic
on saanut Ludo Frevel Crystallography Scholarship -palkinnon.
Yhdysvaltalainen palkinto
Polymeereistä valmistetun
luuimplantin eli -istukkeen
pinnoittaminen hopealla
estää bakteerikasvun implantin päällä. Asian osoitti
väitöstutkimuksessaan Julia
Kulkova Turun yliopistosta.
Biohajoavista tai biostabiileista polymeereistä tehdyt implantit ovat monissa
kirurgisissa toimenpiteissä
vaihtoehtoja perinteisille
metallisille implanteille. Esimerkkejä ovat tähystyskirurgiassa käytettävät biohajoavat ommelankkurit sekä
biostabiilit implantit, joita
käytetään kalloluun korjauksessa.
Biostabiileista kuitulujitteisista polymeereistä voidaan valmistaa kuormaakantavia implantteja, joiden
mekaaniset ominaisuudet
on säädelty samankaltaisiksi
luun kanssa, jottei luu alikuormitu.
Implanttien riskinä ovat
kuitenkin niiden läheisyyteen pesiytyvät patogeenit,
etenkin stafylokokkibakteerit. Bakteerit aiheuttavat
Filip Topic
myönnetään vuosittain kristallografiaan liittyvää tutkimusta tekeville jatko-opiskelijoille. Tänä vuonna sen sai
10 tutkijaa eri puolilta maailmaa.
Filip Topic on valtakunnallisen nanotieteiden tutkijakoulun NGS-Nanon
jäsen, joka työskentelee akatemiaprofessori Kari Rissasen tutkimusryhmässä.
Väitöskirjatyössään Topic
tutkii nanokokoisten supramolekyylien kiinteän tilan
rakennetta yksikideröntgendiffraktion avulla. Hän on
tähän mennessä julkaissut 18
artikkelia vertaisarvioiduissa
kansainvälisissä julkaisusarjoissa.
Ludo Frevel -palkinto jaettiin nyt ensimmäisen kerran
Suomessa toimivalle tutkijalle.
KATSO VUODEN 2015
TEEMAT JA ERIKOISJAKELUT
LEHDEN III-KANNESTA
KEMIA
Kemi
Julia Kulkova
tulehduksia ja muodostavat
implantin pinnalle itseään
suojelevan kalvon. Infektioita on vaikea diagnosoida
ja hoitaa.
DDS Julia Kulkovan väitöskirja Experimental Studies
on Composite Bone Implants
with a Special Reference to
Staphylococcal Biofilm Infections tarkastettiin Turun
yliopistossa 20.2.2015. Vastaväittäjänä toimi professori Heimo Ylänen Tampereen teknillinen yliopistosta
ja kustoksena professori
Hannu T. Aro.
Sinkillä on avainasema
hiukkasten haitallisuudessa
Tiina Torvela
Biopolttoaineiden sinkkipitoisuudella on merkittävä
vaikutus ilmaan vapautuvien
pienhiukkasten ominaisuuksiin, ilmenee tutkija Tiina
Torvelan väitöstyöstä.
Torvela tutki pienhiukkasten muodostumista poltettaessa haketta, pellettejä ja
sinkki- ja alkalipitoisia liuoksia.
Tulokset viittaavat siihen,
että etenkin sinkin pitoisuus
biopolttoaineessa on otettava
huomioon yhtenä mahdollisena tekijänä, joka lisää hengitettävien pienhiukkasten
aiheuttamia terveyshaittoja.
Tutkimuksessa poltettiin
pellettejä, joihin oli lisätty
eri määriä sinkkiä. Sinkki
vapautui tehokkaasti polttoaineesta ja rikastui pienhiukkasiin hapettavissa olosuhteissa. Muodostuvien
sinkkiytimien rakenne ja
kidemuoto riippuivat sinkin
määrästä polttoaineessa.
Korkeilla pitoisuuksilla
sinkkioksidihiukkaset saivat
saman rakenteen kuin sellaiset puhtaat sinkkioksidihiukkaset, jotka valmistettiin
hapekkaalla liekkipoltolla
nestemäisestä lähtöaineesta.
Sinkkipitoisuus oli myös
vahvasti yhteydessä hiukkasten toksisuuteen.
FM Tiina Torvelan
väitöskirja Fine Particle Formation in Biomass Combustion and Flame Synthesis—Morphological Features
and Toxicity tarkastettiin
Itä-Suomen yliopistossa
27.2.2015. Vastaväittäjänä
toimi apulaisprofessori Joakim Pagels Lundin yliopistosta Ruotsista ja kustoksena
professori Jorma Jokiniemi.
2/2015 KEMIA
67
TULEVIA TAPAHTUMIA
Palstalla julkaistaan tietoja kemian alan tapahtumista.
Toimitus ei vastaa mahdollisista muutoksista. Ilmoita
tapahtumasta tai muutoksesta: [email protected].
SUOMESSA JÄRJESTETTÄVÄT
Metallianalytiikan kevätseminaari
Helsinki 17.3.2015
metallianalyyttinenjaosto.com
ChemBio Finland
Helsinki 18.–19.3.2015
www.chembiofinland.fi
Jyväskylän yliopiston kesäkoulu
Jyväskylä 5.–21.8.2015
www.jyu.fi/summerschool
Tieteen päivät
Joensuu ja Kuopio 28.–29.8.2015
www.uef.fi/tieteenpaivat
Kemian Päivät
European Science Education
Research Conference
Teolliset palvelut
Tieteen päivät
Tieteen päivät
Bioenergia 2015
1st Biological Mass Spectrometry
Symposium
Tieteen päivät
Helsinki 18.–19.3.2015
www.kemianseurat.fi
Tampere 25.–26.3.2015
www.expomark.fi
Jyväskylä 14.–15.4.2015
www.jyu.fi
Tampere 14.–16.4.2015
www.fmss.fi/Tampere2015.htm
SciFest 2015
Joensuu 23.–25.4.2015
www.scifest.fi
Tieteen päivät
Turku 7.–8.5.2015
www.utu.fi
Laboratorioalan luentopäivät
Kuopio 18.–19.5.2015
metallianalyyttinenjaosto.com
NBC 2015 Symposium
Helsinki 18.–21.5.2015
www.nbsec.fi
EuroMining 2015
Helsinki 31.8.–4.9.2015
www.esera.org
Oulu 1.–2.9.2015
www.oulu.fi/yliopisto
Jyväskylä 2.–4.9.2015
www.jklmessut.fi
Rovaniemi 11.–12.9.2015
www.ulapland.fi
Alihankinta
Tampere 15.–17.9.2015
www.alihankinta.fi
Empack 2015
Helsinki 6.–8.10.2015
www.easyfairs.com/fi
MUUALLA JÄRJESTETTÄVÄT
Green Polymer Chemistry
Köln, Saksa 18.–19.3.2015
www.amiplastics.com/events
NPE 2015
Tampere 20.–21.5.2015
www.euromining.fi
Orlando, Yhdysvallat
23.–27.3.2015
www.npe.org
Turku 20.–21.5.2015
www.yhdyskuntatekniikka.fi
Lyon, Ranska 9.–10.4.2015
www.biovision.org
Yhdyskuntatekniikka 2015
Kemikaaliviraston
sidosryhmäpäivä
Helsinki 27.5.2015
www.echa.eu
Biovision 2015
The 7th World Water Forum
Daegu, Korea 12.–17.4.2015
http://eng.worldwaterforum7.org
In-cosmetics
Helsinki 28.–29.5.2015
www.helsinkicf.eu
Barcelona, Espanja
14.–16.4.2015
www.in-cosmetics.com
Joensuu 1.–3.6.2015
www.luma.fi/paivat
Ankara, Turkki 16.–18.4.2015
www.ifat-eurasia.com
Valtakunnalliset Luma-päivät
IFAT Eurasia
Compounding World Congress
Köln, Saksa 21.–23.4.2015
8th European Symposium on
Clinical Laboratory and In Vitro
Diagnostic Industry
Barcelona, Espanja 5.–6.5.2015
www.accic.cat
Scandinavian Coating
Göteborg, Ruotsi 20.–21.5.2015
www.scandinaviancoating.com
5th International Conference on
the Chemistry and Physics of
the Transactinide Elements
Kitashiobara, Japani
25.–29.5.2015
asrc.jaea.go.jp/conference/TAN15
15th International Congress of
Quantum Chemistry
Beijing, Kiina 8.–13.6.2015
www.icqc2015.org
Parts2clean
Stuttgart, Saksa 9.–11.6.2015
www.parts2clean.com
Inorganic Days
Visby, Ruotsi 15.–17.6.2015
www.oorgan.se
EuroMedLab 2015
Pariisi, Ranska 21.–25.6.2015
www.sfbc.asso.fr
OMCOS 18
Barcelona, Espanja
28.6.–2.7.2015
www.omcos2015.com
Conductive Plastics 2015
Düsseldorf, Saksa
29.6.–1.7.2015
21st European Conference on
Organometallic Chemistry
Bratislava, Slovakia 5.–9.7.2015
www.eucomcxxi.eu
22nd International Symposium
on Ionic Polymerization
Bordeaux, Ranska 5.–10.7.2015
ip15.sciencesconf.org
In Vino Analytica Scientia
Symposium
45th Iupac World Chemistry
Congress
Busan, Korea 9.–14.8.2015
www.iupac2015.org
15th European Conference on
Solid State Chemistry
Wien, Itävalta 23.–26.8.2015
www.euchems.eu
Euroanalysis 2015
Bordeaux, Ranska 6.–10.9.2015
www.euroanalysis2015.com
European Summerschool in
Quantum Chemistry 2015
Palermo, Italia 6.–19.9.2015
www.esqc.org
FEICA Conference and Expo
Vilamoura, Portugali
9.–11.9.2015
www.feica-conferences.com
International Conference on
the History of Chemistry
Aveiro, Portugali 9.–12.9.2015
10ichc-2015.web.ua.pt
IMA 2015
Kalamata, Kreikka 20.–24.9.2015
www.ima2015.teikal.gr
15th EuCheMS International
Conference on Chemistry and
the Environment
Leipzig, Saksa 20.–25.9.2015
www.icce2015.org
Biotechnica 2015
Hannover, Saksa 6.–8.10.2015
www.biotechnica.de
Labvolution 2015
Hannover, Saksa 6.–8.10.2015
www.labvolution.de
EuroFoodChem
Madrid, Espanja 13.–16.10.2015
www.ictan.csic.es/en/eurofoodchem2015
PaintExpo Eurasia
Istanbul, Turkki 15.–17.10.2015
www.paintexpo.com
11th International Conference
on Advanced Polymers via
Macromolecular Engineering
