Asemakaavaselostus, Penttilänranta II

Työ nro 1650
10.6.2015
KAUPUNKIRAKENNEYKSIKKÖ, YHDYSKUNTASUUNNITTELU, KAAVOITUS
PENTTILÄNRANTA II ASEMAKAAVAMUUTOS
KAAVASELOSTUS
Kaavoitusohjelman työ nro 1650
Ilmakuva alueelta vuodelta 2014
Vireilletulo
Krak
Nähtävillä
KH
KV
Lainvoima
20.12.2013
1
PENTTILÄNRANTA II ASEMAKAAVAMUUTOS
Asemakaavan muutos koskee
Penttilän (16) kaupunginosan katualuetta ja korttelien 1609 ja 1629 osaa.
Asemakaavan muutoksella muodostuu
Penttilän (16) kaupunginosan korttelit 104-105 ja korttelin 1609 osa sekä kaupunginosan katu-, erityis- ja virkistysalueita.
Kaavoitusohjelman työ nro 1650.
Joensuu 10.6.2015
vs. Kaavoituspäällikkö
Kalle Sivén
2
SISÄLLYSLUETTELO
1
2
3
4
5
6
TIIVISTELMÄ .................................................................................................. 3
LÄHTÖKOHDAT............................................................................................. 5
2.1
2.2
SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA ..................................................................... 5
SUUNNITTELUTILANNE ........................................................................................................... 16
3.1
3.2
3.3
3.4
3.5
3.6
PENTTILÄNRANNAN ALUEEN YLEISET TAVOITTEET.............................................. 21
ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN TARVE ........................................................................ 22
ASEMAKAAVAN TAVOITTEET ............................................................................................... 23
ALUSTAVAT VAIHTOEHDOT .................................................................................................. 25
TAVOITTEDEN TARKENTUMINEN ..................................................................................... 26
KAAVARATKAISUN VALINTA ................................................................................................. 26
4.1
4.2
4.3
ALUEVARAUKSET ........................................................................................................................ 27
ASEMAKAAVAN RAKENNE JA YLEISPERUSTELUT ...................................................... 29
KAAVAMUUTOKSEN VAIKUTUKSET .................................................................................. 32
5.1
TOTEUTTAMINEN JA AJOITUS ............................................................................................... 40
TAVOITTEET .................................................................................................21
ASEMAKAAVAN KUVAUS JA PERUSTELU .............................................. 27
TOTEUTUS .................................................................................................... 40
SUUNNITTELUVAIHEET ...........................................................................41
TILASTOLOMAKE
HANKEKORTTI
LIITTEET
1.
2.
3.
4.
Asemakaavaehdotus (10.6.2015)
Ote ajantasa-asemakaavasta
Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS)
Kaavarunkosuunnitelman havainnekuva, (Arkkitehdit Anttila&Rusanen Oy,
2003, 2005)
5. Yhteenveto vireilletulovaiheessa saaduista lausunnoista ja mielipiteistä, sekä
niihin annetut vastineet.
6. Yhteenveto luonnosvaiheessa saaduista lausunnoista ja mielipiteistä, sekä niihin
annetut vastineet.
7. Korttelisuunnitelma (Arcadia Oy Arkkitehtitoimisto)
Erillisliitteet:
 Penttilänranta II asemakaava-alueen kunnallistekniikan yleissuunnitelma
 Penttilänrannan hankesuunnitelma (KV 16.6.2008)
 Arseenin aiheuttaman riskin ja puhdistustarpeen arviointi, Penttilänranta,
CCA-kyllästealtaan raskasmetallipitoisuudet
3
1
TIIVISTELMÄ
Asemakaavan muutoksen perustelut
Penttilänrannan vaiheittain tapahtuvan kaavoituksen toisessa vaiheessa on tarkoitus laajentaa kerrostalokorttelialueita Penttilänkadun jatkeena. Kaavalla turvataan monipuolista kerrostalotonttien luovutusta,
joka mahdollistaa Penttilänrannan hyvin käynnistyneen kerrostalorakentamisen jatkumisen. Kaavamuutos mahdollistaa Penttilänkadun katuyhteyden jakamisen Repolankadun kautta Peltolankadulle asti, asuntorakentamisen Penttilänkadun varrelle ja teknisten verkkojen toteuttamisen.
Kaavamuutoksen myötä nykyisellään avoin entinen Penttilän saha-alue
muuttuu keskustamaiseksi asuin- ja työpaikkaympäristöksi jatkaen Aittarannan alueelta alkanutta Pielisjoen itärannan täydennysrakentamista. Penttilänrannan kaavoitusta ja toteuttamista jatketaan kaupunginvaltuuston hyväksymän Penttilänrannan hankesuunnitelman mukaisesti mahdollistaen täten Penttilänrannan tulevien kaavavaiheiden toteuttamisen kokonaissuunnitelman mukaisesti.
Kaavaratkaisussa varataan Pajamäen rinnealueen kupeesta aluetta
asuinrakentamiselle sekä rakentamisen edellyttämiin pysäköintijärjestelyihin. Alueen rakennustapa on keskustamaisen tiivistä ja 4-6kerroksista. Kaavakartalla osoitetun rakennusoikeuden lisäksi on AKkorttelialueilla mahdollista toteuttaa kaavamääräyksissä mainittuja
asumiseen liittyviä sekä teknisiä tiloja.
Kaavassa rakennettavaksi osoitettu korttelialue erotetaan myöhemmin
suunniteltavasta rakentamisesta puistokaistalla. Rakennettavien alueiden katkot rakenteessa on osoitettu noudattaen Penttilänrannan kaavarunkosuunnitelmaa. Suunnitelmassa puistokaistojen sijoittelulla on
pyritty yhtenäisten puistoyhteyksien muodostamiseen mahdollistaen
laajemmalle avautuvien näkymät Penttilänrannan alueen rakentuessa.
Olennaista kaavaratkaisussa on myös sujuvien kulkureittien muodostaminen sekä korkeatasoisten katu- ja muiden yleisten alueiden toteutuminen. Rakennetuille alueille sijoittuvat viheralueet ovat luonteeltaan
rakennettuja puistoja.
Kaavaprosessi
Asemakaavan laatiminen on lähtenyt liikkeelle kaupungin omasta
aloitteesta loppuvuodesta 2013. Joensuun kaupunginvaltuusto on hyväksynyt Penttilänrannan hankesuunnitelman (16.6.2008 §81). Hankesuunnitelmaan liittyy alustava aikataulu mm. kaavoituksen osalta.
Maankäyttö- ja rakennuslain 62 §:n mukainen ilmoitus kaavan vireille
tulosta julkaistiin 20.12.2013 kunnallisissa ilmoituslehdissä. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) oli nähtävillä 20.12.2013–20.1.2014.
4
Asiaa esittelevä yleisötilaisuus järjestettiin 15.1.2014. Tilaisuudessa oli
10 kuntalaista.
Kaavaluonnos pidettiin nähtävillä 10.4. – 5.5.2014. Tämän vaiheen yleisötilaisuus pidettiin 23.4.2014. Tilaisuudessa oli 4 kuntalaista.
Toteuttaminen
Kaavamuutoksella mahdollistetaan Penttilänrannan kerrostalorakentamisen jatkuminen sekä alueen toteuttamisen kannalta keskeisten
verkostojen rakentaminen. Kaavamuutoksen mukainen rakentaminen
mahdollistuu heti, kun asemakaava on tullut lainvoimaiseksi ja rakennuslupa saatu. Kaava-alueen laajuuden arvioidaan riittävän noin 2 vuoden asuntorakentamiseen. Kaava-alueen edellyttämän katuverkon ja
kunnallisteknisen verkoston toteuttaminen on suunniteltu aloitettavaksi vuonna 2015. Penttilänkadun osalta rakentaminen tapahtuu mahdollisesti etupainotteisesti kadunvarren kaavoitukseen ja toteutukseen
nähden investointimäärärahojen sallimissa puitteissa.
Liite 1. Asemakaavaehdotus
m
1641
1
88
ul
2
3
4
1
14
10
VI
99
4
1
V
kt
kt
12
3
5
89
5
(2/3)Vm
a a
4
5
594
14
12
6
ma
p a
57
2
kt
Hon
6
3
9
42
61
22
40
29
14
29
36
1
55
3915
P e29l
12
57
III
lerv
atu
onk1
13
10
32
3
36:4
26
25
2 3
11
11
33
4
36:3
23
7
1607
45
ie
16
1
46
49
53
11:43
11:42
42
11:53
11:56
11:50
51
o
Rep
40
lan
kat
u
-5
TU
ANKA
L
REPO
TU
43
TIL
PENT
23
5
6
7
10
15
kt
14
20
8
kt
6
16
15
11
18
7
26
17
19
9
27
16-9908-5
1611
12
18
8
21
10
20
16
19
11
12
9
50
28
10
487600
15
20
1
20
16-9908-9
19
1642
11 12
2
22
2
18
17
21
18
16
III
23
16-9908-5
13
28
27
30
4
21
29
10
1612
13
17 9
15
20
3
10
7
21
kt
27
III
15
16
9
5
25
I
6942600
13
22
19
14
22
11
20
51
28
24
56
35
8
14
54
ÄNKA
39
III
48
903
53
38
22
III
a
36:2
1610
23
6
4
10
51
9
16-
37
49
11:54
41
6
21
5
III
52
54
82
16
47
11:51
11:52
III
2800
11:44
1608
11:41
11:40
AK
IV
36:3
34
5
5
3
1609
3
43
47
3-2
-990
11
III
44
39
22
9
36
atu
Le
52
u
12
ink
l
hto
37
at
ank
2
599
12
17
24
kär
A
21
ttyt
dB
16
PENTTILÄ
46
38
27
4
2
36
Nii
35
62
1609
35
25
Jää
ATU
53
54
1
57
36:5
1
II
26
2
58
31
2
8
III
1
16-9908-1
32
II
08-1
41
6
871:11
34
56
488000
ÄNK
ma
olku
III
23
VLpp
105 ET
kap
V
59
3300
3
2
7
Hon
50
IV
7
10
7
26
6942800
6
5
6
59
I
11
5-99
7
49
a
olku
kap
56
2
IV
1
34
61
24
42
5
p
IV
43
60
9
kt
8
55
8
IV
9
VI
60
kt
(2/3)VI
le
16
17
4
7
p
3300
2 le
2
kt
kuja
TTIL
PEN
9
BA
35 d
2
3
19
III
5
100
10
6
104
AK
V
1
101
13
17
3 6 :1
8
1
teri
1
3
4
IV
13
4
22
50
IV
12
3
16:10
9
1
3300
le
22
21
4
16 -9 90 6- 2
p
VI
13
10
Kut
35 dB A
7
4
14
14
56
3
84
2
6
2
2
7
4
3
5
4
1
15
2
kt
6
Saharinne
7
16-9903-4
kt
8
6
12
11
83
9
kt
16
24
15
24
90
5
5
5
4
uja
13
2
IV
13
Kim
4
kt
pik
12
4
23
1606
19
14
9
1
V
III
10
4
IV
5
25
3
172
901
11
34
III
VI
1604
1 6 -9
n
nk
86
Pe
12
lä
tti
31
18
m
21
95:6
16
158
II
12
M
15
17
2
16
33
32
3
1
3
5
24
16
16-
99
6
08-
10
6
45
17
15
18
16-9908-9
14
0 10 20 30 40 50
kr
100
5
19
kt
22
4
Liite 1, 1 / 6
16144
46
13
5
33
13
15
20
34
79
7
12
66
14
35
21
14
1
2
ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET
AK
0020000
Asuinkerrostalojen korttelialue.
VL
0340000
Lähivirkistysalue.
ET
0590000
Yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten alue.
Liite 1, 2 / 6
14
0820000
3 m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva.
0840000
Korttelin, korttelinosan ja alueen raja.
2
9
0850000
Osa-alueen raja.
0860000
Ohjeellinen osa-alueen raja.
1
0880000
Sitovan tonttijaon mukaisen tontin raja ja numero.
0900000
Risti merkinnän päällä osoittaa merkinnän poistamista.
16
PEN
105
PENTTILÄNK
1500
V
(2/3)IV
0910000
Kaupungin- tai kunnanosan numero.
0920000
Kaupungin- tai kunnanosan nimi.
0930000
Korttelin numero.
0950000
Kadun, tien, katuaukion, torin, puiston tai muun yleisen alueen nimi.
0960000
Rakennusoikeus kerrosalaneliömetreinä.
1000000
Roomalainen numero osoittaa rakennusten, rakennuksen tai sen osan suurimman
sallitun kerrosluvun.
1020300
Sulkeissa oleva murtoluku roomalaisen numeron edessä osoittaa, kuinka suuren osan
rakennuksen suurimman kerroksen alasta saa rakennuksen ensimmäisessä kerroksessa
käyttää kerrosalaan laskettavaksi tilaksi.
Liite 1, 3 / 6
1130000
Rakennusala.
1190000
Auton säilytyspaikan rakennusala.
a
ma
1200000
Maanalainen tila.
1320000
Merkintä osoittaa rakennusalan sivun, jonka puoleisten rakennuksen ulkoseinien sekä
ikkunoiden ja muiden rakenteiden ääneneristävyyden liikennemelua vastaan on oltava
vähintään 35 dBA.
35 dBA
1330000
Leikki- ja oleskelualueeksi varattu alueen osa.
le
1340000
Istutettava alueen osa.
1360000
Katu.
pp
1500200
Yleiselle jalankululle ja polkupyöräilylle varattu alueen osa, yhteys sitova, sijainti
ohjeellinen.
p
1510000
Pysäköimispaikka.
1540000
Johtoa varten varattu alueen osa.
1590000
Katualueen rajan osa, jonka kohdalta ei saa järjestää ajoneuvoliittymää.
YLEISET MÄÄRÄYKSET:
1.
2.
3.
4.
5.
6.
Rakennukset tulee liittää kaukolämpöverkkoon.
Rakennusten pääasiallisen käyttötarkoituksen mukaisten tilojen alimman lattiapinnan
korkeusaseman tulee olla vähintään +78,45 mmpy.
Nelikerroksisissa rakennuksissa tulee maantasokerroksen ja yli nelikerroksisissa
rakennuksissa maantaso- ja ylimmän kerroksen julkisivujen olla erilaiset kuin muiden
kerrosten julkisivut.
Päärakennuksissa tulee olla lapekatto tai tasakattomainen kattomuoto. Kaltevuuden
tulee olla 1:5 tai loivempi.
Asuinkortteleissa tulee niillä tonteilla, joiden pihamaat rajautuvat toisiinsa, suunnitella
ja rakentaa pihan leikki- ja oleskelutilat sekä istutusalueet yhtenäisiksi.
Jätehuollon tilat ja asuntojen ulkopuoliset asumista palvelevat tilat saadaan rakentaa
yhteisiksi eri tonttien välillä. Asuinkortteleissa jätehuolto on toteutettava ensisijaisesti
kortteli- tai korttelinosakohtaisesti tonttien yhteisin järjestelyin.
Liite 1, 4 / 6
7.
8.
9.
Auton säilytyspaikan rakennusalalle rakennettavan autokatoksen enimmäispituus saa
olla 30 metriä.
Talousrakennuksen saa rakentaa rakennusalan ulkopuolelle ja autonsäilytyspaikan
rakennusalalle.
AK-korttelialue 104:
- Korttelin 104 tonttien 1, 2 ja 3 pysäköintiratkaisut tulee toteuttaa
yhteisjärjestelyin.
- Asuinrakennuksissa saa maantaso- tai kellarikerrokseen sijoittaa asumista
palvelevia yhteistiloja, liike-, harrastus-, ja kokoontumistiloja sekä työhuoneita.
Näitä tiloja voidaan käyttää myös lähipalvelujen järjestämiseen.
- Maantasokerrokset tulee varustaa ikkunoilla.
- Pihakansien näkyvien julkisivupintojen ja kaideratkaisujen rakentamistavan tulee olla
muuhun rakentamistapaan sopiva.
- Kaavassa osoitetun kerrosluvun lisäksi ei saa rakentaa ullakkokerrosta.
Rakentamistapa ja julkisivumateriaalit:
- Päärakennusten julkisivujen tulee olla pääasiallisesti rapattuja tai
paikallamuurattuja. Mahdolliset elementtisaumat tulee häivyttää sauman
sijoituksen tai julkisivun pintarakenteen avulla.
- Päärakennuksissa, joiden runkorakenne on pääosin puuta, saa julkisivuissa käyttää
ilmeeltään ja väritykseltään viereisten rakennusten kanssa yhteensopivaa puista
julkisivumateriaalia.
Julkisivusta ulkonevat rakennusosat sekä kulkuaukot:
- Tonteilla julkisivusta ulkonevat rakenteet, erkkerit ja parvekkeet saavat ulottua
istutettavaksi osoitetuilla alueilla enintään 1,5 metriä rakennusalan rajan yli sekä
piha-alueilla enintään 2,5 m rakennusalan rajan yli.
- Liikennemelun vuoksi Penttilänkadulle avautuvat parvekkeet tulee varustaa
parvekelasein.
Merkityn rakennusoikeuden lisäksi saa rakentaa:
- porrashuone- ja sisäaulatilojen 20 kerrosneliömetriä ylittävän osan kussakin
kerroksessa mikäli se lisää tilojen avaruutta ja valoisuutta.
- asumista palvelevia yhteistiloja enintään 300 kerrosneliömetriä korttelia kohden.
Tästä enintään 150 kerrosneliömetriä voidaan käyttää piha-alueilla ja pihakansilla
talousrakennusten rakentamiseen.
- autojen säilytystiloja.
- talotekniset tilat rakennuksen kerroksiin.
- rakennusoikeuden lisäksi sallituille tiloille ei tarvitse rakentaa autopaikkoja.
Liite 1, 5 / 6
AUTO- JA POLKUPYÖRÄPYSÄKÖINTIÄ KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET:
1.
2.
3.
4.
