Kokonaisratkaisut - Kemia

Transcription

Kokonaisratkaisut - Kemia
3/2015
KEMIA
TIEKARTTA
yliopistojen
kemiaan
Kemi
Kokonaisratkaisut
välinEhuoltoon, PESuun ja StErilointiin
AIKA ON
nesteytetyn
maakaasun
puolella
BIOKONE
syntyy dnapalikoista
Autoklaavit
akamallit
• Pysty- ja va
a
ra
lit
0
• 23–158
mallit
to
an
pi
lä
s
yö
• M
SURMATTU
kuningas
sai vihdoin
leposijan
Elatusainekeittimet
Maljanvalulaitteet
Pesukoneet
Sterilointi- ja
pesuindikaattorit
www.laboline.fi • [email protected] • (09) 877 0080
HELSINGIN YLIOPISTO
HELSINGFORS UNIVERSITET
UNIVERSITY OF HELSINKI
KEMIAN LAITOS
KEMISKA INSTITUTIONEN
DEPARTMENT OF CHEMISTRY
KUMPULA
BUSINESS
LABS
PALJON
ENEMMÄN
KUIN TILARATKAISU
YRITYKSELLE TOIMITILAT JA TIETEELLINEN
TOIMINTAYMPÄRISTÖ KUMPULAN TIEDEKAMPUKSELLA
Pohjoismaiden suurimmalla
luonnontieteiden
kampuksella on tarjolla
runsas ja monipuolinen
tutkimuslaitevalikoima sekä
osaavaa henkilökuntaa.
Yrityksen tai sen t&kyksikön sijoittaminen
yliopiston tiloihin on hyväksi
todistettu tapa tiivistää
yhteistyötä yrityksen ja
yliopiston välillä.
Start-upeille Kumpula
Business Labs tarjoaa
pääomiltaan kevyemmän
tavan aloittaa yritystoiminta
varsinkin laboratoriotiloja ja
-laitteita vaativilla aloilla.
KUMPULA BUSINESS LABS @ HELSINGIN YLIOPISTO
TARJOAA YRITYKSELLE:
LABORATORIO- JA TOIMISTOTILAA
vuokrattavaksi kemian laitokselta, lisäksi
kokoustiloja ja lisätiloja tuntiveloituksella
TUTKIMUSLAITTEIDEN
vuokrausta ja mittauspalveluja tapauskohtaisesti sopien tuntiveloituksella
TYÖPAJAN PALVELUJA
tapauskohtaisesti sopien tuntiveloituksella
KAMPUSKIRJASTON
käyttömahdollisuudet
ASIANTUNTIJAKONSULTAATIOTA
TUTKIMUSYHTEISTYÖTÄ
Tekes, EU tai suorarahoitteiset projektit
TYÖVOIMAN REKRYTOINTIA JOUSTAVASTI
opiskelijat, maisterit, tohtorit...
OTA YHTEYTTÄ
Professori Mikko Ritala
Kumpula Business Labs -yhteyshenkilö
02941 50193
[email protected]
WWW.HELSINKI.FI/KEMIA/BUSINESSLABS
SEITSEMÄS KANSAINVÄLINEN
28.–29.5.2015
Messukeskus Helsinki
Helsinki Chemicals Forum on kansainvälisen kemikaaliturvallisuuden ja -johtamisen keskustelufoorumi,
joka järjestetään vuosittain Messukeskuksessa Helsingissä. Ohjelma käsittelee ajankohtaisia ja kiistanalaisia
kemikaalien käyttöön, riskeihin ja kauppaan liittyviä teemoja.
Konferenssi on suunnattu kemikaaliturvallisuuden asiantuntijoille sekä asiasta kiinnostuneille, jotka haluavat
perehtyä kemikaalien valmistuksen ja käytön riskienhallintaan. Helsinki Chemicals Forum on myös oivallinen
paikka verkostoitua! Konferenssin kieli on englanti.
Poimintoja ohjelmasta
Torstai 28.5.2015
Perjantai 29.5.2015
Keynote: Positioning ECHA for the Future
Geert Dancet, Executive Director, ECHA
Keynote: Chemicals in TTIP – what is under
discussion and what will it mean for REACH?
Klaus Berend, Head of Unit,
European Commission
Keynote: Innovation and Competitiveness under
REACH and CLP: Challenges and Perspectives
for the EU Chemical Industry
Antti Peltomäki, Deputy Director General,
European Commission
Panel 1: Thinking Beyond 2020 - SAICM and the
future for global chemicals risk management
Moderator: BjØrn Hansen, Head of Unit,
European Commission
Panel 2: Globally Harmonised System on Classification and Labelling – how can we get there
faster?
Moderator: Bob Diderich, Head of Division,
OECD
Panel 3: Chemicals in Products: How to
Improve Communications in the Supply Chain
Moderator: Mamta Patel,
Editorial Director, Chemical Watch
Ilallinen Helsingin kaupungintalolla
Mediakumppani:
Yhteistyössä:
Panel 4: Avoiding Regrettable Substitution:
what are the best practices in alternatives
assessment?
Moderator: Jake Sanderson,
Manager, Environment Canada
Panel 5: Green Chemistry and Engineering –
a fundamental breakthrough?
Moderator: Jack de Bruijn,
Director of Risk Management, ECHA
Chemical Watch Workshop:
The Business Case for Sound Chemicals Management
Osallistumismaksut:
Helsinki Chemicals Forum 870 € (sis. alv)
Helsinki Chemicals Forum + Chemical Watch Workshop
1120 € (sis. alv)
f.eu
sinkic
l
e
h
.
w
du: ww
u
a
t
t
i
o
a ja ilm
m
l
e
j
h
koko o
Katso
SISÄLLYS
30TUTKIMUKSESSA
TAPAHTUU
34 ULJAS UUSI BIOTALOUS
Biotehdas jalostaa jätteet
Maija Pohjakallio
Ying Zhu
36NÄKÖKULMA
Papan proteiinit
Anja Nystén
Veikko Somerpuro
36 KEMIA SILLOIN ENNEN
Suomen yliopistoissa tarvitaan uudenlaista kulttuuria kemian edistämiseksi,
sanovat professorit Mikko Ritala (vas.)
ja Markku Räsänen. (s. 6)
37 NAISET JA KEMIA
Lina Shtern koki
Stalinin vainon
Francis Franklin
35 REACH RAKENTUU
Vastaa siihen, mitä kysytään
Punarinta käyttää suunnistustekniikkaa, josta kvanttitietokoneen kehittäjät voisivat ottaa oppia. (s. 52)
Sisko Loikkanen
6 Kemian tiekartta
viitoittaa alan
tulevaisuutta
Sisko Loikkanen
12 TÄTÄ MIELTÄ
Uudet kierrätyskeskukset
mullistavat tavaran kierron
Harri Välimäki
14 Nesteytetty maakaasu tulee
”Aika on LNG:n puolella”
Juha Granath
18AJANKOHTAISTA
Kiertotalouskylä panee
materiaalit kiertämään
Elina Saarinen
19UUTISIA
24 VIHREÄT SIVUT
38 Kemian kohtauspaikka
ChemBio Finland
tavoitti yleisönsä
Lauri Lehtinen
41 UUSIA TUOTTEITA
42 Hannu Vornamo liputtaa
Aina kemian puolesta
Päivi Ikonen
43 Kemian hyväksi -palkinto
Leena Laitiselle
”Henkilökemia on
suosikkikemiaani”
Elina Saarinen
44 Dna-palikoista
rakennetaan biokoneita
Sisko Loikkanen
47 Biovian räätälöi lääkkeille
valmistusmenetelmät
Sisko Loikkanen
48 Analyysimenetelmän on oltava
Yhtä herkkä kuin
koiran hajuaisti
Marja Saarikko
50 Astu ulos lokerosta
Luonnontieteilijästä
on moneksi
Gasum
Marja Saarikko
”Puhtaasti palava maakaasu on paras
ratkaisu siirtymäkaudella kohti hiiletöntä taloutta”, sanoo Gasumin toimitusjohtaja Johanna Lamminen. (s. 14)
4
KEMIA 3/2015
Rikhard III:n hautapaikka oli kateissa
yli 500 vuotta. Kun se löytyi, kuva
kuninkaasta mullistui. (s. 60)
55 Maailman suosituin torjunta-aine
Glyfosaatin haitoista
leimahti kiista
Eeva Pitkälä
58 Kemikaalien vaaraluokitus on
Pähkinä purtavaksi
Paula Jantunen
60 Kuninkaan hauta
Arja-Leena Paavola
64ULKOMAILTA
66JULKAISUJA
Uusi homeopas selventää
vastuita työpaikoilla
Katja Pulkkinen
67KEEMIKKO
Pelimiesteoria
68HENKILÖUUTISIA
71 TULEVIA TAPAHTUMIA
52 Kemiallinen kompassi
tuo muuttolinnut
Suomeen
Jarmo Wallenius
71SEURASIVUT
74 TIETEEN KAUPUNGIT
Leidenin loistavat tähdet
Sisko Loikkanen
KEMIA
PÄÄKIRJOITUS
5. toukokuuta 2015
Kemi
Toimitus • Redaktion • Office
Pohjantie 3, FIN-02100 Espoo
puh. 0400 578 901
[email protected]
www.kemia.lehti.fi
www.facebook.com/kemialehti
Päätoimittaja • Chefredaktör • Editor-in-Chief
DI Leena Laitinen 040 577 8850
[email protected]
Toimituspäällikkö • Redaktionschef
• Managing Editor
Päivi Ikonen 0400 139 948
[email protected]
Taitto • Layout
K-Systems Contacts Oy
Päivi Kaikkonen 040 7333 485
[email protected]
Sihteeri • Sekreterare • Secretary
Irja Hagelberg 0400 578 901
[email protected]
Vakituinen avustaja ja toimistotyöntekijä •
Permanent medarbetare • Contributing Editor
Sanna Alajoki 040 827 9727
[email protected]
Ilmoitukset • Annonser • Advertisements
[email protected]
Myynti • Forsäljning • Sales
Kalevi Sinisalmi 044 539 0908
[email protected]
Milla Sinisalmi 040 766 1346
[email protected]
Irene Sillanpää 040 827 9778
[email protected]
Tilaukset • Prenumerationer • Subscriptions
puh. 0400 578 901
[email protected]
Tilaushinnat
Kotimaassa 105 euroa (kestotilaus 95 euroa),
muut maat 145 euroa
Kouluille 49 euroa, www.aikakaus.fi
Prenumerationspris i Finland 105 euro,
övriga länder 145 euro
Subscription price (out of Finland) EUR 145
Irtonumero/Lösnummer/Single copy EUR 16
Osoitteenmuutokset
Kemian Seurojen toimisto
puh. 010 425 6302, faksi 010 425 6309
[email protected]
Kustantaja • Utgivare • Publisher
Kempulssi Oy
Toimitusjohtaja • Verkst. direktör • Managing
Director
Leena Laitinen
Pohjantie 3, FIN-02100 Espoo
puh. 040 577 8850
[email protected]
Toimitusneuvosto • Redaktionsråd
• Editorial Board
Viestintäjohtaja Susanna Aaltonen,
Kemianteollisuus ry
Laboratoriopäällikkö Susanna Eerola, Roal Oy
Toimitusjohtaja Saara Hassinen, SalWe Oy
Professori Matti Hotokka, Åbo Akademi
Toimituspäällikkö Päivi Ikonen, Kemia-Kemi
Toiminnanjohtaja Heleena Karrus, Kemian Seurat
Tutkija Helena Laavi, Aalto-yliopisto
Päätoimittaja Leena Laitinen, Kemia-Kemi
Professori Jan Lundell, Jyväskylän yliopisto
Professori Markku Räsänen, Helsingin yliopisto
Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti
Keskipainos 5 000, erikoisnumeroilla
300–3000 kpl:n lisäjakelu.
Forssa Print, Forssa 2015
ISO 9002
Yliopistokemia murroksessa
MILLAISENA KEMIA näyttäytyy Suomen yliopistoissa vuonna
2020? Mihin suuntaan alan tutkimusta ja opetusta tulisi kehittää?
Miten edistää kemian laitosten
yhteistyötä? Kuinka varmistaa riittävä rahoitus ja kriittinen massa
tutkimuksen ydinalueilla?
Visaisia kysymyksiä pohditaan
Kemia Suomi -työryhmässä, joka
aloitti toimintansa viime syksynä
Helsingin yliopiston aloitteesta.
Kuten lehden avausjutusta käy
ilmi, työn tuloksena on jo kartoitettu Suomen yliopistojen nykyinen kemiantutkimus ja haettu
Tampereen teknilliseen yliopistoon infrastruktuurirahoitusta laitteistoon, jonka on tarkoitus hyödyttää kaikkia kemian laitoksia.
Alan tulevaisuus nousee esiin myös Suomen yliopistot Unifi ry:n
maaliskuussa julkistamassa raportissa, joka suosittelee selvityksen käynnistämistä kemian yliopistotutkimuksen profiloinnista ja
työnjaosta.
Markku Joutsen
Vol. 42 Coden: KMKMAA ISSN 0355-1628
TOIVEISSA ON löytää selvitykselle tekijä, joka saisi työnsä valmiiksi
jo tämän vuoden aikana. Selvityksen pohjalta päätettäviä toimia
voitaisiin ryhtyä toteuttamaan
ensi vuodesta alkaen.
Seuraavan sukupolven täytyy
Etsintää seurataan kiinnossekä täyttää syntyvät aukot että
tuksella, sillä rekrytointikrijakaa voimavarat alan tutkimuksen
teerit ovat tiukat. Haussa on
ja koulutuksen parhaaksi.
kemian tutkimuksen ja koulutuksen tarpeet tunnistava ja
tulevaisuuteen katsova ammattilainen, jolla on laaja-alaista näkemystä ja uskallusta esittää myös radikaaleja ratkaisuja, kuten tutkimuksen osa-alueiden tai alan yksikköjen yhdistämistä tai lopettamista. Esteellisyyskysymykset sulkevat käytännössä pois kemian
laitosten omat työntekijät.
Tärkeää on, että päätökset tehdään hallitusti, ei sattumanvaraisesti. Kattava selvitys luo pohjaa päättää linjauksista yhdessä sen
sijaan, että eri toimijat tekisivät tahoillaan ratkaisuja, joilla voi olla
arvaamattomia vaikutuksia kokonaisuuteen.
KEMIAN YLIOPISTOKENTTÄ on jo murroksessa, jota vauhdittaa
ansioituneiden professorien eläköitymisaalto lähivuosien aikana.
Seuraavan sukupolven täytyy sekä täyttää syntyvät aukot että jakaa
voimavarat alan tutkimuksen ja koulutuksen parhaaksi.
Kemiaa ja kemistejä tarvitaan ratkaisemaan ihmiskunnan suuria kysymyksiä; ravinnon ja puhtaan veden riittävyyttä, ihmisen ja
ympäristön hyvinvointia ja kestävää energiantuotantoa. Tavoitteiden saavuttaminen vaatii kaikkien toimijoiden – tutkimuksen, koulutuksen, teollisuuden ja yritysten, poliitikkojen ja viranomaisten
– yhteistyötä.
Suomalaiset yliopistot ovat tässä ketjussa vahva ja tärkeä lenkki.
3/2015 KEMIA
5
Kemian tiekartta
viitoittaa alan tulevaisuutta
Suomalaista kemian tutkimusta ja opetusta ollaan panemassa
uuteen kuosiin. Samalla halutaan turvata alan tutkimuksen rahoitus.
Sisko Loikkanen
Kemian kansallinen tiekarttahanke
Kemia Suomi sai alkunsa Helsingin
yliopistossa, kun professorit Markku
Räsänen ja Mikko Ritala alkoivat
pohtia yliopistojen kemian tutkimuksen ja opetuksen tulevaisuutta.
Ennen kaikkea kaksikkoa mietitytti, miten kemia saataisiin mukaan
Suomen Akatemian infratiekartalle
ja sitä myötä infrastruktuurirahoituksen piiriin.
Rahoitusmallissa valitaan tiekartalle valtakunnallisesti tärkeitä,
lähinnä suuria ja kansainvälisesti
korkeatasoisiksi arvioituja tutkimushankkeita. Näin pyritään tehokkaaseen kriittiseen massaan. Lisäksi
rahaa suunnataan sellaisiin innovatiivisiin hankkeisiin, joista voi syntyä
yritystoimintaa.
”Me huomasimme, että kemia
puuttui tiekartalta kokonaan”, Ritala
kertoo.
Koska ongelma oli kaikkien
kemianlaitosten yhteinen, helsinkiläisprofessorit kutsuivat syksyllä 2014
edustajat jokaisesta yliopistosta neuvonpitoon.
Kemia väliinputoaja
Infrastruktuurirahaa on ohjattu
muun muassa biotieteiden ja fysiikan
suurhankkeisiin ja bioekonomian
kehittämiseen.
Rahaa saavat myös valtioiden välisiin sopimuksiin perustuvat kokeet,
laitteet ja tutkimusyksiköt, kuten
Euroopan hiukkasfysiikan tutkimuskeskus Cern, synkrotronisäteilylähde
ESRF, molekyylibiologian laboratorio
EMBL ja eteläinen observatorio ESO.
Kemia on kuitenkin luonteeltaan
erilaista kuin fysiikka, tähtitiede tai
6
KEMIA 3/2015
biotieteet, eikä suuria kansainvälisiä yhteishankkeita ole. Rahoituksen
osalta kemia on siksi jäänyt eräänlaiseksi väliinputoajaksi.
”Kemian vaatimia laboratoriotiloja ei ymmärretä infrastruktuuriksi.
Rahanjaossa ei oteta huomioon sitäkään, että paikallisille toimijoille infrastruktuuri on kuitenkin suhteellisen kallista”, Ritala sanoo.
Syynä tilanteeseen saattaa olla tietynlainen näköharha. Fysiikan todella
suuriin tutkimuslaitteisiin verrattuina
kemistien välineet voivat vaikuttaa
edullisilta, kun ne yleensä maksavat ”vain” muutamia satojatuhansia
euroja.
”Ehkä meidän kemistien laitteet
tuntuvat liian halvoilta kansainvälisesti tai kansallisestikin ajateltuina”,
arvelee myös professori Jan Lundell
Jyväskylän yliopistosta.
Tutkimuksen kannalta laitteet ovat
kuitenkin yhtä korvaamattomia kuin
muissakin tieteissä.
”Laitteita tarvitaan analytiikassa,
kun tutkitaan aineen rakennetta tai
kun selvitetään, onko haluttu mole-
kyyli mahdollista valmistaa. Aineen
tunnistamiseen tarvitaan aina erilaisia välineitä ja mittausmenetelmiä”,
Lundell listaa.
Tutkimus kartoitettu
Kemia Suomi -hankkeen avaustilaisuudessa löytyi nopeasti yhteinen
sävel.
”Kaikkien näkemys oli, että meidän
täytyy olla asiassamme aktiivisia ja
luoda uudenlainen kulttuuri kemian
edistämiseksi Suomessa”, Markku
Räsänen kertoo.
Kokouksessa päätettiin, että kaikki
laitokset listaavat omat tutkimusaiheensa. Listan pohjalta kartoitettiin
Suomessa tehtävä kemiantutkimus.
Yhteenvedosta käy ilmi, että keskeisimmät alat ovat materiaalikemia,
energiaan liittyvä tutkimus, kestävä
kemia – joka sisältää biotalouden,
synteesikemian, katalyysin, vedenkäsittelyn ja kemian prosessitekniikan –
sekä ihmisen ja hyvinvoinnin kemia,
Kemia Suomi -työryhmä
Aalto-yliopisto
Kari Laasonen, Jukka Seppälä
Helsingin yliopisto/kemia
Markku Räsänen, Mikko Ritala
Helsingin yliopisto/farmasia
Risto Kostiainen, Jari Yli-Kauhaluoma
Itä-Suomen yliopisto
Tapani Pakkanen, Juha Rouvinen
Jyväskylän yliopisto
Jan Lundell, Kari Rissanen
Lappeenrannan teknillinen yliopisto
Mika Sillanpää, Mika Mänttäri
Oulun yliopisto
Risto Laitinen, Jouni Pursiainen
Tampereen teknillinen yliopisto
Helge Lemmetyinen, Nikolai Tkachenko
Turun yliopisto
Juha-Pekka Salminen, Ari Lehtonen
Åbo Akademi
Reko Leino, Mikko Hupa
Mikko Ritala (vas.) ja Markku
Räsänen käynnistivät prosessin, jonka päämääränä on
varmistaa kemian tulevaisuus Suomessa.
Veikko Somerpuro
3/2015 KEMIA
7
johon kuuluvat biologinen, lääketieteellinen ja farmaseuttinen kemia.
Sovelluslähtöisessä luettelossa puhdas perustutkimus sijoittuu eri sovellusaiheiden alle. Eri alat yhteen liittäviä asioita ovat menetelmät, kuten
syntetiikka, analytiikka, spektroskopia, laskennallinen kemia ja materiaalien karakterisointi.
Selvitys tulossa
Maritta Leinonen
Kemia Suomi -hankkeen itse käynnistäneet alan laitokset olivat liikkeellä
etuajassa.
Suomen yliopistot Unifi ry julkisti
maaliskuussa 2015 oman raporttinsa
luonnontieteellisen alan koulutuksen
ja tutkimuksen rakenteellisesta kehittämisestä ja profiloinnista.
Strategia- ja vaikuttavuushankkeen
loppuraportti suosittelee, että kemian
yliopistotutkimuksen profiloinnista
ja työnjaosta käynnistetään selvitys. Lisäksi kemian koulutusta tulee
uudistaa vastamaan tulevaisuuden
haasteita. Tehtävään esitetään erillistä
selvitysmiestä.
Jos selvitysmies löytyy ja saa
työnsä valmiiksi vielä kuluvan vuoden aikana, sen pohjalta päätetyt toimenpiteet on määrä toteuttaa vuosina 2016–2020, Ritala kertoo Unifin
raportin aikataulutuksesta.
Raportissa todetaan myös, että
luonnontieteen opintojen houkuttele-
Jan Lundellin mielestä kemian vähäisiä laiteresursseja ei kannata hajottaa liian
moneen paikkaan.
8
KEMIA 3/2015
vuutta pitää lisätä ja opiskelijat sitouttaa opintoihin heti alussa.
Taustalla vaikuttaa se, että yliopistoilla on viime vuosina ollut vaikeuksia täyttää luonnontieteiden
aloituspaikkoja. Lisäksi merkittävä
osa opintonsa aloittavista keskeyttää
ne pyrkiäkseen mielestään vetovoimaisemmalle alalle, kuten lääketieteeseen.
Yhteistyön voima
Ritala, Räsänen, Lundell ja myös
Aalto-yliopiston professori Ari Koskinen ovat Unifin raportin kanssa
monesta asiasta yhtä mieltä. Tutkimuksen profiloinnin yhteydessä yliopistot voisivat myös selvittää mahdolliset päällekkäisyytensä.
Professorit ovat samoin valmiita
lisäämään uusia yhteistyömuotoja
yliopistojen välille – mikä saattaisi
osaltaan ratkaista infrarahoituksen
pullonkaulan.
”Laitokset voisivat yhdessä hakea
infrarahoitusta kalliiden laitteiden
hankintaan”, Lundell ehdottaa.
Hänen mielestään pienessä Suomessa ei kannata hajottaa muutoinkin
vähäisiä laiteresursseja liian moneen
paikkaan. Jos ne niputetaan muutamaan keskukseen, saadaan tulosta
aikaan tehokkaammin.
Räsänen on samoilla linjoilla.
”Keskittäminen lisäisi myös meiltä
toivottua liikkumista yliopistojen
välillä”, hän huomauttaa.
Lundell muistuttaa, että biotieteiden kansallinen keskittymä Biocenter Finland toimii jo vastaavasti.
”Mekin voisimme koota muutamien laitteiden ympärille hyvän ekspertiisin, josta kaikki osapuolet hyötyvät.”
Jokaisessa laitoksessa tarvitaan silti
jatkossakin omia tutkimuslaitteita,
koska niitä käytetään myös opetuksessa.
”Esimerkiksi analytiikan ja spektroskopian laitteiden täytyy olla omia,
jotta menetelmät tulevat opiskelijoille
tutuiksi.”
Ari Koskinen komppaa. Hänen
mukaansa esimerkiksi NMR- ja MSanalyysit pitää voida tehdä paikallisesti.
”Yksi jatko-opiskelija saattaa tarvita viisi analyysia joka päivä”, Koskinen huomauttaa.
Sivulle 10
Jyväskylä koukuttaa fuksit
Tämä oli tilanne Jyväskylän yliopiston kemian laitoksessa vielä muutama
vuosi sitten. Ei kuitenkaan ole enää.
Siinä missä valtakunnallinen strategiaraportti vasta suosittelee selvityksen tekemistä siitä, kuinka yliopistojen tutkimus ja opetus voitaisiin
profiloida, jyväskyläläiset hoitivat
oman profilointinsa jo vuonna 2010.
Syy toimenpiteeseen oli yksinkertainen.
”Meidän oli yksinkertaisesti pakko
keksiä, miten opiskelijat saadaan
pysymään mukana”, kertoo laitoksen
johtaja, professori Jan Lundell.
Työ käynnistyi keräämällä ideoita
laitoksen koko väeltä eli 120 hengeltä
laboratoriomestareista professoreihin. Sen jälkeen pantiin viisaat päät
yhteen.
Kun muutostavoitteet oli asetettu,
laadittiin suunnitelma niihin pääsemiseksi – ja toteutettiin se.
Laitokseen palkattiin viisi uutta
kokopäivätoimista yliopisto-opettajaa, jotka keskittyvät nimenomaan
opettamiseen. Heillä kaikilla on tohtorintutkinto kemiassa mutta takanaan myös opettajankoulutus.
”He toimivat opiskelijoiden opintoohjaajina ja hyvinvointineuvojina ja
työskentelevät näiden kanssa laboratoriossa”, Lundell kuvailee.
Jokaisella opettajalla on oma säännöllisesti kokoontuva tutor-ryhmänsä, minkä lisäksi opiskelijat
voivat tavata tutorinsa myös yksin.
Opettaja seuraa tiiviisti ryhmäläisten
edistymistä ja auttaa aina, kun apu on
tarpeen.
Näin on päästy askelta lähemmäksi
Lundellin ihannetta, jonka mukaan
opetuksen on oltava opiskelija- eikä
opettajalähtöistä.
Kemistit keitokseen
Kemian laitoksen fuksit otetaan
vastaan ”alkukeitosviikolla”, jonka
Jan Lundell
Mitä tehdä, kun opiskelijoista
60 prosenttia keskeyttää
opintonsa jo ensimmäisen
opiskeluvuoden jälkeen?
Jyväskylän yliopiston kemian laitoksen profilointi on jo tehty ja samalla reivattu
opetuksen kurssia uuteen suuntaan.
aikana heidät integroidaan yhteisöön
ja tutustutetaan taloon. Keitoksen
aikana käydään pikakurssi kemian
opiskelusta ja kuunnellaan alumnien
luentoja työelämän tarpeista.
Seuraavalla viikolla käynnistyy
Elinympäristön kemia -niminen
kurssi, jolla käsitellään kemian globaaleja kysymyksiä sekä kerrotaan,
mihin kaikkeen kemiaa käytetään ja
mitä kaikkea Suomen kemianteollisuus tuottaa.
”Näin opiskelija motivoidaan alusta
pitäen. Hän oppii heti, että kemia on
työllistävä käsityöläisammatti ja että
kemia on myös erittäin merkittävä
teollisuudenala”, Lundell kertoo.
Ensimmäisen lukukauden aikana
käydään läpi lukion viittä, kuutta
kemian kurssia vastaava perustaso.
Varsinaiset yliopisto-opinnot alkavat
vasta tämän jälkeen.
Uudistusten seurauksena keskeyttäjien määrä on pudonnut roimasti.
Tätä nykyä opiskelun aloittaneista
enää noin neljännes jättää leikin kesken. Loput jatkavat kandidaattiputkea
pitkin kohti maisterintutkintoa.
Maisterivaiheen uudistaminen
kuuluu Lundellin mukaan tulevaisuuden kehityshankkeisiin. Nyt maisteriopinnoissa syvennytään perinteiseen
tapaan johonkin kemian osa-alueeseen. Ihanne olisi, että maisterivaihe
räätälöitäisiin kullekin opiskelijalle
erikseen.
”Tutkintonsa voisi siis tehdä oman
mielenkiintonsa mukaan, toki laitoksen profiiliin tukeutuen.”
Omat vahvuudet
Myös laitoksessa tehtävä tutkimus
pantiin Jyväskylässä uuteen uskoon.
Kun resursseja siirrettiin paikasta
toiseen, tutkimuksen tekoonkin saatiin lisävahvistuksia. Vanhakantaisesta osa-alueajattelusta luovuttiin
kokonaan ja sen tilalle luotiin rajaaidat ylittäviä laajempia kokonaisuuksia.
Samalla laitokselle määriteltiin
neljä tutkimuksen vahvuusaluetta.
Ne ovat rakenne- ja synteesikemia,
uusiutuvat luonnonvarat ja elinympäristön kemia, laskennallinen kemia
ja spektroskopia sekä kemian opetus.
”Näistä alueista muodostuu
yhdessä Jyväskylän nanotiedekeskuksen monitieteisen tutkimuksen
kanssa hyvä kokonaisuus.”
Sisko Loikkanen
3/2015 KEMIA
9
Ari Koskinen haluaa
tiivistää pääkaupunkiseudun yliopistojen
yhteistyötä.
niikka Otaniemeen”, hän
sanoo.
”Kaikkein tehokkainta
olisi yhdistää kaikki, ei
vain kemia, vaan Kumpula ja Otaniemi, mutta
tämän suhteen taidamme
olla tilojemme vankeja.”
Yliopistojen profilointi ja vastuunjako vaikuttavat suoraan myös
tulevaisuuden kemian
ammattilaisiin ja kemianteollisuuteen, joka vastaa neljäsosasta Suomen
viennistä.
Juuri siksi prosessia
seurataan kiinnostuksella
myös elinkeinoelämässä.
”Pidämme erittäin kannatettavana,
että yliopistot profiloituvat, miettivät
omia vahvuuksiaan ja tekevät yhteistyötä toistensa kanssa”, sanoo johtaja Riitta Juvonen Kemianteollisuus
ry:stä.
Kaikki kemian laitokset hankkeen takana
TTY hakee rahaa
spektroskopialaitteistoon
Kemia Suomi -konsortion tavoite
vahvistaa kemiaa Suomen Akatemian infrastruktuurirahoituksessa
konkretisoitui ensimmäisen kerran aiehakemuksessa, jonka Tampereen teknillinen yliopisto TTY
jätti akatemiaan huhtikuun lopussa.
Jos päätös on myönteinen, rahoitus
alkaa vuonna 2016.
”Käytössämme on ultranopeita
reaktioita ja prosesseja mittaavia
spektroskopialaitteistoja, joiden
kehittämiseen haemme 800 000
euron rahoitusta. Laitteistojen
nykyarvo on 1,5–2 miljoonaa euroa”,
kertoo professori Helge Lemmetyinen TTY:n kemian ja biotekniikan
laitoksesta.
Suomen yliopistojen kemian laitokset tukevat hanketta yksissä
tuumin ja myös hyötyvät siitä, jos
rahoitus toteutuu. Tarkoitus on,
10
KEMIA 3/2015
että laitekokonaisuus tulee laajasti
laitosten käyttöön.
”Laitteistojen käyttö vaatii erikoisosaamista. Tarjoamme asiantuntija-apuamme, mittaamme tutkijoiden näytteitä ja tulkitsemme
tuloksia”, Lemmetyinen kuvaa ja
korostaa, että lähtökohtana ei ole
bisnes vaan tieteellinen yhteistyö.
Kysymykset asettaa työn tilaaja,
joka voi tulla myös kemian ulkopuolelta.
”Autamme tutkijoita ratkaisemaan ongelmiaan biologisissa,
orgaanisissa ja epäorgaanisissa
materiaaleissa tapahtuvien alkeisreaktioiden ja molekyylitason
ilmiöiden selittämiseksi. Nopealla
spektroskopialla oli keskeinen
rooli, kun esimerkiksi fotosynteesin mekanismi ratkaistiin.”
Leena Laitinen
Aalto-yliopisto
”Vastuut jakoon”
Koskisen mukaan tulevan profilointisuunnittelun pitää perustua kokonaisvaltaiseen tarkasteluun. Koko yliopistokentän tilanne ja tarve eri yksiköille
on selvitettävä perusteellisesti.
Hänen mielestään etenkin pääkaupunkiseudulla kannattaisi satsata
yhteistyöhön.
”Nyt meillä on kaksi melko pientä
kemian laitosta, toinen Aalto-yliopistossa ja toinen Helsingin yliopistossa,
15 kilometrin päässä toisistaan. Sellainen ei tulevaisuutta ajatellen ole
järkevä ratkaisu”, Koskinen linjaa.
Niin tutkimus kuin opetus voitaisiin jakaa kahtia ja niitata samansisältöiset kurssit yhteen. Vastuualueet
voitaisiin jakaa vaikkapa niin, että
Kumpulassa keskityttäisiin kemian
perusilmiöihin ja Otaniemessä soveltavampaan kemiaan, kuten materiaalitieteisiin.
”Kumpulaan sijoittuisivat silloin
spektroskopia, liuoskemia ja synteesikemia. Otaniemessä olisivat ALEkemia, selluloosakemia ja polymeerikemia.”
Ritala toivoo selkeämpää jakoa.
”Kemia Kumpulaan ja kemiantek-
Avoimet kysymykset
Unifin raportissa mainittuun joidenkin alojen ”poisvalintaan” professorit
suhtautuvat nihkeästi. Sanahirviö tarkoittaa suomeksi alan tutkimuksen ja
opetuksen lopettamista.
”Yliopistojen autonomian nimissä
on luovuttu varsinaisesta kansallisesta tiedepolitiikasta. Kun yliopistot tekevät poisvalintoja itse, saattaa
käydä niinkin, että kaikki poistavat
jonkin tieteenalan. Silloin se katoaa
Suomesta kokonaan”, Ari Koskinen
huomauttaa.
Hän pelkää myös sitä mahdollisuutta, että päätös ”poisvalinnasta”
saattaa syntyä rahoituspotentiaalin,
ei todellisten tulevaisuuden tarpeiden perusteella.
Myös Mikko Ritala ihmettelee
suunnitelmaa, joka jättää monia kysymyksiä avoimiksi.
Kuka esimerkiksi kemian osalta
tekisi esityksen poisvalinnoista, Kemia
Suomi -ryhmä vai selvitysmies?
Saisivatko laitokset, tiedekunnat vai
yliopiston johto tehdä asiassa lopulliset päätökset vai päätetäänkö asia
opetusministeriössä?
Käydäänkö yt-neuvotteluja vai
poistuuko yksikköjä pehmeämmin
luonnollisen poistuman kautta?
”Näihin kysymyksiin ei ole vastauksia”, Ritala toteaa. Kirjoittaja on kemian diplomi-insinööri
ja tiedetoimittaja.
[email protected]
Askel ratkaisuun
Alex 500
Alcohol and
Extract Meter
for Beer
UNIFIED CHROMATOGRAPHY
• Yhdistää näytteen esikäsittelyn ja analysoinnin
• Ylikriittinen kromatografia esimerkiksi UV-, diodirivi- tai
MS-detektorin kanssa
• Automattinen on-line ylikriittinen uutto ja ylikriittinen kromatografia
Uusi MALDI TOF-TOF
[email protected] | [email protected]
[email protected] | www.anton-paar.com
MALDI-7090
– proteomiikkaan ja MS-kuvantamiseen
Alex_500_90x130.indd 1
02.04.15 12:47
KEMIAN PÄIVIEN SÄÄTIÖN
JATKO-OPISKELUAPURAHAT
• Tarkka kuvantamisresoluutio 10 µm
• Korkeaenergiset MS/MS fragmentoinnit, joten soveltuu hyvin
proteomiikkaan
• Uusi, patentoitu ASDF-tekniikka parantaa MS/MS-resoluutiota
• Nopea 2 kHz 355 nm UV-laser tekee analyysit nopeasti ja
10 MALDI-levyn vaihtaja takaa, että näytepaikkoja riittää
julistetaan haettaviksi. Apurahat on tarkoitettu kemian aloilla yliopistoissa tohtorintutkintoihin tähtääville opiskelijoille. Apurahat ovat
määrältään enintään 2000 euron suuruisia.
Hakijoilta edellytetään Suomalaisten Kemistien Seuran, Finska Kemistsamfundetin tai
Kemiallisteknillisen Yhdistyksen jäsenyyttä.
Hakulomake ja -ohjeet ovat saatavilla
osoitteessa http://kemianseurat.fi/
Hakemukset on postitettava viimeistään
31.8.2015 Kemian Seurojen toimistoon,
Urho Kekkosen katu 8 C 31,
00100 Helsinki.
Lisätietoja antaa Kemian Seurojen toimistossa Heleena Karrus, puh. 010 425 6302.
KEMIAN PÄIVIEN SÄÄTIÖN HALLITUS
Ordior Oy
Konalantie 47 A • 00390 HELSINKI
[email protected] • Puh. (09) 530 8000
www.ordior.fi
ORDIOR
TÄTÄ MIELTÄ
Uudet kierrätyskeskukset
mullistavat tavaran kierron
KEVÄTAURINKO ja siivouspuuska.
Pitäisi saada autotalli tyhjäksi tarpeettomasta tavarasta, jotta pääsee tekemään
pyörälle keväthuollon. Harmittaa, kun tuli
taas kerran kustannetuksi hyödyttömiksi
käyneille tavaroille kuiva ja lämmin paikka
talven yli.
Lopulta iskee epätoivo: mitä tehdä tavaroille, kun ei ole aikaa alkaa kaupitella niitä
netissä eikä omatunto anna periksi heittää
niitä jätelavalle?
Kuulostaako tutulta? Et todellakaan ole
yksin.
Suomalaiset ostavat kestokulutustavaroita vuodessa kahdeksan miljardin
edestä. Arvioiden mukaan lähes 70 prosenttia ostoksista jää nopeasti tarpeettomiksi.
”Lähes 70 prosenttia
suomalaisten ostamista
tavaroista jää nopeasti
tarpeettomiksi.”
kuluttaja voi tarkastella tarjontaa ja ostaa
tuotteita joko suoraan myymälästä tai etäkaupalla.
Mittakaavaetuja saadaan verkottamalla
kaikki Suomen kierrätyskeskukset yhden
verkkopalvelun kautta saavutettavaksi.
Tällöin kierrätyksen maantieteelliset rajat
poistuvat lopullisesti.
