Talousarvio 2016

TALOUSARVIO 2016
TALOUSSUUNNITELMA 2016–2018
BUDGET 2016
EKONOMIPLAN 2016–2018
Kaupunginvaltuusto 9.11.2015
Stadsfullmäktige 9.11.2015
1
Sisältö – Innehåll
1 Kaupunginjohtajan katsaus–Stadsdirektörens översikt ..................................................................................................................................... 4
2 Yleisperustelut–Allmänna motiveringar ........................................................................................................................................................... 6
2.1 Yleinen taloudellinen tilanne – Det allmänna ekonomiska läget ............................................................................................................. 6
2.2 Kuntatalous – Kommunalekonomin ........................................................................................................................................................ 8
2.3 Porvoon kaupungin tilanne–Borgå stads situation .................................................................................................................................. 9
2.3.1 Yleistä–Allmänt .............................................................................................................................................................................. 9
2.3.2 Porvoon taloudellinen tilanne–Borgå stads ekonomiska situation .............................................................................................. 12
2.4 Talousarvion ja taloussuunnitelman perustelut–Motiveringar till budgeten och ekonomiplanen ........................................................ 15
2.4.1 Talousarvio ja taloussuunnitelma kuntalaissa–Budgeten och ekonomiplanen enligt kommunallagen ....................................... 15
2.4.2 Talousarvion ja taloussuunnitelman sisältö–Budgetens och ekonomiplanens innehåll............................................................... 16
2.4.3 Talousarvion rakenteelliset muutokset–Förändringar i budgetens uppbyggnad ......................................................................... 17
2.4.4 Talousarvion laatimisen lähtökohdat–Utgångspunkter för upprättandet av budgeten ............................................................... 17
2.4.5 Porvoon kaupungin luottamushenkilöorganisaatio – .................................................................................................................. 18
Borgå stads förtroendevaldorganisation .............................................................................................................................................. 18
2.5 Verotulot ja valtionosuudet–Skatteintäkter och statsandelar ............................................................................................................... 19
2.5.1 Kunnallisvero–Kommunalskatt .................................................................................................................................................... 19
2.5.2 Kiinteistövero–Fastighetsskatt..................................................................................................................................................... 20
2.5.3 Osuus yhteisöveron tuotosta – Kommunernas andel av samfundsskattens avkastning .............................................................. 22
2.5.4 Yhteenveto verotuloista – Sammanfattning av skatteintäkter .................................................................................................... 23
2.5.5 Käyttötalouden valtionosuudet–Statsandelar inom driftsekonomin ........................................................................................... 24
2.6 Kaupungin rahoitustarpeet ja lainanotto–Stadens finansieringsbehov och låneupptagning ................................................................. 26
2.7 Tuloslaskelma – Resultaträkning ........................................................................................................................................................... 27
2.8 Rahoituslaskelma – Finansieringskalkyl ................................................................................................................................................. 29
3 Henkilöstösuunnitelma–Personalplan 2016–2018 ...........................................................................................................................................30
4 Toimialakohtaiset perustelut–Sektorvisa motiveringar....................................................................................................................................36
4.1 Konsernihallinto–Koncernförvaltning .................................................................................................................................................... 36
4.1.1 Konsernijohto - Koncernledning .................................................................................................................................................. 36
4.1.2 Hallintopalvelukeskus–Centralen för förvaltningstjänster ........................................................................................................... 45
4.1.3 Kaupunkikehitys–Stadsutveckling ................................................................................................................................................ 46
4.1.4 Lupa- ja valvonta-asiat–Tillstånds- och tillsynsärenden ............................................................................................................... 53
4.2 Sosiaali- ja terveystoimi – Social- och hälsovårdssektorn ...................................................................................................................... 58
4.2.1 Sosiaali- ja terveystoimen johto–Social- och hälsovårdssektorns ledning ................................................................................... 60
4.2.2 Terveyspalvelut - Hälsostjänster .................................................................................................................................................. 62
4.2.3 Erikoissairaanhoito - Specialsjukvård ........................................................................................................................................... 66
4.2.4 Vanhus- ja vammaispalvelut–Äldreomsorg och handikappservice .............................................................................................. 67
4.2.5 Sosiaali- ja perhepalvelut–Socialarbete och familjetjänster ........................................................................................................ 70
4.3 Sivistystoimi – Bildningssektorn............................................................................................................................................................. 78
4.3.1 Sivistystoimen johto–Bildningssektorns ledning .......................................................................................................................... 78
4.3.2 Suomenkieliset koulutuspalvelut–Finskspråkiga utbildningstjänster ........................................................................................... 80
4.3.3 Ruotsinkieliset koulutuspalvelut–Svenskspråkiga utbildningstjänster ......................................................................................... 83
4.3.4 Varhaiskasvatuspalvelut–Tjänster inom småbarnsfostran .......................................................................................................... 86
4.3.5 Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut–Kultur- och fritidstjänster ......................................................................................................... 87
4.4 Itä-Uudenmaan pelastuslaitos - Räddningsverket i Östra Nyland .......................................................................................................... 93
4.4.1 Hallinto–Förvaltning .................................................................................................................................................................... 94
4.4.2 Pelastustoiminta–Räddningsverksamhet..................................................................................................................................... 95
4.4.3 Riskienhallinta - Riskhantering ..................................................................................................................................................... 96
4.4.4 Ensihoitopalvelut – Ambulanssjukvård ........................................................................................................................................ 97
4.5 Käyttötalous yhteensä – Driftsekonomin sammanlagt ........................................................................................................................ 101
5
Tuloslaskelmaosa–Resultaträkningsdelen........................................................................................................................................ 102
6
Investointiosa–Investeringsdelen .................................................................................................................................................... 103
2
6.1 Investointiyhteenveto–Investeringssammandrag ............................................................................................................................... 103
6.2 Merkittävimmät investoinnit–De största investeringarna ................................................................................................................... 104
6.3
Investointiliite–Investeringsbilag ................................................................................................................................................. 109
7
Rahoitusosa – Finansieringsdelen .................................................................................................................................................... 112
8
Talousarvion sitovuus–Budgetens bindande verkan......................................................................................................................... 113
9
Liikelaitokset–Affärsverk ................................................................................................................................................................. 116
9.1 Porvoon vesi–Borgå vatten .................................................................................................................................................................. 116
9.2 Kuninkaantien työterveys–Kungsvägens arbetshälsa .......................................................................................................................... 121
9.3 Porvoon tilapalvelut–Borgå lokalservice .............................................................................................................................................. 123
9.3.1 Keskuskeittiöhanke - Centralköksprojekt ................................................................................................................................... 125
10
Kuntakonserni–Kommunkoncernen ................................................................................................................................................ 127
11
Jäsenyydet–Medlemskap ................................................................................................................................................................ 128
3
1 Kaupunginjohtajan katsaus–Stadsdirektörens översikt
Kaupungin perustehtävänä on edistää asukkaidensa ja ympäristön hyvinvointia sekä yritysten kilpailukykyä alueellaan.
Kaupungin strategiassa 2013-2017 tunnistetut toiminnan ja
talouden haasteet ovat edelleen ajankohtaisia. On kuitenkin
tarkoituksenmukaista arvioida ulkoisessa toimintaympäristössä tapahtuvia muutoksia ja tarvittaessa päivittää strategiaa vuoden 2016 aikana. Kaupungin rooli keskeisenä ja eri
toimintoja läpileikkaavana hyvinvointipalvelujen tuottajana ja
rahoittajana on suuressa murroksessa jo seuraavalla valtuustokaudella, mikäli sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus toteutuu julkisuudessa esitetyllä tavalla. Tämä haastaa kaikki
paikalliset toimijat jo nyt miettimään, mikä on kaupungin rooli
tulevaisuudessa ja millä taloudellis-toiminnallisilla resursseilla
on mahdollista kehittää kaupunkia ja sen asukkaiden hyvinvointia.
Stadens grundläggande uppgift är att främja sina invånares
och miljöns välfärd samt företagens konkurrenskraft i sitt område. De utmaningar som ställs för stadens verksamhet och
ekonomi och som har identifierats i stadens strategi 2013–
2017 är fortfarande aktuella. Det är ändå ändamålsenligt att
bedöma förändringar som sker i den externa verksamhetsmiljön och vid behov uppdatera strategin under 2016. Stadens
roll som central producent av välfärdstjänster som också genomgriper olika verksamheter och finansiär av dem befinner
sig i en stor omvälvning redan under nästa fullmäktigeperiod,
om social- och hälsovårdsreformen sker på det sättet som har
framförts i offentligheten. Detta utmanar alla lokala aktörer
att redan nu tänka efter vilken roll staden i framtiden har och
med vilka ekonomiska och verksamhetsmässiga resurser det
är möjligt att utveckla staden och dess invånares välfärd.
Strategisena tavoitteena on ollut saavuttaa noin 15 miljoonan
euron vuosikate ja kasvattaa velkamäärää harkiten investoimalla palveluverkon uudistumiseen entistä toimivammaksi ja
samalla kustannustehokkaammaksi. Pitkään suunnitellut ja
merkittävät investointikokonaisuudet päiväkoti- ja koulurakennuksiin toteutetaan vuodesta 2016 alkaen. Investointeja
ei voida rahoittaa strategian mukaisella vuosikatteella, ja kaupungin velkaantuminen kääntyy siten ennakoidusti selkeään
kasvuun. Taloussuunnitelmassa on todettu, että kaupungin
lainakanta kasvaa noin 164 miljoonaan euroon valtuustokauden loppuun mennessä. Lainamäärän suhteen palataan tilanteeseen, jossa talouden sopeutusta aloitettiin vuonna 2010.
On kuitenkin tärkeää huomata, että kaupunki velkaantuu tekemällä välttämättömiä tulevaisuusinvestointeja, joiden tuloksena on mahdollista tehostaa palveluverkkoa ja samalla pidemmällä aikavälillä vaikuttaa myös käyttötalousmenojen
kasvuun.
Det strategiska målet har varit att uppnå ett årsbidrag på cirka
15 miljoner euro och öka skuldbeloppet med eftertanke genom att investera på ett nytt servicenät som är både bättre
och mer kostnadseffektivt. De länge planerade och betydande investeringshelheterna i daghem- och skolbyggnaderna genomförs från år 2016. Investeringarna kan inte finansieras med årsbidraget som nämns i strategin, och stadens
skuldsättning börjar tydligt öka såsom det har förutsetts. I
ekonomiplanen har man konstaterat att stadens lånestock
stiger till cirka 164 miljoner euro före slutet av fullmäktigeperioden. I fråga om skuldbeloppet återvänder man till läget där
man började anpassningen av ekonomin år 2010. Det är ändå
viktigt att notera att staden skuldsätter sig genom att göra
nödvändiga framtidsinvesteringar som resulterar i att det är
möjligt att effektivera tjänstenätverket och samtidigt även på
längre sikt även påverka ökningen av driftsutgifterna.
Samtidigt måste man fortfarande konstatera att det såväl i
Borgå som i kommunerna i allmänhet har visat sig svårt att
avvika från nuläget när det gäller tjänstenätverket och tjänstestrukturen. Här pågår arbetet fortfarande och alla möjligheter har inte använts. Säkrande av finansiering av investeringar som nu påbörjas förutsätter också att flera andra planerade investeringar huvudsakligen måste skjutas upp. I fråga
om dessa projekt måste man också göra verksamhetsmässiga
omvärderingar. Staden har inte ekonomiska möjligheter till
alla planerade lokaler och inte heller verksamhetsmässigt behov till följd av användningen som blir allt effektivare.
Samalla on edelleen todettava, että palveluverkon ja –rakenteen osalta poikkeaminen nykytilanteesta on osoittautunut
niin Porvoossa kuin kunnissa yleisesti erittäin haasteelliseksi.
Näiltä osin työ on edelleen kesken, eikä kaikkia mahdollisuuksia ole käytetty. Nyt aloitettavien investointien rahoituksen
turvaaminen edellyttää myös sitä, että useat muut suunnitellut investoinnit pääosin lykkääntyvät. Näiden hankkeiden
osalta joudutaan myös toiminnallisiin uudelleenarviointeihin.
Kaikkiin suunniteltuihin tiloihin kaupungilla ei ole taloudellista
mahdollisuutta eikä myöskään edelleen tehostuvaan käyttöön perustuvaa toiminnallista tarvetta.
4
Kaupunki velkaantuu talousarviovuoden aikana arviolta 31
miljoonaa euroa. Talousarviovuoden aikana jatketaan kaupungin omien rakenteellisten uudistusten valmistelua ja täytäntöönpanoa. Toimintavuoden osalta korostuvat pitkäaikaistyöttömyyden hoitamiseen liittyvät toimenpiteet ja niiden resursointi.
Staden skuldsätter sig under budgetåret uppskattningsvis
med 31 miljoner euro. Beredningen och verkställigheten av
stadens egna strukturella reformer fortsätter under budgetåret. Under verksamhetsåret läggs vikten på åtgärder för hanteringen av långtidsarbetslösheten och resursering av dem.
Stadens verksamhetsutgifter ökar från 2015 års budget med
0,9 procent till 348 miljon euro och verksamhetsintäkter med
2,8 procent till 94 miljon euro. Nästan hälften av stadens utgifter går till social- och hälsovårdstjänster och en tredjedel
till utbildningstjänster, tjänster inom småbarnsfostran och
kultur- och fritidstjänster.
Kaupungin toimintamenot kasvavat vuoden 2015 talousarviosta 0,9 prosenttia 348 miljoonaan euroon ja toimintatulot
2,8 prosenttia 94 miljoonaan euroon. Lähes puolet kaupungin
menoista käytetään sosiaali- ja terveyspalveluihin ja kolmasosa opetus-, varhaiskasvatus- sekä vapaa-aika- ja kulttuuripalveluihin.
Stadens invånarantal har passerat 50 000-gränsen och staden
växer jämnt. Ökningen av invånarantalet är en nödvändig förutsättning för en ständig utveckling av regionen. Borgå är fortfarande en lockande bostadsort med fungerande och högklassig basservice och särskilt god livsmiljö. Avsikten är att också i
framtiden satsa på att främja detta.
Kaupungin väkiluku on ylittänyt 50.000 asukkaan rajan, ja
kaupunki kasvaa tasaisesti. Asukasluvun kasvu on välttämätön edellytys alueen jatkuvalle kehittymiselle. Porvoo on
edelleen houkutteleva asuinpaikka toimivine ja laadukkaine
peruspalveluineen sekä erityisesti hyvänä elinympäristönä.
Sen edistämiseen on tarkoitus panostaa myös tulevaisuudessa.
Jukka-Pekka Ujula
Jukka-Pekka Ujula
kaupunginjohtaja
stadsdirektör
5
2 Yleisperustelut–Allmänna motiveringar
2.1 Yleinen taloudellinen tilanne – Det allmänna ekonomiska läget
Kokonaistuotanto
Totalproduktion
Maailmantalouden näkymät ovat heikentyneet kesän 2015
aikana. Kiinan talouskasvun nopeaa hidastumista seurasi osakemarkkinoiden huomattava heikkeneminen. Euroalueella
kasvua on hidastanut Kreikan heikko taloustilanne.
Utsikterna i världsekonomin har försvagats under sommaren
2015. Att den ekonomiska tillväxten i Kina snabbt blev långsammare följdes av att aktiemarknaden blev märkbart svagare. I euroområdet har tillväxten försvagats av Greklands
svaga ekonomiska läge.
Suomen bruttokansantuotteen volyymi on supistunut viimeiset kolme vuotta peräkkäin. Uusimpien ennusteiden mukaan
talouden kasvu pysyttelee kuluvana vuonna nollan tuntumassa tai voi jopa supistua vielä neljäntenäkin vuonna peräkkäin. Vuodeksi 2016 ennustetaan vähäistä kasvua. Suomen
talous kasvaa ennusteiden mukaan tulevina vuosinakin muita
maita hitaammin, vaikka öljyn hinta on alhaalla ja muun euroalueen kasvu jatkuu. Viennin nopeaa piristymistä ei ole näköpiirissä. Koska vienti on heikkoa, myös investoinnit uuteen
kapasiteettiin jäävät vähäisiksi.
Bruttonationalproduktens volym har i Finland minskat under
de tre föregående åren. Enligt de nyaste prognoserna förblir
den ekonomiska tillväxten under det pågående året vid noll
eller kan t.o.m. minskas redan det fjärde året i rad. En liten
tillväxt förväntas år 2016. Finlands ekonomi växer enligt prognoserna också under kommande år långsammare än i andra
länder även om oljepriset är lågt och tillväxten i det övriga
euroområdet fortsätter. Ett snabbt uppsving av exporten är
inte att vänta. Eftersom exporten är svag blir också investeringarna i nytt kapacitet små.
Työllisyys
Sysselsättning
Työllisyysaste eli työllisten osuus 15–64-vuotiaiden koko ikäluokasta on pysynyt lähes ennallaan. Työllisyysaste oli elokuussa 68,8 prosenttia.
Sysselsättningsgraden dvs. andelen sysselsatta av 15–64åringar av hela åldersklassen har förblivit nästan oförändrad.
Sysselsättningsgraden var i augusti 68,8 procent.
Työttömyysaste eli työttömien osuus työvoimasta kasvoi yhä
edellisen vuoden elokuusta. Työttömyysaste oli 8,3 prosenttia, mikä oli lähes prosenttiyksikön heikompi kuin vuotta aikaisemmin.
Arbetslöshetsgraden, dvs. arbetslösas andel av arbetskraften
ökade fortfarande från augusti föregående år. Arbetslöshetsgraden var 8,3 procent, vilket är nästan en procentenhet svagare än ett år tidigare.
Nuorten 15–24-vuotiaiden työttömyysaste oli elokuussa 13,5
prosenttia, mikä oli 2,3 prosenttiyksikköä korkeampi kuin
vuotta aiemmin. Kesällä työttömyysaste yleisesti paranee
kausivaihtelun vuoksi. Tilastokeskuksen laskema nuorten
työttömyysasteen trendi oli 22,9 prosenttia.
Arbetslöshetsgraden för unga mellan 15 och 24 år var 13,5
procent i augusti, vilket var 2,3 procentenheter högre än föregående år. Arbetslöshetsgraden blir vanligen på sommaren
bättre på grund av säsongvariation. Trenden för arbetslöshetsgraden hos unga som Statistikcentralen har räknat var
22,9 procent.
Porvoon työttömyysaste oli elokuussa 10,4 prosenttia, mikä
on 0,7 prosenttiyksikköä heikompi kuin vuosi sitten. Työttömien ja lomautettujen määrä oli 2 563, josta alle 25-vuotiaita
oli 370. Yli vuoden työttömänä olleita oli 908. Avoimien työpaikkojen määrä on 181 työpaikkaa.
Arbetslöshetsgraden i Borgå var i augusti 10,4 procent, vilket
är 0,7 procentenheter svagare än för ett år sedan. Antalet arbetslösa och permitterade var 2 563 personer. Av dem var
370 under 25 år. Antalet personer som hade varit arbetslösa
över ett år var 908. Antalet lediga arbetsplatser är 181.
Hintataso
Hintatason muutos on laskeva. Tilastokeskuksen mukaan kuluttajahinnat olivat elokuussa 0,2 prosenttia pienemmät kuin
vuotta aikaisemmin. Kuluttajahintoja laskivat mm. polttonesteet, asuntojen korkokustannukset ja maitotuotteet. Euroalueella hintataso kuitenkin nousi 0,2 prosenttia.
Prisnivå
Förändringen av prisnivån är sjunkande. Enligt Statistikcentralen var konsumentpriserna i augusti 0,2 procent lägre än
för ett år sedan. Konsumentpriserna sänktes bl.a. av bränslen, bostädernas räntekostnader och mjölkprodukter. I euroområdet steg prisnivån ändå med 0,2 procent.
6
Kuntatalouden hintaindeksi nousi kesäkuussa vuositasolla
0,2 prosenttia ja kuntien peruspalvelujen hintaindeksi 0,6
prosenttia. Kuntatalouden menojen hintaindeksin nousuun
vaikutti etenkin henkilöstökustannusten kasvu sekä tavaroiden ja palvelujen hintojen nousu. Kuntatalouden hintaindeksin nousua hillitsi investointi- ja rahoitusmenojen aleneminen.
Kommunekonomins prisindex steg i juni på årsnivån med 0,2
procent och prisindexet på kommunal basservice steg med
0,6 procent. Ökningen av prisindexet för utgifterna i kommunekonomin påverkades särskilt av ökningen av personalkostnader samt ökningen av priser på varor och tjänster. Ökningen av kommunekonomins prisindex dämpades av lägre
investerings- och finansieringsutgifter.
Kunta-alan palkkasopimus
Löneavtalet på kommunsektorn
Kunta-alan uusin neuvottelutulos ulottuu ajanjaksolle
1.1.2016–31.1.2017. Kunnallisiin virka- ja työehtosopimuksiin tehdään pääsääntöisesti yleiskorotus, jonka kustannusvaikutus on koko kunta-alalla keskimäärin 0,59 prosenttia.
Kommunsektorns nyaste förhandlingsresultat gäller under
tidsperioden 1.1.2016–31.1.2017. I kommunala tjänste- och
arbetskollektivavtal görs i regel en allmän höjning vars kostnadseffekt på hela kommunsektorn är i genomsnitt 0,59 procent.
Rahamarkkinat
Euroopan keskuspankki EKP on pitänyt ohjauskoron 0,05
prosentissa jo viime syyskuusta lähtien. Rahapolitiikka pysyy
euroalueella vielä pitkään poikkeuksellisen elvyttävänä eikä
euroalueen korkotason pitäisi lähteä pitkään aikaan nousuun nykyiseltä pohjatasoltaan. Osakemarkkinoilla kurssit
ovat laskeneet maailmantalouden kasvunäkymien heikkenemisen vuoksi. Kolmen kuukauden euriborin odotetaan pysyvän ennallaan lievästi negatiivisena ainakin seuraavan puolen vuoden aikana.
Penningmarknaden
Europeiska centralbanken ECB har hållit styrräntan vid 0,05
procent sedan förra september. Penningpolitiken förblir i
euroområdet ännu länge exceptionellt stimulerande och
räntenivån borde inte på lång sikt börja stiga från sin nuvarande bottennivå. På aktiemarknaden har kurserna sjunkit