5.
6.
Autopaikkoja on varattava korttelista vähintään seuraavasti:
Liiketilat: 1 autopaikka kutakin kerrosalan 50 neliömetriä kohden.
Asunnot: 1 autopaikka kutakin kerrosalan 85 neliömetriä kohden.
Toimisto-, kokous- ja ravintolatilat: 1 autopaikka kutakin kerrosalan 70 neliömetriä
kohden
Opiskelija-asunnot: 1 autopaikka kutakin kerrosalan 110 neliömetriä kohden.
Palveluasunnot (tuettu asuminen): 1 autopaikka kutakin kerrosalan 190 neliömetriä
kohden.
Autopaikat voidaan järjestää korttelissa tonttien välisin yhteisjärjestelyin. Vaadittavat
autopaikat saa sijoittaa korttelin alueella myös oman tontin ulkopuolelle.
Korttelikohtainen asukkaiden käytössä oleva yhteiskäyttöauto vähentää osoitettavien
autopaikkojen määrää neljällä autopaikalla. Nämä autopaikat voidaan jättää
rakennusvaiheessa toteuttamatta, mutta tontille on rakennuslupaa varten tehtävässä
asemapiirroksessa esitettävä näiden autopaikkojen käyttökelpoinen sijainti. Tälle
alueelle ei saa toteuttaa rakennuksia tai merkittäviä rakenteita tai istuttaa
suurikasvuisia puita, ettei autopaikkojen myöhempää käyttöönottoa estetä.
Maantasoautopaikat on jäsenneltävä enintään 20 autopaikkaa käsittäviin osiin.
Autopaikat tulee erottaa esimerkiksi istutuksin tai muurein muusta piha-alueesta.
Maantasoautopaikoista saa sijoittaa katoksiin enintään 50%.
Polkupyöräpaikkoja on korttelia varten varattava sisätiloihin tai katoksiin seuraavasti:
- 1 polkupyöräpaikka kutakin asuntojen kerrosalan 40 neliömetriä kohti, kuitenkin
vähintään 1 polkupyöräpaikka asuntoa kohden.
- 1 polkupyöräpaikka kutakin liike-, toimisto- ja ravintolatilan kerrosalan 50
neliömetriä kohti.
- Polkupyöräpaikkoja ei tarvitse osoittaa palveluasuntoja varten.
- Jos kaikki pyöräpaikat toteutetaan katoksiin, on lämpimiin sisätiloihin toteutettava
käyttökelpoinen huoltotila polkupyörille.
Liite 1, 6 / 6
Pohjakartta kaavoitusmittausasetuksen
(1284/99) mukainen
Hyväksytty kaupunginvaltuustossa
Timo Lajunen
kaupungingeodeetti
Mikko Kärkkäinen
kaupunginlakimies
KAUPUNKIRAKENNEYKSIKKÖ
YHDYSKUNTASUUNNITTELU
PENTTILÄN (16) kaupunginosan kortteleiden 1629 ja 1609 osien sekä katualueiden
asemakaavan muutos.
Aemakaavan muutoksella muodostuu PENTTILÄN (16) kaupunginosan korttelit 104 ja 105
sekä katu-, erityis- ja virkistysalueita.
PENTTILÄNRANTA II
KRAKLK
KH
Näht
KV
Pvm 10.6.2015
Asemakaavan voimaantulo
Mk
1:2000
Suunn. Kalle Sivén
Vs. kaavoituspäällikkö
Kalle Sivén
Piirt.
K. Sivén / K. Kinnunen
Arkisto
16/1650
5
2
LÄHTÖKOHDAT
2.1
2.1.1
SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA
Alueen yleiskuvaus
Joensuun kaupunki on perustettu ja rakentunut Pielisjoen suistoon. Joki
on perinteisesti ollut liikenteellisesti tärkeä kauppa- ja kulkureitti. Pielisjoen merkitys mm. uiton kulkureittinä on jatkunut tähän päivään
saakka. Kaupunkilaisille joki ja sen ranta-alueet muodostavat tärkeän
virkistysreitin ja -alueen, jonka ympärille kaupunkimaisema on rakentunut. Penttilän entinen saha-alue sijaitsee Pielisjoen itärannalla noin
kilometrin etäisyydellä torilta etelään. Alueen sijainti kaupunkirakenteessa on keskeinen.
Joensuun kaupunki osti Penttilän sahan alueen UPM-Kymmene Oyj:ltä
tammikuussa 2008. Saha-alue rajoittuu Pielisjokeen, satamaraiteeseen
ja Kuhasalontiehen. Kaupunki on puhdistanut saha-alueen teollisen
käytön seurauksena pilaantuneen maaperän asuntorakentamisen
mahdollistamiseksi. Teollisen toiminnan lakattua alue jäi joutomaaksi
ja vaille käyttöä. Varsinainen saha-alue, sahan kenttä, on lähes tasaista
ja alavaa. Alue pusikoitui sahan palon jälkeen, mutta pusikot on poistettu maaperän puhdistuksen yhteydessä. Saha-alueen itäosassa sijaitsee
mäntyvaltainen Pajamäki, jonka siluetti on maisemassa merkittävä.
Suunnittelualueen eteläpuolella sijaitsee rakennus- ja kulttuurihistoriallisesti arvokas Penttilän hovi sitä ympäröivine viheralueineen.
Penttilänrannan alueen asuntorakentaminen on käynnistynyt vuonna
2011. Alueelle on valmistunut 12 kerrostaloa ja 2 on rakenteilla. Penttilänkatu on rakennettu Saharinne-kadun risteykseen saakka. Näiden lisäksi myös Kutterikuja ja Kimpikuja on rakennettu viimeistelyä lukuun
ottamatta valmiiksi.
Kaavamuutosalueen rajaus:
Suunnittelualueen rajaus on esitetty sivulla 1 olevassa kuvassa. Suunnittelualue käsittää Saharinteen, Kutterikujan ja Penttilänkadun rajaaman alueen, sekä Penttilänkadun jatkeen Repolankadun kautta Peltolankadulle. Repolankadun varressa oleva korttelin 1609 osa on mukana
katualueen laajennustarpeen vuoksi. Kaavamuutosalueen pinta-ala on
noin 3 ha.
2.1.2
Luonnonympäristö ja maisema
Maisema
Penttilänrannan alue kuuluu Pielisjoen ja jokirannan kaupunkimaisemaan. Suurmaisemassa tilaa rajaavat maaston nousevat muodot ja
metsänreunat sekä kaupunkimaisesti rakennettu ympäristö. Tila avautuu jokisuistoon ja Pyhäselän suuntaan. Penttilänrannan aluetta määrittää voimakas kulttuurivaikutteisuus ja aiemman teollisen toiminnan
aikaansaamat maisemalliset muutokset. Sahankenttä on avointa maa-
6
perän kunnostuksen jälkeen. Avointa kenttää rajaavat Pajamäki sekä
Penttilänhovia ympäröivä kasvillisuusraja. Penttilänrannan alueelle
muodostuu rakentamisen myötä uusi rakenne ja maisemalliset rajavyöhykkeet.
Maanpinnan korkeusasema vaihtelee kaava-alueella n. +77 - +92 mmpy.
Matalimmillaan maanpinta on jokirannassa ja korkeimmillaan Pajamäen laella. Penttilänmäen täyttömäen korkeus on +91 mmpy.
Kasvillisuus, luonto ja luonnonympäristö
Penttilänrannan alue on pääasiassa muokattua ympäristöä. Pajamäen
lakialue on keski-ikäistä ja vanhaa mäntypuuvaltaista kangasmetsää.
Alarinteillä kasvillisuus on nuorempaa, rehevämpää ja lehtipuuvaltaisempaa. Saha-alue oli ennen kunnostustöiden alkamista joutomaata,
jonka kasvillisuus oli pensaikkoa ja nuorta lehtimetsätaimikkoa. Sahaalueen eteläpuolella vanhan kaatopaikan päällä oli pajukkoa ja nuorta
lehtimetsikköä. Saha-alueen puusto poistettiin kevään ja kesän 2009
aikana. Kaatopaikan länsipuolella on kostea lehtimetsä ja kastikkasaraluhta-rantaniitty. Penttilänhovin ympäristö on sekametsää tai lehtimetsää. Hovin pihapiirissä on paikoin istutuspuustoa. Asemakaavan
muutosalueella ei ole juurikaan kasvillisuutta, eikä luonnonympäristön
kannalta arvokkaita kohteita.
2.1.3
Maaperä ja maaperän häiriötekijät
Maaperäselvitys, Havetec Oy, 1984
Joensuun kaupungin kaupunkirakenneyksikkö on laadittanut Joensuun
kanta-kaupungin alueista maaperä- ja rakennettavuusselvityksen. Selvitystä laatiessa hyödynnettiin kaikki ne tutkimustulokset, joita oli vuoden 1984 loppuun mennessä tehdyistä kairauksista saatu. Selvityksessä
todetaan olevan täydentämisen tarpeita monin paikoin maalajitutkimusten osalta, mutta rakennettavuuden määrittämisen osalta kairausnäytteitä on ollut yleensä riittävästi.
Maaperätutkimuksen mukaan Penttilänrannan alue sijaitsee pääosin
siltti- ja savikerrosteisella maaperäalueella. Paikoin ranta-alueella ja
Kuhasalontien varressa maaperän pintakerroksessa on täytemaita. Pajamäen rinne- ja lakialueilla ja Penttilänhovin alueella on moreenimaaperäalueita. Pajamäen alarinteillä pintamaakerros voi olla silttiä.
Suunnittelualue kuuluu rakennettavuudeltaan selvityksen IV-luokkaan:
”Maaperä on löyhärakenteista ja routivaa silttiä, jossa esiintyy hienohiekka- ja savikerroksia. Maaperä soveltuu parhaiten pientalovaltaiseen sekä
pienen ja keskisuuren teollisuuden rakentamiseen, jolloin perustukset ja
lattiat voidaan toteuttaa maanvaraisina. Kerrostalojen rakentaminen
edellyttää useimmiten tukipaaluperustuksia.” Pajamäen moreenimaaperäalueet kuuluvat selvityksen III-luokkaan: ”Maaperä on kantavaa moreenia, jonka varaan perustaminen voidaan suorittaa. Moreeni on routivaa, mistä syystä routasuojaus on tarpeen. Maaperä soveltuu kaikenlaiseen rakentamiseen.”
7
Valtaosaltaan Penttilänrannan maaperäolosuhteet ovat rinnastettavissa keskusta-alueella vallitseviin maaperäolosuhteisiin. Maaperäselvityksen yleispiirteisyys huomioon ottaen suunnittelualueelle soveltuva
perustamistapa tulee selvittää tarkemmin rakennushankkeen yhteydessä.
Kuva 1: Ote maaperä- ja rakennettavuusselvityksestä (Havetec, 1984)
Maaperän puhdistus
Penttilänrannan alueella on sijainnut CCA-kyllästeallas. Saha-alueen
maaperän kunnostuksen jälkeen kyllästealueen kohdalle maaperään on
jäänyt
kunnostustavoitteiden
ylittävä
arseeni-,
kupari
ja
kromipitoisuuksia. Kynnysarvon ylittävät jäännöspitoisuudet sijaitsevat
2,5 ja 3,5 metrin syvyydessä ympäröivästä maaperästä. Penttilänrannan
kunnostetun saha-alueen CCA-kyllästealtaan pohjaan jääneiden arseeni-, kromi- ja kuparipitoisuuksien aiheuttamien riskien arvioinnin osalta
on laadittu riskinarviointi. Riskinarvion yhteenvetona on todettu, että
kohteessa todetuilla raskasmetallipitoisuuksilla ei arvioida muodostuvan terveys-, ekologista tai kulkeutumisriskiä. Kaivannon alueella kaivettaessa tulee kuitenkin ottaa huomioon maaperään jääneet raskasmetallit ja ympäröimään tarkasteltavan alueen kautta mahdollisesti
kulkevat kunnallistekniset rakenteet pilaantumattomalla maaaineksella.
Kaavan erillisliitteenä on kyllästealtaan osalta selvitys, jossa asiaa
käydään seikkaperäisesti läpi.
8
Kuva 2: Alueella aiemmin olleen kyllästealtaan sijainti. Kyllästeallas on sijainnut kaavassa osoitetun korttelin 104 tontilla 1.
2.1.4
Vesistöt ja tulvaveden korkeus
Penttilänrannan alue rajoittuu Pielisjokeen. Saha-alueella on rantaviivaa reilu kilometri. Rantaviivaa on saha-alueella osin muokattu täyttömailla tai rakennettu. Saha-alueen eteläpuolella ranta on luonnontilaista tai luonnontilaiseksi muuttunutta täyttömaata. Saha-alueen länsipuolella Pielisjoki avautuu Pyhäseläksi. Pielisjoen virtausnopeus on noin
1 m/s ja keskivirtaama noin 250m3/s.
Pielisjoen vedenpinnan tasoksi purjehduskaudella on määritelty +75,2576,75 N60-korkeusjärjestelmässä. Keskivedenpinnan taso on purjehduskaudella n. +76,00 N60-korkeusjärjestelmässä.
Pohjavesiolosuhteet
Saha-alueen lähiympäristössä ei ole vedenhankinnan kannalta merkittäviä pohjavesiesiintymiä. Lähin pohjavesialue on Utranharju, joka sijaitsee n. 5,5 kilometrin etäisyydellä. Pohjavettä muodostuu vähäisiä
määriä moreenipeitteisillä rinnealueilla, sekä alueilla, joilla tiiviin kerroksen päällä on vettä läpäisevä hiekkakerros. Pääosa saha-alueesta sijaitsee tiivispohjaisella savi-silttialueella, jossa pohjaveden muodostuminen on erittäin vähäistä.
Pohjavesipinta on saha-alueella noin välillä +76,5-79,7 mmpy. Pohjavesipinta on ylimmillään saha-alueen kaakkoisreunalla ja alimmillaan Pielisjoen rannalla alueen pohjoisreunalla. Havaintojen perusteella pohjavedenpinnan päävirtaussuunta on saha-alueella ja kaatopaikka-alueella
luoteeseen kohti Pielisjokea. Pohjaveden pinnan korkeudella on vaikutusta erityisesti kenttäalueen rakennettavuuteen.
9
Tulvaveden korkeus:
Suomen ympäristökeskus ym. ovat määritelleet ympäristöoppaassa
numero 52 ylimmät vedenkorkeudet keskeisimmillä vesistöillä. Oppaassa on esitetty myös menettely ja perusteet alimpien rakentamiskorkeuksien määrittämiseksi. Pohjois-Karjalan ympäristökeskus on tarkistanut suosituksensa alimmiksi rakennuskorkeuksiksi PohjoisKarjalan vesistöillä vuonna 2006 maakunnan kuntien rakennuslupa- ja
kaavoitusviranomaisille lähetetyssä kirjeessä. Oppaan mukaan lähtökohdaksi on valittu tilastollisesti keskimäärin kerran 50 vuodessa esiintyvä ylin tulvakorkeus, johon suositellaan lisättäväksi kunkin vesistön
erityispiirteistä johtuva lisäkorkeus ja vielä paikkakohtainen aaltoiluvara. Ympäristöviranomaisten mukaan Pyhäselän kerran 50 vuodessa
toistuva ylivesikorkeus on +77,73 mmpy. Penttilänrannan kohdalla Pielisjoen vedenpinnantaso on lähes sama kuin Pyhäselän vedenpinnantaso. Pohjois-Karjalan ympäristökeskuksen ohjeen mukainen alin rakentamiskorkeus +78,05 mmpy, joka sisältää 0,3m lisäkorkeuden.
Ympäristöoppaassa alimmalla rakentamiskorkeudella tarkoitetaan sitä
korkeusasemaa, johon rakennuksen alapohjarakenteen kapillaarisen
vedennousun katkaisevan kerroksen alapinta tulisi enimmillään ulottaa. Joensuun kaupungissa on kaavoitettaessa sovellettu ympäristökeskuksen suosituksia siten, että kaavoissa on tarvittaessa määritelty
alin pääkäyttötarkoituksen mukaisten tilojen lattiapinnan korkotaso.
Menettelyn etuna on nähty mm. selkeys ja se, että lattiapinnan korkotason määrittämisellä voidaan ohjata tulvariskin lisäksi esimerkiksi katutilan tai maanpinnan tason muodostumista.
Kaavassa tähän korkeusasemaan on lisätty 0,40 metriä, joka vastaa
suosituksessa käytetyn kapillaarikerroksen ja matalimman yleisesti
käytetyn perustamistavan (maanvarainen laatta) lattiapinnantason
korkeuseroa. Kaavamuutosalue sijoittuu siten, ettei merkittävää aaltoilua pääse syntymään Pielisjoen kapeudesta ja virtauksista johtuen.
Edellä kuvatun perusteella kaavassa määrätään pääasiallisen käyttötarkoituksen mukaisten tilojen lattiatason alimmaksi korkeusasemaksi
+78,45 mmpy.
2.1.5
Rakennettu ympäristö
Penttilänrannan alueen rakennettu lähiympäristö
Penttilänrannan alue rajautuu pohjoisessa Pielisjokeen, lännessä jätevedenpuhdistamoon ja etelässä Kuhasalontiehen, satamarataan sekä
syväsatamaan. Alueen itäpuolella sijaitsee Penttilän asutusta, ammattioppilaitoksen tontit ja etelään johtava päärautatie. Alueen kaakkoispuolella, Pyhäselänkadun varressa sijaitsee John Deere Oy:n teollisuuskortteli, jossa on laaja konepajahalli. Lähimmät asuinrakennukset ovat
saha-alueen itäpuolella Repolankadun varrella. Peltolan kerrostaloasutukseen on matkaa noin 200 m ja välissä on mäntyjä kasvava Pajamäki.
Pielisjoen toisella puolella sijaitsee ruutukaavakeskusta ja luterilainen
kirkko. Ukonmäen suunnassa asutukseen on matkaa noin 300 m.