LÄPIVIRTAUS ON yksi tulevaisuuden
kierrätyskeskusten olennaisimpia ominaisuuksia. Sen avulla estetään keskuksia
muuttumasta käytetyn tavaran hautausmaiksi. Läpivirtauksessa tavara on kierrätyskeskuksessa vain tietyn, ennalta määritellyn ajan.
Kun rajoitettuun myyntiaikaan yhdistetään viikoittain putoava hinta, tuotteelle
löytyy varmasti kiinnostava markkinahinta. Jos kysyntä ja tarjonta eivät kohtaa,
eli tuote ei mene kaupaksi millään hinnalla,
Vaikka meillä on hyviä nettipalveluja ja
kirpputoreja, yli puolet hautaa tarpeettomat tavarat kodin säilytystiloihin. Syyksi
ilmoitetaan se, että tavaroista eroon pääseminen vaatii liikaa aikaa ja vaivaa ja että
vaihtotapahtuman yhteydessä joutuu kohtaamaan ventovieraita.
ONNEKSI TILANTEESEEN on tulossa
helpotusta. Lahdessa rakennetaan jo tulevaisuuden kierrätyskeskuksen toimintamallia. Muun muassa ympäristöministeriön rahoittamassa hankkeessa tehdään
kokeiluja ja etsitään uuden mallin työkaluja.
Selvitysten perusteella 2020-luvun
kierrätyskeskuksen rakennusaineet ovat
yhden luukun periaate, digitalisaatio, verkottuminen, läpivirtaus ja arvopohjaisuus.
Yhden luukun periaate tarkoittaa sitä,
että kuluttajan ei enää tarvitse pohtia, kelpaako tavara kierrätyskeskukseen vai ei.
Hän voi viedä sinne kaiken tarpeettoman,
ja keskus huolehtii tavarat joko uudelleenkäyttöön tai materiaalihyödynnykseen.
Digitaalisuuden avulla parannetaan
kysynnän ja tarjonnan kohtaamista eli laajennetaan ostajajoukko vähintään satakertaiseksi. Käytännössä vastaanotetut
tavarat valokuvataan nettipalveluun, josta
12
KEMIA 3/2015
Harri Välimäki on
Kierrätyskeskus
2020 -hanketta
hallinnoivan Kierrätysverkko Oy:n
toimitusjohtaja.
Jari Kivelä
tuote päätyy materiaalihyödynnykseen.
Kierrätyskeskuksia kehitettäessä ei saa
unohtaa niiden arvopohjaisuutta, perustuuhan toiminta tavaroiden lahjoittamiseen. Viestinnän avulla arvopohjaa voidaan kirkastaa entisestään. Harva meistä
tulee ajatelleeksi, että lahjoittamalla tavaraa on mukana parantamassa nuorten
työttömien työmahdollisuuksia.
Samalla kun kierrätyskeskusten toiminta
modernisoidaan, myös keskusten nimi on
uudistettava. Sana kierrätys on varattu tarkoittamaan materiaalien kierrättämistä.
Kierrätyskeskuksissa taas on lakiteknisesti
kyse tavaroiden uudelleenkäytöstä.
Kuka keksisi uuden sukupolven kierrätyskeskukselle vetovoimaisen nimen, jota
kaikki alkaisivat käyttää? Harri Välimäki
[email protected]
Ilmoitukset
Kemia-lehdessä
huomataan!
Internet
Painettu kirja
Uutiskirjeet
Numero 4/2015
ilmestyy 12. kesäkuuta.
Varaa paikkasi viimeistään 25. toukokuuta!
OSATEEMOINA mm.
• Laboratoriot
• Patentit
• Biotalous
Tiedustelut ja varaukset:
[email protected]
puh. 044 539 0908
[email protected]
puh. 040 766 1346
[email protected]
puh. 040 827 9778
Ammattilaisen
työkalupakki
hankintapäätöksiin
sekä suunnittelun
apuvälineeksi.
KEMIA
Kemi
www.kemia-lehti.fi
AMT Hakemistot Oy, Olympiastadion, 00250 Helsinki | puh. 040 354 7449
Askel ratkaisuun
XcelVap™
Haihdutin
• Typpivirtausgradientti 0,1-2 bar
• Nopea Turbulent flow- tekniikka
• Suurin kapasiteetti 54 näytettä
• Kompakti muotoilu, leveys 30 cm
• Näytemäärät 1 – 200 ml
• Helppokäyttöinen vesihaude ja kosketusnäyttö
OTA YHTEYTTÄ, PALVELEMME MIELELLÄMME MYÖS MUISSA ESIKÄSITTELYASIOISSA.
ORDIOR
Konalantie 47 A • 00390 HELSINKI
[email protected] • Puh. (09) 530 8000
www.ordior.fi
14
KEMIA 3/2015
Nesteytetty maakaasu tulee
”Aika on
LNG:n
puolella”
Juha Granath
Gasum Oy:n toimitusjohtaja
Johanna Lamminen lupaa
maakaasua koko Suomeen,
kunhan Porin ja Tornion LNGterminaalit valmistuvat.
Gasum Oy
Kaasuyhtiö Gasumin
toimitusjohtaja Johanna
Lamminen ei usko öljyalen pysäyttävän
nesteytetyn maakaasun
lupaavasti alkanutta
aikakautta.
”Siirtymäkaudella hiilivapaaseen talouteen
vaaditaan puhtaita
energiaratkaisuja, ja
puhtaasti palava LNG
on sellainen.”
Tahkoluodon kemikaalisatamaan
25 kilometrin päähän Porin keskustasta valmistuu elokuussa 2016 Suomen ensimmäinen nesteytetyn maakaasun eli LNG:n (Liquefied Natural
Gas) tuontiterminaali.
Kaasuyhtiö Gasum Oy:n projektipäällikkö Stanislav Lysak katsoo työmaalta avautuvalle aavalle merelle ja
kehuu sataman sopivuutta nesteytetyn maakaasun tuontiin ja jakeluun.
”Väylä on 15 metriä ja laiturille
tuleva osa 12 metriä syvä, joten tänne
pääsevät 200-metriset tankkeritkin.
Satama on auki läpi vuoden, eivätkä
ahtojäät kiusaa.”
Nesteytetty maakaasu jäähdytetään
162 miinusasteeseen. Näin LNG:n
tilavuus jää vain yhteen kuudessadasosaan kaasun normaalitilavuudesta.
Stanislav Lysak muistuttaa, että
LNG on kustannustehokas ja ympäristöä säästävä logistinen ratkaisu.
”Nesteytetyn maakaasun ominaisuudet tekevät sen siirron tehokkaaksi. Kuljetamme LNG:n täältä
asiakkaillemme tankkereilla ja säiliöautoilla. Terminaalin oivan sijainnin
ansiosta voimme palvella koko LänsiSuomea.”
Rikitön LNG korvaa merenkulussa, raskaassa liikenteessä ja teollisuudessa käytettäviä polttoöljyjä ja
nestekaasuja.
Tahkoluodossa LNG tullaan myös
höyrystämään, minkä jälkeen kaasu
voidaan syöttää kaasuputkeen.
”Puskemme höyrystetyn maakaasun 12 kilometriä pitkään, halkaisi-
jaltaan 35-senttiseen yhdysputkeen,
jota pitkin kaasu menee Meri-Porin
teollisuusalueella toimivan kemianalan suuryrityksen Huntsmanin tarpeisiin.”
Tahkoluodon terminaalin rakennuttaa Gasumin tytäryhtiö Skangass
Oy. Skangass on johtava toimija pohjoismaisilla LNG-markkinoilla. Yhtiöllä on LNG-tuotantoa ja terminaaleja myös Norjassa ja Ruotsissa.
Terminaalit takaavat
kaasua koko Suomeen
Gasumin pääkonttorissa Espoossa,
reilun 250 kilometrin päässä Tahkoluodosta, Suomen LNG-tulevaisuutta kuvailee yhtiön toimitusjohtaja
Johanna Lamminen.
”Siirtymä hiilivapaaseen talouteen
vie vuosikymmeniä, ja siirtymäkaudelle tarvitsemme puhtaita energiaratkaisuja. Tähän soveltuvat puhtain fossiilinen polttoaine maakaasu
ja sen eri käyttömuodot, kuten LNG”,
Lamminen sanoo.
Öljyn hinnan romahdettua viime
syksynä myös öljyn hintaan sidotun
maakaasun hinta putosi.
Skangass tuo nyt nesteytettyä maakaasua Norjasta ja Luoteis-Euroopan
terminaaleista selvästi Venäjän putkikaasua kovempaan hintaan.
”Tässä ei ole kyse politiikasta tai
pyrkimyksestä vähentää riippuvuutta
Venäjästä”, Lamminen vakuuttaa.
Sivulle 17…
3/2015 KEMIA
15
Alhainen lämpötila luo
suunnittelupaineita
”Jo huoltovarmuus vaatii, että
meillä on vaihtoehto Venäjän putkikaasulle. LNG:n tuonti korvaa pääasiassa öljytuotteiden käyttöä kaasuverkoston ulkopuolella teollisuudessa
ja liikenteessä.”
Vaikka Venäjän putkikaasun hinta
on nyt alentunut, Skangass investoi
kahteen suureen LNG:n tuontiterminaaliin.
Tahkoluodon hintalappu on 81 miljoonaa ja Tornioon vuonna 2018 valmistuvan terminaalin 100 miljoonaa
euroa. Tornion terminaalin osakkaina
ovat myös teräsyhtiöt Outokumpu ja
SSAB sekä energiayhtiö EPV Energia.
”Venäjältä tuotavan maakaasun
putkiverkosto kattaa jo eteläisen Suomen, joten näiden terminaalien valmistuttua pystymme toimittamaan
kaasua koko Suomeen.”
Gasumin Etelä-Suomen LNGtuontiterminaalihanke on vielä suunnittelupöydällä.
”Jatkamme selvitystä terminaalin
sijainnista, investoinnin suuruudesta
ja aikataulusta. Tarkoituksenamme
on rakennuttaa suurterminaali joko
Porvooseen tai Inkooseen. Viroon on
tarkoitus vielä nousta paikallisin voimin pienempi terminaali.”
Jos ja kun suuret suunnitelmat
toteutuvat, Suomen ja Viron kaasumarkkinoita yhdistää Suomenlahden
ali rakennettava yhdysputki Balticconnector. Putki on Gasumin ja virolaisyritys Võrguteenuksen yhteinen
hanke, jolle on haettu EU-tukea.
16
KEMIA 3/2015
”Esimerkiksi viemäriin päästessään nestemäinen maakaasu aiheuttaa siellä olevan veden jäätymisen,
ja höyrystyessään se voi kulkeutua
ei-toivottuihin kohteisiin. Suunnittelussa on otettava erittäin tarkkaan
huomioon viemärikaivojen sijainnit.”
Polttoaineena LNG on turvallinen
vaihtoehto, sillä maakaasun syttymisalue ilmassa on kapeampi ja syttymislämpötila korkeampi kuin öljypohjaisilla polttoaineilla. Jos sattuu vuoto,
LNG ei sekoitu veteen vaan höyrystyy ja haihtuu ilmaan.Työturvallisuudesta ei kuitenkaan voi tinkiä.
”Pitää muistaa, että LNG on
–162-asteista. Vuotokohdan läheisyydessä on siksi huomattava paleltumavaara.”
Skangassin projektipäällikkö Jani
Hautaluoma vakuuttaa, että työturvallisuusasiat on otettu huomioon.
”Kaikki operoinnit suunnitellaan
siten, että henkilö ei pääse altistumaan kylmälle. Kohteet valmistellaan aina paineettomiksi ja huuhdellaan ennen operointia. Tämän
lisäksi työntekijällä on aina käytössä suojavarusteet eli suoja-asu,
käsineet ja visiiri.”
Gasum Oy
Turvallisuus- ja kemikaalivirasto
Tukes valvoo maakaasu- ja LNG-terminaalien turvallisuutta. Myös lainsäädännössä on otettu huomioon
LNG:n monet käyttökohteet, kuten
liikenne, teollisuus ja voimalakäyttö.
Tukesin turvallisuusinsinööri Arto
Jaskari muistuttaa, että LNG:n olomuoto erittäin alhaisen lämpötilan
kryogeenisenä nesteenä vaatii tarkat
suunnittelukriteerit.
”LNG haurastuttaa monet materiaalit, mikä pitää ottaa huomioon standardien mukaisessa toteutuksessa”,
Jaskari sanoo.
LNG:tä bunkrataan Viking Graceen.
”Tämän hetken tiedon mukaan
tukipäätös tulee ensi keväänä.”
”Me emme ole
ilmanpilaajia”
Tahkoluodossa Stanislav Lysak esittelee ylpeänä terminaalialuetta, joka
vietti harjakaisiaan huhtikuussa.
”Alueen keskipiste on 35 metriä
korkea LNG-säiliö, jonka halkaisija
on 42 metriä. Terminaalin varastointimäärä on 30 000 kuutiota eli 15 000
tonnia”, Lysak listaa numeroita.
Kun kierros jatkuu, miehen kädet
viittovat oikealle, vasemmalle ja
lopuksi taivaalle.
”Tänne rakennetaan myös muun
muassa säiliöautojen lastauslaiturit,
ohjaamo- ja muuntamorakennus,
lämmöntuotantoyksikkö sekä 35
metriä korkea turvatorni eli soihtu.”
Turun ja Porin seudun meriklusterille terminaali tarjoaa mahdollisuuden uuden teknologian hyödyntämiseen, Lysak lisää.
Terminaalin rakentaminen on jakanut meriporilaisten mielipiteitä. Osa
pelkää ympäristövaikutuksia, osa kiittelee tulevia työpaikkoja.
Lysakilla on vastaus molemmille
ajatussuunnille.
”Rikittömästä LNG:stä ei synny
hiukkaspäästöjä. Sen typenoksidipäästöt ovat 85 prosenttia ja hiilidioksidipäästöt 25 prosenttia pienemmät kuin raskaan polttoöljyn päästöt.
Me emme ole ilmanpilaajia.”
”Valmistuttuaan terminaali työllistää suoraan kymmenen ja välillisesti
50 henkeä.”
Juha Granath
LNG on kylmää ja kompaktia ainetta
Lämpötila
−162 °C
Tiheys nestemäisenä
421 kg/m3
Tiheys kaasumaisena
0,73 kg/m3
Lämpöarvo
13,7 kWh/kg
(vrt. nestekaasu 12,8 kWh/kg ja öljy 11,8 kWh/kg)
Yksi tonni LNG:tä
vastaa 1 370 m3 maakaasua
Kuljetuksissa tarkat säännöt
Gasum Oy
LNG-kuljetukset kuuluvat vaarallisten aineiden kuljetusten piiriin.
Maakuljetukset on säädelty tarkkaan kansallisissa (VAK) ja kansainvälisissä vaarallisten aineiden
kuljetussäädöksissä (ARD). Kuljetuksia valvoo muun muassa poliisi.
Liikenneturvallisuusviraston
erityisasiantuntija Sten Sundberg
muistuttaa, että LNG:n maantiekuljetuksissa pitää ottaa huomioon kaikki vaarallisista kuljetuksista annetut säädökset.
Niitä riittää, sillä vaarallisten
aineiden maantiekuljetuksista
annettu asetus sisältää lähes tuhat
sivua säännöksiä.
LNG:n merikuljetuksista Stenbergiltä saa jo yksityiskohtaisemmat turvaohjeet.
”LNG ei saa päästä kosketukseen
laivan rungon kanssa, koska teräs
haurastuu niin matalassa lämpötilassa. Välitöntä ympäristövaaraa
LNG ei aiheuta, koska se haihtuu itsestään mereen vuotaessaan.
Metaani on kuitenkin luokiteltu
kasvihuonekaasujen joukkoon,
joten sen päästämistä ilmakehään
on vältettävä.”
Stenbergin mukaan LNG:n merikuljetukset ovat sujuneet hyvin.
Hänen tiedossaan on ainoastaan
tapauksia, joissa LNG on vuotanut
laivan kannelle satamassa lastinkäsittelyn
aikana ja aiheuttanut
kannen halkeamisen.
”Siitä ei kuitenkaan
ole seurannut muuta
kuin
taloudellisia
vahinkoja, kun laiva on
pitänyt korjata.”
LNG-tankkeri kyntää
Itämerta.
Projektipäällikkö Stanislav
Lysak valvoo Suomen ensimmäisen LNG-terminaalin nousemista Tahkoluotoon.
Tulevaisuus
on merellä
Gasumin pääkonttorin ikkunasta ei
aukea aava meri vaan vilkas Kehä
ykkönen. Silti myös toimitusjohtaja
Johanna Lammisen ajatus vie merelle.
”Itämerellä seilaa jo useita LNGlaivoja, kuten Viking Grace ja rajavartiolaitoksen Turva. Suomalainen
Containerships-yhtiö on tilannut
neljä konttialusta ja Tallink autolautan, jotka käyvät LNG:llä.”
EU-direktiivi vaatii jo nyt, että Itämerellä liikennöivät alukset leikkaavat savukaasupäästönsä lähes olemattomiin. Tämä onnistuu asentamalla
alukseen savukaasut puhdistava
pesuri tai siirtymällä rikittömään
dieseliin – tai nesteytettyyn maakaasuun.
”Tiukat päästörajoitukset tulevat
voimaan suureen osaan maailman
meristä vuoteen 2025 mennessä. Aika
on meidän puolellamme”, Johanna
Lampinen sanoo. Kirjoittaja on Ylen toimittaja.
[email protected]
3/2015 KEMIA
17
AJANKOHTAISTA
Kiertotalouskylä
panee materiaalit kiertämään
Ekokem ja Biotehdas rakentavat Riihimäelle Kiertotalouskylän,
joka kierrättää yhdyskuntajätteen
sisältämistä materiaaleista noin
50 prosenttia. Loppuosa hyödynnetään energiana.
Elina Saarinen
Riihimäelle nousevan Kiertotalouskylän rakennustyöt käynnistyivät
huhtikuussa ekojalostamon kaivutöillä. Ensi kesänä samalle tontille aletaan pystyttää myös muovijalostamoa
ja biojalostamoa.
Ekojalostamossa yhdyskuntajätteestä erotellaan talteen metalleja,
muovijalostamossa muovia. Sekajätteen sisältämä biojäte käsitellään
biojalostamossa.
Koko kylän on määrä olla valmiina
vuoden 2016 lopulla. Hankkeen kustannukset ovat 40 miljoonaa euroa.
Rakennusvaiheessa Kiertotalouskylässä on 120–160 työpaikkaa. Valmiina laitokset työllistävät noin 40
henkeä.
Kylän konsepti pohjautuu maailmalla jo käytössä olevaan teknologiaan, mutta eri prosessit yhdistetään
nyt ensi kertaa tiiviiksi kokonaisuudeksi.
”Luonnonvarojen säästäminen on
Ekokemille sydämen asia. Etsimme
jatkuvasti uusia tapoja pitää materiaa-
lit kierrossa niin kauan kuin mahdollista. Kokonaisuus perustuu siihen,
että yhden prosessin jäte on toisen
raaka-aine”, sanoo Ekokemin toimitusjohtaja Timo Piekkari.
Ekokemin strategiajohtaja Mari
Puoskari kertoo, että yhtiön tavoitteena on viedä konsepti myös ulkomaille, ensimmäiseksi Ruotsiin ja
Tanskaan. Niistä tulee jo nyt 40 prosenttia Ekokemin liikevaihdosta.
”Näemme, että kiertotalouskylän
konseptille olisi käyttöä myös muualla maailmassa.”
Muovi rakennusaineeksi
Kiertotalouskylän muovijalostamoon
ohjataan paitsi yhdyskuntajätteestä
erotellut muovit myös kotitalouksien
muovipakkaukset, joiden valtakunnallinen keräys alkaa vuonna 2016.
Pakkausten keräyksestä ja kierrätyksestä vastaa elinkeinoelämän
omistama tuottajayhteisö, Suomen
Uusiomuovi Oy.
Muovijalostamossa pakkaukset
tunnistetaan, lajitellaan, pestään ja
kuivataan. Lopuksi niistä valmistetaan granulaatteja, joita voi käyttää
muun muassa rakennusmateriaalien
raaka-aineina.
”Meillä on vahva usko, että olemme
löytäneet kuluttajamuovien kierrätyksessä parhaan ratkaisun”, sanoo
Suomen Uusiomuovin toimitusjohtaja Vesa Soini.
”Kiertotalouskylä on kotimainen,
se hyödyntää alan viimeisintä teknologiaa, ja mukana on paras asiantuntemus ja parhaat kumppanit.”
Kylän biojalostamosta vastaa Biotehdas Oy, Suomen ainoa valtakunnallisesti toimiva biokaasuyritys (ks.
s. 34). Riihimäelle kohoava biolaitos
on yhtiön viides.
”Se biojäte, joka aiemmin on
hukattu sekajätteen mukana, saadaan
nyt hyödynnettyä”, kuvailee Biotehtaan toimitusjohtaja Kaisa Suvilampi.
Vaikka Suomessa on biojätteen erilliskeräysjärjestelmät, myös sekajätteeseen jää vuosittain noin 400 000 tonnia bioainesta.
Kiertotalouskylän biojalostamossa
käsitellään vuosittain 35 000–37 000
tonnia ekojalostamon bioalitetta eli
siellä sekajätteestä eroteltua biojätettä.
Lisäksi laitoksessa on kapasiteettia
30 000 tonnille muuta biojätettä. Riihimäen biojalostamo havitteleekin
myös pääkaupunkiseudun biojätteitä.
Mädättämössä biojätteestä tuotetaan biokaasua, jonka hyödyntämisvaihtoehtoja yhtiö parhaillaan
selvittää. Lisäksi prosessissa syntyy
lannoitteita. Kirjoittaja on Uusiouutisten päätoimittaja.
[email protected]
Ekokem Oyj
Kaisa Suvilampi
(vas.), Vesa Soini
ja Mari Puoskari
esittelivät tulevaa
Kiertotalouskylää
lehdistölle huhtikuussa.
18
KEMIA 3/2015
UUTISIA
Pohjolan suurin biotalouden pilottiympäristö
Avajaishumua VTT:n Bioruukissa
Timo Kauppila
Bioruukki
avattiin juhlallisesti Espoon
Kivenlahdessa
13. maaliskuuta. Nauhaa
katkaisemassa
Erkki Leppävuori
(vas.), Jukka Mäkelä, Christine
Hagström-Näsi,
André Noël
Chaker ja Petri
Peltonen.
VTT:n uusi Bioruukki Espoon
Kivenlahdessa tarjoaa yrityksille modernit puitteet uusien
teknologioiden kehittämiseen ja
kansallisen biotalousstrategian
toteuttamiseen.
Ruskeapukuinen mies kapuaa vikkelästi ylös pilottilaitteistoa paperinippu
hampaissaan. Tasanteelle päästyään
hän tempaa paperit suustaan ja aloittaa innostuneen tervetulopuheen
ranskalaisella aksentilla.
Vauhdissa on VTT:n Bioruukin
avajaisten juontaja André Noël Chaker, jonka hehkuttamana puheenvuoron saavat työ- ja elinkeinoministeriön osastopäällikkö Petri Peltonen,
Espoon kaupunginjohtaja Jukka
Mäkelä, professori Tomas Kåberger
Chalmersin teknillisestä yliopistosta
Ruotsista, biotalousklusteri Fibic
Oy:n toimitusjohtaja Christine Hagström-Näsi sekä monet muut kutsutut puhujat ja VTT:n edustajat.
Avajaisvieraille käy selväksi, että
Espoon Kivenlahteen rakennettava
kokonaisuus on yksi merkittävimmistä VTT:n investoinneista tällä
vuosikymmenellä ja suurin biota-
louden tutkimusympäristö Pohjoismaissa.
VTT on investoinut Bioruukkiin
tähän mennessä jo kymmenen miljoonaa euroa, ja lisää tarvitaan vähintään saman verran.
Kohti arvotuotteita,
työpaikkoja ja vientituloja
”Hyödynnämme näissä tiloissa koko
kompetenssimme ja kolmen vuosikymmenen kumulatiivisen osaamisemme kemiassa, energiassa ja
biomassan käsittelyssä. Tavoitteena
on tuottaa bio- ja jäteraaka-aineista
arvokkaita lopputuotteita, työpaikkoja ja vientituloja”, kuvailee VTT:n
luonnonvara- ja ympäristöratkaisut
-liiketoiminta-alueen johtaja Kari
Larjava.
Entisen painotalon tiloissa toimiva
Bioruukki tarjoaa yrityksille tilaisuuden uusien teknologioiden kehittämiseen ja sen selvittämiseen, mitkä konseptit ja ideat ovat sekä teknisesti että
taloudellisesti järkeviä.
Ydinaluetta on biopolttoaineiden
ja arvokkaiden kemikaalien tuotantomenetelmien kehitys. Yhtenä
tavoitteena on nopeuttaa yritysten
innovaatioiden pääsyä maailmanmarkkinoille.
Ensimmäisessä vaiheessa Bioruukissa käynnistyy kaasutus- ja pyrolyysikoetoiminta. Loput laitteistot
asennetaan kahden seuraavan vuoden aikana. Noin 8 000 neliömetrin
tiloissa työskentelee asennusvaiheen
jälkeen arviolta 40 henkeä.
VTT:n biotalouden ja kiertotalouden koko tutkimusvolyymi on yli 60
miljoonaa euroa vuodessa ja lähes 500
henkilötyövuotta.
Biotalouden arvo Suomessa on
jo kymmenesosa kansantaloudesta.
Tavoitteena on nostaa biotalouden
tuotos reilusta 60 miljardista eurosta
sataan miljardiin vuoteen 2025 mennessä.
VTT:n pääjohtajan Erkki Leppävuoren mukaan strategia vaatii rohkeaa tutkimusta ja riskinottoa sekä
nopeaa toimintaa uusien tuotteiden
ja palvelujen luomiseksi.
”Nyt tarvitaan radikaaleja innovaatioita ja eri teollisuussektoreiden
yhteistyötä. Bioruukki tarjoaa tähän
konkreettisen mahdollisuuden”, Leppävuori sanoo. Leena Laitinen
3/2015 KEMIA
19
UUTISIA
HY:n kemian laitos vuokraa
Laboratoriotilaa yrityksille
Helsingin yliopiston kemian laitos alkaa vuokrata
tilojaan yritysten käyttöön. Kumpulan kampuksella
on tarjolla sekä toimisto- että laboratoriotilaa.
20
KEMIA 3/2015
opistoympäristö helpottaa
yritystoiminnan käynnistämistä, joka voi kemiassa ja
muilla laboratoriotiloja edellyttävillä aloilla olla hankalaa.
”Se ei onnistu yhtä helposti
kuin peliteollisuudessa, jossa
aluksi riittää pelkkä läppäri.”
Tilojen lisäksi kemiassa
tarvitaan kalliita analyysilaitteita, jotka eivät välttämättä
ole alkavan yrityksen ulottuvilla. Nyt laitteet saa käyttöönsä sopimuksen mukaan.
”Lisäksi meillä on pätevää, tieteellisesti koulutettua
henkilökuntaa, jota yritys
voi tarvitessaan palkata tilapäistyövoimaksi. Jos homma
etenee hyvin, firma voi noukkia rusinat pullasta ja napata
leipiinsä parhaat opiskelijamme”, Ritala maalailee.
Kannustaa yrittäjyyteen
Ritalan mukaan hanke on jo
herättänyt kiinnostusta jopa
siinä määrin, että myös yliopiston sisällä on herännyt
ideoita yritystoiminnan aloittamisesta.
”Taka-ajatuksemme onkin,
että yrittäminen tulisi tällä
tavoin läheiseksi ja mahdolliseksi myös opiskelijoille.
Suomessa rohkaistaan tätä
nykyä ihmisiä perustamaan
yrityksiä, ja tässä mallissa se
tehdään niin helpoksi kuin
suinkin.”
Vuokrattaviin tiloihin
mahtuu Ritalan arvion
mukaan yksi isomman yrityksen tutkimus- ja kehitysyksikkö tai vaihtoehtoisesti
7–8 pientä yritystä tai näiden
erilaisia yhdistelmiä. Luottamuksellisuuden takaavat
remontin myötä asennettavat kulunvalvontajärjestelmä
Timo Hatanpää
Kumpulaa on tarkoitus tarjota etenkin yrittäjille, jotka
tahtovat aloittaa toimintansa
kevyesti vuokraamalla tilaa
ja laboratoriolaitteita yliopistolta tarpeen mukaan.
Kumpula Business Lab tarjoaa vuokralle laboratorioympäristön ja tutkimuslaitteiden
lisäksi toimisto- ja kokoustilaa sekä mittauspalveluja.
Tarjolla on myös työpajan
palveluja ja mahdollisuus
käyttää kirjastoa. Veloitus on
tunti- tai kuukausipohjainen.
Aivan uusi idea ei ole, sillä
kemian laitoksen yhteydessä
toimii jo nyt ASM Microchemistry -yritys.
”ASM on majaillut laitoksen tiloissa kymmenkunta
vuotta, ja olemme molemmin puolin olleet tyytyväisiä
yhteistyöhön”, kertoo professori Mikko Ritala.
Uutta on sen sijaan se, että
toimintaympäristöä ryhdytään nyt markkinoimaan
aktiivisesti.
Vuokraustoiminnan laajentamisen mahdollistaa se,
että laitoksessa vapautuu
käynnissä olevan remontin
ja toimintojen uudelleenjärjestelyjen myötä tilaa, johon
uudet käyttäjät ovat tervetulleita.
”Tästä voi syntyä win–winyhteistyötä yliopiston ja yritysten välille”, Ritala arvioi.
Yhteisissä tiloissa akateeminen ja bisnesväki voi kohdata toisensa luontevasti.
”Kun tapaamme päivittäin
ja vaihdamme ajatuksia vaikkapa lounastunnilla, yritys
saa meiltä samalla epämuodollista konsultaatiota, jota
voimme toki antaa tukevammassakin muodossa.”
Professori uskoo, että yli-
Muun muassa kemian laitoksen suojakaasukaappi on vastedes
myös yritysten käytössä.
ja magneettilukot.
www www www www www www www www
www www www www www www www www w
Kumpulaan haluavien
Kemia-lehti
yritysten ei tarvitse toimia www www www www www www www www
www www www www www www www www w
on myös
kemian alalla, vaan tilat ovat www www www www www www www www
facebookissa!
avoinna muillekin.
www www www www www www www www w
www www www www www www www www
”Meille kelpaavat kaikki
KLIKKAA JA TYKKÄÄ!
www www www www www www www www w
sellaiset yritykset, jotka tarwww.facebook.com/kemialehti
www www www www www www www www
vitsevat toimintaansa laborawww www www www www www www www w
toriotiloja.” www www www www www www www www
KEMIA
www www www www www www www www w
Kemi
Sisko Loikkanen www www www www www www www www
Uudistuneet toimitilat avattiin Vantaalla
Puhtaus on Mielelle puoli kemiaa
Miele Oy:n uudistuneet tilat
Vantaan Porttipuistossa palvelevat
sekä kuluttaja- että ammattiasiakkaita. Kemian laboratorioille
on tarjolla teknistä koulutusta ja
räätälöityä suunnittelua.
”Immer besser – yhä paremmin. Se on
ollut toiminta-ajatuksemme vuodesta
1899, jolloin isoisoisäni Carl Miele
perusti yhtiömme yhdessä Reinhard
Zinkannin kanssa.”
Näin sanoi saksalaisen Miele Groupin
neljännen omistajasukupolven edustaja,
toimitusjohtaja Markus Miele yhtiön
Suomen-yksikön uudistuneiden toimitilojen avajaisissa 15. huhtikuuta Vantaan Porttipuistossa.
Miele Oy:n näyttelytilat kasvoivat neljä
kuukautta kestäneessä remontissa 600
neliömetristä 900 neliöön. Miele Experience Centeriksi nimetty tila sisältää
nyt designkeittiöalueen, teknisen koulutustilan ammattilaisasiakkaille sekä
laajennetut asiakaspalvelutilat. Kellarikerroksessa on huoltotöiden vastaanotto
ja entistä isompi outlet-myymälä. Varastotilat on keskitetty Turkuun.
Miele-konserni työllistää tätä nykyä
maailmanlaajuisesti yli 17 600 työn-
tekijää, ja konsernin liikevaihto on yli
3,2 miljardia euroa. Myyntiyksikköjä ja
maahantuojia on lähes sadassa maassa.
”Isäni perusti tytäryhtiön Suomeen
vuonna 1976, joten pääsen tänne seuraaviin juhliin jo ensi vuonna”, Markus
Miele hymyilee.
Myynti ammattilaisille
lähes tuplaantunut Suomessa
Miele on nykykuluttajille tuttu brändi
kodinkoneista, mutta yhtiö on alusta
alkaen valmistanut laitteita myös
ammattilaisille – alun perin separaattoreita ja linkoja, tätä nykyä muun muassa
astian- ja pyykinpesukoneita, autoklaaveja sekä pesu- ja desinfektiolaitteita
laboratorioiden, sairaaloiden ja pesuloiden käyttöön.
Konsernitasolla ammattilaismyynnin
osuus on reilut kymmenen prosenttia liikevaihdosta, mutta Suomessa osuus on
selvästi isompi.
”Yli kaksikymmentä prosenttia”, sanoo
Miele Oy:n toimitusjohtaja Esa Silver,
jonka mukaan ammattilaismyynti on
lähes tuplaantunut viiden viime vuoden
aikana.
”Uusia tuotteitamme ovat muun
muassa isot pesu- ja desinfektiolaitteet.”
”Kemian laboratoriot ovat olleet alusta
alkaen tärkeimpiä asiakkaitamme”, kertoo Suomen Miele Professional -yksikön johtaja Kari Hämäläinen, jonka
mukaan jokainen laitetoimitus lähtee
asiakkaan tarpeista.
”Puhtaus tulee aina ensimmäisenä.
Kun tiedämme, millaisiin analyyseihin astioita tarvitaan ja mitä kemikaaleja asiakas käyttää, pystymme yhdessä
määrittelemään ohjelmat ja optimoimaan parametrit.”
”Kemikaalit annostellaan tarkasti ultraäänen avulla, ja puhdistustulosta valvotaan johtokykymittauksin”, Hämäläinen
esittelee yhtiön uusinta laboratoriotiskikonetta. Isoimmassa mallissa on yli 200
pesupaikkaa.
Aluepäällikkö Jyrki Vatjus-Anttilan mukaan ammattilaitteissa on otettu
muutamassa vuodessa isoja harppauksia. Vanhat mallit toimivat silti edelleen.
”Käytössä saattaa olla hyvinkin vanhoja laitteita, sillä esimerkiksi ammattipyykinpesukoneet testataan kestämään
30 000 käyttökertaa. Myös varaosien
hyvä saatavuus pidentää laitteiden käyttöikää”, Vatjus-Anttila sanoo. Leena Laitinen
Matti Rajala / La Buenafoto
Miele Oy:n
toimitusjohtaja Esa Silver
(vas.) ja Miele
Groupin toimitusjohtaja
Markus Miele
löysivät yhteisen sävelen
avajaisjuhlan
juontaneen
Peter Nymanin kanssa.
3/2015 KEMIA
21
UUTISIA
Kuntoutus tuo töitä
sisäilmasairaille
Sisäilmasairaus merkitsee usein pulmatilanteita työpaikoilla tai jopa sairastuneiden putoamista työelämästä.
”Työympäristöä ja työjärjestelyjä
muokkaamalla työnteko voi kuitenkin sujua ongelmitta”, sanoo Ratkaisuja
sisäilmasairaille -hankkeen projektipäällikkö Katja Pulkkinen.
Ray:n rahoittaman kolmivuotisen
hankkeen on tarkoitus tuoda parannusta tilanteeseen, jossa tukijärjestelmät ja kuntoutusmallit eivät ole pysyneet
nopeasti kasvavien sairastumislukujen perässä. Järjestelmiä ei ole kehitetty
tapauksiin, joissa syy sairauteen ja työkyvyn alentumiseen on ympäristötekijöissä.
Peruskoulu netissä
Sisäilmasta sairastuneille soveltuvien
tilojen löytyminen on monesti hankalaa
jo opiskeluvaiheessa. Osa sisäilmasairaista koululaisista suorittaa parhaillaan
opintojaan loppuun uudessa Monninettiperuskoulussa. Pilotti tarjoaa opintoväylän silloin, kun omaan kouluun
meneminen on syystä tai toisesta mahdotonta.
”Lähtökohtana ja päämääränä ovat
opiskelu- ja työtilat, joissa sisäilma on
kunnossa. Tutkimus- ja korjausprosessit
ovat kuitenkin usein pitkiä, joten odotusaikana voidaan soveltaa muita ratkaisuja”, Pulkkinen sanoo.
Työpaikoilla on edistetty sairastuneiden työkykyä muun muassa mahdollistamalla etätyö, vuokraamalla sairaalle
työtila toisesta rakennuksesta, vaihtamalla tulostimien musteet haitattomampiin vaihtoehtoihin ja järjestämällä
kokoukset sellaisissa tiloissa, joissa sairastuneetkin voivat oleskella.
”Laitevalinnat voidaan tehdä niin, että
niissä käytetyt kemikaalit otetaan huomioon. Monet sisäilmasairaita auttavat
keinot, kuten ilmanvaihdon pitäminen
päällä jatkuvasti ja työpaikan hajusteettomuus, lisäävät koko työyhteisön
22
KEMIA 3/2015
Scanstockphoto
Sisäilmasairaita kuntoutetaan
työkykyisiksi uudessa hankkeessa.
Sopivat tukitoimet työpaikalla
takaavat sen, ettei sisäilmasairaus
haittaa työntekoa.
Kun työpaikan olosuhteet rakennetaan sisäilmasairaalle sopiviksi, myös muun työyhteisön työhyvinvointi ja työteho kasvavat.
hyvinvointia ja työtehoa.”
Sisäilmasta sairastuneille tärkeää on
altistuksen katkaisu.
”Voi olla järkevää antaa toipumisen
päästä alkuun esimerkiksi pidemmän
sairausloman avulla. Sen jälkeen oireita
aiheuttavien tekijöiden määrittäminen
ja sopivien ratkaisujen hahmottaminen
on yleensä helpompaa.”
estettä. Kun räätälöidään sopivat keinot
jatkaa työssä ja samalla satsataan laadukkaaseen rakentamiseen ja korjausrakentamiseen, saadaan ote isosta ongelmavyyhdistä.” Kansalliset mallit
Neste Oil muuttaa nimensä Nesteeksi. Uusi
nimi tulee käyttöön 1. kesäkuuta. Nimenmuutoksella yhtiö viestii olevansa tätä nykyä
muutakin kuin perinteinen öljynvalmistaja.