på grund av svagare tillväxtutsikter i världsekonomin. Tre
månaders euribor förväntas förbli oförändrad lite negativ åtminstone under de kommande sex månaderna.
Taulukko 1. Kansantalouden ennustelukuja
Tabell 1. Prognossiffror för samhällsekonomin
ENNUSTE V.2015
BKT, muutos %
Inflaatio %
Työttömyysaste %
Ansiotason muutos %
PROGNOS FÖR ÅR 2015
BNP, ändring %
Inflation %
Arbetslöshetsgraden %
Ändring i förtjänstnivå %
VM
0,2
-0,1
9,6
1,1
SP
0,2
0,1
9,1
1,1
ETLA
0,5
0,3
8,8
1,1
PTT
0,5
-0,3
9,0
1,2
PT
0,8
0,1
8,9
1,1
Nordea
-0,3
-0,2
9,6
1,0
Danske
0,0
-0,1
9,6
1,1
OP Ryhm ä
ENNUSTE V. 2016
BKT, muutos %
Inflaatio %
Työttömyysaste %
Ansiotason muutos %
PROGNOS FÖR ÅR 2016
BNP, ändring %
Inflation %
Arbetslöshetsgraden %
Ändring i förtjänstnivå %
VM
1,3
1,1
9,4
1,2
SP
1,2
1,1
8,9
1,2
ETLA
1,6
1,0
8,6
1,7
PTT
1,4
0,9
8,8
1,3
PT
1,6
1,2
8,7
1,5
Nordea
0,5
0,6
10,0
0,8
Danske
0,8
1,0
10,0
1,1
OP Ryhm ä
Ennustelaitokset:
Valtiovarainministeriö (VM), Suomen Pankki (SP), Elinkeinoelämän tutkimuslaitos
(ETLA), Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos (PTT), Palkansaajien tutkimuslaitos
(PT), Nordea, Danske Bank (Danske), OP-Pohjola
7
-0,3
-0,2
9,4
1,2
0,8
0,6
9,4
1,2
Prognosinstitut:
Finansministeriet (FM), Finlands bank (FB), Näringslivets
forskningsinstitut (ETLA), Pellervo ekonomisk forskning (PTT),
Löntagarnas forskningsinstitut (PT), Nordea, Danske Bank (Danske), OP
Gruppen
Kuvio 1. Bruttokansantuotteen määrän muutos, prosenttia
Diagram 1. Förändring i volymen av bruttonationalprodukten, procent
8
5,2
3,0
2,8
2,6
0,7
2
-1,4 -1,1
%
0
-0,4
1,3
1,4
2017*
4
4,1
2016*
6
0,2
-2
-4
-6
-8
2015*
2014*
2012
2013*
2011
2010
2008
2007
2006
2005
2009
-8,3
-10
Lähde: Tilastokeskus, ennusteet VM, Källa: Statistikcentralen, prognos FM
2.2 Kuntatalous – Kommunalekonomin
Kuntien tilinpäätökset vuodelta 2014
Kommunernas bokslut för 2014
Kuntien toimintakulujen kasvu hidastui edelleen. Kulut kasvoivat 0,7 prosenttia viime vuonna ja 2,4 prosenttia vuonna 2013.
Toimintakuluista palkkausmenot laskivat, mutta palvelujen ostot kasvoivat. Toimintatuotot nousivat 0,1 prosenttia.
Ökningen av kommunernas verksamhetsutgifter försvagades
fortfarande. Kostnaderna ökade med 0,7 procent förra året
och med 2,4 procent år 2013. Bland verksamhetsutgifterna
minskade avlöningsutgifterna men köpen av tjänster ökade.
Verksamhetsintäkterna ökade med 0,1 procent.
Kuntien verotulot kasvoivat 2,5 prosenttia, mutta valtionosuudet laskivat 1,1 prosenttia. Verotulojen kasvu oli kuitenkin
merkittävästi pienempää kuin edellisenä vuonna. Verorahoituksen kasvu riitti kuitenkin yhdessä loiventuneen toimintakulukehityksen kanssa parantamaan kuntien vuosikatteita.
Kommunernas skatteinkomster ökade med 2,5 procent men
statsandelarna minskade med 1,1 procent. Ökningen av skatteinkomsterna var ändå påtagligt mindre än i fjol. Den ökade
skattefinansieringen räckte ändå tillsammans med den mindre
utvecklingen av verksamhetsutgifter tillsammans till att förbättra kommunernas årsbidrag.
Yhteenlaskettujen tilinpäätösten mukaan kuntien vuosikate
kattoi poistoista 107 prosenttia ja kuntayhtymissä 116 prosenttia. Tunnusluvut paranivat edellisvuodesta yhtiöittämisten
vaikutuksesta.
Enligt de sammanräknade boksluten täckte kommunernas årsbidrag 107 procent av avskrivningarna och i samkommunerna
116 procent. Nyckeltalen blev bättre från förra året tack vare
effekter som bolagiseringar gav.
Liikelaitosten ja muiden yksiköiden yhtiöittämiset aiheuttivat
kuntien tilinpäätöksiin poikkeuksellisia vuosimuutoksia. Kuntien yhteenlaskettu tilikauden tulos moninkertaistui edellisvuoteen verrattuna satunnaisiin eriin kirjattujen myyntivoittojen vuoksi. Kunnat toteuttivat siirrot pääosin apporttiluovutuksina tai liiketoimintakauppoina. Useissa liiketoimintakaupoissa
tytäryhtiöt rahoittivat omaisuuserien ostot lainoilla, jotka ne
ottivat emokunniltaan. Näin ollen yhtiöittämisistä ei kertynyt
merkittävää nettorahavirtaa. Omaisuuden siirrot näkyivät
koko maan tasolla isona kasvuna investointimenoissa ja käyttöomaisuuden myyntituloissa.
Bolagiseringar av affärsverken och andra enheter medförde
exceptionella årsförändringar i kommunernas bokslut. Kommunernas sammanräknade resultat under redovisningsperioden blev mångfaldigad jämfört med förra året till följd av
försäljningsvinster som bokfördes som extraordinära poster.
Kommunerna utförde överföringarna huvudsakligen som apportöverlåtelser eller som förvärv av affärsverksamhet. I flera
förvärv av affärsverksamhet finansierade dotterbolagen köpen
av egendomsposter genom lån som de tog från sina moderkommuner. Således gav bolagiseringarna inget betydande nettopenningsflöde. Överföringar av egendomen syntes på hela
landets nivå som stor tillväxt i investeringsutgifter och inkomster från försäljning av anläggningstillgångar.
8
Kuntien yhteenlaskettu lainakanta oli vuoden 2014 lopussa
14,7 miljardia euroa, jossa kasvua oli edellisvuodesta 0,9 miljardia euroa eli 6,4 prosenttia. Asukasta kohden lainaa oli 2 694
euroa, kun edellisvuonna vastaava luku oli 2 540 euroa. Omavaraisuusaste eli oman pääoman suhde koko pääomaan oli
kunnilla 61 prosenttia. Suhdeluku pysyi edellisvuoden tasolla.
Kommunernas sammanräknade lånestock var 14,7 miljarder
euro i slutet av år 2014. Ökningen från fjolåret var 0,9 miljarder
euro, dvs. 6,4 procent. Kommunernas lånestock per invånare
var 2 694 euro år 2014 medan den motsvarande siffran föregående året var 2 540 euro. Soliditeten, dvs. andelen eget kapital av hela kapitalet var i kommunerna 61 procent. Siffran
förblev på fjolårets nivå.
Kuntayhtymien lainakanta kasvoi 2,9 prosenttia. Kuntayhtymien lainakanta oli vuoden 2014 lopussa 3,0 miljardia euroa.
Samkommunernas lånestock ökade med 2,9 procent. Samkommunernas lånestock var 3,0 miljarder euro i slutet av år
2014.
Kuntien neljännesvuositilasto 30.6.2014
Vuoden 2015 tammi-kesäkuussa kuntien toimintakulut ilman
liikelaitoksia kasvoivat 4,0 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Palveluiden ostot, jotka olivat toimintakulujen suurin
erä, kasvoivat 5,3 prosenttia. Henkilöstökulut nousivat 2,4 prosenttia ja avustukset 6,7 prosenttia.
Kommunernas kvartalsstatistik 30.6.2014
Kommunernas verksamhetsutgifter utan affärsverken ökade
med 4,0 procent under januari-juni 2015 jämfört med fjolåret. Köp av tjänster, den största posten av verksamhetsutgifterna, ökade med 5,3 procent. Personalkostnaderna ökade
med 2,4 procent och bidragen med 6,7 procent.
Kuntien toimintatuotot kasvoivat 3,2 prosenttia edellisvuoden
vastaavasta ajanjaksosta.
Kommunernas verksamhetsintäkter ökade med 3,2 procent
från motsvarande tidpunkt förra året.
Kuntien verorahoitus, joka koostuu verotuloista ja valtionosuuksista, kasvoi 4,4 prosenttia.
Kommunernas skattefinansiering som består av skatteinkomster och statsandelar ökade med 4,4 procent.
Kesäkuun loppuun mennessä kunnat käyttivät investointeihin
0,9 miljardia euroa, joka oli 8,3 prosenttia vähemmän kuin
viime vuonna vastaavana ajanjaksona. Yhteenlaskettu
lainakanta kasvoi 1,2 miljardia euroa vuoden takaisesta.
Före slutet av juni använde kommunerna till investeringar 0,9
miljarder euro, vilket var 8,3 procent mindre än under motsvarande tidpunkt förra året. Den sammanräknade lånestocken ökade med 1,2 miljarder euro från fjolåret.
2.3 Porvoon kaupungin tilanne–Borgå stads situation
2.3.1 Yleistä–Allmänt
Väestörakenne
Befolkningsstruktur
Porvoossa oli vuoden 2014 lopussa 49 728 asukasta. Väkiluku
kasvoi 302 hengellä eli 0,6 prosentilla. Luonnollinen väestön
lisäys eli syntyneiden enemmyys oli 61 henkilöä. Kuntien välinen muutto lisäsi asukasmäärää 52 asukkaalla. Nettomaahanmuutto oli 208 henkilöä.
I slutet av år 2014 hade Borgå 49 728 invånare. Invånarantalet ökade med 302 personer, dvs. 0,6 procent. Den naturliga
befolkningsökningen, dvs. födelseöverskottet, var 61 personer. Flyttningen mellan kommunerna ökade invånarantalet
med 52 personer. Nettoinvandringen var 208 personer.
Kaupungin asukasluku ylitti 50 000 rajan heinäkuussa. Elokuussa asukkaita oli jo 50 058.
Stadens invånarantal översteg 50 000-gränsen i juli. I augusti
var invånarantalet redan 50 058.
Porvoon väestön nykyinen ikärakenne muuttuu. Väestö
ikääntyy kaikissa kunnissa ja myös Porvoossa. Tulevaisuudessa yhä suurempi osa väestöstä kuuluu yli 65 – vuotiaisiin.
Porvoossa väestön ikääntyminen kääntyi merkittävään kasvuun vuoden 2010 tienoilla, kun ensimmäinen sodan jälkeinen suuri ikäluokka tuli yli 65 vuoden ikään. Työikäisen väestön suhteellinen osuus koko väestöstä supistuu vastaavasti.
Myös työikäisen väestön absoluuttinen kokonaismäärä laskee asukasluvun kasvusta huolimatta. Lasten ja nuorten alle
15- vuotiaiden osuus pysyy lähes muuttumattomana.
Den nuvarande åldersstrukturen hos befolkningen i Borgå
förändras. Befolkningen åldras i alla kommuer och även i
Borgå. I framtiden en allt större del av befolkningen att höra
till över 65-åriga. I Borgå ökade föråldrandet av befolkningen
märkbart omkring år 2010, då den första stora efterkrigstida
årskullen fyllde över 65 år. Den arbetsföra befolkningens relativa andel av hela befolkningen blir på motsvarande sätt
mindre. Det absoluta totalantalet arbetsför befolkning minskar trots att invånarantalet stiger. Andelen barn och unga under 15 år förblir nästan oförändrad.
9
Porvoossa alle 15 -vuotiaiden osuus koko väestöstä on suurempi kuin maassa keskimäärin ja yli 65 -vuotiaiden osuus
pienempi kuin maassa keskimäärin. Väestöennusteen mukaan väkiluku kasvaa vuoteen 2020 mennessä noin 1500 hengellä.
I Borgå är andelen personer under 15 år av hela befolkningen
större än i hela landet i genomsnitt och andelen personer
över 65 år är mindre än i hela landet i genomsnitt. Enligt befolkningsprognosen kommer befolkningen att öka med cirka
1500 personer fram till år 2020.
Taloudellinen ja väestöllinen huoltosuhde
Ekonomisk och demografisk försörjningskvot
Väestön ikärakennemuutoksia kuvataan taloudellisen ja väestöllisen huoltosuhteen avulla. Taloudellinen huoltosuhde
on suhdeluku, joka kuvaa alueen väestörakennetta työllisten
sekä työttömien ja työvoiman ulkopuolella olevien välisenä
suhteena. Taloudellisen huoltosuhteen suhdeluku on ollut
koko maassa melko vakaa koko 2000 – luvun. Vuoden 2012
lopussa koko maan suhdeluku oli 131,9 eli sataa työssäkäyvää
kohden oli lähes 132 ei-työssä käyvää. Vuonna 2012 Porvoossa sataa työssäkäyvää kohden oli 117 ei-työssä käyvää.
Ändringar i befolkningens åldersstruktur beskrivs med hjälp
av en ekonomisk och en demografisk försörjningskvot. Ekonomisk försörjningskvot är en kvot som beskriver områdets
befolkningsstruktur som ett förhållande mellan sysselsatta
samt arbetslösa och dem som står utanför arbetskraften. Den
ekonomiska försörjningskvoten har i hela landet varit ganska
stadig hela 2000-talet. I slutet av år 2012 var kvoten i hela
landet 131,9 dvs. det fanns nästan 132 icke-sysselsatta per
100 sysselsatta. År 2012 fanns de t i Borgå 117 icke-sysselsatta per 100 sysselsatta.
Väestöllinen huoltosuhde on suhdeluku, joka kuvaa väestörakennetta eri ikäryhmien välisten suhteiden avulla. Väestöllinen huoltosuhde esitetään vanhusten ja lasten osuutena
työikäisestä väestöstä. Vuonna 2014 sataa työikäistä kohden
Suomessa oli 55,8 ei-työikäistä. Alueelliset erot ovat kuitenkin suuria. Porvoossa väestöllinen huoltosuhde on ollut pitkään alle 50. Suhdeluku on lähtenyt nousuun vuonna 2010.
Vuonna 2014 Porvoon huoltosuhde on 56,7, kun se vuonna
2010 oli 50,7.
Befolkningens försörjningskvot är en kvot som beskriver befolkningsstrukturen med hjälp av olika förhållanden mellan
olika åldersgrupper. Den demografiska försörjningskvoten
anges som åldringars och barns andel av den arbetsföra befolkningen. År 2014 fanns det i Finland 55,8 personer som
inte var i arbetsför ålder per 100 personer i arbetsför ålder.
De regionala skillnaderna är emellertid stora. I Borgå har den
demografiska försörjningskvoten länge varit under 50. Kvoten har börjat stiga år 2010. År 2014 var försörjningskvoten i
Borgå 56,7 medan år 2010 var den 50,7.
Tilastokeskus on laatinut kunnittaisen ennusteen väestöllisen
huoltosuhteen kehityksestä vuoteen 2040 asti. Ennusteen
mukaan Porvoossa väestöllinen huoltosuhde heikkenee keskimäärin yhdellä pisteluvulla joka vuosi vuodesta 2010 vuoteen 2035, jolloin huoltosuhteen suhdeluku on 75.
Statistikcentralen har upprättat en kommunvis prognos för
utvecklingen av den demografiska försörjningskvoten fram
till år 2040. Enligt prognosen försvagas den demografiska försörjningskvoten i Borgå i genomsnitt med en punkt varje år
från år 2010 till år 2035, då försörjningskvoten är 75.
Tulotaso
Porvoon keskimääräinen asukaskohtainen tulotaso on lähes
2000 euroa muuta maata korkeampi, mutta noin 2200 euroa
alempi kuin Uudenmaan keskiarvo. Viimeksi vahvistetussa
verotuksessa eli vuonna 2013 kunnallisverotuksessa verotettavat asukaskohtaiset tulot olivat 18 698 euroa. Verotettavat
tulot asukasta kohti olivat Porvoossa maan 15. suurimmat.
Vuoden 2013 maksuunpannut kunnallisverot olivat 3 559 euroa asukasta kohti.
Inkomstnivån
Den genomsnittliga inkomstnivån per invånare i Borgå är nästan 2000 euro högre än i det övriga landet men cirka 2200
euro lägre än genomsnittet i Nyland. I den senast fastställda
beskattningen, dvs. i 2013 års kommunalbeskattning var de
beskattningsbara inkomsterna per invånare 18 698 euro. De
beskattningsbara inkomsterna per invånare var i Borgå de
15:e största i landet. År 2013 var den debiterade kommunalskatten 3 559 euro per invånare.
Valtionosuuksiin sisältyvä verotuloihin perustuva tasaus leikkasi kaupungin valtionosuuksia voimakkaasti. Kaupungin verorahoitus eli verot ja valtionosuudet yhteensä olivat 5 224
euroa asukasta kohti, kun koko maan keskiarvo oli korkeampi
eli 5 379 euroa asukasta kohti. Porvoon verorahoitus on siten
yhteensä noin 7,7 miljoonaa euroa pienempi kuin muissa
kunnissa keskimäärin.
Utjämningen som bygger på skatteinkomster och som är en
del av statsandelar minskade stadens statsandelar kraftigt.
Stadens skattefinansiering, dvs. skatter och statsandelar var
totalt var 5 224 euro per invånare, medan genomsnittet i
hela landet var högre, dvs. 5 379 euro per invånare. Skattefinansieringen är i Borgå således totalt cirka 7,7 miljoner euro
mindre än i andra kommuner i genomsnitt.
Työpaikkarakenne
Porvoon työpaikkarakenne on palveluvaltainen. Palvelujen
osuus on 65 prosenttia ja jalostuksen osuus on 32,4 prosenttia. Jalostuksen osuus on kuitenkin merkittävästi suurempi
kuin maassa keskimäärin. Maa- ja metsätalouden osuus on
1,6 prosenttia.
Arbetsplatsstruktur
Arbetsplatsstrukturen i Borgå är servicedominerad. Tjänsternas andel är 65 procent och förädlingens 32,4 procent. Förädlingens andel är ändå betydligt större än i hela landet i genomsnitt. Jord- och skogsbrukets andel är 1,6 procent
10
Porvoon työpaikkaomavaraisuus on keskimäärin 90 prosenttia. Työssäkäyvien lukumäärä on noin 22 500 henkeä. Tästä
Porvoossa työssä käyviä on 65 prosenttia ja muissa kunnissa
työssäkäyviä 35 prosenttia. Porvoosta muissa kunnissa työssä
käyviä on lähes 8 000 henkilöä. Tästä runsaat 70 prosenttia
käy työssä pääkaupunkiseudulla. Muista kunnista Porvoossa
työssä käyviä on noin 6 000 henkilöä.
Borgås arbetsplatssufficiens är i medeltal 90 procent. Antalet
yrkesverksamma personer uppgår till cirka 22 500. Av dem
arbetar 65 procent i Borgå och 35 procent i andra kommuner.
Antalet Borgåbor som pendlar till andra kommuner är nästan
8 000. Drygt 70 procent av dem arbetar i huvudstadsregionen. Antalet personer som pendlar till arbete i Borgå är ungefär 6 000.
Työllisyystilanne
Sysselsättningssituation
Porvoon työttömyystilanne on heikentynyt laskusuhdanteen
pitkittymisen vuoksi. Kaupungin työttömyysaste oli
elokuussa 10,4 prosenttia.
Arbetslöshetssituationen har i Borgå försvagats till följd av recessione som blivit allt längre. Arbetslöshetsgraden i staden
var i augusti 10,4 procent.
Kuvio 2. Asukasluku Porvoossa
Diagram 2. Invånarantal i Borgå
Kuvio 3. Kaupungin väkiluvun kasvu vuosittain
Diagram 3. Ökning av stadens invånarantal per år
700
60000
50000
41930 43315
44969
46982
53886
51241 52651
48768 50058
600
500
400
40000
300
30000
200
20000
10000
0
0
1990
1995
2000
2005
1990
1991
1992
1993
1994
1995
1996
1997
1998
1999
2000
2001
2002
2003
2004
2005
2006
2007
2008
2009
2010
2011
2012
2013
2014
2015*
100
Väestönkasvu Befolkningstillväxt
2010 2015/8 2020* 2025* 2030*
Lähde: Tilastokeskus; Källa: Statistikcentralen
Lähde: Tilastokeskus; Källa: Statistikcentralen
Kuvio 4. Väestö ikäryhmittäin vuonna 2014
Diagram 4. Befolkningen per åldersgrupp under år 2014
Kuvio 5. Väestöennuste, yli 65 -vuotiaat
Diagram 5. Befolkningsprognos, över 65 -åringar
Trendi
16000
Yli 85 v./år
2%
75-84 v./år
5%
65-74 v./år
11 %
14000
0-6 v./år
8%
7-14 v./år
10 %
12000
10000
8000
6000
4000
2000
15-64 v./år
64 %
0
1990
2000
2010
65-74 v./år
Lähde: Tilastokeskus; Källa: Statistikcentralen
2015
2020
75-84v./år
Lähde: Tilastokeskus; Källa: Statistikcentralen
11
2025
2030
2035
yli 85 v. /över 85 år
2040
Kuvio 6. Väestöllinen huoltosuhde, Porvoo
Diagram 6. Demokrafiska försörjningsförhållandet, Borgå
Kuvio 7. Työttömyysaste, %
Diagram 7. Arbetslöshetsgraden, %
12
80
73
75
75
76
11
10
69
70
9
64
65
%
7
55
50
8
59
60
48
47
48
48
49
51
6
5
45
1 3 5 7 9 11 1 3 5 7 9 11 1 3 5 7 9 11 1 3 5 7
2012
2040
2035
2030
2025
2020
2015
2010
2005
2000
1995
1990
1985
40
Lähde: Tilastokeskus; Källa: Statistikcentralen
2013
2014
Porvoo
Koko maa
2015
Lähde: Tilastokeskus, ELY-keskus; Källa: Statistikscentralen, TEM-centralen
2.3.2 Porvoon taloudellinen tilanne–Borgå stads ekonomiska situation
Kaupungin tilinpäätös 2014
Stadens bokslut 2014
Vuoden 2014 tilinpäätös oli 6,8 miljoonaa euroa alijäämäinen. Alijäämän syynä olivat verotulojen kasvun pysähtyminen, valtionosuuksien lasku, omaisuuden myyntitulojen lasku
ja käyttömenojen kasvu. Kaupungin käyttötalouden tulot laskivat 3 miljoonalla eurolla ja menot kasvoivat 9 miljoonalla
eurolla. Toimintakate oli -245 miljoonaa euroa ja se heikkeni
12 miljoonaa euroa edellisestä vuodesta.
Bokslutet för 2014 uppvisade ett underskott på 6,8 miljoner
euro. Underskottet beror på den avstannade tillväxten av
skatteinkomster, minskade statsandelar, minskade inkomster för försäljning av egendom och ökade driftsutgifter. Inkomsterna i stadens driftsekonomi sjönk med 3 miljoner euro
och utgifterna ökade med 9 miljoner euro. Verksamhetsbidraget var -245 miljoner euro, vilket är 12 miljoner sämre än
förra året.
Tilinpäätöksen vuosikate oli 15 miljoonaa euroa, mikä oli 13,5
miljoonaa euroa heikompi kuin vuonna 2013. Vuosikate heikkeni käyttötalouden heikkenemisen vuoksi, mutta myös verorahoituksen eli verojen ja valtionosuuksien laskun vuoksi.
Vuosikate ei riittänyt kattamaan poistoja. Vuosikateen osuus
poistoista oli 61,5 prosenttia.
Årsbidraget i bokslutet var 15 miljoner euro, vilket är 13,5
miljoner euro svagare än år 2013. Årsbidraget försvagades på
grund av den svagare driftsekonomin men också till följd av
mindre skattefinansiering, dvs. skatter och statsandelar. Årsbidraget räckte inte till för att täcka avskrivningarna. Årsbidragets andel av avskrivningar var 61,5 procent.
Lainanhoitokatetta kuvaava suhdeluku oli 0,4. Lainanhoitokate heikkeni lainamäärän laskusta huolimatta, sillä käyttötalouden tulorahoitus ja verorahoitus jäivät poikkeuksellisen
mataliksi.
Värdet som anger låneskötselbidraget var 0,4. Låneskötselbidraget blev svagare trots att lånebeloppet blev mindre eftersom inkomstfinansieringen av driftsekonomin och skattefinansieringen förblev exceptionellt låga.
Kaupungin kassavarat olivat vuoden päättyessä 22 miljoonaa
euroa. Kaupungin maksuvalmius on tyydyttävä. Kassan riittävyys vuoden päättyessä oli 22 päivää. Tavoiteltavana maksuvalmiustasona voidaan pitää noin 30 päivän maksuvalmiutta.
Stadens kassamedel var 22 miljoner euro vid årets slut. Stadens likviditet är nöjaktig. Likviditeten i kassadagar var vid
årets slut 22 dagar. En eftersträvad nivå för likviditeten kan
anses vara en likviditet för cirka 30 dagar.
Taseen omavaraisuusaste eli oman pääoman osuus koko pääomasta pysyi lähes ennallaan 44,7 prosentissa. Samoin suhteellinen velkaantuneisuus eli vieraan pääoman osuus koko
tulorahoituksesta pysyi ennallaan 49,5 prosentissa. Kaupungin velkaantuneisuus on yhä syy siihen, että taseen omavaraisuusaste ei ole ylittänyt 50 prosentin tavoitearvoa ja että
suhteellinen velkaantuneisuus on vain hieman alle 50 prosentin tavoitearvon.
Soliditeten i balansen, dvs. andelen eget kapital av hela kapitalet förblev nästan oförändrad vid 44,7 procent. Den relativa
skuldsättningen, dvs. andelen främmande kapital av hela inkomstfinansieringen förblev oförändrad vid 49,5 procent.
Stadens skuldsättning är fortfarande orsaken till att soliditeten i balansen definierad med kriskommunmätare inte har
överstigit målvärdet på 50 procent och att den relativa skuldsättningen är bara lite under målvärdet på 50 procent.
12
Pitkäaikaisten lainojen määrä vuoden 2014 päättyessä on
116 miljoonaa euroa, joka on 2327 euroa asukasta kohti. Kuntien keskimääräinen velkaantuneisuus asukasta kohti oli
2694 eroa.
Beloppet på långfristiga lån i slutet av år 2014 är 116 miljoner
euro, vilket är 2327 euro/invånare. Den genomsnittliga skuldsättningen i kommunerna var 2694 euro per invånare.
Investointien tulorahoituksella voidaan arvioida kaupungin
taloudellista tasapainoa. Investointien tulorahoitus osoittaa
vuosikatteen riittävyyden investointien omarahoitusmenoihin. Talous on rahoituksen näkökulmasta tasapainossa silloin,
kun vuosikatteella voidaan rahoittaa investointien omarahoitusmenot. Investointien tulorahoitusprosentti oli tilinpäätöksessä 83 prosenttia. Investointitaso ei ollut poikkeuksellisen korkea. Ongelma oli tulorahoitus, joka pieneni edellisestä
vuodesta. Pitkällä aikavälillä vuosikatteella tulee rahoittaa
nettoinvestointien lisäksi lainojen lyhennykset.
Med inkomstfinansieringen av investeringar kan man utvärdera stadens ekonomiska balans. Med inkomstfinansieringen
av investeringar avses tillräckligheten av årsbidraget till investeringarnas självfinansieringsutgifter. Ur finansieringssynvinkeln är ekonomin i balans när självfinansieringsutgifterna
i investeringarna kan finansieras med årsbidraget. Inkomstfinansiering av investeringar angiven i procent var i bokslutet
83 procent. Investeringsnivån var inte särskilt hög. Problemet
var inkomstfinansieringen som minskade från fjolåret. På
lång sikt ska man med årsbidraget finansiera både nettoinvesteringarna och låneamorteringarna.
Palvelurakenteen uudistukset
Reformer av tjänstestrukturen
Vuoden 2015 talousarvion käsittelyn yhteydessä syntyi tarve
löytää uusia mahdollisuuksia kaupungin talouden tervehdyttämiseksi. Tarkoituksena oli konkretisoida kaupunkistrategian tavoitteiden toteuttamista. Rakenteellisiksi uudistuksiksi
valittiin 34 jatkotoimenpidettä, jotka kaupunginvaltuusto on
hyväksynyt. Palvelurakenteen uudistukset ja jatkotoimenpiteet valmistellaan valtuuston hyväksyminä linjauksina ja ne
tuodaan päätettäväksi selvitysten valmistuttua.
I samband med behandlingen av budgeten för 2015 uppkom
det behov att finna nya möjligheter att få stadens ekonomi
sundare. Avsikten var att konkretisera genomförandet av
stadsstrategins mål. De strukturella reformerna bestod av 34
fortsatta åtgärder som stadsfullmäktige har godkänt. Reformerna av tjänstestrukturen och fortsatta åtgärder bereds i
form av riktlinjer som fullmäktige har godkänt och de sänds
för beslut efter att utredningarna har blivit färdiga.
Palveluverkon tiivistämiseen, tehostamiseen ja kustannustehokkuuteen tähtäävät toimenpiteet alkavat tuottaa säästöä,
kun niitä koskevien päätösten toimeenpano on käynnistynyt.
Osa jatkotoimenpiteistä on kehittämishankkeita ja jatkuvan
parantamisen hankkeita, jotka tuottavat taloudellista hyötyä
vähitellen tai vasta vuosien päästä.
Åtgärder som syftar till att göra tjänstenätverket tätare, effektivare och nätverkets kostnadseffektivitet börjar ge besparingar när verkställigheten av besluten om dem har börjat. En del av de fortsatta åtgärderna är utvecklingsprojekt
och projekt för ständigt förbättrande som ger ekonomisk förmån småningom eller först om flera år.
Palvelurakenteen uudistusten seuranta tapahtuu osana talousarvion seurantaprosessia. Kaupunginvaltuusto päätti valita palvelurakenteen uudistamiseksi seuraavat jatkotoimenpiteet.
Uppföljningen av reformerna av tjänstestrukturen sker som
en del av uppföljningsprocessen för budgeten. Stadsfullmäktige beslutade välja följande fortsatta åtgärder för att reformera tjänstenätverket.
Sivistystoimi
Bildningssektorn