Trento, Italia 14.–17.7.2015
eventi.fmach.it/IVAS2015
Jokohama, Japani
18.–22.10.2015
www.apme2015.jp
Labeling synthesis and biological
testing tarkastettiin 30.1.2015.
Vastaväittäjänä toimi prof. Sharon Stone-Elander (Karoliininen
instituutti, Ruotsi) ja kustoksena
prof. Olof Solin.
Microspheres for Pharmaceutical
Applications
tarkastettiin
prof. Patrick Navard (ENSMP,
Ranska) ja kustoksena prof. Pedro Fardim. Väitöksiä…
Oulun yliopisto
FM Pasi Karinkannan väitöskirja Dry fine grinding of Norway
spruce (Picea abies) wood in
impact-based fine grinding mills
tarkastettiin 23.1.2015. Vastaväittäjänä toimi emer.prof. Kari
Heiskanen (Aalto-yliopisto) ja
kustoksena prof. Jouko Niinimäki.
DI Hannu Suopajärven
väitöskirja Bioreducer use in blast
furnace ironmaking in Finland—
Techno-economic assessment and
CO2 emission reduction potential
tarkastettiin 23.1.2015. Vastaväittäjänä toimi prof. Margareta Wihersaari (Åbo Akademi) ja
kustoksena prof. Timo Fabritius.
M.Sc. Van Dat Nguyenin
väitöskirja Mechanisms and
68
KEMIA 2/2015
applications of disulfide bond
formation tarkastettiin 6.2.2015.
Vastaväittäjänä toimi prof. Jan
Riemer (Kaiserslauternin yliopisto, Saksa) ja kustoksena prof.
Lloyd Ruddock.
Tampereen yliopisto
FM Leena-Maija Vanha-ahon
väitöskirja A Functional Study
of the Drosophila Host Defense
tarkastettiin 19.2.2015. Vastaväittäjänä toimi prof. Ulrich
Theopold (Tukholman yliopisto, Ruotsi) ja kustoksena prof.
Mika Rämet.
Turun yliopisto
FM Johanna Rokan väitöskirja New [18F]Tracers for
Alzheimer’s Disease Imaging—
www www www www ww
www www www www www www www www www ww
Åbo Akademi
www www www www www FM Lauri Järvisen väitöskirja
Kemia-lehti
Surface studies of limestones and
www www www www ww
dolostones: characterisation uson myös
ing various techniques and batch
www www www www www dissolution experiments with
facebookissa!
hydrochloric acid solutions tarwww www www www ww
kastettiin 30.1.2015. Vastaväitwww.facebook.com/
täjänä toimi prof. Alvar Soesoo
www www www www www kemialehti
(Tallinnan teknillinen yliopisto,
Viro) ja kustoksena prof. Olav
www www www www ww
Eklund.
FM Jani Tryggin väitösKEMIA
www www www www www Kemi
kirja Functional Cellulose
www www www www ww
www www www www www SEURASIVUT
Kemistit EU-komission
Suomen-edustustossa
Suomalaisten Kemistien
Seuran helmikuun kokous
pidettiin 12.2.2015 Euroopan
komission Suomen-edustustossa Helsingissä.
Kokouksessa hyväksyttiin
seuran uusiksi varsinaisiksi
jäseniksi filosofian maisterit Heikki Eräsalo, Maryam
Ghalibaf ja Teemu Järvinen
sekä lehtori Helena Muilu ja
filosofian tohtori Anssi Peuronen.
Nuoriksi jäseniksi hyväksyttiin luonnontieteen kandidaatit Richard Aarnio ja
Miisamari Jeskanen, filoso-
Seurasivut kertovat Kemian Seurojen,
paikallisseurojen ja jaostojen
toiminnasta.
fian ylioppilaat Sonja Betancourt, Jeni Korpinen, Niko
Luntamo, Paloma Ruiz Y
Kärkkäinen ja Oscar Silva
sekä tekniikan ylioppilas Jasmina Aouni.
Kokouksen virallisen osan
jälkeen tiedottajat Pekka
Nousiainen ja Nina Hotti
kertoivat Euroopan komission Suomen-edustuston toiminnasta, tehtävistä ja palveluista.
SEUROISSA TAPAHTUU
Pirkanmaan Kemistiseura ry:n
Vuosikokous
24.3.2015 klo 17.30
SIM Finland Oy (Pallotie 2, Ylöjärvi). Ennen kokousta mahdollisuus osallistua tehdaskierrokseen ja firmaesittelyyn klo 16.
Ilmoittautumiset 18.3. mennessä osoitteeseen
[email protected].
Päijät-Hämeen Kemistit ry:n
Vuosikokous ja retki Helsingin yliopiston kemian laitokseen
26.3.2015
Lähtö Lahden linja-autoaseman turistipysäkiltä klo 16.
Paluumatkalla ruokailu ravintola China Flavorissa.
Ilmoittautumiset 13.3. mennessä osoitteeseen [email protected].
Heleena Karrus
Kirjoittaja on Suomalaisten
Kemistien Seuran toiminnanjohtaja.
[email protected]
Turun Kemistikerhon
Lakritsinmaisteluilta
31.3.2015 klo 18
Turun yliopisto, Arcanum, Luonnonyhdistekemian kahvihuone
(Vatselankatu 2).
Voit ottaa mukaan oman suosikkilakritsisi. Jäsenille ilmainen,
avecit 10 euroa. Mukaan mahtuu 20 henkeä ilmoittautumisjärjestyksessä. Ilmoittautumiset osoitteeseen [email protected].
Kemian ja
kemiantekniikan
opiskelija!
Päijät-Hämeen Kemistit ry:n
Vierailu Viking Maltin tehtaaseen
14.4.2015 klo 15.30
Niemenkatu 18, Lahti.
Tehdaskierros ja tutustuminen laboratorioon.
Ilmoittautuminen osoitteeseen [email protected] viimeistään 8.4.
Liity Kemian Seuroihin:
kemianseurat.fi
Yhdeksäs NBC-symposiumi
CBRNE Threats: How does the landscape evolve?
18.–21.5.2015
Messukeskus, Helsinki.
Englanninkielisen symposiumin aiheena ovat kemialliset,
biologiset, säteily- ja ydin- sekä räjähdysuhat. Tapahtuma koostuu tieteellisistä luennoista, posterisessioista ja laitenäyttelystä.
Lisätietoja: www.nbcsec.fi.
SAAT KEMIA-LEHDEN VUOSIKERRAN KYMPILLÄ!
Kemia-Kemi-lehden seurasivujen aikataulut
NumeroAineistopäivä
3/2015
9.huhtikuuta
4/2015
16.toukokuuta
5/2015
14.elokuuta
Ilmestymispäivä
5.toukokuuta
12.kesäkuuta
9.syyskuuta
Turkulaiskemistit pääsevät
maistelemaan ja vertailemaan
erilaisia lakritseja 31. maaliskuuta.
Tiedot tulevista tapahtumista toimitetaan sähköpostilla
osoitteeseen [email protected].
Kirjoitukset menneistä tapahtumista toimitetaan sähköpostilla
osoitteeseen [email protected].
Saatko jo Kemian Seurojen tiedotteet sähköpostiisi? Jos et,
ilmoita meiliosoitteesi osoitteeseen [email protected].
Sähköpostiosoitteensa helmikuussa ilmoittaneiden kesken
arvottiin kaksi Suomalaisten Kemistien Seuran T-paitaa. Paidan
saivat Noora Kuuloja Lempäälästä ja Juha Nikkola Lahdesta.
Scanstockphoto
Ilmoita sähköpostiosoitteesi
ja voita T-paita!
2/2015 KEMIA
69
TIETEEN KAUPUNGIT
Sarja esittelee maailman tärkeimpiä tiedekaupunkeja.
Geneve
on hiukkasfysiikan mekka
Genevejärven rannalla
sijaitseva Geneve on
Sveitsin toiseksi suurin
kaupunki.
Kelloseppien kylä Geneve
on viime vuosikymmeninä
kasvanut hiukkasfysiikan
suurkaupungiksi.
Sisko Loikkanen
Sveitsin Geneve on tunnettu vuosisatojen ajan ennen muuta kelloistaan.
Niiden valmistus alkoi 1500-luvulla,
kun uskonpuhdistaja Jean Calvin
kielsi korujen käytön. Koruseppien
oli siksi pakko vaihtaa ammattia kellosepiksi.
Kun nykypäivänä kävelee viehättävän alppikaupungin kaduilla, saa
ihailla toinen toistaan upeampia luksuskelloja, joita näyteikkunat ovat
pullollaan.
Legendaarinen valmistaja on esimerkiksi Patek Philippe. Viime
vuonna tehdas julkisti 175-vuotisjuhlansa kunniaksi ruhtinaallisen kellon,
jonka hinnaksi arvioitiin kaksi miljoonaa euroa. Geneven kellohistoriaan voi tutustua yhtiön nimeä kantavassa museossa.
Jean Calvin jätti kaupunkiin toisen-
70
KEMIA 2/2015
kin jäljen perustamalla vuonna 1559
oppilaitoksen, josta sittemmin kehittyi Geneven yliopisto. Tätä nykyä se
on maan toiseksi suurin korkeakoulu,
jossa saa oppia noin 15 000 opiskelijaa.
Yliopiston tunnetuimpia tutkijoita
ovat astrofyysikko Michel Mayor,
joka tohtorioppilaansa Didier Quelozin kanssa vuonna 1995 löysi ensimmäisen eksoplaneetan eli aurinkokuntamme ulkopuolisen planeetan,
sekä kvanttimekaniikan ja -kryptografian kehittäjä Nicolas Gisin.
Mikrobiologi Werner Arber puolestaan palkittiin vuoden 1978 lääketieteen Nobelilla restriktioentsyymeistä, loistavista dna-leikkureista,
jotka mahdollistivat nykyisen geenitekniikan ja geeninsiirrot.
Maailmankuulu on myös geneveläisen kellosepän poika, 1700-luvun
valistusfilosofi Jean-Jacques Rousseau, joka tosin lähti kaupungista jo
16-vuotiaana.
Kohti neljättä ulottuvuutta
Parinsadantuhannen asukkaan kau-
pungin virallinen kieli on ranska,
mutta korviin kuuluu jatkuvasti englantia. Syynä on se, että kymmenien
kansainvälisten organisaatioiden
päämajat ovat sijoittuneet Geneveen.
Siellä toimivat esimerkiksi YK:n työjärjestö ILO ja terveysjärjestö WHO.