Uusiutuvien polttoaineiden osuus yhtiön
viime vuoden tuloksesta oli jo 40 prosenttia.
Neste Oil syntyi kymmenen vuotta sitten,
kun yhtiö irrotettiin Fortumista, jonka toisena
perustajaosapuolena se toimi vuodet 1998–
2005. Sitä ennen yhtiö tunnettiin 50 vuotta
nimellä Neste.
Kun olosuhteet ovat kunnossa, sisäilmasta sairastunut on usein täysin työkykyinen.
”Työkyvyttömyyden sijaan hän voi
kuitenkin olla työpaikkarajoittunut.
Jos altistuminen on jatkunut pitkään ja
tilanne kroonistunut, pitäisi tehdä arviointi sen selvittämiseksi, onko myös
työkyvyn aste alentunut. Näin ei vielä
Suomessa menetellä”, projektipäällikkö
kertoo.
Ratkaisuja sisäilmasairaille -hankkeessa tuotetaan aiheesta tietoa ja
oppaita. Projektissa kehitetään myös
ehdotukset kansallisiksi toimintamalleiksi, joiden avulla sisäilmasairaiden
osallisuutta työelämässä voidaan edistää.
”Sisäilmasta oireilu on jo niin yleistä,
että siitä ei pitäisi muodostua työnteon
Päivi Ikonen
Neste Oilista tulee
jälleen Neste
Kemijärvelle kaavaillaan
suurta biojalostamoa
Kemijärvelle on suunnitteilla merkittävä biojalostamo. Jalostamo tuottaisi sellua, energiaa
ja bioraaka-aineita ja työllistäisi tuhat henkeä.
Hankkeen takana oleva Kemijärvi-konsortio
sijoittui kolmannelle sijalle TEM:n biojalostamokilpailussa.
Kemijärveläishanke on kolmas Suomeen
kaavailtava suuri biojalostamo. Yksi nousee
Äänekoskelle, toista suunnitellaan Kuopioon.
Chementors uusi
nettisivustonsa
Reach-konsultointiyritys Chementors Oy on
julkaissut uudet kotisivunsa osoitteessa www.
chementors.eu. Yrityksen mukaan uuden
sivuston tarkoitus on tehdä EU:n kemikaalilainsäädännön viidakosta mahdollisimman
helppokulkuinen ja yksinkertainen.
”Sivujen tavoite on helpottaa kauppaa niin
EU:n sisällä kuin rajojen yli sekä laskea rekisteröinteihin lähtemisen kynnystä”, sanoo toimitusjohtaja Jani Määttä.
Chementors on pari viime vuotta satsannut voimakkaasti kansainvälistymiseen. Yhtiö
avustaa yrityksiä myös Kiinan kemikaaliturvallisuusasioissa ja toteuttaa kaikkia Kiinan lainsäädännön vaatimia rekisteröintejä.
Mölnlycke uudisti
Mikkelin tehdastaan
Mölnlycken Mikkelin tehdas on uudistanut toimintaansa ja uusinut tuotantoteknologiaansa. Myös henkilöstön määrää on lisätty.
Lääkinnällisiä laitteita valmistava tehdas työllistää tätä nykyä noin 400 henkeä
ja on Mikkelin toiseksi suurin teollinen
työnantaja. Tuotannosta lähes 99 prosenttia menee vientiin.
Tehtaan lippulaiva ovat haavanhoitotuotteet. Mikkelissä tehdään 85 prosent-
tia Mölnlycken haavanhoitotuotteista.
Yhtiö on satsannut myös henkilöstön
koulutukseen. AEL:n antama koulutus
tapahtuu pääsääntöisesti oppisopimuksin ja lyhytkurssein. Neljän viime vuoden aikana yli 50 henkeä on suorittanut
alansa perus- tai ammattitutkinnon.
Mölnlycke Health Care on maailman
johtavia kertakäyttöisten leikkaussalija haavanhoitotuotteiden valmistajia ja
terveydenhuoltoalan palveluntarjoaja. Dometicin kylmälaitteiden
myynti Ordiorille
Dometicin lääke- ja laboratoriokäyttöön tarkoitettujen kylmälaitteiden myynti ja markkinointi Suomessa on siirtynyt Dometic
Finland Oy:ltä Ordior Oy:lle. Samassa yhteydessä myös laitteiden huolto- ja varaosavastuu siirtyi Ordiorille. Dometic Medical Systems
-kylmälaitteet valmistetaan Luxemburgissa.
Inspector Sec Oy:n laboratorio on saanut
akkreditoinnin huonepölyn ja sisätilan mikrobi-ilmanäytteiden tutkimiseen solutoksikologisella menetelmällä. Akkreditoinnin
myönsi Finas. Inspector Sec on hakemassa
menetelmälle myös elintarviketurvallisuusvirasto Eviran hyväksyntää viranomaisnäytteiden tutkimista varten. Lisäksi menetelmän
validointi on tulossa vireille Euroopan vaihtoehtoisten menetelmien validointikeskuksessa
Ecvamissa.
Mölnlycke
Inspector Sec sai
sisäilma-akkreditoinnin
Mölnlycken Mikkelin tehtaan ammattiosaajat valmistavat haavanhoitotuotteita globaaleille markkinoille.
Together, we can create
your single-use solution
Parker hannifin Oy
tel: +358 (0)20 753 2500 - email: [email protected]
www.parker.com/processfiltration
VIHREÄT SIVUT • GREEN PAGES
Kysy ensin meiltä • At your service
BANG & BONSOMER GROUP OY
Itälahdenkatu 18 A
00210 Helsinki
PL 93, 00211 Helsinki
puh. (09) 681 081
faksi (09) 692 4174
[email protected]
www.bangbonsomer.com
BASF OY
Tammasaarenkatu 3
00180 Helsinki
puh. (09) 615 981
[email protected]
www.basf.com, www.basf-cc.fi
For qualified milling & mixing
Laadukkaaseen jauhatukseen ja
sekoitukseen
BERGIUS TRADING AB
Käyntiosoite
Itälahdenkatu 2
00210 Helsinki
Postiosoite
PL 124
00181 Helsinki
puh. 040 540 3439
[email protected]
www.bergiustrading.com
Tuotteet ja tuoteryhmät –
Products and Product Groups
Fluidisaattorit – Fluidizers
Jauhaimet – Grinders
Sekoittimet – Mixers
Vihreät sivut
huomataan.
DOSETEC EXACT OY
Vaakatie 37
15560 Nastola
puh. (03) 871 540
faksi (03) 871 5410
[email protected]
[email protected]
www.dosetec.fi
Tuotteet ja tuoteryhmät –
Products and Product Groups
Annostelujärjestelmät – Batching
Systems
Hihnavaa’at – Belt Weighers
Jauheiden ja rakeitten säkitys –
Sacking for Pulver and Granulate
Materials
Laboratoriovaa’at – Laboratory
Balances
Punnitusjärjestelmät – Weighing
Systems
Säiliövaa’at – Tank Weighing
Säkinpurkauslaitteet – Dischargers
for Sack
Säkkien täyttökoneet – Sack Filling
Machines
Vaa’at – Balances & Scales
CHEMATUR ECOPLANNING OY
BAYER OY
Turun toimipiste
Pansiontie 47
PL 415, 20101 Turku
Espoon toimipiste
Keilaranta 12
PL 73, 02151 Espoo
puh. 020 785 21
faksi 020 785 2020
[email protected]
www.bayer.fi
Tuotteet ja tuoteryhmät –
Products and Product Groups
Kasvinsuojeluaineet ja torjuntaaineet – Crop Protection Agents and
Control Substances
Reseptilääkkeet, itsehoitovalmisteet ja välineet diabeteksen hoidon
seurantaan – Prescription Medicines,
Consumer Health Products and Tools
for Monitoring Diabetes Therapy
Teollisuuden raaka-aineet ja kemikaalit – Industrial Raw Materials
and Chemicals
24
BUSCH VAKUUMTEKNIK OY
Sinikellontie 4
01300 Vantaa
puh. (09) 774 60 60
faksi (09) 774 60 666
[email protected]
www.busch.fi
Tuotteet ja tuoteryhmät –
Products and Product Groups
Kompressorit – Compressors
Puhaltimet – Blowers
Pumput – Pumps
Tyhjiöpumput – Vacuum Pumps
Pohjoisranta 11 F
28100 Pori
PL 78, 28101 Pori
puh. (02) 6240 200
faksi (02) 6240 290
[email protected]
www.ecoplanning.fi
Tuotteet ja tuoteryhmät –
Products and Product Groups
Haihdutuslaitokset – Evaporation
Plants
Kiteytyslaitokset – Crystallization
Plants
Happojen talteenottolaitokset – Acid
Recovery Plants
Fosforihapon puhdistus- ja väkevöintilaitokset – Phosphoric Acid
Purification and Concentration Plants
Varaa oma paikkasi Vihreiltä sivuilta!
Uudet tilaukset:
kalevi.sinisalmi@ kemia-lehti.fi
puh. 044 539 0908
[email protected]
puh. 040 827 9778
Tietojen päivitykset:
[email protected]
puh. 040 577 8850
[email protected]
puh. 040 827 9727
KEMIA
Kemi
ELOMATIC OY FOOD &
CHEMICAL ENGINEERING
Itäinen Rantakatu 72
20810 Turku
Logomme
väri on PMS 288 (tumman sininen), joten
puh. (02) 412
411
valitkaa teippilogon väri mahdollisimman lähellä sitä
Mobile: 040 5000427
[email protected]
www.elomatic.com
[email protected]
Muut toimipaikat:
Hatanpäänkatu 1A
33900 Tampere
Vernissakatu 1
01300 Vantaa
Kangasvuorentie 10
40320 Jyväskylä
Kiilakiventie 1
90250 Oulu
Tuotteet ja tuoteryhmät –
Products and Product Groups
Automaatio- ja sähkösuunnittelua
– Automation and Electrification
Design
Energiakonsultointi – Energy
Consulting
Laitesuunnittelua – Unit Operation
Design
Projektipalvelut – EPCM Project
Services
Prosessiautomaatiojärjestelmät –
Process Automation Systems
Prosessisuunnittelua – Process
Design
Tehdassuunnittelua – Plant Design
GEA FINLAND OY
Hiomotie 19
00380 Helsinki
puh. 0207 558 960
faksi 0207 558 969
www.gea-pe.fi
Tuotteet ja tuoteryhmät –
Products and Product Groups
Haihdutinlaitokset – Evaporator
Plants
Homogenisaattorit – Homogenizers
Jäähdytystornit – Cooling Towers
Leijupetikuivaimet – Fluid Bed
Dryers
Spray-kuivurit – Spray Dryers
Tavaramerkit ja edustukset
Trademarks and Representatives
GEA
NIRO
Ratamestarinkatu 13 A
00520 Helsinki
puh. 010 281 8900
[email protected]
www.innovatics.fi
Tuotteet ja tuoteryhmät –
Products and Product Groups
LIMS-järjestelmät – LIMS Systems
FISHER SCIENTIFIC OY
Vihreiden sivujen
nettiversio
UUDISTUI!
• mukana asiakasyritysten logot
• helppokäyttöisellä tuotehaulla
löydät nopeasti etsimäsi
palvelut
Tutustu ja tule mukaan!
kemia-lehti.fi > Vihreät sivut
Iso Roobertinkatu 4-6 A
00120 Helsinki
puh. 09 612 6120
faksi 09 640 575
[email protected]
[email protected]
www.jalopat.fi
Tuotteet ja tuoteryhmät –
Products and Product Groups
Patentin hakeminen ja tavaramerkin
rekisteröiminen – Patent Prosecution and Trademark Protection
Patenttiselvitykset, uutuustutkimukset ja toiminnanvapausselvitykset – Patent Searches,
Novelty Searches and Freedom to
Operate Searches
IPR-strategiapalvelut ja IPR-salkun
hallinnointi – IPR Strategy Services
and IPR Portfolio Management
INNOVATICS
Tavaramerkit ja edustukset
Trademarks and Representatives
InnoLIMS
Ratastie 2
01620 Vantaa
Asiakaspalvelu ja tilaukset:
puh. (09) 802 76 280
faksi (09) 802 76 235
[email protected]
www.fishersci.fi
OY JALO ANT-WUORINEN AB
KALUSTE-PROJEKTIT OY
Pukinmäentie 2
35700 Vilppula
puh. (03) 471 7300
faksi (03) 471 7322
[email protected]
www.kalusteprojektit.fi
Tuotteet ja tuoteryhmät –
Products and Product Groups
Laboratoriokalusteet ja -sisusteet –
Laboratory Fitments and Fittings
Vaakapöydät – Balance Tables
Vetokaapit – Fume Hoods
VIHREÄT SIVUT myös netissä!
IS-VET OY
Kilpivirrantie 7
74120 Iisalmi
puh. (017) 832 31
faksi (017) 832 3570
[email protected]
www.isvet.fi
Tuotteet ja tuoteryhmät –
Products and Product Groups
Analyysivaa’at – Analytical Balances
Kemikaalikaapit – Chemical Cabinets
Laboratoriokalusteet ja -sisusteet –
Laboratory Fitments and Fittings
Laboratoriokemikaalit – Laboratory
Chemicals
Vaa’at – Balances & Scales
Vaakapöydät – Balance Tables
Vetokaapit – Fume Hoods
25
VIHREÄT SIVUT • GREEN PAGES
Kysy ensin meiltä • At your service
METROHM NORDIC OY
KIILTO OY
Tampereentie 408
33880 Lempäälä
PL 250, 33101 Tampere
puh. 020 7710 100
faksi 020 7710 101
[email protected]
www.kiilto.com
Tuotteet ja tuoteryhmät –
Products and Product Groups
Kiinnityslaastit – Cementitious
Adhesives
Lakat – Lacquers
Liimat – Adhesives
Saumauslaastit – Grouts for Tiles
Seinä- ja lattiatasoitteet – Wall
Plasters and Floor Levellings
Silikonit– Silicones
Valimohartsit – No-Bake Resins
Vedeneristeet – Waterproofing
Membranes
LABTIUM OY
Laboratorio -ja asiantuntijapalvelut
• kaivannaisteollisuus
• energia-ala
• metsäteollisuus
• ympäristösektori
• materiaali- ja tuotetestaus
www.labtium.fi
Espoo • Jyväskylä • Kuopio
• Outokumpu • Sodankylä
Vihreät sivut
Koskelontie 19 B
02920 Espoo
puh. 010 7786 800
faksi 09 8190 5855
[email protected]
www.metrohm.fi
Tuotteet ja tuoteryhmät –
Products and Product Groups
Alkuaineanalytiikka – Analytics of
Elements
Elektrodit – Electrodes
Elohopea-analytiikka – Analytics of
mercury
Ionikromatografit – Ion chromatographs
pH- ja johtokykymittarit – pH and
conductivity measurement devices
Polarografit – Polarographs
Stabiilisuusmittarit – Stability
measurement devices
Spektroskopia – Spectroscopy
Sähkökemian laitteet – Electrochemical equipment
Titraattorit ja annostelijat – Titrators
and dispensers
TOC-analytiikka – TOC Analytics
Voltametrit – Voltameters
Vihreät sivut
Lue lisää:
www.kemia-lehti.fi
ilmoittajalle
Varaa paikkasi:
[email protected]
26
Sivuliike Suomessa
Linnoitustie 4B
02600 Espoo
puh.09 2212 580
[email protected]
www.panalytical.com
www.asdi.com
www.oblf.de
Tuotteet ja tuoteryhmät –
Products and Product Groups
Röntgenfluoresenssispektrometrit
(XRF) – X-ray fluorescence spectrometers (XRF)
Röntgendiffraktometrit (XRD) –
X-ray diffractometers (XRD)
Laboratorioautomaatiot – Laboratory
automation systems
Näytteenvalmistus – Sample
preparation
Optiset emissiospektrometrit (OES)
ja lähi-infrapunalaitteet (NIR) –
Optical emission spectrometers
(OES) and near-infrared-equipment
(NIR)
METSO AUTOMATION OY
Lentokentänkatu 11
PL 237, 33101 Tampere
puh. 020 483 170
faksi 020 483 171
[email protected]
www.metsoautomation.com
Tuotteet ja tuoteryhmät –
Products and Product Groups
Mittaus- ja säätölaitteet – Instruments for Measurement and Control
Prosessiautomaatiojärjestelmät
– Process Automation Systems
huomataan!
• Jokaisessa lehdessä.
• Jokaisessa uutiskirjeessä.
• Netissä www.kemia-lehti.fi PANALYTICAL B.V.
NAB LABS OY
Näytteenotto-, analyysi-, mittausja asiantuntijapalvelut
Upseerinkatu 1
02600 Espoo
puh. 0404 503 100
[email protected]
www.nablabs.fi
PERKINELMER FINLAND OY
Mustionkatu 6
20750 Turku
PL 10, 20101 Turku
puh. (02) 2678 111
faksi (02) 2678 305
www.perkinelmer.com
Asiakaspalvelu:
puh. 0800 117 186
faksi 0800 117 185
[email protected]
Tuotteet ja tuoteryhmät –
Products and Product Groups
Laboratoriolaitteet – Laboratory
Instruments
Laboratoriokemikaalit – Laboratory
Chemicals
Laboratoriotarvikkeet – Laboratory
Consumables
Tavaramerkit ja edustukset
Trademarks and Representatives
CALIPER
CHEMAGEN
NEN
PACKARD BIOSCIENCE
PERKINELMER
WALLAC
RAMBOLL ANALYTICS
Laboratorio- ja mittauspalvelut
Niemenkatu 73
15140 Lahti
puh. 020 755 611
faksi 020 755 6201
[email protected]
www.ramboll-analytics.fi
SKALAR ANALYTICAL B.V.
Tinstraat 12
4823 AA Breda
The Netherlands
puh. +31 (0)76 548 6486
faksi +31 (0)76 548 6400
[email protected]
www.skalar.com
Tuotteet ja tuoteryhmät –
Products and Product Groups
Alkuaineanalysaattorit (TOC, TN
nesteille ja kiintoaineille) –
Elemental Analyzers (TOC, TN for
Liquids and for Solids)
Automaattiset märkäanalysaattorit
(CFA, Erillisanalyysit) – Automated Wet Chemistry Analyzers
(Continuous Flow Analyzers (CFA),
Discrete Analyzers)
On-line-tarkkailuanalysaattorit –
On-Line Monitoring Analyzers
Robottianalysaattorit (BOD, COD,
pH, EC, sameus, alkalisuus) –
Robotic analyzers (BOD, COD, pH,
EC, Turbidity, Alkalinity)
TRANSLAND OY
SUOMEN LÄMPÖMITTARI OY
Yrityspiha 7
00390 Helsinki
puh. (09) 477 4560
faksi (09) 477 45611
[email protected]
www.suomenlampomittari.fi
Vapuntie 3 C
07955 Tesjoki
puh. 050 561 2527
faksi (019) 514 619
[email protected]
www.transland.fi
Tuotteet ja tuoteryhmät –
Products and Product Groups
Käännöspalvelut – Translation
services
Tuotteet ja tuoteryhmät –
Products and Product Groups
Digitaaliset tarkkuuslämpömittarit –
Digital Precision Thermometers
Lasiset lämpömittarit– Glass
Thermometers
VWR INTERNATIONAL OY
TANKKI OY
Oikotie 2, 63700 Ähtäri
puh. (06) 510 1111
faksi (06) 510 1200
[email protected]
www.tankki.fi
Tuotteet ja tuoteryhmät –
Products and Product Groups
Fermentorit – Fermenters
Kolonnit – Columns
Painesäiliöt – Pressure Vessels
Reaktorit – Reactors
Sekoitussäiliöt lääketeollisuudelle –
Mixing Vessels for Pharmaceutical
Industry
Säiliöt ja varastointilaitteet –
Containers and Storage Equipment
Valimotie 9
00380 Helsinki
puh. (09) 804 551
faksi (09) 8045 5200
[email protected]
www.vwr.com
Tuotteet ja tuoteryhmät –
Products and Product Groups
Laboratoriokemikaalit – Laboratory
Chemicals
Laboratoriolaitteet – Laboratory
Equipment
Laboratoriotarvikkeet – Laboratory
Consumables
SOFTWARE POINT OY
Metsänneidonkuja 6
02130 Espoo
puh. (09) 4391 320
[email protected]
www.softwarepoint.com
Tuotteet ja tuoteryhmät –
Products and Product Groups
Laboratory Intelligence ratkaisut –
Laboratory Intelligence® Solutions
LIMS-järjestelmät – LIMS Systems
Tavaramerkit ja edustukset
Trademarks and Representatives
LABVANTAGE Medical Suite
LABVANTAGE LIMS
LABVANTAGE Biobanking
WiLab LIMS
LIMSView powered by QlikView
WACKER-KEMI AB
TESTWARE OY
Box 23015
10435 Stockholm, Sweden
puh. +46 8 5220 5220
faksi +46 8 5220 5221
[email protected]
www.wacker.com
Tuotteet ja tuoteryhmät –
Products and Product Groups
Olosuhdekaapit ja -huoneet –
Climate chambers and rooms
Inkubaattorit – Incubators
ESD-tuotteet – ESD products
Tuotteet ja tuoteryhmät –
Products and Product Groups
Kumiteollisuuden erikoiskemikaalit – Special Chemicals for
Rubber Industry
Liimaraaka-aineet – Adhesives Raw
Materials
Maali- ja lakkaraaka-aineet – Paint
and Lacquer Raw Materials
Silikonit – Silicones
Vaahdonestoaineet – Defoamers
Puurtajantie 4
15880 Hollola
puh. (03) 780 5530
[email protected]
www.testware.fi
27
VIHREÄT SIVUT • GREEN PAGES
Kysy ensin meiltä • At your service
Tervetuloa Vihreille sivuille!
• Jokaisessa lehdessä
• Jokaisessa uutiskirjeessä
• Netissä www.kemia-lehti.fi > Vihreät sivut
• Hinnat alkaen 950 euroa + alv / koko vuosi
Bonus: Suorapostitus puoleen hintaan!
Ehdit mukaan jo seuraavaan
numeroon 4/2015!
Suorapostituksella saatte
• uusia asiakkaita ja kauppoja
• tehokkaan väylän kertoa tuotteistanne
• lisää kävijöitä nettisivuillenne
• osallistujia tapahtumiinne.
Huippusuosittu suorapostitus nyt vain 550 euroa
(norm. 1100) + alv Vihreiden sivujen uusille asiakkaille!
Varaa paikkasi Vihreiltä sivuilta 22. toukokuuta mennessä!
Lisätiedot ja varaukset:
Kalevi Sinisalmi, puh. 044 539 0908
[email protected]
Milla Sinisalmi, puh. 040 766 1346
[email protected]
KEMIA
Kemi
Lue lisää Vihreistä sivuista ja suorapostituksista:
www.kemia-lehti.fi > Ilmoittajalle
Irene Sillanpää, puh. 040 827 9778
[email protected]
Tilaa nyt työpaikallesi
Työ Terveys Turvallisuus
Työhyvinvoinnin
suosittu
erikoislehti
”TTT-lehdessä on sellaista
luettavaa, jota ei muista
lehdistä löydy.”
”Laadukasta lukemista
tärkeistä aiheista.”
TTT-lehden lukijatutkimus 2014,
vastaajia 762.
Lisätietoja: www.tttlehti.fi
[email protected]
Puhelin: 03 4246 5370
28
Vihreät sivut
huomataan
Kustannustehokasta näkyvyyttä yrityksellesi!
Jokaisessa painetussa Kemia-lehdessä
Jokaisessa Kemian uutiskirjeessä
Hakupohjaisena osoitteessa www.kemia-lehti.fi
Näin Vihreitä sivuja luetaan:
Näin Vihreät sivut vaikuttavat:
Lisätietoja ja tilaukset: www.kemia-lehti.fi
Kalevi Sinisalmi, puh. 044 539 0908
[email protected]
Irene Sillanpää, puh. 040 827 9778
[email protected]
Leena Laitinen, puh. 040 577 8850
[email protected]
ilmoitustiedot
KEMIA
Kemi
TUTKIMUKSESSA TAPAHTUU
VTT:n tehoreaktori tuottaa
Metallisia nanohiukkasia
VTT on kehittänyt uuden
kustannustehokkaan
menetelmän erityyppisten
metallisten nanohiukkasten
tuottamiseen.
VTT:n rakentama uusi reaktori tuottaa monipuolisesti puhtaita metallihiukkasia, hiukkasia erilaisista
metalliseoksista ja hiilipäällysteisiä hiukkasia. Aerosolitekniikkaan
perustuva laitteisto kykenee jopa
useiden kilojen hiukkastuotantoon
päivässä.
Metallisia nanohiukkasia on teollisesti valmistettu yleensä nesteliuoksissa kemiallisen pelkistyksen avulla,
mikä edellyttää tuotekohtaisten liuos-
ten suunnittelua. Toinen yleisesti käytettävä menetelmä on plasmasynteesi,
joka kuitenkin kuluttaa suuria määriä
energiaa ja aiheuttaa isoa materiaalihävikkiä.
”Nanomateriaalimarkkinoilla on
ollut enemmän kysyntää kuin tarjontaa, mikä on ollut esteenä tuotesovellusten kehittämiselle. Nanometalliyhdistelmiä on saatavilla niukasti ja
usein vain pieniä määriä. Halusimme
osoittaa, että nanomateriaaleja voidaan tuottaa edullisesti merkittäviä
määriä”, kertoo tutkimustiimin päällikkö Ari Auvinen VTT:stä.
Reaktorin suunnittelussa työtä
ohjasi edullisuuden lisäksi etenkin
synteesin skaalattavuus. Synteesi
tapahtuu ilmanpaineessa melko alhai-
VTT
VTT:n etäohjattavan
reaktorin tuotantoa
on mahdollista pitää
yllä keskeytyksettä
useita päiviä. Tuotannon materiaalihävikki on erittäin
pieni.
30
KEMIA 3/2015
sessa lämpötilassa, joten laitteisto voidaan valmistaa teollisuudessa yleisesti
käytettävistä materiaaleista, ja sen
energiankulutus on vähäinen.
Prosessi tuottaa erittäin korkean
hiukkaskonsentraation, mikä mahdollistaa suuren tuotantonopeuden
ja pitää kaasujen kulutuksen silti pienenä. Lisäksi lähtöaineina voidaan
käyttää jopa epäpuhtaita metallisuoloja, joiden hinta on verrattain edullinen.
Moneen käyttöön
VTT on osoittanut reaktorinsa toimivuuden kokeilemalla erilaisten
nanometallien, metalliyhdisteiden ja
hiilipinnoitettujen materiaalien valmistusta.
Laitteistolla on tehty muun muassa
hiilipinnoitettuja magneetteja, joita
voidaan käyttää katalyytteinä biojalostamossa vaikkapa biopolttoaineiden tuotannossa. Synteesin jälkeen
katalyytteinä toimineet magneetit
voidaan kerätä tehokkaasti talteen ja
kierrättää takaisin prosessiin.
Nanohiukkasia voidaan hyödyntää myös painetun elektroniikan
sähköä johtavissa ja magneettisissa
musteissa. VTT:ssä on onnistuneesti
painettu permalloy-musteella magneettisesti anisotrooppista materiaalia, jota voidaan käyttää magneettikenttäsensoreiden valmistamiseen.
Tutkijat uskovat, että reaktorin
tuottamille hiukkasille on monta
muutakin käyttöä. Piinanohiukkasten avulla voitaisiin esimerkiksi nostaa litiumakkujen kapasiteettia nykyisestä jopa 10-kertaiseksi.
Muita mahdollisia mutta vielä jatkotutkimuksia edellyttäviä sovelluskohteita ovat korkean permeabiliteetin polymeerit sekä nanomagneetit
lääketieteen diagnostiikan sovelluksissa ja lääkeaineiden annostelussa.
Hiukkasia voitaisiin ehkä hyödyntää myös metallikappaleiden
3D-tulostuksen materiaaleissa sekä
piipohjaisissa materiaaleissa esimerkiksi termo- ja aurinkosähkökomponentteihin.
VTT hakee parhaillaan tekniikalle
kaupallistajaa. Scanstockphoto
Take away -annoksissa ja muissa pitkään säilytettävissä ruuissa viihtyvä bakteeri tuottaa myrkkyä, joka
tuhoaa haimasoluja. Kun soluja kuolee paljon, lopputuloksena voi olla sairastuminen diabetekseen.
Diabeteksen lisääntymisen taustalla
Valmisruokien bakteeri?
Valmisruuissa yleisesti esiintyvä
bakteeri saattaa olla yksi syy
siihen, että ykköstyypin diabetes
on viime aikoina lisääntynyt
huimasti niin Suomessa kuin
muissakin länsimaissa.
Valmisruuista tavataan usein Bacillus
cereus -bakteeria, joka tuottaa kereulidi-nimistä toksiinia. Tutkimuksissa
on paljastunut, että myrkky vahingoittaa haiman beetasoluja.
”Olemme osoittaneet, että kereulidi on poikkeuksellisen myrkyllinen
haiman insuliinia tuottaville beetasoluille”, kertoo emeritaprofessori
Mirja Salkinoja-Salonen Helsingin
yliopistosta, jossa asiaa on tutkittu
pitkään.
Kun kereulidi on aikansa tehnyt
tuhojaan haimassa, seuraukset näkyvät sairastumisena.
”Insuliinia tuottavat solut eivät kerran tuhouduttuaan koskaan korvaudu
uusilla. Kun soluja kuolee tarpeeksi,
ollaan lopulta tilanteessa, jossa ihmiselle puhkeaa tyypin 1 diabetes.”
Nyt kereulidin haimatoksisuus on
vahvistettu myös belgialaisvetoisessa
tutkimuksessa Leuvenin yliopistossa.
Tutkimus julkaistiin Plos One -lehdessä.
Kereulidin aiheuttamaa solukuolemaa ja myrkkymekanismeja tutkittiin
hiiren beetasoluilla. Verrokkisoluina
käytettiin hiiren muita soluja, ihmisen maksasoluja sekä reesusapinan
munuaissoluja.
Tutkimusten mukaan jo pienikin
toksiinipitoisuus riittää tappamaan
haiman beetasolut. On myös mahdollista, että rasvaliukoinen kereulidi
kertyy elimistöön, joten sen vaikutukset voivat olla kumuloituvia.
Kereulidi muuttaa solukalvon ja
mitokondrion kalvon kaliumioneja läpäiseväksi. Soluun päästyään
myrkky estää mitokondrion toiminnan, ja energiakriisiin joutunut solu
kuolee nekroottisesti.
Beetasolujen herkkyys toksiinille
saattaa johtua siitä, että niillä ei ole
kykyä anaerobiseen aineenvaihduntaan eli vaihtoehtoiseen energiantuotantoon.
Myös lastenruuissa
Belgiassa on mitattu haimatuhoon
riittäviä kereulidipitoisuuksia laajalti
erilaisista valmisruuista, take away
-ruuista ja puolivalmisteista. Toksiinia on löydetty myös lastenruuista.
”Ei ole syytä epäillä, ettei samoja
pitoisuuksia löytyisi Suomestakin”,
Mirja Salkinoja-Salonen sanoo.
Bacillus cereus -bakteeri selviää
hyvin kuumennuksesta ja lisääntyy
myös viileissä oloissa. Kereulidin
määrä nouseekin ruuissa säilytyksen
myötä.
Alustavissa tutkimuksissa on myös
havaittu, että valmisruuissa yleisesti
käytettävät arominvahventeet leusiini
ja valiini voivat moninkertaistaa bakteerin kereulidintuoton.
Valmisruokien käyttö on viime
vuosikymmeninä kasvanut huomattavasti. Myös ykköstyypin diabetes
yleistyy kaikissa länsimaissa. Esimerkiksi Suomessa tautiin sairastuneiden
määrä on muutamassa vuosikymmenessä kaksinkertaistunut. Lisäksi sairaus puhkeaa yhä pienemmillä lapsilla.
Diabeteksen tautimekanismeihin
on yhdistetty myös monia ympäristömyrkkyjä, kuten muun muassa kadmium, PCB-yhdisteet ja estrogeenin
tavoin toimivat kemikaalit.
Bacillus cereus on myös hometaloissa tavallinen mikrobi, jota esiintyy
niissä erityisen toksiinintuottokykyisenä. Rakennuskannan kunnollakin
saattaa siten olla vaikutusta diabetesriskiin. Katja Pulkkinen
3/2015 KEMIA
31
TUTKIMUKSESSA TAPAHTUU
Kasvinsuojeluaineista ei aiheudu laajoja ongelmia Suomen vesistöille.
Aineita päätyy vesistöön maatalousvaltaisilla alueilla, mutta niiden pitoisuudet ovat pääosin alhaisia.
Tiedot käyvät ilmi Suomen ympäristökeskuksen viisivuotisesta pintavesien seurantatutkimuksesta, joka
toteutettiin Uudellamaalla, Kaakkois-Suomessa, Varsinais-Suomessa
ja Pohjanmaalla.
Vesinäytteistä löytyi 68 erilaista
haitta-ainetta, kun analysoitujen
aineiden kokonaismäärä oli 201.
Havaituista haitta-aineista valtaosa oli
rikkakasvien torjunta-aineita. Yleisimmät löydökset olivat MCPA:ta ja
muita fenoksihappoherbisidejä.
Noin kolmasosassa vesinäytteistä
ei ollut kasvinsuojeluaineita lainkaan.
Hyvää tilannetta selittää se, että
Suomen viileässä ilmastossa kasvinsuojeluaineita käytetään vähemmän
kuin Keski- ja Etelä-Euroopassa.
Lisäksi suomalaiset viljelijät ovat valveutuneita ja noudattavat suojaavia
rajoituksia.
Scanstockphoto
Suomen
vesistöissä vain
vähän kasvinsuojeluaineita
Ksenonia käytetään esimerkiksi autojen sumuvaloissa, lasereissa, anestesiassa ja
keuhkojen magneettikuvauksessa.
Ksenon voidaan vangita
molekulaarihäkkiin
Kemiallisista ainesosista itsestään
rakentuva metalli-supramolekulaarinen häkki voi vangita nesteeseen
liuenneen ksenonin sisäänsä. Asian
osoittivat Oulun ja Jyväskylän yliopistojen tutkijat.
Tätä nykyä ksenonia kerätään erottamalla se toisista kaasuista kryogeenisesti eli hyvin matalissa lämpötiloissa. Suomalaishavainnon pohjalta
voidaan ehkä rakentaa uusi, nykyistä
tehokkaampi ja halvempi keräysmenetelmä.
Tutkijoiden mukaan samantyyppisellä molekulaarihäkillä saattaa
olla sovellusmahdollisuuksia myös
lääketieteessä. Häkkiin suljetut kse-
nonatomit sopivat kuvantamaan
biokemiallisia molekyylitason prosesseja, kuten lääkeaineen kiinnittymistä elimistössä. Atomeista voitaisiin siksi saada nykyistä edullisempia
ja paremmin vesiliuoksiin liukenevia
biosensoreita.
Häkin kehitti Jyväskylän yliopiston
akatemiaprofessori Kari Rissanen
yhdessä Cambridgen yliopiston professorin Jonathan Nitschken kanssa.
Oulun yliopistossa kokeellista tutkimusta johti yliopistotutkija VilleVeikko Telkki ja teoreettista tutkimusta yliopistotutkija Perttu Lantto.
Tulokset julkaistiin Journal of the
American Chemical Society -lehdessä.
Scanstockphoto
Tehomenetelmä mullistaa
potilasnäytteiden analysoinnin
Suomalaispelloilta joutuu vesistöihin
huomattavasti vähemmän kasvinsuojeluaineita kuin eteläisemmässä
Euroopassa.
32
KEMIA 3/2015
Kansainvälinen tutkimusryhmä on
kehittänyt menetelmän, jonka avulla
pienestä kudosnäytteestä voidaan
tunnistaa tuhansia proteiineja muutamassa tunnissa.
Uuden massaspektrometrisen
tekniikan avulla näytteen proteiinit
voidaan määritellä kerralla. Proteiinien eristämiseen ja pilkkomiseen
hyödynnetään normaalin ja erittäin
korkean paineen vaihtelua.
Esteenä proteiinien määritysmenetelmien käyttöön kliinisessä tutkimuksessa ovat aiemmin olleet huono
toistettavuus, matala suoritusteho ja
suuri alkumateriaalin tarve.
”Aikaisemmin tarvittiin suuria
näytemääriä, sillä käsittelyssä käytettiin loppuun suurin osa näytteestä” kertoo tutkija Petri Kouvonen Turun yliopistosta.
Uuden tekniikan ansiosta saadaan
entistä tarkempi kokonaiskuva esimerkiksi syövistä, tulehduksista ja
aineenvaihduntasairauksista, kun
eri proteiiniperheet voidaan määrittää kohdennetusti.
Erityisen hyödyllinen menetelmä
on yksilöidyssä lääketieteessä, jossa
analysoidaan isoja datamassoja ja
selvitetään sairauksien yksilöllisiä
eroja.
Suomalaisissa suomännyissä piilee
kiinnostavia lääkeaihioita.
Suomännystä
kehitetään silmähoitoa
Luonnonvarakeskuksen ja Tampereen yliopiston tutkijat ovat löytäneet
erittäin lupaavia lääkeaihioita suomännyn juurisienistä ja rungon sisäoksista.
”D-sieneksi” ristitystä endofyyttisienestä voi kehkeytyä apu silmänpohjan ikärappeuman hoitoon. Yhdisteen
tutkimukset ovat vielä kesken, mutta
siitä voisi syntyä myös silmän pintaa
hoitava lääke. Yhdiste saattaisi tutki-
joiden mukaan toimia myös härskiintymistä estävänä aineena.
Männyn sisäoksasta on puolestaan
paljastunut yhdiste, joka estää luurustolle haitallisten entsyymien tuottoa. Tulehduksessa entsyymit alkavat
hajottaa rustoa, jolloin seurauksena
voi olla nivelrikko tai nivelreuma.
Sieniuutteesta saattaa siten olla hyötyä tautien hoidossa.
Uudet tekniikat puhdistavat
jätevedet tehokkaasti
Teemu Leinonen
Jätevedestä on mahdollista poistaa yli 95 prosenttia haitta-aineista,
kuten lääkeainejäämistä ja torjuntaaineista. Joissain tapauksissa haittaaineista saadaan pois 99 prosenttia.
LUT:n tutkijat ovat testanneet menetelmiään Parikkalan vedenpuhdistamossa.
Asia selviää Lappeenrannan teknillisen yliopiston tutkimuksesta, jossa
testattiin lääkeainejäämien poistoa
jätevedestä membraanisuodatuksella
ja hapetuksella.