Tiivistetään kouluverkkoa.
Vähennetään tulevien koulu- ja päiväkotihankkeiden tilaohjelmia keskimäärin vähintään noin 10 prosentilla.
Vähennetään käytettävissä olevien oppituntien määrää.
Erotetaan opettaminen ja johtaminen. Selvitetään ns.
alue/tehtävä/vastuualue-rehtorimallin käyttöönottoa.
Kehitetään päiväkotiverkkoa uudisrakentamisen avulla ja
mahdollistetaan uusien palvelusetelipäiväkotien syntyminen kysynnästä riippuen.
Selvitetään mahdollisuutta lisätä päivähoidon asiakasmaksutuottoja.
Tehdään selvitys kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen tilojen, hallinnon ja henkilöstöresurssien mahdollisista tehostamismahdollisuuksista.
Tehdään erillinen selvitys kirjastoverkon kehittämismahdollisuuksista
Päätetään liikuntaselvityksen ja liikuntapaikkojen hallinnoinnista tehdyn raportin perusteella jatkotoimenpiteistä.







13
Skolnätet görs tätare
Rumsprogrammen i de kommande skol- och daghemsprojekten minskas i genomsnitt med 10 procent.
Antalet lärotimmar som står till förfogande minskas.
Undervisning och ledning skiljs åt. Införande av en modell med s.k. områdes-/uppgifts-/ansvarsområdesrektorer utreds.
Daghemsnätet utvecklas genom nybyggande och uppkomsten av nya servicesedeldaghem möjliggörs beroende på efterfrågan
Möjligheten att öka klientavgiftsintäkterna inom dagvården utreds
En utredning görs om eventuella möjligheter att effektivera kultur- och fritidstjänster, lokaler, förvaltning och
personalresurser.
En separat utredning görs om utvecklingsmöjligheterna
för biblioteksnätet
Ett beslut om fortsatta åtgärder fattas utgående från utredningen om idrottstjänsterna och rapporten om förvaltningen av idrottsplatser.
Sosiaali- ja terveystoimi

Keskitetään toimintoja suurempiin kokonaisuuksiin.

Selvitetään yhden terveysaseman malliin siirtymistä.

Arvioidaan suun terveydenhuollon palveluverkko ja toimintamalli.

Edistetään vanhustenhuollon palvelurakenteen muutosta.

Arvioidaan perhetyön palvelukokonaisuutta yhdessä sivistystoimen kanssa.

Koordinoidaan erityisnuorisotyötä yhdessä sivistystoimen kanssa.
Social- och hälsovårdssektorn

Verksamheten koncentreras till större helheter.

Övergång till en modell med en enda hälsostation utreds.

Tjänstenätverket och handlingsmodellen för munhälsovården utvärderas.

Ändringen av servicestrukturen inom äldreomsorgen
främjas.

Familjearbetets servicehelhet bedöms tillsammans
med bildningssektorn

Specialungdomsarbete koordineras tillsammans med
bildningssektorn
Kaupunkikehitys ja lupapalvelut

Yhdistetään varikot.

Hyödynnetään kustannustehokkainta tuotantotapaa.

Yhdistetään mittausryhmiä.

Lisätään omakotimarkkinointia ammattirakentajille.

Edistetään kaavoituksen sujuvuutta
Stadsutvecklingen och tillståndstjänsterna

Depåerna slås samman.

Det kostnadseffektivaste produktionssättet utnyttjas.

Mätningsgrupper slås samman.

Marknadsföringen av egnahemshus till byggföretag
ökas.

Smidigheten av planläggningen främjas.
Konsernijohto ja tukipalvelut

Toteutetaan keskuskeittiöhanke.

Tehostetaan työllistämistä.

Tehdään logistiikkaselvitys.

Salkutetaan kiinteistöt.

Kehitetään toimitilajohdon henkilöstörakennetta.

Nostetaan kaupungin tilojen käyttöasteita.

Hyödynnetään informaatio- ja kommunikaatioteknologiaa toiminnan kustannustehokkuuden lisäämisessä.

Lisätään henkilöstön tuottavuutta.

Hillitään henkilöstökustannusten kasvua.

Tuetaan tuloksellisuushankkeita tulos- ja kannustinpalkkiojärjestelmillä.

Vahvistetaan konserniohjausta.

Kehitetään sisäisen vuokran järjestelmää.

Analysoidaan ja kehitetään poistojärjestelmää.

Vahvistetaan tiedolla johtamista.
Koncernledningen och stödtjänster

Centralköksprojektet genomförs.

Sysselsättningen effektiveras.

En logistikutredning utförs.

Fastigheterna samlas till en portfölj.

Lokalitetsledningens personalstruktur utvecklas.

Användningsgraderna av stadens lokaler höjs.

Informations- och kommunikationsteknologin utnyttjas
för att öka verksamhetens kostnadseffektivitet.

Personalens produktivitet ökas.

Ökningen av personalkostnaderna hejdas.

Resultatgivande projekt stöds med resultat- och belöningsssystem.

Koncernstyrningen stärks.

Systemet med intern hyra utvecklas.

Avskrivningssystemet analyseras och utvecklas.