Lisää kansainvälisyyttä tuo vuonna
1954 perustettu Euroopan hiukkasfysiikan tutkimuskeskus Cern, joka on
tehnyt sveitsiläiskaupungista maailman hiukkasfysiikan keskuksen ja
tuottanut useita alan nobelisteja.
Cern työllistää vakituisesti pari,
kolme tuhatta henkeä, mutta pääosan sen henkilöstöstä muodostavat
tuhannet tutkijat, jotka saapuvat eri
maista sinne töihin eripituisiksi jaksoiksi.
Geneven reunamilla peltomaisemassa kohoava Cern muodostaa
kokonaisen oman tiedekaupunkinsa.
Sadan metrin syvyydessä maan alla
piileskelee maailman suurin, 27 kilometriä pitkä hiukkaskiihdytin LHC.
Osin Ranskan puolelle ulottuvassa
LHC-renkaassa törmäytetään toisiinsa lähes valon nopeudella lentäviä
protonikimppuja. Niiden hajoamisreittejä tutkimalla saadaan selville,
minkälaisista rakennuspalikoista aine
koostuu.
Keskuksen viimeisin maineteko on
Higgsin hiukkasen löytäminen. Bosonia tarvitaan selittämään hiukkasten
massa aineen rakennetta kuvaavassa
standardimallissa.
Huoltotöiden jälkeen kiihdyttimestä käynnistetään maaliskuun
aikana uusi, paranneltu versio. Toiveena on, että hiukkasfyysikoiden
suurennuslasi tuo seuraavaksi esiin
pimeän aineen hiukkasia ja ehkä jopa
neljännen avaruusulottuvuuden. Kirjoittaja on kemian diplomi-insinööri
ja tiedetoimittaja.
[email protected]
MESSUOPAS | FAIR GUIDE
BUSINESS
NETWORKING
INNOVATIONS
18.–19.3.2015
Messukeskus Helsinki
Expo and Convention Centre
chembiofinland.fi #chembio2015
Avoinna / Open 18.3. 9:00–17:00, 19.3. 9:00–16:00
OIKEITA KOHTAAMISIA. AITOJA ELÄMYKSIÄ. KOSKETUS TULEVAISUUTEEN.
REAL ENCOUNTERS. GENUINE EXPERIENCES. A TOUCH OF THE FUTURE.
Hyvät kemian ammattilaiset
ja opiskelijat
Laajan ammattikunnan omalle tapahtumalle on selvä tarve. Tehtyjen kyselyjen ja selvitysten mukaan
kävijöistä liki 90 prosenttia on ollut näkemäänsä ja
kokemaansa tyytyväisiä. Tyypillinen messuvieras on
ahnas arkipäivän tiedolle, jota voi hyödyntää työssään. Näin on ohjelma myös rakennettu – tietoa on
tarjolla runsain mitoin. Näyttelyosastoilta etsimme
useimmiten tietoa uusista laitteistoista ja sovelluksista
samalla käynnistellen laitehankintoja. Myös kollegojen
ja opiskelukavereiden tapaamisella on tärkeä merkitys.
kuva: Mari Hanhiniemi
On taas orastavan kevään ja Messukeskukseen vakiintuneen ChemBio Finland -tapahtuman aika! ChemBio
Finland 2015 tarjoaa 18.–19. maaliskuuta Messukeskuksessa, Helsingissä laajan luento- ja seminaariohjelman sekä kattavan näyttelyn. Osana kemian ja bioteknologian ammattitapahtumaa järjestetään Suomen
Kemian seurojen toimesta Kemian Päivät.
Kemian Päivien seminaariavauksena on tällä kertaa katsaus Euroopan kemikaalivirastoon ja REACH-asetukseen. Päivät jatkuvat aurinkoja bioenergian kautta kemikaalien huolta aiheuttaviin ominaisuuksiin. Analytiikan sektorilla pohditaan mm. onko massaspektrometrialla mahdollisuuksia syrjäyttää muut detektorit.
Torstaina tietoa on saatavilla sähköisestä ylioppilaskokeesta, laskennallisen kemian mahdollisuuksista sekä
elintarvikeväärennösten osoittamisen vaikeuksista. Torstaina järjestetään myös kolmas vuosittainen Finnish
Centre of Excellence in Atomic Layer Deposition (ALDCoE) seminaari
Tietoiskulava PLAZAn tapahtumista mainittakoon teema Arkipäivän kemiaa, jossa valotetaan mm. ”Mitä nakkisopassa tapahtuu kun siihen lisätään suolaa?” Lisäksi Uraseminaarissa käsitellään laajasti luonnontieteilijöiden työllistymistä ja työkokemuksia niin julkiselta kuin yksityiseltä sektorilta.
Kaikki päivien yhteydessä järjestettävät luennot, seminaarit ja lavaohjelmat ovat kävijöille ilmaisia. Olen vakuuttunut siitä, että tapahtuma tarjoaa jälleen osallistujille uutta ja päivitettyä tietoa sekä mukavia hetkiä
ystävien seurassa. Uskon myös, että näytteilleasettajat saavat kaivattuja asiakaskontakteja. Älä siis missaa
näitä mahdollisuuksia!
Kimmo Peltonen
Kemian Päivien ohjelmatoimikunnan puheenjohtaja
INNOVATIONS
–2–
Kemian ja bioalan tärkein tapahtuma
Kemian ja bioalan tärkein kohtauspaikka ChemBio Finland johdattaa tuoreimman tiedon äärelle.Tapaat uusia
ja vanhoja tuttuja ja vahvistat verkostojasi. Tutustut yrityksiin ja uutuuksiin, seuraat monipuolisia tietoiskuja ja
ajankohtaisia seminaareja.
Ohjelmassa mm.
• Kemian Päivät
• Save the World -symposium: Kohti biotaloutta
• Uraseminaari, Nuorisopaneeli, Arkipäivän kemiaa
• Asiaa biotekniikasta, turvallisuudesta, diagnostiikasta
Rekisteröidy ennakkoon, vältät jonot sisäänkäynneillä.
Ennakkorekisteröityneiden kävijöiden kesken arvomme kolme
lippupakettia Messukeskuksen syyskauden 2015 yleisötapahtumiin
(arvo 36 ¤). Voit rekisteröityä myös Messukeskuksen sisäänkäynneillä.
Pre-registration www.chembiohelsinki.fi
You can also register at Messukeskus, Expo and Convention Centre Helsinki
ChemBio Finland yhteistyössä:
Rekisteröidy
maksutta kävijäksi
osoitteessa
chembiofinland.fi
Mediayhteistyössä:
–3–
K E M I AN PÄIVÄT
Keskiviikko Wednesday
Ennakkorekisteröidy
Kemian Päiville
www.kemianseurat.fi
KESKIVIIKKO WEDNESDAY 18.3.
MITKÄ KEMIKAALIT AIHEUTTAVAT
HUOLTA YMPÄRISTÖSSÄ – JA MIKSI? (hallisali 3d)
AVAUSSEMINAARI (hallisali 3d)
Puheenjohtaja johtaja Esa Nikunen, Tukes, kemikaalituotevalvonta
Järjestäjät: Ympäristötieteellinen Seura ja Kemian Seurat
Järjestäjä: Kemian Seurat
9.30
Avaus; ECHA ja Reach – kemikaaliturvallisuuden
takuutekijät
Puheenjohtaja pääjohtaja Kimmo Peltonen,
Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes
11.00 Kemikaalien ympäristökartoitukset –
signaaleja ja priorisointeja
Ryhmäpääll. MMT Jaakko Mannio,
Suomen ympäristökeskus, Kulutuksen ja tuotannon keskus
9.35
Ratkaiseeko REACH-asetus kemikaaliongelmat?
Johtaja Esa Nikunen, Tukes, kemikaalituotevalvonta
11.30 Non-target screening – tutustu tuntemattomiin
FM Matias Kopperi, Helsingin yliopisto, Kemian laitos
10.00 ECHA eilen, tänään, huomenna
Deputy Executive Director Jukka Malm,
Euroopan kemikaalivirasto ECHA
AURINKO- JA BIOENERGIA (hallisali 3a)
Järjestäjät: Suomen Akatemia ja Kemian Seurat
10.30 Avaus
Pj ohjelmapäällikkö Saila Seppo, Suomen Akatemia
10.40 Aurinkokennojen perusteita
Yliopistolehtori Janne Halme, Aalto-yliopisto
11.15 Thin Film Nanomaterials for Photovoltaics and Catalysis
Prof. Jeffrey W. Elam, Argonne National Laboratory
11.45 Lounastauko
Pj dos. Markku Hurme, Aalto-yliopisto
13.00 Etanolia jätteistä ja sahanpurusta
Johtaja Risto Savolainen, St1
13.30 Uusiutuvia biopolttoaineita
Teknologiajohtaja Petri Lehmus, Neste Oil
14.00 Uusiutuvaa dieseliä mäntyöljystä –
Metsäteollisuuden rooli biotalouden edistäjänä
HSEQ Manager Heli Laumola, Technology and Production,
UPM Biofuels
14.30 Päätös
12.00 Lounastauko
13.00 Lääkeaineet – jatkuva vuo vesistöihin
Prof. Tuula Tuhkanen, Jyväskylän yliopisto,
Bio- ja ympäristötieteiden laitos
13.30 Perfluoratut yhdisteet – ota kiinni jos saat
FM Noora Perkola, Suomen ympäristökeskus,
Laboratoriokeskus
14.00 Tauko
14.15 Miten kemikaalit vaikuttavat vesiympäristössä?
Yliopistolehtori Olli Pekka Penttinen, Helsingin yliopisto,
Ympäristöekologian laitos
14.45 Joutsenmerkki — valistuneen kuluttajan valinta
Asiantuntija, FM Terhi Uusitalo,
Motiva Services Oy — Ympäristömerkintä
15.15 Loppukeskustelu
KEMIALLINEN ANALYTIIKKA NYT JA TULEVAISUUDESSA
(hallisali 3b)
Puheenjohtaja yksikön päällikkö Outi Salonen, Ramboll Analytics
13.00 Avaus
Yksikön päällikkö Outi Salonen, Ramboll Analytics
13.05 Ioniloukku-orbiloukku massaspektrometrin käytöstä
Tullilaboratoriossa
Tullikemisti FM Pekka Ravio, Tullilaboratorio
13.30 Monivaiheiset kromatografiset menetelmät
ja niiden uudet sovellusalueet
FT Tuulia Hyötyläinen, Steno Diabetes Center A/S
14.00 Syrjäyttääkö massaspektrometri muut detektorit?
Laboratorion johtaja FT Raimo Ketola,
Helsingin yliopisto, Hjelt-instituutti
14.30 Tauko
