docJuridinen selvitys yrityspalveluiden järjestämisestä
download 
Report Transcription
Juridinen selvitys yrityspalveluiden järjestämisestä
Juridinen selvitys yrityspalveluiden järjestämisestä sähköisellä palvelusetelimallilla 19.3.2015 Johdanto Tampereen kaupunkiseudun elinkeino- ja kehitysyhtiö Tredea Oy on pyytänyt KPMG Oy Ab:lta (jäljempänä KPMG) asiantuntijaselvitystä koskien yrityspalvelujen järjestämistä sähköisellä palvelusetelijärjestelmällä. Kuten selvityksen sisällöstä tarkemmin ilmenee, ei siirtyminen omasta palvelutuotannosta sähköiseen palvelusetelijärjestelmään liene toiminnan kilpailuoikeudellisen arvioinnin kannalta erityisen merkityksellistä. Sähköinen palvelusetelijärjestelmä voi koostua esimerkiksi sähköisestä sovelluksesta, jossa asiakas vastaanottaa sähköisessä muodossa setelin (päätöksen), jonka perusteella setelin myöntäjä sitoutuu maksamaan palvelun käyttäjän hankkimat palvelut setelin arvoon asti. Yrityksille suuntautuvien palvelujen osalta järjestelmää olisi mahdollista hyödyntää mm. neuvonta- ja koulutuspalvelujen tarjoamiseksi siten, että järjestelmään rekisteröitynyt yritys vastaanottaa sähköisen palvelusetelin, jota se voi hyödyntää vastikkeena hankkiessaan kyseisiä palveluja. Seudulliset elinkeinoyritykset tarjoavat jo nykyisin mikro- ja pk-yrityksille suunnattuja palveluja, joihin voitaneen katsoa sisältyvän tuki/avustuselementti. Menettelyyn sovellettava lainsäädäntö on ns. teknisesti neutraalia, eli laissa säädettyjen velvoitteiden täyttämisen kannalta erilaiset tekniset toteutustavat voivat tulla kyseeseen. Yrityspalvelujen tarjoaminen voi muodostaa osan kunnan elinkeinopoliittista tehtävää. Kunnat tarjoavat yrityspalveluita ylläpitääkseen ja vahvistaakseen alueen vetovoimaisuutta ja varmistaakseen alueelliset edellytykset menestyvälle yritystoiminnalle. Selvityksessä on käsitelty pelkästään kunnan rahoittamia yrityspalveluja. Muu rahoitus (esim. valtion talousarvion määräraha tai yksityinen pääoma) vaikuttanee lähtökohtaisesti toteutustapaan. Selvyyden vuoksi todetaan, että tämän selvityksen kohteena ei ole seudullisten elinkeinoyhtiöiden toiminnan yleinen arviointi voimassa olevan lainsäädännön valossa. Myöskään seudullisten elinkeinoyhtiöiden palvelutarjonnan markkinavaikutuksiin ei tässä selvityksessä oteta kantaa. Suomessa toimivien seudullisten elinkeinoyhteisöjen tehtävät liittyvät pääasiassa seudun houkuttelevuuden parantamiseen etenkin uusien yritysten, investointien ja pääomien osalta. Elinkeinoyhteisöjen tarjoamat palvelut koostuvat usein mm. yritystoiminnan aloittamista koskevasta koulutuksesta siltä osin kuin kyseisten palvelujen tarjoaminen sisältää tukitai avustuselementin palvelun vastaanottajalle (esim. markkinahintaa alhaisempi hinta). © 2015 KPMG Oy Ab, a Finnish limited liability company and a member firm of the KPMG network of independent member firms affiliated with KPMG International Cooperative, a Swiss entity. All rights reserved. 1 Sisällysluettelo Julkisoikeudellinen arviointi Julkinen hallintotehtävä Case esimerkki: VTV:n selvitys Kuntalain soveltaminen Valtiontukisääntely EU:n valtiontukisääntely Hallintolain menettelysäännökset Hankintalainsäädäntö Soveltamisala Oikeuskäytäntöä IT-oikeudelliset velvoitteet Tietoturva Tunnistautuminen Benchmark Tekes: Team Finland Explorer Enterprise Flanders: SME –wallet © 2015 KPMG Oy Ab, a Finnish limited liability company and a member firm of the KPMG network of independent member firms affiliated with KPMG International Cooperative, a Swiss entity. All rights reserved. 2 Yhteisöille myönnettävä etu – julkinen hallintotehtävä ■ Hallinnon lainalaisuus todetaan perustuslain 2 §:ssä siten, että ”kaikessa julkisessa toiminnassa on noudatettava tarkoin lakia”. Tähän voidaan katsoa kuuluvaksi esimerkiksi sen, että päätöksen tekee toimivaltainen viranomainen ja että toimenpide kuuluu viranomaisen tehtäviin. ■ Perustuslain esitöiden mukaan julkisiin hallintotehtäviin kuuluu esimerkiksi yksityisten henkilöiden ja yhteisöjen oikeuksia, velvollisuuksia ja etuja koskevaan päätöksentekoon liittyvät tehtävät. ■ Harkinnanvaraisen avustuksen myöntäminen on luonteeltaan edunsuova, tarkoituksenmukaisuusharkinnan perusteella myönnettävä hallintotoimi. ■ Mikäli yrityspalveluseteli sisältää julkisella rahoituksella myönnettävän edun tai ns. tukielementin, tulee menettelyssä huomioida mm. julkista hallintotehtävää koskevat velvoitteet. ■ Hyvän hallinnon takeet säädetään perustuslain 21 §:ssä perusoikeudeksi. Pykälän 2 momentin mukaan julkisella vallalla on velvollisuus turvata lailla säädetyt hyvän hallinnon takeet. Hyvän hallinnon takeita ovat 1) oikeus tulla kuulluksi ja 2) oikeus saada perusteltu päätös. Momentissa mainitaan myös muut hyvän hallinnon takeet. ■ Toimivalta toimia avustuksen myöntäjänä on vain julkista hallintotehtävää hoitavalla toimivaltaisella viranomaisella tai lain nimenomaisessa säännöksessä määritellyllä muulla toimijalla. ■ Virkamieshallintoperiaatteeseen nojautuen on katsottu, että julkisia hallintotehtäviä voivat hoitaa vain viranomaiset. ■ Virkamieshallintoperiaate ei kuitenkaan ole ehdoton este uskoa julkista valtaa viranomaisorganisaation ulkopuolelle. Julkisten hallintotehtävien uskominen viranomaisorganisaation ulkopuolelle edellyttää, että tehtävien antamisesta säädetään lailla ja lisäksi sitä, että huolehditaan riittävistä oikeusturvajärjestelyistä. ■ Viranomaisen menettelyyn sovelletaan hallintolakia (434/2003). Viranomaisen päätöksestä voidaan pääsääntöisesti valittaa hallintolainkäyttölain (586/1996) mukaisesti. Viranomaisten toiminnan julkisuudesta annettu laki (621/1999), jäljempänä julkisuuslaki, sääntelee avustusta myöntävän viranomaisen tiedonhallintaa, oikeutta saada tieto viranomaisen asiakirjoista ja tiedoista sekä tietojen luovuttamista. Viranomaisen päätösten tiedoksiantoon sovelletaan tiedoksiannosta hallintoasioissa annettua lakia (232/1996) ja sähköisestä asioinnista hallinnossa annettua lakia (1318/1999). ■ Näiden voidaan ymmärtää sisältävän muun muassa vaatimukset hallinnon toiminnan asianmukaisuudesta ja riittävästä laadusta, yhdenvertaisuudesta hallintomenettelyssä sekä yksilön näkökulmasta saatavilla olevasta ja tehokkaasta oikeusturvasta. © 2015 KPMG Oy Ab, a Finnish limited liability company and a member firm of the KPMG network of independent member firms affiliated with KPMG International Cooperative, a Swiss entity. All rights reserved. 