10
Varsinainen saha-alue on tällä hetkellä rakentamaton tasainen kenttä,
jolla aiemmin sijaitsivat vanhat teollisuusrakennukset ja varastot. Kentän länsipuolella sijaitsee tukkiallas. Koillisosassa alue nousee loivaksi
Pajamäen rinteeksi, jossa sijaitsee sahan entisiä rakennuksia, kuten
konttori ja paloasema. Saha-alueen eteläpuolella on Penttilän hovin pihapiiri. Nykyisin asuinkäytössä oleva Penttilän hovi on sekä rakennuskannaltaan että miljööltään kulttuurihistoriallisesti arvokas. Penttilän
sahan perustajan Gustaf Cederbergin rakennuttama kartanon päärakennus valmistui vuonna 1875. Cederbergin suvun jälkeen rakennuksessa asui sahan johtajia ja toimihenkilöitä. Päärakennuksen lisäksi hovin
pihapiiriin kuuluu kaksi asuintaloa, talli-, vaja- ja saunarakennus. Penttilän hovin rakennukset rakennettiin alun perin Pyhäselän rannalle. Nykyisin rantaan on matkaa noin 500 metriä.
Kaavamuutosalue rajoittuu Penttilänranta I-asemakaava-alueeseen,
jolla kerrostalorakentaminen on alkanut vuonna 2011. Välittömästi
suunnittelualueeseen rajautuvien Kutterikujan ja Saharinteen katujen
toisen puolen kerrostaloista viimeisinkin valmistui 3/2015. Penttilän ja
keskustan yhdistävä Ylisoutajansilta avattiin kesäkuussa 2014. Seuraavassa kuvassa näkyvät jo rakennetut ja rakenteilla olevat kerrostalot.
Penttilänkadun jatke Repolankadun kohdalla kulkee kerrostaloalueen
vieritse. Katualueen laajuus muuttuu kaavan myötä korttelin 1609 tontin 3 kohdalla. Katu- ja kevyenliikenteenväylien sijaintia tarkastellaan
kaavatyön yhteydessä tehtävässä kunnallistekniikan suunnittelussa.
11
Kuva 3: Ilmakuva alueelta keväältä 2014.
Kuva 4: Ylisoutajansilta yövalaistuksessa.
Joensuun keskusta-alueen nykyinen ja Penttilänrannan alueen suunniteltu maankäyttö selviävät oheisesta kuvasta. Kuvaan on merkitty rantamaisemassa merkittäviä kohteita.
12
Kuva 5: Joensuun keskusta-alueen nykyinen ja Penttilänrannan suunniteltu maankäyttö, Kuva © LOCI maisema-arkkitehdit Oy
Kaupunkikuva:
Penttilänrannan alue sijaitsee kaupunkikuvallisesti näkyvällä paikalla
Pielisjoen rannassa. Jokimaisema on avoin keskustan suuntaan ja keskustasta katsottaessa. Maisemaa rajaavat Pajamäki ja puuston reunat
saha-alueen takana. Tukkialtaan eteläpuolelta alue on luonnontilaista
rantaa molemmin puolin jokea. Alueen kaupunkikuvallista sijaintia selventää oheinen ilmakuva sekä selostuksen kannessa oleva kuva.
Kaupunkikuvallisesti saha-alue muodostaa maiseman epäjatkuvuuskohdan, jossa rakennetun Itärannan kaupunkitila leviää tarpeettoman
laajalle. Avoimen alueen mittakaava on vaikeasti hahmotettavissa.
Hahmottaminen helpottuu alueella tapahtuvan kerrostalorakentamisen myötä. Myös alueen taka-alalle kasvanut Penttilän täyttömäki on
selkeä kiintopiste maisemassa. Saha-alueen rakennuksista konttori on
hyvin näkyvällä paikalla Penttilänkadun kaarteessa. Muut alueen rakennukset ovat puuston suojassa. Vielä nykytilanteessa sahan raamit
hallitsevat avointa sahan kenttää. Saha-alueen takana sijaitsevan syväsataman ja John Deeren teollisuusrakennukset ovat näkyvissä alueen
taustalla. Penttilän alueen kaupunkikuva on alkanut muuttumaan 1.
asemakaavan mahdollistaman kerrostalorakentamisen myötä.
13
Kaava-alueen rakennuskanta:
Kaava-alueella ei sijaitse rakennuksia. Alue rajautuu Penttilänrannan 1.
asemakaavan rakennettuihin kerrostalotontteihin ja Repolankadun
alueella olemassa oleviin kerrostalotontteihin.
Kuva 6: Valokuva Saharinteen ja Penttilänkadun risteyksestä suunnittelualueelle. Kaavamuutosalueen kortteli 104 on rakentamaton alue kuvan
oikeassa laidassa.
Kuva 7: Valokuva Saharinteen ja Penttilänkadun risteyksestä keskustan
suuntaan. Kuvan keskellä näkyy Penttilän ja keskustan yhdistävä Ylisoutajansilta.
2.1.6 Liikenne, liikennemelu ja tärinä
Liikenne:
Penttilänkatu liittää Penttilänrannan alueen kaupungin katuverkkoon.
Penttilänkatu päättyy tällä hetkellä Saharinteen kadun risteykseen.
Penttilänkadulla ei ole nykyisellään merkittävää liikennettä, joka aiheuttaisi liikennemelua alueelle. Lopputilanteessa, Penttilänrannan rakennuttua, Penttilänkatu kiertyy lenkkinä Peltolankadulle. Nyt laadittavalla asemakaavalla mahdollistetaan Penttilänkadun rakentaminen Peltolankadulle asti. Alueelle ei tuolloinkaan tule ohjautumaan läpikulkuliikennettä.
14
Suunniteltu rakentaminen lisää liikennemääriä lähialueilla. Merkittävin
liikenteen lisäys suuntautuu Penttilänrannasta Penttilänkatua keskustan ja Itärannan suuntaan. Liikenneverkon toimivuutta tarkasteltiin Aittarannan kaavatyön yhteydessä, jolloin todettiin alueen katuverkon
mahdollistavan Penttilän täydennysrakentamisen aiheuttaman liikennemäärien kasvun katuverkkoon suunnitelluilla toimenpiteillä. Itärannan liikennejärjestelyjä on parannettu jo kesän 2009 aikana. Peltolankadun ja Penttilänkadun risteykseen on sijoitettavissa tarvittaessa valoohjaus tai liikenneympyrä. Tulevaisuudessa liikennettä keskustan suuntaan sujuvoittaa myös rakenteilla oleva Sirkkalan silta.
Joukkoliikenne kulkee nykyisellään kaava-alueen itäpuolella Peltolankatua pitkin.
Liikennemelu:
Aittarannan kaavatyön yhteydessä on selvitetty ennustettuja liikennemääriä ja liikennemelua Aittarannan ja osin Penttilänrannan osalta. Meluselvityksen perusteella ennustetusta liikenteestä aiheutuva melu ylittää Penttilänrannan alueella ohjearvot noin 30 metrin matkalla Penttilänkadun varren korttelialueille tilanteessa, jossa alueella ei ole rakennuksia. Rakentaminen on suunniteltu sijoitettavaksi kadun varteen, jolloin se suojaa pihatiloja liikennemelulta. Kaavaratkaisussa Penttilänkadun varteen sijoittuville rakennusten julkisivupinnoille on asetettu 35
dBA:n melusuojavaatimus, jotta sisämelun ohjearvot alittuvat.
Kuva 8: Aittarannan liikennemeluselvitys, päiväaikainen liikennemelu ©
Suunnittelukeskus Oy
15
2.1.7
Ympäristön häiriötekijät
Sahan palon ja saharakennusten purkamisen jälkeen saha-alue on ollut
joutomaana. Laajana avoimena kenttänä saha-alue on muodostanut
maisemallisen epäjatkuvuuskohdan. Penttilänrannan rakentamisen
myötä avoin maisema muuttuu rakennetuksi kaupunkiympäristöksi
laajentaen nykyistä kaupunkirakennetta jokimaisemaan tukeutuen.
2.1.8
Maanomistus
Penttilän alue on pääosin kaupungin omistama. Kaupunki on myynyt jo
osan Penttilänrannan alueelle aiemmin asemakaavoitetuista kerrostalotonteista. Koko kaavamuutosalue on kaupungin omistuksessa. Myös
aiemmassa asemakaavassa korttelin 1609 tonttiin 3 liitetty alue on
edelleen kaupungin omistuksessa.
Kuva 9: Kaava-alueen maanomistus. Keltaisella olevat alueet ovat kaupungin omistuksessa, vaaleanpunaiset kaupungin vuokraamia.
16
2.2
2.2.1
SUUNNITTELUTILANNE
Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset
Suunnittelutilanne
Valtakunnalliset alueidenkäytön tavoitteet (VAT):
Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet päättää valtioneuvosto.
Maankäyttö- ja rakennuslain 24 §:n mukaan tavoitteet on otettava
huomioon ja niiden toteuttamista edistettävä valtion viranomaisten
toiminnassa, maakuntien suunnittelussa ja kuntien kaavoituksessa. Valtioneuvoston päätös valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden hyväksymisestä tuli voimaan 26.11.2001.
Valtioneuvosto päätti 13.11.2008 valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkistamisesta. Tarkistuksen pääteemana on ollut ilmastonmuutoksen haasteisiin vastaaminen. Lisäksi tavoitteiden vaikuttavuutta on lisätty täsmentämällä tavoitemuotoiluja sekä vahvistamalla
niiden velvoittavuutta. Suurin osa tavoitteista kuitenkin säilyy ennallaan. Tarkistetut valtakunnalliset alueidenkäytön tavoitteet tulivat voimaan 1.3.2009.
Pohjois-Karjalan maakuntakaava
Alueella on voimassa Pohjois-Karjalan maakuntakaava, joka on laadittu
useassa vaiheessa. Voimassa ovat 1., 2. ja 3. vaiheen maakuntakaavat.
4. vaiheen maakuntakaavan laatiminen on päätöksenteossa kesäkuussa
2015. Maakuntakaavassa suunnittelualue on osin Joensuun keskustatoimintojen alutta (C) ja pääosin taajamatoimintojen aluetta (A). Alue
sisältyy kaupunkikeskustan kehittämisen kohdealueeseen (kk-1).
Penttilän osayleiskaava (2002):
Penttilän kaupunginosan maankäytön kehittämiseksi ja ohjaamiseksi
laadittiin oikeusvaikutteinen Penttilän osayleiskaava (Suunnittelukeskus Oy, 2002). Penttilän osayleiskaavassa kaava-alueen osia on varattu:
- keskustatoimintojen alueeksi (C)
- kerrostalovaltaiseksi asuinalueeksi (AK).
- virkistysalueeksi (V) ja Pajamäen alue kaupunkikuvallisesti tärkeäksi virkistysalueeksi (VL/s)
Osayleiskaavassa on osoitettu aluerajauksin kunnostettava maa- ja vesialue (pil) sekä alueita, joilla on säilytettäviä ympäristöarvoja (ymp). Lisäksi kaava-alueella on osoitettu kevyen liikenteen reittejä ja kevyen liikenteen yhteystarpeita sekä kaupunkikuvallisesti tärkeä akseli sahaalueelta Joensuun kirkolle.
17
Kuva 10: Ote Penttilän osayleiskaavasta (2002)
Joensuun seudun yleiskaava 2020
Joensuun seudun yleiskaava 2020 on hyväksytty seutuvaltuustossa
2.12.2008. Ympäristöministeriö on vahvistanut sen 29.12.2009 ja yleiskaava on tullut voimaan 14.1.2010. Penttilän osayleiskaava jäi lainvoimaiseksi seutuyleiskaavan vahvistumisen jälkeenkin. Asemakaavan laatimista ohjaa Penttilän osayleiskaava.
Seutuyleiskaavassa Penttilänrannan alueen maankäyttö noudattaa
Penttilän osayleiskaavan ja alueelle laadittujen suunnitelmien mukaisia
ratkaisuja.
Kuva 11: Ote Joensuun seudun yleiskaava 2020:sta.
Asemakaava, (liite 2)
Suunnittelualueella on voimassa asemakaavat 167 905 (30.7.1981) ja
167 1547 (31.3.2008). Penttilänrannan alueella voimassa olevassa ase-
18
makaavassa kaavamuutosalue on teollisuus- ja varastorakennusten
korttelialuetta (T). Korttelissa 1609 kaavamuutosalueella on kerrostalotontti.
Penttilänrannan osalta asemakaavat ovat vanhentuneet teollisen toiminnan lakkaamisen myötä. Penttilänrannan alueen asemakaavat tullaan muuttamaan vaiheittain toteutuksen ja kaavoituksen kannalta
tarkoituksenmukaisissa osissa hyväksytyn hankesuunnitelman mukaan.
Kuva 12: Ote ajantasa-asemakaavasta.
Kaavarunkotyö (2005), (liite 4)
Penttilän alueelle on laadittu kaavarunkotyö. Kaavarungon tavoitteena
oli täsmentää Penttilän alueen toteutusratkaisuja. Työ piti sisällään
alueen toiminnallisen mitoituksen sekä kaupunkikuvallisen ja maisemallisen kehittämisen teknisesti toteuttamiskelpoiseksi aluesuunnitelmaksi. Suunnitteluvaiheessa laadittiin vaihtoehtoisia ratkaisuja alueen toteuttamiseksi, joista saadun palautteen perusteella laadittiin lopullinen kaavarunko.
Kaavarunko ei ole maankäyttö- ja rakennuslain mukainen tarkoittama
kaavamuoto, eikä sillä ole siten oikeusvaikutuksia. Kaavarunkotyön
tarkoituksena on ohjata alueen asemakaavojen ja toteutussuunnitelmien laadintaa sekä toimia tavoitteellisena kokonaissuunnitelmana
alueiden rakentamisen ohjaamiseksi ja kaupunkikuvallisten tavoitteiden saavuttamiseksi.
Kunnallistekniikan yleissuunnitelma (2005):
Kaavarunkotyön kanssa yhtäaikaisesti laadittiin kunnallistekniikan
yleissuunnitelma kaavarunkoalueelle. Kunnallistekniikan yleissuunnitelman laati Suunnittelukeskus Oy. Kunnallistekniikan yleissuunnitel-
19
massa määriteltiin alueen teknisten verkostojen ja infrastruktuurin
toiminnalliset ratkaisut ja varmistettiin niiden toteutuskelpoisuus.
Alueelle on laadittu lisäksi useita muita alueen käyttöä valmistelevia tai
tarkentavia suunnitelmia tai selvityksiä.
Penttilänranta II asemakaava-alueen kunnallistekniikan yleissuunnitelma, FCG 2014
Asemakaavamuutoksen laadinnan yhteydessä on laadittu yleissuunnitelma, joka koskee kaavassa osoitettuja korttelialueita ja Penttilänkadun katurakenteita ja vesi- ja viemäriverkkoa. Yleissuunnitelmassa on
huomioitu myös muiden verkkoyhtiöiden tarpeet alueella. Yleissuunnitelman on laatinut FCG Joensuun kaupungin toimeksiannosta.
Yleissuunnitelmassa on ollut mukana kuten kaavassakin Penttilänkadun jatkoyhteys Repolankadun kautta Peltolankadulle saakka. Kaavassa osoitetun AK-korttelin 104 liittäminen vesihuoltoon edellyttää vesihuoltolinjojen rakentamisen Penttilänkadun alkuosalle (pl. 0 - 210) sekä
puistoalueille aina Penttilän jätevedenpumppaamolle saakka. Samassa
yhteydessä on perusteltua rakentaa myös Penttilänkatu alkuosalta ainakin johonkin valmiuteen, vaikka korttelin 104 liikennöinti tapahtuu
Kutterikujan kautta.
Penttilänkadun jatkorakentaminen toteutetaan asemakaavoituksen
etenemisen edellyttämässä aikataulussa. Repolankadun kohdalla kaavassa osoitettua katualuetta on laajennettu yleissuunnitelmassa ilmenneiden tarpeiden mukaisesti.
Yleissuunnitelma on kaavaselostuksen erillisliitteenä.
Rakennusjärjestys
Joensuun kaupungin rakennusjärjestys on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 25.1.2010 ja tullut voimaan 1.4.2010.
Pohjakartta
Pohjakarttana on käytetty kaupunkirakenneyksikön laatimaa numeerista karttaa. Asemakaava on tulostettu mittakaavaan 1:1000.
Joensuun Strategiat
”Rajaton tulevaisuus” 2013 - 2016 kaupunkistrategia on hyväksytty
kaupunginvaltuustossa 17.6.2013.
Joensuun kaupungin maapoliittinen ohjelma 2013 on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 30.9.2013.
Kaupunkirakennelautakunta on hyväksynyt 8.10.2013 kaupunkirakenneohjelman 2013 - 2016.
Erilliset päätökset, selvitykset yms.:
Penttilän saha-alueen uutta käyttöä on valmisteltu pitkän ajan kuluessa
ja alueelle on laadittu useita selvityksiä. Tässä kaavaselostuksessa ei ole
20
tarkoituksenmukaista käydä läpi kaikkia alueesta laadittuja selvityksiä,
vaan koota luettelo keskeisimmistä selvityksistä ja suunnitelmista:
Laaditut hankesuunnitelmat ja maankäytön suunnitelmat:
 Penttilänrannan hankesuunnitelma, KV 16.6.2008 (erillisliite)
Hankesuunnitelmassa määriteltiin Penttilänranta-hankkeen keskeiset tavoitteet, suuntaviivat ja toimintatavat alueen kehittämiseksi.
Hankesuunnitelmaan sisältyy alustava aikataulu ja kustannusarvio.