Membraanisuodatus ja hapetus
poistivat hyvin tehokkaasti aineet,
jotka perinteisessä biologisessa
vedenpuhdistusprosessissa poistuvat
huonosti tai eivät lainkaan. Tällaisia
aineita ovat muun muassa masennusja epilepsialääkkeet sekä kipugeelit.
Jos haitta-aineet päätyvät vesistöön, ne voivat jo erittäin pieninä
pitoisuuksina vaurioittaa vesiekosysteemejä esimerkiksi kalojen hormonaalisten muutosten kautta.
Professori Mika Mänttärin johtamassa tutkimuksessa huomattiin
myös, että tehostamalla vedenpuhdistusta voidaan samalla poistaa vedestä
myös tiettyjä ravinteita. Esimerkiksi
fosfori ja typpi saadaan pois lähes
kokonaan. Fosforin osalta membraanipuhdistuksella päästiin sadasosaan
nykylupien sallimasta määrästä.
VTT on kehittänyt hybridihiivoja,
joilla lageroluisiin saadaan uudenlaisia makuja.
Hiivat syntyivät, kun VTT seuloi
oman mikrobikantakokoelmansa ja
kaupallisten kokoelmien ale-oluthiivakantoja. Kun sopivat hiivakannat
löytyivät, ne risteytettiin Saccharomyces eubayanus -hiivaan.
Saccharomyces eubayanus on tutkimuksissa osoittautunut hiivalajiksi, joka yhdessä Saccharomynes
cerevisiaes -hiivan kanssa muodostaa
Saccharomyces pastorianus -hiivan.
Saccharomyces pastorianus on perinteinen lageroluiden panossa käytetty
hiiva, joka siis myös paljastui hybridiksi.
VTT:n uudet hybridihiivat ovat
perineet ”vanhemmiltaan” monia
hyödyllisiä ominaisuuksia. Uutuushiivat nopeuttavat vierteen käymisprosessia ja lisäävät etanolintuottoa.
Niiden kylmänsieto on parempi kuin
Saccharomyces cerevisiae -emokannan, ja ne myös laskeutuvat käymisen
jälkeen edeltäjiään paremmin.
Uusia hiivakantoja voidaan tuottaa
täysin ilman geenimuuntelutekniikkaa.
Tutkimus julkaistiin Journal of
Industrial Microbiology and Biotechnology -verkkolehdessä.
Scanstockphoto
Scanstockphoto
Hybridihiivat
tuovat
makua olueen
VTT:n hybridihiivat maustavat
perinteiset oluet uusin aromein.
3/2015 KEMIA
33
ULJAS UUSI BIOTALOUS
Biotehdas Oy
Sarja esittelee suomalaisen biotalouden osaamistarinoita.
Biotehdas tuottaa valmista biolannoitetta sekä liete- että kuivalevitykseen.
Biotehdas jalostaa jätteet
Forssalainen Biotehdas
muuttaa erilaiset bioperäiset
jätteet kaasuksi ja lannoitteiksi.
Maija Pohjakallio
Biotehdas Oy tekee laitoksissaan biojätteistä biokaasua, joka hyödynnetään lämpö- ja sähköenergian tuotannossa ja teollisuuden polttoaineena,
sekä lannoitteita, jotka panevat pellot
kasvamaan.
”Ilmastokuormitus vähenee, ravinteet saadaan kiertoon, ja energiaomavaraisuus lisääntyy”, kuvailee yhtiön
liikeideaa toimitusjohtaja Kaisa Suvilampi.
Yrityksen omistaa Taaleritehtaan
Biotehdas -pääomarahasto, jossa on
mukana noin 200 sijoittajaa. Yksityiset suomalaiset investoijat ovat olleet
erittäin kiinnostuneita tukemaan
uusiutuvaa energiaa, minkä ansiosta
biokaasulaitosten verkosto laajentuu
jatkuvasti.
Yhtiön ensimmäinen laitos käynnistyi vuonna 2010 Huittisten Vampulassa. Seuraavat perustettiin Kuopioon, Honkajoelle ja Ouluun. Viides
laitos toteutetaan Riihimäelle (ks. s.
18), kuudes on suunnitteilla Lohjalle.
Etenkin Vampulassa paikallinen
yhteistyö on vahvaa. Biotehdas saa
34
KEMIA 3/2015
raaka-aineensa lähialueen jätehuollosta, teollisuudelta ja naapurisikalalta.
Bioenergian tuotannon pääasiakkaana on reilun kilometrin päässä toimiva kalkinvalmistaja Nordkalk, jolle
valmis kaasu ohjataan suoraa putkea
pitkin. Nordkalkin energiantarpeesta
puolet hoituu biokaasulla, joka korvaa vuosittain 500 000 litraa fossiilista
polttoöljyä.
Biotehtaan laitoksista syötetään
energiaa myös paikallisiin sähköverkkoihin.
Laitosten toiminta perustuu toisen
forssalaisyrityksen Watrec Oy:n teknologiaan. Syötteestä poistetaan ensin
biohajoamaton aines ja tuhotaan taudinaiheuttajat, minkä jälkeen se siirretään mädätysreaktoreihin. Niissä
raaka-aine muhii nelisen viikkoa
35–38 asteen lämmössä.
Pitkällä mädätysajalla ja jälkikäsittelyillä varmistetaan, että biokaasun
saanto on riittävä eikä lannoitteissa
ole terveydelle tai ympäristölle haitallisia mikrobiologisia ominaisuuksia.
Noin 70 prosenttia raakabiokaasusta on metaania, loput hiilidioksidia ja erilaisia epäpuhtauksia. Energiakäyttöön menevästä kaasusta
poistetaan rikkipitoiset yhdisteet.
Liikennekäyttöä varten myös hiilidioksidi on poistettava ja kaasu pai-
neistettava. Biotehdas ei toistaiseksi
jalosta kaasua liikennepolttoaineeksi,
mutta hankkeita on vireillä.
Mahdollisuuksia kasvuun
Suomessa biokaasun osuus uusiutuvan energian kokonaistuotannosta
on vielä vähäinen, vain noin 0,5 prosenttia.
”Osuutta voitaisiin kasvattaa huomattavasti, sillä esimerkiksi karjanlanta on suuri, meillä lähes hyödyntämätön biokaasuntuotannon
raaka-ainevirta”, Kaisa Suvilampi
sanoo.
”Saksassa toimii yli 10 000 tilakohtaista biokaasulaitosta, jotka syöttävät
energiaa paikalliseen sähköverkkoon.
Suomessakin biokaasulla voitaisiin
tuottaa ydinvoimalan verran energiaa, mutta se edellyttäisi erilaista
energia- ja maataloustukipolitiikkaa.”
Suvilampi kaipaisi muutoksia myös
lannoitelainsäädäntöön.
”Pelisääntöjä toki tarvitaan, mutta
lannoitteisiin liittyvä sääntely on jäänyt ajasta jälkeen ja voi jopa olla pullonkaulana uusien, ravinteiden kierrätystä edistävien lannoiteratkaisujen
käyttöön ottamiselle.” Kirjoittaja on kemiantekniikan tohtori ja
Kemianteollisuus ry:n asiamies.
[email protected]
REACH RAKENTUU
Asiantuntijat kertovat palstalla kemikaalilainsäädännön etenemisestä ja vaikutuksista.
Vastaa siihen, mitä kysytään
KEMIKAALIVIRASTO järjestää säännöllisesti julkisia konsultaatioita (PC, Public Consultation), joissa haetaan yleisön
näkökulmaa Reach-lainsäädännön toimeenpanon eri vaiheisiin.
Yleinen käsitys on ollut, ettei julkisilla
konsultaatioilla ole varsinaisesti vaikutusta. Viranomaiset ovat toista mieltä. Heidän mukaansa jokaisella PC-prosessilla on
tarkoituksensa. Jokaisessa myös kerätään
lisätietoa määrätyistä asioista.
Jos julkisen konsultaation aikana toimittaa virastolle tietoa ”vääristä” asioista, sitä
ei oteta huomioon. Teollisuuden on siksi
tärkeä ymmärtää kunkin PC:n merkitys ja
etenkin se, mistä nimenomaan on pyydetty palautetta.
Esimerkiksi lupamenettelyn aikana järjestetään kolme julkista konsultaatiota,
jotka liittyvät erityistä huolta aiheuttavien
aineiden (SVHC) tunnistamiseen, niiden
ottamiseen luvanvaraisten aineiden luetteloon sekä lupahakemuksiin.
SVHC-AINEITA
tunnistettaessa
virastolle ovat erityisen tervetulleita tiedot aineen identiteetistä – esimerkiksi
nimestä, EC-numerosta, CAS-numerosta
ja molekyylirakenteesta – sekä aineen
PBT- tai vPvB-ominaisuuksista eli hitaasta
hajoavuudesta, biokertyvyydestä ja myrkyllisyydestä.
Sen sijaan kommentteja, jotka koskevat
CLP-lainsäädännön mukaisesti jo harmonisoituja luokituksia, ei tässä yhteydessä
oteta huomioon.
Kaikki huomautukset ja lisätiedot, jotka
liittyvät aineen käyttötarkoituksiin, käyttömääriin, altistumiseen, korvaaviin vaihtoehtoihin ja riskeihin, ovat myös toivottuja.
Lisätietoja ei käytetä aineen SVHCtunnistuksen vahvistamiseen vaan lupamenettelyn seuraavassa vaiheessa, jossa
kemikaalivirasto päättää, suositteleeko se
aineen ottamista luvanvaraisten aineiden
listalle.
KUN PÄÄTETÄÄN aineen siirtämisestä ns. kandidaattilistalta varsinaiseen
luvanvaraisten aineiden luetteloon, pääasiallisena tietolähteenä käytetään aineen
rekisteröintiasiakirjoja.
Julkisen konsultaation pääpaino on tällöin niissä luetteloluonnoksen aineissa,
jotka kemikaalivirasto katsoo ensisijaisiksi.
Tässä yhteydessä tervetulleita ovat tiedot aineen toimitusketjusta sekä lupahakemuksen laatimiseen tarvittavasta ajasta.
Virasto toivoo tietoja myös aineiden sellaisista käyttötarkoituksista, jotka kommentoijan mielestä voisivat saada vapautuksen
lupamenettelystä.
Virastolle voi toimittaa myös lisätietoa
aineiden volyymeistä, käyttötavoista sekä
kandidaattilistan mahdollisista muista
aineista, jotka voisivat toimia aineen korvaajina tai tulla korvatuiksi aineella tietyissä käyttötarkoituksissa.
Euroopan komissio käynnisti syyskuussa 2014 vielä erillisen julkisen
konsultaation aineiden sosioekonomisista vaikutuksista. Nähtäväksi jää, jatkuuko tämä käytäntö.
Teollisuuden tulee myös muistaa päivittää aineiden rekisteröintiasiakirjat aina,
kun saatavilla on uutta tietoa ja etenkin silloin, kun tiedolla on vaikutusta lupamenettelyprosessiin. Tällainen tieto voi koskea
esimerkiksi aineen vaaraominaisuuksia ja
siten muuttaa sen luokittelua, käyttöä ja
volyymejä.
Lisäksi on tärkeää koordinoida päivitykset Sief-tietojenvaihtofoorumeissa.
Jokaisen rekisteröijän tulee saattaa omat
rekisteröintiasiakirjansa ajan tasalle, jotta
viranomaiset voivat ottaa muutokset huomioon. Ying Zhu
LUPAHAKEMUSTEN
kohdalla julkisen konsultaation keskiössä ovat
tiedot vaihtoehtoisista
aineista tai teknologioista, joita aineita
käytettäessä voitaisiin
soveltaa.
ReachLaw
Tohtori Ying Zhu on partneri
ja operatiivinen johtaja
ReachLaw Oy:ssä.
3/2015 KEMIA
35
NÄKÖKULMA
SILLOIN ENNEN
Kemia-Kemi 4/1980
Neste Oy lisää tonnistoaan
Kemia-lehden
kolumnisti Anja
Nystén on kirjoittanut
kirjat Kemikaalikimara
ja Kemikaalikimara
lapsiperheille (Teos
2008 ja 2013). Hän
pitää blogia osoitteessa www.kemikaalikimara.blogspot.com.
Papan proteiinit
RUOKAKAUPPOJEN hyllyt pursuavat tuotteita,
joissa on tavallista enemmän proteiinia. On proteiinirahkaa, -maitoa ja -jogurttia. Proteiinipitoisuudella mainostetaan jopa hiilihydraattien lähteitä, kuten puuroa ja
leipää.
Proteiini parantaa nälänhallintaa ja voi siten auttaa
taistelussa vaa’an kohovia lukuja vastaan. Toisaalta proteiinitankkaus kuuluu asiaan, jos päinvastoin kasvattaa
lihasmassaa, hauista ja pakaroita tai muuten vain treenaa
rankasti.
Ruokapöytään katetaan raejuustoa, lihaa, kalaa, broileria, munia, tofua. Smoothieen lisätään mangon, banaanin ja soijamaidon seuraksi heraproteiinia. Jalkaprässin,
ylätaljan, hauiskääntöjen ja kylkilankun jälkeen tarvitaan
ehdottomasti annos lisäproteiinia.
RAVITSEMUSASIANTUNTIJAT ovat eri mieltä.
Heidän mukaansa ihminen saa kaiken tarvitsemansa
tavallisista päivittäisistä aterioista. Proteiinipatukat, proteiinijauheet ja palautusjuomat ovat turha villitys.
Normaali, terveellinen ruoka riittää ravinnoksi niin
kadunmieskuntoilijalle kuin aktiiviselle hikitreenaajallekin. Vain huippu-urheilijat ovat asia erikseen.
Sen sijaan asiantuntijat ovat huolissaan vanhusten liian
vähäisestä proteiininsaannista.
NORMAALIPAINOISEN vanhuksen pitäisi nauttia
päivittäin 85–100 grammaa proteiinia: lihapullia, silakkapihvejä, munakasta tai vaikkapa hernekeittoa. Niissä on
rakennusainetta, jota vanhemmiten heikkenevät lihakset
tarvitsevat.
Monelle vanhukselle ruoka ei kuitenkaan kunnolla
maistu. Ensisijainen keino parantaa tilannetta on tehdä
ruuista syöjän maun mukaisia.
JOS RUOKAVALIO kaikesta huolimatta on niukka ja
yksipuolinen, vasta silloin kannattaa ottaa avuksi proteiinilisä.
Netistä löytyy proteiiniversioita jopa makeista leivonnaisista. Jos proteiini-intoilija välttämättä haluaa leipoa
proteiinimuffinsseja tai proteiinimokkapaloja, ne kannattaa viedä tuliaisiksi mummolle ja papalle. Anja Nystén
[email protected]
36
KEMIA 3/2015
Neste Oy:n ja norjalaisen Moss
Rosenberg Verft a.s:n perustama yhteisvarustamo Partrederi Nemo on tilannut kaksi
3 300 m3:n erikoistankkilaivaa Mossin telakalta Norjasta.
Alukset soveltuvat nestemäisten kaasujen ja erilaisten kemikaalien kuljetukseen. Monipuolisella
lastinkäsittelylaitteistolla
pystytään lastia jäähdyttämään aina –104°C:een ja
lämmittämään + 80°C:een.
Laivoissa on kaksoisrunko ja erilliset lastitankit. Nämä tankit ovat ruostumattomasta teräksestä ja siten alukset voivat kuljettaa kaikkia
IMCO II- ja III-luokkiin kuuluvia kemikaaleja. Samanaikaisesti
voidaan kuljettaa kuutta eri tuotetta. Laivat täyttävät IMCO:n
ja U.S. Coast Guardin viimeisimmät kaasu- ja kemikaalialuksia
koskevat määräykset.
Yhteistyösopimus mahdollistaa lisäksi, että Neste saa käyttöönsä teknisen tietouden ja piirustukset siinä tapauksessa, että
vastaavanlainen alus päätetään tilata Suomesta.
Kemia-Kemi 4/1990
Neste ostaa osuuden öljykentästä
Isossa-Britanniassa
Neste on tehnyt alustavan sopimuksen Murphy Petroleum
Ltd:n ja Ocean Exploration
Ltd:n kanssa ostaa kummaltakin noin 2,1 prosenttiyksikön suuruisen osuuden
Ninian-öljykentästä Englannin pohjanmerellä. Nesteen
osuudeksi kentästä tulee
näin noin 4,2%.
Nesteen osuus Ninianin tuotannosta tulee olemaan noin 4 500 tynnyriä
päivässä eli noin 225 000
tonnia vuodessa. Ninianin tuotanto jatkuu näillä
näkymin vuoteen 2005.
Öljy on vähärikkistä.
Kokonaiskauppasumma on noin 54 miljoonaa dollaria,
puoliksi kummallekin myyjälle. Kentän muilla osakkailla on
osuuksiin vielä etuosto-oikeus. Kauppa edellyttää lisäksi Englannin energiaministeriön hyväksymistä.
Naiset ja kemia
Sarja kertoo merkittävistä naiskemisteistä, joiden uraa esitellään European Women in Chemistry -kirjassa.
Lina Shtern
koki Stalinin vainon
Geneven yliopiston ensimmäinen naisprofessori
tuli tuntemaan myös neuvostovankilat.
Sisko Loikkanen
Moskova, tammikuu 1949. Akateemikko Lina Shternin oveen koputetaan keskellä yötä. Ääni, jota neuvostokansalaiset ovat oppineet
kavahtamaan. Kunnioitettu biokemisti ei kuitenkaan aavista tulevaa.
Jo muutaman tunnin kuluttua
70-vuotias Shtern viruu pahamaineisessa Lubjankan vankilassa. Piesty ja
kidutettu nainen odottaa oikeudenkäyntiä sellissään kesään 1952. Vasta
silloin selviää, että häntä syytetään
”vakoilusta ja nationalismista”.
Rangaistus rikoksista on teloitus,
joka päättää 14 muun vangitun juutalaistutkijan elämän. Stalinin oikusta
Shtern saa ”vain” viiden vuoden karkotuksen Kazakstanin perukoille.
Kumouksen tuulet
Äiti-Venäjä ei kohdellut Lina Shterniä kaltoin ensimmäistä kertaa. Latvian Liepajassa vuonna 1878 syntyneenä hän oli kokenut kovia jo
tsaarin aikaan. Moskovan yliopiston
ovet eivät auenneet juutalaisille, joten
Shtern lähti opintielle Sveitsiin.
Geneven yliopistossa lahjakas lääketieteen opiskelija pääsi pian professorinsa avuksi tutkimaan biologista
hapetusta ja soluhengitystä. Väitöksensä jälkeen Shtern jäi työhön alma
materiinsa. Vuonna 1917 hänestä tuli
yliopiston ensimmäinen naisprofessori ja fysiologisen kemian osaston
johtaja.
Samana vuonna Venäjän vallankumousten tuulet alkoivat houkutella
Shterniä takaisin. Vuonna 1925 hän
vihdoin otti vastaan professorinviran
Moskovan yliopistosta, jossa häntä
nyt arvostettiin suuresti. Lisäksi hän
toimi perustamansa fysiologian instituutin johtajana.
Moskovassa Shtern kuvasi ensimmäisenä veri-aivoesteen toiminnan
ja selvitti mekanismin, jolla rakenne
kontrolloi aineiden pääsyä aivoihin.
Hänen muita keskeisiä tutkimusaiheitaan olivat uni ja pitkäikäisyys.
Rockefellerin säätiön rahoittama
tutkija kävi ahkerasti kansainvälisissä
kongresseissa esittelemässä työtään,
joka toi hänelle muun muassa Saksan
tiedeakatemian jäsenyyden.
Vuonna 1939 Shternistä tuli ensimmäisenä naisena myös Neuvostoliiton
tiedeakatemian varsinainen jäsen.
Loistavan tieteilijän huomasi seuraavaksi itse generalissimus, joka myönsi
tälle maan arvokkaimman tunnustuksen, omaa nimeään kantavan Stalinin palkinnon.
Sotavuodet saivat neuvostodiktaattorin vainoharhaisuuden kuitenkin
pahenemaan. Koitti taas juutalaisten
vuoro joutua tuomiolle.
Karkotuksesta kotiin
Kazakstanin karkotuksessa Shtern
eli kurjissa oloissa. Hänet piti juuri
ja juuri hengissä pieni palkka, jota
hänelle akateemikkona yhä maksettiin.
Stalinin kuolema maaliskuussa
1953 oli hänen pelastuksensa. Yleinen
armahdus tyhjensi ”vankileirien saariston”, ja Shtern pääsi takaisin Moskovaan.
Siellä vankeudesta palaaviin suh-
Lina Shtern ei antanut minkään sammuttaa intohimoaan tieteeseen.
tauduttiin kuitenkin epäluuloisesti.
Shterniä karsasti etenkin hänen entinen oppilaansa Galina Amiragova,
politbyroon jäsenen Otto Ville Kuusisen vaimo. Tämä sai muutkin varovaisiksi.
Lopulta vuonna 1958 Shtern rehabilitoitiin eli hänen ”rikoksensa”
myönnettiin täysin keksityksi.
80-vuotias professori oli jo aiemmin
saanut paikan biofysiikan instituutista, jossa hän nyt ryhtyi jatkamaan
työtään entistä tarmokkaammin. Tutkijan huikean uran päätti vasta kuolema vuonna 1968. Kirjoittaja on kemian diplomi-insinööri
ja tiedetoimittaja.
[email protected]
3/2015 KEMIA
37
Kemian kohtauspaikka
ChemBio Finland
tavoitti yleisönsä
Satakunta yritystä esitteli tarjontaansa noin 4 200:lle kemian ammattilaiselle
Messukeskuksessa 18.–19. maaliskuuta järjestetyssä ChemBio-näyttelyssä.
Luennoille väkeä vetivät etenkin kemikaaliturvallisuus ja bioenergia sekä
elintarvikekemia, ympäristökemia ja analytiikka.
Lauri Lehtinen
”Laboratorioiden käyttötavaraa voi
toki hankkia netin kautta, mutta suuremmat laitteet pitää nähdä ja kokea
ennen investointipäätöksen tekemistä. Myös henkilökohtainen kontakti on tärkeä”, perustelee ChemBionäyttelyn merkitystä liiketoiminnan
kehityspäällikkö Jouko Nieminen,
joka esitteli osastollaan PANalytical
Finlandin uutuustuotteita.
Samaa mieltä tuntuivat olevan
kemian alan ammattilaiset eli laitteiden ostajat, jotka kiertelivät kiinnostuneina tutustumassa messuosastojen
antiin.
Kemian alan suomalainen suurtapahtuma toteutettiin tällä kertaa Messukeskuksen kolmoshallissa, tiiviissä,
matalassa ja akustiikaltaan miellyttävässä tilassa. Kätevää oli, että seminaarisalit sijaitsivat messujen välittömässä yhteydessä, joten liikkuminen
luennoilta näyttelyyn ja päinvastoin
oli nopeaa ja helppoa.
Asiantunteva yleisö
Toimitusjohtaja Jukka Reipas Testware Oy:stä paljasti yllättyneensä
miellyttävästi messuvieraiden ”korkeasta tasosta”.
Yrityksen päätoimiala painottuu
elektroniikkateollisuuteen, joten
odotukset kemian tapahtuman
annista eivät olleet ainakaan ylioptimistiset.
”Päätuotteemme ovat olosuhde38
KEMIA 3/2015
kaappeja, joilla testataan materiaalien
ja ratkaisujen soveltuvuutta mataliin ja korkeisiin lämpötiloihin sekä
nopeisiin, shokinomaisiin lämmönvaihteluihin”, Reipas kertoi.
”Asiakaskuntaamme kuuluvat lähes
kaikki teollisuuden alat. Esimerkiksi elektroniikkateollisuus testaa
eri komponenttien sijoittelua piirilevylle, jotta käytössä syntyvä lämpökuorma ei haittaa toimintaa tai kuormita muita komponentteja.”
Positiivinen vastaanotto sai Testwaren tekemään päätöksen osallistua
myös seuraavaan ChemBio-näyttelyyn, vaikka esittäytyminen oli alun
perin suunniteltu kertaluontoiseksi.
Laboratoriolaitetoimittaja Hosmedin osaston yleisömagneetteja
olivat muun muassa uudenlainen
viskosimetri ja paranneltu FTIRmikroskooppi. Yhtiön tuotepäällikkö
Ismo Lokinoja kiitteli hänkin tapahtumaa onnistuneeksi.
”Meillä oli hyvä paikka lähellä
sisäänkäyntiä, ja saimme myös hyviä
asiakaskontakteja. Näillä näkymin
messusatsauksemme maksaa itsensä
takaisin kuluvan vuoden aikana”,
arvioi Lokinoja, jonka mukaan suurempien tutkimusvälineiden kaupassa myyjällä on ratkaiseva osuus.
Koska jokainen mittausjärjestely ja
tiedonkeruutapahtuma on erilainen,
laite-edustajan asiantuntemus vaikuttaa paljon lopputuloksen onnistumiseen.
Myös Hosmed oli jo varannut
ständipaikan seuraavan kerran kahden vuoden kuluttua järjestettävään
näyttelyyn.
Puhdasta ilmaa ja imua
Labo Line Oy esitteli ChemBionäyttelyssä edustamaansa uutta suomalaista ilmanpuhdistintekniikkaa. Espoolainen Genano valmistaa
ilmanpuhdistimia, joilla voidaan
poistaa jopa nanometriluokan hiukkasia ja pisaroita sisäilmasta.
Genanon menetelmässä ilma kulkee vapaasti keräilylevyjen välistä
tai keruuputkessa. Ilmassa oleviin
hiukkasiin kohdistuu voimakas ionisuihku, joka varaa hiukkaset negatiivisiksi samalla niitä työntäen. Hiukkasmassa kerätään keruupinnoilta,
joilta se huuhdotaan vesipesuaineliuoksella erilliseen astiaan tai viemäriverkostoon.
Laitteita voidaan käyttää laboratorioilman puhdistamisen lisäksi esimerkiksi homeitiöiden sekä virusten
ja muiden mikrobien poistamiseen
sisäilmasta, kuvaili Labo Linen edustaja Tuomas Mykkänen.
Labo Linen uutuuksiin kuuluivat myös Bernerin suojakaapit, joiden yhteydessä on jätteenkäsittelyyksikkö. Se saumaa jätepussin kiinni
heti, kun sinne on laitettu tavaraa,
joten mahdolliset haitalliset osat eivät
pääse karkaamaan ilmaan.
Kaikki kuvat: Markku Ojala / Messukeskus.
Moni pysähtyi vaihtamaan
kuulumisia ja tapaamaan tuttuja
Kemia-lehden ja Kemian Seurojen
yhteiselle näyttelyosastolle.
Messukeskuksen kolmoshalli oli
tiivis ja akustiikaltaan miellyttävä
tila, jossa oli helppo liikkua.
Suojakaapit mittaavat myös ilmavirtaa. Jos esimerkiksi ulko-oven
avaaminen aiheuttaa hetkeksi virtauksen pysähtymisen kaapissa, sen
merkkivalo vaihtuu vihreästä punaiseksi.
Laboratoriolaitteiden taantuman-
kin aikana varsin tasaisena jatkunutta kysyntää kuvaa Tuomas Mykkäsen mukaan hyvin se, että yritys
on kevään mittaan rekrytoinut neljä
uutta työntekijää.
Liikettä markkinoilla
Myös laboratoriopalveluja toimittavan Nab Labsin myyntijohtaja Eija
Bergelin kertoi, että yrityksen alkuvuosi on ollut tavanomaisen vilkas.
Markkinoilla on hänen mukaansa
ollut ”piristävää liikehdintää”, ja
Espoossa pääkonttoriaan pitävä yritys on saanut uusia, yllättäviäkin asiakkaita. Nab Labsin valtteja ovat räätälöidyt tutkimus- ja analyysipalvelut
sekä nopeasti tarjolle tulevat uudet
menetelmät, Bergelin kuvaili.
Useilla paikkakunnilla eri puolilla
Suomea toimiva yhtiö on viimeksi
kuluneen vuoden aikana keskittänyt
ympäristöalan palvelujaan Jyväskylään. Palvelujen keskuksena toimii
tätä nykyä ympäristötutkimuskeskus
3/2015 KEMIA
39
Markku Ojala / Messukeskus
erikoiskaasut että hapen tai typen
tapaiset, tuotannossa suurina volyymeinä tarvittavat kaasut, ja ratkaista
myös muut kaasuihin liittyvät tarpeet.
Perheyrityksen uusi palvelumuoto
on kaasutohtorin maksuton käynti
eli kaasujen varastointi- ja annostelulaitteiden kuntoarviointi sekä tarvekartoitus.
”Woikosken oman tuotannon edullinen sijainti Suomessa tekee nopeatkin toimitukset mahdolliseksi”, Aspberg lupaa.
Kemian Päivien seminaareihin ja luennoille riitti väkeä. Tapahtuma on vakiinnuttanut paikkansa tärkeänä täydennyskoulutustilaisuutena.
Messuarvontojen
voittajat
Sc
an
sto
ck
ph
ot
o
Kemia-lehden ja Kemian Seurojen messukyselyyn
vastanneiden kesken arvotut kirja- ja lehtipalkinnot voittivat Kenneth Bergroth Karlebystä, Kimmo
Hallikainen Mikkelistä, Jani Ikonen Helsingistä,
Mirka Kronlöf Espoosta, Sanna Mäki Espoosta,
Irmeli Pelkonen Vantaalta, Maire Seutu Jokioisilta,
Tiina Riekkola Helsingistä, Toini Virkkala Kokkolasta ja Elina Yli-Rantala Tampereelta.
Kemian Päivät 2015 -Facebook-sivun tykkääjien
kesken arvottiin kaksi Alkuaineiden jaksollinen järjestelmä -suihkuverhoa. Ne osuivat Jesse Kalliomäelle Helsingistä ja Kati Viloselle Imatralta.
Kemia-lehti ja Kemian Seurat onnittelevat kaikkia voittajia.
Ambiotica, jonka Nab Labs viime
vuonna osti Jyväskylän yliopistolta.
Nyt Nab Labs on siirtämässä myös
Kaustisen perusvesi-, mikrobiologisen ja orgaanisen analytiikan palvelujaan Jyväskylään. Muutos toteutetaan
siten, että Kaustisella tehtävät toimeksiannot siirretään vaiheittain Jyväskylään toukokuun loppuun mennessä.
Samalla laboratoriotoiminnot
Kaustisella loppuvat, mutta toiminta
Oulussa, Kärsämäellä ja Raumalla jatkuu entiseen tapaan.
40
KEMIA 3/2015
Kaasutohtori palvelee
Kaasuyritys Woikosken messuosastolla erikoiskaasujen tuotepäällikkö
Eero Aspberg esitteli yrityksen repertuaarista löytyviä erikoispuhtaita ja
seoskaasuja.
Laboratorioiden käyttöön on tarjolla esimerkiksi jalokaasuja, vetyä,
argonia, typpeä, happea, heliumia
kaasuna ja nesteytettynä sekä räätälöityjä kalibrointiseoksia.
Aspbergin mukaan yritys haluaa
palvella asiakkaitaan ”yhden pysähdyksen taktiikalla” eli toimittaa sekä
Luennot kiinnostivat
Messujen rinnalla järjestettyjen
Kemian Päivien merkitys koulutustapahtumana tuli esiin entistä selvemmin.
”Kemian Päivät on tärkeä täydennyskoulutustilaisuus alan ammattilaisille ja opiskelijoille. Tänä vuonna
Kemian Päiville ilmoittautui viimekertaista enemmän osallistujia jo
etukäteen”, kiittelee Suomalaisten
Kemistien Seuran toiminnanjohtaja
Heleena Karrus.
Kemian Päivien luentoja kuunteli
hänen mukaansa lähes 1 400 henkeä.
Eniten väkeä houkuttelivat kemikaaliturvallisuutta käsitellyt avajaisseminaari, aurinko- ja bioenergian
seminaari sekä elintarvikekemian,
ympäristökemian ja analytiikan seminaarit.
"Elintarvikeväärennösten selvittäminen kemian keinoin keräsi peräti
220 kuulijaa. Se on elintarvikekemian
ohjelmien kaikkien aikojen ennätys",
Karrus kertoo.
”Bioalan seminaareista ehkäpä suosituimpia olivat Syövän uudet hoitomahdollisuudet -seminaari sekä Suolistobakteerit päättävät terveydestäsi
-seminaari”, kertoo puolestaan asiamies Carmela Kantor-Aaltonen Suomen Bioteollisuus ry:stä.
ChemBio Finland -kokonaisuus
järjestetään Helsingin Messukeskuksessa joka toinen vuosi, seuraavan
kerran 29.–30. maaliskuuta 2017.
Sitä ennen kemian ala kokoontuu
Messukeskukseen Helsinki Chemicals Forumiin jo vajaan kuukauden
kuluttua eli 28.–29. toukokuuta. Kirjoittaja on vapaa toimittaja.
[email protected]
UUSIA TUOTTEITA
Uutuudet
esillä messuilla
Laboratorioiden, tutkimuksen ja teollisuuden tarpeisiin suunnitellut uudet
tuotteet, laitteet ja palvelut
kiinnostivat messukävijöitä.
Öljynäytteiden
mittaukseen
DMA 4200 M -tiheysmittarilla voi mitata
kaikenlaisia öljynäytteitä, kuten raakaöljyä, välituotteita, asfalttia, bitumia, nestekaasua ja korkeaviskositeettisia nesteitä. Mittaukseen riittää kahden millilitran
näyte. Mittauslämpötilan vaihteluväli –10
– +200 celsiusastetta mahdollistaa myös
sellaisten näytteiden mittauksen, jotka
ovat huoneenlämmössä kiinteitä.
Lisätietoa: www.anton-paar.com
Monikäyttöinen
titraattori
HACHin uudet TitraLab AT1000 -automaattititraattorit sopivat moniin eri sovelluksiin. Titraattoreiden käyttöä helpottaa
suuri, informatiivinen näyttö. Laitteissa
on useita esiohjelmoituja menetelmiä.
Lisäksi uusia menetelmiä voidaan luoda
itse tai siirtää niitä laitteelle esimerkiksi
USB-tikulla.
Lisätietoa: www.hyxo.fi
Automaattinen
näytteenotin
Tehokas
massaspektrometri
Muunneltavia
vetokaappeja
Mettlerin EasySampler on synteesilaboratorioille tarkoitettu näytteenotin. Laite
ottaa automaattisesti näytteet synteesireaktioista, pysäyttää reaktion, laimentaa
näytefraktion ja toimittaa sen suljettuihin näyteastioihin myöhempiä analyysitarpeita, kuten kromatografisia määrityksiä, varten. Toiminnot mahdollistavat
tarkan, luotettavan ja miehittämättömän
näytteenoton synteesireaktioista.
Lisätietoa: www.gwb.fi
Uusi NexION 350 ICP-MS -massaspektrometri ei sisällä ionilinssejä, minkä seurauksena vakuumialuetta ei tarvitse koskaan puhdistaa. Laitteistolla voidaan
mitata jopa 35 prosenttia suolaa sisältäviä liuoksia. Laitteisto voitti Pitcon 2015
-kongressissa Scientists’ Choice Award
-palkinnon parhaana spektroskopiatuotteena.
Lisätietoa: www.perkinelmer.com
Ourexin ergonomiset vetokaapit on
suunniteltu vaativiin laboratoriotiloihin.
Kaapit on valmistettu kestävistä materiaaleista, ja ne voidaan varustaa atex-luokitelluin komponentein. Tasaisesti ilmaa
poistavat kaapit suojaavat työskentelijää
tehokkaasti. Kaapit voidaan tehdä matalammalla työtasolla, ilman työtasoa, kahdelta puolen käytettäviksi, lasiseinäisinä
tai matalaan tilaan soveltuvina versioina,
istumatyöhön tarkoitettuina tai muilla
eritysvaatimuksilla.
Lisätietoa: www.ourex.fi
Olosuhteiden
testaukseen
Aralab-olosuhde- ja testauskaapit on
suunniteltu teollisuuden ja tutkimuksen
tarpeisiin. Laitteilla voidaan suorittaa kaiken kokoisten tuotteiden olosuhdetestaus
oikeellisesti, tarkasti ja toistettavasti. Säädettäviä olosuhteita ovat mm. lämpötila,
kosteus, valo, ilmavirtaus ja erilaiset kaasut. Myös räätälöidyt ratkaisut ovat mahdollisia.
Lisätietoa: www.gwb.fi
Suorituskykyinen
refraktometri
Oluen mittaukseen
Bellingham + Stanley RFM340+ -refraktometri on tarkoitettu vaativiin tutkimuksiin tai tuotannon mittauksiin. Sisäänrakennettu Peltier-elementti luo ideaaliset
mittausolosuhteet haastavillekin näytteille. Laitteessa on helppokäyttöinen käyttöliittymä, selkeä nelivärinäyttö ja monipuoliset liitäntämahdollisuudet.
Lisätietoa: www.hyxo.fi
Anton Paarin Alex 500 -analysaattori
mittaa tarkasti nesteen ja uutteen alkoholipitoisuuden, kalorimäärän, fermentaatioasteen ja lukuisia muita haluttuja
parametrejä. Analysaattorin avulla on
helppoa seurata ja valvoa oluen koko valmistusprosessia vierteestä pullotukseen
asti.
Lisätietoa: www.anton-paar.com
3/2015 KEMIA
41
Hannu Vornamo liputtaa
Aina kemian puolesta
kansainvälisiin tehtäviin, kuten
Euroopan kemianteollisuuden keskusjärjestön Ceficin ja European
Industrial Research Management
Associationin hallituksiin.
Hän on antanut aikaansa ja osaamistaan myös tieteellisille yhteisöille
Helsingin yliopiston kemian laitoksen
johtoryhmässä ja Verifinin johtokunnassa sekä VTT:n tieteellisessä neuvottelukunnassa ja Tekniikan museon
ja Heurekan valtuuskunnissa.
Mikä tärkeintä, hän aina ajaa
kemian etua ja pitää kemian asiaa
kirkkaana esillä.”
”Hän” on tietenkin suomalaisen
kemian grand old man Hannu Vornamo, jonka ansioita Kemian Seurat
kertasi tiedotteessaan.
Vornamo vastaanotti osana Kemian
Päiviä järjestetyssä juhlatilaisuudessa
Kemian Seurojen palkinnon 2015.
”Hieno, ainutkertainen tunnustus, josta yllätyin iloisesti”, Vornamo
myhäilee.
Kemian vannoutunut lipunkantaja
suostuu pakon edessä valitsemaan
paikan, joka on ollut moniulotteisen
uran mieluisin.
”Kaikissa töissäni on ollut puolensa,
mutta parasta oli varmaan Kemirassa.