3 Taustaa: Yrityksille myönnettävien koulutustukien arviointi Case: Yritysten liiketoiminnan sähköistämisen edistäminen (189/2009) ■ Valtiontalouden tarkastusvirasto on vuonna 2009 julkaissut kertomuksen suorittamastaan tarkastuksesta, jonka kohteena olivat yritysten liiketoiminnan sähköistämistä edistäneet hankkeet. Tarkastuksessa selvitettiin, miten eri alueilla liiketoiminnan sähköistämistä tukevia hankkeita ja sähköisen liiketoiminnan valtakunnallisia hankkeita on toteutettu. – – ■ Hankkeiden toteuttajina olivat TEM, TIEKE, PKT-säätiö, seudulliset kehitysyhtiöt ja ammattikorkeakoulut. Hankkeita olivat rahoittaneet TEM, lääninhallitusten sivistysosastot, TE-keskusten työvoimaosastot ja maakunnan liitot. Monet hankkeista saivat Euroopan sosiaalirahaston (ESR) myöntämän avustuksen. Liiketoiminnan sähköistämiseen liittyneiden hankkeiden konseptina oli se, että yritys hankki itselleen koulutuspalveluja kohdennetun koulutuksen asiantuntijapalveluita tarjoavalta yritykseltä. Koulutuksen hankkiva yritys sai avustusta 300-1.500 euroa ja useissa hankkeissa käytettiin nk. eSeteli-mallia. ■ VTV nosti kertomuksessaan yhtenä ongelmana esille sen, että hankkeissa avustuksen myöntäjänä ovat toimineet tahot, joilla ei ole ollut varsinaista oikeutta toimia avustuksen myöntäjinä. – VTV totesi, ettei toteutetuissa eSeteli-hankkeissa avustuksen tosiasiallisina myöntäjinä toimineille organisaatioille ollut delegoitu toimivaltaa lailla eikä toimintaa ollut organisoitu valtionavustuslain 7.2 §:n mukaisesti. Valtionavustuslain soveltamisala ■ Valtionavustuksista annettu laki (27.7.2001/688) on yleislaki, jota sovelletaan harkinnanvaraisiin valtionavustuksiin, jotka myönnetään joko valtion talousarvioon otetuista määrärahoista tai talousarvion ulkopuolella olevien valtion rahastojen varoista. ■ Lakia sovelletaan myös, kun valtion talousarviossa myönnetään valtuus tehdä sopimuksia tai antaa sitoumuksia valtionavustuksesta. ■ Muissa laissa olevia säännöksiä noudatetaan, jos ne poikkeavat valtionavustuslain säännöksistä. ■ Valtionavustuslaissa säädetään valtionavustuksia myönnettäessä noudatettavista perusteista ja menettelyistä (ns. menettelylaki). © 2015 KPMG Oy Ab, a Finnish limited liability company and a member firm of the KPMG network of independent member firms affiliated with KPMG International Cooperative, a Swiss entity. All rights reserved. 4 Taustaa: Yrityksille myönnettävien koulutustukien arviointi ■ Valtionavustuslaissa ei säädetä siitä, mikä viranomainen kulloinkin käyttää valtionapuviranomaisen toimivaltaa. ■ Valtionavustuksella tarkoitetaan tuenluonteista rahoitusta tietyn toiminnan tai hankkeen avustamiseksi. ■ Soveltamisen edellytyksenä i) avustamisen tarkoitus, ii) suorituksen tuenluontoisuus ja iii) avustuksen toteuttaminen antamalla rahoitusta valtion varoista. ■ Valtionavustuksen myöntämisestä ja käytön valvonnasta vastaa se viranomainen, jonka toimialaan ja tehtäviin kyseinen valtionavustus luonteensa ja tarkoituksensa vuoksi kuuluu. ■ Valtion hallinto-organisaatiosta ja siihen kuuluvien viranomaisten tehtävistä säädetään yksityiskohtaisesti kutakin viranomaista koskevassa laissa ja sen nojalla annetuissa asetuksissa. ■ Valtionavustus voidaan myöntää myös käytettäväksi valtionavustuspäätöksen mukaista käyttötarkoitusta toteuttavan muun kuin saajan toiminnan tai hankkeen avustamiseen. Tällöin valtionavustuksen saajan on tehtävä sopimus valtionavustuksen käytöstä, käytön valvonnasta ja niiden ehdoista toimintaa tai hanketta toteuttavan kanssa. Johtopäätöksiä: ■ Valtionavustuslaki ei ole sellaisenaan sovellettavissa kunnan kokonaan rahoittamassa ja sen yleistoimivallan perusteella suoritettavassa toiminnassa. Suoraan sovellettavia ovat mm. EU:n valtiontukisääntely ja hallintolain hyvän hallinnon vaatimukset. VTV:n esittämät huomiot ovat siten kuitenkin sisällöllisesti relevantteja. ■ Myös kunnan esim. tytäryhteisön osalta tulisi olla selkeä valtuutus toimia tuen myöntäjänä – kuntalaissa toimivaltasäännös. ■ Valtionavustuksen siirtämisestä on yleensä myös oltava nimenomainen maininta valtionavustuksen ehdoissa. © 2015 KPMG Oy Ab, a Finnish limited liability company and a member firm of the KPMG network of independent member firms affiliated with KPMG International Cooperative, a Swiss entity. All rights reserved. 5 Kuntalain toimialasäännös Kunnan toimialaan kuulumista koskeva edellytys Kunnan tehtävät ■ Kunnan toimialaan kuuluvat tehtävät, jotka kunta omilla päätöksillään voi ottaa hoidettavakseen, ja tehtävät, jotka kunnan on eri lakien mukaan hoidettava. – Kunnan toimialasta säädetään kuntalain 1 luvun 2 §:ssä yleislausekkeella – Yleistä toimialaa rajoittavat mm. yleishyödyllisyyttä, yhdenvertaisuutta, objektiivisuutta, paikallisuutta ja toissijaisuutta koskevat periaatteet ■ Kunnan yleistoimialaan kuuluvilta tehtäviltä voidaan lähtökohtaisesti edellyttää kunnan asukkaiden hyvinvoinnin edistämistä. – Vaikka kunnan liiketoiminta voi tuottaa voittoa, pelkästään voiton tavoitteluun pyrkivän liiketoiminnan katsotaan sen sijaan jäävän kunnan toimialan ulkopuolelle. ■ Kunta voi harjoittaa elinkeinotoimintaa omana toimintanaan, perustamalla sitä varten yhtiön tai yhteisön tai osallistumalla tällaisen yhtiön tai yhteisön toimintaan omistajana tai jäsenenä. Toimialarajoitukset koskevat kunnan osallistumista yritystoimintaan myös esimerkiksi osakeyhtiön osakkeenomistajana. Elinkeinopoliittinen tehtävä ■ Kunnan elinkeinopoliittisena tehtävänä on pidetty yritystoiminnan yleisistä toimintaedellytyksistä huolehtiminen. Myös työllisyyden ylläpitämisen on katsottu kuuluvan osaksi yritysten yleisistä toimintaedellytyksistä huolehtimista. ■ Toimialaa rajaa hallinnon toissijaisuuden periaate: kunnan ei tule ottaa hoitaakseen tehtäviä, joita yksityinen sektori hoitaa tehokkaammin. ■ Voitaneen johtaa em. pyrkimykseen edistää asukkaiden hyvinvointia. Elinkeinotoiminta ■ Laajempi tulkinta pitää sisällään kunnan/seudun kokonaisvaltaista kehittämistä ■ Toimialasäännöksen kautta määritellään se, milloin kunta voi harjoittaa elinkeinotoimintaa. Käytännössä kunnat ovat perinteisesti harjoittaneet sellaista elinkeinotoimintaa, joka palvelee kuntalaisia yleisesti. ■ Suppea tulkinta: kaavoitus, infra ja yleiset toimintaedellytykset ■ Seudulliset elinkeinoyhtiöt: mm. yritysneuvonta ja seutumarkkinointi – Elinkeinotoiminnan yleisistä edellytyksistä huolehtiminen © 2015 KPMG Oy Ab, a Finnish limited liability company and a member firm of the KPMG network of independent member firms affiliated with KPMG International Cooperative, a Swiss entity. All rights reserved. 