 Penttilän ydinalueen toteuttaminen – kaavarunkotyö, (2005)
 Penttilän ydinalueen toteuttaminen – kunnallistekniikan yleissuunnitelma, (2005)
 Aittarannan asemakaavamuutos ja kaavahankkeen aikana laaditut
selvitykset, (2004)
 Joensuun Penttilän alueen yleinen asemakaavallinen ideakilpailu,
(2003)
 Penttilän osayleiskaava ja kaavatyön aikana laaditut selvitykset,
(2002)
Täydentävät ja laadittavana olevat suunnitelmat:
 2. kaava-alueen kunnallistekniikan suunnittelu (2014)
Kaava-alueen kunnallistekninen suunnittelu käynnistyi keväällä
2014. Suunnittelun tavoitteena on laatia toteutussuunnitelmat yleisten alueiden ja alueelle tarvittavan kunnallistekniikan rakentamiseksi.
Muut selvitykset, hankkeet ym.:
 Penttilänrannan taiteen puitesuunnitelma,
Penttilänrannan hankesuunnitelmassa määriteltiin tavoite varata
1%:n osuus alueen maaperän kunnostuksen ja yleisten alueiden toteuttamisen kustannuksista taiteen hankkimiseen ja toteuttamiseen.
Vastaavaa periaatetta pyritään soveltamaan myös yksityisten alueiden toteuttamisessa. Taiteen puitesuunnitelmassa esitetään periaatteet taiteen toteuttamiseksi Penttilänrannan alueelle. Puitesuunnitelma on kaupunginhallituksen hyväksymä.
21
3
3.1
TAVOITTEET
PENTTILÄNRANNAN ALUEEN YLEISET TAVOITTEET
Yleiset tavoitteet:
Penttilänrannan maaperän puhdistaminen on avannut laajan, pitkään
joutokäytössä olleen alueen kaupunkilaisille ja alueen asukkaille. Samalla se mahdollistaa suuren täydennysrakentamisalueen sijainniltaan
ja yhteyksiltään hyvälle paikalle. Keskeinen sijainti luo mahdollisuudet
hyville kulkuyhteyksille, elävälle kaupunkirakenteelle sekä kestävän kehityksen mukaiselle, tiiviille ja energiatehokkaalle maankäytölle. Alueen rakentaminen tulee ajoittumaan pitkälle, noin 20-30 vuoden aikavälille, joka tekee hankkeen vaikutuksista ylisukupolvisia. Mittava rakentamispotentiaali mahdollistaa seutukunnallista ja jopa maakunnallista kehitystä.
Periaatteet Penttilänrannan alueen kehittämiselle tiivistettiin Penttilänrannan hankesuunnitelmassa, joka on kaupunginvaltuuston hyväksymä. Penttilänrannan alueen maankäytön suuntalinjat ratkaistiin
Penttilän osayleiskaavatyön ja sen jälkeen laadittujen suunnitelmien
myötä. Aittarannan alueen kaavoitus ja rakentaminen avasi konkreettisesti täydennysrakentamisen joen itärannalla. Penttilänrannan kehittämisestä vastaa pääasiallisesti kaupunki yhteistyössä viranomaistahojen, alueen tulevien rakentajien sekä kaupungin asukkaiden kanssa.
Penttilänrannan hankesuunnitelman mukaan alueelle on tarkoitus ohjata 50-60% Joensuun kerrostalorakentamisesta, joka merkinnee noin
5.500-6.500 k-m²:a rakennettavaa kerrosalaa ja noin 80-90 asuntoa
vuodessa. Mitoituslaskelmassa asuntojen keskikokona on käytetty 7075 m². Yksittäisten asuntojen koko ja rakennettavien asuntojen määrä
tulee vaihtelemaan kysynnän ja yleisen asuntorakentamisen kehityksen
mukaan. Alueesta tavoitellaan kestävän yhdyskunnan periaatteiden
mukaista tulevaisuuden asuin- ja työpaikka-aluetta, jossa asukasrakenne olisi monipuolinen. Tavoitteena on, että alueelle rakennetaan korkeatasoisia omistusasuntoja sekä vuokra-asuntoja, opiskelija-asuntoja
ja erityisryhmille tarkoitettuja asuntoja. Liike- ja työpaikkarakentamista
painotetaan erityisesti keskeisille paikoille. Alkuvuosina rakentaminen
painottunee vapaarahoitteisiin omistusasuntoihin.
Muita tavoitteita:
Laajana tulevaisuuden uudisrakentamisalueena Penttilänrannan alueella on edellytyksiä toimia uudenlaisen rakentamisen, kaupunkiympäristön ja asumisen kehittämisen paikkana. Valtaosaltaan päätösvalta kokeilujen sisällöstä ja suorittamisesta on alueen tulevilla rakennuttajilla
sekä tulevilla alueen asukkailla. Kaupungin päätäntävallassa olevissa
asioissa uusia toimintatapoja voidaan soveltaa mm. alueen rakentamisen ohjaamisessa ja ympäristön sekä infrastruktuurin suunnittelussa ja
rakentamisessa.
22
Penttilänrannan taide:
Taiteen keinoin on mahdollista luoda alueelle sellaista omaleimaisuutta, mitä yksinomaan rakentamisella ei ole mahdollista saavuttaa. Taiteen toteuttamisesta kaupunkiympäristöön on Joensuussakin hyviä kokemuksia. Kun uusia julkisia ja yksityisiä kaupunkitiloja suunnitellaan,
on helppo ideoida myös kaupunkitilan yksityiskohtia taiteen keinoin.
Taiteen sisällyttäminen ympäristönsuunnitteluun ja toteutukseen viestii kaupungin halusta toteuttaa viihtyisä ja loppuun asti harkittu aluekokonaisuus. Alueella olevia maamerkkejä on mahdollista käyttää osana
taidetta ja alueen identiteettiä.
Taiteen toteuttamisesta Penttilänrannan alueelle on laadittu puitesuunnitelma, joka on kaupunginhallituksen hyväksymä. Puitesuunnitelmassa esitetään varattavaksi 1%:n osuus alueen maaperän kunnostuksen ja yleisten alueiden toteuttamisen kustannuksista taiteen hankkimiseen ja toteuttamiseen Penttilänrannan yleisille alueille. Tämä tarkoittanee kaupungille noin 3-4 milj. euron investointia taideteoksiin.
Korttelialueiden toteuttajien edellytetään varaavan vastaavan osuuden
toteutuskustannuksista korttelialueille tulevien taideteosten hankkimiseen. Puitesuunnitelmassa määritellään myös periaatteet ja tavat, joilla
taidetta Penttilänrantaan on tarkoitus hankkia. Nyt laadittavan kaavan
alueelle ei ole esitetty yleisten alueiden taiteen sijoituspaikkoja.
3.2
ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN TARVE
Asemakaavamuutoksella toteutetaan alueella voimassa olevien yleiskaavojen ja alueelle laadittujen suunnitelmien tavoitteita sekä Penttilänrannan hankesuunnitelman mukaisia tavoitteita. Saha-alueen asemakaavat ovat vanhentuneet teollisen toiminnan lakattua ja ne tullaan
uusimaan alueen toteutuksen ja kaavoituksen kannalta tarkoituksen
mukaisissa osissa.
Aittarannan asemakaavamuutos käynnisti joen itärannan rakentumisen
Joensuun keskustaan liittyväksi kaupunginosaksi. Penttilänrannan 2.
asemakaavamuutoksella turvataan kerrostalotonttien tulevien vuosien
luovutusta, joka mahdollistaa Penttilänrannan hyvin käynnistyneen
kerrostalorakentamisen jatkumisen. Penttilänrannan kaavoitusta ja toteuttamista jatketaan kaupunginvaltuuston hyväksymän Penttilänrannan hankesuunnitelman mukaisesti. Kaava-alueen laajuus on tarkoituksenmukaista akuuteimman kerrostalotonttitarpeen näkökulmasta ja
alkuvaiheessa toteutettavien teknisten verkostojen sekä yhteystarpeiden toteuttamisen mahdollistamiseksi.
23
3.3
3.3.1
ASEMAKAAVAN TAVOITTEET
Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet
Joensuun kaupunkistrategia ”Rajaton tulevaisuus” on laadittu vuosille 2013-2016.
Joensuu kasvaa ja muuttuu monin tavoin, mutta ihmisen kokoisena.
Sujuva arki ja tasapainoinen luontosuhde säilyvät. Kansainvälistyminen
ja ympärivuotiset omaleimaiset tapahtumat lisäävät kaupungin mielenkiintoisuutta ja asukkaiden viihtyvyyttä. Yliopisto- ja korkeakoulukaupunki ponnistaa rohkeasti eteenpäin omiin vahvuuksiin luottaen. Venäläiset matkailijat, symmetrisen kaupungin rakentaminen ja osaamiseen
perustuva vihreä kasvu tuovat työpaikkoja ripeästi kasvavalle, runsaan
100 000 asukkaan ydinkaupunkiseudulle. Kaupunki huomioi kaikessa
toiminnassaan yritys- ja ympäristövaikutukset ja on yritysystävällisin
kaupunki kokoluokassaan. Keskeisten osaamista, yritystoimintaa ja
aluekehittämistä edistävien tahojen kumppanuusyhteistyö on säännönmukaista, kiinteää ja yhteisiin päämääriin sitoutunutta.
Strategiaan sisältyy 16 päämäärää. Päämäärien valinnoilla tuetaan
kaupungin kasvua ja vetovoimaa, tuetaan asukkaiden hyvinvointia, uudistetaan toimintatapoja sekä luodaan edellytyksiä yritysten menestymiselle ja työpaikkojen lisäämiselle.
Kriittisiksi päämääriksi on nimetty yritysystävällisyys, vetovoima, hyvinvointia ja terveyttä edistävä ympäristö ja toimintatapojen ja tuotannon uusiminen.
Maankäytön suunnittelua koskevat lisäksi kaupungin saavutettavuuden
ja sijainnin hyödyntämisen, tasapainoisen kaupunkirakenteen ja tarkoituksenmukaisen palveluverkon päämäärät. Muut päämäärät liittyvät
kaupungin talouden tasapainottamiseen, yhteistoimintaverkostoihin,
henkilöstön osaamiseen ja johtamiseen sekä toimintatapojen kehittämiseen.
Strategiset hankkeet sisältävät kasvusopimuksessa määritellyn symmetrisen kaupungin toteuttamista, saavutettavuuden ja liikennöitävyyden parantamista, venäläisten matkailijoiden nykyistä parempaa huomiointia ja ammattikorkeakoulun toimiluvan vakinaistamisen.
Valtakunnalliset alueidenkäytön tavoitteet (VAT)
Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet on jaettu yleis- ja erityistavoitteisiin. Yleistavoitteet ovat alueidenkäyttöä koskevia periaatteellisia linjauksia. Ne tulee ottaa huomioon yleispiirteisessä kaavoituksessa,
kuten maakuntakaavoituksessa. Erityistavoitteet ovat luonteeltaan
yleistavoitteita tarkentavia ja konkreettisempia, alueidenkäyttöä ja sen
suunnittelua koskevia velvoitteita.
Asemakaavamuutoksessa valtakunnalliset alueidenkäytön tavoitteet
on huomioitu seuraavasti:
24
1. Toimiva aluerakenne:
- Penttilänrannan alueelle suunnitellaan asuinaluetta, jossa hyödynnetään olevia rakenteita ja alueen omia vahvuuksia, kuten sijaintia.
2. Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu:
- Kaava- alue tukeutuu olemassa olevaan yhdyskuntarakenteeseen
eheyttäen ja tiivistäen sitä.
- Kaava-alue tukee Joensuun keskusta-alueen ja laajemmin kaupunkiseudun kehittymistä lisäten keskusta-alueen palveluihin tukeutuvan
asuinrakentamiselle soveltuvan tonttimaan määrää.
- Alue on hyvin eri väestöryhmien ja joukkoliikenteen saavutettavissa.
Penttilänrannan suunnittelussa panostetaan erityisesti sujuviin kevyenliikenteen yhteyksiin.
- Penttilänrannan alueella on riittävästi viheralueita ja siltä on sujuvat
yhteydet laajempiin viherverkostoihin. Alueelle toteutettavat reittiyhteydet edistävät virkistysalueiden (esim. Kuhasalon) käyttöä.
- Penttilänrantaa kehitetään korkeatasoiseksi elinympäristöksi, jonka
laatuun panostetaan. Omaleimaisuutta alueelle tuo mm. taide.
3. Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto
- Keskeisellä sijainnilla, joukkoliikenneyhteyksillä sekä sujuvilla kevyenliikenteen yhteyksillä tavoitellaan ajoneuvoliikenteen tarpeen vähenemistä.
- Energiahuollossa pyritään ekologisesti ja taloudellisesti hyvään ratkaisuun, joissa mahdollisuuksien mukaan huomioidaan uusiutuvat
energialähteet.
Penttilän osayleiskaava
Penttilän osayleiskaavalla on muodostettu kokonaisnäkemys Penttilän
kaupunginosan tulevasta kehityksestä ja tavoitteista. Osayleiskaavan
tavoitteiden mukaisesti Aittarannan ja Penttilänrannan alueista muodostuu osa ydinkeskustaa ja alue rakennetaan keskeisen sijaintinsa
vuoksi tiiviisti. Penttilänrannan (saha-alueen) rakentamisen ohjeelliseksi mitoitukseksi on osayleiskaavassa määritelty 142 500-196 100 km2 ja asukasmääräksi arvioitu 2500 – 3400 asukasta. Liikennejärjestelyissä keskeinen sija on kevyen liikenteen ja joukkoliikenteen yhteyksien parantamisella, mutta myös ajoneuvoliikenteen sujuviin ja luonteviin yhteyksiin kiinnitetään huomiota. Kaupunkikuvallisesti tärkeää on
Pielisjoen itärannan maisema- ja kaupunkikuvan eheyttäminen sekä
uuden kaupunginosan kytkeytyminen kaupunkikuvallisesti luontevalla
tavalla Pielisjoen vastarannan ydinkeskustaan ja muuhun kaupunkirakenteeseen. Kaupunkikuvassa viheralueina tulevat korostumaan Pielisjoen ranta-alue, Pajamäenpuisto mäntyineen, Penttilänhovin kartanomainen puistoalue sekä Kukkosensaaren luontoalue. Viheralueet
kytkeytyvät toisiinsa luontevilla reiteillä.
Asemakaavamuutos perustuu osayleiskaavaratkaisuun sekä osayleiskaavaan pohjautuviin suunnitelmiin ja on osayleiskaavan tavoitteiden
mukainen.
25
Alueen oloista ja ominaisuuksista johdetut tavoitteet
-
-
-
Alueen rakentamista on tarkoitus ohjata tonttien luovutuksen yhteydessä erillisellä toteuttamisen laatua varmistavilla menettelytavoilla. Keskeiset toteutustapaa koskevat periaatteet tullaan kirjaamaan tontinluovutusehtoihin korkeatasoisen ympäristön aikaan
saamiseksi. Alueelle ei laadita tämän vuoksi kaavan laatimisen yhteydessä sitovia rakennustapaohjeita.
Alueen rakentamisessa tulee mahdollistaa ekologisen rakentamisen mukaiset koehankkeet, kuten esimerkiksi puukerrostalojen rakentaminen.
Kaava-alueen rakennukset tulee velvoittaa liittymään kaukolämpöverkkoon, jotta alueen tavoitteet energiatehokkaasta ja ympäristövaikutuksiltaan esimerkillisestä alueesta toteutuvat.
Laadittavassa asemakaavamuutoksessa tulee huomioida ja ratkaista mm. seuraavat kysymykset:
3.4
Korttelirakenne ja tonttijako
Rakentamisen mittakaava, määrä, tapa ja sijoittuminen
Yleisten alueiden sijoittuminen
Liikenneverkon ja kevyenliikenteen verkoston ratkaisut ja liittyminen muihin verkostoihin.
Pysäköinnin järjestäminen ja liikennejärjestelyt
Teknisten verkostojen ja yhdyskuntatekniikan aluevaraukset
ALUSTAVAT VAIHTOEHDOT
Asemakaavaratkaisu perustuu laadittuun osayleiskaavaan ja sen pohjalta laadittuihin tarkempiin suunnitelmiin. Penttilänrannan suunnitteluvaiheita ja -tilannetta on kuvattu luvussa 2.2. Saha-alueen maankäyttöä
on tutkittu vaihtoehdoin seuraavissa vaiheissa:
-
-
-
Alueen käytöstä on laadittu diplomityö ja tutkimustyö 1990-luvulla.
Maankäyttövaihtoehtoja tutkittiin ja vertailtiin osayleiskaavan tavoitteiden pohjaksi 1998. Työssä vertailtiin kuutta maankäyttövaihtoa.
Osayleiskaavatyön aikana tutkittiin rakentamisen sijoittumista
Penttilänrannan alueelle. Tutkituissa vaihtoehdoissa rakentaminen
painottui asumiseen (yksi vaihtoehto) sekä työnpaikkoihin (yksi
vaihtoehto).
Asemakaavallinen ideakilpailu tuotti lukuisan määrän korkeatasoisia ehdotuksia alueen maankäytön järjestämiseksi, joista kilpailun
voittajatyö arvioitiin alueelle parhaiten soveltuvaksi. Penttilänrannan suunnittelutyötä on jatkettu voittajatyön pohjalta kaavarunkosuunnitelmaksi.
Asemakaavatyön aikana ei nähty tarpeelliseksi esittää uusia vaihtoehtoja kaava-alueen maankäytön järjestämiseksi.
26
3.5
TAVOITTEDEN TARKENTUMINEN
Kaavan ratkaisut ovat muotoutuneet monipuolisen suunnitteluprosessin ja useiden tarkentavien suunnitelmien tuloksena. Penttilänrannan
alueen perusratkaisut ovat syntyneet osayleiskaavatyön sekä kaavarunkotyön aikana. Perusratkaisut on pyritty säilyttämään nyt laadittavan asemakaava-alueen osalta ja tarvittavat muutokset sovittamaan
siten, että alue on toteutettavissa aiemmin hyväksyttyjen perusratkaisujen mukana. Kaavaratkaisua on kuitenkin muutettu havaitut maankäytölliset tarpeet huomioiden.