Kunskapsledningen stärks
Taulukko 3. Taloudellinen tilanne (liikelaitokset sisältyvät lukuihin)
Tabell 3. Ekonomiska situationen (affärsverken ingår i siffrorna)
Tilinpäätös
Tilinpäätös
Tilinpäätös
Tilinpäätös
Bokslut
Bokslut
Bokslut
Bokslut
2011
2012
2013
2014
1 000 €
1 000 €
1 000 €
1 000 €
-211 943
-226 426
-232 635
-244 602
195 063
193 795
209 769
210 347
Valtionosuudet - Statsandelar
49 577
50 582
52 016
49 449
Rahoituserät, netto - Finansieringsposter, netto
-1 241
-444
211
669
Vuosikate - Årsbidrag
31 456
17 507
29 361
15 863
-28 279
-22 911
-31 034
-22 671
3 177
-5 404
-1 674
-6 807
Nettoinvestoinnit - Nettoinvesteringar
21 101
20 093
15 463
19 180
Investointien tulorahoitus - Intern finansiering av investeringar
10 356
-2 586
13 897
-3 317
Edell. vuosien kertynyt ylijäämä - Överskott från tidigare räkenskapsperioder
59 654
54 250
52 576
45 769
Toimintakate - Verksamhetsbidrag
Verotulot - Skatteinkomster
Poistot ja tilinpäätöserät - Avskrivningar och bokslutsposter
Tilikauden yli-/alijäämä - Räkenskapsperiodens över-/underskott
14
Kuvio 8. Vuosikatteen ja nettoinvestointien kehitys
Diagram 8. Utvecklingen av årsbidraget och nettoinvesteringarna
35
30
M€
25
20
15
10
5
0
2011
2012
Vuosikate - Årsbidrag
2013
2014
TA 2015
Nettoinvestoinnit - Nettoinvesteringar
.
2.4 Talousarvion ja taloussuunnitelman perustelut–Motiveringar till budgeten och ekonomiplanen
Talousarvion yksityiskohtaiset perustelut on esitetty toimialoittain ja tehtäväalueittain luvussa 4.
Detaljerade budgetmotiveringar har angetts enligt sektorer
och uppgiftsområden i kapitel 4.
2.4.1 Talousarvio ja taloussuunnitelma kuntalaissa–Budgeten och ekonomiplanen enligt
kommunallagen
Uusi kuntalaki on tullut voimaan 1.5.2015. Uuden lain taloutta koskevassa luvussa on tiukennettu alijäämän kattamista koskevia säännöksiä. Alijäämän kattamisvelvollisuus
koskee myös kuntayhtymiä. Kuntastrategian toteuttamista ja
konserninäkökulmaa on vahvistettu kunnan talousarvion ja
taloussuunnitelman laadinnassa.
Den nya kommunallagen har trätt i kraft 1.5.2015. I den nya
lagens kapitel som gäller ekonomin har bestämmelserna om
täckandet av underskottet blivit strängare. Skyldigheten att
täcka underskottet gäller också samkommuner. Genomförandet av kommunstrategin och koncernperspektivet har blivit viktigare i upprättandet av kommunens budget och ekonomiplan.
Keskeiset talousarviota ja -suunnitelmaa koskevat määräykset:
De centrala bestämmelserna om budgeten och ekonomiplanen:
Valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio ottaen huomioon kuntakonsernin talouden vastuut ja velvoitteet. Talousarvion hyväksymisen yhteydessä valtuuston on hyväksyttävä myös taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi (suunnitelmakausi). Talousarviovuosi on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi.
Fullmäktige ska före utgången av året godkänna en budget
för kommunen för det följande kalenderåret med beaktande
av kommunkoncernens ekonomiska ansvar och förpliktelser.
I samband med att budgeten godkänns ska fullmäktige också
godkänna en ekonomiplan för tre eller flera år (planperiod).
Budgetåret är det första året i ekonomiplanen.
Talousarvio ja -suunnitelma on laadittava siten, että ne toteuttavat kuntastrategiaa ja edellytykset kunnan tehtävien
hoitamiseen turvataan. Talousarviossa ja -suunnitelmassa
hyväksytään kunnan ja kuntakonsernin toiminnan ja talouden tavoitteet.
Budgeten och ekonomiplanen ska göras upp så att kommunstrategin genomförs och förutsättningarna för skötseln av
kommunens uppgifter tryggas. I budgeten och ekonomiplanen godkänns målen för kommunens och kommunkoncernens verksamhet och ekonomi.
15
Taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen.
Kunnan taseeseen kertynyt alijäämä tulee kattaa enintään
neljän vuoden kuluessa tilinpäätöksen vahvistamista seuraavan vuoden alusta lukien.
Ekonomiplanen ska vara i balans eller visa överskott. Ett underskott i kommunens balansräkning ska täckas inom fyra år
från ingången av det år som följer efter det att bokslutet fastställdes.
Talousarvioon otetaan tehtävien ja toiminnan tavoitteiden
edellyttämät määrärahat ja tuloarviot sekä siinä osoitetaan,
miten rahoitustarve katetaan.
Budgeten ska innehålla de anslag och beräknade inkomster
som uppgifterna och verksamhetsmålen förutsätter samt en
redogörelse för hur finansieringsbehovet ska täckas.
2.4.2 Talousarvion ja taloussuunnitelman sisältö–Budgetens och ekonomiplanens innehåll
Talousarviossa ja -suunnitelmassa on käyttötalous- ja tuloslaskelmaosa sekä investointi- ja rahoitusosa.
Budgeten och ekonomiplanen består av en driftsekonomioch resultaträkningsdel samt en investerings- och finansieringsdel.
Talousarvion yleisperusteluihin sisältyy yleisen ja kuntatalouden kehitys, talousarvion rakenne, kaupungin talous ja rahoitustarpeen kattaminen.
I budgetens allmänmotivering ingår utvecklingen av den allmänna ekonomin och kommunekonomin, budgetens struktur, stadens ekonomi och täckningen av finansieringsbehovet.
Käyttötalousosa sisältää varsinaisen toiminnan toimialakohtaisen talousarvion ja -suunnitelman perusteluineen. Toimialojen suunnitelmat esitetään tehtäväalueittain sisältäen
myös toiminnalliset tavoitteet ja tunnuslukutaulukot.
Driftsbudgeten innehåller de enskilda sektorernas budgetar
och ekonomiplaner med motiveringar. Sektorernas planer visas enligt uppgiftsområden och de innehåller även målen för
verksamheten och tabeller över nyckeltalen.
Tuloslaskelmaosa sisältää kaupungin kokonaistalouden keskeiset erät. Tuloslaskelmaosassa esitetään varsinaisen toiminnan menot ja tulot, verotulot, valtionosuudet, rahoitustulot ja -menot sekä poistot.
Resultaträkningen innehåller de centrala posterna i stadens
totalekonomi. I resultaträkningen visas utgifter och inkomster för den egentliga verksamheten, skatteinkomster, statsandelar, finansieringsinkomster, finansieringsutgifter samt
avskrivningar.
Investointiosassa esitetään kaupungin investointimenot ja investointien rahoittamiseksi saatavat tulot.
Rahoitusosaan siirretään tuloslaskelmaosan ja investointiosan rahavirrat sekä siinä esitetään antolainauksen, pitkäaikaisen lainanoton ja maksuvalmiuden muutokset.
I investeringsdelen upptas stadens investeringsutgifter och
inkomster för finansieringen av investeringar.
Till finansieringsdelen överförs kassaflöden i resultaträkningen och investeringsdelen samt visas förändringarna i utlåningen, långvarig låneupptagning samt likviditeten.
Kaupungin taloussuunnitelma laaditaan kolmeksi vuodeksi.
Investointisuunnitelma laaditaan seitsemäksi vuodeksi. Kaupunginvaltuusto hyväksyy taloussuunnitelman talousarvion
hyväksymisen yhteydessä. Talousarviovuosi on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi.
Stadens ekonomiplan upprättas för tre år. Investeringsplanen
upprättas för sju år. Stadsfullmäktige godkänner ekonomiplanen samtidigt med budgeten. Budgetåret är det första året i
ekonomiplanen.
16
2.4.3 Talousarvion rakenteelliset muutokset–Förändringar i budgetens uppbyggnad
Talousarvio laaditaan vuodesta 2011 voimassa olleen organisaatiorakenteen mukaisesti.
Budgeten upprättas enligt organisationsstrukturen som gäller sedan 2011.
Vammaispalvelujen ja pitkäaikaistyöttömyyden hoidon resursointia on vahvistettu. Turvapaikan hakijoiden määrän
kasvuun varaudutaan muuttuvan tilanteen edellyttämässä
laajuudessa. Vaikka valtio vastaa turvapaikan hakijoiden ylläpitokustannuksista, myös kaupungin vastuulla olevat kustannukset kasvavat mm. palvelujen käytön lisääntymisen vuoksi.
Palvelutarpeen
muutos
tarkennetaan
talousarvion
käyttösuunnitelmissa.
Resurser för handikappservicen och skötseln av långtidsarbetslösheten har stärkts. Staden förbereder sig på ökat antal
asylsökande i den utsträckning som den föränderliga situationen kräver. Även om staten svarar för underhållskostnader
för asylsökandena kommer också kostnaderna som staden
svarar för att öka bl.a. på grund av ökat anlitande av tjänster.
Förändringen av tjänstebehovet förtydligas i budgetens dispositionsplaner.
2.4.4 Talousarvion laatimisen lähtökohdat–Utgångspunkter för upprättandet av budgeten
Talousarvion laatimisohjeet ja talousarviokehys muodostavat
puitteet toimialojen talousarviovalmistelulle. Talousarviokehyksessä arvioidaan verorahoituksen taso, kustannuskehitys,
toiminnalliset muutokset ja investointitarpeet. Käyttötalousmenot ja investoinnit sopeutetaan käytettävissä oleviin rahoitusmahdollisuuksiin. Toimialat voivat painottaa eri tehtäviä tarpeen mukaan. Kehys on kuitenkin yläraja, jonka puitteissa toimialan talousarvioehdotus tulee laatia.
Anvisningarna för upprättande av budget och budgetramen
utgör ramen för sektorernas beredning av budget. I budgetramen uppskattas nivån på skattefinansiering, kostnadsutvecklingen, ändringarna i verksamheten och investeringsbehoven. Driftsutgifter och investeringar anpassas till de
finansieringsmöjligheter som står till förfogande. Sektorerna
kan betona olioka uppgifter enligt behov. Ramen är ändå en
övre gräns inom vilken sektorns budgetförslag ska utarbetas.
Kaupunginhallitus hyväksyi 16.6.2015 § 198 talousarvion ja
taloussuunnitelman laatimisohjeet sekä talousarviokehyksen
toimialoille.
Stadsstyrelsen godkände 16.6.2015 § 198 anvisningarna för
upprättande av budget och budgetramen för sektorerna.
Sektorerna delar ramen till uppgiftsområden och vid behov
vidare till resultatenheter och kostnadsställena. Avsikten
med förfarandet är att säkerställa att sektorernas budgetförslag håller sig inom den bestämda ramen.
Toimialat jakavat kehyksensä tehtäväalueille ja tarvittaessa
edelleen tulosyksiköille ja kustannuspaikoille. Menettelyllä
on tarkoitus varmistaa, että toimialojen talousarvioehdotukset pysyvät annetun kehyksen sisällä.
Talousarviokehyksessä inflaatio ja palkkojen nousu on oletettu nollaksi. Hintatason muutos kuluttajahintojen osalta on
ollut negatiivinen. Palkantarkistuksista johtuva kustannuslisäys katetaan toimialan sisällä työpanosta vähentämällä,
tuottavuutta parantamalla tai muilla tehostamistoimilla.
I budgetramen har man antagit att inflationen och ökningen
av lönerna är noll. Förändring av prisnivån i fråga om konsumentpriser har varit negativ. Kostnadsökningen som lönejusteringarna medför täcks inom sektorerna genom minskad
arbetsinsats, förbättrad produktivitet eller andra effektiveringsåtgärder.
Sosiaali- ja terveystoimen kehykseen lisättiin 1,5 miljoona euroa vammaispalvelun ja pitkäaikaistyöttömyyden kustannusten nousuun.
Till social- och hälsovårdssektorns ram tillades 1,5 miljoner
euro för ökade kostnader för handikappservice och långtidsarbetslöshet.
17
2.4.5 Porvoon kaupungin luottamushenkilöorganisaatio –
Borgå stads förtroendevaldorganisation
Kaupunginvaltuusto
Stadsfullmäktige
Kes kus va a l i l a uta kunta
Centra l va l nä mnden
Ta rka s tus l a uta kunta
Revi s i ons nä mnden
Kaupunginhallitus
Stadsstyrelsen
Terveydensuojelujaosto
Hälsoskyddssektionen
Sos i a a l i - ja terveys l a uta kunta
Soci a l - och hä l s ovå rds nä mnden
Sosiaalijaosto
Socialsektionen
Suomenkielinen koulutusjaosto
Finska utbildningssektionen
Si vi s tys l a uta kunta
Bi l dni ngs nä mnden
Ruotsinkielinen koulutusjaosto
Svenska utbildningssektionen
Ka upunki kehi tys l a uta kunta
Sta ds utveckl i ngs nä mnden
Yksityistiejaosto
Sektionen för enskilda vägar
Ra kennus - ja ympä ri s töl a uta kunta
Byggna ds - och mi l jönä mnden
Al ueel l i nen jä tel a uta kunta
Regi ona l a a vfa l l s nä mnden
Al uepel a s tus l a uta kunta
Regi ona l a rä ddni ngs nä mnden
Li i kel a i tos ten johtokunna t
Di rekti onerna för a ffä rs verken
Kons erni n yhti öt ja yhtei s öt
Koncernbol a gen och s a mfunden
18
2.5 Verotulot ja valtionosuudet–Skatteintäkter och statsandelar
Talousarvion verotulokohta koostuu kunnan tuloverosta,
kiinteistöverosta ja osuudesta yhteisöveron tuottoon. Verorahoitukseen luetaan edellisten lisäksi valtionosuudet.
Budgetposten skatteinkomster upptar kommunal inkomstskatt, fastighetsskatt och andelar av inkomsterna från samfundsskatt. Också statsandelar inräknas i skattefinansieringen.
Kunnan päätösvalta koskee kunnallisveroa ja kiinteistöveroa,
joiden verokannat päätetään vuosittain talousarvion käsittelyn yhteydessä. Myös koiraveron suuruus on kunnan päätettävissä. Kaupunki on päättänyt luopua koiraveron kantamisesta vuodesta 2001 lukien.
Kommunens beslutanderätt omfattar kommunalskatt och
fastighetsskatt och skattesatserna för dem slås årligen fast
samtidigt som budgeten behandlas. Kommunen får också besluta om storleken på hundskatten. Staden har beslutat avstå
från att uppbära hundskatt från år 2001 .
2.5.1 Kunnallisvero–Kommunalskatt
Kunnallisveron tuotto määräytyy luonnollisen henkilön ja
kuolinpesän ansiotulon perusteella. Kaupunginvaltuusto
päättää vuosittain sovellettavasta tuloveroprosentista. Veron perimisestä huolehtii verohallinto.
Kommunalskatten bestäms på basis av fysiska personers eller
ett dödsbos förvärvsinkomster. Stadsfullmäktige fastställer
den kommunala inkomstskattesatsen för varje år. Skatteförvaltningen sörjer för uttag av skatten.
Vuoden 2015 kunnallisverotuksen tuloveroprosentti on
19,75 prosenttia. Tuloveroprosenttia korotettiin 0,5 prosenttiyksiköllä kuluvalle vuodelle. Kuntien keskimääräinen tuloveroprosentti vuonna 2015 on 19,85 prosenttia ja Uudellamaalla prosenttiyksikön pienempi eli 18,85 prosenttia.
Inkomstskattesatsen i kommunalbeskattningen år 2015 är
19,75 procent. Inkomstskattesatsen höjdes med 0,5 procentenheter för det pågående året. Den genomsnittliga kommunala inkomstskattesatsen var 19,85 procent år 2015 och i Nyland en procentenhet mindre, dvs. 18,85 procent.
Porvoon efektiivinen veroaste eli kunnallisveron osuus veronalaisesta kokonaisansiotuloista vuonna 2015 on Kuntaliiton laskelman mukaan 15,1 prosenttia. Tuloveroprosentin ja
efektiivisen veroasteen välinen ero on Porvoossa 4,65 prosenttiyksikköä, mikä vastaa kunnallisverotukseen säädettyjen verovähennysten määrää. Kunnallisverotuksen verovähennysten osuus kokonaistuloista vaihtelee vähennysoikeuden ja tulojen suuruuden mukaan. Yleisesti pienissä tuloluokissa vähennysten osuus kokonaisansiotuloista on suurempi
kuin suurissa tuloluokissa. Efektiivinen veroaste Porvoossa on
pysynyt kuluneen kymmenen vuoden jakson lähes samana
veroprosentin korotuksesta huolimatta, sillä kunnallisverotukseen kohdistuvat verovähennykset ovat nousseet vuosittain. Vuonna 2015 koko maan arvioitu efektiivinen veroaste
oli 14,88 %.
Den effektiva skattegraden, dvs. kommunalskattens andel av
de skattepliktiga totalförvärvsinkomsterna i Borgå år 2015 är
enligt Kommunförbundets uppskattning 15,1 procent. Skillnaden mellan inkomstskattesatsen och den effektiva skattegraden är i Borgå 4,65 procentenheter, vilket motsvarar skatteavdragen i kommunalbeskattningen. Andelen som skatteavdragen i kommunalbeskattningen utgör av totalinkomsterna varierar enligt avdragsrätten och storleken på inkomsterna. I allmänhet är andelen avdrag av totala förvärvsinkomster större i små än i stora inkomstklasser. Den effektiva
skattegraden i Borgå har under de tio senaste åren förblivit
nästan densamma trots att skattesatsen har höjts eftersom
avdragen i kommunalbeskattningen har stigit årligen. Den
uppskattade effektiva skattegraden i hela landet år 2015 är
14,88 %.
Kunnallisveron vuosituotto oli viime vuonna 179 miljoonaa
euroa ja täksi vuodeksi vahvistettu talousarvio 188,6 miljoonaa euroa. Kunnallisvero on kasvanut odotettua hitaammin
veronkorotuksesta huolimatta. Kuluvan vuoden verokertymä
jäänee noin 3 miljoonaa talousarviota pienemmäksi eli 186
miljoonaan euroon.
Den årliga intäkten av kommunalskatten var förra året 179
miljoner euro och i budgeten som fastställts för detta år
188,6 miljoner euro. Kommunalskatten har ökat långsammare än förväntat trots skattehöjningen. De influtna skatterna under det pågående året kommer troligen att vara cirka
3 miljoner mindre än vad som hade budgeterats, dvs. 186 miljoner euro.
19
Kuntaliitto arvioi vuoden 2016 kunnallisveron kasvavan 0,5
prosenttia koko maassa. Suurin yksittäinen kunnallisverotuloa vähentävä tekijä on työtulovähennyksen korottaminen,
joka vähentää verotuloja Porvoossa alustavan laskelman mukaan noin 1,9 miljoonalla eurolla. Lisäksi veroperusteiden indeksitarkistus vähentää kunnallisveron tuottoa noin 0,5 miljoonalla eurolla.
Kommunförbundet uppskattar att kommunalskatten ökar år
2016 med 0,5 procent i hela landet. Den största faktorn som
minskar kommunalskatteinkomsten är det höjda arbetsinkomstavdraget som minskar skatteinkomster i Borgå enligt
preliminära räkningar med cirka 1,9 miljoner euro. Indexjustering av skattegrunderna minskar dessutom kommunalskatteintäkten med cirka 0,5 miljoner euro.
Kunnallisverotuksen tuloveroprosentti pidetään kuluvan vuoden tasolla. Tuottoarvio vuodeksi 2016 on 187 miljoonaa
euroa.
Den kommunala inkomstskattesatsen hålls på samma nivå
som under innevarande år. Den uppskattade årliga inkomsten år 2016 är 187 miljoner euro.
Kuvio 9.Tuloveroprosentit
Diagram 9. Inkomstskattesatsen
Kuvio 10. Kunnallisvero, tilitykset ja tuottoarviot
Diagram 10. Redovisad kommunalskatt och beräknade intäkter
21
200
19,75
20
19
180
179
2013
2014
186
187
2015*
2016*
180
18
167
167
2011
2012
%
162
17
M€
160
16
Efektiivinen veroaste
15
140
14
2010
2011
2012
2013
2014
2015
2016
120
Porvoo Borgå
2010
Koko maa Hela landet
2.5.2 Kiinteistövero–Fastighetsskatt
Kiinteistövero suoritetaan kunnalle kiinteistön verotusarvon
perusteella. Kiinteistövero koskee kaikkia kiinteistöjä lukuun
ottamatta metsiä, maatalousmaita ja eräitä yleisiä alueita
Kiinteistövero maksetaan kiinteistön sijaintikunnalle. Vero on
kaupunginvaltuuston vahvistamien prosenttien mukainen
määrä kiinteistön verotusarvosta. Veron perimisestä huolehtii verohallinto.
Fastighetsskatten betalas till kommunen enligt fastighetens
beskattningsvärde. Fastighetsskatten omfattar alla fastigheter med undantag för skogar, jordbruksmark och vissa allmänna områden. Fastighetsskatten betalas till kommunen
där fastigheten ligger. Skatten beräknas på fastighetens beskattningsvärde enligt de skattesatser som stadsfullmäktige
fastställer. Skatteförvaltningen sörjer för uttag av skatten.
Kiinteistöveroprosenteille on kiinteistöverolaissa säädetty
ylä- ja alarajat. Kunnat voivat valita veroprosentit lain määrittämän vaihteluvälin rajoissa. Asuinrakennusten kiinteistövero kohdistuu asuinkäytössä oleviin rakennuksiin. Yleinen
kiinteistövero kohdistuu asuin- ja liiketontteihin sekä liikerakennuksiin.
I fastighetsskattelagen bestäms övre och nedre gränser för
skattesatserna. Kommunerna kan välja skattesatserna inom
ramen av den variationsbredd som lagen bestämmer. Fastighetsskatten för bostadsbyggnaderna gäller byggnader som
används för boende. Den allmänna fastighetsskatten gäller
bostads- och affärstomter samt affärsbyggnader.
Hallituksen esitys laiksi kiinteistöverolain muuttamiseksi on
käsittelyssä. Esityksen mukaan muiden kuin vakituisten
asuinrakennusten veroprosentin enimmäismäärää korotettaisiin siten, että se voi olla enintään 1,00 prosenttiyksikköä
kunnan määräämää vakituisten asuinrakennusten veroprosentin enimmäismäärää korkeampi nykyisen 0,6 prosenttiyksikön sijasta.
Regeringens proposition om ändring av fastighetsskattelagen
är under behandling. Enligt propositionen ska den högsta
skattesatsen för andra än bostadsbyggnader höjas så, att den
kan vara högst 1,00 procentenheter högre än den av kommunen bestämda skattesatsen för permanenta bostadsbyggnader i stället för den nuvarande 0,6 procentenheter.
20
Voimalaitosrakennuksen ja -rakennelman kiinteistöveroprosentin enimmäismäärä korotetaan 2,85 prosentista 3,10 prosenttiin. Rakentamattoman rakennuspaikan veroprosentin
enimmäismäärä korotetaan 3,00 prosentista 4,00 prosenttiin
Maximibeloppet på fastighetsskattesatsen för en kraftverksbyggnad och kraftverkskonstruktion höjs från 2,85 procent