6 Kuntalaki Elinkeinotoiminnan tukeminen Kunnalliset viranomaiset ■ Toimialasäännös rajoittaa myös kunnan mahdollisuutta tukea elinkeinotoimintaa. ■ ■ Toimialansäännöksen perusteella yksittäisen yrityksen (huom. yhdenvertaisuusperiaate) tukeminen on lähtökohtaisesti katsottu mahdolliseksi, mikäli – kunta voisi toimialansa puitteissa harjoittaa vastaavanlaista toimintaa – tähän on erityinen syy, mm. työllisyyden turvaaminen, elinkeinorakenteen monipuolistaminen. ■ Kuntalakia koskevasta hallituksen esityksestä (HE 192/1994 vp) annetussa hallintovaliokunnan mietinnössä HaVM 18/1994 vp on todettu: ”Kuntien elinkeinopolitiikkaan ei sovellu varsinaisen yritysriskin ottaminen. […] Takauksia ja muuta suoraa taloudellista tukea tulisi yleensä antaa vain sellaisille yhteisöille, jotka ovat kunnan määräämisvallassa tai joiden toiminta läheisesti liittyy kunnan omaan toimintaan.” ■ Kuntalain kokonaisuudistus 2014 (HE 268/2014 vp): ”Perinteisen toimialaopin mukaan kunta sai tukea yrityksiä suoraan, jos se oli tarpeen työllisyyden edistämiseksi. EU-oikeudellisesti kunnan myöntämä tuki ei ole hyväksyttävää, vaikka kunta omasta mielestään tavoittelisi työllisyyden edistämistä. Komissio arvioi asiaa sisämarkkinatavoitteiden toteutumisen näkökulmasta. Samoin hankintasäännökset kieltävät kunnan hankintojen suoraa osoittamista kunnan alueella toimivalle yritykselle.” ■ ■ ■ Hallintolakia sovelletaan kunnallisiin viranomaisiin, joita ovat kuntien ja kuntayhtymien viranomaiset. Enimmäkseen kunnalliset viranomaiset ovat monijäsenisiä toimielimiä, kuten valtuusto, kunnanhallitus, lautakunta ja johtokunta. Myös yksittäinen kunnallinen viranhaltija on kunnallinen viranomainen, jos hänellä on itsenäistä toimivaltaa. Hallintolain soveltamisen ulkopuolelle jäävät sen sijaan yksityisoikeudelliset osakeyhtiöt, joissa kunnat ovat osakkaina. Johtopäätöksiä: ■ ■ ■ Kuntien liikkumavara elinkeinotoiminnan tukemisessa on rajallinen ja lainsäätäjä on viime vuosina kiinnittänyt huomiota mm. kilpailuneutraliteetin toteutumiseen. Seudullisten yritysten toiminta (yrityspalvelut) voinee nykyisellään täyttää tuen määritelmän, siirtyminen sähköiseen palveluntarjontaan ei keskeistä tässä arvioinnissa TEM mahdollisesti käynnistämässä selvitystyötä seudullisten yritysten toiminnasta © 2015 KPMG Oy Ab, a Finnish limited liability company and a member firm of the KPMG network of independent member firms affiliated with KPMG International Cooperative, a Swiss entity. All rights reserved. 7 EU:n valtiontukisääntely EU:n valtiontukisääntely Kieltoperiaate ■ Sellainen toimenpide, joka täyttää ns. markkinataloustoimijaperiaatteen ei muodosta valtiontukea ■ EU:n valtiontukisäännökset koskevat myös kuntien myöntämiä tukia ■ Kun julkisyhteisö sijoittaa yritykseen samoin ehdoin joka olisi hyväksyttävää myös yksityiselle markkinoilla toimivalle sijoittajalle, ei sijoitus markkinataloustoimijaperiaatteen mukaan muodosta valtiontukea. Toimenpiteen ei voida katsoa suosivan tuensaajaa, koska tuensaajan olisi ollut mahdollista saada vastaava rahoitus markkinoilta. ■ Tukitoimenpiteet ovat lähtökohtaisesti kiellettyjä. Sisämarkkinoille soveltuvuuden arvioiminen ■ Poikkeuksia mm. ryhmäpoikkeus- ja ns. de minimis -asetuksissa ■ Kieltoperiaatteesta johtuen lähtökohta on ns. notifiointimenettely, jossa myönnettävä tuki ilmoitetaan komissiolle etukäteen. Tuen tunnusmerkistö ja markkinasijoittajaperiaate ■ Tuen myöntäminen on sallittua vasta komission hyväksymisen jälkeen. ■ Tukitoimenpiteen tunnusmerkit: ■ Ns. ryhmäpoikkeusasetuksissa hyväksyttyjen tukitoimenpiteiden osalta sovelletaan ns. jälki-ilmoitusmenettelyä. ■ Yrityksille myönnettäviä valtiontukia koskevat keskeiset edellytykset määritetään Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 107-109 artikloissa o Julkisia varoja tai etuja kanavoidaan julkisiin tai yksityisiin yrityksiin o Toimenpide tai etu on valikoiva ts. kohdistuu vain tiettyihin yrityksiin tai toimialaan o Toimenpide vääristää tai uhkaa vääristää kilpailua o Toimenpide vaikuttaa jäsenvaltioiden väliseen kauppaan De minimis -sääntely ■ Muista tukimuodoista poiketen de minimis -tuesta ei tarvitse tehdä ilmoituksia tai raportointia komissiolle. ■ De minimis -asetuksen mukaan yhdelle yritykselle on mahdollista myöntää tukea enintään 200 000 euroa kolmen verovuoden aikana. ■ Tuen saajan muu tuki tulee selvittää ja myöntämistä koskevassa päätöksessä tulee mainita asetuksen soveltamisesta tukeen. © 2015 KPMG Oy Ab, a Finnish limited liability company and a member firm of the KPMG network of independent member firms affiliated with KPMG International Cooperative, a Swiss entity. All rights reserved. 8 EU:n valtiontukisääntely De minimis -sääntely Sisämarkkinasääntely ■ Summassa tulee huomioida maan kaikkien eri viranomaisten yhteensä de minimis -tukena kyseisenä ajanjaksona myöntämä rahoitus ■ EU:n sisämarkkinoilla (yhtenäismarkkinoilla) ihmiset, tavarat, palvelut ja raha liikkuvat yhtä vapaasti maasta toiseen kuin maan sisällä. ■ Asetusta sovelletaan yrityksille myönnettävään tukeen kaikilla aloilla lukuun ottamatta maatalouden alkutuotantoa sekä kalastus- ja vesiviljelyä. ■ EU oikeuden kilpailuoikeudellinen syrjintäkielto tarkoittaa, ettei sisämarkkinoilla toimivaa yritystä tai yhteisöä voi syrjiä. ■ De minimis -asetus ei oikeuta maksamaan vientitukea eikä tukea, jolla suositaan kotimaisia tuotteita tuontituotteiden kustannuksella. ■ Kunta ei voi toiminnallaan asettaa paikallisia ja muita yrityksiä eriarvoiseen asemaan etuuksia yms. myöntäessä. ■ Maanteiden tavarankuljetuspalveluja tarjoaville yrityksille tuen määrä on rajattu 100 000 euroon kolmen vuoden aikana eikä tukea saa myöntää ajoneuvojen hankintakustannuksiin. ■ Muilta osin tuki voi olla lähtökohtaisesti tarkoitettu mihin tahansa yrityksen kustannuksiin, kunhan yrityksen eri lähteistä saaman de minimis -tuen kokonaismäärä ei ylitä 200 000 euron rajaa. ■ Tuen myöntämistä koskevat tiedot on säilytettävä 10 vuoden ajan, jotta tarvittaessa voidaan todentaa, että de minimis -asetuksen määräyksiä on noudatettu. ■ Tukiehdoissa lähtökohtaisesti vastaanottajalle ilmoitusvelvollisuus. Johtopäätöksiä: ■ ■ Pk-yrityksille myönnettävien yrityspalvelujen osalta de minimis -tuki lienee varteenotettavin menettelytapa (vrt. notifiointi yms. velvoitteet). Tuen myöntäjällä on valvontavelvoitteita. Tuen saajien valikoituminen paikallisuuden perusteella lähtökohtaisesti kiellettyä ■ Kunnan arvioitavaksi tulee myös onko yksittäiselle toimijalle kohdistuva (vähämerkityksellisen) tuki yhdenvertaisen kohtelun periaatteen valossa perusteltavissa. © 2015 KPMG Oy Ab, a Finnish limited liability company and a member firm of the KPMG network of independent member firms affiliated with KPMG International Cooperative, a Swiss entity. All rights reserved. 