Kaavatyön kanssa samanaikaisesti laadittu kunnallistekniikan yleissuunnitelma on huomioitu kaavaratkaisussa. Yleissuunnitelmassa esitetyn katuratkaisun tarpeet on huomioitu katualuetta osoitettaessa.
Myös sähkönjakelua varten tarvittavan muuntamon paikka on osoitettu
kaavassa.
Kaavaluonnoksen laadinnan jälkeen Setlementtiasunnot Oy ja Joensuun Kodit Oy aktivoituivat monisukupolvikortteli-ajatuksen tuomiseksi Penttilänrantaan. Kortteliin esitettiin toteutettavaksi mm. 20 asuntoa
kehitysvammaiseille.
Kaupunginhallitus
päätti
kokouksessaan
29.9.2014 § 419 puoltaa Setlementtiasunnot Oy:n Penttilänrannan erityisryhmien asumishankeen lainoittamista ja investointiavustusten
myöntämistä. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (ARA ) myönsi
hankkeelle avustuksen 22.1.2015.
Kaavaehdotusta laadittaessa Joensuun Kodit Oy ja Setlementtiasunnot
Oy ovat laadituttaneet kaavatyön tueksi korttelisuunnitelman. Suunnitelmassa tutkittiin korttelin toimintojen sijoittumista, piha-alueen järjestelyjä, rakentamisen mittakaavaa ja tapaa, sekä sisätilojen järjestämistä. Suunnitelman laati arkkitehtitoimisto Arcadia Oy. Korttelisuunnitelman havainnekuvat ovat kaavaselostuksen liitteenä 7.
3.6
KAAVARATKAISUN VALINTA
Kaavaratkaisu noudattaa kaavarunkotyössä esitettyjä perusratkaisuja
maankäyttötavan, korttelirakenteen, tie- ja reittilinjausten sekä mitoituksen suhteen. Merkittävimpiä muutoksia kaavarunkotyöhön nähden
ovat olleet:
-
Paikoin muutokset sallituissa kerrosluvuissa
Rakentamisen määrän ja rakentamisen tavan muutokset
Muutokset pysäköintiratkaisuissa
27
4
ASEMAKAAVAN KUVAUS JA PERUSTELU
4.1
4.1.1
ALUEVARAUKSET
Korttelialueet
AK-korttelialue: (asuinkerrostalojen korttelialue)
Kortteli 104 ja korttelin 1609 tontti 4:
Kaava-alueen rakennuskorttelit on osoitettu AK-korttelialueeksi eli varattu käyttötarkoitusmerkinnän mukaisesti asuinkerrostalojen rakentamiseen. AK-korttelialueen yhteenlaskettu kaavassa osoitettu kerrosala on 12700 k-m2.
Korttelin 104 rakentaminen on 4-6-kerroksista ja keskustamaisen tiivistä. Kaava mahdollistaa asumista palvelevien yhteistilojen, liike-, harrastus-, ja kokoontumistilojen sekä työhuoneiden sijoittamisen rakennusten maantaso- tai kellarikerrokseen. Näitä tiloja voidaan käyttää myös
lähipalvelujen järjestämiseen.
Entisen CCA- kyllästealtaan alue sijaitsee korttelin 104 tontilla 1. Tontin
rakentamisessa tulee ottaa huomioon maaperään jääneet raskasmetallit ja ympäröidä kyllästealtaan alueen kautta mahdollisesti kulkevat
kunnallistekniset rakenteet pilaantumattomalla maa-aineksella.
Korttelin 1609 tontilla 4 on olemassa oleva 3-kerroksinen kerrostalo.
Osa aiemman asemakaavan yhteydessä tonttiin lisätystä alueesta muutetaan kaavassa katualueeksi.
ET-korttelialueet: (yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten
ja laitosten alue)
Kortteli 105:
Kaavassa on varattu korttelialue 105 Penttilänkadun pohjoispuolelta
sähkönjakeluverkon tarvitseman muuntamorakennuksen rakentamiseksi.
Muut alueet
Katualueet:
Kaava-alueen katutilat on osoitettu katualueiksi. Kaavassa on osoitettu
Penttilänkadun jatkoyhteys Repolankadun kautta Peltolankadulle kaavatyön kanssa samanaikaisesti laaditun kunnallistekniikan yleissuunnitelman mukaisesti. Repolankadun kohdalla tiealuetta on laajennettu
yhden kaupungin omistaman rakentamattoman tontin alueelle mahdollistaen ajoradasta viherkaistalla erotetun kevyenliikenteenväylän
rakentamisen. Repolankadun kohdalla katualue on osittain niin kapea,
että kevyenliikenteen väylän on toteutettava ajorataan rajoittuen reunakivellä erotettuna. Lisäksi osa korttelin 1609 nykyistä tonttia 3 muutetaan katualueeksi mahdollistaen kevyenliikenteen väylien ja bussi-
28
pysäkkien sijoittumisen Repolankadun ja Peltolankadun risteyksen välittömään läheisyyteen.
Kaavamuutos mahdollistaa Peltolankadun ja Penttiänkadun rakentamisen yhteen, parantaa sitä kautta saha-alueen saavutettavuutta ja ennen kaikkea antaa mahdollisuuden ohjata linja-autoreitti kulkemaan
uuden Penttilänkadun lenkin kautta.
Kuva 13: Ote kunnallistekniikan yleissuunnitelmasta Repolankadun linjaautopysäkkien kohdalta.
Virkistysalueet (VL):
Kaavassa on osoitettu lähivirkistysalue ja sillä sijaitsevan kevyenliikenteenväylän jatke Pajamäen suunnasta Kutterikujaan rajautuvien korttelien vieritse Penttilänkadun varteen.
Johtoa varten varattu alue:
Kaavassa on osoitettu korttelissa 1609 tontilla sijaitsevan kaukolämpöjohdon vaatima alue.
29
4.2
4.2.1
ASEMAKAAVAN RAKENNE JA YLEISPERUSTELUT
Penttilänrannan kokonaisrakenne
Penttilänrannan alueen maankäytön ratkaisuja on tutkittu laajasti ja
pitkän ajan kuluessa erilaisin selvityksin ja suunnitelmin (mm. osayleiskaava- ja kaavarunkovaiheissa). Kaavaratkaisulla mahdollistetaan Penttilänrannan kerrostalorakentamisen jatkuminen, sekä alueen toiminnallisesti merkittävän katuyhteyden toteuttaminen. Laadittu asemakaavaratkaisu pohjautuu aiempien suunnitelmien mukaisiin ratkaisuihin
mahdollistaen siten Penttilänrannan myöhempien kaavoitusvaiheiden
toteuttamisen kaavarunkosuunnitelman ja alueelle asetettujen tavoitteiden mukaisina.
Kaavan myötä keskustamainen kaupunkirakenne tulee täydentymään
Penttilänrannan alueella liittyen saumattomasti Aittarannan ja Penttilän nykyiseen rakenteeseen.
4.2.2 Mitoitus
Penttilän osayleiskaavaan sisältyi koko kaupunginosan rakentamisen ja
asukasmäärän mitoitus likimääräisenä vaihteluvälinä. Saha-alueen
osalta rakennusoikeuden vaihteluväliksi määriteltiin noin 140 000 – 195
000 k-m2, mistä asuinkerrosalan osuudeksi arvioitiin 110 000 – 150 000
k-m2. Asukkaiden lukumääränä tämä tarkoittaa noin 2200-3300 asukasta. Asukasmäärän tarkka ennakointi on kuitenkin erittäin vaikeaa pitkän toteutusajan vuoksi. Ideakilpailun jälkeen laadittu kaavarunko sisälsi täsmennetyn osa-alueittaisen rakennusoikeuden mitoituksen ja päätyy noin 175 000 k-m2 kokonaismäärään. Todellinen mitoitus ratkaistaan kuitenkin vasta asemakaavoitusvaiheissa.
Kaavaratkaisun mitoitus noudattaa osayleiskaavan sekä kaavarungon
linjauksia saha-alueen kokonaisrakennusoikeudesta. Asuinrakentamisen rakennusoikeus on kaavarungon ja osayleiskaavan mukainen niiden
tarkkuus huomioiden. Tehokas ja tiivis rakenne luo edellytyksiä moniilmeisen kaupunkimaisen ympäristön syntymiselle.
Asemakaavakartalla osoitettu rakennusoikeus on 12700 k-m2. Lisäksi
AK-korttelissa 104 saa kaavaan merkityn rakennusoikeuden lisäksi rakentaa talousrakennuksia sekä asumista palvelevia yhteistiloja enintään 300 k-m2. Nämä mukaan laskettuna kaavan kokonaisrakennusoikeus on 13090 k-m2.
Asuinrakentamisen osalta kaavaratkaisun mukainen uudisrakentaminen korttelissa 104 mahdollistaa noin 150 asunnon ja noin 280 asukkaan
sijoittumisen kaava-alueelle.
4.2.3 Liikenne ja pysäköinti
Liikenne- ja pysäköintiratkaisut noudattavat pääosin kaavarunkosuunnitelman ja kunnallistekniikan yleissuunnitelman mukaista ratkaisua.
30
Alueen suunnittelussa on panostettu erityisesti sujuviin ja toimiviin kevyenliikenteen kulkuyhteyksiin ja -reitteihin. Katuverkoston suunnittelussa on pyritty tehokkaisiin ratkaisuihin. Penttilänkadun varren kevyenliikenteen väylän erotetaan ajoradasta viherkaistalla niiltä osin kun
katualueen leveys on sen mahdollistanut. Muilta osin kevyenliikenteen
väylä erotetaan ajoradasta reunakivellä. Korttelin 1609 kohdalla katualuetta on laajennettu nykyiselle tontille linja-autopysäkkien sijoittamisen mahdollistamiseksi.
Ajoneuvoliikenne:
Ajoneuvoliikenteen pääkatuna on Penttilänkadun lenkki, joka kokoaa
Penttilänrannan ajoneuvoliikenteen ja liittää alueen nykyiseen katuverkostoon. Penttilän-, Suursahan- ja Saharinne -katujen risteykseen on
mahdollista toteuttaa kiertoliittymä.
Kuva 14: Penttilänrannan liikenneratkaisut. Kuva © Arkkitehdit Anttila &
Rusanen Oy
Alkuvaiheessa Penttilänrannan liikenne tulee ohjautumaan Penttilänkatua pitkin. Kaava mahdollistaa Penttilänkadun yhdistymisen Peltolankatuun ja osa liikenteestä ohjautuu reittiä PeltolankatuPyhäselänkatu-Kuhasalontie. Tämä mahdollistaa myös Penttilänkatua
pitkin kulkeva joukkoliikennereitin avaamisen. Joukkoliikennereitin toteutuessa lähes kaikki Penttilänrannan asuinrakennukset tulevat sijoittumaan enintään noin 200 metrin etäisyydelle joukkoliikenteen pysäkistä.
Tonttien ajoneuvoliittymien rakentamista on rajoitettu keskeisimmillä
kaduilla ja risteysalueilla.
31
Pysäköinti:
Kaavan kerrostalotonteilla pysäköinti on osin maanalaisena paikoituksena rinteeseen sovitettuna (korttelin 104 AK-tontit). Tonttialueiden
pysäköintitarve määräytyy kaavan pysäköintinormin kautta. Kaavassa
asetettu pysäköintivelvoite eli pysäköintinormit ovat käyttötarkoituksesta riippuvia ja perustuvat Aittarannan alueelta sekä vastaavien sijaintien kaavoituksesta saatuihin kokemuksiin.
Uutena pysäköintinormissa huomioitavana asiana kaavassa on korttelikohtainen yhteiskäyttöauto. Yhteiskäyttöauton on tutkittu vaikuttavan pysäköintinormiin siten, että yksi yhteiskäyttöauto vähentää autopaikkatarvetta neljällä autolla. Rakennusluvan yhteydessä esitetyn yhteiskäyttöauton autopaikkatarvetta vähentävät paikat on kuitenkin
osoitettava varauksina, jotka on otettava käyttöön, jos korttelissa ei
ole käytössä yhteiskäyttöautoa.
4.2.4 Toteutustapa
Asemakaavassa on annettu alueen toteutustapaa ohjaavia määräyksiä,
joilla pyritään välittämään toteutusvaiheeseen tärkeiksi havaittuja
suunnitteluperiaatteita. Julkisivumateriaalia on ohjattu AKkorttelialueella. Näillä päärakennusten julkisivujen tulee pääosin olla
rapattuja tai paikalla muurattuja. Korkeissa rakennuksissa sallitaan muu
kiviaineinen rakennustapa ja julkisivumateriaali niiden erityisyyden
vuoksi. Puuarkkitehtuurin kehittyminen alueelle on tavoiteltavaa. Kaava sallii tämän vuoksi runkorakenteeltaan puisissa rakennuksissa puisen
julkisivumateriaalin koko kaava-alueella. Ehtona on että puinen julkisivumateriaali sovitetaan ympäristön rakentamiseen.
Rakennusten hahmon yhtenäisyys ja korttelialueiden yhtenäisen siluetin muodostuminen on kaupunkikuvallisesti tärkeää. Rakennusten
yhtenäisyyden sekä kaupunkikuvan vuoksi ullakkokerroksen rakentaminen kaavan kerrosluvun lisäksi on kielletty. Korkean rakentamisen
arkkitehtuuriin tulee kiinnittää erityistä huomiota. Pysäköintiratkaisun
myötä syntyvien paikoituskansien julkisivujen ja kannen päällisten pihatilojen korkeatasoinen toteuttaminen on kaupunkikuvan ja asuinympäristön kannalta tärkeää.
Kaavaratkaisussa on pyritty ohjaamaan keskeisimpiä alueen toteutustapaan ja ilmeeseen vaikuttavista seikoista. Muodostuvan ympäristön
laatua voidaan ohjata lisäksi tontinluovutusvaiheessa tai siihen liittyvän
erityisen menettelyn kautta. Penttilänrannassa alueen toteuttamistapaa ja laatutasoa koskevia määräyksiä on syytä sisällyttää sitovissa tontinluovutusehdoissa. Alueelle ei tämän vuoksi ole laadittu sitovia rakentamistapaohjeita.
32
4.3
KAAVAMUUTOKSEN VAIKUTUKSET
Kaavamuutos perustuu yleispiirteisten kaavojen toteuttamiseen ja täydentää rakentamista Penttilänrannan ensimmäisen osaan tukeutuen.
Penttilänrannan alueen rakentuminen suunnitellusti on vaikutuksiltaan
Joensuulle ja kaupunkiseudulle tärkeä täydennysrakentamishanke, jolla
mahdollistetaan merkittävä määrä uudisrakentamista keskustan tuntumaan ja nykyisen kaupunkirakenteen sisälle. Alue on keskeinen niin
sijainnin, saavutettavuuden kuin kaupunkikuvankin kannalta ja liitettävissä osaksi nykyisiä palvelu- ja teknisiä verkostoja. Uuden alueen rakentuminen mahdollistaa kaupungin kehittymistä samalla tukien nykyisiä palveluja ja uusien palvelujen syntymistä alueelle.
Penttilänrannan alue on tarkoitus toteuttaa korkeatasoisena, jolloin siitä muodostuu alueen asukkaille ja laajemmin kaupunkilaisille houkutteleva asuin- ja työpaikkaympäristö. Sujuvat kulkuyhteydet mahdollistavat alueen saavutettavuuden.
4.3.1.1.1 Valtakunnalliset alueiden käytön tavoitteet
Valtakunnallisia alueiden käytön tavoitteita on käsitelty kaavaselostuksen luvussa 2.2.1 ja tavoitteiden huomioimista on kuvattu luvussa 3.3.1.
Kaavahankkeen tavoitteet ovat valtakunnallisten alueidenkäytön tavoitteiden mukaisia.
4.3.1.1.2 Kaupungin strategiat
Penttilänrannan alue on Joensuun kaupungin strategioiden mukainen
ja strategisesti merkittävä hanke. Kaupungin tahtotilaa on täsmennetty
kaupunginvaltuuston hyväksymässä Penttilänrannan hankesuunnitelmassa (oheisaineisto).
4.3.1.1.3 Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja -talouteen
Penttilänrannan alue on merkittävin Joensuun keskusta-alueen laajentumisreservi ja täydennysrakentamiskohde. Keskusta-alueen laajentaminen Pielisjoen itäpuolelle on yhdyskuntatalouden ja yhdyskuntarakenteen kannalta kannattavaa, koska näin olemassa olevien teknisten
verkkojen, liikenneverkon ja palveluiden käyttö tehostuu. Alueelle joudutaan rakentamaan uusia verkostoja, mutta näiden toteuttaminen on
alueen keskeisen sijainnin ja alueen tiiviin rakenteen vuoksi merkittävästi edullisempaa kuin pientalopainotteisten uudisalueiden toteuttaminen tai vähittäinen täydennysrakentaminen.
Uudisalueiden yhdyskuntataloudellista vertailua on tehty eri laajenemisalueiden välillä ja vaihtoehdoista Penttilä sekä Ukonmäenpellon
alue olivat edullisimpia (ks. erillisliite: Penttilänrannan hankesuunnitelma, luku 12). Tässä vertailussa huomioitiin Penttilänrannan puhdistamiskustannukset. Vastaavan laajuista ja yhtä keskeisesti kaupunkirakenteessa sijaitsevaa täydennysrakentamisen aluetta ei ole löydettä-
33
vissä tällä hetkellä. Penttilänrannan toteutumisen myötä muodostuu
uusi noin 3000-4000 asukkaan kaupunginosa joen itärannalle. Entinen
saha-alue ja maisemallisesti avoin joutomaa muuttuu julkiseksi ja eläväksi osaksi kaupunkirakennetta. Erityisesti suunnitelma mahdollistaa
kaupunkikeskustaan ja rantaan tiiviisti kytkeytyvän asumisen tapojen
kehittämisen ja jokimaiseman hyödyntämisen.