till 3,10 procent. Maximibeloppet på fastighetsskattesatsen
för en obyggd byggplats höjs från 3,00 procent till 4,00 procent.
Yleisen sekä vakituisen asuinrakennuksen kiinteistöveroprosenttien ala- ja ylärajoihin esitetään muutoksia vasta 2017.
Voimassa oleva yleisen kiinteistöveroprosentin vaihteluväli
on 0,80—1,55 prosenttia ja vakituisten asuinrakennusten
vaihteluväli on 0,37—0,80 prosenttia.
Ändringar i de nedre och högre gränserna för fastighetsskattesatserna för en allmän och en permanent bostadsbyggnad
föreslås först 2017. Variationsbredden i den gällande allmänna fastighetsskattesatsen är 0,80–1,55 procent och variationsbredden för permanenta bostadsbyggnader är 0,37–
0,80 procent.
Yleishyödyllisen yhteisön omistaman rakennuksen ja sen
maapohjan kiinteistöveroprosentiksi voidaan määrätä 0,001,55 prosenttia. Kaupunki ei ole määrännyt kiinteistöveroa
yleishyödyllisille yhteisöille.
För en byggnad och dess markgrund som ägs av ett allmännyttigt samfund kan en fastighetsskattesats på 0,00-1,55 procent fastställas. Staden har inte påfört fastighetsskatt för allmännyttiga sammanslutningar.
Porvoossa yleinen kiinteistövero on 0,25 prosenttiyksikköä
ylärajan alapuolella ja asuinrakennusten kiinteistövero on 0,3
prosenttiyksikköä ylärajan alapuolella.
I Borgå är den allmänna fastighetsskatten 0,25 procentenheter under maximigränsen och fastighetsskatten för bostadsbyggnader 0,3 procentenheter under maximigränsen.
Kiinteistöveroprosentit pidetään kuluvan vuoden tasolla.
Kiinteistöveron tuottoarvio vuodeksi 2016 on 17 miljoonaa
euroa.
Den kommunala fastighetskattesatsen hålls på samma nivå
som under innevarande år. De uppskattade årliga intäkterna
från fastighetsskatt år 2016 är 17 miljoner euro.
Kuvio 11.Yleinen kiinteistövero, veroprosentit
Diagram 11. Allmän fastighetsskatt, skattesatsen
Kuvio 12.Vakituinen asuinrakennus, kiinteistöveroprosentit
Diagram 12. Ordinarie bostadsbyggnad, fastighetsskattesatsen
1,6
0,8
1,30
1,4
0,7
0,6
1,2
%
%
1,0
0,8
0,2
0,4
0,1
0,2
0,0
2010
2011
2012
2013
Porvoo Borgå
2014
2015
2016
2010
Koko maa Hela landet
18
17
17
2015*
2016*
15
16
14
12
13
11
10
10
8
6
4
2
0
2010
2011
2012
2013
2014
2011
2012
Porvoo - Borgå
Kuvio 13. Kiinteistövero, tilitykset ja tuottoarviot
Diagram 13. Redovisad fastighetsskatt och beräknade intäkter
M€
0,4
0,3
0,6
12
0,50
0,5
21
2013
2014
2015
Koko maa - Hela landet
2016
2.5.3 Osuus yhteisöveron tuotosta – Kommunernas andel av samfundsskattens avkastning
Yhteisövero on osakeyhtiöiden ja muiden yhteisöjen maksama tulovero. Yhteisön verotettava tulo lasketaan veronalaisten tulojen ja vähennyskelpoisten menojen erotuksena.
Veron perimisestä vastaa verohallinto. Yhteisöverokanta on
20 prosenttia. Yhteisöverokanta on laskenut 6 prosenttiyksiköllä vuodesta 2011.
Samfundsskatten är den inkomstskatt som aktiebolag och
andra samfund betalar. Ett samfunds beskattningsbara inkomst beräknas som en skillnad mellan de skattepliktiga inkomsterna och de avdragsgilla utgifterna. Skatteförvaltningen sörjer för uttag av skatten. Samfundsskattesatsen är
20 procent. Samfundsskattesatsen har sjunkit med 6 procentenheter från år 2011.
Yhteisöveroa maksavia yhteisöjä ovat osakeyhtiöiden lisäksi
osuuskunnat sekä tietyin edellytyksin liikelaitokset, julkisyhteisöt, yhdistykset, laitokset, säätiöt ja asunto-osakeyhtiöt.
Liikelaitosten, julkisyhteisöjen, yleishyödyllisten yhdistysten
ja laitosten yhteisöverovelvollisuus on rajattu koskemaan
vain niiden elinkeinotuloja. Asunto-osakeyhtiöille ei yleensä
muodostu verotettavaa tuloa.
Samfundsskatt betalar aktiebolag, andelslag och affärsverk
under vissa förutsättningar, offentliga samfund, föreningar,
inrättningar, stiftelser och bostadsaktiebolag. Affärsverkens,
de offentliga samfundens, allmännyttiga föreningarnas och
inrättningarnas skyldighet att betala samfundsskatt gäller
endast deras inkomster från näringsverksamhet. Bostadsaktiebolag har vanligen ingen beskattningsbar inkomst.
Yhteisöveronsaajia ovat valtio, kunnat ja seurakunnat. Vuosina 2009 – 2011 kuntien jako-osuus yhteisöveron tuotosta
korotettiin kolmen vuoden määräajaksi 10 prosenttiyksiköllä.
Määräaikaista korotusta on jatkettu 5 prosenttiyksikön korotuksella vuosiksi 2012 – 2015. Määräaikaiset korotukset pois
tuvat kokonaan vuonna 2016.
Samfundsskatten tillfaller staten, kommunerna och församlingarna. Åren 2009–2011 steg kommunernas andel av samfundsskattens avkastning för tre år med 10 procenten-heter.
Den tillfälliga höjningen har fortsatts med en 5 pro-centenheters höjning för åren 2012–2015. De tillfälliga höjningarna
slopas helt under 2016.
Vuoden 2008 lopulla alkanut talouden taantuma on vähentänyt Porvoossa eniten yhteisöveron tuottoa. Yhteisöverotulot
laskivat nopeasti 26 miljoonasta eurosta noin 15 miljoonaan
euroon vuodessa. Heikon talouskasvun vuoksi yhteisöverotulot jäävät yhä mataliksi verrattuna aikaisempaan tasoon.
Den ekonomiska recessionen som började i slutet av 2008 har
i Borgå mest minskat avkastningen på samfundsskatten.
Samfundsskatteinkomsterna sjönk snabbt från 26 miljoner
euro till cirka 15 miljoner euro under ett år. På grund av den
svaga ekonomiska tillväxten kommer samfundsskatteinkomsterna att förbli låga jämfört med den tidigare nivån.
Kuluvan vuoden ennuste yhteisöveron tuotoksi on 17 miljoonaa euroa. Yhteisöverotulon arviointi on haasteellista. Vuodelta 2014 vahvistettavat kaupungin yhteisöverot laskevat
ennakkotietojen mukaan merkittävästi. Tämä vaikuttaa kaupungin tilityskertoimiin vuosina 2016 ja 2017 ja alentaa siten
tilitettäviä yhteisöverotuloja arvion mukaan noin kolmella
miljoonalla eurolla kumpanakin vuonna. Tämän lisäksi yhteisötulokertymää vähentää kuntasektorin jako-osuuden lasku
5 prosenttiyksiköllä, joka vastaa noin yhden miljoonan euron
vähennystä.
I år beräknas avkastningen från samfundsskatt uppgå till 17
miljoner euro. Beräkningen är utmanande att genomföra. Enligt preliminära uppgifter kommer stadens fastställda samfundsskatt att sjunka betydligt.Detta inverkar på koefficienterna i stadens redovisningar för åren 2016 och 2017, varmed
de redovisade samfundsskatteintäkterna beräknas minska
med cirka tre miljoner euro vartdera året.Intäkterna från
samfundsskatt minskar också till följd av att kommunsektorns fördelningsandel minskar med 5 procentenheter, vilket
motsvarar en nedskärning på cirka en miljon euro.
Yhteisöveron tuottoarvio vuodeksi 2016 on 13 miljoonaa euroa.
Inkomsterna från samfundsskatt år 2016 beräknas vara 13
miljoner euro.
22
Kuvio 14. Yhteisövero, tilitykset ja tuottoarviot
Diagram 14. Redovisad samfundsskatt och beräknade intäkter
20
18
17
17
17
16
16
16
M€
14
14
13
12
10
8
2010
2011
2012
2013
2014
2015*
2016*
2.5.4 Yhteenveto verotuloista – Sammanfattning av skatteintäkter
Taulukko 3. Verotulojen kehitys ja ennuste
Tabell 3. Utvecklingen av skatteinkomster och prognos
Vuosi
År
2010
2011
2012
2013
2014
2015*
2016*
2017*
Kunnallisvero
Kommunalskatt
1 000 €
162 081
167 174
166 872
179 781
179 307
186 000
187 000
189 000
2018*
191 000
K-%
2,1 %
3,1 %
-0,2 %
7,7 %
-0,3 %
3,7 %
0,5 %
1,1 %
1,1 %
Yhteisövero
Kiinteistövero
Samfundsskatt
Fastighetsskatt
1 000 €
K-%
1 000 €
16 171
-12,2 %
10 405
16 514
2,1 %
11 375
14 443
-12,5 %
12 480
16 753
16,0 %
13 235
15 825
-5,5 %
15 215
17 000
7,4 %
16 600
13 000
-23,5 %
17 000
13 000
0,0 %
17 300
13 000
0,0 %
1,8 %
Yhteensä
Totalt
1 000 €
188 657
195 063
193 795
209 769
210 347
219 600
217 000
219 300
1,7 %
221 600
K-%
54,8 %
9,3 %
9,7 %
6,1 %
15,0 %
17 600
9,1 %
2,4 %
K-%
2,6 %
3,4 %
-0,7 %
8,2 %
0,3 %
4,4 %
-1,2 %
1,1 %
1,0 %
Kuvio 16. Verotulot vuoden 2015 hinnoin (peruspalveluindeksi)
Diagram 16. Skatteinkomster enligt 2015 års pris (prisindex för basservicen)
Kuvio 15. Verolajien osuus kokonaisverotuloista vuonna 2016
Diagram 15. Skatteslagens andel av totala skatteinkomster 2016
230
220
Valtionosuudet
Statsandelar
19 %
210
208
213
212
2013
2014
214
208
200
Kunnallisvero
Kommunalskatt
70 %
200
M€
Kiinteistövero
Fastighetsskatt
6%
220
190
180
Yhteisövero
Samfundsskatt
5%
170
160
150
2010
23
2011
2012
2015*
2016*
2.5.5 Käyttötalouden valtionosuudet–Statsandelar inom driftsekonomin
Yleinen valtionosuus koostuu peruspalvelujen valtionosuudesta ja opetustoimen rahoituslain mukaisesta rahoituksesta.
Den allmänna statsandelen består av statsandelen för bassservice och finansiering enligt lagen om finansiering av
undervisningsverksamhet.
Yleinen valtionosuus on yleiskatteinen tuloerä, jota ei ole korvamerkitty tiettyjen palvelujen järjestämiseen, vaan kunta
voi itse päättää valtionosuusrahoituksen käytöstä. Valtionosuus esitetään talousarviossa kunnan tuloslaskelman rahoitustuotoissa.
Den allmänna statsandelen är en allmäntäckande inkomstpost som inte är öronmärkt för ordnande av vissa tjänster
utan kommunen kan själv besluta om hur statsandelsfinansieringen används. Statsandelen visas i budgeten i finansieringsintäkter i kommunens resultaträkning.
Peruspalvelujen valtionosuus
Statsandelen för basservice
Peruspalvelujen valtionosuusjärjestelmä uudistettiin vuoden
2015 alusta lukien. Valtionosuuden määräytymisperusteet
uusittiin. Uusilla laskentaperusteilla Porvoon valtionosuudet
vähenivät 64 euroa asukasta kohti eli 3,2 miljoonaa euroa.
Statsandelssystemet för basservice reviderades vid ingången
av 2015. Grunderna för hur statsandelen bestäms reviderades. Enligt de nya beräkningsgrunderna minskade Borgås
statsandelar med 64 euro per invånare, m.a.o. 3,2 miljoner
euro.
Kunnan peruspalvelujen valtionosuus on merkittävin osa valtionosuusjärjestelmää. Peruspalvelujen valtionosuus on laskennallinen, ja se perustuu kunnan asukkaiden palvelutarpeeseen ja olosuhdetekijöihin. Järjestelmän laskennallisuudesta johtuen kunnalle myönnetyn valtionosuuden suuruuteen ei vaikuta se, miten kunta palvelutoimintansa järjestää
ja miten paljon rahaa se niihin käyttää.
Statsandelen för den kommunala basservicen är den mest
betydande delen av statsandelssystemet. Statsandelen för
basservicen är kalkylmässig och bygger på kommuninvånarnas behov av tjänster och förhållandefaktorer. På grund av
att systemet är kalkylmässigt påverkas statsandelen som beviljats kommunen inte av hur kommunen ordnar sin tjänsteverksamhet och hur mycket pengar kommunen använder till
den.
Kunnan peruspalvelujen valtionosuus kattaa sosiaali- ja terveydenhuollon, varhaiskasvatuksen, esi- ja perusopetuksen,
kirjastot sekä asukasperusteisen yleisen kulttuuritoimen ja
taiteen perusopetuksen. Järjestelmässä peruspalvelujen laskennallisia kustannuksia koskee yksi yhteinen ikäryhmitys.
Järjestelmään sovelletaan ikäryhmityksen lisäksi seuraavia
kriteereitä: sairastavuus, työttömyysaste, kaksikielisyys, vieraskielisyys, asukastiheys, saaristoisuus ja koulutustausta.
Laskennallisen osan valtionosuus saadaan vähentämällä kuntakohtaisesta laskennallisten kustannusten yhteismäärästä
kunnan asukaskohtainen omarahoitusosuus, joka vuonna
2016 on 3652 euroa. Tämän lisäksi kunnalle myönnetään valtionosuutta lisäosien perusteella. Lisäosia ovat syrjäisyys,
työpaikkaomavaraisuus ja saamelaisuus.
Statsandelen för den kommunala basservicen täcker socialoch hälsovården, småbarnsfostran, förskoleundervisningen,
grundläggande undervisningen samt invånarbaserade allmänna kulturväsendet och grundläggande konstundervisningen. Systemet har bara en gemensam åldersgruppering
som gäller kalkylmässiga kostnader för basservicen. Vid sidan
av åldersgrupperingen tillämpas det i systemet följande kriterier: sjukdomsindex, arbetslöshetsgrad, tvåspråkighet, andelen personer med främmande språk, invånartäthet, skärgård och utbildningsbakgrund. Statsandelen i den kalkylmässiga delen fås genom att kommunens självfinansieringsandel per invånare som år 2016 är 3652 euro dras av från den
kommunvisa totalsumman för kalkylmässiga kostnader. Utöver detta beviljas kommunen statsandel på basis av tilläggsdelar. Tilläggsdelar är fjärrort, arbetsplatssufficiens och antalet samisk befolkning.
Valtionosuuksien ylimääräiset leikkaukset on toteutettu kunnan omarahoitusosuutta kasvattamalla. Ylimääräinen valtionosuusleikkaus on kasvanut vuosittain siten, että vuonna
2012 leikkaus oli Porvoossa 5,8 miljoonaa euroa, vuonna
2013 6,9 miljoonaa euroa, vuonna 2014 10,2 miljoonaa euroa, vuonna 2015 12,8 miljoonaa euroa, vuonna 2016 13,2
miljoonaa euroa ja vuonna 2017 13,6 miljoonaa euroa. Yhteensä näistä kertyy 62,5 miljoonan euron vähennys vuosina
2012 – 2017.
De extra nedskärningarna av statsandelarna har genomförts
genom att kommunens självfinansieringsandel har höjts. Den
extra nedskärningen har årligen ökat så, att år 2012 var nedskärningen i Borgå 5,8 miljoner euro, år 2013 6,9 miljoner
euro, år 2014 10,2 miljoner euro, år 2015 12,8 miljoner euro,
år 2016 13,2 miljoner euro och år 2017 13,6 miljoner euro.
Totalt blir dessa en nedskärning på 62,5 miljoner euro under
åren 2012–2017.
Tavoitteena oli vähentää kuntien lakisääteisten tehtävien perusteella säädettyjä velvoitteita noin 1 miljardilla eurolla.
Porvoon kokoisessa kunnassa vaikutus olisi noin 10 miljoonaa
euroa. Tavoitteeseen ei ole toistaiseksi päästy.
Målet var att minska kommunernas skyldigheter som bestämts enligt deras lagstadgade uppgifter med 1 miljard euro.
I en kommun av Borgås storlek är effekten cirka 10 miljoner
euro. Målet har än så länge inte uppnåtts.
24
Peruspalvelujen valtionosuutta oikaistaan vähennyksillä ja lisäyksillä. Vähennyksillä rahoitetaan valtion päättämiä yhteisiä hankkeita. Merkittävimmät lisäykset ovat vuosittain verotukseen tehtyjen veroperustemuutosten kompensaatioita.
Vuoden 2016 kompensaatio on Porvoossa 1,9 miljoonaa euroa.
Statsandelen för basservicen justeras med avdrag och tillägg.
Med avdragen finansieras gemensamma projekt som staten
har beslutat om. De mest betydande tilläggen är kompensationer för ändringar av skattegrunder som årligen görs i beskattningen. År 2016 är kompensationen i Borgå 1,9 miljoner
euro.
Verotulotasaus
Skatteinkomstutjämningen
Valtionosuusjärjestelmässä tasataan kuntien verotuloja. Tasaus perustuu kunnan laskennalliseen verotuloon, ja se joko
lisää tai vähentää kunnalle myönnettyä valtionosuutta. Tasauksen perusteena olevaan laskennalliseen verotuloon sisältyvät kunnan laskennallinen kunnallisvero ja kunnan osuus
yhteisöveron tuotosta. Verotuloihin perustuvaa valtionosuuden tasausta laskettaessa käytetään koko maan keskimääräistä kunnallisveroprosenttia.
I statsandelssystemet utjämnas kommunernas skatteinkomster. Utjämningen bygger på kommunens kalkylmässiga skatteinkomst, och den antingen ökar eller minskar statsandelen
som beviljas kommunen. I den kalkylmässiga skatteinkomsten som är grunden för utjämningen ingår kommunens kalkylmässiga kommunalskatt och kommunens andel av samfundsskattens intäkter. När utjämningen av statsandelen som
bygger på skatteinkomsterna räknas används hela landets genomsnittliga kommunalskattesats.
Porvoo on verotulotasauksen maksaja. Verotulotasauksen
suuruus on noin 8 miljoonaa euroa.
Borgå är en betalare av skatteinkomstutjämningen. Storleken
på skatteinkomstutjämningen är ungefär 8 miljoner euro.
Opetus- ja kulttuuriministeriön valtionosuus
Undervisnings- och kulturministeriets statsandel
Opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuus myönnetään suoraan koulutuksen ylläpitäjille yksikköhintarahoituksena lukiokoulutukselle, ammatilliselle koulutukselle ja ammattikorkeakouluille. Lisäksi opetus- ja kulttuuriministeriö myöntää
erityisrahoitusta perusopetukseen sekä muuhun opetus- ja
kulttuuritoimintaan. Kunnille maksettavasta valtionosuudesta vähennetään ylläpitäjäjärjestelmän omarahoitusosuus,
joka vuonna 2016 on 298 euroa asukasta kohti. Kaupungin
omarahoitusosuus on suurempi kuin opetustoimen valtionosuus. Vähennyksen jälkeen kaupungin valtionosuus opetusja kulttuuriministeriön rahoituksesta on noin -5 miljoonaa euroa.
Statsandelen inom utbildnings- och kulturväsendet beviljas
direkt huvudmännen för utbildningen i form av finansiering
för pris per enhet inom gymnasieutbildning, yrkesutbildning
och yrkeshögskolorna. Dessutom beviljar undervisnings- och
kulturministeriet specialfinansiering för grundläggande utbildning och annan utbildnings- och kulturverksamhet. Från
statsandelen som betalas till kommunerna dras av självfinansieringsandel för huvudmannasystemet som år 2016 är 298
euro per invånare. Stadens självfinansieringsandel är högre
än undervisningsväsendets statsandel. Efter avdraget är stadens statsandel av undervisnings- och kulturministeriets
finansiering cirka -5 miljoner euro.
Vuoden 2016 valtionosuuksiin on sisällytetty lakiin perustuva
valtion ja kuntien välinen kustannustenjaon tarkistus, mikä
kasvattaa Porvoon valtionosuutta noin 3 miljoonalla eurolla.
Ennakkolaskelmien mukaan valtionosuuksien yhteismäärä
vuonna 2016 on 50,9 miljoonaa euroa.
Kuvio 17. Valtionosuudet Porvoossa, milj. euroa
Diagram 17. Statsandelar i Borgå, milj. euro
I statsandelarna för år 2016 har inkluderats en på lag baserad
justering av kostnadsfördelningen mellan staten och kommunerna, vilket ökar Borgås statsandel med cirka 3 miljoner
euro. Enligt preliminära kalkyler är det totala beloppet på
statsandelarna 50,9 miljoner euro år 2016.
Kuvio 18. Valtionosuudet asukasta kohti
Diagram 18. Statsandel per invånare
1800
60
1600
1600
55
50
51
1383
51
49
48
1488
1 520
1037
1065
1505
1 499
1418
1400
47
Euroa
M€
50
52
45
1200
1000
40
800
35
600
985
1020
1015
1009
941
400
30
201 0
201 1
201 2
201 3
201 4
201 5*
2010
201 6*
2011
2012
2013
Porvoo - Borgå
Lähde: Kuntaliitto, Källa: Kommunförbud
25
2014
2015*
Koko maa - Hela landet
2016*
2.6 Kaupungin rahoitustarpeet ja lainanotto–Stadens finansieringsbehov
och låneupptagning
Kaupungin vuotuinen lainarahoitustarve muodostuu vuosikatteen ja investointien omahankintamenon välisestä erotuksesta. Tasapainossa olevassa taloudessa vuosikatteella
voidaan rahoittaa nettoinvestoinnit eikä siinä tilanteessa ole
tarvetta lisälainanottoon.
Stadens årliga lånefinansieringsbehov består av skillnaden
mellan årsbidraget och egna anskaffningsutgifterna för investeringar. I en ekonomi som är i balans kan man med årsbidraget finansiera nettoinvesteringarna och i den situation
finns det inget behov att ta mer lån.
Kaupungin pitkän ajan keskeinen strateginen tavoite on ollut
lainamäärän kasvun pysäyttäminen ja kääntäminen laskuun.
Lainamäärää onkin voitu vähentää 152 miljoonasta eurosta
115 miljoonaan euroon vuonna 2014, mikä on 2328 euroa
asukasta kohti. Uuden strategian mukaan kaupunki voi ottaa
lisävelkaa käyttökustannuksia vähentäviin tai tuottavuutta
parantaviin hankkeisiin.
Det centrala strategiska målet för staden på lång sikt har varit
att få stopp på ökningen av lånebeloppet och att få det gå
nedåt. Staden har kunnat minska lånebeloppet från 152 miljoner euro till 115 miljoner euro år 2014, vilket är 2328 euro
per invånare. Enligt den nya strategin kan ta staden ta nya lån
bara för projekt som minskar driftskostnader eller som förbättrar produktiviteten.
Kaupungin lainamäärä on tunnuslukujen valossa yhä raskas,
vaikka asukaskohtainen lainamäärä on vuoden 2014 tilinpäätöksessä 405 euroa matalampi kuin kunnissa keskimäärin.
Muut kunnat ovat keskimääräisesti velkaantuneet nopeasti
viime vuosina. Konsernin lainakanta vuoden 2014 tilinpäätöksessä oli 5 524 euroa asukasta kohti.
Stadens lånebelopp är i ljuset av nyckeltalen fortfarande stort
även om lånebeloppet per invånare enligt bokslutet för år
2014 är 405 euro lägre än i kommunerna i genomsnitt. Andra
kommuner har i genomsnitt skuldsatt sig snabbt under de
senaste åren. Koncernens lånestock i bokslutet för år 2014
var 5 524 euro/invånare.
Korkotaso on ollut vuodesta 2009 lähtien poikkeuksellisen
matala. Kaupungin lainojen keskikorko oli elokuun lopussa
1,0 prosenttia. Noin 65 % lainakannasta on sidottu Euriborkorkoihin ja 20 % yli kolmen vuoden korkoihin tai kiinteisiin