9 Hallintolain velvoitteet Soveltamisala ■ HL 3 §:n 3 mom: ”Tätä lakia sovelletaan valtion liikelaitoksissa, julkisoikeudellisissa yhdistyksissä sekä yksityisissä niiden hoitaessa julkisia hallintotehtäviä” ■ Noudatettava hyvän hallinnon perusteita Asian käsittelyä koskevat vaatimukset ■ Viivytyksettömyys ■ Huolellisuus ■ Käsittelyajan määritteleminen ■ Kielto käsitellä asiaa esteellisenä Asian selvittäminen ■ Viranomaisen on huolehdittava asian riittävästä ja asianmukaisesta selvittämisestä hankkimalla asian ratkaisemiseksi tarpeelliset tiedot sekä selvitykset. Asianosaisen on esitettävä selvitystä vaatimuksensa perusteista. Asianosaisen on muutoinkin myötävaikutettava vireille panemansa asian selvittämiseen. ■ Asianosaiselle on ennen asian ratkaisemista varattava tilaisuus lausua mielipiteensä asiasta sekä antaa selityksensä sellaisista vaatimuksista ja selvityksistä, jotka saattavat vaikuttaa asian ratkaisuun. ■ Asian saa ratkaista asianosaista kuulematta, jos […] o hyväksytään vaatimus, joka ei koske toista asianosaista tai kuuleminen on muusta syystä ilmeisen tarpeetonta. Päätös ■ Kirjallinen muoto ■ Sisältö (viranomainen, ajankohta, asianosaiset, perustelut, seuraus, lisätietoja) ■ Päätöksessä mainittava mikäli sovelletaan EU-asetusta (mm. deminimis) Valitusoikeus ■ Päätökseen liitettävä valitusosoitus, josta ilmenee valitusviranomainen, kenelle valitus on toimitettava, valitusaika ja miten se lasketaan. ■ Kuntalain 88 §: Kunnanhallituksen ja lautakunnan, niiden jaoston sekä niiden alaisen viranomaisen päätökseen tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla. Johtopäätöksiä: ■ Lainsäädäntö on ”teknisesti” neutraalia, vaatimukset huomioitava myös sähköisessä järjestelmässä. Viime kädessä vastuuhenkilö tulisi nimetä. © 2015 KPMG Oy Ab, a Finnish limited liability company and a member firm of the KPMG network of independent member firms affiliated with KPMG International Cooperative, a Swiss entity. All rights reserved. 10 Hankintalain soveltamisala Julkisista hankinnoista säädetyn lain (348/2007, hankintalaki) 1 §:n mukaan valtion ja kuntien viranomaisten sekä muiden hankintayksiköiden on kilpailutettava hankintansa siten kuin hankintalaissa säädetään. Hankintayksikön on lain 2 §:n 1 mom. mukaan käytettävä hyväksi olemassa olevat kilpailuolosuhteet, kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia tasapuolisesti ja syrjimättä sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen. Hankintalain 6 §:ssä on lueteltu ne toimijat (hankintayksiköt), joiden tulee noudattaa hankintalakia hankinnoissaan: a) jota rahoittaa pääasiallisesti 1–4 kohdassa tarkoitettu hankintayksikkö; b) jonka johto on 1–4 kohdassa tarkoitetun hankintayksikön valvonnan alainen; taikka c) jonka hallinto-, johto- tai valvontaelimen jäsenistä 1–4 kohdassa tarkoitettu hankintayksikkö nimeää yli puolet; sekä 5) mikä tahansa hankinnan tekijä silloin, kun se on saanut hankinnan tekemistä varten tukea yli puolet hankinnan arvosta 1–4 kohdassa tarkoitetulta hankintayksiköltä. Laissa tarkoitettuja hankintayksiköitä ovat: 1) valtion, kuntien ja kuntayhtymien viranomaiset; […] 4) julkisoikeudelliset laitokset; julkisoikeudellisella laitoksella tarkoitetaan oikeushenkilöä, joka on nimenomaisesti perustettu tyydyttämään sellaisia yleisen edun mukaisia tarpeita, joilla ei ole teollista tai kaupallista luonnetta ja: Tredea Oy:n hankintayksikköstatus riippuu lähtökohtaisesti sen toiminnan yleishyödyllisestä luonteesta. Tukea saavan yhteisön velvollisuutta noudattaa hankintalakia on selvitettävä: 1) rahoittaako tai valvooko yhteisöä hankintayksikkö, 2) onko hankinnan tekemistä varten myönnetty julkista tukea yli puolet hankinnan arvosta © 2015 KPMG Oy Ab, a Finnish limited liability company and a member firm of the KPMG network of independent member firms affiliated with KPMG International Cooperative, a Swiss entity. All rights reserved. 11 Hankintalain kynnysarvot © 2015 KPMG Oy Ab, a Finnish limited liability company and a member firm of the KPMG network of independent member firms affiliated with KPMG International Cooperative, a Swiss entity. All rights reserved. 12 Hankintalain soveltamisalaa koskevaa ratkaisukäytäntöä Markkinaoikeus on ratkaisukäytännössään ottanut kantaa julkisen hanketuen vaikutukseen yksityisen yhteisön hankintojen kilpailuttamiseen. MAO 74/11 Asiassa esitetyn selvityksen mukaan Asunto Oy S on yksityishenkilöiden sekä yhden osakeyhtiön omistama asunto-osakeyhtiö. Näin ollen markkinaoikeus katsoo, ettei Asunto Oy S ole yksityisessä omistuksessa olevana asunto-osakeyhtiönä hankintalain 6 §:n 1 momentin 1–4 kohdissa tarkoitettu hankintayksikkö. Asiassa jää siten arvioitavaksi, onko Asunto Oy S:ää pidettävä hankintayksikkönä hankintalain 6 §:n 1 momentin 5 kohdan perusteella. Asunto Oy S on 14.2.2007 hakenut Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskukselta (jäljempänä myös ARA) hissin rakentamiseen tarkoitettua avustusta. ARA on ympäristöministeriön tulosohjauksessa oleva virasto, jonka tehtävänä on muun muassa vastata valtion asuntopolitiikan toimeenpanosta. Asunto Oy S:n avustushakemuksessa hissin rakentamiskustannuksiksi on ilmoitettu 106.000 euroa. ARA on 23.3.2007 tekemässään avustuspäätöksessä (12610/731/2007) varannut valtion talousarvioon perustuen hissin rakentamiseen Asunto Oy S:lle määrärahaa 53 000 euroa. Päätöksen mukaan lopullinen avustus on enintään 50 prosenttia hyväksytyistä korjauskustannuksista, kuitenkin pääsääntöisesti enintään varauksen yhteydessä osoitettu määrärahaosuus. Lisäksi Saarijärven kaupunki on ympäristölautakunnan päätöksellä 21.10.2009 § 45 myöntänyt Asunto Oy Satolumperolle 30 prosentin avustuksen hissin lopullisista kustannuksista kuitenkin siten, että avustus on enintään 36 150 euroa. Saarijärven kaupungille osoitetussa avustushakemuksessa ilmoitettu 120 500 euron kustannusarvio on Asunto Oy Satolumperon mukaan sisältänyt arvonlisäveron. Asiassa on näin ollen hakemuksen tutkimisedellytysten kannalta vielä ratkaistava, onko Asunto Oy Satolumpero voinut ennakoida, että kysymyksessä olevan rakennusurakan arvonlisäveroton arvo jää alle kansallisen kynnysarvon. Hankintalain 17 §:n 1 momentin mukaan hankinnan ennakoitua arvoa laskettaessa perusteena on käytettävä suurinta maksettavaa kokonaiskorvausta ilman arvonlisäveroa. Arvoa laskettaessa on otettava huomioon myös hankinnan mahdolliset vaihtoehtoiset toteuttamistavat ja hankintasopimukseen sisältyvät optio- ja pidennysehdot sekä ehdokkaille ja tarjoajille maksettavat palkkiot tai maksut. […] Edellä kerrotun huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö on hankintamenettelyn aloittaessaan voinut perustellusti lähteä siitä, että hankinnan kokonaisarvo alittaa hankintalain kansallisen kynnysarvon. © 2015 KPMG Oy Ab, a Finnish limited liability company and a member firm of the KPMG network of independent member firms affiliated with KPMG International Cooperative, a Swiss entity. All rights reserved. 13 Hankintalain soveltamisalaa koskevaa ratkaisukäytäntöä KHO 5.10.2012 taltio 2663 MAO 396/12 Asiassa esitetyn selvityksen mukaan Asunto Oy H on yksityinen asuntoosakeyhtiö, eikä se ole hankintalain 6 §:n 1 momentin 1-4 kohdassa tarkoitettu hankintayksikkö. Asiassa on siten arvioitava, onko Asunto Oy H:ta pidettävä hankintayksikkönä hankintalain 6 §:n 1 momentin 5 kohdan perusteella. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus on 13.3.2012 tekemällään päätöksellä myöntänyt Asunto Oy H:lle avustusta hissien rakentamisen rahoittamista varten enintään 335 000 euroa, kuitenkin enintään 50 prosenttia hyväksytyistä toteutuneista kustannuksista. Hissien rakentamiskustannuksiksi on päätöksessä hyväksytty 670 000 euroa. Vaikka asiassa saadun selvityksen mukaan Asunto Oy H on jo syyskuussa 2010 päättänyt, että se tulee hakemaan hissiavustusta sekä valtiolta että Helsingin kaupungilta, ja sillä on siten ollut hankintamenettelyä aloittaessaan tieto siitä, että yhtiö voi hakea tukea hissien rakentamiseen myös Helsingin kaupungilta, edellä mainitun korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen valossa tällä ei ole merkitystä sen arvioinnissa, onko yhtiö voinut arvioida hankintamenettelyä aloittaessaan, ettei se saa tukea hankkeeseensa yli puolta hankintalain 6 §:n 1 momentin 1-4 kohdassa tarkoitetulta hankintayksiköltä, koska kyseisen tuen saamisesta ei ole tuolloin ollut varmuutta. Markkinaoikeus toteaa vielä, että asiassa saadun selvityksen mukaan kyseistä tukea ei ole edelleenkään haettu. Edellä todetun perusteella markkinaoikeus katsoo, että Asunto Oy H:tä ei voida pitää hankintalain 6 §:n 1 momentin 5 kohdassa tarkoitettuna hankintayksikkönä nyt kysymyksessä olevassa hankintamenettelyssä. Helsingin kaupungin Kiinteistövirasto on 3.4.2012 ilmoittanut Asunto Oy H:lle, että tällä on mahdollisuus hakea myös Helsingin kaupungin hissiavustusta. Ilmoituksen liitteenä on ollut hissiavustushakemus sekä hakuohjeet, joiden mukaan avustuksen myöntämisen edellytyksenä on, että Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus on hyväksynyt hissin rakentamishankkeen kustannukset ja myöntänyt hankkeelle korjausavustuksen. Helsingin kaupunki voi myöntää hissiavustusta 10 prosenttia hissien suunnittelu-, rakentamis- ja asennuskustannuksista. © 2015 KPMG Oy Ab, a Finnish limited liability company and a member firm of the KPMG network of independent member firms affiliated with KPMG International Cooperative, a Swiss entity. All rights reserved. 14 Hankintalainsäädännön soveltaminen palvelusetelijärjestelmässä Johtopäätöksiä . ■ Lähtökohtana voitaneen pitää, että kunnan tytäryhteisö on hankintayksikkö (kuitenkin ”kaupallinen luonne” selvitettävä). ■ Mikäli yrityksille tarjottavat palvelut (palveluseteli tms) olisivat valikoituneet tietyille palveluntarjoajille (esim. kunnan puitesopimuskumppanit) tulisi tämän lähtökohtaisesti perustua kilpailutukseen. (ks. kuvio A) Kuvio A ■ Mikäli taas yrityksille tarjottava palvelu mahdollistaa sen vapaan hyödyntämisen – kysymys edunsaajan kilpailuttamisvelvollisuudesta. (ks. kuvio B) ■ Hankintalain 6 §:n 1 mom. 5 kohdan lähtökohtana – 50 % sääntö. ■ Nykyinen hankintalaki ei ota kantaa palvelusetelimalliin. (vrt. myös laki sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelistä 569/2009) Kuvio B ■ Uudet hankintadirektiivit on hyväksytty vuonna 2014. ■ Ns. asiakasvalintajärjestelmät eivät direktiivin mukaan ole hankintoja (esim. palveluseteli- ja lupajärjestelmät, joissa hankintayksikkö ottaa mukaan kaikki vähimmäisvaatimuksen täyttävät toimittajat). ■ Voimassa olevan hankintalain soveltamisen kannalta arvoltaan vähäisten palveluseteleiden käyttöön ei lähtökohtaisesti sovelleta hankintalakia johtuen kynnysarvojärjestelmästä. ■ Tuen kerryttäminen voisi muodostua ongelmaksi. © 2015 KPMG Oy Ab, a Finnish limited liability company and a member firm of the KPMG network of independent member firms affiliated with KPMG International Cooperative, a Swiss entity. All rights reserved. 15 IT-oikeudellisia velvoitteita Tietoturvavaatimukset Kansallinen tietosuoja- ja tietoturvalainsäädäntö ■ Lainsäädäntö edellyttää mm. ”tietoturvallista toimintaa” ja ”hyvää tietojenkäsittelytapaa” ■ Perustuslain 10 § (yksityisyyden suoja) ■ Organisaation tulee pohtia vastauksia seuraaviin kysymyksiin ennen tietoturvallisuuden kehittämisen aloittamista: ■ Minkälaisia tietoja tullaan käsittelemään? o Yrityssalaisuudet, arkaluonteiset henkilötiedot ym. o Taloudellinen informaatio, immateriaalioikeudet ym. ■ Kuka käsittelee tietoja ja ketä tieto kiinnostaa? o Kuka voi lain mukaan käsitellä tunnistamistietoja tai yrityssalaisuuksia? ■ Mihin tietoa hyödynnetään tai luovutetaan? o Onko luovutuksen vastaanottajalla oikeus käsitellä tietoja? o Onko tietojen käsittelyyn esitetty ulkopuolisia vaatimuksia? ■ Asettaako toisen maan lainsäädäntö tai sopimuskumppani vaatimuksia käsittelylle? ■ Henkilötietolaki (523/1999) o Rekisterinpitäjän on toteutettava tarpeelliset tekniset ja organisatoriset toimenpiteet henkilötietojen suojaamiseksi asiattomalta pääsyltä tietoihin ja vahingossa tai laittomasti tapahtuvalta tietojen hävittämiseltä, muuttamiselta, luovuttamiselta, siirtämiseltä taikka muutoin laittomalta käsittelyltä. o Palomuurit, salasanakäytännöt, tilojen suojaus ym. o Henkilötietolain 32 § “Tietoturvapykälä” ■ Laki viranomaistoiminnan julkisuudesta (62171999) o Soveltamisalana muut kuin viranomaiset julkisen vallan käytössä o Liike- ja ammattisalaisuudet salassa pidettäviä ■ Tietoyhteiskuntakaari (917/2014) ■ Viestintäpalveluiden tarjoaminen ja käyttö, sähköisen viestinnän luottamuksellisuus ja yksityisyyden suoja ■ Laki sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa (13/2003) ■ Laki vahvasta sähköisestä tunnistamisesta ja sähköisistä allekirjoituksista (617/2009) © 2015 KPMG Oy Ab, a Finnish limited liability company and a member firm of the KPMG network of independent member firms affiliated with KPMG International Cooperative, a Swiss entity. All rights reserved. 16 IT-oikeudellisia velvoitteita EU:n tietosuoja-asetus Tunnistautuminen (1/2) ■ Uusi ehdotus tietosuoja-asetukseksi on käsiteltävänä Euroopan parlamentin ja Euroopan unionin neuvoston välisessä yhteispäätösmenettelyssä. Asetuksen oli tarkoitus tulla voimaan jo vuoden 2015 alusta, mutta sen voimaansaattaminen on hieman viivästynyt alkuperäisestä aikataulusta. Komission tietosuojapäivänä 28.1.2015 antaman tiedonannon mukaan ehdotus kuitenkin etenee, ja sen on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2015 loppuun mennessä ■ Luottamuksellisissa vuorovaikutteisissa sähköisissä asiointipalveluissa vaaditaan käyttäjän vahvaa tunnistamista. ■ Tiukennuksia on odotettavissa organisaatioiden vastuisiin organisoidessaan tietosuojan toteuttamista ■ Asetus painottaa mm. henkilötietojen käsittelyn ennakkosuunnittelua sekä läpinäkyvyyttä ja avoimuutta ■ Tietoturvavastaavan tehtävän perustaminen (>5 000 henkilön tietoja /12 kk) ■ Tietosuojavelvoitteensa laiminlyöville yrityksille voidaan langettaa merkittäviä seuraamusmaksuja ■ Yksityiskohtaista sääntelyä mm. rekisteröidyn oikeus tulla unohdetuksi ■ Asetus tulee saman sisältöisenä voimaan kaikissa EU:n jäsenmaissa eikä kansallisilla parlamenteilla ole mahdollisuutta säätää siihen poikkeuksia tai lievennyksiä. ■ Vahvasta sähköisestä tunnistamisesta ja sähköisistä