Juuri Kemirassa ja Nesteessä luotiin
tuolloin 1980-luvulla ympäristöjohtamisen käsite ja tehtiin ensimmäiset ympäristöraportit. Itse sain
tehdä pioneerihommaa ympäristöjohtajana.”
”Lisäksi se oli valtavan kasvun ja kansainvälistymisen
aikaa suomalaisessa kemianteollisuudessa. Parisataa työpäivää vuodessa
Kemian tutkimuksen, teollisuuden ja järjestötoiminnan
veteraani Hannu Vornamo sai
ChemBio-tapahtumassa Kemian
Seurojen palkinnon 2015.
Päivi Ikonen
”Hän on tehnyt pitkän työuran Työterveyslaitoksen ja Kansanterveyslaitoksen tutkijana, ministeriön virkamiehenä, Kemira Oy:n johtajana ja
Kemianteollisuus ry:n toimitusjohtajana.
Hänellä on lukuisia luottamustehtäviä Suomen yrityselämässä, teollisuuden ja talouselämän järjestöissä
sekä valtioneuvoston työryhmissä.
Hänen toimensa ulottuvat myös
ja
uO
rkk
Ma
s
sku
uke
ess
M
la /
Hannu Vornamo ja
Varpuspöllö. Kemian
Seurojen myöntämän
pronssiveistoksen
tekijä on taiteilija
Pirkko Nukari.
kului maailmalla. Juuri silloin minunkin elämääni tuli kansainvälisyyden
aspekti.”
Kiireinen pääsihteeri
Tätä nykyä Vornamo on viralliselta
statukseltaan eläkeläinen – ja Helsinki Chemicals Forumin pääsihteerinä kiireisempi kuin koskaan.
”Noo”, energinen mies toppuuttelee.
”Harrastushan Chemicals Forum
minulle on. Tosin erittäin kiinnostava
ja antoisa sellainen”, Vornamo sanoo
ja ryhtyy kuvailemaan tapahtuman
merkitystä Suomelle.
”Kaikki alkoi siitä, kun saatiin
tapeltua Euroopan kemikaalivirasto
meille. Päätettiin sitten saman tien
tehdä Helsingistä kansainvälisen
kemikaaliturvallisuuden kokoontumispaikka ja syrjäyttää siitä asemasta
Geneve ja Bryssel. Nyt Geneve onkin
jo poissa pelistä.”
Maanosan uusi kemikaalipääkaupunki nousee jälleen valokeilaan muutaman viikon kuluttua, kun
parisataa alan asiantuntijaa kaikkialta
maailmasta kokoontuu Messukeskuksessa järjestettävään seitsemänteen HCF-foorumiin.
Pääsihteeri toivoo mukaan myös
poliitikkoja, joille ”kemikaaliturvallisuuden think tank” olisi oivallinen tilaisuus päivittää tietojaan koko
yhteiskunnan kannalta keskeisestä
asiasta.
”Etenkin mepeille suosittelen
tapahtumaa lämpimästi.”
Lisäksi Vornamo soisi kemikaaliturvallisuuden kokoontumisajojen innostavan myös suomalaiset
alan osaajat entistä aktiivisemmin
mukaan.
”Esimerkiksi työturvallisuus on
pitkälti kemikaaliturvallisuutta.
HCF-foorumilla olisi paljon tarjottavaa vaikkapa Työterveyslaitoksen ja
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen
asiantuntijoille.” Kemian hyväksi -palkinto Leena Laitiselle
”Henkilökemia on
suosikkikemiaani”
”Siitä on aika tarkkaan 25 vuotta, kun kuulin saaneeni
Suomen ainoan toimittajan paikan, johon vaadittiin kemistin
koulutusta. Silloin pompin riemusta, ja tekisi mieli pomppia
nytkin.” Näin sanoi silminnähden onnellinen Kemia-lehden
päätoimittaja Leena Laitinen vastaanottaessaan
Kemian hyväksi -palkinnon.
”Leena Laitisen päätoimittajakaudella Kemia-lehti on onnistunut
paitsi alan ammattilehtenä myös suuren yleisön lehtenä, joka on yleistajuistanut kemian ilmiöitä ja tuonut
ansiokkaasti kemian merkitystä esiin”,
sanoi palkinnon jakanut Suomalaisten Kemistien Seuran puheenjohtaja,
professori Kimmo Himberg.
Laitinen aloitti Kemiassa huhtikuussa 1990. Lehden päätoimittaja
ja yrittäjä hänestä tuli vuonna 2002.
Vuodesta 2006 hän on ollut myös toimitusjohtaja Kempulssi Oy:ssä, joka
julkaisee Kemia-lehden lisäksi Uusiouutisia ja Työ Terveys Turvallisuus
-lehteä.
”Tuntuu hienolta, että arkinen työ,
jota olen tehnyt täydestä kutsumuksesta, noteerataan. Palkinnon takana
ovat kemian alan vaikuttajatahot ja
vahva ja perinteikäs seuratoiminta.
Olen todella otettu ja kiitollinen.”
Kemian hyväksi -palkinnon myöntävät Suomen Messusäätiön tuella
Suomalaisten Kemistien Seura,
Finska Kemistsamfundet, Kemiallisteknillinen Yhdistys ja Kemian Päivien Säätiö taholle, joka on edistänyt
kemian teollisuutta, opetusta ja innovaatiotoimintaa sekä alan yhteiskunnallista merkitystä. Nyt toisen kerran
jaetun palkinnon arvo on 5 000 euroa.
Pieni suuri lehti
”Kemia on hieno ala, joka ansaitsee
oman äänenkannattajan, lehden, joka
kertoo mitä kaikkea on saatu
aikaiseksi ja joka ottaa reippaasti käsittelyyn myös kiisteltyjä kysymyksiä. Meillä on
loistavia luottoavustajia, jotka
osaavat kertoa asiat lukijoita
kiinnostavasti ja kansankielellä”, Laitinen sanoo.
Hän kiittää lämpimästi työtovereitaan sekä lehden monia
yhteistyökumppaneita, ilmoittajia ja lukijoita, joita ilman
lehdenteko ei onnistuisi.
”Saamme jatkuvasti palautetta,
kannustusta ja hyviä juttuideoita.
Kemia syntyy yhteistyöllä. Kun lehti
on lukijoilleen merkityksellinen, siitä
tulee kokoaan suurempi”, Laitinen
sanoo ja lupaa, että alan digitalisoitumisesta huolimatta painetusta lehdestä ei ”meidän vahtivuorollamme”
luovuta.
Laitinen kiinnostui jo kouluaikoina kaikkialle ulottuvasta kemiasta
ja pääsi opiskelemaan alaa Teknilliseen korkeakouluun, josta hän valmistui diplomi-insinööriksi vuonna
1988. Hän työskenteli kolme vuotta
tutkijana ympäristöhallinnossa ennen
kuin toimittajan paikka alan ammattilehdessä osui silmiin. Hakupäätös
syntyi siltä istumalta.
”Olen onnellinen siitä, että olen
työssäni päässyt yhdistämään kiinnostukseni luonnontieteisiin ja kirjoittamiseen ja saanut osaltani viedä
eteenpäin viestiä kemian monista
saavutuksista.”
Lauri Lehtinen
Elina Saarinen
”Paras puoli työssäni on, että tarinat
eivät koskaan lopu. Aina tulee uutta kiinnostavaa kerrottavaa”, sanoo
Kemia-lehden päätoimittaja Leena
Laitinen.
Mieluisinta Laitiselle on päästä
seuraamaan alan muutosta sekä kertomaan uusista sovelluksista ja tutkimustuloksista, jotka edistävät ihmisen tai ympäristön hyvinvointia.
”Esimerkiksi vanhasta tutusta
puusta kemistit ovat löytäneet aivan
uutta potkua nanosellusta syöpälääkkeisiin ja älypakkauksista biopolttoaineisiin.”
Kemia-lehden päätoimittaja näkee
kemiaa kaikkialla, arjessakin. Yksi
kemian muoto on Laitiselle rakkain:
”Hyvä henkilökemia on minun suosikkikemiaani. On ihana olla ihmisten kanssa, joiden kanssa kemiat kohtaavat ja joiden seurassa virkistyy.” Kirjoittaja on Uusiouutisten päätoimittaja.
[email protected]
3/2015 KEMIA
43
Dna-palikoista
rakennetaan biokoneita
Synteettisessä biologiassa
on menossa huima nousukausi.
Solu- ja geenitiedon
edistyminen on avannut alan
tutkimukselle aivan uudenlaiset
näkymät, todettiin Synteettisen
biologian seminaarissa.
Sisko Loikkanen
”Nyt pyritään tekemään solun toimintojen muokkaamisesta suunnitelmallista ja helppoa”, kuvailee kehitystä
ryhmäpäällikkö Jussi Jäntti Teknologian tutkimuskeskus VTT:stä.
Sopiva vertauskohta löytyy elektroniikasta. Elektroniikan peruspalikoita
ovat transistorit, joista voidaan rakentaa vaikkapa muistipiiri.
Samanlaisia palikoita synteettisessä
biologiassa ovat pienet dna-palaset.
”Niistä alan tutkijat voivat rakennella haluamiaan biologisia koneistoja”, Jäntti vertaa.
Valmiita dna-palikoita on saatavilla
yhä enemmän, ja niitä voi ostaa kaupasta samoin kuin vaikkapa kemiallisia reagensseja.
Kun biologisten palikoiden ominaisuudet tunnetaan riittävän tarkasti,
niistä luotavat järjestelmät voivat olla
hyvinkin monimutkaisia.
Jussi Jäntin arkisto
Dna-palikoista
syntyy vielä joskus
elävä solu, uskoo
tutkija Jussi Jäntti.
44
KEMIA 3/2015
Lopulta palikoista voidaan rakentaa
ehkä jopa elävä solu.
”Jos tähän päästään, ollaan perustavanlaatuisten kysymysten äärellä:
missä vaiheessa elämä alkaa solussa
ja mitä elämä yleensäkin on.”
Uraauurtavia
kokeita
Maailmalla alalla on tehty lukuisia
uraauurtavia kokeita.
Amerikkalaisen J. Craig Venter
-instituutin tutkijat valmistivat uuden
bakteerisolun poistamalla luonnollisesta bakteerista sen genomin ja siirtämällä tilalle uuden syntetisoimansa
läheistä sukua olevan lajin perimän.
Bakteerisolu kykeni elämään ja
alkoi muistuttaa sitä bakteeria, jonka
genomi siihen oli siirretty.
Tutkimushankkeen kustannukset
olivat yli 40 miljoonaa dollaria, mutta
Jäntti perustelee hintaa hyödyillä.
”Tässä kehitettiin työkaluja myös
tulevia tutkimuksia varten. Näille tekniikoille on käyttöä.”
Hankkeeseen osallistunut huippututkija Daniel Gibson antoi samalla
uudelle dna:n liittämismenetelmälle
nimensä. Nykyisin puhutaan yleisesti
gibsontekniikasta. Sen avulla dnapalasista kootaan pitkä ketju, Venter-instituutin hankkeen tapauksessa
miljoonan emäksen genomi.
Meneillään on myös tutkimus,
jossa pyritään korvaamaan leivinhiivan koko perimä tutkijoiden itse
suunnittelemalla genomilla. Samalla
selvitetään, minkä kokoisella minimigenomilla hiivan kaltainen aitotumallinen solu pystyy elämään.
Lisäksi hankkeessa kehitetään uusia
teknologioita, joiden avulla dna-pätkät saadaan koottua pitkiksi dnamolekyyleiksi.
”Uuden genomin käyttöä helpottamaan on jo luotu menetelmä, jossa
jokaisen geenin ympärille liitetään
sopivat elementit, joiden ansiosta
Uusi
geenikieli
Yhdysvaltalaisessa Scripps-instituutissa saadut tulokset puolestaan viittaavat siihen, että dna:n tunnetut
emäkset eivät olisikaan ainoa mahdollinen geneettinen koodikieli.
Romesberg-laboratorion ryhmä
valmisti kaksi aivan uudenlaista keinotekoista emästä, jotka eivät pariudu
toistensa kanssa tuntemiemme dnaemästen lailla vaan hydrofobisin voimin.
Nämä emäkset liitettiin osaksi
dna:ta tunnettujen neljän emäksen eli
adeniinin (A), guaniinin (G), sytosiinin (C) ja tymiinin (T) oheen. Perimässä oli täten tavallisen neljän sijaan
kuusi emästä.
”Muunnetusta koodista huolimatta
mikrobi kykeni monistumaan ilman,
että uutta dna:ta olisi heti siivottu
solusta pois. Uusien emästen läsnäolo ei vaikuttanut solun kasvuun, eikä
solun toiminta häiriintynyt niistä.
Uusi koodi siis toimi biologisessa systeemissä”, Jäntti kuvailee.
Massachusettsin teknillisessä yliopistossa MIT:ssä on onnistuttu valmistamaan geneettisistä elementeistä
myös toimivia loogisia portteja, jollaisia käytetään elektroniikassa.
Monia
sovelluksia
Synteettisen biologian sovellusaloja
ovat ensinnäkin teollisen biotekniikan eri sektorit. Energiantuotannossa
voidaan puolestaan tuottaa biopolttoaineita solutehtaissa eli fermentorissa
kasvatetuissa, sopivasti muunnelluissa hiiva- tai bakteerisoluissa.
Uudesta biologiasta toivotaan ratkaisua myös aurinkoenergian varastointiin. Ideana on syöttää aurinkosähkö mikrobeille, joiden tuottamat
molekyylit toimisivat energiavarastoina.
Näköpiirissä kajastavat myös uudet
materiaalit, joissa proteiineja ja muita
biologisia aineita yhdistetään epäorgaanisiin aineisiin niin, että tuloksena
on vaikkapa luun kaltainen aine.
Tulevaisuutta ovat myös solun
sisällä mittauksia tekevät anturit ja
diagnostiikassa hyödynnettävät biologiset mittausmolekyylit.
Jäteveden puhdistuksessa muunnellut mikrobit voisivat imeä sisäänsä
veden sisältämät raskasmetallit, jotka
sen jälkeen saostettaisiin vedestä pois.
Savukaasuista
raaka-ainetta
VTT:n tutkimusprofessorin Merja
Penttilän mukaan myös suomalaiset yritykset ovat alkaneet kiinnostua
synteettisestä biologiasta.
Taustalla vaikuttaa se, että uudehkon tieteenalan ansiosta tuotantoorganismien kehittäminen on nopeutunut, minkä hyödyt alkavat jo näkyä.
”Rima satsata alalle on mataloitunut”, Penttilä toteaa tyytyväisenä.
Penttilä toimii koordinaattorina
Tekesin Living factories -ohjelmassa,
jossa ovat mukana myös Turun yliopisto ja Aalto-yliopisto.
Viisivuotisessa hankkeessa paneudutaan pääasiassa hiivoihin, jotka
ovat erittäin hyviä tuotanto-organismeja. Lisäksi projektissa tutkitaan syanobakteereita. Erityisesti
turkulaisten tarkoituksena on muokata syanobakteerien valonottokykyä siten, että hiilidioksidista saadaan valoenergian avulla syntymään
tehokkaammin haluttuja tuotteita.
Penttilän mielessä siintää muitakin
haastavia hankkeita.
”Esimerkiksi yhden hiiliatomin
sisältävien C1-hiililähteiden, kuten
hiilidioksidin mutta myös metanolin, hyödyntäminen mikrobien avulla.
Niistä voitaisiin valmistaa uudenlaisia
kemikaaleja.”
Muunneltujen solujen avulla voidaan tehdä samat asiat kuin kasveilla
ja paljon muutakin.
Antonin Halas
mikä tahansa geeni voidaan helposti
poistaa perimästä. Näin genomia voidaan muunnella ja järjestellä ketterästi uudelleen.”
Tutkijat pääsevät myös selvittämään, kuinka uudelleenjärjestäminen vaikuttaa solun toimintaan. Genomiin voidaan myös helposti liittää
haluttu dna-pätkä, jollainen tarvitaan esimerkiksi biosynteettistä reittiä varten silloin, kun mikrobin halutaan tuottavan jotakin tiettyä tuotetta,
kuten poltto- tai lääkeainetta.
Jopa teollisuuden savukaasut voivat
muuttua hyödyllisiksi raaka-aineiksi,
kertoo tutkimusprofessori Merja
Penttilä.
”Kokonaista kasvia ei tarvitse kasvattaa, kun pelkkä solu hoitaa tarvittavat ja vain ne halutut reaktiot. Kun
kasvatamme soluja suuria määriä,
saamme riittävästi lopputuotetta.”
Avaimena
mallinnus
Merja Penttilä korostaa tietokonemallinnuksen ja -suunnittelun suurta
merkitystä synteettisessä biologiassa.
”Tutkijoille tulee valtavan suuria määriä geenidataa ja tietoa solun
toiminnasta. Tietomassaa on hyvä
käsitellä mallinnuksen avulla ennen
kuin lähdetään tekemään varsinaisia
kokeita.”
Mallintaja voi tietokoneessa testata
erilaisia vaihtoehtotilanteita ja päättää, mitkä geenit ovat kulloinkin tarpeen.
VTT:ssä keskitytään varsinkin
3/2015 KEMIA
45
voimme kehittää kestävän kehityksen
mukaisia prosesseja ja korvata öljyn
tietyissä tuotantoprosesseissa uusiutuvilla raaka-aineilla ja jopa haitallisilla aineilla, kuten hiilidioksidilla.
Teollisuuden savukaasutkin voivat
joskus muuttua raaka-aineeksi.”
Outi Lyytinen
Nobel-palkittu työ
hyötykäyttöön
Minna Poranen kehittää synteettisen biologian työkaluja viruksista.
niihin soluihin, joita teollisuudessa
tullaan käyttämään tuotantoprosesseissa. Kun kyse on uusista kemikaaleista, mikrobeihin joudutaan joskus
tekemään lukemattomia muutoksia
ennen kuin päästään teoreettiseen
saantoon.
46
KEMIA 3/2015
Nykyisin on mahdollista myös seuloa automaation avulla muokatuista
soluista ne, jotka toimivat parhaiten
ja tuottavat haluttua yhdistettä tehokkaammin kuin alkuperäinen muuntelematon solu.
”Uskomme, että näillä konsteilla
Helsingin yliopistossa kehitetään
myös viruksista synteettisen biologian työkaluja, bakteerisoluihin kun
voidaan liittää uusia, viruksista peräisin olevia ominaisuuksia.
Tutkijoiden tavoitteena on valmistaa solulinja kaksijuosteisen rna:n
tuottamiseksi.
”Kaksijuosteisen rna:n avulla voidaan käynnistää aitotumallisissa
soluissa rna-interferenssimekanismi,
joka hiljentää halutun kohdegeenin
ilmenemisen”, kertoo akatemiatutkija
Minna Poranen.
Rna-interferenssi-ilmiön viitisentoista vuotta sitten havainneet amerikkalaiset Craig Mello ja Andrew
Fire pokkasivat löydöstään vuoden
2006 lääketieteen Nobelin.
Jotta hiljennys toimii, käytetyn kaksijuosteisen rna:n sekvenssin pitää
vastata hiljennettävän kohdegeenin
sekvenssiä. Helsinkiläiset ovat jo saaneet aikaan synteettisiä bakteerisoluja,
jotka mahdollistavat tehokkaan kaksijuosteisen rna:n tuottamisen. Syntyviä rna-molekyylejä voidaan käyttää
erilaisissa sovelluksissa halutun kohdegeenin hiljentämiseen.
”Menetelmää voidaan hyödyntää
lääketieteessä, kun luodaan vaihtoehtoisia strategioita esimerkiksi virustauteja vastaan. Useita rna-pohjaisia
lääkkeitä on jo kliinisissä kokeissa”,
Poranen kertoo.
Tulossa ovat myös rna-pohjaiset
kasvivirusrokotteet, joita Helsingin
yliopisto kehittää yhdessä Strasbourgin yliopiston kanssa.
”Rna-pohjaisten kasvinsuojeluaineiden toivotaan parantavan ruuantuotannon ympäristöystävällisyyttä ja
ruuan laatua.” Kirjoittaja on kemian diplomi-insinööri
ja tiedetoimittaja.
[email protected]
Biovian räätälöi lääkkeille
valmistusmenetelmät
ChemBio-tapahtumassa
jaetun BioFinland-palkinnon
sai turkulainen Biovian Oy.
Turussa toimiva Biovian Oy rakentaa lääkekehitysyhtiöille prosesseja
erilaisten biologisten lääkkeiden tuotantoon.
”Tyypillisessä tapauksessa asiakas
on kehittänyt innovatiivisen molekyylin. Me räätälöimme prosessit,
joiden avulla siitä voidaan valmistaa
tutkimuslääke”, kuvailee toimitusjohtaja Knut Ringbom.
Kyseessä on usein kertakäyttöteknologia, ja jokainen prosessi on
kyseisen molekyylin tuottamisessa
ainutlaatuinen. Biovian vie vuosittain läpi useita merkittäviä sopimusvalmistusprosesseja lähtösolusta valmiiseen, pakattuun lääkemuotoon
asti.
Yhtiö on keskittynyt etenkin prosesseihin, joissa hyödynnetään nisäkäs- ja mikrobisoluja. Bioreaktoreissa
kasvatettavat solut tuottavat esimerkiksi proteiineja, jotka eristetään
liuoksesta ja puhdistetaan.
Moderneissa 2 300 neliön EMA- ja
FDA-sertifioiduissa tuotantotiloissa
on myös tarvittavat jälkikäsittelylaitteet. Proteiinien lisäksi tiloissa syntyy muitakin biomolekyyleja, kuten
kompleksisia polysakkarideja sekä
virus- ja geeniterapiatuotteita.
”Olemme tuottaneet esimerkiksi
onkolyyttisiä viruksia, joita voidaan
käyttää syövän hoidossa”, kertoo liikekehitysjohtaja Antti Nieminen.
Biovianissa on valmiudet kehittää
myös tarvittava tuotto-organismi asiakkaan lähettämästä geenisekvenssistä. Yleensä mikrobikannat tulevat
kuitenkin taloon valmiina.
Yrityksen palveluihin kuuluvat
myös lääkkeiden laadunvalvontaanalyysit, kuten steriiliys- ja endo-
Markku Ojala / Messukeskus
Sisko Loikkanen
Palkinnon vastaanottivat Biovianin perustajat, hallituksen jäsen Sakari Heyno (vas.),
analyyttisen kehityksen johtaja Jani Yömaa, toimitusjohtaja Knut Ringbom, liiketoiminnan kehitysjohtaja Antti Nieminen sekä tuotanto- ja kehitysjohtaja Pirkko
Kortteinen.
toksiinitestit. Toiminta tapahtuu
yhden luukun periaatteella.
Osaajien yhteistyötä
Biovianin perusti vuonna 2003 viisi
lääkekehittäjää, jotka siirtyivät omaan
yritykseensä Biotie Therapiesista.
Tätä nykyä noin 40 henkeä työllistävä
firma on yhä perustajiensa omistuksessa.
Biolääkeala vaatii monenlaista
osaamista, joten henkilöstön joukossa on niin biokemian, bioanalytiikan ja farmasian kuin laitetekniikankin ammattilaisia.
Knut Ringbom vertaa uutta biologista lääkettä huippulaatuisen kengän
valmistukseen.
”Ensin suunnittelija luo kengän
designin, mutta ennen kuin kenkä on
jalassa tarvitaan materiaaliin ja tuotantoon liittyvää erikoisosaamista
sekä todella monta erilaista tuotan-
tovaihetta. Design on toimeksiantajan käsialaa, me kehitämme tuotantoprosessit.”
Yrityksen asiakkaat ovat pääosin
ulkomailla. Noin kuuden miljoonan
euron liikevaihdosta viennin osuus
on 83 prosenttia. Tärkeimpiä vientimaita ovat Skandinavia ja muu EU,
joiden perässä seuraavat Yhdysvallat ja Korea. Vienti on auennut myös
Venäjälle.
5 000 euron BioFinland-palkinnon
myöntää Messusäätiö. Palkinnon saajan valitsee Suomen Bioteollisuus ry:n
hallituksen asettama palkintoraati.
Palkintoperusteissaan raati kiitteli
etenkin sitä, että Biovianin toiminta
on ollut kannattavaa alusta alkaen ja
perustunut pitkäjänteisesti tulorahoitukseen. Kirjoittaja on kemian diplomi-insinööri
ja tiedetoimittaja.
[email protected]
3/2015 KEMIA
47
Analyysimenetelmän on oltava
Yhtä herkkä kuin koiran
hajuaisti
Analyyttisen kemian uusilla
menetelmillä voidaan määrittää
yhä pienempiä pitoisuuksia ja
tunnistaa melkein mitä tahansa
aineita. Koiran hajuaistia
ne eivät aivan vielä päihitä,
mutta se on laitekehityksen
tavoitteena.
Marja Saarikko
Analyyttisen kemian laitteet ja menetelmät kuulostavat maallikon korvissa
usein melkoisilta sanahirviöiltä. Yksi
sellainen on massaspektrometrian
uusi sovellus ioniloukku-orbiloukku.
Laitetta ja sen käyttöä esitteli
Kemian Päivillä Tullilaboratorion tullikemisti Pekka Ravio, joka luennoi
Kemiallinen analytiikka nyt ja tulevaisuudessa -seminaarissa.
Ioniloukku-orbiloukku
sopii
Ravion mukaan esimerkiksi muuntohuumeiden, kasvuhormoneiden sekä
räätälöityjen peptidien määrittämiseen. Muunto- eli designhuumeilla
tarkoitetaan huumeita, joiden kemiallista rakennetta on hieman muokattu, jotta huumausainelaki voidaan
kiertää.
Tullilaboratorio hankki laitteen
vuosi sitten kyetäkseen tunnistamaan nimenomaan uudet Suomeen
levinneet muuntohuumeet. Hintavan
ostoksen mahdollisti se, että Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus osallistui hankintaan 20 prosentin osuudella.
Ravio kertoo, että Tullilaboratorion
tutkimat muuntohuumeiden näytemäärät kasvoivat räjähdysmäisesti
vuosina 2011–2013, kun aineet rantautuivat Suomeen.
”Samalla myös muuntohuumeiden
kirjo kasvoi. Uusia aineita eli sellai48
KEMIA 3/2015
sia, joita Suomessa ei aiemmin ollut
tavattu, jäi Tullin haaviin vuosittain
nelisenkymmentä.”
”Ilman ioniloukku-orbiloukkua
olisimme voimattomia aineiden tunnistamisessa, sillä yksikään perinteisistä menetelmistä ei pysty samaan”,
Ravio korostaa.
Aineen tunnistaminen
on salapoliisin työtä
Muuntohuumeiden tunnistaminen
on vaikeaa siksi, ettei niistä ole olemassa jäljitettäviä puhdasaineita, joihin kemistit voisivat verrata analyyseista saamiaan spektrejä.
Tuntemattomien yhdisteiden tutkimuksesta käytetään termiä known–
unknown-analytiikka. Prosessi alkaa
pakkauksen etiketin tarkastelusta.
”Usein valmistaja on ainakin yrittänyt piirtää purkin kylkeen aineen
molekyylirakenteen. Tosin purkki
voikin sitten sisältää jotakin aivan
muuta, tai kyseessä voi olla monen
eri aineen seos”, Ravio kuvailee.
Tunnistamisessa on avuksi myös
se, että muuntohuumeet kuuluvat
yleensä johonkin yhdisteperheeseen,
eli niillä on rakenteeltaan samankaltaisia sisaryhdisteitä.
Orbiloukulla mitataan ensin yhdisteen tarkka molekyylipaino. Sitten
ioniloukku pilkkoo yhdisteen useampaan pilkkeeseen, joiden tarkat massat selvitetään myös. Tarkan molekyylipainon ja pilkkeiden avulla pyritään
määrittämään molekyylin rakenne.
Sen jälkeen tullikemisteillä on
usein jo hyvä arvaus siitä, mikä aine
on kyseessä. Täysin uusien yhdisteiden tunnistamisessa viimeinen vaihe
on kuitenkin se, että laboratorio tilaa
alihankintana vielä aineen NMR-analyysin.
Orbiloukku on uudenlainen
massaspektrometri
Orbiloukku on toimintaperiaatteeltaan uudentyyppinen massaspektrometri. Ensimmäinen kaupallinen laite tuli markkinoille
vuonna 2005.
Tätä nykyä orbiloukkutekniikkaan perustuvia laitteita on Suomessa kaikkiaan noin 15. Laitteella
saavutetaan poikkeuksellisen korkea massaresoluutio ja hyvä massatarkkuus.
Ioniloukun ja orbiloukun yhdistelmällä on saatu aikaan laitteisto,
joka soveltuu toisaalta muun
muassa proteiinitutkimuksiin, toisaalta myös pienten molekyylien
rakennemäärityksiin.
Rakennemäärityksessä tutkittavat yhdisteet erotellaan UHPLC:n
eli nestekromatografian avulla ja
ionisoidaan sähkösumutuskammiossa. Muodostuneet ionit viedään ioniloukkuun, jossa niitä
voidaan pilkkoa tarvittaessa yhä
pienempiin ja pienempiin osiin.
Molekyyli-ioni ja saadut pilkkeet ohjataan orbiloukkuun, jolla
määritetään niille tarkat massat
ja alkuainekoostumukset. Saadun
tiedon perusteella voidaan tehdä
päätelmiä tutkittavan yhdisteen
rakenteesta.
Eyvor Lind
Tullikemisti Pekka Ravio on
napannut orbiloukkuunsa jo
kymmeniä Suomeen pyrkineitä uusia huumausaineita.
Kehonrakentajat
pelaavat uhkapeliä
Työssään Ravio tutkii myös dopingaineina käytettäviä kasvuhormoneita.
Häntä jaksaa ihmetyttää kehonrakentajien uhkarohkeus. Monet laittomat
hormonit injektoidaan liuoksena suoraan suoneen, vaikka kukaan ei tiedä,
mitä ruisku oikeastaan sisältää.
”Se voi olla ihan mitä tahansa, vaikkapa monen aineen seos, jonka pitoisuuksista ei ole mitään tietoa.”
Ioniloukku-orbiloukun ansiosta
Tullilaboratorio on tosin nyt selvittänyt monien dopingaineidenkin koostumuksen.
Pekka Ravio uskoo sovellusten kirjon laajenevan entisestään, kun laitteesta ja sen potentiaalista kertyy lisää
kokemuksia. Sen avulla voitaisiin tutkia esimerkiksi ravintolisien mahdollisia haitallisia ainesosia.
Jo nyt loukku on osoittautunut
hyväksi välineeksi torjunta-aineiden
tehoaineiden jäämien seulomisessa.
Monilla tehoaineilla on ihmiselle haitallisia vaikutuksia. EU on siksi asettanut niille raja-arvoja, joiden noudattamista Tullilaboratoriossa myös
valvotaan.
”Torjunta-aineiden tehoaineita on
kehitetty tähän mennessä noin 1 700
yhdistettä. Kaikkien analysoiminen
ei ole mahdollista yhdellä menetelmällä, mutta ioniloukku-orbiloukun
avulla yhdessä analyysissa voidaan
kuitenkin todeta mahdollisimman
monta kerralla”, Ravio sanoo.
Analyysimenetelmät ovat hänen
mukaansa kehittyneet viime vuosina hurjasti. Markkinoille on tullut
monenlaisia laitteita, ja etenkin detektoreita on tarjolla valtava kirjo. Tutkimusryhmät tekevät jatkuvasti uusia
keksintöjä, joista parhaat jalostuvat
kaupallisiksi tuotteiksi asti.
Niin nopeaa kuin kehitys tätä nykyä
onkin, ihmisen tekniikat jäävät yhä
toiseksi Tullin parhaille analysaattoreille eli koirille.
”Mikään menetelmä ei vielä ole
yhtä herkkä kuin koiran hajuaisti. Siihen laitekehityksessä kuitenkin pyritään.” Kirjoittaja on kemisti ja vapaa toimittaja.
[email protected]
3/2015 KEMIA
49
Astu ulos lokerosta
Luonnontieteilijästä
on moneksi
luonnontieteilijöiden pitää
unohtaa ”täydellisyyssyndroomansa” ja ymmärtää,
että osaamista voi myös
soveltaa. Silloin työmahdollisuuksia riittää, sanoo
uravalmentaja Satu Roos.
Marja Saarikko
”Luonnontieteilijöitä koulutetaan
liikaa, ja heidän työllistymisensä on
hyvin hankalaa.”
Väärin, sanoo ura- ja työelämävalmentaja Satu Roos, joka haluaa
kumota yleisen käsityksen.
Kemian Päivien Uraseminaarissa
puhuneen Roosin mukaan luonnontieteilijöille sopivia tehtäviä on tarjolla paljon luultua enemmän, sillä
alan koulutus antaa valmiudet vaikka
mihin.
Kun Roos pari vuotta sitten ryhtyi
vetämään luonnontieteilijöiden työnhakupäiviä ja tutki tilaisuutta varten
tarkemmin näiden työmahdollisuuksia, hän hämmästyi itsekin.
Internetin ja erilaisten työnhakupalveluiden selaaminen tuotti tulokseksi yhteensä 1 600 julkisesti avoinna
ollutta paikkaa, joiden hän arvioi
soveltuvan luonnontieteilijöille.
”Miksi näitä paikkoja ei ymmärretä hakea”, Roos ihmettelee ja vastaa
kysymykseensä saman tien: luonnontieteilijät potevat hänen mukaansa
”täydellisyyssyndroomaa”.
Se tarkoittaa, että nämä haluavat
vain sellaisiin tehtäviin, jotka vastaavat aivan täsmällisesti heidän koulutustaan, eivätkä edes havaitse muita
vaihtoehtoja.
Koulutuksen tuomaa osaamista voi
50
KEMIA 3/2015
kuitenkin myös soveltaa. Siitä hyvä
esimerkki on työvalmentaja itse.
Roos valmistui vuonna 1983 biokemistiksi silloisesta Kuopion korkeakoulusta. Hänen gradunsa käsitteli
thalassemiaa, joka on erityisesti Välimeren alueella esiintyvä harvinainen
verisairaus.
”Thalassemiatutkijan työtä ei yllättävää kyllä ollut tarjolla”, Roos hymyilee.
Niinpä hän jäi joksikin aikaa assistentiksi omaan alma materiinsa, joka
seuraavana vuonna muuttui Kuopion yliopistoksi. Parin vuoden
kuluttua löytyi työpaikka panimoyritys Olvista, jossa hän toimi
ensin laboratoriopäällikkönä, sitten laatupäällikkönä ja lopuksi
henkilöstöjohtajana.
Kun uraa samassa talossa oli
takana 16 vuotta, Roos sanoutui
irti päästäkseen opiskelemaan
henkilöstöasioita kunnolla.
Underose
Kemistien ja muiden
Epätäydellisyys
pitää hyväksyä
Vuonna 2010 Roos sai Itä-Suomen
yliopistosta yhteiskuntatieteiden
maisterin paperit ja perusti oman
yrityksen. Sen puitteissa hän paitsi
valmentaa luonnontieteilijöitä myös
kouluttaa työyhteisöjä.
Työssään Roos on etsinyt syitä luonnontieteilijöiden kasvaneisiin työttömyyslukuihin. Hänen mukaansa
talouden heikko tilanne on saanut
jotkut menettämään uskonsa työllistymiseen ylipäätään.
Ennen kaikkea luonnontieteilijöiltä
kuitenkin puuttuu ammatillista itsetuntoa. He saattavat lukea työpaikkailmoituksen mutta jättää tehtävän
hakematta siksi, että ajattelevat siihen
olevan runsaasti hakijoita muutenkin
tai siksi, etteivät katso oman osaami-
Kun uskaltaa hypätä ulos lokerostaan,
työnhaun näkymät avartuvat huomattavasti, sanoo työvalmentaja Satu
Roos.
sensa riittävän.
Moni myös päättää jo ennakkoon,
että työpaikat jaetaan joka tapauksessa suhteilla, eikä niihin siksi kannata edes pyrkiä.
”Mutta kun puhutaan esimerkiksi
viroista, niihin on aina julkinen haku,
jossa jokainen hakemus huomioidaan”, Roos muistuttaa.
Luonnontieteilijöiden pitäisi hänen
mukaansa oppia hyväksymään ”epätäydellisyys”. Ihminen voi hyvin tehdä
asioita, joita hän ei ole ennen tehnyt
Ura alkaa
pätkätöillä
Marja Saarikko
Helsingin yliopiston urapalveluiden
suunnittelija Leena Itkonen kertoo,
että suuri osa nykypäivän vastavalmistuneista aloittaa uransa määräaikaisissa tehtävissä. Niissäkin voi ylläpitää ja päivittää osaamistaan.
Vakituisen työn löytymistä voi hankaloittaa se, että työpaikoista suuri
osa on piilossa eikä välttämättä koskaan päädy julkiseen hakuun.
Silloin työnhaussa korostuvat verkostojen merkitys ja sattuma. Hyvään
lopputulokseen voi vaikuttaa luomalla sellaisia verkostoja, että maaperä sattumille on mahdollisimman
otollinen.
Omaa paikkaansa etsivälle amma-
Verkostoituminen on hyödyksi myös
työnhaussa, Leena Itkonen muistuttaa.
Marja Saarikko
ja joista hänellä ei ole aiempaa kokemusta. Kasvifysiologi sopii projektinvetäjäksi, ja kemististä voi tulla erinomainen hallintopäällikkö.
Ammattitaito kehittyy myös työssä
oppimalla. Kaikkea ei tarvitse osata
heti. Luonnontieteilijällä on koulutuksensa ansiosta kyky soveltaa tietoa ja oppia uutta. Työnantajat eivät
läheskään aina edellytä tietynlaista
täsmäkoulutusta tai -tutkintoa, vaan
haluavat yksinkertaisesti asiantuntijan.
Arto Mustonen tekee ”perinteisiä” kemistintöitä, mutta työelämässä hänen osaamisensa on laajentunut muun muassa standardisointiin.
”Perinteinen kemisti”
tutkii leluja
Oulun yliopistosta filosofian
maisteriksi vuonna 2008 valmistunut Arto Mustonen ehti olla
puoli vuotta työttömänä ennen
kuin sai paikan Espoosta Tullilaboratoriosta. Siellä hän on koulutustaan vastaavassa työssä eli niin
sanotuissa perinteisissä kemistin
tehtävissä.
Aluksi kyseessä oli määräaikainen äitiyslomasijaisuus, mutta
sitten kävi tuuri. Työtovereita jäi
eläkkeelle, virkoja vapautui ja
Mustonen sai vakituisen paikan,
toki kilpailtuaan siitä julkisessa
haussa muiden hakijoiden kanssa.