15.00 Kapillaarielektroforeesitekniikan hyödyntäminen
haasteellisessa analytiikassa
Dosentti FT Heli Siren, Helsingin yliopisto, Kemian laitos
15.30 GC-ICP-MS-tekniikan käyttö spesiaatioanalytiikassa
FT Heidi Pietilä, Oulun yliopisto, Kemian laitos
15.55 Seminaarin päätös
–4–
KE MIA N PÄ IVÄT
TORSTAI THURSDAY 19.3.
3rd Annual Seminar of Finnish Centre of Excellence in
Atomic Layer Deposition (ALDCoE) (hallisali 3b)
Chair: Prof. Markku Leskelä, University of Helsinki
Organiser: Finnish Centre of Excellence in Atomic Layer Deposition
9.20
Finnish Centre of Excellence in Atomic Layer Deposition
Prof. Markku Leskelä, University of Helsinki
9.30
Atomic Layer Deposition for Semiconductor Roadmap
Challenges
Dr. Jan Willem Maes, ASM International, The Netherlands
10.05 Dr. Jeff Elam, Argonne National Laboratories, USA
Coffee break
11.10 Observing thin film conformality with VTT’s
microscopic lateral high-aspect-ratio test structures
Dr. Riikka Puurunen, VTT
11.30 Thin films by photo-assisted ALD
Dr. Ville Miikkulainen, University of Helsinki:
11.50 The characterization of multiferroic ALD grown BFO films
Dr. Pasi Jalkanen, University of Helsinki
Lunch break
13.30 Molecular Layer Deposition
Prof. Maarit Karppinen, Aalto University
13.55 ALD for metallization
Mr. Juhana Kostamo, Managing Director, Picosun Oy
Coffee break
14.40 Porous silicon supercapacitors
Prof. Jouni Ahopelto, VTT
15.00 Composite TiO2 photocatalysts by ALD –
fundamental research towards water Decontamination
Dr. Jani Hämäläinen, University of Helsinki
15.20–15.40 ALD of 2D materials – opportunities and challenges
MSc Tiina Sarnet, University of Helsinki
TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN KÄYTTÖ KEMIAN
OPETUKSESSA JA SÄHKÖINEN YLIOPPILASKOE
(hallisali 3a)
Tieto- ja viestintätekniikan käyttö kemian opetuksessa
Puheenjohtaja koordinaattori Veli-Matti Ikävalko,
Kemian opetuksen keskus Kemma, Helsingin yliopiston LUMAkeskus
11.00 Paneelikeskustelu TVT:n käytöstä kemian opetuksessa
Koordinaattori Veli-Matti Ikävalko, tuotepäällikkö
Salla Paajanen, Metrohm Nordic
lehtori Ari Myllyviita, FM Antti Nikula
11.30 Lounastauko
Valmistautuminen sähköisiin kemian ylioppilaskokeisiin
Puheenjohtaja Tiina Tähkä, kemian jaoksen jäsen,
Ylioppilastutkintolautakunta
Järjestäjät: Kemian Seurat, LUMA-keskus Suomi/Kemian opetuksen
keskus Kemma
13.00 Sähköinen ylioppilaskoe kemiassa
Opetusneuvos Tiina Tähkä,
kemian jaoksen jäsen Ylioppilastutkintolautakunta
13.30 Kokemuksia kemian sähköisistä kokeista
Lehtori Marika Suovanen, Loimaan lukio,
lehtori Suvi Aspholm Hyvinkään yhteiskoulun lukio
14.30–15.00 Keskustelua ja kysymyksiä
LASKENNALLISEN KEMIAN SYMPOSIUMI (hallisali 1a)
Symposium on Computational Chemistry
Chair: Prof. Lauri Halonen, University of Helsinki
Organiser: Finnish Chemical Societies
10.00 Efficient exploration and generation of complex free energy
landscapes:
Theoretical studies of structure and thermodynamics in
molecular crystals and polypeptides.
Prof. Mark Tuckerman, New York University
10.45 Break
11.00 Ab initio modelling of NaCl dissociation in aqueous
environment – nanoclusters and surfaces
Prof. Kari Laasonen, Aalto University
11.20 Gold and silver in nanoscale, dispersed by ligands to
molecular precision
Prof. Hannu Häkkinen, University of Jyväskylä
11.40 Computational chemistry at the border of inorganic
molecules and materials
Dos. Antti Karttunen, Aalto University
12.00 Lunch break
Chair: Prof. Kari Laasonen, Aalto University
13.30 Unravelling the mechanisms of atmospheric reactions
by dynamics combined with quantum chemistry
Prof. Benny Gerber, Hebrew University
14.15 Break
9.30
Aloitussanat
Johtaja, prof. Maija Aksela, Kemian opetuksen keskus
Kemma, Helsingin yliopiston LUMA-keskus
14.30 Computational modelling of atmospheric autoxidation
reactions
Dos. Theo Kurten, University of Helsinki
9.45
Kokemuksia TVT:n käytöstä yliopistomaailmassa
FM Antti Nikula, Jyväskylän yliopisto
14.50 A novel model for dispersion interaction between metal
atom clusters
Dos. Vesa Hänninen, University of Helsinki
10.15 Kokemuksia TVT:n käytöstä koulumaailmassa
Lehtori Ari Myllyviita, Viikin normaalikoulu
10.45 Tauko
Muutokset mahdollisia
15.10 Predicting new spectroscopies: Interplay of light
and nuclear magnetism
Prof. Juha Vaara, University of Oulu
15.30–16.00 Discussion on future trends in computational
chemistry: Will computational science outperform
experiment?
–5–
KE MI A N PÄIVÄT
Torstai Thursday
PL A ZA
RAHOITUSSEMINAARI
TIETEEN KEINOIN ELINTARVIKEVÄÄRENNÖKSIÄ
OSOITTAMASSA (hallisali 3f)
Järjestäjä: Suomen Bioteollisuus ry
9.30
Puheenjohtaja erikoistutkija Eila Järvenpää,
Luonnonvarakeskus (Luke).
Järjestäjät: Elintarviketieteiden Seura ja Kemian Seurat
International investor´s view
Dr. Bali Muralidha, MVM- Life Science Partners LLP
10.00 Start-up yritysten rahoitus
Johtaja Jukka Häyrynen, Tekes
12.00 Seminaarin avaus
Erikoistutkija Eila Järvenpää, Luonnonvarakeskus (Luke)
10.20 First North -listautuminen rahoituskeinona
Johtaja Minna Korpi, NASDAQ OMX
12.05 Yleistä elintarvikepetoksista ja niiden taloudellisesta
merkityksestä
Ylitarkastaja Jussi Peusa, Evira
10.40 Bisnesenkelit sijoittajina
Johtaja Juha Kurkinen, FIBAN
12.30 Yleiskatsaus elintarvikkeiden väärennöstutkimuksiin
Laboratorionjohtaja Janne Nieminen, Tullilaboratorio
11.00 Faron Pharmaceuticals Oy–yritysesimerkkinä
Toimitusjohtaja Markku Jalkanen, Faron Pharmaceuticals Oy
13.15 Pikamenetelmät luomutuotteiden aitouden osoittamiseksi
Erikoissuunnittelija Marjo Särkkä-Tirkkonen,
HY Ruralia-instituutti
11.20 Yhteenveto ja keskustelu
13.45 Kahvitauko
ARKIPÄIVÄN KEMIAA
14.15 Katsaus alkoholijuomien aitoustutkimusten analytiikkaan
Laboratoriopäällikkö Soili Karjalainen,
Alkoholintarkastuslaboratorio
14.45 DNA-menetelmät aitoustutkimuksissa –
mahdollisuudet ja rajoitukset
Erikoistutkija Annikki Welling, Evira
13.00 Mitä nakkisopassa tapahtuu, kun siihen lisätään suolaa?
Prof. Kari Laasonen, Aalto-yliopisto, Kemian laitos
15.30 Yhteenveto ja loppukeskustelu
12.30 Kemian kansallinen tiekarttahanke
Prof. Markku Räsänen ja prof. Mikko Ritala, HY Kemian laitos
13.30 Uusiutuva energia Suomen energiantuotannossa
Johtaja Pekka Ripatti, Uusiutuva Energia, Energiavirasto
14.00 Elintarvikeväärennöksien selvittäminen kemian keinoin
Laboratorionjohtaja Janne Nieminen, Tullilaboratorio
Plaza ke 18.3. klo 16.30
Kemian hyväksi -palkinto,
Kemian Seurojen palkinto
ja
BioFinland-palkinto
luovutetaan voittajille.
–6–
P LAZA
PLA ZA
Torstai Thursday
9.00–10.00
Suomen rooli Syyrian kemiallisten aseiden
todentamisessa ja tuhoamisessa
Professori Paula Vanninen,
VERIFIN – Kemiallisen aseen kieltosopimuksen instituutti
11.00 Nuorisopaneeli: Tutkimus, tiede, tulevaisuus
järjestäjä: Kemianteollisuus ry
Kemianteollisuus ry:n Nuorisopaneelin jäsenet haastattelevat kolmea tieteentekijää yleisön avustuksella. Kysymyksiin vastaamassa
mm. Viiltäjä-Jackin dna:n paljastanut biokemisti Jari Louhelainen,
Neste Oililla uusiutuvista raaka-aineista valmistettavia tuotteita
kehittävä Maija Hakola sekä professori Ulla Lassi Oulun ylioopistosta/Kokkolan yliopistokeskuksesta.
12.00 Eurooppalainen nuorten kemistien verkosto ja
Kemian Seurojen Nuorten kemistien foorumin esittely
FM Tiina Sarnet, Helsingin yliopisto, Kemian laitos
Save the World – kohti biotaloutta
Suomella on Euroopan suurimmat ja maailman neljänneksi suurimmat biomassojen varannot ja niiden hyödyntämiseen liittyvää
huippuosaamista kemiassa ja bioteknologiassa. Kemianteollisuuden mielestä biotaloutta kehitetään Suomessa tehokkaimmin
laaja-alaisella, toimialat ylittävällä yhteistyöllä.
Uraseminaari
Tilaisuuden juontajat Anni Siltanen, Kemianteollisuus ry