allekirjoituksista annetun lain (617/2009) 2 §:n mukaan vahvalla sähköisellä tunnistamisella tarkoitetaan käyttäjän yksilöimistä ja tunnisteen aitouden ja oikeellisuuden todentamista sähköistä menetelmää käyttämällä perustuen vähintään kahteen seuraavista kolmesta vaihtoehdosta: a) salasanaan tai johonkin muuhun sellaiseen, mitä tunnistusvälineen haltija tietää; b) sirukorttiin tai johonkin muuhun sellaiseen, mitä tunnistusvälineen haltijalla on hallussaan; tai c) sormenjälkeen tai johonkin muuhun tunnistusvälineen haltijan yksilöivään ominaisuuteen. ■ Mikäli palvelussa käsitellään henkilötietolain tarkoittamia arkaluonteisia henkilötietoja tai organisaation salassa pidettäviä tietoja, organisaation on käytettävä vahvasti todennettua käyttäjäidentiteettiä, joka on kytketty ao. organisaatioon viranomaisen järjestelmässä. © 2015 KPMG Oy Ab, a Finnish limited liability company and a member firm of the KPMG network of independent member firms affiliated with KPMG International Cooperative, a Swiss entity. All rights reserved. 17 IT-oikeudellisia velvoitteita Tunnistautuminen (2/2) ■ Sähköisen asioinnin tunnistus tapahtuu palvelun ulkopuolisessa tunnistuksenohjauspalvelussa (esim. valtiolla Katso). ■ Vahvasti todennettu Katso -tunniste liittää yhteen henkilön identiteetin sekä hänen roolinsa organisaation toimivaltaisena edustajana ■ Katso -järjestelmään voi liittyvä organisaatio, joka voi olla viranomainen tai muu organisaatio, tuo omia asiointipalveluitaan Katso-järjestelmän piiriin. ■ Pääkäyttäjyyden voi saada käyttöönsä henkilö, jolla on kaupparekisteriotteen mukaan oikeus toimia yrityksen puolesta (nimenkirjoitusoikeus). Pääkäyttäjyys voidaan myöntää kaikille, joilla on yrityksen nimenkirjoitusoikeus. ■ Käyttäjän henkilötietoja käsitellään henkilötietolain 10 §:n nojalla laadittavan rekisteriselosteen mukaisesti. Rekisteröitymisen yhteydessä käyttäjästä tallennetaan rekisteriselosteessa mainitut tiedot Asiointitilin käyttäjärekisteriin. ■ Rekisteröitymisen yhteydessä on hankittava nimenomainen suostumus henkilötietojen käyttöön. © 2015 KPMG Oy Ab, a Finnish limited liability company and a member firm of the KPMG network of independent member firms affiliated with KPMG International Cooperative, a Swiss entity. All rights reserved. 18 IT-oikeudellisia velvoitteita Palvelun tuottajan vastuut ■ Järjestelmään on sisällytettävä riittävät vastuunrajoituslausekkeet koskien mm.: ■ Asiakirjat, joita ei ole määrätty pysyvästi säilytettäviksi tulee hävittää niille määrätyn säilytysajan jälkeen siten, että tietosuoja on varmistettu. o muista lähteistä saatuja tietoja o palvelun käyttäjän antamaa tietoa ■ Korostettava käyttäjän rikosoikeudellista vastuuta väärinkäytöstilanteissa (avustuspetos) ■ Korostettava takaisinperintävelvoitetta ■ Patentti- ja rekisterihallitus (PRH) on avannut avoimen datan verkkopalvelun, jonka kautta voi maksutta hakea, katsella ja ladata koneluettavassa muodossa PRH:n ja Verohallinnon yhteisen YTJtietopalvelun tietoja. Johtopäätökset ■ EU:n tietosuoja-asetus tulee muuttamaan säädösympäristöä oleellisesti ■ Sähköisen palvelusetelijärjestelmän toteutuksessa kiinnitettävä erityistä huomiota mm. käyttäjän antamaan suostumukseen, sitoutumisen antamiseen tietojen oikeellisuudesta ja palveluntuottajan vastuunrajoituksiin ■ PRH:n tarjoama avoin data on tarkoitettu ensisijaisesti haettavaksi ja muokattavaksi toiseen sovellukseen tai järjestelmään. Tietojen säilyttäminen ■ Käyttötarkoitus keskeistä. Lähtökohtana pidettävä, että vain välttämätön tieto säilytetään. ■ Tietosuojavaltuutetun mukaan: ”Viranomaisten osalta menettelytavat asiakirjojen säilyttämisajan määrittelemiseksi on säädetty arkistolaissa, joka on erityislaki suhteessa henkilötietolakiin (kts. henkilötietolain 35 §). © 2015 KPMG Oy Ab, a Finnish limited liability company and a member firm of the KPMG network of independent member firms affiliated with KPMG International Cooperative, a Swiss entity. All rights reserved. 19 Benchmark - Tekes Team Finland Explorer (nyk. ELY kehittämistuki) ■ Tekesin Team Finland Explorer -kampanjassa kesäkuusta 2014 tammikuuhun 2015 rahoitettiin yritysten kansainvälistymisen suunnittelua. Jatkossa vastaavaan tarkoitukseen voi hakea ELYkeskuksilta yrityksen kehittämisavustusta. ■ Rahoituksen avulla yritykset voivat ostaa parasta mahdollista osaamista kansainvälistymisensä vauhdittamiseksi. Yritys voi selvittää laajentumista määrätylle kohdemarkkinalle tai laatia liiketoimintasuunnitelman uudella markkinalla toimimiseen. ■ Avustusmuotoista rahoitusta myönnetään vain asiantuntijapalveluiden ostamiseen. Avustusta ei voi käyttää myynti- tai markkinointitoimenpiteisiin. ■ Yritystuen saaminen ei ole automatisoitu. Hakemukset käsitellään ja jokaiselle hakemukselle nimetään hankevastaava. Hankevastaavan avuksi nimetään hanketiimi, jossa on tarvittava määrä muita asiantuntijoita sekä projektisihteeri ja rahoitustarkastaja tilitysten käsittelyä varten ■ Tuki on harkintaperusteista. Avustusta myönnetään harkinnanvaraisesti hyvin suunnitelluille, kannattavuusedellytykset täyttäville hankkeille, joilla arvioidaan olevan merkittävä vaikutus yrityksen kansainvälistymiseen. Ei ole edellytetty kohtuuttoman laajaa tehtävänkuvausta, fokus on ollut varsin kapea koskien kv-tavoitetta. ■ Tuki-intensiteetti enintään 50 % kuluista. Tekesin rahoitus kattaa puolet asiantuntijapalvelun kustannuksista. Hakijan oman rahoituksen koko projektin ajalle pitää olla kunnossa. ■ Rahoituksen alaraja on 4 000 euroa (palvelunsarvo näin ollen väh. 8000 e) ■ Rahoitushakemuksia Tekesille tehtiin TeamFinland Explorerin osalta kesäkuun 2014 ja tammikuun 2015 välillä yhteensä n. 160 kpl. ■ Tekesin myönsi TeamFinland Explorer rahoitusta 120 yritykselle. ■ Tekesin myöntämä rahoitus oli kokonaismäärältään kaikkiaan 3,8 MEUR. ■ Keskimääräiseksi yrityskohtaiseksi rahoitusarvoksi muodostui siten n. 32 000 euroa. ■ Rahoitettavat yritykset olivat melkein poikkeuksetta kansainvälistymisvaiheessa tai kansainvälistymisen laajentamisvaiheessa olevia pk-yrityksiä. ■ Tekes maksoi avustukset yritykselle jälkikäteen toteutuneiden kustannusten (laskun) perusteella © 2015 KPMG Oy Ab, a Finnish limited liability company and a member firm of the KPMG network of independent member firms affiliated with KPMG International Cooperative, a Swiss entity. All rights reserved. 