Työssään Mustonen tekee kulutustavaroille kemiallisia tutkimuksia, joilla varmistetaan niiden
turvallisuus ja vaatimustenmukaisuus. Työ sisältää paljon epäorgaa-
tinvalintatestit voivat olla hyvä apu ja
ajatusten herättäjä.
”Kritiikittömästi niiden tuloksia ei kuitenkaan kannata hyväksyä.
Kukaan muu ei voi tietää puolestasi,
mikä työ sinulle parhaiten sopii”, Itkonen huomauttaa.
Arvot ja toiveet alkavat selkiytyä iän
karttuessa.
”Yksi haluaa olla mukana keksi-
nista mutta nykyään myös orgaanista analytiikkaa.
”Vastaan tulee jatkuvasti uusia
laitteita ja analyysitekniikoita.
Myös sivuaineitani matematiikkaa ja fysiikkaa olen tarvinnut
etenkin lelujen mekaanisessa testaamisessa”, Mustonen kertoo.
Tullikemistin työtä hän pitää
monipuolisena.
”Toimenkuvani on laajentunut esimerkiksi standardisointiin,
vaikka en alussa edes tiennyt, mitä
sana tarkoittaa. Pätevöityminen
on tapahtunut pikku hiljaa työtä
tehdessä.”
Nuoren kemistin seuraava
tavoite on uralla eteneminen,
mahdollisesti samassa työpaikassa.
mässä merkittävää lääkettä, toinen
tehdä töitä ryhmässä, kolmas yksin
ja itsenäisesti. Joku kyllästyy, haluaa
vaihtelua ja siirtyy muualle, joku tahtoo pitää työn ja vapaa-ajan tasapainossa.” Kirjoittaja on kemisti ja vapaa toimittaja.
[email protected]
3/2015 KEMIA
51
52
KEMIA 3/2015
Peter Hore / Oxfordin yliopisto
Kemiallinen kompassi
tuo muuttolinnut Suomeen
Punarinnalle on evoluution
myötä kehittynyt kemiallinen
kompassi, jota se hyödyntää
muuttomatkoillaan. Lintu tekee
silmänsä reseptorin ja sensorin
avulla kvanttimittauksia tavalla,
josta kvanttitietokoneen
kehittäjätkin voivat saada
vinkkejä.
Jarmo Wallenius
Muuttolinnuilla on pitänyt tänä
keväänä entistä kiireempää. Muun
muassa punarinta saapui pesimään
Suomeen talvehtimisalueiltaan Välimeren rannoilta jo maaliskuun puolella. Tämä on pari viikkoa aikaisemmin kuin vielä runsaat kolme
vuosikymmentä sitten.
Eurooppalainen punarinta (Erithacus rubecula) ei ole maailman 10 000
lintulajin joukossa mikä tahansa siivekäs, vaikkei sen kodinvaihtomatka
liki navalta navalle ulotukaan, kuten
lapintiiralla.
Parintuhannen lentävän muuttajan
joukossa punarinnalla on nykyisin
samanlainen asema kuin lituruoholla
kasvikunnassa tai banaanikärpäsellä
hyönteismaailmassa.
Paitsi että kaikkia mainittuja on
tutkittu ja tutkitaan edelleen paljon,
niillä on yksi yhteinen eksoottinen
ominaisuus: magneettiaisti.
Punarinnan kemiallinen kompassi
on linnun oikeassa silmässä. Verkkokalvon kryptokromiproteiineihin
osuva sininen valo synnyttää vapaita
radikaalipareja, joiden elektroneihin
Maan magneettikenttä vaikuttaa.
Kiehtova aisti
Magneettiaistin omistaa noin 50
eläinluokkaa. Aisti antaa eläimelle
kyvyn tunnistaa Maan magneettikentän kuvitteellisten kenttäviivojen
ja horisontaalitason välisiä paikallisia
suuntakulmia ja kentän voimakkuudessa ilmeneviä paikallisia eroja.
Magneettikentän kenttäviivat ovat
magneettisilla navoilla kohtisuorassa
horisontaalitasoa vastaan, mutta viivojen ja vaakatason välinen kulma
pienenee magneettista päiväntasaajaa lähestyttäessä ja kutistuu lopulta
nollaan.
Magneettikentän voimakkuus taas
vähenee vastaavassa suunnassa:
navoilla sen voimakkuus on 68 mikroteslaa ja päiväntasaajalla 23 mikroteslaa.
Vertailukohdan tarjoaa jääkaapin
oven magneettikentän voimakkuus,
joka on sata kertaa suurempi kuin
Maan magneettikenttä. Magneettikuvauslaitteissa taas käytetään noin
100 000 kertaa maapallon magneettikenttää voimakkaampia magneetteja.
Magneettiaistia hyödyntävät muuttolintujen ja banaanikärpästen lisäksi
muun muassa monet perhoslajit,
mehiläiset, sammakkoeläimet, merikilpikonnat, langustit, lohet, lepakot
ja kaljurotat.
Isoista nisäkkäistä koirilla, peuroilla ja jopa lehmillä on havaittu
magneettiaistimukseen viittaavaa
käyttäytymistä ja toimintaa.
Vanhin tunnettu magneettiaisti on
kuitenkin tavattu nilviäisillä. Aisti
näyttää kehittyneen niille jo kambrikaudella 400 miljoonaa vuotta sitten.
Toisaalta myös jotkin bakteerilajit
suunnistavat ja orientoituvat niissä
olevien nanokokoisten magneettisten rautaoksidikiteiden eli magnetiittien avulla.
Hait ja rauskut puolestaan kykenevät Maan magneettikentän muutosten
avulla indusoimaan aistinelimeensä
sähkövirtaa, jota ne hyödyntävät saaliinsa lamauttamisessa.
Tätä nykyä kiistellään siitä, onko
myös ihmisellä piilevä magneettiaisti
ja olemmeko yleisemminkin sähköherkkä eläinlaji. Sähkön käyttöön
perustuvassa informaatioyhteiskunnassamme asia on myös aktiivisen
tutkimuksen kohteena.
Magneettikentän mestarit
Linnut ovat maapallon magneettikentän mestareita, jotka ottavat ainakin
muuttomatkoillaan kyvystään irti täyden hyödyn.
Tätä nykyä kiistellään siitä, onko
myös ihmisellä piilevä magneettiaisti
ja olemmeko sähköherkkä eläinlaji.
Ensimmäisenä viisaita arvauksia pitkiä muuttomatkoja tekevien
siivekkäiden sisäisestä kompassista
esitti baltiansaksalainen tiedemies
Alexander von Middendorff Venäjällä vuonna 1859.
Pesimä- ja talvehtimisalueille suunnistaessaan linnut hyödyntävät tämän
”kuudennen aistinsa” lisäksi tietenkin
myös Auringon, Kuun ja tähtien valoa
ja sen polarisaatiota, ääniä – joita synnyttävät muun muassa valtamerten
aallot – sekä erilaisia tuoksuja.
Muuttoa tekeville linnuille ovat tärkeitä myös maamerkit. Siivekkäillä on
kognitiiviset kyvyt tunnistaa asuinalueitaan ja muodostaa aivoissaan
mentaalisia karttoja.
Linnut voivat – lajista riippuen –
hyödyntää suunnistuksessaan joko
pääosin yhtä tiettyä aistia tai vaihtoehtoisesti käyttää usean aistin yhdistelmiä.
Magneettiaistiin alettiin suhtautua
aiempaa vakavammin 1950-luvulla,
kun tutkijat ryhtyivät selvittämään
punarinnan käyttäytymistä.
3/2015 KEMIA
53
Alan pioneerit, Frankfurtin yliopiston tutkijat Roswitha ja Wolfgang
Wiltschko todensivat magneettiaistin
olemassaolon aukottomasti 1960- ja
1970-luvuilla tekemissään punarintaja kyyhkyskokeissa.
Tiedeyhteisö kiistelee silti yhä siitä,
kuinka lintu pohjimmiltaan aistii
maapallon magneettikentän. Katseleeko, kuunteleeko vai haisteleeko
siivekäs kenttää – vai tekeekö se niitä
kaikkia?
Magneettikompassinsa eli nanokokoisten, rautaa sisältävien magnetiittikiteiden ohella punarinnalla
näyttää olevan käytössään myös
kemiallinen kompassi.
Kemiallisen kompassin perusta on
niin sanottu radikaaliparien mekanismi, jossa lintu hyödyntää silmänsä
verkkokalvon kryptokromiproteiinia.
Vuonna 1998 löydetty reseptorimolekyyli on herkkä näkyvän valon sinisen ja vihreän värin aallonpituuksille.
Fotonit voivat irrottaa proteiinimolekyylin nukleotidin elektroneja,
jolloin syntyy vapaaradikaalipareja.
Vapaa radikaali on yhdiste tai molekyyli, jossa on pariton elektroni tai
vapaa valenssi.
Syntyneet radikaaliparit ovat herkkiä Maan magneettikentän suunnalle,
minkä ajatellaan vaikuttavan linnussa
tapahtuviin kemiallisiin reaktioihin.
Ihmisillä ja kasveilla kryptokromiproteiini puolestaan jaksottaa vuorokausirytmiä. Tietokoneiden, televisioiden ja tablettien sinertävän valon
on jo todettu sekoittavan unirytmiämme.
Toisaalta otaksutaan, että proteiinin vähäinen superoksidipitoisuus eli
sen negatiivisesti varautuneiden happimolekyylien pieni pitoisuus evää
meiltä magneettiaistimisen kyvyn –
mutta auttaa samalla meitä elämään
pitempään.
Näin uskoo ainakin Illinoisin yliopiston kemisti ja biofysiikan professori Klaus Schulten, joka esitti
ajatuksen eläinten ja erityisesti lintujen vapaaradikaaliperusteisesta magneettiaistimuksesta jo 1970-luvulla.
Neljä vuosikymmentä sitten vapaiden radikaaliparien teoria ja koko
spinkemia, jossa magneettikentän
54
KEMIA 3/2015
Derek Ramsey
Radikaalit parina
Myös monarkkiperhoset suunnistavat samanlaisen kemiallisen kompassin avulla
kuin muuttolinnut.
avulla kyetään vaikuttamaan kemiallisiin reaktioihin ja sidoksiin, teki
vasta tuloaan.
Schultenin magneettiaistia ja
vapaita radikaalipareja käsitellyt käyttäytymisbiologinen tutkimuspaperi
ei siksi vuonna 1978 kelvannut arvovaltaiselle Science-lehdelle, vaan se
palautettiin tutkijalle pilkkakirjeen
saattamana.
Tuolloin ajateltiin vielä, että elektronien spinien vuorovaikutus geomagneettisen kentän kanssa oli niin
pientä, että sillä ei voisi olla merkitystä molekyylien lämpöliikkeen ja
kemiallisiin sidoksiin liittyvien energioiden kannalta.
Saksankieliseen julkaisuun Schultenin uudet näkemykset ja tulkinnat
kuitenkin hyväksyttiin heti. Nykyisin
lintujen magneettiaistia koskeva tutkimus on parhaiden tiedejulkaisujen
vakiomateriaalia.
Luonnon kvanttikone
Atac Imamoglun ja Birgitta Whaleyn sveitsiläisessä ETH-korkeakoulussa tekemä tuore tutkimus paljastaa,
että punarinta suorittaa ihka aidon
kvanttimittauksen, kun sen kryptokromiproteiini absorboi valoa.
Proteiinin flaviiniadeniinidinukleotidissa (FAD) syntyy miljardisosasekunneissa vapaa radikaalipari,
jossa yksi elektroni siirtyy 1,5 nanometrin päässä sijaitsevaan aminohap-
poon toisen pysyessä paikallaan.
Radikaalin parin elektronit muodostavat lomittuneine elektroneineen pitkäikäisen, yli 10 nanosekuntia kestävän, koherentin kvanttitilan.
Sen aikana lintu tekee kvanttimittauksensa, jossa se havainnoi ja vertaa vapaan radikaaliparin elektronien
välistä suuntaa Maan magneettikentän kenttäviivojen suunnan kanssa.
Tämä suuntakulma taas vaikuttaa
siihen, kuinka nopeasti vapaa radikaalipari palaa takaisin neutraaliksi
kryptokromiproteiiniksi ja lähettää
signaalin linnun hermojärjestelmään.
Näin punarinta pystyy määrittämään, millä leveysasteella se kulloinkin on, joskaan ei varsinaisesti
pohjois–etelä-suuntaa eikä napojen
polaarisuutta. Magneettikentän voimakkuuden määrittämisessä se hyödyntää ylänokassaan ja korvissaan
olevia nanokokoisia magnetiittipalloja ja -liuskeita.
Oxfordin yliopiston kemian professorin Peter Horen mukaan punarinnan silmänsä FAD:iin synnyttämä
elektroninen kvanttitila voi säilyä
jopa mikrosekunteja vetisessä, huoneenlämpötilaisessa ja normaalipaineisessa kammiossaan.
Tämä antaakin pohdittavaa kvanttitietokoneen kehittelijöille. Kirjoittaja on fyysikko ja tiedetoimittaja.
[email protected]
Maailman suosituin torjunta-aine
Glyfosaatin haitoista
leimahti kiista
Glyfosaatti on maailman
yleisin maatalouskemikaali, joka
tappaa rikkakasvit tehokkaasti.
Huoli torjunta-aineen terveysja ympäristövaikutuksista on
kuitenkin voimistunut.
Eeva Pitkälä
EU:ssa uusitaan tänä vuonna rajaarvot, joilla määritellään korkeimmat
sallitut torjunta-aineiden pitoisuudet
elintarvikkeissa.
Vastuu aineiden turvallisuuden
arvioinnista on Euroopan elintarviketurvallisuusvirastolla Efsalla, joka
delegoi työn edelleen jäsenmaille.
Komissio ja EU-parlamentin
jäsenet saavat tutkailtavakseen arvion
myös maailman suosituimmasta tor-
junta-aineesta glyfosaatista. Raportin
toimittaa Saksan riskinarviointilaitos
BfR.
Jo julkaistu raportti kertoo, että
glyfosaatti on täysin haitaton ihmiselle ja luonnolle ja siten hyvin turvallinen käyttää.
Arvioinnissa esitetäänkin, että glyfosaatin sallittua turvarajaa elintarvikkeissa voidaan nostaa nykyisestä.
Tällainen päätös merkitsisi, että
glyfosaattiin pohjautuvia torjuntaaineita saisi käyttää EU:ssa – ainakin vuonna 2025 tapahtuvaan uudelleenarviointiin saakka – jopa entistä
enemmän, vaikka aineen käyttömääriä pidetään suurina jo nyt.
DDT:n korvike
Pahamaineisen DDT:n tilalle tullut glyfosaatti ilmestyi markkinoille
1970-luvulla. Tätä nykyä aine on
tehomaatalouden yleisin kemikaali,
jota Euroopassa hyödynnetään rikkakasvien torjuntaan etenkin viljapelloilla.
Maailmalla glyfosaatin käyttö
lisääntyi 1990-luvun puolivälissä
räjähdysmäisesti. Syynä olivat aineelle
vastustuskykyisiksi muokatut geenimanipuloidut viljelykasvit, lähinnä
maissi, soija ja puuvilla, joita viljellään
Yhdysvalloissa ja Etelä-Amerikassa.
Kun kasvista on tehty glyfosaatille
resistentti, pellot voidaan ruiskuttaa
torjunta-aineella myös kasvukauden
aikana.
Tällä vuosituhannella glyfosaatin
käyttö on kaksinkertaistunut.
Glyfosaattipohjaisia torjuntaaineita myydään noin 750 kauppanimellä. Puhdasta glyfosaattia valmistetaan vuosittain reilut 720 000 tonnia.
Juolavehnän nitistäjä
Suomessa rikkakasvien torjuntaaineiden käyttö alkoi sotien jälkeen.
Käyttömäärät kasvoivat varsinkin
1950-luvulta 1970-luvulle.
Nykyisin glyfosaattipohjaiset
herbisidit ovat meilläkin torjuntaaineista yleisimpiä. Niitä hyödynnetään etenkin juolavehnän nitistämiseen mutta myös vesakkojen
karsintaan sekä radanvarsien, golfkenttien ja kotipuutarhojen siistimiseen.
Suomessa myydään glyfosaattiin perustuvia torjunta-aineita 37
kauppanimellä. Niistä 31 on glyfosaatti-isopropyyliamiinisuoloja,
loput ammoniumin suoloja.
Glyfosaatin levittäminen pelloille on periaatteessa luvallista vain
puinnin jälkeen. Sitä ei siis saa käyttää kasvavaan viljaan eikä etenkään
korren kuivaamiseen eli tuleennuttamiseen.
Vilja-alan yhteistyöryhmä VYR
on ilmoittanut, että viljanostajat eivät
osta glyfosaatilla käsiteltyä viljaa.
Jokainen viljelijä vastaa puumerkillään myymänsä viljan puhtaudesta,
jota myös Evira valvoo pistokokein.
Muissa EU-maissa käytännöt vaihtelevat. Britanniassa viljelijät ruiskuttavat kaiken tuleennutettavan viljan
glyfosaattiherbisideillä. Saksa uusi
viime vuonna lainsäädäntönsä tässä
suhteessa Euroopan tiukimmaksi ja
kielsi tuleennuttamisen glyfosaatilla
kokonaan.
Suomessa glyfosaatin ja muiden
torjunta-aineiden maahantuonti ja
myynti edellyttävät kasvinsuojelulain mukaisen ennakkotarkastuksen
ja hyväksynnän. Hyväksymispäätökset tekee Tukes, joka ylläpitää käytettyjen ja käytöstä poistettujen kasvinsuojeluaineiden rekisteriä. Aineiden
käyttöä valvoo Evira.
Juolavehnä on ikävä vieras
suomalaispelloilla.
3/2015 KEMIA
55
Teollisuuden valmistuskapasiteetti
on arvioitu yli miljoonaksi tonniksi.
Se on enemmän kuin ainetta kyetään
käyttämään, mikä on johtanut hintojen alenemiseen ja jopa polkumyyntiin.
Raportti hätkähdytti
Kun Efsan glyfosaattiraportti viime
syksynä tuli julki, tiedeyhteisö ja
myös ympäristö- ja kansalaisjärjestöt
tyrmistyivät sen sisällöstä.
Pian paljastui, että saksalaisviran56
KEMIA 3/2015
omainen oli tilannut raportin glyfosaattipohjaisia torjunta-aineita
valmistavan teollisuuden yhteenliittymältä GTF:ltä (Glyphosate Task
Force).
GTF:n takana ovat Euroopan ja
Yhdysvaltojen suurimmat glyfosaattia tuottavat kemianyhtiöt. Glyfosaatin ja siihen perustuvien herbisidien
lisäksi yritykset käyvät kauppaa glyfosaattiresistenteiksi kehitettyjen
geenimuokattujen viljakasvien siemenillä ja niiden patenteilla.
Tarkemmassa selvityksessä kävi
ilmi, että GTF oli kerännyt yli tuhatsivuiseen raporttiinsa enimmäkseen
alan teollisuuden itse tuottamaa tutkimustietoa.
Lisäksi arviointi kohdistui pelkästään puhtaan glyfosaatin vaikutuksiin, eikä mukaan ollut kelpuutettu
glyfosaatin kaupallisista seoksista tehtyjen tutkimusten tuloksia.
Arvostelijat ovat syyttäneet raportin laatijoita siitä, että nämä ovat
pimittäneet akateemisen tutkimuksen tuottamat, vertaisarvioidut tiedot
ja suosineet niiden sijaan teollisuuden
Laajakirjoinen tappaja
Glyfosaattipohjaiset torjunta-aineet
koostuvat glyfosaatin ja sitä tehostavien aktivaattoriaineiden seoksesta. Kaupallisissa valmisteissa glyfosaatti on lähes aina vesiliukoisena
suolana, jossa emäs on tavallisesti
isopropyyliamiini.
Tehoaineena glyfosaatti toimii
todennäköisesti siten, että isopropyylisuolasta irronneet glyfosaattihappoionit kulkevat veden mukana
kasvien eläviin solukoihin, joissa
ne estävät sikkimihappokiertoon
kuuluvan entsyymin toiminnan.
Entsyymi katalysoi elintärkeiden
aromaattisten aminohappojen valmistusta.
Glyfosaatin salaisuus piilee sen
amfoteerisessä rakenteessa, joka
tekee siitä tietyissä olosuhteissa
taianomaisen vesiliukoisen. Avustavilla aineilla glyfosaatti voidaan
saattaa myös rasvaliukoiseen muotoon. Rikkaruohomyrkytyksissä
tarvitaan molempia ominaisuuksia.
Tuhoaa valikoimatta
Laajakirjoinen glyfosaatti tappaa
valikoimatta kaikki sillä käsitellyt
kasvit. Ainetta kestävät vain sille
geneettisesti vastustuskykyiset kasvit, jotka voidaan siten ruiskuttaa
myös kasvun aikana.
Kemiallisesti glyfosaatti on
organofosfaatti, yleisen aminohapon glysiinin johdannainen.
Ammoniumryhmään kiinnittyvät
karboksyylihappo- ja fosfonihapporyhmä tekevät siitä amfoteerisen, eli se voi toimia sekä happona
että emäksenä. Glyfosaatti on myös
voimakas kelaatti, joka sitoutuu tiukasti metalleihin ja mineraaleihin.
Glyfosaattisuolan sisältämä isopropyyliamiini eli MIPA on laajasti
käytetty peruskemikaali. Sitä hyödynnetään myös muovien, teollisuuskemikaalien, korroosionestoaineiden ja lääkeaineiden valmistuksessa. Isopropyyliamiinin
markkinat ovat siten jopa suuremmat kuin glyfosaatin.
Euroopassa isopropyyliamiini
luetaan elintarvikkeiden aromiaineisiin, joiden käyttöluvat
arvioidaan eri yhteydessä kuin
torjunta-aineiden tehoaineet. Käyttöturvallisuustiedotteessa isopropyyliamiini on luokiteltu vesieliöille
haitalliseksi, syövyttäväksi ja varoen
käsiteltäväksi.
Ana Bykova
Glyfosaattiruiskutus tepsii hyvin rikkakasveihin. Aineen terveysvaikutuksia
ei kuitenkaan kunnolla tunneta.
omia, usein julkaisemattomia ja salaisia tutkimustuloksia.
Haitat huolettavat
Samaan viittasi todennäköisesti myös
WHO:n syöväntutkimuskeskus IARC
tänä keväänä julkaisemansa uuden
luokituksen perusteluissa.
IARC ilmoitti sijoittaneensa glyfosaatin luokkaan 2A eli mahdollisesti syöpää aiheuttavaksi aineeksi.
Keskuksen tiedotteessa todettiin, että
päätös perustuu avoimesti tieteelli-
sissä lehdissä julkaistuihin tutkimuksiin ja valtiollisten tutkimuslaitosten
julkisiin raportteihin.
Tutkijayhteisöstä on kantautunut
huolestuttavaa aineistoa glyfosaatin
haittavaikutuksista.
Euroopassa niistä ovat viime vuosina raportoineet muun muassa
geenimuuntelua vastustavan Earth
Open Source -järjestön sekä PAN
(Pesticide Action Network) -verkoston tutkijat.
Unkarin tiedeakatemian tutkijat
András Székács ja Béla Darvas ovat
julkaisseet aiheesta artikkelin nimeltä
Forty Years with Glyphosate.
Lista haitoista, joita glyfosaatin ja
glyfosaattipohjaisten torjunta-aineiden on epäilty aiheuttavan, on venynyt pitkäksi.
Eläinkokeiden perusteella aineiden
on arvioitu johtavan tai olevan yhteydessä syövän lisäksi hedelmättömyyteen, keliakiaan, munuaissairauksiin,
alkionkehityksen vaurioihin, vakaviin suolistohäiriöihin ja Parkinsonin tautiin. Aineiden oletetaan olevan
myös hormonihäiritsijöitä.
Glyfosaattia, jonka ei koskaan pitänyt päätyä ihmisen elimistöön, löytyy
tätä nykyä äidinmaidosta ja virtsanäytteistä. Ainetta on kertynyt maaperään, meriin, järviin ja pohjavesiin.
Tutkijayhteisöstä on esitetty vaatimuksia, että glyfosaatin nykyiset ja
pitkäaikaisvaikutukset on tutkittava
avoimesti ja perusteellisesti. Kirjoittaja on vapaa tiedetoimittaja.
[email protected]
3/2015 KEMIA
57
Kemikaalien vaaraluokitus on
Pähkinä purtavaksi
Kemikaalien vaarallisuuden
luokittelu on hankalaa, sillä
aineista ei aina tiedetä tarpeeksi.
Vaaroista tiedottaminen taas
onnahtelee käännösongelmien
takia.
Paula Jantunen
YK:n laatima GHS-järjestelmä (Globally Harmonized System) on selvä
edistysaskel maailman kemikaalipolitiikassa.
Järjestelmä yhdenmukaistaa kemikaalien vaaraluokittelukriteerit, pakkausmerkinnät ja käyttöturvallisuustiedotteet (KTT) koko maapallolla.
Aiemmin käytännöt olivat kirjavia ja
erot maiden välillä suuria.
On silti hyvä ymmärtää, että GHSjärjestelmällä on rajansa. Aineen vaaraominaisuudet eivät aina tule luotettavasti esiin eivätkä tiedot vaaroista ja
varotoimenpiteistä siirry kitkatta kielestä toiseen.
EU:ssa tiedotteiden ja etikettien
kunnollinen kääntäminen on erityisen tärkeää, sillä unionialueella käytetään pariakymmentä virallista kieltä.
Esimerkiksi Pohjois-Amerikassa
GHS-kieliä on vain kolme.
Tietoa saattaa puuttua
Kemikaalien vaaraluokittelun ensimmäinen epävarmuustekijä liittyy tietomäärään, johon luokittelu ylipäätään perustuu.
Jos kemikaalia ei ole luokiteltu jonkin ominaisuuden suhteen – esimerkiksi syttyväksi tai hengitettynä myrkylliseksi – kyse voi olla joko tiedosta
tai tiedon puutteesta.
EU:n kemikaalilainsäädännön
Reachin mukaan luokittelun on
oltava läpinäkyvää. Rekisteröinneistä
julkisesti saataville pantavassa materiaalissa on kunkin vaaraominaisuuden
osalta eriteltävä, mihin annettu luoki58
KEMIA 3/2015
tus tai luokittelemattomuus perustuu.
Jos luokittelua ei ole tehty, syitä voi
olla kolme. Ensimmäinen vaihtoehto
on, että tietoja luokittelua varten ei
ole. Toiseksi tietoja voi olla, mutta
luokituksen tarve tai taso eli vaarakategoria on epäselvä. Kolmannessa
tapauksessa tietoja on, eikä kemikaali niiden perusteella tarvitse luokitusta.
Jos luokitteleminen edellyttää lisätietoja, aineen rekisteröijän on hankittava ne tai perusteltava, miksi niitä
ei tarvita.
Sijaisina rotat
Merkittävää epävarmuutta on myös
aineiden terveys- ja ympäristövaaraluokituksissa.
Joidenkin pitkään runsaassa käytössä olleiden kemikaalien osalta
luokitukset voivat perustua suoriin
kokemuksiin aineen vaikutuksista
ihmisterveyteen ja ympäristöön.
tonta rotalle. EU:ssa metanolin harmonisoiduissa luokituksissa eli niin
kutsutussa aineluettelossa tämä luonnollisesti näkyykin.
Seosten ongelma
Kolmas iso epävarmuustekijä on
aineseosten luokittelu. Luotettavimmat luokitukset seoksista saadaan
tekemällä kullekin tuotteelle suoraan
luokittelun edellyttämät testaukset tai
keräämällä tuotteesta muuten tarvittavat tiedot.
Fysikaalis-kemiallisten vaarojen
osalta näin menetelläänkin, mutta
eläinkokeiden määrää on pakko
rajoittaa niin eettisistä kuin käytännön syistä.
GHS-järjestelmään onkin sisäänrakennettu seosten koostumukseen
perustuva terveys- ja ympäristövaaraluokitusten arviointimenetelmä.
Yleensä seos luokitellaan, jos joko
tietyn luokituksen saanut aineosa
”Pahin esimerkki ovat käännöskoneen tuotokset.
Kuulostaako Hiippakunta hedelmä tiedoksianto
ajaksi esittää tarkasti ilmianto tutulta?”
Silloin kun kokemusperäistä tietoa ei ole, vaihtoehtona ovat lähinnä
eläinkokeet, joissakin tapauksissa
myös in vitro -testit tai mallinnus.
Kun terveysvaaroja tutkitaan, ihmisen ”sijaisina” toimivat tyypillisesti
rotat, kanit ja hiiret. Ympäristövaarojen osalta koko vesiekosysteemiä
edustaa vain muutama eliölaji.
On siksi pidettävä mielessä, että testitulosten perusteella annettu luokitus
on aina vain arvio siitä, mikä luokituksen todella pitäisi olla. Arvion luotettavuudesta ei ole takeita.
Kokemuksesta tiedetään, että esimerkiksi metanolin osalta rotta on
huono ihmisen malli. Metanoli on
myrkkyä ihmiselle ja lähes vaara-
yksin tai kaikki saman vaarakategorian luokituksen saaneet aineosat
yhdessä ylittävät määrätyn pitoisuusrajan.
On kuitenkin hyvin tapauskohtaista, kuinka hyvän arvion seoksen
vaaraominaisuuksista tällainen luokitusmenetelmä tuottaa.
Menetelmän on oltava riittävän
yksinkertainen tullakseen ylipäätään
yleiseen käyttöön. Seoksen todellinen
luokitustarve voidaan kuitenkin selvästi yliarvioida yhden ominaisuuden
ja aliarvioida toisen osalta.
Osaltaan luokituksia tarkentavat
EU:ssa lähinnä aineluetteloaineille
toisinaan määrätyt erityiset pitoisuusrajat.
”Hiippakunta hedelmä”
Käyttöturvallisuustiedotteilla (KTT)
kerrotaan ammattikäyttäjille kemikaalien vaaraominaisuuksista ja
varotoimista, joihin niiden takia on
ryhdyttävä. Kuluttajakäyttöön tarkoitettujen kemikaalien osalta vaaroista
kertoo lähinnä pakkausetiketti.
Vaara- ja turvalausekkeiden tunnuskoodit ja viralliset käännökset
helpottavat vaaroista tiedottamista
pakkausetikettien tasolla. Käyttöturvallisuustiedotteiden sisällöksi lausekkeet eivät kuitenkaan yksin riitä.
Tiedotteet jakautuvatkin kahteen kastiin. Yhtäältä niitä on melko
vapaasti kirjoitettuja ja yleensä tietosisällöltään perusteellisia. Toisaalta
monet KTT:t on laadittu vakiofraasein ja pakotettu tiettyyn sanalliseen
muottiin, vaikka sitten mutkia suoriksi vetäen.
Vakioilmaukset ovat kotoisin erilaisten KTT-laadintaohjelmistojen
fraasikirjastoista, jotka tarjoavat
myös valmiit käännökset moniin kieliin. Tämä on toki kätevää ja edullista
mutta vaaroista tiedottamisen kannalta kyseenalaista.
Pahin esimerkki ovat käännöskoneella tehdyt käännökset. Kuulostaako Hiippakunta hedelmä tiedoksianto ajaksi esittää tarkasti ilmianto
tutulta?
Laadukkaammissakin käännöksissä näkyy helposti perehtymättömyys kemikaaliturvallisuusasioihin.
Hienovaraisillakin sanavalinnoilla voi
viime kädessä olla merkitystä.
Jos englanniksi kehotetaan Avoid
contact, suomalainen ei välttämättä
ymmärrä käännöksen Vältä kosketusta tarkoittavan suoraa kieltoa: Älä
koske.
Tiedon kaatopaikat
Scanstockphoto
Käyttöturvallisuustiedotteet voidaan jakaa muunkinlaisiin ryhmiin.
Yhdessä ääripäässä ovat tiedon kaatopaikat, joihin kemikaalin toimittaja
on dumpannut kaiken löytämänsä
informaation kaikista aineosista –
yrittämättäkään poimia esiin tuotteen
kannalta olennaista.
Vastakkaisessa äärilaidassa ovat
KTT:t, joissa toimittaja korostaa kerran toisensa jälkeen, ettei tiedä tuotteensa ominaisuuksista juuri mitään
eikä ota vastuuta mistään.
Jotkin toimittajat ovat laatineet käytännössä yhden yleispätevän käyttöturvallisuustiedotteen. Käyttäjän on
opittava tulkitsemaan sitä tuotekohtaisesti, koska vuototilanteissa menetellään kiinteiden aineiden osalta
yhdellä, vesiliukoisten osalta toisella
ja ei-vesiliukoisten osalta kolmannella tavalla.
Toiset kehottavat käyttämään tuotetta käsiteltäessä kaikkia mahdollisia henkilösuojaimia – vaikka tuote
on kuvattu ominaisuuksiltaan vaarattomaksi.
Entä millainen on käyttäjälle hyödyllinen käyttöturvallisuustiedote?
Se keskittyy olennaiseen ja on hyvin
jäsennelty, ristiriidaton ja selväkielinen. Näin tärkeät tiedot menevät
perille. Kirjoittaja on filosofian tohtori, joka
toimii kemikaaliturvallisuusasiantuntijana
Linnunmaa Oy:ssä.
[email protected]
Vaarallista ainetta – tai sitten ei.
Kaikista kemikaaleista ei ole saatavilla tietoja, joiden perusteella
aineen luokittelu voitaisiin tehdä.
3/2015 KEMIA
59
Kuninkaan hauta
Rikhard III (1452–1485) on viimeinen
taistelussa kaatunut Englannin
kuningas. Synkkä kuva hallitsijasta
on viime aikoina kirkastunut.
60
KEMIA 3/2015
Leicesterin yliopiston tutkijat onnistuivat
löytämään 500 vuotta kateissa olleen
Rikhard III:n haudan. Vainajan jäänteiden
analysointi paljasti uusia asioita kiistanalaisesta kuninkaasta.
Kun kuningas Rikhard III vuonna
1485 lähti kukistamaan valtaansa
uhannutta kapinaliikettä, hän ei tiennyt ratsastavansa kohti viimeistä
kamppailuaan.
Bosworthin taistelussa kaatunut
hallitsija haudattiin vaatimattomin
menoin fransiskaaniluostarin kirkkoon Leicesteriin. Ruusujen sota oli
päättynyt.
32-vuotiaan monarkin kuolema
merkitsi samalla Plantagenet’n hallitsijasuvun pitkän valtakauden päättymistä Englannissa. Valtaan nousi
kapinaa johtanut Tudorien suku,
jonka historiankirjoituksen mukaan
Rikhard oli ”tyrannikuningas”.
Hirmuhallitsijan muistoa olikin
”tarpeetonta” vaalia. Uskonpuhdistuksen myötä luostari lakkautettiin, kuninkaan hauta unohtui ja jäi
lopulta uusien rakennusten alle.
Kun Leicesterin yliopiston tutkijat
vihdoin ryhtyivät kaivamaan vanhoihin karttoihin merkittyä luostaria
esiin nykyisen kaupungintalon parkkipaikan alta, kirjoitettiin vuosi 2012.
Luostarin perustukset saatiin pian
päivänvaloon. Maan uumenista paljastui myös useita aikoinaan kirkon
lattian alle haudattuja vainajia. Joukosta yksi lepäsi arvokkaassa kiviarkussa.
Kirkon kuorin länsiosasta löytyi
lisäksi hauta, joka oli selvästi kaivettu
kiireessä ja huolimattomasti jätetty
muita matalammaksi.
Arkusta ei ollut merkkiäkään, ja
ruumis oli runnottu väkisin liian pieneen tilaan. Tutkijoiden huomion
kiinnitti kuitenkin kaksi erityistä
seikkaa.
Vainajan selkäranka oli mutkalla.
Lisäksi tämän kallossa oli vammoja,
jotka vaikuttivat siltä kuin ne olisivat
tulleet taistelussa.
Voisiko hautaan hätäisesti tuupattu
vainaja olla kadonnut kuningas Rikhard?
Isotooppianalyysi
kertoi ruokavalion
Asian selvittämiseksi tutkijat tekivät
ruumiin jäänteistä radiohiiliajoituksen. Se osoitti, että kaltoin kohdeltu
vainaja oli elänyt 1400-luvun jälkipuoliskolla.
Seuraavaksi luista tehtiin isotooppianalyysi. Se puolestaan kertoi, että
luuston typpi-isotoopit olivat vähitellen lisääntyneet, mikä yleensä korreloi ruokavalion muutosten kanssa.
Etenkin elämänsä lopulla vainaja
oli nauttinut ravintoa, jollaiseen
noina aikoina oli varaa ainoastaan
ylimystöllä: makeanveden kaloja ja
harvinaista riistaa, kuten haikaraa ja
joutsenta.
Tiedetään, että nuori monarkki oli
reilut kaksi vuotta kestäneen hallituskautensa aikana päässyt myös viinin
makuun; juomaa saattoi kulua pullo
päivässä.
Uusi mielenkiintoinen yksityiskohta paljastui vainajaa ympäröivästä
maasta otetuista näytteistä. Lantion
seudun maaperästä löytyi runsaasti
suolinkaisten munia. Vainajalla oli
siis eläessään ollut matoja.
Sinänsä loistartunta tuskin oli keskiajalla harvinaisuus yhteiskuntaryhmästä riippumatta. Ihmisten ulosteita
käytettiin puutarhojen lannoitteena,
eikä hygienia kaikkineenkaan ollut
kovin korkealla tasolla.
Sukkulamatotartunta on tappava
sellaiselle, joka kärsii ravinnon puutteesta. Yltäkylläisyydessä eläneille
loisista ei luultavasti ollut suurta haittaa.
Leicesterin yliopisto
Arja-Leena Paavola
Kun arkeologit aloittivat työnsä Leicesterin kaupungintalon parkkipaikalla,
heillä ei ollut varmaa tietoa kuninkaan
haudan säilymisestä.
Jälkeläisten
metsästys
Merkit viittasivat niin vahvasti vainajan kuninkaallisuuteen, että tutkijat päättivät yrittää selvittää tämän
”geneettisen sormenjäljen”.
Termin ja tutkimusmenetelmän,
joka aluksi perustui dna:n leikkaamiseen entsyymeillä, oli kehittänyt
yliopiston genetiikan professori Alec
Jeffreys jo vuonna 1984. Menetelmää
on siitä pitäen hyödynnetty laajasti
muun muassa rikostutkinnassa.
Kun satoja vuosia haudassa maanneen vainajan dna-näyte oli onnistuneesti otettu, selvisi muun muassa se,
että tämän silmät olivat olleet siniset
ja hiukset vaaleanruskeat.