Keskustaa lähellä olevien maa-alueiden käyttöönotto ja tehokas nykyiseen kaupunkirakenteeseen kytkeytyminen tukevat eheän yhdyskuntarakenteen muodostumista ja edistävät asukkaiden jokapäiväisten toimintojen (asuminen, palvelut, työnteko) ja oleskelun sijoittumista lähelle toisiaan. Kaava-alueen rakentamisen, hyvien ajoneuvo- ja kevyen
liikenteen yhteyksien ja monipuolisten julkisten ranta-alueiden myötä
Penttilänrannan alueelle on mahdollista houkuttaa kaupallisia palveluja. Päivittäistavarakaupan osalta alue tukeutunee viereisen Aittarannan
ja keskusta-alueen palveluihin. Keskustan läheisyydessä olevan asutuksen lisääntyminen mahdollistaa keskustan kaupallisten palveluiden kapasiteetin ja tason nousua.
Asemakaavaratkaisun mukaisesta rakentamattomasta rakennusoikeudesta 9900 k-m2 on varattu asuinrakentamista varten. Kaava mahdollistaa noin 150 asunnon ja noin 280 asukkaan sijoittumisen kaava-alueelle.
Kaava-alueen asukkaiden lopullinen määrä riippuu rakentamisen tehokkuudesta, toteutustavasta sekä alueelle sijoittuvien toimintojen
luonteesta.
Asemakaavan toteuttaminen edellyttää taloudellisia investointeja uuden kunnallistekniikan, katuyhteyksien suunnitteluun ja rakentamiseen
osalta. Investointien kattamiseksi kaupunki saa tuloja tonttimaan
myynnistä. Kaava-alueelle toteutettava infrastruktuuri tulee toteuttaa
etupainotteisena, jolloin se palvelee myös myöhempiä toteutusvaiheita. Tämä lisää alkuvaiheen investointien kustannuksia. Kunnallistekniikan kustannusarviot käyvät ilmi kaavaselostuksen liitteenä olevissa
Penttilänranta II asemakaava-alueen kunnallistekniikan yleissuunnitelmasta ja hankekortista.
4.3.1.1.4 Vaikutukset maisemaan ja kaupunkikuvaan sekä rakennus- ja kulttuurihistoriallisiin arvoihin
Maisema:
Oheisessa kuvassa on esitetty Pielisjoen suu-alueen maisemallista tilanmuodostusta. Kaavamuutos täydentää rakennettua kaupunkirakennetta joen itärannalle. Pielisjoen ranta-alue muuttuu jo Penttilänrannan
1. asemakaavan myötä rakentamisen edetessä. Alueen muodostuu uusia maamerkkejä korkean rakentamisen myötä. Kaava-alueen rakentaminen kiertyy maisemallisesti tärkeän Pajamäki ympärille. Toinen
maisemallisesti tärkeä elementti Penttilänrannan alueella on kapseloitu
Penttilänmäki. Alueen laki nousee ylimmillään tasolle n. +91 mmpy, eli
noin 15 metriä nykyisestä maanpinnan korkeustasosta. Maisemaan
muodostuu nykyisten maastoelementtien lisäksi uusia maamerkkejä
kaavan mahdollistaman korkean rakentamisen avulla.
34
Kuva 15: Maisematilan rajautuminen. © LOCI maisema-arkkitehdit Oy
Kaupunkikuva:
Maisemallisesti kaava jatkaa Itärannan ja Aittarannan alueen sekä jo
aiemman Penttilänrannan alueen rakentamista. Pielisjoen rannan rakentaminen on 4-6 kerroksista. Joen suunnassa rakentaminen rytmittyy kolmen erilaisen korttelirakenteen muodostamaan teemaan, jossa
korttelirakenne tiivistyy joen alajuoksun suuntaan. Kolmea korttelin
teemaa on suunniteltu vahvistettavan vaiheittain vaihtuvilla julkisivujen
materiaaleilla tai värityksellä. Rakennettujen alueiden välissä on katkoina puistoalueita ja aukioita. Katkot rakenteessa on muodostettu
harkittujen näkymälinjojen mukaan avaten mielenkiintoisia näkymiä
joen vastakkaisille puolille ja alueen sisälle.
Kuva 16: Kaupunkitilan muodostuminen ja näkymät. Kaavamuutosalue
punaisella rajauksella. Kuva © LOCI maisema-arkkitehdit Oy
35
Suunnittelualueella Pajamäen kupeessa rakentaminen perustuu rinteeseen sijoittuviin 5 -kerroksisiin pistetaloihin, jotka porrastuvat rinteen
mukaan.
Kuva 17: Havainnekuva Penttilänrannan alueen rakentamisesta.
Kaavamuutoksella mahdollistetaan rakentamistavaltaan keskustamaista ympäristöä, jossa asuinkorttelit muodostavat omaleimaisia, tunnistettavia kokonaisuuksia. Kutterikujan varren rinnekortteli vertautuu
maastollisesti ja mittakaavaltaan Niinivaaran Tikkarinteen rakentamiseen.
Rinnealueiden tehokkaassa hyödyntämisessä keskeiseksi suunnittelutekijäksi muodostuu asuintonttien autopaikkojen sijoittaminen. Rakennettavan korttelin osalta tarvitaan pysäköintikansia tai pysäköintilaitosratkaisuja. Näille alueille on ominaista rakennetun kovapintaisen kaupunkiympäristön ja rakennettujen viheralueiden suuri osuus.
Vaikutukset luonnonympäristöön ja virkistysmahdollisuuksiin
Luonnonympäristö:
Kaava-alue on pääosin puutonta saha-alueen puhdistuksen jäljiltä kasvillisuudesta vapaata aluetta. Ainoastaan osassa korttelista 104 on
puustoista ja Penttilänkadun jatke Repolankadun päähän kulkee 50
metrin matkalta puustoisen kaistaleen läpi.
36
Kuva 18: Kaavamuutosalue ilmakuvalla ja olevaan asemakaavaan rajoittuen.
4.3.1.1.5 Vaikutukset palveluiden saatavuuteen
Penttilänrannan alueen rakentamisen on suunniteltu alkuvaiheessa tukeutuvan keskustan, Niinivaaran ja Penttilän kaupunginosan julkisiin ja
yksityisiin palveluihin, jotka ovat hyvin saavutettavissa. Tukeutuminen
nykyiseen palveluverkkoon mahdollistaa palveluiden käytön tehostumista ja palveluiden säilymistä. Alueen läheisyydessä Niinivaaralla, Hukanhaudalla sekä ydinkeskustassa on hyvä kouluverkosto sekä kattava
sosiaali- ja terveystoimen palveluverkosto. Monipuoliset keskustapalvelut ovat 10-15 minuutin kävelymatkan päässä. Alueen rakentamisen
alkuvaiheessa ei ole tarvetta investoida palveluihin. Hyvätasoisiin ja esteettömiin kevyen liikenteen yhteyksiin keskustan ja Niinivaaran suuntiin on panostettu jo Penttilänrannan rakentamisen alkuvaiheessa palveluiden saavutettavuuden varmistamiseksi.
Penttilänrannan alueelle on varauduttu kaavoittamaan myöhemmässä
vaiheessa tontti julkisia palveluja varten. Tontille on tarkoitus mahdollistaa monitoimitalon rakentaminen Marjalataloa vastaavalla konseptilla. Taloon voisi sisältyä pienten lasten koulu, päivähoitotiloja, monikäyttöinen palvelupiste ja salitilaa eri käyttötarkoituksiin, kuten asukastoiminnalle. Rakentaminen tullee ajankohtaiseksi, kun alueen kokonaispalvelutarve alkaa hahmottumaan. Tarvittaessa palveluita voidaan
tätä ennen sijoittaa lähialueilla kaupungin omistamiin rakennuksiin
mm. Suvantosillan kupeessa tai alueen rakennuskortteleihin.
Penttilänrannan alueelle on jo aiemmassa kaavoitusvaiheessa osoitettu palvelurakennusten korttelialueeksi (P) sahan konttorirakennuksen
tontti ja Cederberginaukiolla sijaitseva kortteli 95. Palvelurakennusten
korttelialueille on mahdollista sijoittaa julkisia tai yksityisiä palveluja
37
yhteensä 1100 k-m2. Alueella on osoitettu lisäksi KOT- korttelialueita,
joihin voi käyttötarkoitusmerkinnän mukaisesti sijoittaa liike-, toimisto-, kehittämis- ja koulutustiloja sekä asumista alle puolet toteutetusta
kerrosalasta. KOT-korttelialueille osoitettu kerrosala on 13200 k-m2.
Keskeiseen sijaintiin sijoittuu myös AL-tontti, johon saa käyttötarkoituksen mukaisesti sijoittaa asumista sekä liike- ja toimistotiloja enintään 4800 k-m2.
Kaavassa osoitettuihin asuinrakennusten maantasokerroksiin saa kaavamääräyksen mukaisesti AK-korttelialueella sijoittaa asumista palvelevia yhteistiloja, liiketiloja, työhuoneita sekä lähipalveluita. Kaavamääräyksen tavoitteena on tukea monipuolisen ja elävän kaupunkitilan
muodostumista. Määräys palvelee myös uudentyyppisten asumisen
muotojen ja yhteisöllisen asumisen kehittämistä, joihin voi liittyä myös
uudenlaista palvelujen kysyntää ja tarjontaa (mm. ikäihmisten asuminen).
Penttilänrannan alueelle sijoittuvien yksityisten palveluiden määrä on
riippuvainen mm. kysynnästä ja alueen rakennuttajista. Alueen väestöpohja tuskin tulee olemaan riittävän laaja keskustahakuisen erikoiskaupan sijoittumiselle, vaikka kaava sallisikin liiketilojen sijoittamista
maantasokerroksiin. Aittarannan alueella Peltolankadun ja Penttilänkadun risteyksessä on varattu tontti enintään 1300 k-m2 kokoisen päivittäistavarakaupan rakentamiseen. Kaava-alue tukeutunee päivittäistavarakaupan osalta Aittarannan ja keskustan kauppapalveluihin.
Kaavamuutos tulee lisäämään asuntokerrosalaa lähelle keskustaa, jolloin se tukee keskustan palvelutarjontaa. Alueen sijoittuminen keskustan eteläpuolelle lisännee Kauppatorin eteläpuolisten osien kiinnostavuutta kauppapaikkoina tasapainottaen kaupallisten palveluiden rakennetta keskusta-alueen sisällä.
4.3.1.1.6 Vaikutukset liikenteeseen ja liikenneturvallisuuteen
Liikenne:
Kaavamuutos edellyttää uusien katuyhteyksien sekä kevyenliikenteen
reittien rakentamista. Alueelle ei tule ohjautumaan läpiajoliikennettä.
Kaavamuutoksella mahdollistetaan sujuvien kevyenliikenteen yhteyksien rakentaminen kaava-alueelle. Merkittävimmät kevyttä liikennettä
palvelevat yhteydet on Penttilänkadun jatkeen varrelle sijoittuva kevyenliikenteen väylä, jolla kaava-alue kytkeytyy osaksi kaupungin kevyen
liikenteen verkostoja. Näitä yhteyksiä täydentävät puistoalueille sijoittuvat kulkuyhteydet sekä katujen varsille sijoittuvat jalankulku- ja pyörätieyhteydet.
Asemakaavamuutos lisää liikennettä Penttilänkadulla, josta liikenne
ohjautuu keskustan, Niinivaaran ja Kehätien suuntaan. Liikenneverkon
toimivuutta on tarkasteltu Aittarannan kaavoituksen yhteydessä, jolloin todettiin, että nykyinen katuverkko ja siihen suunnitellut muutokset mahdollistavat Penttilänrannan alueesta johtuvan liikennemäärien
38
lisääntymisen katuverkossa. Penttilänkadun liittymistä Itäranta- katuun
sujuvoitettiin vuoden 2009 aikana toteutetuilla liittymäjärjestelyillä. Tuleva Sirkkalan silta parantaa koko Penttilän kaupunginosan yhteyksiä
keskustaan.
Kaavan myötä Penttilänkatu liittyy Peltolankadulle nykyisen Repolankadun kautta. Tällöin osa Penttilänrannan liikenteestä ohjautuu valtatieverkolle reittiä Penttilänkatu – Pyhäselänkatu –Kuhasalontie pitkin.
Tätä kautta ohjautuvan liikenteen osuus alueen kokonaisliikennemääristä arvioidaan jäävän kohtalaisen vähäiseksi. Joukkoliikenne tulee
käyttämään jatkossa tätä samaa reittiä. Joukkoliikennettä palvelemaan
nykyisen Repolankadun ja Peltolankadun risteysalueen välittömään läheisyyteen toteutetaan turvalliset pysäkit.
Liikenneturvallisuus:
Asukasmäärän kasvu kaava-alueella aiheuttaa ajoneuvoliikenteen määrän kasvua, lisäyksen kevyen liikenteen määrissä. Liikenneverkon suunnittelussa kiinnitetään erityistä huomiota kevyen liikenteen turvallisuuteen ja verkoston toimivuuteen. Kevyen liikenteen pääreitit kulkevat
monin paikoin erillään ajoneuvoliikenteestä, mikä parantaa liikenneturvallisuutta. Ajonopeudet alueella tulee asettaa ydinkeskusta-alueen
mukaisiksi. Katualueiden huolellinen ja kaupunkimainen jäsentäminen
edesauttaa turvallisen liikenneympäristön kehittymistä. Penttilän-,
Suursahan- ja Saharinne- katujen risteykseen on toteutetaan kiertoliittymä. Penttilänkatu palvelee miltei yksinomaan kaupunginosan sisäisenä kokoojakatuna, eikä sen kautta tule juurikaan kulkemaan läpikulkuliikennettä muihin kaupunginosiin.
Liikenneturvallisuuden kannalta tulee huomioita kiinnittää turvallisiin
kadunylityspaikkoihin. Kriittisiä kohtia syntyy eritoten niissä kohdin,
jossa Pajamäeltä Pielisjoen rantaan päin johtavat kevyen liikenteen reitit ylittävät Penttilänkadun. Pyöräilynopeuksia tulee pudottaa reitin linjauksilla ja jäsentelyllä ja risteyskohtien tulee olla selkeästi havaittavissa
ajoneuvoliikenteelle.
4.3.1.1.7 Vaikutukset teknisen huollon järjestämiseen
Vesi-, tele- ja sähköhuolto:
Penttilänrannan alueelle tulee rakentaa uusi teknisen huollon verkosto.
Kaavaratkaisu mahdollistaa alueelle tarvittavien verkostojen toteuttamisen. Asuntokorttelin toteuttaminen edellyttää vesihuoltoverkoston
rakentamista Pelttilänkadun jatkeelle. Katujen ja kevyen liikenteen väylien suunnittelussa ja rakentamisessa huomioidaan myös alueelle tarvittavat sähkö-, tele- ja lämpöverkostot.
Sähköverkon osalta kaava mahdollistaa aluetta palvelevien muuntamoiden sijoittamisen korttelialueille rakennusten maantasokerroksiin
tai pihakansien alaisiin osiin. Tällainen ratkaisu olisi toivottavaa alueen
ilmeen kannalta.
39
Energiahuolto:
Penttilänrannalla on tiiviinä jo olemassa olevaan kaupunkirakenteeseen
liittyvänä alueena erinomaiset lähtökohdat energiansäästön ja erilaisten energiamuotojen kokeiluille. Penttilänrannasta on rakennettavissa
malliasuinalue energian kokonaiskäytön suhteen. Energiahuollon suunnittelun lähtökohtana on taloudellisesti kannattava vähäpäästöinen
energiahuollon järjestelmä, joka omalta osaltaan tuo myös myönteistä
imagoa koko alueen rakentamiselle. Asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi asemakaavassa edellytetään alueen rakennusten liittymistä
rakennettavaan kaukolämpöverkkoon MRL:n 57a §:n perusteella.
4.3.1.1.8 Sosiaaliset ja kulttuuriset vaikutukset:
Penttilänrannan alueesta on tarkoitus toteuttaa houkutteleva ja monipuolinen erilaisille asukasryhmille suunnattu uudisalue. Väestörakenteen monipuolisuutta tavoitellaan asuntojen koon vaihtelulla, monipuolisilla rakentamistavoilla ja erilaisilla hallintamuodoilla.
Kaavamuutoksella mahdollistetaan noin 200 - 230 asunnon sijoittaminen jo rakenteilla olevan alueen jatkeena. Pielisjoen ranta-alue, kulkureitit ja palvelut lisäävät alueella kävijöiden ja läpikulkijoiden määrää eri
vuorokauden aikoina. Asuinpainotteinen rakentaminen ja ihmisten läsnäolo alueella eri vuorokauden aikoina lisäävät turvallisuutta ja sosiaalisten kontaktien määrää ja mahdollistavat monipuolisten kohtaamistilanteiden ja sosiaalisen vuorovaikutuksen synnyn ihmisten välille.
Penttilänrannan teollinen historia, suunniteltu rakentaminen sekä
suunniteltu taide mahdollistavat alueen omaleimaisen ja yksilöllisen
identiteetin syntymistä. Identiteetiltään vahvaan ja omaleimaiseen
ympäristöön, kaupunginosaan ja kaupunkiin on helpompi sitoutua kuin
identiteetiltään heikkoon.
40
5
5.1
TOTEUTUS
TOTEUTTAMINEN JA AJOITUS
Kaavamuutosalueen käyttöönottamisen edellyttämä pilaantuneen
maaperän kunnostaminen on saatu suoritettua loppuun.
Asemakaavan mukainen rakentaminen edellyttää infrastruktuurin rakentamista. Katu- ja kunnallistekniikan suunnittelu on käynnistetty alkuvuodesta 2014. Kunnallistekniikan rakentaminen käynnistynee loppuvuoden 2015 aikana. Penttilän ja ruutukaava-alueen yhdistävä kevyenliikenteensilta on valmistunut kesäkuussa 2014.