20 Benchmark – SME Wallet, Enterprise Flanders ■ Enterprise Flanders (”Agentschap Ondernemen”) on vuonna 2006 perustettu seudullinen yhteisö (”agency”), joka on perustettu Flaamin hallituksen päätöksellä. Päätös perustuu mm. 1.1.2013 voimaan astuneeseen lakiin taloudellisesta kehityksen politiikasta (”economic development policy”). ■ Päätöksen 3 artiklan mukaan yhteisön tehtävänä on mm. yrittäjyyden kannustaminen ja kehittäminen Flanderin seudulla. Enterprise Flandersille on päätöksen 4 artiklassa myönnetty toimivalta em. toimintaan, joka kannustaa taloudellisesti paikallisen tai EU pääoman avulla (”targeted financial stimuli out of both Flamish and European funds”). ■ SME-wallet järjestelmästä myönnettävä etu muodostaa tukitoimenpiteen EU-valtiontukinäkökulmasta. ■ Tukeen sovelletaan De minimis -asetusta (1407/2013), eli se alittaa 200 000 e / 3 vuotta. ■ Koska Flanderin seudulla ei ole keskusviranomaista, joka valvoo de minimis -tukien myöntämistä (artikla 6.2.), sovelletaan asetuksen kohtaa 6.1., jonka mukaan ”Ennen tuen myöntämistä jäsenvaltion on saatava kyseiseltä yritykseltä kirjallisessa tai sähköisessä muodossa ilmoitus kaikesta muusta sille tämän asetuksen tai muiden vähämerkityksisestä tuesta annettujen asetusten nojalla kahden edeltävän verovuoden ja kuluvan verovuoden aikana myönnetystä vähämerkityksisestä tuesta.” ■ Hakijayritys on velvollinen ilmoittamaan vastaanottamansa muu tuki em. asetuksen mukaisesti. ■ Paikallisessa laissa taloudellisen kehityksen politiikasta on säädetty, että pelkästään alueella toimivat elinkeinoharjoittajat ovat oikeutettuja vastaanottamaan tukea. ■ Lain esitöissä on mainittu EU:n neljä vapautta, mutta sisällöstä ei selviä, miten em. paikallisuusvaatimus on yhteen sovitettavissa EU:n sisämarkkinasääntelyn kanssa. ■ Laissa on viitattu pk-yritysten tukemista koskevaan komission asetukseen vuodelta 2001 (70/2001). Laissa rajataan tuki pelkästään pkyrityksille. Johtopäätöksiä: ■ Avustusten rahallinen suuruus maltillinen ■ Lähtökohtana de minimis -asetuksen soveltaminen ■ Hakijan sitoutuminen/vakuutus tietojen paikkansa pitävyydestä ■ Tulkinnanvaraista täyttääkö järjestelmän alueellisuus EU:n sisämarkkinasääntelyn velvoitteita © 2015 KPMG Oy Ab, a Finnish limited liability company and a member firm of the KPMG network of independent member firms affiliated with KPMG International Cooperative, a Swiss entity. All rights reserved. 21 Benchmark – SME Wallet, Enterprise Flanders ■ Järjestelmä perustuu interaktiiviseen internet-sovellukseen jossa pkyritykset ja elinkeinonharjoittajat voivat yksinkertaisella menettelyllä päästä käsiksi yritystoimintaa, innovatiisuutta ja kansainvälistymistä tukevaan rahoitukseen. Järjestelmän kautta saatavan rahoituksen määrä voi olla enintään 40 000 euroa. ■ Hakijana toimii yritys/nimenkirjoitusoikeuden omaava yrityksen edustaja ■ Hakijan tulee olla Flandersin alueella sijoittautunut pk-yritys ■ Palvelualat o Harjoittelu (Training) o Yrityskoulutus (Advice on entrepreneurship) o Innovaatio- ja teknologiakoulutus (Advice on innovation: technology exploration) o Kansainvälistymisneuvonta (Advice on international entrepreneurship) o Strateginen yritysneuvonta (Strategic advice on entrepreneurship) o Yritysvalmennus (Coaching) ■ Tuki-intensiteetti 50-75 %, enimmäistuki/palvelu 25 000 euroa © 2015 KPMG Oy Ab, a Finnish limited liability company and a member firm of the KPMG network of independent member firms affiliated with KPMG International Cooperative, a Swiss entity. All rights reserved. 22 Benchmark – SME Wallet, Enterprise Flanders ■ SMEWallet järjestelmä on kolmivaiheinen: ■ Hakemusvaihe ■ Käsittely-/Talletusvaihe ■ Maksuvaihe Hakemusvaihe ■ Hakija rekisteröityy järjestelmään (yritystunniste, henkilötieto, osoitetieto) ■ Hakija ilmoittaa ensin yrityksen toimialan täyttämällä järjestelmään ns. NACE koodin. NACE koodisto perustuu Euroopan unionin yhteiseen toimialaluokitukseen, joka on vahvistettu Euroopan unionin komission asetuksella. ((EC) No 29/2002 of 19 December 2001 amending Council Regulation (EEC) No 3037/90 on the statistical classification of activities in the European Community). ■ Tämän jälkeen hakija valitsee haluamansa palvelun luettelosta (harjoittelu/neuvonta/koulutus/valmennus) ■ Hakija valitsee palveluntarjoajia koskevan rekisterin/verkkotunnuksen (ns. sponsoroiduissa hankkeissa oma tunnus) ■ Hakija valitsee järjestelmästä valtuutetun palveluntarjoajan ■ Hakija täyttää palvelun kestoa, määrää ja sisältö koskevat kohdat © 2015 KPMG Oy Ab, a Finnish limited liability company and a member firm of the KPMG network of independent member firms affiliated with KPMG International Cooperative, a Swiss entity. All rights reserved. 23 Benchmark – SME Wallet, Enterprise Flanders ■ Hakijan tulee ilmoittaa tunnin tarkkuudella hankittavan palvelun määrä ■ Tilauksen ja palvelun (esim. koulutus) käyttämisajankohdan välillä on pääsääntöisesti oltava 14 pv (käsittelyyn varattava aika). ■ Hakija ilmoittaa palvelun käyttäjän tai käyttäjien tiedot (esim. yrityksen työntekijät) ■ Hakijan syöttämien tietojen perusteella järjestelmä laskee myönnettävän tuen määrän. ■ Järjestelmä tekee hakemuksesta yhteenvedon hakijan tarkistettavaksi ■ Hakija vahvistaa antamansa ehdot valaehtoisella ilmoituksella/hyväksynnällä ■ Vahvistuksen suoritettua avustushakemus saa järjestelmästä projektinumeron Käsittely-/Talletusvaihe ■ Avustuksen myöntäjä saa järjestelmästä ilmoituksen palvelupyynnöstä ■ Avustushakemus käsitellään ■ Avustushakemusta koskeva päätös siirtyy päätöksenteon jälkeen järjestelmään (portfolioon), josta hakija vastaanottaa sen (ilmoitus sähköpostiin) ■ Myönteinen päätös sisältää maksuvelvoitteen hakijalle © 2015 KPMG Oy Ab, a Finnish limited liability company and a member firm of the KPMG network of independent member firms affiliated with KPMG International Cooperative, a Swiss entity. All rights reserved. 24 Benchmark – SME Wallet, Enterprise Flanders ■ Hakijan tulee tehdä talletus päätöksessä ilmoitetulle tilille määräaikaan mennessä (päätös on ehdollinen maksusuorituksen ajallaan suorittamisen osalta) Maksuvaihe ■ Kun talletus on suoritettu tulee järjestelmään (portfolioon) merkintä omasta talletuksesta ja avustusmäärästä ■ Hakemuksen status muuttuu ■ Järjestelmässä näkyy oma talletus sekä avustusmäärä ■ Summa osoitetaan palveluntarjoajalle ■ Hakija vahvistaa maksutiedot ■ Tukihakemuksen status muuttuu ”valmis” tilaan ja palvelu maksetaan palveluntuottajalle © 2015 KPMG Oy Ab, a Finnish limited liability company and a member firm of the KPMG network of independent member firms affiliated with KPMG International Cooperative, a Swiss entity. All rights reserved. 