Sitten tuli professori Kevin Schürerin vuoro aloittaa salapoliisin työ.
Äidin puolelta periytyvä mitokondrio-dna kulkeutuu sukupolvelta toiselle lähes sellaisenaan. Juuri siksi sitä
voidaan hyödyntää vainajan tunnistamisessa vuosisatojenkin jälkeen.
Tämä edellyttää, että vainajalla on
elossa olevia sukulaisia ja että sukulinja ei ole katkennut esimerkiksi
aviorikoksen seurauksena syntyneen
jälkeläisen myötä.
Rikhardilla oli tunnetusti poika,
mutta tämä kuoli jo kymmenvuotiaana. Lisäksi kuninkaalla lienee ollut
3/2015 KEMIA
61
Muinais-dna säilyy
hampaan sisällä
Muinais-dna:ta etsittäessä lupaavin
kohde on hampaiden sisäosa, jossa
luuaines on kestävän kiilteen suojassa.
Lisäksi hampaiden sisäosa on vähiten
alttiina maaperän olosuhteille ja ulkopuoliselle dna-kontaminaatiolle.
”Myös osa kallon luista on verrattain hyvää ainesta, sillä luiden tiheys
suojaa niitä ympäristöolosuhteilta”,
kertoo tutkija Kerttu Majander.
Majander valmistelee Tübingenin
yliopistossa Saksassa väitöskirjaa suomalaisten historiallisten hautausten
muinais-dna-tutkimuksesta.
Dna:n säilymistä hankaloittavat
monet tekijät. Esimerkiksi kosteus
ja lämpö hajottavat dna-molekyylin
rakennetta.
”Parhaiten säilynyt materiaali onkin
usein saatu viileistä ilmanaloista.”
Vanhojen ihmisjäänteiden tutkimuksessa hyödynnetään yleensä
mitokondrio-dna:ta, koska se säilyy
paremmin kuin nukleaarinen dna.
Sitä mukaa kuin koko perimän sekvensoinnin hinta on pudonnut, toimenpiteestä on tullut yhä yleisempi,
koska näin tutkijoille muodostuu
genomista parempi kokonaiskuva.
Käytännössä tutkimus tehdään
siten, että sopivaksi arvioidusta luusta
otetaan jauhemainen näyte poraamalla luun sisään pieni onkalo.
Jauheesta valmistetaan dna-eristys erityisesti muinais-dna:ta varten
kehitetyn protokollan avulla. Eristetystä näytteestä tehdään niin sanottu
dna-kirjasto, johon dna varastoidaan
ja josta sitä voidaan ottaa pieniä eriä
kokeisiin.
Tunnusmerkkinä
vauriot
PCR-tekniikan avulla dna:ta monistetaan riittäväksi katsottu määrä. Se
sekvensoidaan joko capture- tai shotgun-tekniikalla sen mukaan, halutaanko tarkkaa tietoa määrätystä
geneettisestä alueesta vai yleisluontoisempi näkemys näytteen dnasisällöstä.
Analyysivaiheessa näytteen sekvenssit linjataan etsittävän lajin genomiin, jolloin varmistuu myös se, että
kyseessä on oikean lajin dna.
myös aviottomia lapsia, mutta näiden
kohtalosta ei ole tietoa.
Schürer tutkimusryhmineen lähtikin metsästämään Rikhardin sisaren
Margaretin mahdollista jälkikasvua.
Tutkijoiden omaksikin hämmästykseksi etsintä tuotti tulokseksi sisaren
suorat jälkeläiset yhdessä sukulinjassa 17:nnessä ja toisessa 19:nnessä
polvessa.
Kun kahden ”löytölapsen” mitokondriaalinen dna tutkittiin, se vastasi täsmällisesti Rikhardin dna:ta.
Tutkijoiden aavistus sai varmistuksen: he olivat löytäneet kuninkaan
haudan.
Ei kyttyräselkää
vaan lievä skolioosi
Rikhardilla on ollut tavattoman
huono maine jälkipolvien keskuudessa. Huhujen mukaan hän oli hallitsijaksi päästäkseen murhauttanut 12ja 9-vuotiaat veljenpoikansa. Poikien
todellinen kohtalo on jäänyt pimentoon, mutta heidän setänsä synkkä
62
KEMIA 3/2015
”Hautauksista saaduissa näytteissä
on paljon esimerkiksi maaperän organismien dna:ta”, Majander selventää.
Tunnusmerkkinä, jonka avulla
vanha dna ja nykyaikaisen dna:n
aiheuttama kontaminaatio voidaan
erottaa toisistaan, käytetään dnafragmenteissa esiintyviä kemiallisia
vaurioita. Suuri määrä vaurioita on
tyypillistä nimenomaan muinaisdna:lle.
Kylmässä Suomessa vanhat luut ja
niiden myötä dna voisivat periaatteessa säilyä hyvin. Kantona kaskessa
on kuitenkin maaperän voimakas
happamuus. Juuri sen takia meiltä ei
ole löytynyt kivikautista ainesta lainkaan.
Perimäaines voi silti pitää pintansa
suomalaisissakin jäänteissä ainakin
reilut tuhat vuotta.
”Tutkimus on vasta käynnissä,
mutta tässä vaiheessa voidaan sanoa,
että jopa noin 1 500 vuotta vanhoissa
luissa on jonkin verran säilynyttä
dna:ta. Määrät ovat kuitenkin vähäisiä, ja lisäksi dna on erittäin fragmentoitunutta.”
Ruusujen
sodan
päättänyt
Bosworthin
taistelu
päätti myös
Plantagenetsuvun hallituskauden.
maine on säilynyt.
Suurin syypää siihen on William
Shakespeare, joka sata vuotta kuninkaan kuoleman jälkeen kirjoitti kuuluisan näytelmänsä Rikhard III.
Siinä kirjailija kuvasi monarkin
epämuodostuneeksi, kyttyräselkäiseksi julmuriksi. Aikana, jolloin
ihmisen vammaisuuden ja pahuuden
ajateltiin liittyvän toisiinsa, ja lisäksi
Tudorien pitäessä valtaa, oli poliittisesti järkevää leimata Rikhard myös
fyysisesti vialliseksi.
Jossain määrin tämä pitikin paikkansa. Aikalaisten mukaan hallitsija
oli hyvin hento. Lisäksi hänen vartalonsa oli hieman vino ja vasen olkapää
oikeaa alempana.
Kuninkaan hautalöytö vahvisti heti,
että tämän selkäranka todella poik-
Leicesterin yliopisto
kesi normaalista. The Lancetissa julkaistussa tutkimuksessa selkärangan
rakenne selvitettiin tarkemmin.
3D-malli osoitti, että kyseessä oli
skolioosi, jonka kehittyminen oli
alkanut noin kymmenennen ikävuoden korvilla. Samalla suljettiin pois
muun muassa Marfanin oireyhtymä,
perinnöllinen sairaus, johon liittyy
luustomuutoksia.
Rikhardin skolioosi ei kuitenkaan
ollut erityisen paha. Taitava räätäli luultavasti kykeni häivyttämään
sitä hyvin istuvilla vaatteilla. Koska
monarkin alaraajat olivat symmetriset, ei tämä ole edes ontunut.
Tutkimuksissa Rikhardilta löytyi
myös yhteensä 11 taistelussa tullutta
vammaa, joista ainakin kolme olisi
yksinäänkin riittänyt tappamaan
uhrinsa.
”Kaksi rajua iskua oli osunut päähän, jota peittänyt kypärä oli otettu
pois. Toinen iskuista oli niin voimakas, että pala takaraivoa leikkautui irti”,
kuvailee professori Sarah Hainsworth
yliopiston julkaisemalla videolla.
Koska kuninkaan käsissä ei ollut
merkkejä puolustautumisvammoista,
tällä oli luultavasti ollut vielä haarniska päällään.
Hainsworthin mukaan vammat
kertovat myös siitä, että Rikhardin
kimppuun oli hyökännyt useita vastustajia.
Kallon takaosaan osunut isku oli
tullut yläkulmasta. On siis mahdollista, että hallitsija oli ollut polvillaan,
pää painuksissa ja ehkä rukoilemassa
tappavat osumat saadessaan.
Kolmas kuolettava vamma oli lantion alueelle tehty miekan viilto, jollainen aiheuttaa massiivisen verenvuodon. Tutkijoiden mukaan tämä
isku oli ilmeisesti annettu kuoleman
jälkeen tarkoituksena häpäistä kuninkaan ruumis: syvälle painunut miekka
oli tähdätty takapuoleen.
Muut kuoleman jälkeen syntyneet
vammat olivat luultavimmin tulleet,
kun ruumista oli kuljetettu vatsallaan hevosen selässä. Voittajat olivat
ilmaisseet tunteensa vainajalle pistelemällä tätä miekoin ja muin teräasein. Kirjoittaja on vapaa toimittaja.
[email protected]
Leicesterin yliopisto
Rikhard III oli sysätty matalaan kaivantoon ilmeisen nopeasti ja ylimalkaisesti.
”Rukoili
polvillaan”
Tutkimukset osoittivat kuninkaan kärsineen skolioosista.
Rikhard III:n uusi leposija on Leicesterin katedraali, jonne kuninkaan perusteellisesti tutkitut jäänteet haudattiin uudelleen maaliskuussa 2015.
3/2015 KEMIA
63
ULKOMAILTA
Frakkauksen jätevesissä
on iso kemikaalikuorma
Vesisärötyskenttien jätevesistä on
löydetty runsaasti erilaisia kemikaaleja. Niiden joukossa oli myrkyllisiä
metalleja, kuten elohopeaa, sekä syöpää aiheuttavia aineita, kuten tolueenia ja etyylibentseeniä.
Kiinnostava havainto oli, että kemikaalicocktailista puuttuivat polyaromaattiset hiilivedyt, jotka ovat
tavallisia löydöksiä perinteisen kaivosteollisuuden jätevesissä.
Vesisärötyksen eli frakkauksen jätevesien kemikaalikoostumusta mitattiin toistaiseksi laajimmassa alan tutkimuksessa, jonka kohteena oli kolme
yhdysvaltalaista kenttää. Tulokset julkaistiin Environmental Science: Processes & Impacts -lehdessä.
Vesisärötyksessä kerätään maan
uumenista liuskekaasua pumppaamalla syvyyksiin suuria määriä veden,
hiekan ja kemikaalien seosta. Paine
pakottaa kaasun virtaamaan ylös
maankuoreen syntyviä säröjä pitkin.
Myös osa pumpatusta vedestä nousee
takaisin pintaan, jolloin siihen sekoittuu myös kallioperän kemikaaleja.
Tutkijoiden nyt mittaamat kromi-,
arseeni- ja elohopeapitoisuudet ylittivät Yhdysvaltain juomavedelle asetetut turvarajat. Jätevedestä löydettiin
myös yli 50 orgaanista kemikaalia,
joista suurin osa oli erilaisia tyydyttyneitä hiilivetyjä.
Jäteveden käsittelymahdollisuudet
riippuvat sen sisältämästä kemikaaliyhdistelmästä. Tutkijoiden mukaan
tuoreet tulokset kertovat tarpeesta
kiinnittää huomiota erityisesti orgaanisten aineiden puhdistamiseen.
Kaikista näytteistä havaittiin muun
muassa bromia ja klooria sisältäviä
halogenoituja hiilivetyjä. Ne saattavat
Bakkenin liuskekaasuesiintymän vesisärötyskenttä. Kenttien jäteveden kemikaalikoostumuksen tarkka tunteminen
voi auttaa toimivien vedenkäsittelymenetelmien kehittämisessä.
64
KEMIA 3/2015
olla peräisin frakkausveden kierrätyksestä, jossa käytetty vesi desinfioidaan klooripitoisilla kemikaaleilla.
Tutkijat toteavatkin, että jäteveden
käsittelyssä tulisi siirtyä kemikaalittomiin menetelmiin.
Putket vuotavat
Toisessa tuoreessa alan tutkimuksessa
todettiin vuotavien frakkauskaivojen
saastuttavan pohjavettä. Yhdysvalloissa Marcelluksen ja Barnettin kaivoksilla toteutettu tutkimus perustui
erilaisten jalokaasujen suhteen määrittämiseen.
Koska jalokaasut eivät helposti reagoi muiden kemikaalien kanssa, ja
niiden suhteellinen esiintyvyys vaihtelee maankuoren syvyyden mukaan,
tutkijat kykenivät jäljittämään niiden
alkuperän.
Selvitystyö paljasti, että useassa
kohteessa jalokaasut olivat vuotaneet louhoksilta. Kun vuotokohdat
paikannettiin, kävi ilmi, että putket ja niiden liitokset olivat ruostuneita, rikki tai huonosti kiinni toisissaan. Tutkijoiden mukaan kaasua
ei vapauta pohjavesiin niinkään itse
louhintaprosessi, vaan syypäänä ovat
kehnosti toteutetut rakenteet.
Vesisärötystä harjoittava teollisuus
on aiemmin vakuuttanut, että vesistöjen ja pohjavesivarantojen saastuminen kaasukenttien lähellä johtuu
kaasun luontaisista virtauksista eikä
liity frakkaukseen. Katja Pulkkinen
Joshua Doubek
Liuskekaasun louhinta vesisärötysmenetelmällä tuottaa
jätevesiä, joiden ympäristö- ja
terveysvaikutukset huolettavat
tutkijoita.
Harvinaiset maametallit
voitaisiin ottaa talteen
käytetyistä energiansäästölampuista ionisten
nesteiden avulla.
kphoto
Scanstoc
Harvinaiset maametallit
talteen loistelampuista
Arvokkaiden metallien
neitseelliset varannot on pian
kulutettu loppuun. Tulevaisuudessa arvoaineet on pakko
saada kiertämään.
Belgialaisen Leuvenin yliopiston
kemistit ovat kehittäneet tekniikan,
jonka avulla käytetyistä loisteputkista ja energiansäästölampuista saadaan talteen harvinaiset maametallit
europium ja yttrium. Metallit liuotetaan lamppujätteestä ionisen nesteen
avulla.
Talteen otetut europium- ja
yttriumjauheet ovat sellaisenaan valmiita käytettäviksi uusien lamppujen
valmistukseen. Myös ionisen nesteen
voi käyttää uudelleen.
Lamppujätteen käsittelyssä on toistaiseksi keskitytty lähinnä elohopean
turvalliseen erottamiseen, sillä europiumin ja yttriumin talteenotto perinteisin liuottimin on hankalaa ja monimutkaista.
Kiinnostus harvinaisten maametallien kierrätykseen on kuitenkin kasvussa, sillä niiden varannot ja kaivokset sijaitsevat suurelta osin Kiinassa.
Aineiden saatavuus on siten epävarmalla pohjalla.
Europiumin, yttriumin ja fosforin yhdisteitä tarvitaan monenlaiseen nykyelektroniikkaan, muun
muassa luomaan punainen väri
televisio- ja tietokonenäyttöihin.
Viemäreiden aarre
Kultaa, hopeaa ja platinaa voitaisiin
puolestaan ottaa talteen käymäläjätteestä.
Idean esittelivät Yhdysvaltain geologian laitoksen USGS:n tutkijat,
jotka kehittävät jo menetelmiä metallihitusten erottamiseksi ihmisen kiinteistä tuotoksista.
Arvometallia päätyy vessajätöksiin
pieninä hiukkasina muun muassa
kosmetiikkatuotteista, pesuaineista
ja jopa hajuapoistavista älyvaatteista.
Yhdysvaltain jätevedenpuhdistamoissa käsitellään vuosittain 3,5 miljoonaa tonnia kiinteää vessajätettä.
Määrästä puolet käytetään lannoitteiden raaka-aineena, toinen puoli päätyy kaatopaikoille tai poltettavaksi.
Lannoitekäytön esteenä on osaltaan
ollut aineksen metallipitoisuus.
”Jos pääsemme eroon jätteen sisältämistä metalleista, jotka tätä nykyä
rajoittavat pelloilla ja metsissä hyödynnettävien biosolidien määrää, ja
samalla saamme arvometallit hyötykäyttöön, kyseessä on win–wintilanne”, sanoo tutkija Kathleen
Smith, joka esitteli USGS:n hanketta
Amerikan Kemian Seuran kongressissa maaliskuussa.
Kullan ja platinan lisäksi viemäreihin päätyvässä aineksessa on mui-
takin arvokkaita metalleja, kuten
vanadiumia ja kuparia. Nekin olisi
kannattavaa poimia talteen ja hyödyntää esimerkiksi kännyköiden ja
tietokoneiden valmistuksessa, tutkijat sanovat.
”Vessakaivannaisten” taloudellinen merkitys voi vastaisuudessa olla
melkoinen. Toinen tutkijaryhmä julkaisi aiemmin tänä vuonna arvion,
jonka mukaan miljoonan ihmisen
vuosittaisista tuotoksista voitaisiin
saada kerättyä 13 miljoonan dollarin
arvosta metalleja.
USGS:n tutkimushankkeesta kirjoitti verkkolehti Livescience.
Ehtyvät kaivokset
Arvokkaiden raaka-aineiden talteenotto ja kierrätys on lähivuosikymmeninä muuttumassa hyveestä välttämättömyydeksi.
Goldman Sachs -pankin julkaiseman raportin mukaan maailman
kultavarannot ehtyvät huimaa tahtia,
uutisoi Marketwatch-sivusto.
Keltaista metallia on maaperässä
pankin arvion mukaan enää 20 vuodeksi, samoin timantteja ja sinkkiä.
Platinaa riittää maan uumenissa
vielä nelisenkymmentä vuotta, kuten
myös kuparia ja nikkeliä. Päivi Ikonen
3/2015 KEMIA
65
JULKAISUJA
Uusi homeopas selventää
vastuita työpaikoilla
Työterveyslaitoksen uuden
home- ja kosteusvaurio-oppaan
avulla voidaan välttää turhia ja
kalliita sudenkuoppia. Terveyshaittojen esittelyn osalta teos
jää torsoksi.
Työterveyslaitos on julkaissut tervetulleen oppaan työpaikkojen homeja kosteusvauriotilanteiden varalle.
Kosteus- ja homevauriot – Ratkaisuja
työpaikoille (Salonen ym., TTL 2014)
kokoaa yksiin kansiin sisäilmaongelmien tunnistamisen ja hallinnan
hyvät käytännöt.
Helppolukuinen kirja esittelee
ansiokkaasti työpaikkojen sisäilmaan
liittyvien ongelmatilanteiden tärkeitä peruslinjauksia. Teos tuo selvyyttä vastuuroolien ja hyvien toimintatapojen viidakkoon, joten sitä
voi lämpimästi suositella niille, jotka
painivat homeongelmien kanssa. Kirjassa käsitellään asiantuntevasti myös
ongelmista tiedottamista.
Kirjan tarjoamien perustietojen
avulla voidaan välttää valitettavan
yleisiä virheellisiä toimenpiteitä, turhaa rahanmenoa ja ongelmien pitkittymistä.
Monissa kohdin lukija jää kuitenkin
kaipaamaan lisäselvennystä. Epäselväksi jää etenkin, onko tarkoitus ollut
käsitellä pelkästään home- ja kosteusvaurioita vai sisäilmaongelmia kokonaisuutena, johon kuuluvat esimerkiksi rakennusmateriaalipäästöt.
Asioiden käsittelytapa vaihtelee kirjan osasta toiseen. Yhtäällä käsitellään
myös kemikaaleja, mutta toisaalta terveysvaikutukset-osiosta ja oireilevien
henkilöiden tutkimuksia käsittelevästä luvusta kemikaalit puuttuvat.
Teos on siksi hieman epälooginen,
mikä kannattaa pitää mielessä sitä
lukiessa.
Terveyshaittoja
vähätellään
Sisäilman terveysvaikutuksia käsittelevään kappaleeseen on otettu
66
KEMIA 3/2015
mukaan mikrobien aiheuttamia epidemiologisissa tutkimuksissa todettuja ongelmia.
Olisi ollut perusteltua käsitellä myös
sisäilman kemikaaleja, esimerkiksi
ftalaatteja eli muovinpehmentimiä,
jotka ovat yleisiä sisäilman altisteita
muovimattoja sisältävissä tiloissa.
Reach-lainsäädäntö on rajoittamassa
ftalaattien käyttöä nimenomaan terveyshaittojen takia.
Ammattitautitutkimusten osalta
etenkin alveoliitin ja ärsytyksen aiheuttaman astman (entiseltä nimeltään
radsin) tutkimusmenetelmiä olisi toivonut käsiteltävän tarkemmin.
Häiritsevää on myös se, että kirjassa puhutaan usein terveyshaittojen sijaan hajuhaitoista. Tästä saattaa
asiaan perehtymättömälle lukijalle
syntyä vaikutelma, että varsinainen
ongelma olisi haju.
Harmillisinta on sisäilmaongelmien aiheuttamien terveyshaittojen
vähättely. Terveyshaittoja useammin
puhutaan ”oireiden kokemisesta”,
”tarpeettomasta huolesta” ja ”subjektiivisista peloista”.
Silti teoksessa todetaan, että sisäilmaan liittyviä altisteita ei vielä tunneta kattavasti, niille ei ole voitu määritellä terveysperusteisia viitearvoja,
eikä ongelman lähdettä useinkaan
saada kiinni mittausmenetelmien
vajavaisuuden vuoksi.
Kappaleessa myös luetellaan erilaisia ärsytysoireita ja todetaan, että ne
voivat liittyä kosteus- ja homevaurioihin, ”mutta usein aiheuttajana on
jokin muu sisäilmaongelma”. Mikä
tämä ongelma voi olla ja kuinka sen
jäljille päästään, ei lukijalle avaudu. Katja Pulkkinen
Kirjoittaja on vapaa toimittaja ja Homepakolaiset ry:n sihteeri. Hän työskentelee
Ratkaisuja sisäilmasairaille -hankkeessa, jossa
pyritään parantamaan sisäilmasta sairastuneiden työ- ja opiskelumahdollisuuksia.
KEEMIKKO
Kemia-lehden pakinoitsija
Keemikko väittää katsovansa
maailman menoa erlenmeyerlasien läpi.
Valkoisen takin alla piilee kuitenkin
monitaitoinen maailmankansalainen,
jolle mikään inhimillinen
ei ole vierasta.
Pelimiesteoria
VENÄJÄN PRESIDENTTI uhkaa
ydinaseilla ja kiistää sitten uhanneensa.
Kreikan ministeri kertoo maan olevan
konkurssissa ja julistaa sitten, että
rahaa on lampaidenkin syötäväksi.
Oletko hämmentynyt? Jos maailmassa ei näytä olevan mitään järkeä,
se johtuu siitä, ettei maailmassa ole
mitään järkeä.
Lisämausteen järjettömyyteen tuo
se, että sekametelisoppaa hämmennetään aivan pahalla tarkoituksella.
USA:n armeija tutki päätöksentekoa
ja keksi hämmennysaseen. Viholliselle
syötetään tarkoituksella väärää informaatiota. Kun vastustaja ei ymmärrä
näkemäänsä, se alkaa itse toimia päättömällä tavalla.
Järjetön käytös on järkevää ja järkevä
järjetöntä. Siksi järkevä suurvaltajohtaja toimii järjettömästi.
Näin voi tehdä pienin kustannuksin
esimerkiksi katoamalla kesämökilleen.
Sitten virnistellään piilopirtissä, kun
maailman toimittajat leikkivät kuurupiiloa nimeltä Missä Putin luuraa.
KREIKKALAISET OVAT peli(mies)teorian mestareita. Kunnon pelimiehiltä ei saa järjellistä vastausta mihinkään.
Valtion kassa on joko täysin tyhjä
tai täynnä seteleitä. Paras peluri vastaa kysymyksiin niin, että tulkinta jää
kokonaan kuulijan vastuulle.
Hämmennysstrategia toimii häm-
mentävän hyvin yksityiselämässäkin.
Jos puoliso tivaa tunnustuksia uskottomuudesta, ei kannata häkeltyä. Oikea
vastaus ei ole kyllä eikä ei. Pelimies
myöntää vain olleensa enimmäkseen
uskollinen.
Hämmennys puree myös velkojiin.
Repliikki muistat väärin, sinä lainasit
minulta panee jauhot suuhun kovimmallekin korstolle.
”Pelimies on jo siellä,
missä talvella ei
pyrytä lunta.”
Ulosottomiehiä varten kehystarinaan kannattaa panostaa hieman
enemmän. Heidät voi johdattaa hämärtyvän todellisuuden poluille kuvailemalla tulevaisuuden positiivisia kassavirtoja, vaikka ne oikeassa elämässä
ohjautuisivatkin ihan muihin taskuihin.
ASUNTOLAINAA ON hämäysmielessä otettava enemmän kuin jaksaa lyhentää. Pankki on yllättävän iloinen siitä, että saa edes korot.
Mikäli pankissa ei asiaa kuitenkaan
ymmärretä, voi aina pitää luennon
siitä, etteivät valtiotkaan maksa velkojaan pois. Lainaa lyhennetään uudella
lainalla.
Jos pankki haluaa lyhennyksen, sen
on siis annettava uutta lainaa – ja pienemmällä korolla.
Jos pankki ei vieläkään tajua, sille
pitää kertoa, että kyllä Putin tai Obama
lainaa. Tästä pankinjohtaja hämmentyy
ja ainakin peliteorian mukaan yli- tai
alireagoi.
TYÖNANTAJA hämmennetään
välttelemällä töihin tuloa erilaisin
mielikuvituksen ulkorajoilta kerätyin
poissaolosyin. Näin pohjustetaan varsinaista peliä.
Varsinkaan suuremmissa organisaatioissa ei kiinnitetä huomiota siihen,
onko henkilö paikalla vai ei. Näin on
etenkin silloin, kun työntekijän poissaolot vähitellen tihenevät.
Lopuksi toteutetaan lopullinen pelisuunnitelma. Parhaiten se onnistuu
silloin, kun työpaikalla on käynnistymässä remontti tai muutto.
Tapahtuman alla hävitetään työvälineet, kuten tietokoneet, puhelimet ja
muut vempaimet. Uudessa osoitteessa
kukaan ei pane merkille, että yksi työntekijä puuttuu. Tyhjä työhuone täyttyy
automaattisesti toimiston ylijäämämapeilla ja sitten unohtuu.
Tässä vaiheessa pelimies on jo siellä,
missä talvella ei pyrytä lunta. Palkka
juoksee tilille vähintään seuraavaan
yt-kierrokseen, parhaassa tapauksessa
eläkeikään asti. Keemikko
Hämmentyneen hämmästynyt
3/2015 KEMIA
67
HENKILÖUUTISIA
VÄITÖKSIÄ
ANCH-instituutti, Tšekki) ja
kustoksena prof. Juha Lehtonen.
Aalto-yliopisto
DI Zheng Liun väitöskirja Modeling of mass transfer and reactions with the moment method
tarkastettiin 27.2.2015. Vastaväittäjänä toimi Dr. Eric von Lieres (Jülichin tutkimuskeskus,
Saksa) ja kustoksena prof. Ville
Alopaeus.
M.Sc. Vahid Jafarin väitöskirja Extended oxygen delignification of high kappa softwood
pulp in a flowthrough reactor
tarkastettiin 13.3.2015. Vastaväittäjänä toimi prof. M. Gerard
Mortha (Grenoblen teknillinen
yliopisto INP-Pagora, Ranska) ja
kustoksena prof. Herbert Sixta.
DI Meri Saajanlehdon väitöskirja Phase equilibria of heavy
oil systems in hydroprocesses: experiments and modeling tarkastettiin 13.3.2015. Vastaväittäjänä toimi prof. M. R. Riazin
(Kuwaitin yliopisto) ja kustoksena prof. Ville Alopaeus.
DI Katariina Kemppaisen
väitöskirja Production of sugars,
ethanol and tannin from spruce
bark and recovered fibres tarkastettiin 20.3.2015. Vastaväittäjänä toimi prof. Gunnar Liden
(Lundin yliopisto, Ruotsi) ja kustoksena prof. Heikki Ojamo.
DI Emma Sairasen väitöskirja
Modification of carbon materials
for catalyst applications tarkastettiin 10.4.2015. Vastaväittäjänä toimi prof. Magnus Röning
(Norjan teknis-luonnontieteellinen yliopisto) ja kustoksena
prof. Juha Lehtonen.
TkL Hannu Sippolan väitöskirja Thermodynamic modelling
of aqueous sulfuric acid tarkastettiin 15.4.2015. Vastaväittäjänä
toimi apul.prof. Alan T. Dinsdale
(MISiS-yliopisto, Venäjä) ja kustoksena prof. Pekka Taskinen.
DI Riku Kopran väitöskirja
Application of the refractometer
in the measurement and monitoring of brown stock washing tarkastettiin 17.4.2015. Vastaväittäjänä toimi TkT Kari Kovasin
(Metsä Fibre Oy) ja kustoksena
prof. Olli Dahl.
DI Jeanette Lindroosin väitöskirja Copper-related light-induced degradation in crystalline
silicon tarkastettiin 24.4.2015.
Vastaväittäjänä toimi prof. Eicke
Weber (Fraunhofer-instituutti,
Saksa) ja kustoksena apul.prof.
Hele Savin.
M.Phil. (Chem.) Jinto Manjaly Anthonykuttyn väitöskirja Hydrotreating of tall oils on
a sulfided NiMo catalyst for
the production of basechemicals in steam crackers tarkastettiin 24.4.2015. Vastaväittäjänä
toimi Dr. David Kubicka (VU-
Helsingin yliopisto
M.Sc. Chang-Fang Wangin
väitöskirja Chemical surface
modification of porous silicon
nanoparticles for cancer therapy
tarkastettiin 2.3.2015. Vastaväittäjänä toimi tutkija Luca Stefano
(Italian kansallinen tutkimusneuvosto) ja kustoksena prof.
Jouni Hirvonen.
FM Timo Hildénin väitöskirja Quality Assurance of Gas
Electron Multiplier Detector
tarkastettiin 5.3.2015. Vastaväittäjänä toimi prof. Richard Brenner (Uppsalan yliopisto, Ruotsi)
ja kustoksena prof. Risto Orava.
M.Sc. Bartosz Gabryelczykin väitöskirja Diamond-like
carbon binding peptides—evolutionary selection, characterization, and engineering tarkastettiin 6.3.2015. Vastaväittäjänä
toimi apul.prof. Mark Knecht
(Miamin yliopisto, Yhdysvallat)
ja kustoksena prof. Kari Keinänen.
MMM Mikko Hakojärven
väitöskirja Challenges in realtime precision farming: a case
study of modelling biomass accumulation tarkastettiin 6.3.2015.
Vastaväittäjänä toimi dos. Tapio
Salo (Helsingin yliopisto) ja kustoksena prof. Laura Alakukku.
FM Katja Merkkiniemen
väitöskirja Predictive biomarkers in diffuse gliomas and nonsmall cell lung cancer tarkastettiin 6.3.2015. Vastaväittäjänä
toimi dos. Petri Bono (Helsingin yliopisto) ja kustoksena prof.
Tom Böhling.
FM Juha Tonttilan väitöskirja From turbulence to cloud formation—modelling the aerosolcloud interactions tarkastettiin
10.3.2015. Vastaväittäjänä toimi
prof. Corinna Hoose (Karlsruhen teknologiainstituutti, Saksa) ja kustoksena prof. Heikki
Järvinen.
M.Sc. Sara R. Labafzadehin
väitöskirja Cellulose-based materials tarkastettiin 13.3.2015.
Vastaväittäjänä toimi prof. Thomas Rosenau (BOKU, Itävalta)
ja kustoksena prof. Ilkka Kilpeläinen.
FM Antti Soinisen väitöskirja Studies of diamond-like carbon and diamond-like carbon
polymer hybrid coatings deposited with filtered pulsed arc
discharge method for biomedical applications tarkastettiin
13.3.2015. Vastaväittäjänä toimi
emer.prof. Folke Stenman (Helsingin yliopisto) ja kustoksena
prof. Tom Pettersson.
FM Martin Brobergin väitöskirja Genetic profiling of the
interactions between soft rot
68
KEMIA 3/2015
Pectobacterium species and
plants tarkastettiin 20.3.2015.
Vastaväittäjänä toimi prof. Pablo
Rodriguez Palenzuela (Madridin
teknillinen yliopisto, Espanja) ja
kustoksena prof. Benita Westerlund-Wikström.
FM Ulla Holopainen-Mantilan väitöskirja Composition and
structure of barley (Hordeum
vulgare L.) grain in relation to
end uses tarkastettiin 20.3.2015.
Vastaväittäjänä toimi prof. Giuseppe Perretti (Perugian yliopisto, Italia) ja kustoksena prof.
Kurt Fagerstedt.
LL Pirkka-Pekka Laurilan väitöskirja Molecular Link
between Lipid Metabolism and
Energy Homeostasis tarkastettiin 20.3.2015. Vastaväittäjänä
toimi prof. Jörg Heeren (Hampurin yliopisto, Saksa) ja kustoksena prof. Samuli Ripatti.
Ph.D. Amna Shaweshin
väitöskirja Indomethacin Topical Formulations Development
And The Effect Of Compositions
On The Physical Characteristics And Stability tarkastettiin
21.3.2015. Vastaväittäjänä toimi
dos. Pasi Merkku (Helsingin yliopisto) ja kustoksena prof. Jouko
Yliruusi.
M.Sc. Nergiz Özcan-Ketolan väitöskirja Computational
studies of structural effects on
magnetic resonance properties
tarkastettiin 27.3.2015. Vastaväittäjänä toimi prof. Benoît
Champagne (Namurin yliopisto,
Belgia) ja kustoksena prof. Dage
Sundholm.
MMM Annelie Dameraun
väitöskirja Oxidative stability of solid foods with dispersed
lipids tarkastettiin 28.3.2015.
Vastaväittäjänä toimi prof. Karin Schwarz (Kielin yliopisto,
Saksa) ja kustoksena prof. Vieno
Piironen.
FM Erika Lindhin väitöskirja
Avian influenza and Newcastle
disease viruses in Finland—Genetics, epidemiology and ecology
in the natural host, wild waterfowl tarkastettiin 2.4.2015. Vastaväittäjänä toimi prof. Björn Olsen (Uppsalan yliopisto, Ruotsi)
ja kustoksena prof. Olli Vapalahti.
FM Heli Mönttisen väitöskirja The structural conservation
and phylogeny of right-handshaped polymerases and structurally related proteins tarkastettiin 10.4.2015. Vastaväittäjänä
toimi dos. Alexander Plyusnin
(Helsingin yliopisto) ja kustoksena prof. Dennis Bamford.
MMM Tiina Ronkaisen väitöskirja Plant biomarkers as a
proxy to study highly decomposed
fen peat tarkastettiin 10.4.2015.
Vastaväittäjänä toimi Dr. Geoffrey Abbott (Newcastlen yliopis-
to, Iso-Britannia) ja kustoksena
prof. Atte Korhola.
FM Salla Selosen väitöskirja
The fate and effects of lead (Pb)
at active and abandoned shooting ranges in a boreal forest ecosystem tarkastettiin 10.4.2015.
Vastaväittäjänä toimi prof. Juliane Filser (Bremenin yliopisto,
Saksa) ja kustoksena prof. Heikki Setälä.
M.Sc. Joanna Witosin väitöskirja Sophisticated Instrumental Techniques to Elucidate
the Molecular Properties of
Human Surface Nanodomains
tarkastettiin 10.4.2015. Vastaväittäjänä toimi prof. Ruth Shimmo (Tallinnan yliopisto, Viro) ja
kustoksena prof. Marja-Liisa
Riekkola.
FM Anni-Maria ÖrmäläOdegripin väitöskirja Implications of bacterial viruses on
pathogenic bacteria: from natural
microbial communities to therapeutic applications tarkastettiin
10.4.2015. Vastaväittäjänä toimi
prof. Michael Brockhurst (Yorkin yliopisto, Iso-Britannia) ja
kustoksena prof. Jouni Laakso.
FM Nina Nordmanin väitöskirja Microchip technology
in mass spectrometry-based bioanalysis: Advances in the analysis of peptides, proteins, and
pharmaceuticals tarkastettiin
17.4.2015. Vastaväittäjänä toimi
prof. Elisabeth Verpoorte (Groningenin yliopisto, Alankomaat)
ja kustoksena prof. Risto Kostiainen.
FM Matti Kankaisen väitöskirja Computational genomics of lactobacilli tarkastettiin
24.4.2015. Vastaväittäjänä toimi
dos. Laura Elo (Turun yliopisto)
ja kustoksena prof. Liisa Holm.
Prov. Ira Soppelan väitöskirja Modern analytical approaches
to pharmaceutical powder characterisation and processing tarkastettiin 24.4.2015. Vastaväittäjänä toimi prof. Thomas De Beer
(Gentin yliopisto, Belgia) ja kustoksena prof. Jouko Yliruusi.
FM Niina Tohmolan väitöskirja Development of liquid
chromatography mass spectrometric methods for quantification of metabolites from cellular
level to clinical biomarkers tarkastettiin 24.4.2015. Vastaväittäjänä toimi prof. Seppo Auriola
(Itä-Suomen yliopisto) ja kustoksena prof. Risto Renkonen.
Itä-Suomen yliopisto
FM Tapani Hirvosen väitöskirja
A Wide Spectral Range Imaging
System—Applications in Wood
Industry tarkastettiin 13.3.2015.
Vastaväittäjinä toimivat prof.
Erkki Verkasalo (Luonnonvarakeskus) ja dos. Juha Toivonen
(Tampereen teknillinen yliopis-
Laadukkaampia lääkkeitä
spektroskopian menetelmin
Uudet pienyhdisteet
tappavat syöpäsoluja
Etenkin biologisten lääkkeiden valmistuksessa käytettävän kylmäkuivausprosessin
tehokkuutta on mahdollista
parantaa tarkan valvonnan
avulla.
Asian osoitti tutkija Ari
Kauppinen, joka kehitti väitöstyössään kylmäkuivausprosessin seurantaa varten
Raman- ja lähi-infrapunaspektroskopiaan perustuvia
menetelmiä.
Kauppinen selvitti Ramanmenetelmällä eri kidemuotojen pitoisuudet. Tiedon
perusteella on mahdollista
optimoida prosessiolosuhteet siten, että tuotteeseen
saadaan haluttuja stabiileja
kidemuotoja.
Lähi-infrapunaspektroskopiaan perustuvalla monipistemenetelmällä taas voitiin
määrittää kvantitatiivisesti
useiden tuotteiden kosteuspitoisuus. Monipistemenetelmän käyttö lisäsi analyysin
luotettavuutta ja mahdollisti
prosessin päätepisteen määrittämisen siten, että tuotteet
sisälsivät halutun kosteuspitoisuuden.