ja Maija Arvonen, LAL ry
Järjestäjät: Kemianteollisuus ry, LAL ry,
Suomalaisten Kemistien Seura, Suomen Bioteollisuus ry (FIB)
Suomessa toimivista kemianteollisuuden yrityksistä jo runsas
kolmannes käyttää bioperäisiä raaka-aineita, ja niiden osuus on
kasvussa. Tärkeitä vientituotteita ovat muun muassa uusiutuvista
raaka-aineista valmistettava diesel sekä erilaiset mäntyöljystä
jalostettavat kemian tuotteet.
13.00 Urasuunnitelma, onko se tarpeen ja miten se tehdään?
Suunnittelija, uraohjaaja VTM Leena Itkonen, HY Urapalvelut
13.20 Töissä julkisella työnantajalla
Tullikemisti, FM Arto Mustonen, Tullilaboratorio
Biotaloudelle on ominaista ympäristöä säästävän puhtaan teknologian käyttö sekä materiaalien tehokas kierrätys. Toimialarajat
ylittävä tutkimuksen, hallinnon ja liike-elämän yhteistyö takaa
luonnonvarojen tarkoituksenmukaisen käytön: toisen jäte voi olla
toisen raaka-aine.
13.35 Luonnontieteilijän työmarkkinat – mitä, missä ja miten?
Uraohjaaja, YTM, FM Satu Roos, Underose ky
Save the World -symposiumissa kuulet, kuinka biotalous, tutkimus
ja liiketoiminta nivoutuvat toisiinsa. Luvassa on keskustelua, näkökulmia ja esimerkkejä. Juontajana Kemianteollisuus ry:n toimitusjohtaja Timo Leppä.
14.30–16.30 Suomalainen kemianteollisuus biotalouden
mahdollistajana ja teollisuuden uudistajana. Liiketoimintaesimerkkejä ja keskustelua.
Juontajana Kemianteollisuus ry:n toimitusjohtaja Timo Leppä.
Järjestäjä: Kemianteollisuus ry
14.05 Tutkijana lääketeollisuudessa
Senioritutkija, FT Satu-Maarit Heinonen,
Orion Oyj Orion Pharma T&K
14.15 Rekrytoijan näkökulma
Henkilöstöpäällikkö, FM Mirka Janhonen, Kemira Oyj
14.35 Ura suomalaisissa bioalan yrityksissä
Business Development Manager FM,
FT Netta Fatal, HyTest Oy
14.50–15.00 Keskustelua ja seminaarin lopetus
Kemia ja biotalous
Asiamies Maija Pohjakallio, Kemianteollisuus ry
Liiketoimintaa biotaloudesta –
puheenvuoroja ja paneelikeskustelu
Toimitusjohtaja Johanna Lamminen, Gasum Oy
Vice President Petri Lehmus, R&D, Neste Oil
Professori Ulla Lassi, Oulun yliopisto ja Kokkolan yliopistokeskus
Toimitusjohtaja Risto Näsi, Forchem Oy
Strateginen johtaja Sixten Sunabacka, työ-ja elinkeinoministeriö
–7–
SE MIN AA RIT • SEM INA RS
MIKROBIT – UHKA VAI MAHDOLLISUUS?
MIKROBIOLOGIAN AJANKOHTAISSEMINAARI
BIOTECHNOLOGY AS AN ENABLER IN BIOECONOMY
Järjestäjä: Mikrobiologikilta ry
(hallisali 3b)
Suomen teollisen biotekniikan klusterin vuosiseminaari:
Biotekniikan rooli biotaloudessa.
In English / Tilaisuus on englanninkielinen. Organiser: IBC Finland
9.00
Coffee
9.15
Welcome and Opening of the day
Jari Vehmaanperä, Chairperson of IBC Finland, Roal Oy
9.20
Implementation of Finnish Bioeconomy Strategy /
Views from Ministry of Employment and the Economy
Development Manager Jussi Manninen,
Ministry of Employment and the Economy
9.35
Opportunities of biotechnology in the milk chain
Senior Adviser Matti Harju, Valio Oy
10.05 Leading by example: AB Vista’s aspiration to be one of
the world’s two biggest feed enzyme suppliers
Research Director Mike Bedford, HQ Team, AB Vista
10.35 Coffee break
Aamupäivän seminaarissa tutustutaan mikrobien kaksiin kasvoihin. Ovatko mikrobit ensisijaisesti pahoja taudinaiheuttajia,
jotka uhkaavat ihmisten terveyttä vai voisivatko ne tarjota ratkaisuja ihmiskuntaa koskettaviin suuriin kysymyksiin? Kuinka tieteen
saavutukset mahdollistavat mikrobien hyödyntämisen tulevaisuudessa esimerkiksi energiantuotannossa? Seminaariin on vapaa
pääsy, ei ennakkoilmoittautumista.
9.00
Ajankohtaista noroviruksista
Maria Rönnqvist, tutkija, Elintarviketurvallisuusvirasto Evira
9.45
Resistentit suolistomikrobit, matkailijan kurjat tuliaiset
Anu Kantele, dosentti, infektiosairauksien erikoislääkäri,
HUS
10.30 Mikrobisto ja terveys
Eveliina Munukka, projektitutkija, Turun yliopisto
11.15 Polttoainetta tehokkaasti ja vaivatta mikrobeilla
hiilidioksidista ja vedestä.
Anni Alitalo, Luonnonvarakeskus Luke
Kim Yrjälä, Helsingin yliopisto
11.05 Synthetic Biology Roadmaps
Senior Scientist Toni Ahlqvist, VTT
11.25 Future biorefinery concept
Account Manager Biorefining Mona Åkerholm-Kaapro,
Neste Jacobs
11.55 Biotechnology for the production of chemicals,
intermediates and pharmaceutical ingredients
Hans-Peter Meyer, retired from Lonza
12.25 Closing words
Jari Vehmaanperä, Chairperson of IBC Finland, Roal
YKSILÖLLISTETTY DIAGNOSTIIKKA JA HOITO –
GET IT DONE (hallisali 3e)
Uusia palveluita ja tuotteita terveydenhuoltoon
Järjestäjä: SalWe Oy. Pj Pirjo Wacklin, ohjelmapäällikkö, SalWe Oy
9.30
Tervetuloa
Saara Hassinen, SalWe Oy
9.40
Ainutlaatuinen konsortio – yritykset, tutkimus ja
terveydenhuolto – tavoittelee suuria!
Juhani Luotola, Orion Diagnostica Oy
12.30 End of the Seminar
10.00 Solunulkoiset vesikkelit biomarkkereina
Elina Serkkola, Orion Pharma
10.20 Miten tulehdusten kimppuun käydään?
Minna Mäki, Orion Diagnostica Oy
10.40 Genomitiedosta apua kantasoluhoitoon? –
Yhdessä kanadalaisten kanssa
Jukka Partanen, SPR Veripalvelu
11.00 Auttaako genomitieto sydän-ja verisuonitautien
ehkäisyssä?
Samuli Ripatti, FIMM
NETWORKING
11.20 Voidaanko genomitieto siirtää terveydenhuoltoon?
Pasi Pöllänen, Carea
11.45 Suomeen saadaan genomistrategia!
12.00 Tilaisuuden päätös
Pirjo Wacklin, SalWe Oy
–8–
SEMINAARIT • SEM INA RS
SYNTHETIC BIOLOGY (hallisali 3F)
SUOLISTOBAKTEERISI PÄÄTTÄVÄT TERVEYDESTÄSI:
TOTTA VAI TARUA?
Your gut microbiota decides about your health:
truth or myth? (hallisali 1a)
Organisers: Biotekniikan neuvottelukunta ja Suomen Akatemia
Pj Jussi Jäntti, PhD, VTT Technical Research Centre of Finland, BTNK
Partly in English / Tilaisuus on osittain englanniksi
9.30
What is synthetic biology?
PhD Jussi Jäntti, VTT Technical Research Centre of Finland,
BTNK
9.50
Advantages of modularity for synthetic biology –
from engineering logic functions into cells to the design
of new protein folds
Professor Roman Jerala, PhD, Department of Biotechnology,
National Institute of Chemistry, Slovenia
Suoliston mikrobikannan on havaittu olevan tärkeä tekijä terveyden ja hyvinvoinnin säätelijänä. Tule kuuntelemaan mitä mieltä
asiantuntijat ovat asiasta.
10.40 Industrial perspective on Synthetic Biology
Professor Roel Bovenberg, PhD,
Honorary professor Synthetic Biology and Cell Engineering,
University of Groeningen, Corporate Scientist,
Biotechnology DSM, Netherlands
11.30 Lunch break – Lounastauko
Pj Teija Peltoniemi, FM, toimittaja, YLE
Järjestäjä: BioBio-seura / Organiser: Biobio Society
SUOMALAISET BIOPANKKITALLETUKSET EDISTÄVÄT
TUTKIMUSTA JA TERVEYTTÄ (hallisali 3e)
Järjestäjä: BBMRI.fi
13.00 Tervetuloa
Puheenjohtaja Kimmo Pitkänen, kehittämispäällikkö, FIMM
13.05 Suomalaisten biopankkien vauhti kiihtyy
Tutkimuspäällikkö Anu Jalanko, THL ja BBMRI.fi
13.30 Biopankkitutkimus hyödyttää tulevaisuuden potilasta
Osastonylilääkäri Antti Rannikko, HUS ja HUB-biopankki
12.30 Synteettinen biologia Suomessa
Dosentti Tero Aittokallio, Helsingin yliopisto
Professori Pia Vuorela, Helsingin yliopisto
Dosentti Minna Poranen, Helsingin yliopisto
Professori Merja Penttilä, Living Factories,
Teknologian tutkimuskeskus VTT
Aalto-Helsinki iGEM-joukkue
13.55 Biopankit osana terveyden tutkimusta
Projektipäällikkö Hanna Tuhkanen, Itä-Suomen biopankki
14.10 Biopankki tarvitsee näytteitäsi: haluatko olla mukana?
Tutkimusprofessori Helena Kääriäinen, THL
14.30 Jaloittelutauko
14.00–15.00 Synteettisen biologian hyödyt ja riskit –
paneelikeskustelu
Professori Merja Penttilä, Teknologian tutkimuskeskus VTT
Ryhmäpäällikkö Marja Ruohonen-Lehto,
Suomen ympäristökeskus, BTNK
Biotalousasiantuntija Matti Sonck, Fortum Oyj
Dosentti Tuija Takala, Helsingin yliopisto, Aalto-yliopisto