25 Yhteenveto ■ Perustuslain mukainen hallinnon lainalaisuus edellyttää, että kaikessa julkisessa toiminnassa on noudatettava tarkoin lakia. Tähän voidaan katsoa kuuluvaksi esimerkiksi sen, että päätöksen tekee toimivaltainen viranomainen ja että toimenpide kuuluu viranomaisen tehtäviin. ■ Sähköisen yrityspalvelusetelijärjestelmän toteutusta ja kehittämistä ei ole säännelty lainsäätäjän toimesta. Mikäli järjestelmän kehitystyö toteutetaan julkisin varoin, tulee kuitenkin toimenpiteen olla johdettavissa laissa säädetystä tehtävästä (ks. kuntalain yleinen toimiala). ■ Myös julkisin varoin toteutettava yritys- tai muu tukitoiminta edellyttää laissa säädettyä toimivaltaa menettelylle. Kunnallisen tukitoiminnan osalta toimivalta lienee johdettavissa kuntalaista, valtion myöntämien tukien osalta taas erityislaeista. ■ Kunnallinen osakeyhtiö ei ole viranomainen. Palvelusetelimalli toteutettavissa siten, että tuen myöntäjä on kunta ja edunsuovan päätöksen toimeenpanija on esim. kunnallinen osakeyhtiö. ■ Seudullisten elinkeinoyhtiöiden tarjoamat yrityspalvelut voivat itsessään täyttää tuen määritelmän (tukielementti esim. alle markkinahinnan tarjottavissa koulutuspalveluissa). Pelkästään siirtyminen omasta palvelutuotannosta sähköiseen palveluseteli-järjestelmään ei ole toiminnan kilpailuoikeudellisen arvioinnin kannalta merkityksellistä. ■ Pk-yrityksille myönnettävien yrityspalvelujen osalta de minimis -tuki on varteenotettavin menettelytapa tuen myöntämisen osalta ■ Tuen saajien valikoituminen paikallisuuden perusteella on kiellettyä. ■ Vuonna 2014 voimaan tulleiden hankintadirektiivien mukaan ns. asiakasvalintajärjestelmät eivät täytä julkisen hankinnan määritelmää Näin ollen valmistelussa olevan hankintalain (voimaantulo 2016) perusteella palvelusetelin vastaanottaja ei olisi velvollinen kilpailuttamaan palveluntarjoajaa hankintalain nojalla ■ Voimassa olevan hankintalain nojalla palveluseteliin, jonka kohteena olevan hankinnan arvon on alle 30 000 euroa ei sovelleta hankintalakia (vastaanottajalla ei kilpailuttamisvelvollisuutta) ■ Palvelusetelijärjestelmän kehittänyt taho voinee tarjota järjestelmäpalvelua myös muille yritystukia myöntäville tahoille. Tällöin on järjestelmähankintaa koskevissa sopimusehdoissa huomioitava järjestelmän kaupallinen hyödyntäminen. Lisäksi on huomioitava kilpailuneutraliteettia koskevat säännökset. ■ Myös yhteisrahoitus on mahdollista toteuttaa järjestelmän kautta siten, että saman hakumenettelyn osalta palvelusetelin myöntämistaho voi olla eri. Tällöin on syytä kiinnittää erityistä huomiota rahoittaja-osapuolten keskinäisten sopimusten sisältöön sekä hakijoiden tiedottamiseen mahdollisista toisistaan poikkeavista rahoitusehdoista tai vastuista. © 2015 KPMG Oy Ab, a Finnish limited liability company and a member firm of the KPMG network of independent member firms affiliated with KPMG International Cooperative, a Swiss entity. All rights reserved. 26 Yhteenveto Rahoituksen lähde Avustuksen myöntämiseen sovellettava sääntely Avustuksen myöntämistä (päätös) koskeva toimivalta De-minimis asetuksen sovellettavuus avustukseen Hankintalain soveltaminen: Palvelusetelin kohteena oleva hankinnan arvo alle 30 000 euroa, tuki 100 % hankinnan arvosta Kunta tai kuntayhtymä Kuntalaki, hallintolaki, EU:n valtiontukisääntely Kuntalain yleistoimivalta, hallintolaki Kyllä Hankintalakia ei sovelleta kansallisen kynnysarvon alittaviin hankintoihin, ei kilpailuttamisvelvoitetta hankintalain perusteella Valtion talousarvio Kuntalaki, hallintolaki, EU:n valtiontukisääntely Valtionavustuslaki, erityislaki Kyllä Ks. yllä EU-rahoitus EU:n valtiontukisääntely, EU rahoituksessa sovellettavat rahoitusehdot Rahoitusehdot (lisäksi viranomaissääntelyä) Kyllä Ks. yllä © 2015 KPMG Oy Ab, a Finnish limited liability company and a member firm of the KPMG network of independent member firms affiliated with KPMG International Cooperative, a Swiss entity. All rights reserved. 27 Yhteenveto Rahoituksen lähde Hankintalain kynnysarvojen merkitys: Palvelusetelin kohteena oleva hankinnan arvo Siirtyminen sähköiseen menettely yli 30 000 euroa, tuki 100 % palvelun arvosta Kunta tai kuntayhtymä Palvelusetelijärjestelmää koskeva poikkeus hankintadirektiiveissä -> Ns. asiakasvalintajärjestelmä ei ole hankinta = ei kilpailuttamisvelvollisuutta PL 124 §:n mukaan julkinen hallintotehtävä voidaan antaa muulle kuin Hyvän hallinnon vaatimukset täytyttävä myös viranomaiselle vain lailla tai lain nojalla, jos se on tarpeen tehtävän sähköisessä hakemuskäsittelyssä (mm. tarkoituksenmukaiseksi hoitamiseksi eikä vaaranna perusoikeuksia, oikeusturvaa valitusoikeus huomioitava). Ei kieltoa tai tai muita hyvän hallinnon vaatimuksia. Kunnallise yhtiön osalta toimivalta tähän varsinaista estettä menettelyn sähköistämiseen mennessä tulkittu johdettavan kunnan kuntalain 7 §:n yleisestä toimialasta. Ks. yllä Hyvän hallinnon vaatimukset täytyttävä myös Laissa säädetty valtionapuviranomaisista joilla ko. toimivalta. Mm.Laki Tekes ― sähköisessä hakemuskäsittelyssä (mm. teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskuksesta (717/2008). Laki valitusoikeus huomioitava). Ei kieltoa tai valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi (9/2014) varsinaista estettä menettelyn sähköistämiseen Valtion talousarvio EU-rahoitus Ks. yllä Rahoitusehtoja noudatettava Avustuksen myöntäjätaho Mm. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1080/2006, annettu 5 päivänä heinäkuuta 2006, Euroopan aluekehitysrahastosta ja asetuksen (EY) N:o 1783/1999 kumoamisesta, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1081/2006, annettu 5 päivänä heinäkuuta 2006, Euroopan sosiaalirahastosta ja asetuksen (EY) N:o 1784/1999 kumoamisesta, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1082/2006, annettu 5 päivänä heinäkuuta 2006, eurooppalaisesta alueellisen yhteistyön yhtymästä (EAYY). © 2015 KPMG Oy Ab, a Finnish limited liability company and a member firm of the KPMG network of independent member firms affiliated with KPMG International Cooperative, a Swiss entity. All rights reserved. 28 Yhteenveto Rahoituksen lähde Avustuksen maksatus (varojen siirtotoimenpiteet) Tietosuojaa koskeva sääntely Kunta tai kuntayhtymä Varat voi siirtää ja tuen hallinnoida kunta tai sen valtuuttama kolmas osapuoli (vrt ulkoistaminen) Hallintolain yleisäännös, henkilötietolaki, julkishallinnon IT:tä koskevien ohjeiden noudattaminen Valtion talousarvio Varat voi siirtää ja tuen hallinnoida kunta tai sen valtuuttama kolmas osapuoli (vrt ulkoistaminen) Hallintolain yleisäännös, henkilötietolaki, julkishallinnon IT:tä koskevien ohjeiden noudattaminen EU-rahoitus Lähtökohtana moniportainen maksatus jossa jäsenvaltioiden toimivaltaiset tahot suorittavat avustuksen maksamisen kohdeyritykselle Rahoitusehdot, hallintolain yleisäännös, henkilötietolaki, julkishallinnon IT:tä koskevien ohjeiden noudattaminen © 2015 KPMG Oy Ab, a Finnish limited liability company and a member firm of the KPMG network of independent member firms affiliated with KPMG International Cooperative, a Swiss entity. All rights reserved. 29 © 2015 KPMG Oy Ab, a Finnish limited liability company and a member firm of the KPMG network of independent member firms affiliated with KPMG International Cooperative, a Swiss entity. All rights reserved. The KPMG name, logo and “cutting through complexity” are registered trademarks or trademarks of KPMG International.