Tutkija Jenni Mäki-Jouppila
löysi väitöstyössään uusia
pienyhdisteitä, jotka pysäyttävät syöpäsolut jakautumisvaiheeseen ja saavat ne kuolemaan. Yhdisteitä voidaan
hyödyntää syöpälääkkeiden
kehityksessä.
Yhdiste nimeltä Centmitor-1 vaikuttaa solun tukirangan mikrotubulusputkien
dynamiikkaan. VTT-006-niminen yhdiste sitoutuu
Hec1-proteiiniin ja aiheuttaa häiriöitä kromosomien ja
mikrotubulusputkien kiinnittymisessä toisiinsa.
Osa nykyisistä syöpälääkkeistä estää solunjakautumista vaikuttamalla suoraan
solun tukirangan mikrotubulusputkiin. Lääkkeet ovat
suhteellisen tehokkaita mutta
toisaalta niillä on ikäviä sivuvaikutuksia.
Mäki-Jouppilan löytämät
yhdisteet salpaavat Hec1proteiinin vaikuttamalla putkien toimintaan epäsuorasti.
Näin normaaleille soluille
koituu vähemmän haittaa,
joten lääkkeen sivuvaikutukset ovat pienemmät.
to) ja kustoksena prof. Markku
Hauta-Kasari.
FM Suvi Jauhiaisen väitöskirja Vascular endothelial growth
factors and their receptors in
endothelial cells and in pathological conditions tarkastettiin
13.3.2015. Vastaväittäjänä toimi
prof. Miikka Vikkula (Louvainin katolinen yliopisto, Belgia)
ja kustoksena akat.prof. Seppo
Ylä-Herttuala.
MMM Terhi Vilénin väitöskirja Effects of Changes in Landuse, Age-structure and Management on Carbon Dynamics of
European Forests tarkastettiin
20.3.2015. Vastaväittäjänä toimi
prof. Federico Magnani (Bolognan yliopisto, Italia) ja kustoksena prof. Heli Peltola.
Jyväskylän yliopisto
FM Jatta Saarenheimon väitöskirja Microbial controls of greenhouse gas emissions from boreal
lakes tarkastettiin 28.3.2015.
Kylmäkuivausprosessilla
parannetaan lääkkeiden säilyvyyttä poistamalla niistä
vesi alhaisessa lämpötilassa
ja alhaisessa paineessa.
FM Ari Kauppisen väitöskirja Raman and NearInfrared Spectroscopic Methods for In-Line Monitoring
of Freeze-Drying Process tarkastettiin Itä-Suomen yliopistossa 20.3.2015. Vastaväittäjänä toimi professori
Annette
Bauer-Brandl
Etelä-Tanskan yliopistosta ja
kustoksena professori Jarkko
Ketolainen.
Ari Kauppinen
Vastaväittäjänä toimi prof. Stefan Bertilsson (Uppsalan yliopisto, Ruotsi) ja kustoksena prof.
Marja Tiirola.
FM Alice Pawlowskin väitöskirja Thermus bacteriophage
P23-77: key member of a novel,
but ancient family of viruses from
extreme environments tarkastettiin 17.4.2015. Vastaväittäjänä
toimi apul.prof. Kenneth Stedman (Portlandin yliopisto, Yhdysvallat) ja kustoksena prof.
Jaana Bamford.
Lappeenrannan teknillinen
yliopisto
DI Tuomas Helinin väitöskirja Evaluating land-use related
environmental impacts of biomass value chains for decisionsupport: Comparison and testing
of methodologies proposed for
environmental life cycle impact
assessment tarkastettiin 6.3.2015.
Vastaväittäjänä toimi prof. Jörg
Schweinle (Thünen-instituutti,
Saksa) ja kustoksena prof. Risto
Soukka.
M.Sc. Patrick Ssebugeren väitöskirja Persistent organic pollutants in sediments and fish from
Lake Victoria, Uganda tarkastettiin 1.4.2015. Vastaväittäjänä
toimi prof. Karina Miglioranza
(Mar del Platan yliopisto, Argentiina) ja kustoksena prof. Mika
Sillanpää.
Oulun yliopisto
FM Lea Rahtu-Korpelan väitöskirja Hypoxia-inducible factor
prolyl 4-hydroxylase-2 in glucose
and lipid metabolism and atherosclerosis tarkastettiin 6.3.2015.
Vastaväittäjänä toimi dos. AnnaLiisa Levonen (Itä-Suomen yliopisto) ja kustoksena prof. Peppi
Karppinen.
LL Sara Karsikkaan väitöskirja Hypoxia-inducible factor prolyl
4-hydroxylase-2 in cardiac and
skeletal muscle ischemia and metabolism tarkastettiin 10.4.2015.
Jenni Mäki-Jouppila
Lisäksi Mäki-Jouppila tunnisti tutkimuksessaan kaksi
mikro-rna-molekyyliä, jotka
vaikuttavat syöpäsolujen
jakautumiseen. Löydöstä voi
olla hyötyä syövän diagnostiikassa.
FM Jenni Mäki-Jouppilan
väitöskirja To divide or not to
divide; MicroRNAs and small
compounds as modulators of
mitosis tarkastettiin Turun
yliopistossa 27.3.2015. Vastaväittäjänä toimi tohtori Jakob
Nilsson Kööpenhaminan yliopistosta ja kustoksena professori Mika Scheinin.
Vastaväittäjänä toimi dos. Tuomas Rissanen (Itä-Suomen yliopisto) ja kustoksena prof. Peppi Karppinen.
DI, FM Terhi Suopajärven
väitöskirja Functionalized nanocelluloses in wastewater treatment applications tarkastettiin
10.4.2015. Vastaväittäjänä toimi
prof. Monica Österberg (Aaltoyliopisto) ja kustoksena prof.
Jouko Niinimäki.
Tampereen teknillinen
yliopisto
DI Antti Rantamäen väitöskirja Scaling the Power and Tailoring the Wavelength of Semiconductor Disk Lasers tarkastettiin
20.3.2015. Vastaväittäjänä toimi
prof. Anne Tropper (Southamptonin yliopisto, Iso-Britannia) ja
kustoksena prof. Oleg Okhotnikov.
Väitökset jatkuvat sivulla 70
3/2015 KEMIA
69
HENKILÖUUTISIA
Ilari Kuronen
Heikoilla vuorovaikutuksilla
uudenlaisia molekyyliverkostoja
Tiia-Riikka Tero
Resorsinareeneilla on optimaalinen kyky muodostaa
aryylihalidien kanssa monimutkaisia nanokokoluokan
kolmiulotteisia verkostorakenteita kiinteässä tilassa.
Asian osoitti Tiia-Riikka
Tero, joka paneutui väitöstutkimuksessaan synteettisten
makrosyklisten resorsinareenijohdannaisten heikkoihin
vuorovaikutuksiin ja valofysikaalisiin ominaisuuksiin.
Niitä oli mahdollista muuttaa halutusti lisäämällä resor-
sinareenirunkoon erilaisia
funktionaalisia ryhmiä.
Rakenneosien ansiosta
verkostoon syntyi huokoisia käytäviä, jotka täyttyivät
liuotinmolekyyleillä. Resorsinareenijohdannaisilla ei
aiemmin ole havaittu vastaavanlaisia kolmiulotteisia
rakenteita.
Resorsinareenien rakenne
mahdollistaa molekyylien
spontaanin järjestäytymisen
ja sitä kautta niiden käytön
supramolekulaaristen arkkitehtuurien rakenneosina.
Uudenlaisia heikkojen
vuorovaikutuksien komplekseja voidaan tulevaisuudessa
hyödyntää esimerkiksi pinnoissa, magneettisissa materiaaleissa, kuljettimissa tai
reseptoreissa.
FM Tiia-Riikka Teron väitöskirja Tetramethoxy resorcinarenes as platforms for fluorescent and halogen bonding
systems tarkastettiin Jyväskylän yliopistossa 13.3.2015.
Vastaväittäjänä toimi professori Enrico Dalcanale Parman yliopistosta Italiasta ja
kustoksena professori Maija
Nissinen.
NIMITYKSIÄ
Kemira Oyj
Kehitysjohtajaksi ja yhtiön johtoryhmän jäseneksi on nimitetty TkL Esa-Matti Puputti. Hän
raportoi toimitusjohtaja Jari
Rosendalille ja aloittaa uudessa
tehtävässään toukokuussa 2015
asemapaikkanaan Helsinki.
Väliaikaiseksi Paper-segmentin ja Aasian ja Tyynenmeren
alueen johtajaksi ja yhtiön johtoryhmän jäseneksi on nimitetty Mats Rönnbäck. Tehtävässä
aiemmin toiminut Petri Helsky
siirtyi huhtikuussa Metsä Tissue
Oyj:n toimitusjohtajaksi. Helskyn vakinaisen seuraajan haku
on käynnissä.
Onbone Oy
Toimitusjohtajaksi on nimitetty
Stuart Ashman.
70
KEMIA 3/2015
Novalab Oy
Innovaatiojohtajaksi on nimitetty FT Timo Hirvi. Novalabin
perustajajäseniin kuuluva Hirvi
jäi vuodenvaihteessa eläkkeelle
Mittatekniikan keskuksen Mikesin ylijohtajan tehtävästä.
Suomen ympäristökeskus
Laboratoriokeskuksen päälliköksi on valittu FT Timo Eklin
ja merikeskuksen päälliköksi FT
Paula Kankaanpää.
Tampereen teknillinen
yliopisto
Ph.D. Piet Lens on nimitetty
biotekniikan professoriksi kemian ja biotekniikan laitokseen.
Hänen tutkimusalaansa ovat biologiset prosessit, joilla jätevesistä,
kaasuista ja jätteistä otetaan talteen arvokkaita raaka-aineita.
Väitöksiä…
DI Anne-Marie Haaparannan väitöskirja Highly Porous
Freeze-Dried Composite Scaffolds
for Cartilage and Osteochondral
Tissue Engineering tarkastettiin
17.4.2015. Vastaväittäjänä toimi prof. Juha Tuukkanen (Oulun yliopisto) ja kustoksena prof.
Minna Kellomäki.
Tampereen yliopisto
LL Tapio Heiskarin väitöskirja The Association Between Viral Infections, IgE Sensitization,
and type 1 Diabetes tarkastettiin
20.3.2015. Vastaväittäjänä toimi
prof. Tari Haahtela (Helsingin
yliopisto) ja kustoksena prof.
Heikki Hyöty.
FM Leena Huhdin väitöskirja Significance of the norovirus
GII.4 genotype as a cause of
acute gastroenteritis in Finnish
children, and the production of a
candidate virus-like particle vaccine tarkastettiin 1.4.2015. Vastaväittäjänä toimi dos. Merja Roivainen ja kustoksena emer.prof.
Timo Vesikari.
Turun yliopisto
M.Sc. Maria Ermakovan väitöskirja Oxygen photoreduction
in cyanobacteria tarkastettiin
13.3.2015. Vastaväittäjänä toimi
Dr. Diana Kirilovsky (Saclayn
biologian ja teknologian instituutti, Ranska) ja kustoksena
prof. Eevi Rintamäki.
FM Heidi Hyytiän väitöskirja
Nanoparticle-Assisted Immunoassays for Point-of-Care Testing—
With Specific Interest in Minimally Interference-Prone Assays
for Cardiac Troponin I tarkastettiin 31.3.2015. Vastaväittäjänä toimi vanhempi asiantuntija
Kjell Nustad (Oslon yliopistollinen sairaala, Norja) ja kustoksena prof. Kim Pettersson.
FM Juho Vuononvirran väitöskirja Nasopharyngeal Colonization by Pathogenic Bacteria: Effect of Polymorhisms in
Innate Immune Genes of Young
Children tarkastettiin 10.4.2015.
Vastaväittäjänä toimi dos. Risto
Vuento (Pirkanmaan sairaanhoitopiiri) ja kustoksena prof.
Ville Peltola.
FM Kari Kopran väitöskirja From Unspecific Quenching
to Specific Signaling: Functional
GTPase Assays Utilizing Quenching Resonance Energy Transfer
(QRET) Technology tarkastettiin
17.4.2015. Vastaväittäjänä toimi
tohtori Neil Carragher (Edinburghin syöpätutkimuskeskus,
Iso-Britannia) ja kustoksena dos.
Harri Härmä.
LL Päivi Ruokoniemen väitöskirja From statin efficacy to
everyday effectiveness: Studying
the gap in between tarkastettiin
17.4.2015. Vastaväittäjänä toimi
dos. Jorma Komulainen (Lääkäriseura Duodecim) ja kustoksena prof. Risto Huupponen.
Åbo Akademi
FM Mathias Nymanin väitöskirja Interfacial Effects in organic
solar cells tarkastettiin 6.3.2015.
Vastaväittäjänä toimi prof.
Ellen Moons (Karlstadin yliopisto, Ruotsi) ja kustoksena prof.
Ronald Österbacka.
FM Petri Kilpeläisen väitöskirja Pressurized hot water flowthrough extraction of birch wood
tarkastettiin 13.3.2015. Vastaväittäjänä toimi prof. Gunnar
Henriksson (Kuninkaallinen
teknillinen korkeakoulu, Ruotsi) ja kustoksena prof. Stefan
Willför.
DI Antonina Kuparevan väitöskirja Silicon-containing species
in used lube oil re-refining tarkastettiin 23.3.2015. Vastaväittäjänä
toimi prof. Timo Repo (Helsingin yliopisto) ja kustoksena prof.
Dmitry Murzin.
M.Sc. Amélie Beucherin väitöskirja Spatial modeling techniques for mapping and characterization of acid sulfate soils
tarkastettiin 8.4.2015. Vastaväittäjänä toimi tohtori Mogens
Humlekrog Greve (Aarhusin
yliopisto, Tanska) ja kustoksena
prof. Olav Eklund. Kemian ja
kemiantekniikan
opiskelija!
Liity Kemian Seuroihin:
kemianseurat.fi
SAAT KEMIA-LEHDEN VUOSIKERRAN KYMPILLÄ!
TULEVIA TAPAHTUMIA
Palstalla julkaistaan tietoja kemian alan tapahtumista.
Toimitus ei vastaa mahdollisista muutoksista. Ilmoita
tapahtumasta tai muutoksesta: [email protected].
Tekniikan päivät
SUOMESSA JÄRJESTETTÄVÄT
Bioenergia 2015
Helsinki 13.–15.11.2015
www.farmasianpaivat.fi
Turku 7.–8.5.2015
www.utu.fi
9th
Tieteen päivät
Laboratorio & työhyvinvointi
Helsinki 12.–13.5.2015
www.nhf.fi
Laboratorioalan luentopäivät
Kuopio 18.–19.5.2015
www.laboratorioalanliitto.fi
NBC 2015 Symposium
Jyväskylä 2.–4.9.2015
www.jklmessut.fi
International Heat Flow
Calorimetry Symposium on
Energetic Materials
Göteborg, Ruotsi 20.–21.5.2015
www.scandinaviancoating.com
Laboratorio & Lean
Turku 20.–21.5.2015
www.yhdyskuntatekniikka.fi
Laboratorio & vaaralliset aineet
ja työsuojelu
Helsinki 27.5.2015
www.echa.eu
Empack 2015
Helsinki 28.–29.5.2015
www.helsinkicf.eu
6th Nordic Wood Biorefinery
Conference
Joensuu 1.–3.6.2015
www.luma.fi/paivat-2015
Nanotieteen päivät
Helsinki Chemicals Forum
Valtakunnalliset Luma-päivät
Jyväskylän yliopiston kesäkoulu
Jyväskylä 5.–21.8.2015
www.jyu.fi/summerschool/
Tieteen päivät
Joensuu ja Kuopio 28.–29.8.2015
www.uef.fi/tieteenpaivat
European Science Education
Research Conference
Helsinki 31.8.–4.9.2015
www.esera.org
Tieteen päivät
Oulu 1.–2.9.2015
www.oulu.fi/yliopisto
Helsinki 18.–21.11.2015
www.messukeskus.com
Rovaniemi 11.–12.9.2015
www.ulapland.fi/
Tieteen päivät
Tampere 20.–21.5.2015
www.euromining.fi
Kemikaaliviraston
sidosryhmäpäivä
Väri ja Pinta 2015
MUUALLA JÄRJESTETTÄVÄT
Alihankinta
Yhdyskuntatekniikka 2015
Farmasian päivät
Tampere 8.–10.9.2015
hfcs2015.com
Helsinki 18.–21.5.2015
www.nbcsec.fi
EuroMining 2015
Helsinki 6.–7.11.2015
www.tekniikanpaivat.fi
Tampere 15.–17.9.2015
www.alihankinta.fi
Helsinki 16.–17.9.2015
www.nhf.fi
Helsinki 30.9.–1.10.2015
www.nhf.fi
Helsinki 6.–8.10.2015
www.easyfairs.com/fi
Helsinki 20.–22.10.2015
www.vtt.fi/nwbc2015/
Jyväskylä 22.–23.10.2015
www.jyu.fi/science/muut_yksikot/
nsc/en/nsdays
Scandinavian Coating
5th International Conference on
the Chemistry and Physics of the
Transactinide Elements
Kitashiobara, Japani
25.–29.5.2015
asrc.jaea.go.jp/conference/
TAN15
11th Nordic Pesticide Residue
Workshop
Tallinna, Viro 1.–2.6.2015
www.pmk.agri.ee
15th International Congress of
Quantum Chemistry
Beijing, Kiina 8.–13.6.2015
www.icqc2015.org
EuroNanoForum 2015
Riika, Latvia 10.–12.6.2015
www.euronanoforum2015.eu
Inorganic Days
Visby, Ruotsi 15.–17.6.2015
www.oorgan.se
Tekniikan päivät
EuroMedLab 2015
Tekniikan päivät
Eurammon Symposium 2015
Tampere 22.–24.10.2015
www.tekniikanpaivat.fi
Oulu 30.–31.10.2015
www.tekniikanpaivat.fi
Tekniikan päivät
Turku 30.–31.10.2015
www.tekniikanpaivat.fi
6th Eurovariety in Chemistry
Education 2015
Tartto, Viro 30.6.–2.7.2015
sisu.ut.ee/eurovariety
21st European Conference on
Organometallic Chemistry
Bratislava, Slovakia 5.–9.7.2015
www.eucomcxxi.eu
22nd International Symposium
on Ionic Polymerization
Bordeaux, Ranska 5.–10.7.2015
ip15.sciencesconf.org
In Vino Analytica Scientia
Symposium
Trento, Italia 14.–17.7.2015
eventi.fmach.it/IVAS2015
45th Iupac World Chemistry
Congress
Busan, Korea 9.–14.8.2015
www.iupac2015.org
15th European Conference on
Solid State Chemistry
Wien, Itävalta 23.–26.8.2015
www.euchems.eu
10th European Conference on
Computational Chemistry
Fulda, Saksa 31.8.–3.9.3015
www.euco-cc-2015.org
Euroanalysis 2015
Bordeaux, Ranska 6.–10.9.2015
www.euroanalysis2015.com
European Summerschool in
Quantum Chemistry 2015
Palermo, Italia 6.–19.9.2015
www.esqc.org
FEICA Conference and Expo
Pariisi, Ranska 21.–25.6.2015
www.sfbc.asso.fr
Vilamoura, Portugali
9.–11.9.2015
www.feica-conferences.com
Schaffhausen, Sveitsi
25.–26.6.2015
www.eurammon.com
Aveiro, Portugali 9.–12.9.2015
10ichc-2015.web.ua.pt
OMCOS 18
Barcelona, Espanja
28.6.–2.7.2015
www.omcos2015.com/
International Conference
on the History of Chemistry
6th EuCheMS Conference on
Nitrogen Ligands
Beaune, Ranska 13.–17.9.2015
www.nligands2015.com
SEURASIVUT
Turkulainen dosentti Petri
Ingman on saanut Suomalaisten Kemistien Seuran
(SKS) ansiomitalin.
Mitali luovutettiin Turun
Kemistikerhon ansioituneelle jäsenelle kerhon vuosikokouksessa, joka järjestettiin 26. helmikuuta Turun
BioCityssä ravintola Maunossa.
Petri Ingman on osallistunut Turun Kemistikerhon
toimintaan monin tavoin
muun muassa johtokunnan
jäsenenä, taloudenhoitajana
ja toiminnantarkastajana.
Ingman on toiminut aktiivisesti myös Suomalaisten
Kemistien Seuran NMRjaostossa, nykyisessä Suomen
NMR-spektroskopiaseura
ry:ssä. Hän on ollut mukana
järjestämässä lukuisia kansallisia NMR-kokouksia.
Petri Ingman jäi lokakuussa 2014 eläkkeelle
virastaan Turun yliopiston
kemian laitoksen laitekeskuksen johtajana. Myös tässä
työssä hän toimi esimerkillisesti yhteiskunnallisessa
Petri Tähtinen
Dosentti Petri Ingmanille
SKS:n ansiomitali
vuorovaikutuksessa muun
muassa järjestämällä laiteesittelyjä vieraileville ryhmille ja luomalla kemistien
yhteishenkeä. Anu Tuominen
Kirjoittaja on Turun Kemistikerhon sihteeri.
[email protected]
Petri Ingman vastaanotti helmikuussa SKS:n ansiomitalin,
jonka hänelle luovuttivat
Turun Kemistikerhon puheenjohtaja Maarit Karonen (vas.) ja
sihteeri Anu Tuominen (oik.).
3/2015 KEMIA
71
SEURASIVUT
SKS:n vuosikokous
Kimmo Himberg jatkaa
puheenjohtajana
Suomalaisten Kemistien
Seuran vuosikokous pidettiin 11. maaliskuuta Tekniikan museossa Helsingissä.
72
KEMIA 3/2015
Suomalaisten
Kemistien Seuran
puheenjohtaja
Kimmo Himberg
luovutti seuran
myöntämän
Nuorten tutkijain
tunnustuspalkinnon Clara SanchezPerezille Oulun
yliopistosta.
Heleena Karrus
Vuosikokouksessa vahvistettiin seuran vuosikertomus
ja tilinpäätös 95. toimintavuodelta 2014, myönnettiin
hallitukselle vastuuvapaus ja
hyväksyttiin talousarvio vuodeksi 2015.
Suomalaisten Kemistien
Seuran (SKS) jäsenmaksuosuus päätettiin pitää seitsemänä eurona. Kemian
Seurojen yhteisten kulujen jäsenmaksuosuus on
56 euroa, joten jäsenmaksu
vuonna 2015 on yhteensä 63
euroa.
Nuorilta jäseniltä seura
ei peri jäsenmaksua mutta
kerää heiltä 10 euron lehtimaksun.
Seuran uusiksi varsinaisiksi jäseniksi hyväksyttiin
filosofian maisterit Teija
Hovirinta ja Pirkko Kärppä
ja nuoriksi jäseniksi luonnontieteiden kandidaatti
Johannes Lehmuskoski, filosofian ylioppilaat Kiia Malinen, Esa-Pekka Mattila,
Turo Nurmi ja Joona Rajahalme sekä tekniikan ylioppilas Riikka Virtanen.
Seuran varsinaisiksi jäseniksi siirrettiin 30 vuoden
2014 aikana korkeakoulututkinnon suorittanutta seuran
nuorta jäsentä eli filosofian
maisterit Jarmo Antikainen,
Outi Elo, Maiju Hyvönen,
Keijo Isomaa, Maria Järvi,
Mikko Kaipio, Heli Kannisto, Antti Kivilahti, Esa
Lehtimäki, Teemu Myllymäki, Markku Mäkelä, Tea
Niemistö, Jaana Saarni,
Samu Savikko, Juho Savolainen, Juha Siitonen, Kaisa
Syrjälä, Minnea Tuomisto,
Ari Turpeinen, Tiina Virtanen ja Juha Välivaara sekä
diplomi-insinöörit Juuso
Huittinen, Jukka Järveläinen, Marisa Mäntylä, Ismo
Pekkanen, Ida Rantanen,
Ville Rantanen, Teemu
Rantasalo, Emmi Rönkkö
ja Timka Silvonen.
Nuori tutkija
palkittiin
Suomalaisten Kemistien Seuran puheenjohtajaksi vuodeksi 2015 valittiin yksimielisesti professori Kimmo
Himberg Poliisiammattikorkeakoulusta ja varapuheenjohtajaksi professori Jari
Yli-Kauhaluoma Helsingin
yliopistosta.
Uusiksi hallituksen jäseniksi valittiin dosentti Anu
Airaksinen sekä Pirkanmaan
Kemistiseuran edustajana
Maija Hihkiö.
Heidän lisäkseen hallitukseen kuuluvat FL Nina
Aremo, tutkimusprofessori
Sirpa Herve (Keski-Suomen
Kemistiseura), professori
Timo Hirvi, Ph.D. Pekka
Joensuu, professori Liisa
Kanerva (Turun Kemistikerho), FM Liisa Koskinen,
professori Marja Lajunen
(Pohjois-Suomen Kemistiseura), DI Ilkka Pollari,
laatupäällikkö Sirpa Suntioinen (Itä-Suomen Kemistiseura) ja TkT Ritva Tuunila
(Kaakkois-Suomen Kemistiseura).
Seuran toiminnanjohtajana ja taloudenhoitajana toimii FL Heleena Karrus.
Tilintarkastajaksi valittiin KTM Jouni Vanhala ja
varatilintarkastajaksi HTM
Vesa Peltola. Seuran toiminnantarkastajiksi valittiin
professorit Hilkka Knuuttila ja Heikki Saarinen sekä
varatoiminnantarkastajiksi
dosentit Jorma Korvenranta
ja Jarno Kansikas.
SKS:n vuoden 2014 vuosikertomus sekä paikallisseurojen hallitusten kokoonpanot ovat luettavissa verkossa
osoitteessa www.suomalaistenkemistienseura.fi.
Kokouksessa luovutettiin myös seuran myöntämä
vuoden 2014 Nuorten tutkijain tunnustuspalkinto. Palkinnon sai filosofian maisteri
Clara Sanchez-Perez Oulun
yliopiston kemian laitoksessa
tehdystä pro gradu -työstä
1,2,3-trichalcogenal(3) ferrocenophanes and structurally
related compounds. Heleena Karrus
Kirjoittaja on Suomalaisten Kemistien Seuran toiminnanjohtaja.
[email protected]
Euroopan kemianseurojen liitto
Seurasivut kertovat Kemian Seurojen,
paikallisseurojen ja jaostojen
toiminnasta.
Ympäristökongressia
hiottiin Helsingissä
Kokouksen keskeinen teema
oli lähestyvä ICCE 2015 -kongressi (EuCheMS International
Conference on Chemistry and
the Environment). Jaoston
isännöimä konferenssi pidetään Saksan Leipzigissa 20.–25.
syyskuuta 2015.
Kongressin teemat edustavat
laajasti kemian eri aloja. Leipzigissa järjestetään myös satelliittitapahtumia, jotka osaltaan
täydentävät tapahtuman antia.
Kongressissa
esitellään
monien sektoreiden tuoreimpia tutkimustuloksia sekä
suullisesti että postereina.
Tapahtumaan voi vielä tarjota abstrakteja. Lisätietoja saa
osoitteesta www.icce2015.org.
Kokouksessa käynnistettiin
myös jo seuraavan, vuonna
2017 järjestettävän ICCE-konferenssin valmistelu. Konferenssi pidetään Oslossa.
Lisäksi Helsingissä käsiteltiin Euroopan kemianseurojen
liiton seuraavan yleiskongressin järjestelyjä. Järjestyksessä
kuudes EuCheMS Chemistry
Congress pidetään Espanjan
Sevillassa 11.–15. syyskuuta
2016. Osa tapahtuman sessioista kuuluu Kemia- ja ympä-
ristö -jaoston vastuulle.
Jaoston julkaisufoorumin
eli ESPR-lehden (Environmental Science and Pollution Research) päätoimittaja, professori
Philippe Garrigues kertoi
lehden kuulumisia. Lehti on
viime vuosina kasvanut huomattavasti.
Visiitti
kemikaalivirastoon
Helsingin-matkansa yhteydessä ryhmä vieraili myös
Euroopan kemikaalivirastossa,
jossa sille esiteltiin viraston
tehtäviä ja toimintaa.
Samalla Kemia ja ympäristö
-jaosto esittäytyi kemikaaliviraston henkilöstölle. Jaoston
toiminnasta kertoi sen puheenjohtaja, professori Santiago
Luis Espanjasta. Lisäksi Philippe Garrigues piti luennon
otsikolla Kemikaalit ja ympäristö – tulevaisuuden visio.
Tilaisuudessa keskusteltiin
myös jaoston ja kemikaaliviraston lyhyen ja pitkän tähtäimen yhteistyömahdollisuuksista. Sirpa Herve
Kirjoittaja toimii tutkimusprofessorina Suomen ympäristökeskuksessa.
[email protected]
SEUROISSA TAPAHTUU
Yhdeksäs NBC-symposiumi
CBRNE Threats: How does the landscape evolve?
18.–21.5.2015
Messukeskus, Helsinki.
Englanninkielisen symposiumin aiheena ovat kemialliset, biologiset, säteily- ja ydin- sekä räjähdysuhat. Tapahtuma koostuu
tieteellisistä luennoista, posterisessioista ja laitenäyttelystä.
Lisätietoja: www.nbcsec.fi.
Suomalaisten Kemistien Seuran
Kesäretki Serlachius-museoihin Mänttään
7.6.2015
Lähtö kello 8 Helsingistä Kiasman pysäkiltä. Mäntässä seuran
kokous, opastettu tutustuminen museoihin ja lounas.
Takaisin Helsingissä ollaan kello 21 mennessä.
Osanottomaksu jäseniltä 40 euroa ja nuorilta jäseniltä 10 euroa.
Lisätietoja ja ilmoittautumiset 26.5. mennessä:
www.suomalaistenkemistienseura.fi.
Serlachius-museot
Euroopan kemianseurojen liiton EuCheMSin Kemia ja
ympäristö -jaoston ohjausryhmä kokoontui ensimmäistä
kertaa Suomessa. Ryhmän kokous pidettiin 28. helmikuuta
Helsingissä Suomalaisten Kemistien Seuran tiloissa.
Paperiteollisuuden uranuurtaja G. A. Serlachius oli alkuperäiseltä ammatiltaan apteekkari. Mäntän Gustaf-museossa voi tutustua muun muassa vanhaan apteekkarin kauppahuoneeseen.
Ilmoita sähköpostiosoitteesi
ja voita T-paita!
Saatko jo Kemian Seurojen tiedotteet sähköpostiisi? Jos et,
ilmoita meiliosoitteesi osoitteeseen [email protected].
Sähköpostiosoitteensa maalis–huhtikuussa ilmoittaneiden
kesken arvottiin kaksi Suomalaisten Kemistien Seuran T-paitaa.
Paidan saivat Mari Kallioinen Lappeenrannasta ja Olli Kansanen Helsingistä.
Kemia-Kemi-lehden seurasivujen aikataulut
Kemia ja ympäristö -jaoston johto Helsingissä. Vasemmalta Boguslaw Buszewski Puolasta, Suomen edustaja Sirpa Herve, Fritz Frimmel Saksasta, Santiago Luis Espanjasta, Willem de Lange Hollannista, Philippe Garrigues Ranskasta, Walter Giger Sveitsistä ja Allan
Astrup Jenssen Tanskasta.
NumeroAineistopäivä
4/2015
18.toukokuuta
5/2015
14.elokuuta
6/2015
17.syyskuuta
Ilmestymispäivä
12.kesäkuuta
9.syyskuuta
13.lokakuuta
Tiedot tulevista tapahtumista toimitetaan sähköpostilla
osoitteeseen [email protected].
Kirjoitukset menneistä tapahtumista toimitetaan sähköpostilla
osoitteeseen [email protected].
3/2015 KEMIA
73
TIETEEN KAUPUNGIT
Sarja esittelee maailman tärkeimpiä tiedekaupunkeja.
Leidenin
loistavat tähdet
Scanstockphoto
Leidenin kanavat ja tyypilliset
hollantilaiset kaupunkitalot luovat
tieteenteolle idylliset puitteet.
Viehättävän Leidenin
kaupungin ylpeys on Alankomaiden vanhin, vuonna 1575
perustettu yliopisto.
Sisko Loikkanen
Leidenin yliopistossa ovat työskennelleet monet kuuluisuudet, jotka
tunnetaan heidän nimiään kantavista
tieteellisistä laeista tai taivaankappaleista.
1600-luvun matematiikan professori Willebrord Snellius muistetaan
parhaiten Snelliuksen laista. Se kuvaa,
kuinka valo taittuu kahden aineen
rajapinnalla.
Tähtitieteilijä Christiaan Huygens
puolestaan loi Huygensin periaatteen,
jonka mukaan jokainen etenevän aaltorintaman piste toimii uuden aallon
lähteenä.
Vuonna 1655 Huygens löysi Saturnuksen suurimman kuun Titanin.
Tasan 350 vuotta myöhemmin kuuhun saapui Euroopan ja Yhdysvaltain yhteinen Huygens-laskeutuja,
joka välitti nykytutkijoille uutta tie74
KEMIA 3/2015
toa kaukaisesta kiertolaisesta.
1900-luvun alussa Leidenin yliopistosta tuli yksi aikansa fysiikan keskuksista. 24-vuotiaana professorinuransa
aloittanut Hendrik Lorentz palkittiin
toisen Leidenissa opiskelleen fyysikon Pieter Zeemanin kanssa vuoden
1902 Nobelilla työstä, joka käsitteli
Zeeman-ilmiötä eli magneettikentän
vaikutuksia spektriviivoihin.
Itse Albert Einstein hyödynsi
Lorentzin kehittämää muunnosta
suhteellisuusteoriassaan. Vuodesta
1920 myös Einstein toimi Leidenissa
vierailevana professorina.
Heike Kamerlingh Onnes taas
nesteytti ensimmäisenä maailmassa
heliumia vuonna 1908. Hän löysi
supervirtaavuusilmiön nestemäisessä
heliumissa ja suprajohtavuusilmiön
elohopeassa vuonna 1913, jolloin
hän myös vastaanotti oman fysiikan
Nobelinsa.
Tieteen komeetat
Leidenin yliopiston observatoriossa
teki tutkimusta radioastronomian
pioneeri Jan Oort. Vuonna 1950 hän
löysi kaukaa Pluton takaa Oortin pilveksi nimetyn komeettalähteen, joka
koostuu ehkä miljoonista komeetoista.
Samassa observatoriossa työskenteli tähtitieteen Hertzsprung-Russelin
diagrammista muistettu tanskalainen
Ejnar Hertzsprung. Hänen tunnetuin oppilaansa oli Gerard Kuiper,
jonka mukaan sai nimensä pikkuplaneettoja sisältävä Kuiperin vyöhyke
aurinkokunnan ulkolaidalla.
Opinahjon kirkkaimpiin tähtiin
kuuluivat myös van der Waalsin
sidoksen isä Johannes Diderik van
der Waals, joka palkittiin fysiikan
Nobelilla vuonna 1910, ja Jacobus
Henricus van’t Hoff, kemian ensimmäinen nobelisti vuodelta 1901.
Yliopiston merkittävimpiä lääketieteilijöitä oli Herman Boerhaave, joka
1700-luvulla erikoistui kasveista saataviin lääkeaineisiin. Sana professorin loistavista luennoista kiiri kautta
maailman Kiinaan asti. Niinpä hänen
opeistaan saapui nauttimaan sellaisia
suuruuksia kuin Voltaire, Carl von
Linné ja jopa Pietari Suuri.
Boerhaave piti luentonsa rakennuksessa, jossa nykyisin toimii Hollannin tärkein tieteenhistorian museo.
Siellä ovat esillä muun muassa maailman vanhin herbaario, Christiaan
Huygensin ideoima heilurikello ja
Antonie van Leeuwenhoekin keksintö mikroskooppi.
1800-luvun lopulla lääketiedettä
opetti Leidenissa Willem Einthoven,
joka keksi jousigalvanometrin. Innovaation ansiosta elektrokardiogrammista eli EKG:stä tuli käytännöllinen
menetelmä sydäntautien tutkimukseen ja Einthovenista itsestään vuoden 1924 nobelisti. Kirjoittaja on kemian diplomi-insinööri ja
tiedetoimittaja.
[email protected]
KEMIA
Kemi
Aikataulu ja teemat
TOIMIT.
AINEISTO
ILMOITUSAINEISTO
ILMESTYY
1/2015
2.1.
15.1.
4.2.
Laboratoriot, turvallisuus, puhdastilat
2/2015
4.2.
18.2.
10.3.
ChemBio Finland 2015: Kemia ja hyvä elämä
3/2015
2.4.
14.4.
5.5.
Analytiikka, Reach, ympäristö
4/2015
9.5.
25.5.
12.6.
NRO
OSATEEMOINA mm.
Laboratoriot, patentit, biotalous
Erikoisjakelu: Bioenergia 2015, Jyväskylä 2.–4.9.2015
5/2015
7.8.
20.8.
9.9.
6/2015
10.9.
23.9.
13.10.
Laboratoriot, bioteknologia, pakkaukset
7/2015
14.10.
27.10.
16.11.
Analytiikka, tutkimus, pinnat
8/2015
11.11.
25.11.
15.12.
Laboratoriot, koulutus, patentit
Kemianteollisuus, prosessit, työelämä
Tavoita päättäjät!
Erikoisjakelut 2015
• Yli 10 000 lukijaa.
Nro 1 Labquality Days,
Helsinki 5.–6.2.2015
• Neljä viidestä lukijasta tekee tai valmistelee hankintapäätöksiä.
Nro 2 ChemBio Finland,
Helsinki 18.–19.3.2015
TIEDUSTELUT JA VARAUKSET
Nro 3
Yhdyskuntatekniikka 2015,
Turku 20.–21.5.2015 ja
Helsinki Chemicals Forum,
Helsinki 28.–29.5.2015
Kalevi Sinisalmi
[email protected]
puh. 044 539 0908
Nro 4 Bioenergia 2015, Jyväskylä 2.–4.9.2015
Milla Sinisalmi
[email protected]
puh. 040 766 1346
Nro 6 Empack 2015, Helsinki 11.–12.11.2015 ja
Lahden tiedepäivä, marraskuu 2015
Irene Sillanpää
[email protected]
puh. 040 827 9778
Nro 8 Tekniikan päivät, Espoo tammikuu 2016 ja Educa 2016, Helsinki 29.–30.1.2016
Nro 5 Esimies & Henkilöstö,
Helsinki 23.–24.9.2015
Nro 7 Väri ja Pinta 2015, Helsinki 18.–20.11.2015
Kempulssi Oy • Kemia-Kemi-lehti • Pohjantie 3, 02100 Espoo • www.kemia-lehti.fi