Kaavamuutoksen mukainen rakentaminen mahdollistuu heti, kun
asemakaava on tullut lainvoimaiseksi, rakennuslupa saatu ja alueelle
rakennettava infrastruktuuri mahdollistaa rakentamisen. Asuntorakentaminen on tarkoitus alkaa vuoden 2016 aikana. Tonttien luovuttamisesta toteuttajille tehdään erilliset päätökset.
Ensimmäisten asukkaiden arvioidaan muuttavan alueelle 2017. Koko
kaava-alueen rakentumiseen asuntorakentamisen osalta kulunee 2-3
vuotta riippuen alueelle suuntautuvan rakentamisen määrästä sekä
asuntojen kysynnästä. Penttilänkadun rakentaminen on riippuvainen
investointimäärärahojen kohdentamisesta ja kadun tarpeen ajoittumisesta.
Kustannukset
Kaavan toteuttamisen kustannukset on selvitetty kaavan rinnalla laaditun kunnallistekniikan yleissuunnitelman laadinnan yhteydessä. Hankkeen kokonaiskustannuksiksi kadunrakentamisen sekä vesihuollon
osalta on arvioitu 1 735 000 €, josta kadunrakennuskustannukset ovat
noin 1 165 000 € ja vesihuollon kustannukset noin 570 000 €.
41
6 SUUNNITTELUVAIHEET
Hankkeen lähtökohta
Kaavamuutoksen lähtökohtana on pitkän ajan kuluessa laaditut suunnitelmat ja selvitykset. Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt Penttilänranta-hankkeen tavoitteet hankesuunnitelmassa (KV 16.6.2008). Kaava toteuttaa alueella voimassaolevia yleiskaavoja ja on kaupunkistrategian mukainen.
Asemakaavatyö käynnistyi loppuvuodesta 2013. Kaavamuutoksesta on
tiedotettu ensimmäisen kerran kaavoituskatsauksessa 2014.
Kaavan vireilletulo sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelma
Maankäyttö- ja rakennuslain 62 §:n mukainen ilmoitus kaavan vireille
tulosta julkaistiin 20.12.2013 kunnallisissa ilmoituslehdissä. Lisäksi lähialueen talouksiin jaettiin kaavasta kertova tiedote. Osallistumis- ja
arviointisuunnitelma (OAS) oli nähtävillä 20.12.2013–20.1.2014 ja siitä
pyydettiin tarpeelliset lausunnot. Lausuntoja saatiin 5 kpl. Mielipiteitä
ei jätetty yhtään. Kaavahanketta esittelevä yleisötilaisuus järjestettiin
15.1.2014. Tilaisuudessa oli 10 kuntalaista.
Liite 3. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS)
Liite 5. Vireilletulovaiheen (OAS) lausunnot ja mielipiteet sekä kaavoituksen vastineineet niihin
Kaavaluonnos
Asemakaava on laadittu kaupunkirakenneyksikön kaavoituksessa yhteistyössä toimialan muiden viranomaisten kanssa.
Kaavaluonnos pidettiin nähtävillä 10.4. – 5.5.2014 ja yleisötilaisuus pidettiin 23.4. klo 17.30 Peltola-salissa. Tilaisuudessa oli 4 kuntalaista.
Kaavaluonnoksesta saatiin 7 lausuntoa. Mielipiteitä ei jätetty yhtään.
Liite 6. Luonnosvaiheen lausunnot ja mielipiteet sekä kaavoituksen
vastineet niihin.
Kaavaehdotus
Asemakaavaehdotus on pääosin kaavaluonnoksen mukainen. Tarkennuksia on tehty mm. tonttien pysäköintijärjestelyihin, kerroslukuihin,
rakennusoikeusmerkintöihin ja Penttilänkadun linjaukseen.
Kaupunkirakennelautakunnan käsittelyn jälkeen ehdotus asetetaan
virallisesti nähtäville 30 vrk:ksi. Kaupunginvaltuuston päätettäväksi
kaavaehdotus on tarkoitus saattaa elokuussa 2015.
Kaavan laatija:
Kalle Sivén
Asemakaavan seurantalomake
Asemakaavan perustiedot ja yhteenveto
Kunta
167 Joensuu Täyttämispvm
03.06.2015
Kaavan nimi
Penttilänranta II
Hyväksymispvm
Ehdotuspvm
Hyväksyjä
Vireilletulosta ilm. pvm
20.12.2013
Hyväksymispykälä
Kunnan kaavatunnus
1671650
Generoitu kaavatunnus
Kaava-alueen pinta-ala [ha]
3,1892
Uusi asemakaavan pinta-ala [ha]
Maanalaisten tilojen pinta-ala [ha]
Asemakaavan muutoksen pinta-ala [ha] 3,1892
Ranta-asemakaava Rantaviivan pituus [km]
Rakennuspaikat [lkm]
Omarantaiset
Lomarakennuspaikat [lkm] Omarantaiset
Aluevaraukset
Yhteensä
A yhteensä
P yhteensä
Y yhteensä
C yhteensä
K yhteensä
T yhteensä
V yhteensä
R yhteensä
L yhteensä
E yhteensä
S yhteensä
M yhteensä
W yhteensä
Pinta-ala
[ha]
3,1892
1,2931
Pinta-ala Kerrosala [k- Tehokkuus
[%]
m²]
[e]
100,0
12700
0,40
40,5
12700
0,98
Pinta-alan muut.
[ha +/-]
0,0000
0,7975
Kerrosalan muut. [km² +/-]
-765
9900
-10665
0,1945
6,1
-2,1330
0,1945
1,6952
0,0064
53,2
0,2
1,1346
0,0064
Maanalaiset
tilat
Yhteensä
Rakennussuojelu
Yhteensä
Ei-omarantaiset
Ei-omarantaiset
Pinta-ala
[ha]
Pinta-ala
[%]
Kerrosala [kPinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [k-m² +/-]
m²]
Suojellut rakennukset Suojeltujen rakennusten muutos
[lkm]
[k-m²]
[lkm +/-]
[k-m² +/-]
Alamerkinnät
Aluevaraukset
Yhteensä
A yhteensä
AK
P yhteensä
Y yhteensä
C yhteensä
K yhteensä
T yhteensä
T
V yhteensä
VL
R yhteensä
L yhteensä
Kadut
E yhteensä
ET
S yhteensä
M yhteensä
W yhteensä
Pinta-ala
[ha]
3,1892
1,2931
1,2931
Pinta-ala Kerrosala [k- Tehokkuus
[%]
m²]
[e]
100,0
12700
0,40
40,5
12700
0,98
100,0
12700
0,98
Pinta-alan muut.
[ha +/-]
0,0000
0,7975
0,7975
Kerrosalan muut. [km² +/-]
-765
9900
9900
-10665
-10665
0,1945
0,1945
6,1
100,0
-2,1330
-2,1330
0,1945
0,1945
1,6952
1,6952
0,0064
0,0064
53,2
100,0
0,2
100,0
1,1346
1,1346
0,0064
0,0064
PENTTILÄNRANTA II ASEMAKAAVAMUUTOKSEN KUNNALLISTEKNIIKAN HANKEKORTTI
10.6.2015 (asemakaavan muutos, kaavoitusohjelman työ nro 1650)
Sijaintikartta
Kaavaehdotuskartta
Hankkeen lähtökohdat
Kaavamuutoksen käynnistäjä on kaupunki. Kaavalla laajennetaan kerrostalokorttelialueita
Penttilänkadun jatkeena. Kaavamuutos mahdollistaa Penttilänkadun katuyhteyden jakamisen
Repolankadun kautta Peltolankadulle asti, asuntorakentamisen Penttilänkadun varrelle ja teknisten
verkkojen toteuttamisen.
Maaperäolosuhteet
Alue kuuluu rakennettavuudeltaan IV-luokkaan: ”Maaperä on löyhärakenteista ja routivaa silttiä, jossa
esiintyy hienohiekka- ja savikerroksia. Maaperä soveltuu parhaiten pientalovaltaiseen sekä pienen ja
keskisuuren teollisuuden rakentamiseen, jolloin perustukset ja lattiat voidaan toteuttaa
maanvaraisina. Kerrostalojen rakentaminen edellyttää useimmiten tukipaaluperustuksia.
Kadut- ja kevyen liikenteenväylät
Kaavassa on osoitettu Penttilänkadun jatkoyhteys Peltolankadulle. Tästä osuudesta olemassa olevaa
on Repolankadun osuus tulevasta Penttilänkadusta. Tältäkin osalta Penttilänkadun linjaus tosin
muuttuu.
Vesihuolto
Penttilänkadun rakentamisen yhteydessä rakennetaan myös vesihuoltoverkosto.
Puistot
Alueella on puisto-alue, joka luo yhteyden Pajamäenpuistosta Penttilänkadulle.
Sähkö- ja telekaapelointi, muut verkot
Alueen sähkö- ym. kaapelointi uusitaan kadun rakentamisen yhteydessä.
Kustannusarviot (katu+vesihuolto)
Penttilänkatu pl. 0 - 209
Penttilänkatu pl. 209 - 709
Vesihuoltolinja Penttilänkadulta Penttilän jätevedenpuhdistamolle
Kevyen liikenteen väylä lähivirkistysalueelle
Lähivirkistysalue
440 000
980 000
270 000
30 000
15 000
Alustava rakentamisaikataulu
Penttilänkadun rakentaminen on tarkoitus aloittaa vuonna 2015. Rakentaminen tapahtuu vaiheittain
investointimäärärahojen ja asuntorakentamisen tarpeiden mukaan.
Koko kaava-aineisto arkistossa;
L:\Tekninen_toimiala\Yhteiset\Arkistot\kaavoitus\16 Penttilä\ 1650_Penttilanranta_II
VP/s
et
+81.7
y-S
UL
A
ILT
P
Pl
+78.0
+80.0
403
ET-4
hr
I
u 0 .0le
AK
+78.3 +10
+79.0V 2850 V
le
7 .0 lpa
9
+
V IV4600
1600 VI
lp
VI
(1602) 2600
AK
mp-1
p
IV
e=0.8
97
v
vl
pp
IV
AK
V
LPA
5800
V
2600
ajo
90:6
100I pp
I
ET101
96 26002600
V
pp
V L-5
3100 a
m
V
p
e=0.45
as 15%
pp
IV
sv -2
t
sv -2
p
1607 a
p
AK
p
II
e=0.35
le
III
a
1609
AK-2
III
6 .0
+8
ALK
AK
IV
pp
pp
pp
pp
III
3150
III
III
3150
III
3150
AO-19
2800
AO-19
1611
p
EV
36:3
1610
ET
p
a
I
36:4
e=0.9
a
11:42
e=0.5
36:5
II YL
e=0.70
11:43 11:44
p pI
I
11:50
11:40 11:41 II
11:51
a a
1608
11:52
I
a
11:53 AK
I
11:54
e=0.50
11:56
T
pp
I
p e=0.70
I a
871:11
a
III
0
III/20 0
Ia ALK
P
sv -2
LP
e=1.00
le
sv -2
p
AK
IV
sv -1
75 %
IV
PLB
V
I
sv -2
p
AK
II
le
200
116:0
sr-1
p
AL
16:10
p
V
VI
le
sv -2
1629
e=1.0
I t
le
2100
p
100
sr-1
1604 p
YO
V
VI
p
a-1
1641
(1/2) IV
sv -2
pp
pp
VI
le
le
pp
ajo
V L-6
V
AK
IV
IV m-1
II
p
3000
V
V
2000
V
XI
IV
(2/3)IV
0
III/200
90:5
V
IV
1000
99
7400
III
e=0.5
AK
2600
lpa
0
+78.3 +93 .
IV
.0
3IV
+9
LPA
3100
3.0
+9
lp AK
a
IV
V
2600
2600
AK
IV
KOT
VI
V
LPA-5
m-1
e=1.0IV
AK
pp
III
1606
36:1
pp
3.0
+9
IV
.0
3IV
+9
0
3100
3.
+9
pp
VP
pp
LV
V
I 120
+78.3 +
IV
3.0
+9 IV
3100
pp
3.0
+9
V
3600
VI
p
3100
14:6
p
98 AK
pp
VI
.0
93
350
I LV
VI
ajo
p/v
V
AK
IV
p
800
ET
KOT
+78.3 VI
LP
P
sr-1
AL
4800XIV
VI
ajo
pp
300
II
V
ma
V 3700
95
PI
500
p/v aj o
t
14:7
VI
lpa 2000
LPA
1800
lpa
IV
pp
3.0
+9
+78.3
+79.0 94 lpa
.0
V
3
IV
5100
+9 lpa
+79.0 AK
+78.3
VI
.0
V 3700
3IV
+ 9 lpa
pp
pj
v
+78.6
W
LP
VP
VII
a
UP
AK-6
e=0.9
1800
V I(3/4)
lpa
PI
LPA
(71/7)
402
ajo
u 00.0 et
+78.3 +1V
VP
+79.0
0
pp u10 0. le
+
2850 V
+79.0V
u
.0
00 le 93
+1
+79.0V 2850 V
14:7
I
p-4
/1602
V I(3/4)
AK 1602
le
a
pp
1500
1300
lp
+79.4
VP/s
p
e=0.2
akrsk
II450
p
lp
1/3 III
e=1.0
301
PLD
pp
LP
1785
YT
AL-3
I
303
(1601)
1800 /1602
V I(3/4)
V p/h 1683
K /1601
1500 p
akrsk
II450
p
ajo
akrsk
II450
p
pp
e=0.5
PLB
III
e=0.3
72
VK
II
440
sr-2
aj
o
e=0.6
II
ma
II
IV
YS
YK
pp
ik -1
AKp
a
1/3 III
e=0.9
e=0.65 p pe=0.6
AKR-4
p
le
AKR-4p
a
II
1/3 III
pAK-6
e=0.5 AKR
e=0.9
e=0.60
p
ik-1
le
p
70
e=0.9
1/3 II
AK
le
III
AKR-4
e=0.75
AK
e=0.75 III
a
II
e=0.75
pa
p
p
II1/2
1/3 III 71
e=0.55
e=0.6
e=0.85
II1/2
1/3 III
pp
VL
e=0.5
p
lpa
III
e=0.90
le
2/3 II1 ap/90 m2
YK II
p
pp
III
e=0.9
ik-1
AK
.0
II
le
+87.
+
807
e=0.6 a
pp
1/3 II
EV
YO
3150
III
1612
p
8100
1642
LPA
(1612)
VL
pp
95:6
AK
II
II
II
95:2
EV
II
II
pp
e=0.4
9:4
1614
pp
EN
AOR
II
et
e=0.3
102
ET-1
ET
TKL
II
11:7
e=0.4
103
TKL
s-1
II
1634
2000
e=0.4
ET
T
ET
T
II
e=0.3
e=0.5
T
II 1646
AO-18
e=0.5
II
11:7
LRT
29:87
1647
P
1618
AO-18
EV
II
TT
I 1625
T
e=0.3
e=0.5
95:5
1645
P
AO-18
II
+16.00
1635
1619
p
29:17
P
200
AO
II
AO
II
e=0.3
Liite 1
II
1632
AO
1692
II
2as
e=0.25
Työ nro 1650
Liite 3, 1 / 4
10.12.2013. päivitetty 13.1.2014 ja 7.4.2014
KAUPUNKIRAKENNEYKSIKKÖ, YHDYSKUNTASUUNNITTELU, KAAVOITUS
PENTTILÄNRANTA II ASEMAKAAVAN
MUUTOS
OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
Asemakaavan muutos koskee Penttilän (16) kaupunginosan korttelin 1609 ja 1629 osaa.
■ SUUNNITTELUTEHTÄVÄ
Asemakaava-alue sijaitsee Penttilässä Saharinteen, Kutterikujan varrella. Kaavaan sisältyy
myös Penttilänkadun jatkoyhteys Repolankadun kautta Peltolankadulle, kuten myös Repolankadun varressa oleva korttelin 1609 tontti 3.
Kaavahanke on käynnistetty Joensuun kaupungin aloitteesta. Penttilänrannan vaiheittain
tapahtuvan kaavoituksen toisessa vaiheessa on tarkoitus laajentaa kerrostalokorttelialueita Penttilänkadun jatkeena. Kaavalla turvataan kerrostalotonttien tulevien vuosien luovutusta, joka mahdollistaa Penttilänrannan hyvin käynnistyneen kerrostalorakentamisen jatkumisen. Penttilänrannan kaavoitusta ja toteuttamista jatketaan kaupunginvaltuuston hyväksymän Penttilänrannan hankesuunnitelman mukaisesti.
■
SUUNNITTELUTILANNE
Alueella on voimassa Pohjois-Karjalan maakuntakaava, joka on laadittu useassa vaiheessa.
Voimassa ovat 1. ja 2. vaiheen maakuntakaavat. 3. vaiheen maakuntakaava on ympäristöministeriön vahvistettavana ja 4. vaiheen maakuntakaavan laatiminen on käynnistetty.
Maakuntakaavassa suunnittelualue kuuluu taajamatoimintojen alueeseen (A).
Liite 3, 2 / 4
Joensuun seudun yleiskaava 2020 on hyväksytty seutuvaltuustossa 2.12.2008. Ympäristöministeriö on vahvistanut sen 29.12.2009 ja yleiskaava on tullut voimaan 14.1.2010.
Yleiskaavassa kaava-alue sijoittuu paikalliskeskuksen merkinnän kupeeseen (CP) ja kerrosja rivitalovaltaiselle asuntoalueelle (AKR).
Penttilän osayleiskaavassa (hyväksytty 2002) kaava-alue on osoitettu keskustatoimintojen
alueeksi (C), kerrostalovaltaiseksi asuinalueeksi (AK) ja virkistysalueeksi (V ja VL/s).
Suunnittelualueella on voimassa asemakaava 167 905 (30.7.1981). Voimassa olevassa
asemakaavassa alue on teollisuus- ja varastorakennusten korttelialuetta (T).