Oskari Vinko, Aalto-Helsinki iGEM, Aalto-yliopisto, Helsingin
yliopisto,
ETH Zürich
14.40 Biopankeista digipankkeja
Koordinaattori Pia Nyberg, Pohjois-Suomen biopankki
Borealis
15.00 Biopankki + yritysyhteistyö = innovaatio?
Lääketieteellinen johtaja Klaus Tamminen, Roche Oy
Osakas Mikko Alkio, Avance Asianajotoimisto Oy ja
Kehittämispäällikkö Sirpa Soini, THL
–9–
SE MIN AA RIT • SEM INA RS
Tortai Thursday
TURVALLISUUTTA KEHITETÄÄN YHTEISTYÖLLÄ (tila 103a)
klo 10–15
Puheenjohtaja, johtaja Kari Kolsi, Kemianteollisuus ry:n ympäristöja turvallisuusvaliokunnan puheenjohtaja, Neste Oil Oyj
järjestäjät: TEM, Tukes ja Kemianteollisuus ry
Kemikaalilaitosten tuotannon turvallisuus vaatii toimijoiden
saumatonta yhteistyötä. Tilaisuuden tavoitteena on kannustaa
turvallisuuden kehittämistä ja tuoda esille kehitystarpeita. Ohjelma
tarjoaa eri näkökulmia, ratkaisuja ja työkaluja kehittämistyöhön.
Seminaarin ohjelma ja ilmoittautuminen: kemianteollisuus.fi/
turvallisuusseminaari2015
NEW CANCER TREATMENTS –
SYÖVÄN UUDET HOITOMAHDOLLISUUDET (hallisali 3d)
Organisers: Finnish Bioindustries FIB, Pharma Industry Finland PIF,
Institute for Molecular Medicine Finland. Partly in English /
Tilaisuus on osittain englanninkielinen.
9.30
9.50
Welcoming Words, Ministry of Social Affairsto –
to be confirmed
Keynote lecture: Individualized cancer therapies
Prof. Olli Kallioniemi, Institute for Molecular Medicine
Finland (FIMM)
10.30 Oncology Pipeline at Bayer – Focus on Research
and Early Clinical Development
Dr Dirk Laurent, Head Experimental Medicine Oncology
Clinical Sciences, Bayer Pharma AG
11.10 The Competence Centre for Cancer Research in Estonia
Director, Dr Riin Ehin
11.40 Novel Cancer Treatments
Director Petri Bono, Comprehensive Cancer Center,
Helsinki University Central Hospital
12.10 Lunchbreak/ Lounas ja näyttelyyn tutustuminen
13.10 Suomalainen lääkekehitys
• COO Antti Vuolanto, Oncos Therapeutics Oy
• CEO Sami Kilpinen, Medisapiens Oy
• Kliininen syöpätutkimus – Lääketeollisuus ry –
to be confirmed
14.10 Syöpäjärjestöt
Pääsihteeri, dosentti Sakari Karjalainen,
Suomen Syöpäyhdistys ja Syöpäsäätiö
14.30 Kansallinen syöpäkeskushanke
Kehittämispäällikkö Tuula Helander, HUS
14.50 Syöpädiagnostiikan uudet menetelmät
• Syövän mikroympäristön kuvantaminen, dosentti, LT
Johan Lundin, FIMM
• Syövän henkilökohtainen lääkeherkkyystestaus
(potilaiden soluilla), FT Päivi Östling, FIMM
15.30 Potilaan näkökulma syöpähoitoihin – to be confirmed
15.50–16.00 Summary /Yhteenveto ja seminaarin päätös
FINBIONET PHD SYMPOSIUM –
PRISM OF LIFE SCIENCES (hallisali 3e)
ILS PhD Symposium–Prism of Life Sciences
Organiser / Järjestäjä: FinBioNet
Targeting life science students and professionals at all levels, the
ILS PhD Symposium will cover different aspects of life sciences,
from the outstanding research presented by excellent international
speakers, to different aspects of public interaction with science –
policy, media and journalism.
In English / Englanninkielinen.
Program outline
9.00
Coffee
9.10
Jussi Taipale: #Genomeregulation #SystemsBiology
#TranscriptionFactors
9.50
Mikael Fortelius: The end of the World Then and Now –
Mass Extinctions in the Fossil Record versus Anthropogenic
Global Change. #Evolution #Science&Politics
10.30 Coffee break
10.50 Liisa Ewart: Why Open Access in Horizon 2020
#Policy #Horizon 2020 #Open Access
11.15 Martin Fussenegger: Metabolic prosthesis –
the treatment strategy of the future. #Synthetic Biology
#MindControlledTransgenes #MetabolicProstheses
12.00 Lunch
12.50 Chris Thompson: Stodhastic differentation, self organisation and altruistic behaviour in social amoebae
#Social Amoeba #Multicellularity #Open Access
13.30 Bruno Combal: Assessing current and future state of
the ocean to support policy makers
#IOC-UNESCO #Climte change #Policy
14.10 Markus Perola: Success stories in biobanking
#BioBanking #PublicHealth #Obesity
14.50 Thomas Bosch: Aging from an immortal point of view:
what Hydra can teach us.
#Immortality #Aging #HydraBiology
15.30–16.00 Coffee & Panel Discussion
Business Opportunities in the Finnish Bioeconomy
(hallisali 3f)
9.00–12.00
Organiser: Ministry of Employment and the Economy
This session is focused on the business opportunities in the growing Finnish Bioeconomy. Bioeconomy start-ups and growth companies will be presented alongside open piloting and demonstration
platforms for companies to develop their products and services.
Content
• Finnish Bioeconomy Strategy – a growth strategy for Finland,
Sixten Sunabacka, Ministry of Employment and the Economy
• Team Finland funding for new bioeconomy business,
Heikki Aro, Tekes
• Pitching session for start-ups and growth companies, companies
to be confirmed later
• Presentation of piloting and demonstration platforms
(INKA regional bioeconomy platforms, Raisio Chemistry park,
VTT Bioruukki).
– 10 –
KARTTA • MA P
– 11 –
N ÄY TT E ILLE ASETTA JAT • EX H IBITO RS
B
A
AEL Oy
Kaarnatie 4
00410 HELSINKI
[email protected]
www.ael.fi
1d14
Agilent Technologies Finland Oy
Hevosenkenkä 3
Panorama Tower
02600 ESPOO
www.agilent.fi
1c21
Ammattiliitto Pro
Selkämerenkuja 1 A
PL 183
00181 HELSINKI
www.proliitto.fi
2c51
Anton Paar Nordic AB
Kilterinkuja 2 C-talo
01600 VANTAA
www.anton-paar.com
1f24
ApodanNordic PharmaPackaging A/S1g29
Kigkurren 8M
DK-2300 COPENHAGEN
DK Tanska/DK Denmark
Puh./Tel. +45 3297 1555
Telefax +45 3297 2101
www.apodan.dk
Aquaflow Oy,
Veolia Water Technologies
PL 116
57101 SAVONLINNA
Puh./Tel. 0207 441 600
Telefax 0207 441 699
[email protected]
www.veoliawatertechnologies.fi
1d26
C, D
BBMRI.fi
HELSINKI
www.bbmri.fi
2e61
Berner Oy
Sahaajankatu 24
00880 HELSINKI
Puh./Tel. 020 690 761
Telefax 020 791 4241
[email protected]
www.berner.fi/pro
3k41
Bio-Mediator Ky
Linnaistentie 5
01640 VANTAA
[email protected]
1d20
BioNordika Oy
Kutomotie 18 B
00380 Helsinki
[email protected]
www.bionordika.fi
1f21
Bio-Rad Laboratories Ltd
2d46
13 Maxted Road
HP2 7DX Hemel Hempstead
GB Iso-Britannia/GB United Kingdom
www.bio-rad.com
BioSampler Oy
Viikatetie 43 A
01640 Vantaa
[email protected]
www.biosampler.com
Bruker Optics Scandinavia AB
Vallgatan 5
17067 SOLNA
SE Ruotsi/SE Sweden
www.bruker.se
– 12 –
2D63
Carl Zeiss Oy
Niittyvillankuja 4B
01510 VANTAA
www.zeiss.fi
2d36
Cereal Tester SA
6/3 rue Plomcot
BE-6220 FLEURUS
BE Belgia/BE Belgium
www.cerealtester.com
3k36
Chemical Abstracts Service
c/o VTT/Metsäkoivu/PL 1000
02044 VTT
1f14
Comsol Oy
Arabianranta 6
00560 HELSINKI
[email protected]
www.comsol.fi
1c16
Oy Dahlberg & Co Ab
Majbyntie 4
02430 MASALA
[email protected]
www.dahlberg.fi
1g16
Ditap Oy
Hitsaajankatu 4 C
00810 HELSINKI
Puh./Tel. 010 666 2340
Telefax 010 666 2341
www.ditap.fi
1g30
E
ECOonline Oy
Tekniikantie 14
02150 ESPOO
www.ecoonline.fi
1c17
Elektrokem Oy
PL 71
00131 HELSINKI
[email protected]
www.elektrokem.fi
1d20
1d16
Eppendorf Nordic
Slotsmarken 12
DK-2970 HOERSHOLM
www.eppendorf.com
1c29
F
GWM-Engineering Oy
Savilahdentie 6
PL 1750
70211 KUOPIO
[email protected]
www.gwm-engineering.fi
HyXo Oy
Palokorvenkatu 2
PL 16
04261 KERAVA
[email protected]
www.hyxo.fi
H
Hamilton Bonaduz AG
Via Crusch 8
7402 BONADUZ
CH Sveitsi/CH Switzerland
Puh./Tel. +41 58 610 10 10
www.hamiltonrobotics.com
Fennolab
Tähtäinkuja 9
PL 153
01531 VANTAA
Puh./Tel. 09 276 360
[email protected]
www.fennolab.fi
2d40
Oy Fision Ltd
Kappelitie 6B
02200 ESPOO
www.fision.fi
1d28
Messuaukio 1 (PL 21)
00520 HELSINKI
Puh./Tel. 040 450 3250
[email protected]
www.helsinkicf.eu
Helsingin Yliopisto /
Matemaattis-luonnontieteellinen tdk. Kemian Laitos
A.I. Virtasen aukio 1
PL 55
00014 HELSINGIN YLIOPISTO
G
GE Healthcare Life Sciences
Kuortaneenkatu 2
00510 Helsinki
[email protected]