korkoihin. Korkosuojauksia on 14 prosentille lainakannasta.
Korkotaso tulee pysymään matalana, koska talouden ei ennusteta elpyvän lähitulevaisuudessa.
Räntenivån har sedan året 2009 varit exceptionellt låg. Vid
slutet av augusti var medelräntan på stadens lån 1,0 procent.
Cirka 65 % av lånestocken är bunden till euriborräntor och 20
% till över tre års räntor eller fasta räntor. Ränteskydd finns
för 14 procent av lånestocken. Räntenivån kommer att förbli
låg eftersom ekonomin inte förutses återhämta sig i en nära
framtid.
Vuoden 2016 talousarviossa lainamäärä kasvaa 31,3 miljoonalla eurolla. Nettoinvestoinnit ovat yhteensä 46 miljoonaa
euroa. Tästä voidaan rahoittaa vuosikatteella lähes 15 miljoonaa euroa ja loppuosa eli 31,3 miljoonaa euroa rahoitetaan
lainanotolla.
I budgeten för år 2016 stiger lånebeloppet med 31,3 miljoner
euro. Nettoinvesteringarna är totalt 46 miljoner euro. Av
detta kan nästan 15 miljoner euro finansieras med årsbidraget och resten, 31,3 miljoner euro, finansieras med låneupptagning.
Lainamäärä kasvaa merkittävästi, sillä talonrakennuksessa
käynnistetään elinkaarihanke, jonka arvo kahden vuoden aikana on noin 40 miljoonaa euroa. Elinkaarihankkeella toteutetaan useita kouluja ja päiväkoteja. Elinkaarisopimus sisältää
suunnittelun, rakentamisen ja rakennusten ylläpidon 20 vuodeksi. Elinkaarihankkeen investointikustannukset on päätetty rahoittaa talousarviolainalla.
Lånebeloppet kommer att stiga betydligt för i husbygget startar man ett livscykelprojekt vars värde under två år är cirka
40 miljoner euro. Med livscykelprojektet byggs flera skolor
och daghem. Livscykelavtalet innehåller planeringen, byggandet och underhållet av byggnaderna under 20 år. Staden
har beslutat finansiera investeringskostnaderna för livscykelprojektet med ett budgetlån.
Talonrakennuksessa käynnistyy lisäksi perinteisellä toteutustavalla Lyceiparkens skolan peruskorjaus ja Mäntykummun
päiväkodin uudisrakennus. Vanhusten palveluasunnot rakentaa ulkopuolinen toimija, jolta kaupunki vuokraa asunnot.
Inom husbygget inleds dessutom ombyggnad av Lyceiparkens skola och nybygge av Tallberga daghem som genomförs
på ett traditionellt sätt. Servicebostäderna för äldre byggs av
en utomstående aktör av vilken staden hyr bostäderna.
Kaupungin lainamäärä kuluvan vuoden lopussa on ennusteen
mukaan 115 miljoonaa euroa ja ensi vuonna 146 miljoonaa
euroa. Vanhoja lainoja lyhennetään 22,6 miljoonalla eurolla
ja uutta lainaa otetaan 54 miljoonaa euroa.
Stadens lånebelopp i slutet av det pågående året är enligt
prognosen 115 miljoner euro och nästa år 146 miljoner euro.
Gamla lån amorteras med 22,6 miljoner euro och nytt lån
upptas på 54 miljoner euro.
26
Korkea investointiaste jatkuu vielä vuonna 2017. Lainamäärä
lisääntyy vuonna 2017 noin 18 miljoonalla eurolla 164 miljoonaa euroon. Kaupungin omavaraisuusaste putoaa 40 prosentin alapuolelle, kun tavoiteltava vähimmäistaso on 50 prosenttia.
Den höga investeringsgraden fortsätter ännu år 2017. Lånebeloppet ökar år 2017 med cirka 18 miljoner euro till 164 miljoner euro. Stadens soliditet kommer att sjunka till under 40
procent när den eftersträvade nivån är 50 procent.
Taulukko 4. Lainanotto, lyhennykset ja lainakanta
Tabell 4. Låneupptagning, amorteringar och lånestock
Tilinpäätös
Bokslut
2013
1 000 €
Tilinpäätös
Bokslut
2014
1 000 €
Ennuste
Prognos
2015*
1 000 €
Talousarvio
Budget
2016*
1 000 €
Suunnitelma
Plan
2017*
1 000 €
Suunnitelma
Plan
2018'
1 000 €
Lainanotto - Låneupptagning
12 000
36 000
22 000
53 900
44 800
37 700
Lyhennykset - Amorteringar
-24 141
-38 664
-22 685
-22 600
-26 800
-29 000
Nettolainanotto - Låneupptagning, netto
-12 141
-2 664
-685
31 300
18 000
8 700
-2 215
-1 755
-1 300
-2 030
-2 280
-2 530
118 449
115 785
115 100
146 400
164 400
173 100
2 396
2 328
2 297
2 905
3 236
3 381
49 426
49 728
50 100
50 400
50 800
51 200
Lainojen korkokulut - Låneräntor
Lainakanta 31.12 - Lånestock 31.12
Lainat, euroa/asukas - Lån, euro/invånare
Asukasluku - Antal invånare
Kuvio 19. Kaupungin lainamäärä ja omavaraisuusaste
Diagram 19. Stadens lånemängd och soliditetsgrad
170
Kuvio 20. Lainamäärä asukasta kohti Porvoossa ja koko maassa
Diagram 20. Lånemängd per invånare i Borgå osh i hela landet
164
160
3500
150
%
Euroa
40
135
131
130
35
118
120
116
30
100
2012
2013
Lainamäärä - Lånemängd
2014
2664
2500
2396
2328
2297
2013
2014
2015*
2000
1500
25
2011
2756
115
110
2010
2905
3000
146
140
3236
3077
45
150
M€
50
1000
2015* 2016* 2017*
2010
Omavaraisuusaste - Soliditetsgrad
2011
Porvoo - Borgå
2012
2016*
2017*
Muut kunnat - Övriga kommuner
Lähde: Kuntaliitto (muut kunnat), Källa: Kommunförbund (övriga kommuner)
2.7 Tuloslaskelma – Resultaträkning
Tuloslaskelmassa yhdistetään toimialojen käyttötalouden tulot ja menot. Tulot ja menot esitetään tiliryhmittäin. Toimialojen tulojen ja menojen erotus on toimintakate. Talousarvion toimintatulot kasvavat 2,6 miljoonaa euroa edellisestä
vuodesta. Talousarvion toimintamenot kasvavat noin kolme
miljoonaa euroa. Siten toimintakate heikkenee 0,4 miljoonalla eurolla.
I resultaträkningen sammanslås inkomster och utgifter i sektorernas driftsekonomi. Inkomsterna och utgifterna visas enligt kontogrupper. Skillnaden mellan sektorernas inkomster
och utgifter är verksamhetsbidraget. Verksamhetsinkomsterna i budgeten ökar med 2,6 miljoner euro från fjolåret.
Verksamhetsutgifterna i budgeten ökar med cirka tre miljoner euro. Verksamhetsbidraget försvagas således med 0,4
miljon euro.
Talousarvio laaditaan bruttoperiaatteella ja siihen sisältyy
keskitetysti hoidettujen palvelujen kustannusten kohdentaminen toimialoille. Keskitetyt palvelut kohdennetaan aiheuttamisperiaatteella. Talousarviolukuihin sisältyy kaupungin sisäisiä tuloja ja menoja 37 miljoonaa euroa. Lisäksi sisäiset
ostot kaupungin liikelaitoksilta ovat 22 miljoonaa euroa.
Budgeten upprättas med bruttoprincip och i den ingår allokering av kostnaderna för tjänster som sköts centraliserat på
sektorer. De centraliserade tjänsterna allokeras enligt upphovsprincipen. I budgetsiffrorna ingår stadens interna inkomster och utgifter på 37 miljoner euro. Dessutom uppgår
interna köp från stadens affärsverk till 22 miljoner euro.
27
Liikelaitosten talousarviot eivät sisälly kaupungin talousarviolukuihin, vaan ne esitetään talousarviosta erillään talousarvion liitetiedoissa kuntalaissa liikelaitoksille säädetyn erityisaseman vuoksi.
Affärsverkens budgetar ingår inte i stadens budgetsiffror
utan de anges separat från budgeten i budgetens bilagor på
grund av den särställning som i kommunallagen föreskrivs för
affärsverken.
Talousarviomenot voidaan rahoittaa osin toiminnasta saatavilla tuloilla. Valtaosa toiminnasta rahoitetaan kuitenkin verorahoituksella, johon luetaan kunnallisvero, kiinteistövero,
yhteisövero ja valtionosuudet. Lisäksi tuloslaskelmassa osoitetaan muun rahoituksen tuotot ja kulut. Kun verorahoitus
sekä rahoitustuotot ja -kulut lisätään toimintakatteeseen,
saadaan tuloslaskelman vuosikate.
Budgetutgifterna kan delvis finansieras med inkomster från
verksamheten. Största delen av verksamheten finansieras
ändå med skattefinansiering som innehåller kommunalskatten, fastighetsskatten, samfundsskatten och statsandelarna.
I resultaträkningen visas dessutom intäkter och kostnader
från den övriga finansieringen. När skattefinansieringen samt
finansieringsintäkterna och finansieringsutgifterna tilläggs till
verksamhetsbidraget får man årsbidraget i resultaträkningen.
Vuoden 2016 talousarvion vuosikate on 15 miljoonaa euroa.
Vuosikatteella tulisi voida kattaa käyttöomaisuuden poistot
ja toisaalta vuosikatteella tulisi rahoittaa talousarviovuoden
investoinnit. Vuosikate ei riitä kattamaan poistoja, sillä suunnitelmapoistot ovat 22 miljoonaa euroa. Vuosikate ei myöskään riitä nettoinvestointien rahoittamiseen. Toiminnan tulos jää alijäämäiseksi eli -7 miljoonaan euroon.
År 2016 är årsbidraget i budgeten 15 miljoner euro. Med årsbidraget borde staden kunna täcka avskrivningar av anläggningstillgångar och å andra sidan finansiera investeringarna
under budgetåret. Årsbidraget räcker inte till att täcka avskrivningarna eftersom de planerade avskrivningarna är 22
miljoner euro. Årsbidraget räcker inte heller till finansiering
av nettoinvesteringarna. Verksamhetsresultatet kommer
också att ha ett underskott, dvs. -7 miljoner euro.
Alijäämäinen tulos voidaan kattaa taseen ylijäämällä. Uusi
kuntalaki on aikaisempaa tiukempi alijäämien suhteen. Kunnan taseeseen kertynyt alijäämä tulee kattaa enintään neljän
vuoden kuluessa ja kunnan tulee päättää taloussuunnitelmassa yksilöidyistä toimenpiteistä, joilla alijäämä voidaan
kattaa. Kaupungin taseessa on toistaiseksi kertynyttä ylijäämää, joka on syntynyt vanhan poistosuunnitelman mukaisesta matalasta poistotasosta ja liikelaitosten tuloksesta.
Vuoden 2014 tilinpäätöksessä kertynyt ylijäämä on 45 miljoonaa euroa. Vuoden 2015 tilinpäätöksessä kertynyt alijäämä
supistuu talousarvion mukaan 12 miljoonalla eurolla. Vaikka
kertynyttä ylijäämää voidaan vielä tilapäisesti purkaa, ylijäämäkin vähenee nopeasti. Kaupungin tuleekin nostaa vuosikate tulevina vuosina runsaan 20 miljoonan euron tasolle,
jolla toiminnan tulos saadaan keskimäärin nollaksi.
Underskottet kan täckas med överskottet i balansräkningen.
Den nya kommunallagen är strängare i fråga om underskotten. Underskottet i kommunens balans ska täckas senast under fyra år och kommunen ska i budgeten besluta om individualiserade åtgärder med vilka underskottet kan täckas. I stadens balans finns det tillsvidare överskott som har förekommit av den låga avskrivningsnivån enligt den gamla avskrivningsplanen och affärsverkens resultat. Bokslutet för år 2014
har ett överskott på 45 miljoner euro. I bokslutet för år 2015
minskar överskottet enligt budgeten med 12 miljoner euro.
Även om det influtna överskottet tillfälligt ännu kan användas
minskar också det snabbt. Staden ska därför höja årsbidraget
under de kommande åren till en nivå på dryga 20 miljoner
euro med vilken verksamhetens resultat i genomsnitt blir
noll.
28
2.8 Rahoituslaskelma – Finansieringskalkyl
Rahoituslaskelmassa yhdistetään tuloslaskelman vuosikate,
satunnaiset tulot sekä investointiosan menot ja tulot. Tuloslaskelman vuosikate oikaistaan rahoituslaskelmassa omaisuuden myynneistä tuloksi kirjatulla määrällä.
I finansieringkalkylen sammanslås årsbidraget och extraordinära intäkter i resultaträkningen samt inkomster och utgifter i investeringsdelen. Årsbidraget i resultaträkningen rättas
i finansieringskalkylen med ett belopp som antecknats som
inkomst av försäljning av egendom.
Rahoituslaskelmassa esitetään myös kaupungin anto- ja ottolainauksen muutokset sekä muut maksuvalmiuden muutokset. Rahoituslaskelma osoittaa talousarvion vaikutuksen kaupungin maksuvalmiuteen.
I finansieringskalkylen presenteras också ändringar i stadens
ut- och upplåning samt andra ändringar i likviditeten. Finansieringskalkylen visar budgetens påverkan i stadens likviditet.
Rahoituslaskelmalla osoitetaan kuntalain edellyttämä talousarvion rahoitustarpeen kattamisvelvollisuus. Jos rahoituslaskelmassa toiminnan, investointien ja rahoituksen rahavirrat
eliminoituvat, kaupungin maksuvalmius ja rahavarat pysyvät
muuttumattomana.
Med finansieringskalkylen visas den i kommunallagen krävda
skyldigheten att täcka finansieringsbehovet i budgeten. Om
kassaflöden för verksamheten, investeringar och finansieringen elimineras, förblir stadens likviditet och likvida medel
oförändrade.
Vuoden 2016 talousarvion menot ja tulot eivät ole tasapainossa, sillä vuosikatteella voidaan rahoittaa vain pieni osa
nettoinvestoinneista. Talousarvion tulorahoituksella rahoittamatta jäävä osuus katetaan lisäämällä kaupungin velkamäärää.
Utgifterna och inkomsterna är inte i balans i budgeten för år
2016 eftersom bara en liten del av nettoinvesteringar kan finansieras med årsbidraget. Andelen som inte finansieras
med inkomstfinansieringen i budgeten täcks genom att stadens skuldbelopp ökas.
29
3 Henkilöstösuunnitelma–Personalplan 2016–2018
Kaupungin strategian mukaan henkilöstötyövuosien määrä ei
saa kasvaa, ellei kaupungille tule uusia lakisääteisiä tehtäviä.
Tiukassa taloustilanteessa on pystyttävä lisäämään työn tuloksellisuutta ja hallitsemaan henkilöstömenojen kasvua.
Henkilöstöohjelman mukaisesti tehtävien vapautuessa harkitaan tehtäviä, työtapoja ja henkilöstön sijoittelua uudelleen.
Oma työ muuttuu entistä enemmän suorittavasta työstä asiantuntijatyöksi. Asiantuntijuuden vahvistamisella pyritään
mm. vähentämään konsulttipalveluiden ostoa. Ilman liikelaitoksia kaupungin virkojen ja tehtävien määrä laskee yhteensä
21 vakanssilla vuonna 2016.
Enligt stadens strategi får antalet årsverken öka endast om
staden får nya lagstadgade uppgifter. I den svåra ekonomiska
situationen måste arbetet vara mer resultatrikt och ökningen
av personalutgifterna måste kontrolleras. Enligt personalprogrammet övervägs arbetsuppgifterna, arbetssätten och placeringen av personal på nytt när en befattning blir vakant.
Det egna arbetet förändras allt mer från utförande arbete till
sakkunnigarbete. Genom stärkt expertis strävar staden bl.a.
efter att minska köp av konsulttjänster. Antalet tjänster och
befattningar vid staden (exklusive affärsverken) minskar år
2016 sammanlagt med 21.
Konsernihallinnon vakanssit vähenevät kahdella tehtävällä,
joista toinen poistuu hallinto-palvelukeskuksesta ja toinen
kaupunkikehityksestä. Hallintojohdosta vähennetään asiakaspalvelupäällikön tehtävä ja perustetaan ICT-kehittämispäällikön tehtävä. Toimitilajohdon suunnitteluavustajan tehtävä lakkaa ja tilalle palkataan rakennuspäällikkö. Kaupunkikehityksessä lakkautetaan työnjohtajan ja huoltomiehen tehtävät sekä perustetaan katurakennusmestarin ja puutarhurin
tehtävät.
Antalet vakanser vid koncernförvaltningen minskar med två,
en från centralen för förvaltningstjänster och en från stadsutvecklingen. Befattningen som kundbetjäningschef vid förvaltningsledningen slopas och i stället inrättas en befattning
som ICT-utvecklingschef. Befattningen som planeringsassistent vid lokalitetsledningen slopas och i stället anställs en
byggnadschef. Vid stadsutvecklingen slopas befattningarna
som arbetsledare och serviceman, och befattningar som gatubyggmästare och trädgårdsmästare inrättas.
Sosiaali- ja terveystoimen henkilöstömäärä pysyy samana
kuin vuonna 2015. Sosiaali- ja terveystoimen johdosta poistuu määräaikainen projektikoordinaattori. Vanhus- ja vammaispalveluissa järjestellään toimintaa ja tehtäviä uudelleen
siten, että sairaanhoitajan ja SAS-hoitajan tehtävät sekä yksi
sosiaaliohjaajan virka muutetaan kolmeksi palvelukoordinaattorin viraksi. Lisäksi palveluohjaajan virka muutetaan
vastaavan palvelukoordinaattorin viraksi ja yksi sairaanhoitajan tehtävä muutetaan sosiaaliohjaajan viraksi. Sosiaali- ja
perhepalveluissa perustetaan sosiaaliohjaajan virka palvelutarpeen vakiintumisen myötä.
Antalet anställda vid social- och hälsovården är detsamma
som år 2015. En visstidsanställd projektkoordinator vid
social- och hälsovårdssektorns ledning slutar. Verksamheten
och befattningarna vid äldre- och handikapptjänsterna omorganiseras så att en befattning som sjukskötare och en som
sas-skötare samt en tjänst som socialhandledare ändras till
tre tjänster som servicekoordinatorer. Dessutom ändras en
tjänst som servicehandledare till en tjänst som ansvarig servicekoordinator och en befattning som sjukskötare till en
tjänst som socialhandledare. Vid social- och familjetjänsterna
inrättas en tjänst som socialhandledare i och med att behovet av tjänsten blivit kontinuerligt.
Sivistystoimen henkilöstö vähenee yhteensä 19 vakanssilla.
Erityisopetuksen rehtorin tehtävät on jaettu kolmelle viranhaltijalle. Viisitoista määräaikaista koulunkäynninohjaajan
tehtävää on vähennetty jo syyslukukauden 2015 alussa. Lisäksi vähenee kaksi perhepäivähoitajan tehtävää sekä osa-aikaiset siivoojan ja opistosihteerin tehtävät.
Antalet anställda vid bildningstjänsterna minskar med 19.
Uppgifterna av rektorn för specialundervisning har delats på
tre tjänsteinnehavare. Femton befattningar som skolgångshandledare för viss tid har minskats redan i början av höstterminen 2015. Dessutom slopas två befattningar som familjedagvårdare och deltidsbefattningarna som städare och institutionssekreterare.
Liikelaitos Porvoon veden henkilöstömäärä kasvaa työpäälliköllä ja laitospäälliköllä, jotta nykyisiin ja kiristyviin veden laatuvaatimuksiin sekä kasvaviin verkoston investointitarpeisiin
voidaan vastata. Liikelaitos Porvoon tilapalveluiden henkilöstömäärä vähenee yhteensä kolmella määräaikaisella tehtävällä. LVI-päällikön ja sähköpäällikön tehtävät yhdistetään talotekniikkapäällikön tehtäväksi ja siivouspäällikön ja ruokapalvelupäällikön tehtävät muutetaan viroiksi. Liikelaitos
Kuninkaantien työterveyden henkilöstömäärä pysyy muuttumattomana.
Antalet anställda vid Affärsverket Borgå vatten ökar med en
arbetschef och en institutionschef för att de nuvarande och
strängare kvalitetskraven på vatten samt ökande investeringsbehov i nätverket kan bemötas. Vid Affärsverket Borgå
lokalservice slopas tre visstidsbefattningar. VVS- och elchefens uppgifter slås samman till en befattning som husteknikchef och befattningarna som städchef och kostservicechef
ändras till tjänster. Antalet anställda vid Kungsvägens arbetshälsa ändras inte.
30
Kevan ennusteen mukaan Porvoon kaupungin palveluksesta
jää eläkkeelle vuoden 2016 aikana 83 henkilöä ja työkyvyttömyyseläkkeelle 30 henkilöä. Jokaisen vapautuvan tehtävän
kohdalla selvitetään mahdollisuudet järjestellä tehtävät siten, ettei korvaavaa rekrytointia tarvitse tehdä. Henkilöstömäärän kehittymistä seurataan osavuosiraportoinnin ja henkilöstötilinpäätöksen yhteydessä.
Enligt Kommunernas pensionsförsäkring går 83 av Borgå
stads anställda i pension och 30 i invalidpension under år
2016. För alla uppgifter som blir lediga undersöks möjligheten att organisera uppgifterna så att nya anställda inte behöver rekryteras till uppgifterna. Utvecklingen av antalet anställda följs i samband med delårsrapporten och personalbokslutet.
Osana kaupungin talouden tervehdyttämistä ja henkilöstömenojen kasvun hillitsemistä luovutaan tuntipalkkaisen henkilöstön työehtosopimuksesta uuden henkilöstön osalta
1.1.2016 alkaen. Uusi henkilöstö palkataan kuukausipalkkaisena joko teknisen tai yleisen kunnallisen työ- ja virkaehtosopimuksen alaisuuteen. Nykyisen tuntipalkkaisen henkilöstön
osalta käynnistetään neuvottelut työehtosopimuksen muuttamisesta.
Som en del av att balansera stadens ekonomi och kontrollera
ökningen av personalutgifterna slopas kollektivavtalet för timavlönade för nya anställda från 1.1.2016. De nya anställda
anställs som månadsavlönade under det tekniska avtalet eller
det kommunala tjänste- och arbetskollektivavtalet. Förhandlingarna om att ändra kollektivavtalet för nuvarande timavlönade inleds.
Justeringen av lokala avtal inleds med läkarnas lokala tjänstekollektivavtal. Det tidigare formella periodarbetet ändras till
allmän arbetstid. Enligt Borgå stads förvaltnings- och verksamhetsstadga inrättar stadsfullmäktige de nya tjänster som
finns i personalplanen samtidigt som budgeten och personalplanen godkänns. Stadsstyrelsen beslutar om att slopa tjänster.
Paikallisten sopimusten tarkistaminen aloitetaan lääkärien
paikallisesta virkaehtosopimuksesta. Aiempi muodollinen
jaksotyöaika muutetaan yleistyöajaksi. Porvoon kaupungin
hallinto- ja toimintasäännön mukaan kaupunginvaltuusto perustaa talousarvion ja henkilöstösuunnitelman hyväksymisen
yhteydessä siihen sisältyvät uudet virat. Viran lakkauttamista
päättää kaupunginhallitus.
I samband med godkännande av personalplanen inrättar
stadsfullmäktige
Henkilöstösuunnitelman hyväksymisen yhteydessä kaupunginvaltuusto perustaa