Muut suunnitelmat ja selvitykset:
 Penttilänrannan hankesuunnitelma, KV 16.6.2008
 Penttilän ydinalueen kaavarunko ja kunnallistekniikan yleissuunnitelma (2005)
 Joensuun Penttilän alueen asemakaavallisen ideakilpailun kilpailuehdotukset ja palkintolautakunnan arvostelupöytäkirja (2003)
 Penttilän osayleiskaavakartta ja kaavaselostus (2002)
 Penttilän osayleiskaavan selvitykset, mm. asukaskysely, maisemallinen selvitys,
luontoselvitys
Kuvassa on esitetty sinisellä Penttilänrannan 1. asemakaavan alue ja punaisella nyt asemakaavoitettava osa kaavarungosta.
■
ARVIOITAVAT VAIKUTUKSET
Vaikutusten arvioinnissa asetetaan rinnakkain oleva voimassa oleva asemakaava ja asemakaavamuutoksen mahdollistama tilanne. Kaavatyön yhteydessä arvioidaan kaavamuutoksen vaikutuksia ympäröiviin alueisiin, kaupunkikuvaan, elinkeinotoimintaan, liikenne- ja
pysäköintijärjestelyihin sekä kaupungin strategioihin. Vaikutukset raportoidaan kaavaselostuksessa.
■ OSALLISET
Liite 3, 3 / 4
Osallisia ovat kaikki ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa
huomattavasti vaikuttaa sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään:

kaavaan lähiympäristön kiinteistönomistajat, asukkaat, työntekijät ja yritykset

Pohjois-Karjalan ELY-keskus, ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue

Itä-Suomen poliisilaitos

Pohjois-Karjalan pelastuslaitos

Joensuun seudun luonnonystävät ry

Teknisten verkkojen haltijat

Kaupunkikeskustayhdistys

Penttilän asukasyhdistys ry.

Joensuun kaupungin hallintokunnat ja yhtiöt
■
AIKATAULU, OSALLISTUMINEN JA VUOROVAIKUTUS
Kaavamuutoksesta on tiedotettu vuoden 2014 kaavahankkeista kertovassa kaavoituskatsauksessa. Kaavatyön valmistelu on käynnistynyt loppuvuodesta 2013. Asemakaavatyön
etenemisen vaiheet on havainnollistettu sivulla 4 olevassa kaaviossa.
Osallistumis- ja arviointisuunnitelma pidetään nähtävillä 20.12.2013–20.1.2014 alla ilmoitetuissa paikoissa. Yleisötilaisuus järjestetään keskiviikkona 15.1.2014 klo 17.30 alkaen
Peltola-salissa, Peltolankatu 4. Nähtävilläoloajasta ja yleisötilaisuudesta ilmoitetaan
kunnallisissa ilmoituslehdissä ja kaupungin internet-sivuilla (www.joensuu.fi/kaavoitus).
Asemakaavaluonnos pidetään nähtävillä alkuvuoden 2014 aikana. Nähtävilläoloajasta ja
tässä vaiheessa mahdollisesti järjestettävästä yleisötilaisuudesta ilmoitetaan kunnallisissa
ilmoituslehdissä.
Kaupunkirakennelautakunta asettaa asemakaavaehdotuksen nähtäville 30 vuorokaudeksi.
Nähtävilläoloajasta ilmoitetaan kunnallisissa ilmoituslehdissä. Kaupunginvaltuuston päätettäväksi kaavaehdotus tulee kesällä 2014.
Kaavahankkeen asiakirjat ovat edellä kuvatuissa vaiheissa nähtävillä seuraavissa paikoissa:
 kaupunkirakenneyksikkö, Muuntamontie 5
 Joensuun kaupungintalo, Rantakatu 20
 Internet: www.joensuu.fi/kaavoitus
Kaikissa edellä kuvatuissa vaiheissa on mahdollisuus lausua kirjallisesti tai suullisesti mielipide asiasta. Mielipiteet ja ehdotusvaiheessa muistutukset toimitetaan kaupunkirakenneyksikköön, osoite Muuntamontie 5, 80100 Joensuu tai sähköpostitse osoitteeseen
[email protected]. Kaupunginvaltuuston kaavan hyväksymistä koskevasta päätöksestä on
mahdollista valittaa Kuopion hallinto-oikeuteen.
■ YHTEYSHENKILÖT
Kaava laaditaan Joensuun kaupungin kaupunkirakenneyksikön yhdyskuntasuunnittelussa,
Muuntamontie 5.
Yhteyshenkilöt:
 Maankäyttöinsinööri Kalle Sivén
puh. 050 5110362
sähköposti [email protected]
 Suunnitteluavustaja Kaija Kinnunen
puh. 050 409 2127
sähköposti [email protected]
Liite 3, 4 / 4
Internet-sivu, josta voi seurata kaavoitusta:
www.joensuu.fi/kaavoitus
Asemakaavaprosessi
Valitus Itä-Suomen
hallinto-oikeuteen
ja edelleen korkeimpaan hallintooikeuteen.
Liite 4
LIITE
LIITE 410 - Kaavarunkosuunnitelman havainnekuva, Arkkitehtitoimisto Anttila&Rusanen Oy
Liite 5, 1 / 4
10.1.2014
KAUPUNKIRAKENNEYKSIKKÖ, YHDYSKUNTASUUNNITTELU, KAAVOITUS
Penttilänranta II asemakaavamuutos
osallistumis- ja arviointivaiheen
viranomaislausunnot ja mielipiteet
vastineineen
Liite 5, 2 / 4
1
Sisällysluettelo
1.
2.
3.
4.
5.
FORTUM ESPOO DISTRIBUTION OY ....................................................... 2
FORTUM POWER AND HEAT OY ............................................................ 2
JOENSUUN VESI .................................................................................... 2
POHJOIS – KARJALAN ELY-KESKUS........................................................ 2
POHJOIS – KARJALAN PELASTUSLAITOS ............................................... 2
Liite 5, 3 / 4
2
1. FORTUM ESPOO DISTRIBUTION OY
Kaava-alueella ja sen lähiympäristössä sijaitsee sähkönjakeluverkostoa
oheisen liitekartan mukaisesti. Kaavoitettavalla alueella sijaitsee kaksi
20 kV:n kaapelia. Kaapelien siirrosta ja uudelleen sijoituspaikoista on
sovittava ennen alueen rakentamista. Kaapelien siirtokustannuksista
vastaa siirron tilaaja. Toivomme mahdollisuutta antaa lausunto myös
kaavan luonnos- ja ehdotusvaiheissa.
Vastine: Nykyinen sähkönjakeluverkosto huomioidaan ja kaavassa
osoitetaan alueen sähkönjakelun vaatimat muuntamoiden paikat
kaavassa.
2. FORTUM POWER AND HEAT OY
Penttilänrannan alue tullaan lämmittämään kaukolämmöllä. Kaukolämpölinjaa on jo rakennetiu jo Penttilänkadulle DN150 ja DN200 kokoisena linjana, kts liite. Siihen on merkitty myös tulevat rakennettavat
kl- linjat, joille toivomme saavamme paikkavaraukset katusuunnitelmiin. Power and Heat Oy tulee tarjoamaan kaukolämpöä alueen
lämmitysmuodoksi. Fortum Power and Heat Oy on mielellään mukana
jatkossa alueen suunnittelussa ja kehittämisessä.
Vastine: Kaavassa on määrätty, että rakennukset on liitettävä kaukolämpöverkkoon. Kaukolämpöverkon tarpeet tullaan huomioimaan katusuunnittelussa.
3. JOENSUUN VESI
Muutosalueen kiinteistöjen liittäminen vesi- ja viemäriverkostoon
vaatii vesihuollon suunnittelua ja rakentamista (mm. uusi jätevesipumppaamo) Penttilänkadun osalle.
Vastine: Kaavan yhteydessä laaditaan kunnallistekniikan yleissuunnitelma, jossa vesihuolto huomioidaan. Myös alueelle sijoitettava pumppaamo
huomioidaan kaavassa tarvittavalla aluevarauksella.
4. POHJOIS – KARJALAN ELY-KESKUS
Ei huomautettavaa osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta
5. POHJOIS – KARJALAN PELASTUSLAITOS
Kaava-alueen välittömässä läheisyydessä, noin 0,5 km päässä on VRYhtymän Joensuun järjestelyratapiha. Ratapihan läpi kulkee vaarallisia
aineita, joiden vaikutukset mahdollisessa onnettomuudessa voivat
ulottua kaavoitettavalle alueelle. Rakennettavien rakennusten ilman-
Liite 5, 4 / 4
vaihto on voitava sulkea keskitetysti yhdestä paikasta, joka on myös
asukkaiden tavoitettavissa. Ilmanotto on myös mahdollisuuksien mukaan sijoitettava rakennuksessa ylös.
Vastine: Rakennusten ilmanvaihtoa koskevat kysymykset ratkaistaan rakennusluvan yhteydessä.
3
Liite 6, 1 / 5
21.7.2014
KAUPUNKIRAKENNEYKSIKKÖ, YHDYSKUNTASUUNNITTELU, KAAVOITUS
Penttilänranta II asemakaavamuutos
luonnosvaiheen
viranomaislausunnot ja mielipiteet
vastineineen
Liite 6, 2 / 5
1
Sisällysluettelo
1.
2.
3.
4.
5.
6.
7.
CARUNA ESPOO OY ............................................................................... 2
FORTUM POWER AND HEAT OY ............................................................ 2
ITÄ-SUOMEN POLIISILAITOS .................................................................. 2
JOENSUUN VESI .................................................................................... 2
POHJOIS – KARJALAN ELY-KESKUS........................................................ 2
POHJOIS – KARJALAN PELASTUSLAITOS ............................................... 3
PUHAS OY ............................................................................................. 3
Liite 6, 3 / 5
1.
2
CARUNA ESPOO OY
Kaavaluonnoksessa on varattu VL -alueen yhteyteen sijoitettu ET alue sähkönjakelun käyttöön. Meillä ei ole huomautettavaa kaavaluonnokseen.
Toivomme mahdollisuutta antaa lausunto myös kaavan ehdotusvaiheissa.
Vastine: Lausunnon pohjalta kaavaa ei ole tarpeen tarkistaa.
2.
FORTUM POWER AND HEAT OY
Penttilänrannan alue tullaan lämmittämään kaukolämmöllä. Kaukolämpölinjaa on jo rakennettu Penttilänkadulle DN150 ja DN200 kokoisena linjana, kts liite. Siihen on merkitty myös tulevat rakennettavat
kl- linjat, joille toivomme saavamme paikkavaraukset katusuunnitelmiin. Power and Heat Oy tulee tarjoamaan kaukolämpöä alueen
lämmitysmuodoksi. Fortum Power and Heat Oy on mielellään mukana
jatkossa alueen suunnittelussa ja kehittämisessä.
Vastine: Kaavassa on määrätty, että rakennukset on liitettävä
kaukolämpöverkkoon. Kaukolämpöverkon tarpeet tullaan huomioimaan katusuunnittelussa. Lausunnon pohjalta kaavaa ei ole tarpeen tarkistaa.
3.
ITÄ-SUOMEN POLIISILAITOS
Ei lausuttavaa.
4.
JOENSUUN VESI
Asemakaavan muutos koskee Penttilän (16) kaupunginosan katualuetta sekä korttelien 1609 ja 1629 osaa. Muutosalueen kiinteistöjen liittäminen vesi- ja viemäriverkostoon vaatii vesihuollon suunnittelua ja
rakentamista.
Muutoin Joensuun Vedellä ei ole huomautettavaa asemakaavaluonnoksesta.
Vastine: Kiinteistöjen vesihuoltoon liittyminen huomioidaan katusuunnittelun yhteydessä. Lausunnon pohjalta kaavaa ei ole tarpeen tarkistaa.
5.
POHJOIS – KARJALAN ELY-KESKUS
Penttilänrannan kaavoituksen toisen vaiheen tavoitteena on jatkaa
Penttilänkatua sekä laajentaa kerrostaloaluetta sen varrelle. Kaava-
Liite 6, 4 / 5
3
selostuksen sivulla 17, kuvan 11 selitystekstistä, tulee korjata sana
'yleiskaavaehdotus' yleiskaavaksi. Kaavamuutoksella muodostuu yksi
uusi kerrostalokortteli (AK) 104, jonka pysäköinti tapahtuu osin maanalaisena paikoituksena. Kaavaselostuksessa todetaan, että korttelin
104 tontin 1 alueella on sijainnut CCA -kyllästeallas ja saha-alueen
maaperän kunnostuksen jälkeen alueelle on jäänyt kynnysarvon ylittäviä raskasmetallipitoisuuksia. Kaavaselostuksessa todetaan myös,
että maaperään jääneet raskasmetallit on otettava huomioon tontin
rakentamisessa. Kaavamääräyksissä ei kuitenkaan ole mainintaa asiasta eikä pilaantunut maa-alue käy ilmi kaavakartalta. Kaavamääräyksissä on huomioitava maaperän pilaantuneisuus ja tältä osin puhdistamistarve on arvioitava uudelleen.
Muilta osin ELY-keskuksella ei ole kaavaluonnokseen huomautettavaa.
Vastine: Kaavaselostuksen termistöä tarkastetaan. Pilaantunut
maa-aines sijoittuu mahdollisten kellarirakenteiden alapuolelle. Pilaantunut maa-alue tuodaan esiin kaavaselostuksessa riittävällä
tarkkuudella, jotta se huomioidaan rakentamisen yhteydessä.
6.
POHJOIS – KARJALAN PELASTUSLAITOS
Kaava-alueen välittömässä läheisyydessä, noin 0,5 km päässä on VRYhtymän Joensuun järjestelyratapiha. Ratapihan läpi kulkee vaarallisia
aineita, joiden vaikutukset mahdollisessa onnettomuudessa voivat
ulottua kaavoitettavalle alueelle.
Rakennettavien rakennusten ilmanvaihto on voitava sulkea keskitetysti yhdestä paikasta, joka on myös asukkaiden tavoitettavissa. Ilmanotto on myös mahdollisuuksien mukaan sijoitettava rakennuksessa ylös. Pelastusviranomaisella ei ole muuta huomautettavaa asemakaavamuutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta. Rakennettava alue ei olennaisesti muuta alueen tilannetta.
Vastine: Rakennusten ilmanvaihtoa koskevat kysymykset ratkaistaan rakennusluvan yhteydessä.
7.
PUHAS OY
Puhas Oy tarvitsee EKO-pisteen rakentamiselle alueen hyötyjätejakeiden keräämiseen ja kierrätykseen. Piste palvelisi Penttilän ja asukkaiden tarpeita. Nykyinen piste, joka sijaitsee suvantosillan alla olevalla p-paikalla, purettaisiin pois. Uusi piste varustettaisiin syväkeräyssäiliöin ilman katosta, vastaavanlainen piste on esim. Vesikon uimahallin
p-paikalla. Paikka tulisi olla sellainen, että astiatyhjennykset voi suorittaa k-autolla ja ihmisten on helppo tuoda myös autolla hyötyjätteitä.
Vastine: Nykyinen EKO-piste sijaitsee liikenteellisesti hyvässä paikassa Penttilänkadun varrella. Penttilän alueelle sijoittuessaan se
sijaitsisi ainakin tämän vuosikymmenen sivussa alueen asutuksen
Liite 6, 5 / 5
4
painopisteestä, eikä olisi ajoneuvoliikenteen kauttakulkureitillä.
EKO-piste voi hyvinkin olla tarpeen Penttilässä alueen asutuksen
lisääntyessä. Tämä on kuitenkin alueen seuraavien asemakaavojen
yhteydessä ratkaistava asia.
Liite 7, 1 / 7
ARCADIA OY ARKKITEHTITOIMISTO
NISKAKATU 16b - 80100 JOENSUU - PUH 010 423 4280
www.arcadia.fi
SETLEMENTTIASUNNOT OY - JOENSUUN KODIT OY
Liite 7, 2 / 7
ARCADIA OY ARKKITEHTITOIMISTO
NISKAKATU 16b - 80100 JOENSUU - PUH 010 423 4280
www.arcadia.fi
SETLEMENTTIASUNNOT OY - JOENSUUN KODIT OY
KORTTELITUTKIELMA, ALATASO - LUONNOS 1:450 18.05.2015
Liite 7, 3 / 7
ARCADIA OY ARKKITEHTITOIMISTO
SETLEMENTTIASUNNOT OY - JOENSUUN KODIT OY
JULKISIVUPROJEKTIO KUTTERIKUJALTA - LUONNOS 1:400 04.05.2015
NISKAKATU 16b - 80100 JOENSUU - PUH 010 423 4280
www.arcadia.fi
Liite 7, 4 / 7
ARCADIA OY ARKKITEHTITOIMISTO
SETLEMENTTIASUNNOT OY - JOENSUUN KODIT OY
NISKAKATU 16b - 80100 JOENSUU - PUH 010 423 4280
www.arcadia.fi
Liite 7, 5 / 7
ARCADIA OY ARKKITEHTITOIMISTO
SETLEMENTTIASUNNOT OY - JOENSUUN KODIT OY
NISKAKATU 16b - 80100 JOENSUU - PUH 010 423 4280
www.arcadia.fi
Liite 7, 6 / 7
ARCADIA OY ARKKITEHTITOIMISTO
SETLEMENTTIASUNNOT OY - JOENSUUN KODIT OY
JULKISIVUPROJEKTIO PUISTOSTA - LUONNOS 1:400 25.05.2015
NISKAKATU 16b - 80100 JOENSUU - PUH 010 423 4280
www.arcadia.fi
Liite 7, 7 / 7
ARCADIA OY ARKKITEHTITOIMISTO
SETLEMENTTIASUNNOT OY - JOENSUUN KODIT OY
ALUELEIKKAUS 1-1 - LUONNOS 1:450 04.05.2015
NISKAKATU 16b - 80100 JOENSUU - PUH 010 423 4280
www.arcadia.fi