www.gelifesciences.com
1f17
Oy G.W. Berg & Co Ab
Mäkituvantie 7
PL199
01511 VANTAA
[email protected]
www.gwb.fi
2f41
GAMMADATA Finland Oy
Korppaanmäentie 21 AL 2
Radiomiehenkatu 3 A
20320 TURKU
www.gammadatafinland.fi
2g55
2d37
2f37
1c8
2c50
Hosmed Oy
Ennekuja 1
02270 ESPOO
www.hosmed.fi
1f9
Humitec Oy
Konalantie 47 C
00390 HELSINKI
Puh./Tel. 09 530 8400
[email protected]
www.humitec.fi
1g5
– 13 –
1d31
I, J
Immuno Diagnostic Oy
Kaivokatu 16
13100 HÄMEENLINNA
www.immunodiagnostic.fi
1f25
Innovatics
Ratamestarinkatu 13 A
00520 HELSINKI
Puh./Tel. 0102818900
[email protected]
www.innovatics.fi
2e55
Jyväskylän yliopisto, Kemian laitos 2c56
PL 35
40014 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO
Puh./Tel. +358 400 24 7976
[email protected]
www.jyu.fi/kemia
K
Kemivärlden Biotech/
Journal of Chemistry &
Biotechnology
sisäänkäynti E/P
Entrance N/S
Puh./Tel. +46 (0)8 670 41 86
www.kemivarldenbiotech.se
Kaluste-Projektit Oy
Pukinmäentie 2
35700 VILPPULA
Puh./Tel. 03 471 7300
Telefax 03 471 7322
1f31
Kasve Oy
Suokatu 36 A 32
70110 KUOPIO
www.kasve.fi
1g25
Kojair Tech Oy
Teollisuustie 3
35700 VILPPULA
Puh./Tel. 03 471 7000
Telefax 03 471 7077
[email protected]
www.kojair.com
1d11
Krotek Oy
Salmintie 4B
02600 ESPOO
Puh./Tel. 09 412 8808
Telefax 09 412 8809
[email protected]
www.krotek.fi
1g17
Kvalitest Nordic Oy
Huutokalliontie 208
40800 Vaajakoski
Kemian Seurat
Urho Kekkosen katu 8 C 31
00100 HELSINKI
[email protected],
www.kemianseurat.fi
LabWare Nordic
Landskronavägen 25A
SE-252 32 Helsingborg
SE Ruotsi/SE Sweden
Puh./Tel. +46 42 375 860
Telefax +46 42 375 861
[email protected]
www.labware.com
1g33
Leco Corporation Svenska AB
Lövängsvägen 6
Box 2034
S-194 02 UPPLANDS VÄSBY
SE Ruotsi/SE Sweden
Puh./Tel. +46 8 594 110 00
Telefax +46 8 594 110 11
[email protected]
www.lecoswe.se
1c33
LifeClean International AB
Kärrastrandvägen 124B
451 76 UDDEVALLA
SE Ruotsi/SE Sweden
Puh./Tel. +46 (0) 522 10404
[email protected]
www.lifeclean.se
2c37
L
Kemianteollisuus ry on kemianteollisuuden
ja sen lähialojen elinkeino- ja työmarkkinapoliittinen edunvalvontajärjestö, jonka
tehtävänä on toimialan kilpailukyvyn ja toimintaedellytysten edistäminen Suomessa.
Kemianteollisuus ry:llä on yli 400 jäsenyritystä sekä 13 jäsen- ja yhteistyöyhdistystä.
2c41
2d51
Kemianteollisuus ry
2c51
Eteläranta 10
PL 4
00131 HELSINKI
[email protected]
www.kemianteollisuus.fi
Kemia-lehti
Pohjantie 3
02100 ESPOO
Puh./Tel. +358 40 577 8850
[email protected]
www.kemia-lehti.fi
1g9
LaboTest Oy
Puurtajantie 4
15880 HOLLOLA
2e50
Lab-dig Oy
Maapallonkatu 8 H
02210 ESPOO
Puh./Tel. 09 884 5022
[email protected]
www.labdig.fi
1c12
Labema Oy
Klondyke-talo
04260 KERAVA
www.labema.fi
1d25
Labo Line Oy
Karjalankatu 2
00520 HELSINKI
[email protected]
www.laboline.fi
1c26
Laborexin Oy
PL 224
00811 HELSINKI
www.laborexin.fi
3k51
– 14 –
Luonnontieteiden
Akateemisten Liitto LAL ry
Pohj.Makasiinikatu 6 A
00130 HELSINKI
Puh./Tel. 09 2511 1660
Telefax 09 2511 1671
[email protected]
www.luonnontieteilijat.fi
2c51
M
Malvern Instruments Nordic OY
Kumitehtaankatu 5
04260 Kerava
Puh./Tel. 050 325 8473
Telefax 09 2587 0241
www.malvern.co.uk
1c18
N
Mediq Suomi Oy
Luomanportti 3
02200 ESPOO
Puh./Tel. 020 112 1500
[email protected]
www.mediq.fi
1f36
Nab Labs Oy
Upseerinkatu 1
02600 ESPOO
[email protected]
www.nablabs.fi
2c47
Ourex Oy
Mäkirinteentie 3
36220 KANGASALA
Puh./Tel. 03 212 8000
Telefax 03 212 8158
[email protected]
www.ourex.fi
1d10
P
Merck Millipore
Merck Life Science Oy,
Keilaranta 6
02150 Espoo
Puh./Tel. +358 (0) 20 305645
Telefax +358 (0) 20 305644
http://www.merckmillipore.com
Metrohm Nordic Oy
Koskelontie 19 B
02920 ESPOO
www.metrohm.fi
1c11
Neste Oil Oyj
Keilaranta 21
00095 NESTE OIL
[email protected]
www.nesteoil.fi
2e51
Netzsch Gerätebau GmbH
1d35
Gråbrödersgatan 8
SE-21121 MALMÖ
SE Ruotsi/SE Sweden
Puh./Tel. +46 40 611 62 11
[email protected]
www.netzsch-thermal-analysis.com
1d21
Nitritex Ltd
2c37
Minton Enterprise Park
Oaks Drive
CB8 7YY NEWMARKET
GB Iso-Britannia/GB United Kingdom
Puh./Tel. +441638663338
Telefax +441638668890
[email protected]
www.bioclean.com
Mikrobiologikilta –
Mikrobiologgillet ry
HELSINKI
www.mikrobiologikilta.fi
MSCi Aps.
Boegesvinget 8
2740 Skovlunde
2f61
3k39
Norlab Oy
Ainontie 64
01630 VANTAA
Puh./Tel. 09 854 5510
Telefax 09 8545 5151
[email protected]
www.norlab.fi
1c27
O
Ordior Oy
Konalantie 47 A
00390 HELSINKI
Puh./Tel. 09 530 8000
Telefax 09 530 80010
[email protected]
www.ordior.fi
– 15 –
3h41
Pamas Oy
Kympinkatu 3
40320 JYVÄSKYLÄ
Puh./Tel. 040 504 1266
[email protected]
www.pamas.fi
3k38
PANalytical B.V.
Linnoitustie 4 B
02600 ESPOO
www.panalytical.com
3h51
Perel Oy
Torpankatu 28
PL 230
05801 HYVINKÄÄ
Puh./Tel. +358 198 7111
[email protected]
www.perel.fi
2g37
PerkinElmer Finland Oy
Mustionkatu 6
PL 10
20101 TURKU
www.perkinelmer.com
2d41
Pineco Trading Oy
PL 55
02711 ESPOO
www.pineco.net
1f16
Promaint-lehti / Omnipress Oy
Mäkelänkatu 56, 2.krs
00510 Helsinki
www.promaintlehti.fi
1f2
Puolustusvoimien tutkimuslaitos
PL 5
34111 Lakiala
www.puolustusvoimat.fi>Laitokset
1c13
Pyrol AB
Utmarksvägen 23
SE-22592 LUND
SE Ruotsi/SE Sweden
[email protected]
1g15
Q, R
Qiagen
PL 3810
00002 HELSINKI
Puh./Tel. 0800 914 416
Telefax 0800 914 415
www.qiagen.com
1f35
Oy Reagena Ltd
Takojantie 18
70900 TOIVALA
Puh./Tel. +358 17 368 8500
www.reagena.com
2g51
Suomen Bioteollisuus ry
Eteläranta 10
00131 Helsinki
www.finbio.net
2c51
Sympatec GmbH
AM Pulverhaus 1
38678 Claustha-Zellerfeld
DE Saksa/DE Germany
www.sumpatec.com
1d17
T
Tamatek Oy
JUOMIKANTIE 4
25500 PERNIÖ
Puh./Tel. 040 5270 951
[email protected]
www.tamatek.fi
2c37
Skalar Analytical B.V.
1g19
Tinstraat 12
4823 AA Breda
NL Alankomaat/NL The Netherlands
Whitelake Software Point Oy
Metsänneidonkuja 6
02130 ESPOO
www.softwarepoint.com
Oy Teo-Pal Ab
Luoteisrinne 4 E
02270 ESPOO
Puh./Tel. 09 8190 560
[email protected]
www.teopal.fi
3k50
2f51
1d15
V, W
Waldmann Valaistus Oy
Kierretie 20
01650 VANTAA
www.waldmann.fi
2g38
Visu Kaluste
Eeliksentie 6
34870 VISUVESI
[email protected]
www.visukaluste.fi
1d32
Oy Woikoski Ab
PL 1
52020 WOIKOSKI
Puh./Tel. 040 166 2023
[email protected]
www.woikoski.fi
2e60
Messuoppaan tiedot perustuvat näytteilleasettajien 5.2.2015 mennessä jättämiin tietoihin.
Messukeskus ei vastaa virheellisyyksistä.
– 16 –
1f11
U
Uusioaines Oy
PL 120
30101 FORSSA
www.uusioaines.com
S
Sartorius Biohit Liquid Handling Oy 1f10
Laippatie 1
00880 HELSINKI
Thermo Fisher Scientific Oy
Ratastie 2
01620 VANTAA
www.thermoscientific.com
N
NÄY
ÄY TT EIL
EILLLEASETTA
EASETTA JAT
E XHIB
XHIBITOR
ITORS
S BY PRO DUCTGRO UPS
Kemianteollisuus
Chemical industry
Aquaflow Oy,
Veolia Water Technologies
Kemianteollisuus ry
Merck Millipore
Neste Oil Oyj
Oy Reagena Ltd
Oy Dahlberg & Co Ab
Oy Woikoski Ab
1d26
2f41
2c51
1c11
2e51
2g51
1g16
2e60
Prosessiautomaatio
Process automation
Hamilton Bonaduz AG
2f41
2f37
Tuotannonohjaus ja laitteet
Production management
and equipment
Oy Dahlberg & Co Ab
2f41
1d10
3k38
1g16
1f36
1c11
2e51
2e60
2f41
Kunnossapito ja huolto
Upkeep and maintenance
Lab-dig Oy
Ourex Oy
Pamas Oy
Oy Woikoski Ab
Tutkimus ja koulutus
Research and education
AEL Oy
BBMRI.fi
Jyväskylän yliopisto, Kemian laitos
Kasve Oy
Krotek Oy
Oy Dahlberg & Co Ab
Oy Woikoski Ab
Turvallisuus ja riskienhallinta
Safety and risk management
Berner Oy
Lab-dig Oy
Merck Millipore
Pamas Oy
1g17
1c33
1f36
1c11
3h41
3k38
2g51
2e60
Biopolttoaineet
Biofuels
Neste Oil Oyj
2e51
Agro/elintarvike
Agriculture/Food
Humitec Oy
Lab-dig Oy
1g5
1c12
1c33
Bioteknologia
Biotechnology
2f41
1c12
1d10
3k38
2e60
1d26
2f41
1c11
Lääkekehitys
Pharmaceutical development
BBMRI.fi
Kasve Oy
Krotek Oy
2e61
1g25
1g17