vanhus- ja vammaispalveluihin kolme palvelukoordinaattorin virkaa ja yhden vastaavan palvelukoordinaattorin viran sekä sosiaaliohjaajan viran ja
sosiaali- ja perhepalveluihin sosiaaliohjaajan viran
nuorisotyön päällikön viran
liikelaitos Porvoon tilapalveluihin siivouspäällikön
ja ruokapalvelupäällikön virat



tre tjänster som servicekoordinatorer, en tjänst
som ansvarig servicekoordinator och en tjänst som
socialhandledare vid äldre- och handikapptjänsterna,
en tjänst som socialhandledare vid social- och familjetjänsterna,
tjänsten som chef för ungdomstjänster
tjänsterna som städchef och kostservicechef vid Affärsverket Borgå lokalservice
ja kaupunginhallitus lakkauttaa
och stadsstyrelsen drar in




kaupunkikehityksen toimistosihteerin viran
vanhus- ja vammaispalveluiden palveluohjaajan viran
erityisopetuksen rehtorin viran
nuorisotyön koordinaattorin viran




31
tjänsten som byråsekreterare vid stadsutvecklingen och
tjänsten som servicehandledare vid äldre- och handikapptjänsterna.
tjänsten som rektor för specialundervisning
tjänsten som koordinator för ungdomsarbete
HENKILÖSTÖSUUNNITELMA – PERSONALPLAN 2016–2018
Vakituinen ja yli 6 kk:n määräaikainen henkilöstö - Ordinarie och visstidsanställda över 6 mån.
TOIMIALOJEN HENKILÖSTÖ
SEKTORERNAS PERSONAL
2011
Yhteensä - Sammanlagt
2012
2013
2014
2015
KONSERNIHALLINTO - KONCERNFÖRVALTNINGEN
Virat - Tjänster
Työsuhteiset - Anställningsförhållanden
Yhteensä - Sammanlagt
76,0
168,5
244,5
74,5
171,0
245,5
71,5
172,5
244,0
71,0
177,5
248,5
63,0
182,5
245,5
-1,0
-1,0
-2,0
SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI - SOCIAL- OCH HÄLSOVÅRDSSEKTORN
Virat - Tjänster
362,0
Työsuhteiset - Anställningsförhållanden
455,5
Yhteensä - Sammanlagt
817,5
358,5
473,0
831,5
326,5
553,0
879,5
272,5
577,5
850,0
195,5
635,7
831,2
4,0
-4,0
0,0
-4,0
3,0
-1,0
746,5
732,5
733,0
635,0
637,0
826,0
832,5
833,5
845,0
797,5
1 572,5 1 565,0 1 566,5 1 480,0 1 434,5
-1,0
-18,0
-19,0
-1,0
-1,0
2,0
-23,0
-21,0
-4,0
2,0
-2,0
SIVISTYSTOIMI - BILDNINGSSEKTORN
Virat - Tjänster
Työsuhteiset - Anställningsförhållanden
Yhteensä - Sammanlagt
PELASTUSTOIMI - RÄDDNINGSVÄSENDET
Virat - Tjänster
Työsuhteiset - Anställningsförhållanden
Yhteensä - Sammanlagt
YHTEENSÄ - SAMMANLAGT
Virat - Tjänster
Työsuhteiset - Anställningsförhållanden
Yhteensä - Sammanlagt
LIIKELAITOSTEN HENKILÖSTÖ
AFFÄRSVERKENS PERSONAL
Porvoon vesi Borgå vatten
Virat - Tjänster
Työsuhteiset - Anställningsförhållanden
Yhteensä - Sammanlagt
Porvoon tilapalvelut Borgå lokalservice
Virat - Tjänster
Työsuhteiset - Anställningsförhållanden
Määräaik. työsuhteet - Tidsb. anställningsförhållanden
Yhteensä - Sammanlagt
Kuninkaantien työterveys Kungsvägens arbetshälsa
Virat - Tjänster
Työsuhteiset - Anställningsförhållanden
Yhteensä - Sammanlagt
88,5
34,0
122,5
89,0
65,0
154,0
89,0
65,0
154,0
89,0
65,0
154,0
Yhteensä - Sammanlagt
2012
2013
2014
2015
4,5
37,0
41,5
3,0
38,5
41,5
3,0
39,5
42,5
3,0
40,0
43,0
3,0
39,0
42,0
2,0
299,5
3,0
304,5
2,0
272,0
49,5
323,5
2,0
290,0
7,0
299,0
2,0
270,0
5,0
277,0
2,0
266,0
6,0
274,0
8,0
14,0
22,0
7,0
16,0
23,0
6,0
19,0
25,0
9,0
20,0
29,0
10,0
19,0
29,0
32
2,0
40,3
42,3
89,0
65,0
154,0
1 273,0 1 254,5 1 220,0 1 067,5
984,5
1 484,0 1 541,5 1 624,0 1 665,0 1 680,7
2 757,0 2 796,0 2 844,0 2 732,5 2 665,2
2011
Muutos - Förändring
2016 2017 2018
2,0
40,3
42,3
Muutos – Förändring
2016 2017 2018
2,0
2,0
-1,0
-1,0
2,0
-5,0
-3,0
-12,0
-1,0
-13,0
-21,5
-21,5
HENKILÖSTÖSUUNNITELMA – PERSONALPLAN 2016–2018
TOIMIALA - SEKTOR
TEHTÄVÄALUE - UPPGIFTSOMRÅDE
Henkilöstömäärä yhteensä
Suunnitelma
Personalantal sammanlagt
Plan
2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018
KONSERNIHALLINTO - KONCERNFÖRVALTNING
KONSERNIJOHTO - KONCERNLEDNINGEN
Virat - Tjänster
Työsuhteiset tehtävät - Anställningsförhållanden
ICT-kehittämispäällikkö - ICT-utvecklingschef
Asiakaspalvelupäällikkö - Kundservicechef
Rakennuspäällikkö - Byggnadschef
Suunnitteluavustaja - Planeringsbiträde
Yhteensä - Sammanlagt
10,5
31,0
8,0
36,0
8,0
37,0
8,0
40,0
9,5
37,5
41,5
44,0
45,0
48,0
47,0
9,0
35,0
9,0
36,0
9,0
35,5
9,0
35,5
2,0
43,0
44,0
45,0
44,5
44,5
45,0
43,5
42,5
39,5
39,0
36,5
98,5
95,0
96,0
98,0
98,0
1
-1
1
-1
0
HALLINTOPALVELUKESKUS - CENTRALEN FÖR FÖRVALTNIGSTJÄNSTER
Virat - Tjänster
Työsuhteiset tehtävät - Anställningsförhållanden
Palkkasihteeri - Lönesekreterare
Yhteensä - Sammanlagt
KAUPUNKIKEHITYS - STADSUTVECKLINGEN
Virat Tjänster
Toimistosihteeri - Kanslisekreterare
Työsuhteiset tehtävät - Anställningsförhållanden
Katurakennusmestari - Gatubyggmästare
Puutarhuri - Trädgårdsmästare
Työnjohtaja - Arbetsledare
Huoltomies - Serviceman
Yhteensä - Sammanlagt
LUPA- JA VALVONTA-ASIAT - TILLSTÅNDS- OCH TILLSYNSÄRENDEN
Virat - Tjänster
Työsuhteiset tehtävät - Anställningsförhållanden
Yhteensä - Sammanlagt
-1
-1
-1
142,0
13,0
4,0
17,0
JÄTEHUOLTO - AVFALLSHANTERING
Virat Tjänster
Yhteensä - Sammanlagt
KONSERNIHALLINTO YHTEENSÄ - KONCERNFÖRVALTNING SAMMANLAGT
Virat - Tjänster
76,0
Työsuhteiset tehtävät - Anställningsförhållanden
168,5
Yhteensä - Sammanlagt
244,5
137,5 135,5 137,0 134,5
14,0
4,0
18,0
14,0
4,0
18,0
14,0
4,0
18,0
14,0
4,0
18,0
1,0
1,0
1,0
1,0
1,0
1,0
1,0
1,0
74,5 71,5 71,0 63,0
171,0 172,5 177,5 182,5
245,5 244,0 248,5 245,5
1
1
-1
-1
-1
-1
-1
-2
SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI - SOCIAL- OCH HÄLSOVÅRDSSEKTORN
SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN JOHTO - SOCIAL- OCH HÄLSOVÅRDSSEKTORNS LEDNING
Virat - Tjänster
2,5
3,5
Työsuhteiset tehtävät - Anställningsförhållanden
6,0
6,0
Projektikoordinaattori
Yhteensä - Sammanlagt
8,5
9,5
TERVEYSPALVELUT - HÄLSOTJÄNSTER
Virat - Tjänster
Työsuhteiset tehtävät - Anställningsförhållanden
Sairaanhoitaja
Perhetyöntekijä
Yhteensä - Sammanlagt
210,5
132,5
343,0
33
3,5
6,0
4,0
6,0
4,0
7,0
9,5
10,0
11,0
-1
-1
-1
-1
205,5 189,5 175,0 99,0
140,5 157,5 156,5 213,0
346,0 347,0 331,5 312,0
1
1
2
2
2
HENKILÖSTÖSUUNNITELMA – PERSONALPLAN 2016–2018
TOIMIALA - SEKTOR
TEHTÄVÄALUE - UPPGIFTSOMRÅDE
Henkilöstömäärä yhteensä
Suunnitelma
Personalantal sammanlagt
Plan
2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018
VANHUS- JA VAMMAISPALVELUT - ÄLDREOMSORG OCH HANDIKAPPSERVICE
Virat - Tjänster
85,5
81,0
Palveluasumisen ohjaaja
Palvelukoordinaattori
Palveluohjaaja
Vastaava palvelukoordinaattori
Työsuhteiset tehtävät – Anställningsförhållanden
276,5 280,0
Sairaanhoitaja
SAS-hoitaja
Lähihoitaja
Laitosapulainen
Yhteensä – Sammanlagt
362,0 361,0
SOSIAALI- JA PERHEPALVELUT - SOCIALARBETE OCH FAMILJETJÄNSTER
Virat – Tjänster
63,5
Etuuskäsittelijä
Sosiaaliohjaaja
Sosiaalityöntekijä
Työsuhteiset tehtävät – Anställningsförhållanden
40,5
Kulttuuriavustaja
Ohjaaja
Yhteensä – Sammanlagt
104,0
68,5
46,5
73,0
30,0
29,0
1
3
-1
1
329,0 348,5 348,5
-2
-1
3
2
402,0 378,5 377,5
60,5
60,5
63,5
66,5
0
2
34
1
39
1
-7
2
1
1
63,5
67,2
121,0 130,0 130,7
1
-4
-0,7
1
1,3
SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI YHTEENSÄ - SOCIAL- OCH HÄLSOVÅRDSSEKTORN SAMMANLAGT
Virat – Tjänster
362,0 358,5 326,5 272,5 195,5
Työsuhteiset tehtävät – Anställningsförhållanden
455,5 473,0 553,0 577,5 635,7
Yhteensä – Sammanlagt
817,5 831,5 879,5 850,0 831,2
4
-4
0
-4
3
-1
2
40,3
42,3
115,0
Huom! Vanhus- ja vammaispalvelujen 2018 suunnitelmaluku perustuu Peippolan palvelutalon avaamiseen
omana toimintana. Jos se korvaa vanhainkodit, lisäys on 5. Jos ostopalvelua, lisäys 0.
SIVISTYSTOIMI - BILDNINGSSEKTORN
SIVISTYSTOIMEN JOHTO - BILDNINGSSEKTORNS LEDNING
Virat – Tjänster
Työsuhteiset tehtävät – Anställningsförhållanden
Yhteensä – Sammanlagt
5,5
6,5
12,0
5,5
6,5
12,0
SUOMENKIELISET KOULUTUSPALVELUT - FINSKSPRÅKIGA UTBILDNINGSTJÄNSTER
Virat – Tjänster
333,0 328,0
Erityisopetuksen rehtori - Rektor för specialundervisning
Työsuhteiset tehtävät – Anställningsförhållanden
116,0 115,5
MÄÄRÄAIKAISET (YLI 6 kk)
Koulunkäynninohjaaja – Skolgångshandledare
Yhteensä – Sammanlagt
449,0
6
7
13,0
6
7
13,0
6
7
13,0
325,0 322,0 324,0
-1
115,5 120,5 102,5
443,5
440,5 442,5 426,5
RUOTSINKIELISET KOULUTUSPALVELUT - SVENSKSPRÅKIGA UTBILDNINGSTJÄNSTER
Virat – Tjänster
172,0 165,0
Työsuhteiset tehtävät – Anställningsförhållanden
64,5
70,5
170,0 171,0 171,0
71,5 78,0 70,0
MÄÄRÄAIKAISET (YLI 6 kk)
Koulunkäynninohjaaja – Skolgångshandledare
Yhteensä – Sammanlagt
241,5 249,0 241,0
236,5
235,5
34
-11
-12
-4
-4
HENKILÖSTÖSUUNNITELMA – PERSONALPLAN 2016–2018
TOIMIALA - SEKTOR
TEHTÄVÄALUE - UPPGIFTSOMRÅDE
Henkilöstömäärä yhteensä
Personalantal sammanlagt
2011
2012
2013
2014
VARHAISKASVATUSPALVELUT - TJÄNSTER INOM SMÅBARNSFOSTRAN
Virat – Tjänster
28,0
Työsuhteiset tehtävät – Anställningsförhållanden
506,0
Perhepäivähoitaja – Familjedagvårdare
Yhteensä – Sammanlagt
534,0
KULTTUURI- JA VAPAA-AIKAPALVELUT - KULTUR- OCH FRITIDSTJÄNSTER
Virat - Tjänster
208,0
Nuorisopalveluiden päällikkö - Chef för ungdomstjänster
Nuorisotyön koordinaattori - Koordinator för ungdomsarbete
Työsuhteiset tehtävät - Anställningsförhållanden
133,0
Siivooja - Städare
Opistosihteeri - Institutssekreterare
Yhteensä - Sammanlagt
341,0
SIVISTYSTOIMI YHTEENSÄ - BILDNINGSSEKTORN SAMMANLAGT
Virat - Tjänster
Työsuhteiset tehtävät - Anställningsförhållanden
Yhteensä - Sammanlagt
Suunnitelma
Plan
2015 2016 2017 2018
27,0
512,5
27,0
510,0
26,0
511,0
26,0
491,0
539,5
537,0
537,0
517,0
207,0
205,0
110,0
110,0
1
-1
127,5
129,5
128,5
127,0
237,0
-0,5
-0,5
-1,0
-1
-1
746,5
732,5
733,0
635,0
637,0
826,0
832,5
833,5
845,0
797,5
1 572,5 1 565,0 1 566,5 1 480,0 1 434,5
-1
-18
-19
-1
334,5
334,5
238,5
ITÄ-UUDENMAAN PELASTUSLAITOS - RÄDDNINGSVERKET I ÖSTRA NYLAND
PELASTUSHALLINTO - RÄDDNINGSFÖRVALTNING
Virat - Tjänster
Työsuhteiset tehtävät - Anställningsförhållanden
Yhteensä - Sammanlagt
1,0
4,0
5,0
1,0
4,0
5,0
1,0
4,0
5,0
1,0
4,0
5,0
1,0
4,0
5,0
Virat - Tjänster
Yhteensä - Sammanlagt
12,0
12,0
12,0
12,0
12,0
12,0
12,0
12,0
12,0
12,0
PELASTUSTOIMINTA - RÄDDNINGSVÄSENDET
Virat - Tjänster
Työsuhteiset tehtävät - Anställningsförhållanden
Yhteensä - Sammanlagt
74,5
13,0
87,5
74,0
14,0
88,0
74,0
14,0
88,0
74,0
14,0
88,0
74,0
14,0
88,0
ENSIHOITOPALVELUT - AKUTVÅRDTJÄNSTER
Virat - Tjänster
Työsuhteiset tehtävät - Anställningsförhållanden
Yhteensä - Sammanlagt
1,0
17,0
18,0
2,0
47,0
49,0
2,0
47,0
49,0
2,0
47,0
49,0
2,0
47,0
49,0
88,5
34,0
122,5
89,0
65,0
154,0
89,0
65,0
154,0
89,0
65,0
154,0
89,0
65,0
154,0
RISKIENHALLINTA - RISKHANTERING
PELASTUSLAITOS YHTEENSÄ - RÄDDNINGSVERKET SAMMANLAGT
Virat - Tjänster
Työsuhteiset tehtävät - Anställningsförhållanden
Yhteensä - Sammanlagt
-2
-2
35
4 Toimialakohtaiset perustelut–Sektorvisa motiveringar
4.1 Konsernihallinto–Koncernförvaltning
4.1.1 Konsernijohto - Koncernledning
KAUPUNGIN JOHTO
STADENS LEDNING
Kaupungin johdossa edistämme valtuuston hyväksymän taloutta ja toimintaa ohjaavan kaupunkistrategian toteuttamista ja jalkauttamista talousarviovuoden aikana. Suoritamme kaupunkistrategian väliarvioinnin. Koordinoimme
kaupungin talouden tervehdyttämisen ja tuottavuuden parantamisen linjausten toteuttamista. Edistämme myös konsernijohtamisen ja –valvonnan sekä omistajapolitiikan kehittämistä uusi kuntalaki huomioiden.
I stadens ledning främjar vi genomförandet och förankringen
av stadsstrategin som fullmäktige godkänt och som styr stadens ekonomi och verksamhet under budgetåret. Vi gör en
mellangranskning av stadsstrategin. Vi samordnar genomförande av riktlinjerna för sundare ekonomi och bättre produktivitet i staden. Vi främjar också utvecklingen av koncernledningen och koncerntillsynen samt ägarpolitiken med beaktande av den nya kommunallagen.
Panostamme tiedolla johtamisen edistämiseen koko kaupunkikonsernissa. Tunnistamme tiedolla johtamisen keskeiset
tietotarpeet ja välineet. Luomme samalla pilottien kautta
koko organisaatioon tiedolla johtamisen uuden kulttuurin.
Vi satsar på att främja kunskapsledningen i hela stadskoncernen. Vi identifierar de centrala kunskapsbehoven och verktygen i kunskapsledningen. Vi skapar också samtidigt genom pilotprojekten en ny kultur som bygger på kunskapsledning i
hela organisationen.
Talousarviovuoden aikana osallistumme aktiivisesti eri valtakunnallisten uudistushankkeiden, kuten soisaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudistuksen, valmisteluun. Jatkamme
toisen asteen ammatillisen koulutuksen ja yleissivistävän lukiokoulutuksen rakenteellisten uudistusten seurantaa valtakunnalliset linjaukset huomioiden. Päätös toisen asteen ammatillisen koulutuksen tilaratkaisusta tehdään. Osana ammatillisen koulutuksen rakenteiden uudistamista tehdään ulkopuolisena toimeksiantona taloudellis-toiminnallinen selvitys
mahdollisen toisen asteen ammatillisen koulutuksen kuntayhtymistä irtautumisen keskeisistä reunaehdoista. Tarjoamme muille jäsenkunnille mahdollisuutta osallistua selvitykseen.
Under budgetåret deltar vi aktivt i beredningen av olika
rikstäckande reformprojekt, såsom totalreformen av socialoch hälsovården. Vi fortsätter uppföljningen av de strukturella reformerna inom yrkesutbildning på andra stadiet och
den allmänbildande gymnasieutbildningen med beaktande av
riksomfattande riktlinjer. Beslut om lokalitetslösningen för yrkesutbildning på andra stadiet fattas. Som del av reformering
av strukturerna för yrkesutbildningen gör vi som ett externt
uppdragsgivande en redogörelse i fråga om ekonomi som
handlar om centrala ramvillkor för ett eventuellt utträde ur
samkommuner för yrkesutbildning på andra stadiet. Vi erbjuder de övriga medlemskommunerna möjlighet att delta i redogörelsen.
Syvennämme edelleen yhteistyötä Porvoossa toimivien ammattikorkeakoulujen kanssa ja jatkamme yleisesti edunvalvontaa paikallisen koulutustarjonnan turvaamiseksi ja kehittämiseksi.
Vi fördjupar fortfarande samarbetet med yrkeshögskolor som
är verksamma i Borgå och fortsätter i allmänhet intressebevakning i syfte att trygga och utveckla det lokala utbildningsutbudet.
Tiivistämme kaupungin edunvalvontaa suhteessa keskeisiin
valtiovallan, maakunnan, elinkeinoelämän ja kansainvälisiin
toimijoihin.
Vi gör stadens intressebevakning djupare i förhållande till
centrala aktörer inom statsmakten, landskapet, näringslivet
och internationella aktörer.
36
HALLINTOJOHTO
FÖRVALTNINGSLEDNING
Hallintojohdossa tehtävämme on huolehtia kuntalaisten osallistumisoikeuden ja asiakaspalvelun kehittämisestä, kaupunginvaltuuston ja kaupunginhallituksen päätösten valmistelusta ja täytäntöönpanosta ja kaupungin päätöksentekoprosessin koordinoinnista, luottamushenkilöiden toiminnan tukemisesta, hallinnon kehittämisestä, lakiasioista, keskitetystä
viestinnästä sekä tietohallinnon johtamisesta ja kehittämisestä sekä arkistoinnin kehittämisestä. Järjestämme myös
vaalit, huolehdimme tarkastuslautakunnan päätösten valmistelusta ja täytäntöönpanosta yhdessä tilintarkastajan kanssa
sekä koordinoimme valmiussuunnittelua.
I förvaltningsledningen är vår uppgift att utveckla kommuninvånarnas rätt till deltagande och kundservicen, bereda och
verkställa stadsfullmäktiges och stadsstyrelsens beslut, koordinera stadens hela beslutsprocess, stötta de förtroendevalda
i deras verksamhet, utveckla förvaltningen, sköta juridiska
ärenden och den centraliserade kommunikationen och leda
och utveckla IT-administrationen samt att utveckla arkiveringen. Vi ordnar också valen, sköter om beredningen och
verkställigheten av revisionsnämndens beslut tillsammans
med revisorn samt samordnar beredskapsplaneringen.
Ett mål i stadens strategi är att invånarnas möjligheter till deltagande ökas. I delaktighetsnätverket som har inrättats för
samordning av detta arbete stöder vi utvecklingen av handlingsmodeller som främjar delaktighet och fördelar god
praxis. Vi stöder särskilt sektorerna när de utvecklar sina
tjänster tillsammans med kunderna.
Yhtenä päämääränä kaupungin strategiassa on asukkaiden
osallistumismahdollisuuksien lisääminen. Tämän työn koordinoimista varten perustetussa osallisuusverkostossa tuemme
osallisuutta edistävien toimintamallien kehittämistä ja
jaamme hyviä käytäntöjä. Erityisesti tuemme toimialoja niiden kehittäessä palveluitaan yhdessä asiakkaiden kanssa.
Förnyande av tjänsten Borga.fi framskrider enligt den planerade tidsplanen. Vi öppnar den förnyade tjänsten i början av
år 2016. När man har planerat förnyandet har man lagt särskild vikt vid det snabbt ökande bruket av smarttelefoner, användarvänligheten, uppgifter som är lätta att hitta och stärkandet av varumärket Borgå. År 2016 förbättrar vi fortfarande