Diagnostiikka
Diagnostics
1g25
1f36
2g51
– 17 –
Ympäristö
Environment
Aquaflow Oy, Veolia Water Technologies
Humitec Oy
Lab-dig Oy
1d26
1g5
1c12
1c33
Laboratoriotuotteet
Laboratory products
3k41
1c12
1c11
3k38
Kasve Oy
Mediq Suomi Oy
Oy Reagena Ltd
1d14
2e61
2c56
1g25
1g17
1g16
2e60
Ammattiliitto Pro
2c51
BBMRI.fi
2e61
Kemian Seurat
2d51
Kemia-lehti
2e50
Luonnontieteiden Akateemisten Liitto LAL ry2c51
Mikrobiologikilta - Mikrobiologgillet ry
2f61
Oy Dahlberg & Co Ab
1g16
Merck Millipore
Ympäristö
Environment
2e61
1g25
1d10
1g16
Krotek Oy
Mediq Suomi Oy
Merck Millipore
Ordior Oy
Pamas Oy
Oy Reagena Ltd
Oy Woikoski Ab
1g16
Kemikaalit, raaka-aineet ja muut
tuotanto tarvikkeet
Chemicals, raw materials
and other production supplies
Mediq Suomi Oy
Merck Millipore
Neste Oil Oyj
Oy Woikoski Ab
BBMRI.fi
Kasve Oy
Ourex Oy
Oy Dahlberg & Co Ab
Tutkimusreagenssit ja -laitteet
Research reagents and equipment
Järjestöt ja tiedotustoiminta
Organisations and science parks
Teollisuuden koneet ja laitteet
Industrial machines and equipment
Ourex Oy
Pamas Oy
Oy Dahlberg & Co Ab
Suunnittelu, konsultointi
ja muut palvelut
Planning, consulting
and other services
Berner Oy
Fennolab
Hamilton Bonaduz AG
Humitec Oy
HyXo Oy
Krotek Oy
Lab-dig Oy
Mediq Suomi Oy
Merck Millipore
Norlab Oy
Ordior Oy
Ourex Oy
Pamas Oy
Perel Oy
Oy Dahlberg & Co Ab
Oy Woikoski Ab
1d26
3k41
2d40
2f41
2f37
1g5
1d31
1g17
1c12
1c33
1f36
1c11
1d35
1c27
3h41
1d10
3k38
2g37
1g16
2e60
N ÄY TT EILL EASETTA JAT
E XHIB ITORS BY PRO DUCTGRO UPS
Analyyttiset laitteet
Analytical equipment
Berner Oy
HyXo Oy
Krotek Oy
Lab-dig Oy
Mediq Suomi Oy
Merck Millipore
Norlab Oy
Ordior Oy
Pamas Oy
Oy Teo-Pal Ab
1d26
3k41
2f41
1d31
1g17
1c12
1c33
1f36
1c11
1d35
1c27
3h41
3k38
2f51
Peruslaboratoriolaitteet
Basic laboratory equipment
Berner Oy
Fennolab
HyXo Oy
Kojair Tech Oy
Krotek Oy
Lab-dig Oy
Mediq Suomi Oy
Merck Millipore
Norlab Oy
Ordior Oy
Pamas Oy
Oy Teo-Pal Ab
Oy Dahlberg & Co Ab
Oy Woikoski Ab
1f36
1c11
1c27
3h41
3k38
2f51
1g16
2e60
Kliiniset laboratoriolaitteet
Clinical laboratory equipment
Mediq Suomi Oy
Merck Millipore
Ordior Oy
Oy Dahlberg & Co Ab
1d26
1f36
1c11
3h41
1g16
Laboratoriokalusteet
Laboratory fittings
1d26
3k41
2d40
2f41
1d31
1d11
1g17
1c12
Berner Oy
HyXo Oy
Ourex Oy
Perel Oy
Tamatek Oy
Oy Dahlberg & Co Ab
Visu Kaluste
– 18 –
3k41
2f41
1d31
1d10
2g37
2c37
1g16
1d32
Laboratorioiden pienlaitteet
Small-sized equipment
for laboratories
Berner Oy
Fennolab
Humitec Oy
HyXo Oy
Krotek Oy
Lab-dig Oy
Mediq Suomi Oy
Norlab Oy
Ordior Oy
Pamas Oy
Tamatek Oy
Oy Teo-Pal Ab
Oy Dahlberg & Co Ab
1d26
3k41
2d40
2f41
1g5
1d31
1g17
1c12
1f36
1c27
3h41
3k38
2c37
2f51
1g16
Laboratoriotarvikkeet
Laboratory supllies
Berner Oy
Fennolab
HyXo Oy
Krotek Oy
Lab-dig Oy
Mediq Suomi Oy
3k41
2d40
1d31
1g17
1c12
1f36
NÄY TT EIL LEASETTA JAT
E XHIBITOR S BY PRO DUCTGRO UPS
Norlab Oy
Ordior Oy
Tamatek Oy
Oy Dahlberg & Co Ab
1c27
3h41
2c37
1g16
Laboratoriokemikaalit
Laboratory chemicals
Berner Oy
HyXo Oy
Krotek Oy
Mediq Suomi Oy
Merck Millipore
Ordior Oy
Oy Reagena Ltd
Oy Woikoski Ab
3k41
1d31
1g17
1f36
1c11
3h41
2g51
2e60
Ympäristöanalytiikka
Environmental analytics
Berner Oy
Krotek Oy
Lab-dig Oy
Merck Millipore
Ordior Oy
3k41
1g17
1c12
1c33
1c11
1d35
3h41
Standardit ja referenssimateriaalit
Standards and reference material
Berner Oy
HyXo Oy
Krotek Oy
Lab-dig Oy
Pamas Oy
Oy Reagena Ltd
Oy Woikoski Ab
3k41
1d31
1g17
1c12
1c33
3k38
2g51
2e60
Tietokoneohjelmat
laboratoriokäyttöön
Computer programs for laboratories
Innovatics
Whitelake Software Point Oy
2f41
2e55
3k50
Muut tuotteet ja palvelut
Other products and services
Humitec Oy
Kasve Oy
Kemia-lehti
LifeClean International AB
Mediq Suomi Oy
Nitritex Ltd
Ourex Oy
Tamatek Oy
Oy Dahlberg & Co Ab
1c8
1g5
1g25
2e50
2c37
1f36
2c37
1d10
2c37
1g16
Muutokset mahdollisia.
Messuoppaan tiedot perustuvat näytteilleasettajien 5.2.2015 mennessä jättämiin tietoihin. Messukeskus ei vastaa virheellisyyksistä.
a
o
l
u
t
e
v
r
e
T
breikille!
Löydät Kemian Seurojen ja
Kemia-lehden yhteisen
osaston (2d51 + 2e50)
Plazan vierestä.
Tule tapaamaan tuttuja
ja virkistäytymään!
– 19 –
BUSINESS
NETWORKING
INNOVATIONS
ChemBioFinland seuraavan kerran 29.–30.3.2017
ChemBioFinland next time on 29–30 March 2017
Liikenneyhteydet:
Helsingin keskustasta raitiovaunulla 7A, 7B ja 9. Kaikki junat pysähtyvät Pasilan asemalla, josta on 300 m kävelymatka Messukeskukseen.
Helsinki-Vantaan lentokentältä on 15 km Messukeskukseen.
Traffic connections:
From the city centre by trams 7A, 7B and 9. All trains stop at Pasila Station, which is located 300 m from the Fair Centre. The Helsinki-Vantaa
airport is 15 km from Expo and Convention Centre.
Pysäköinti: 11 ¤
Parking: ¤11
Hotellivaraukset:
Messukeskuksen yhteydessä on Holiday Inn Helsinki -hotelli,
puh. 09 150 900. Muut varaukset Hotellikeskuksesta,
puh. 09 2288 1400
Hotel booking:
Holiday Inn Helsinki next to Expo and Convention Centre,
tel. +358 9 150 900. Other Hotels: Hotel Booking Centre,
tel. +358 9 2288 1400
Järjestäjä:
Messukeskus, puh. 040 450 3535, www.messukeskus.com
Organiser:
Messukeskus, tel. 358 40 450 3535, www.messukeskus.com
Yhteistyössä:
Suomen Bioteollisuus ry,
Kemian Seurat ja Kemianteollisuus ry
In co-operation with:
Finnish Bioindustries, Finnish Chemical Societies and
Chemical Industry Federation.
ChemBio Finland yhteistyössä:
Mediayhteistyökumppani:
KEMIA
Kemi
Aikataulu ja teemat
TOIMIT.
AINEISTO
ILMOITUSAINEISTO
ILMESTYY
1/2015
2.1.
15.1.
4.2.
Laboratoriot, turvallisuus, puhdastilat
2/2015
4.2.
18.2.
10.3.
ChemBio Finland 2015: Kemia ja hyvä elämä
3/2015
2.4.
14.4.
5.5.
Analytiikka, Reach, ympäristö
NRO
OSATEEMOINA mm.
Lisäjakelu: Yhdyskuntatekniikka 2015, Turku 20.–21.5.2015 ja Helsinki Chemicals Forum, Helsinki 28.–29.5.2015
4/2015
9.5.
25.5.
12.6.
Laboratoriot, patentit, biotalous
5/2015
7.8.
20.8.
9.9.
Kemianteollisuus, prosessit, työelämä
6/2015
10.9.
23.9.
13.10.
Laboratoriot, bioteknologia, pakkaukset
7/2015
14.10.
27.10.
16.11.
Analytiikka, tutkimus, pinnat
8/2015
11.11.
25.11.
15.12.
Laboratoriot, koulutus, patentit
Tavoita päättäjät!
Erikoisjakelut 2015
• Yli 10 000 lukijaa.
Nro 1 Labquality Days,
Helsinki 5.–6.2.2015
• Neljä viidestä lukijasta tekee tai
valmistelee hankintapäätöksiä.
Nro 2 ChemBio Finland,
Helsinki 18.–19.3.2015
TIEDUSTELUT JA VARAUKSET
Nro 3 Yhdyskuntatekniikka 2015,
Turku 20.–21.5.2015 ja
Helsinki Chemicals Forum,
Helsinki 28.–29.5.2015
Kalevi Sinisalmi
[email protected]
puh. 044 539 0908
Nro 4 Bioenergia 2015, Jyväskylä 2.–4.9.2015
Milla Sinisalmi
[email protected]
puh. 040 766 1346
Nro 6 Empack 2015, Helsinki 11.–12.11.2015 ja
Lahden tiedepäivä, marraskuu 2015
Irene Sillanpää
[email protected]
puh. 040 827 9778
Nro 8 Tekniikan päivät, Espoo tammikuu 2016 ja
Educa 2016, Helsinki 29.–30.1.2016
Nro 5 Esimies & Henkilöstö,
Helsinki 23.–24.9.2015
Nro 7 Väri ja Pinta 2015, Helsinki 18.–20.11.2015
Kempulssi Oy • Kemia-Kemi-lehti • Pohjantie 3, 02100 Espoo • www.kemia-lehti.fi
Erinomaisia
laboratoriolaitteita
Nämä ja paljon muuta
osastollamme 2 f 51
18.-19.3.2015.
Tervetuloa!
TEOPAL
[email protected]
www.teopal.fi
(c) NaLinet 2015-02
Ota askel parempaan

LUMI- SURFFARI EI TOSIAAN YLÖS MYSTINEN - Kemia

Transcription

Similar documents

KEMIAKemi Vetyautot vilistivät Porthaniassa

Tuomisto Maiju: Kemian kortti-ja lautapelit - MAOL

Uusia menetelmiä luonnontuotteiden synteesiin

TERVA - Kemia

TEOPAL - Kemia

Kemia Lehti.fi Wp Content Uploads Uutis4151

Sienimyrkytykset vaanivat ikäihmisiä - Kemia

OLUT- VANHUS MITTARI- TONTUN MITEN BAKER STREETIN

KAASUA! HOME VETY- AUTOT JÄÄPALA

Ohjelma ja ilmoittautumisohjeet

Valintakokeen kirjallinen analyysi

Kokonaisratkaisut - Kemia