tjänstens kvalitet genom att erbjuda stöd och tilläggsutbildning till de cirka hundra personer som uppdaterar tjänsten.
Stadens webbtjänst har idag en mycket central roll som del av
stadens tjänsteproduktion och bruket av tjänsten har ökat
snabbt: antalet besöken år 2014 var redan över 1,5 miljoner
medan år 2011 var antalet besöken cirka en miljon.
Porvoo.fi -palvelun uudistaminen etenee suunnitellun aikataulun mukaisesti. Avaamme uudistetun palvelun alkuvuodesta 2016. Uudistuksen suunnittelussa on painotettu erityisesti nopeasti lisääntyvää älypuhelinkäyttöä, palvelun käyttäjälähtöisyyttä, tietojen löydettävyyttä ja Porvoo-brändin vahvistamista. Vuonna 2016 parannamme edelleen palvelun laatua tarjoamalla tukea ja lisäkoulutusta noin sadalle verkkopäivittäjälle. Kaupungin internetpalvelulla on nykyisin erittäin
keskeinen rooli osana kaupungin palvelutuotantoa, ja palvelun käyttö on kasvanut nopeasti: vuonna 2014 käyntejä oli jo
yli 1,5 miljoonaa, kun vuonna 2011 käyntejä oli noin miljoona.
Jatkamme viestinnän ja henkilöstöjohdon yhteistyötä työyhteisöviestinnän kehittämisessä. Vuonna 2015 tehty työyhteisöviestinnän kysely kertoo, että kaupungin työntekijöiden
tyytyväisyys sisäistä viestintää kohtaan on lisääntynyt. Keskisiksi kehittämiskohteiksi nousivat mm. esimiesviestintä sekä
Intran ja työtilojen käytön lisääminen. Olemme tukeneet
Intran ja työtilojen käyttöä vuonna 2015 säännöllisillä koulutuksilla, mahdollistamalla etäkäyttö sekä hankkimalla tietokoneita sellaisiin työpisteisiin, joissa ei pääsääntöisesti työskennellä tietokoneilla. Intraan onkin perustettu jo noin 125 työtilaa. Työtilakoulutus jatkuu edelleen tiiviinä. Uudistamme
henkilöstölle suunnatun Viikkoinfon, mikä lisää jatkossa myös
Intran käyttöä.
Vi fortsätter kommunikationens och personalledningens samarbete i utvecklingen av kommunikationen på arbetsplatsen.
Enkäten om kommunikationen på arbetsplatsen som utfördes år 2015 berättar att stadens arbetstagare är nöjdare med
den interna kommunikationen. Som centrala utvecklingsmål
blev bl.a. chefskommunikation och ökat bruk av intranätet
och gruppwebbplatser. Vi har stött bruket av intranätet och
gruppwebbplatserna år 2015 med regelbundna utbildningar,
genom att göra distansanvändningen möjlig och genom att
skaffa datorer till sådana arbetsplatser där man vanligen inte
arbetar med dem. På intranätet har man inrättat redan cirka
125 gruppwebbplatser. Utbildningen om gruppwebbplatser
fortsätter aktivt. Vi förnyar Veckoinfon som är avsedd för personalen. Detta ökar i fortsättningen också bruket av intranätet.
Tietohallintoon palkataan uusi asiantuntijaresurssi. Tarve kehittää uusia innovatiivisia ja kustannustehokkaita ratkaisuja
palvelujen tuottamiseen on suuri ja kasvaa edelleen taloudellisen tilanteen kiristyessä. Innovatiivisten ICT-ratkaisujen ja
palvelutuotantotapojen kehittämisellä voidaan saavuttaa
suuriakin säästöjä. Jotta tavoitteeseen voidaan päästä, tarvitsemme lisävoimia suunnittelemaan ja kehittämään näitä kustannuksia säästäviä ratkaisuja. Ns. projektisalkun hallintajärjestelmän ja salkunhallintaan liittyvien prosessien käytön ja
hyötyjen varmistamiseksi järjestelmällä tulee olla pääkäyttäjä. Myös ICT-projekteja on meneillään ja tulossa paljon: niiden johtamiseen tarvitaan henkilö, jolla on soveltuvaa osaamista. Myös tiedolla johtamisen hanke vaatii lisäresursointia.
En ny sakkunnigresurs anställs i informationsförvaltningen.
Behovet att hitta på nya innovativa och kostnadseffektiva lösningar för att producera tjänster är stort och växer fortfarande när det ekonomiska läget blir stramare. Genom utveckling av innovativa ICT-lösningar och sätten att producera
tjänster kan man uppnå även stora besparingar. För att målet
kan nås, behöver vi extra resurser för att planera och utveckla
dessa kostnadsbesparande lösningar. För säkerställande av
användningen av hanteringssystemet av den s.k. projektportföljen och processer med portföljshantering och dess fördelar
ska systemet ha en operatör. Även många ICT-projekt pågår
och håller på att komma: för ledningen av dem behövs det en
person med lämplig kompetens. Även projektet med kunskapsledning behöver extra resurser.
37
Päivitämme kaupungin tietohallinto-ohjelmaa tarpeellisilta
osin. Tuemme kaupungin tiedolla johtamisen kehittämisohjelmaa kehittämällä kokonaisarkkitehtuuria. Otamme yhdessä toimialojen kanssa käyttöön ratkaisuja, jotka tukevat
henkilöstön liikkuvaa työntekoa. Kehitämme sähköistä asiointia edelleen.
Vi uppdaterar stadens informationsförvaltningsprogram till
behövliga delar. Vi stöder stadens utvecklingsprogram för
kunskapsledning genom att utveckla helhetsarkitekturen. Vi
tar tillsammans med sektorerna i bruk lösningar som stöder
personalens mobila arbete. Vi utvecklar fortfarande elektronisk ärendehantering.
Laaja sähköisen arkistoinnin hanke tuo valmistuttuaan tehoa
asian- ja dokumenttienhallintaan. Käynnistämme projektin
siirtämällä resurssin (arkistosihteeri) hallintopalvelukeskuksesta hallintojohtoon.
Efter att ett omfattande projekt med elektronisk arkivering
blir färdigt ger det effekt i ärende- och dokumenthanteringen.
Vi startar projektet genom att flytta resursen (arkivsekreterare) från centralen för förvaltningstjänster till förvaltningsledningen.
Jatkamme tietoturvan kehittämistä. Saatamme uudet tietoturvaohjeet koko henkilöstön tietoon ja päivitämme tietoturvakoulutuksen. Tätä työtä varten on perustettu tietoturvaryhmä. Se myös valvoo ja kehittää tieto- ja kyberturvallisuuden tilannekuvaa.
Vi fortsätter utveckla dataskyddet. Vi informerar hela personalen om nya datasäkerhetsanvisningar och uppdaterar datasäkerhetsutbildningen. För detta arbete har en datasäkerhetsgrupp inrättats. Den övervakar och utvecklar också lägesbilden inom data- och cybersäkerheten.
RAHOITUSJOHTO
FINANSIERINGSLEDNING
Rahoitusjohdon tehtäväalueella vastaamme kaupungin talouden ohjauksen, rahoituksen, taloussuunnittelun, talouden
seurannan ja hankintatoimen palveluista sekä kaupungin
controller-toiminnoista. Seuraamme yleistä talouskehitystä
ja edistämme taloudellisuuden ja tuloksellisuuden huomioon
ottamista kaupungin toiminnoissa.
Inom finansieringsledningen ansvarar vi för tjänsterna inom
ekonomisk styrning, finansiering, ekonomiplanering, ekonomisk uppföljning och upphandlingar samt stadens controllerfunktion. Vi följer den allmänna ekonomiska utvecklingen och
främjar ett ekonomiskt och resultatinriktat grepp i stadens
verksamheter.
Kaupungin rahoituksen hoito ja maksuvalmiuden ylläpito
ovat keskeiset koko kaupungin päivittäisen toiminnan edellytykset. Kaupungin rahamääräiset menot ovat vuodessa yli
300 miljoonaa euroa, mikä on noin 1,2 miljoonaa euroa työpäivää kohden. Uusia talousarviolainoja nostetaan talousarviossa vahvistetun määrän puitteissa. Kaupungin lainasalkku
uudistuu vuosittain 20 - 30 miljoonalla eurolla.
Skötseln av stadens finansiering och upprätthållande av likviditeten är de centrala förutsättningarna för stadens dagliga
verksamhet. Stadens finansiella utgifter är över 300 miljoner
euro om året, vilket är cirka 1,2 miljoner euro per arbetsdag.
Nya budgetlån lyfts inom ramen som fastställts i budgeten.
Stadens låneportfölj förnyas årligen med 20–30 miljoner
euro.
Kaupungin controller-toimintoa eli sisäisen tarkastuksen, sisäisen valvonnan, riskienhallinnan ja konsernivalvonnan kokonaisuuden hallintaa on vahvistettu kaupunginhallituksen
hyväksymien periaatteiden mukaisesti. Tarkastussuunnitelma vahvistetaan vuosittain ja esitetään kaupunginhallitukselle. Sisäinen tarkastus arvioi sisäisen valvonnan, riskienhallinnan ja konsernivalvonnan järjestämistä ja tuloksellisuutta
sekä esittää toimenpide-ehdotuksia järjestelmän jatkuvaksi
kehittämiseksi. Controller –toiminto vastaa myös kaupunkitason kokonaisvaltaisen riskienhallintaprosessin kehittämisestä yhdessä muun organisaation kanssa.
Stadens controllerfunktion, dvs. hanteringen av helheten för
intern revision, intern kontroll, riskhantering och koncerntillsyn har stärkts i enlighet med principer som stadsstyrelsen
har godkänt. En revisionsplan fastställs årligen och föredras
för stadsstyrelsen. Intern tillsyn bedömer ordnandet och resultatet av den interna kontrollen, riskhanteringen och koncerntillsynen samt föreslår åtgärder för att kontinuerligt utveckla systemet. Controllerfunktionen svarar också för utvecklingen av en genomgripande riskhanteringsprocess på
stadsnivån tillsammans med den övriga organisationen.
När det gäller ekonomiplanering är vårt mål att effektivera
och försnabba ekonomiplaneringsprocessen samt förbättra
information som man får från systemet. Vi utarbetar till
stadsfullmäktige uppföljningsrapporter om stadens verksamhet och ekonomiska situation två gånger under redovisningsperioden och tredje gången i samband med bokslutet. Till
stadsstyrelsen utarbetar vi dessutom månadsrapporter varje
månad. I fråga om koncernbolag utarbetas en rapport till styrelsen varje kvartal. Vårt mål är att utveckla och koncentrera
rapporteringen till väsentliga verksamhetsmässiga och ekonomiska variabler samt förbättra beslutsfattarnas förutsättningar för koncernledning. Rapporterna görs åskådligare och
mer aktuella. Kostnadseffektiviteten och produktiviteten i
stadens tjänsteverksamhet främjas genom förbättrade metoder för kunskapsledning.
Taloussuunnittelussa tavoitteemme on tehostaa ja nopeuttaa taloussuunnitteluprosessia sekä parantaa järjestelmistä
saatavaa informaatiota. Laadimme kaupungin toiminnasta ja
taloustilanteesta seurantaraportit kaupunginvaltuustolle
kaksi kertaa tilikauden aikana ja kolmannen kerran tilinpäätöksen yhteydessä. Kaupunginhallitukselle laadimme lisäksi
kuukausittain kuukausiraportit. Konserniyhtiöiden osalta hallitukselle laaditaan raportti neljännesvuosittain. Tavoitteemme on kehittää ja keskittää raportointia olennaisiin toiminnallisiin ja taloudellisiin muuttujiin sekä parantaa päätöksentekijöiden konsernijohtamisen edellytyksiä. Raportoinnin
havainnollisuutta ja ajantasaisuutta parannetaan. Kaupungin
palvelutoiminnan kustannustehokkuutta ja tuottavuutta
edistetään parantamalla tiedolla johtamisen menettelyjä.
38
Rahoitusjohdossa toimivassa hankintapalveluissa vastaamme kaupungin keskitetyistä hankinnoista ja avustamme
toimialoja niiden hankinnoissa. Hankinnat toteutetaan hankintalain, tilaajavastuulain ja kaupunginhallituksen hyväksymän hankintaohjeen mukaisesti. Hankintapalveluissa kehitämme hyvää, ympä¬ristö¬ystävällistä ja tehokasta hankintatapaa ja valvomme hankintasopimusten ja ohjeiden noudattamista. Toteutamme hankinnat siten, että paikallisille ja alueellisille toimijoille tarjotaan tasapuoliset mahdollisuudet
tarjota kaupungin hankintayksiköille tavaroita ja palveluita.
Hankinnoissa arvioidaan toimiala- ja hankintakohtaisesti sopivien hankintakokonaisuuksien, puitejärjestelyjen ja osatarjousten hyväksyminen. Paikallista tarjontaa hyödynnämme
erityisesti pienhankinnoissa. Kuntien yhteisiin sopimuksiin liitytään, jos hankintaryhmän tai sen volyymin perusteella on
saatavissa kaupungille taloudellista tai toiminnallista hyötyä.
Inom upphandlingstjänsterna som är en del av finansieringsledningen svarar vi för stadens centraliserade upphandlingar
och bistår sektorerna i deras upphandlingar. Upphandlingarna görs enligt upphandlingslagen, beställaransvarslagen
och det av stadsstyrelsen godkända upphandlingsdirektivet.
Inom upphandlingstjänsterna utvecklar vi god, miljövänlig
och effektiv upphandlingspraxis och ser till att upphandlingsavtalen och anvisningarna följs. Vi utför upphandlingarna så,
att lokala och regionala leverantörer erbjuds jämlika möjligheter att erbjuda stadens upphandlingsenheter varor och
tjänster. I upphandlingar bedöms sektor- och upphandlingsvis godkännande av lämpliga upphandlingsenheter, ramarrangemang och delerbjudanden. Vi utnyttjar det lokala utbudet särskilt i små upphandlingar. Vi ansluter oss till kommunernas gemensamma avtal, om staden kan få ekonomisk eller
verksamhetsmässig nytta utifrån upphandlingsgruppen eller
dess volym.
Hyödynnämme hankintaprosessia tukevia sähköisiä järjestelmiä. Sähköinen ostaminen ja hankintojen kilpailutus- ja dokumentointijärjestelmä on otettu käyttöön. Kilpailutuksissa
tarjoajat voivat syöttää tarjouksensa valmiille pohjalle, mikä
vähentää tahattomia virheitä ja puutteita. Hankintayksikössä
hankintaprosessin dokumentaatio syntyy sähköisesti ja mm.
tarjousten vertailu helpottuu.
Vi utnyttjar elektroniska system som stöderupphandlingsprocessen. Elektroniskt köp och ett system för konkurrensutsättning och dokumentering av upphandlingar har tagits i bruk. I
konkurrensutsättningar får anbudsgivarna mat in sina anbud
på en färdig blankett, vilket minskar oavsiktliga fel och brister. I upphandlingsenheten uppkommer dokumentationen
av upphandlingsprocessen elektroniskt och bl.a. jämförelse
av anbuden blir lättar.
HENKILÖSTÖJOHTO
PERSONALLEDNING
Henkilöstöjohto huolehtii henkilöstöohjauksen yhteisistä periaatteista ja ohjeistuksesta, henkilöstön ja osaamisen kehittämisestä, työsuojelusta, työhyvinvoinnin edistämisestä ja
tukee henkilöstön saatavuuden varmistamisessa. Henkilöstöjohto vastaa yhteistoiminnasta ja neuvottelutoiminnasta
sekä työnantajapolitiikan koordinoinnista.
Personalledningen sörjer för personalstyrningens gemensamma principer och anvisningar, utvecklingen av personalen
och kompetensen, arbetarskyddet, främjandet av arbetshälsan och ger stöd för säkerställande av tillgång på personal.
Personalledningen svarar för samarbete och förhandlingsverksamheten samt koordineringen av arbetsgivarpolitiken.
Henkilöstöjohto toteuttaa strategian pohjalta laadittua henkilöstöohjelmaa ja tukee toimialoja henkilöstöohjelman päämäärien ja tavoitteiden saavuttamisessa. Henkilöstöohjelman päämäärät ovat tuloksellisuuden parantaminen, laadukas työelämä ja rekrytoinnissa onnistuminen.
Personalledningen genomför personalprogrammet som utarbetats utifrån strategin och stöder sektorerna i att de kan
uppnå målen i personalprogrammet. Målen i personalprogrammet är förbättrat resultat, ett högklassigt arbetsliv och
lyckade rekryteringar.
Parannamme tuloksellisuutta arvioimalla ja tarkastelemalla
säännöllisesti tehtäviä, työtapoja, prosesseja ja henkilöstön
sijoittelua. Henkilöstötarpeet arvioidaan täyttölupaprosessissa aina tehtävän vapautuessa. Henkilötyövuosien määrä ei
kasva, ellei kaupungille tule uusia henkilöstön määrää kasvattavia tehtäviä. Toimialat seuraavat henkilöstön määrää ja
poissaoloja säännöllisesti. Kehittämishanke varhaisen tuen
mallin päivittämiseksi jatkuu vielä kevään 2016 ajan. Hankkeen tavoitteena on vähentää terveysperusteisia poissaoloja.
Henkilöstöjohto tuottaa toimialoille tietoa henkilöstösuunnittelua ja rekrytointia varten. Henkilöstöjohto on mukana
määrittelemässä uuden HR-järjestelmän raportointitarpeita.
Vi förbättrar resultatet genom regelbunden utvärdering och
granskning av uppgifter, arbetssätt, processer och personalplaceringar. Behov av personal bedöms i tillsättandetillståndsprocessen alltid när en befattning blir vakant. Antalet
årsverken kommer inte att öka, om inte staden åläggs nya
uppdrag som ökar personalantalet. Sektorerna uppföljer regelbundet antalet anställda och frånvarodagar. Utvecklingsprojektet för uppdatering av modellen för tidigt ingripande
fortsätter ännu under våren 2016. Projektet syftar till att
minska hälsorelaterade sjukledigheter. Personalledningen
producerar information som stödjer sektorernas personalplanering och rekrytering. Personalledningen är med om att
definiera rapporteringsbehoven i det nya HR-systemet.
39
Edistämme työelämän laatua 2014 tehdyn henkilöstökyselyn
ja 2015 tehdyn työyhteisöviestinnän kyselyn tulosten pohjalta. Henkilöstön kehittämisen strategisena painopisteinä
ovat esimiesviestintä, rekrytointiosaaminen, tietotekniikkakoulutus sekä työturvallisuuden verkkokoulutus. Laadukas
esimiestyö ja esimiesten rekrytointiosaaminen ovat rekrytoinnissa onnistumisen edellytyksiä. Henkilöstöjohto järjestää säännöllisesti esimiesinfoja. Syksyllä 2015 alkaneet lähiesimiestutkintokoulutus ja toimistohenkilöstökoulutus jatkuvat. Järjestämme johtoryhmille ja niiden jäsenille valmennusta ja johtamiskoulutusta. Henkilöstöjohto kokoaa organisaation koulutussuunnitelmat yhteen ja laatii keskitetyn koulutuksen suunnitelman. Toimintavuoden esimieskoulutuksessa painopiste on henkilöstöjohtaminen.
Vi främjar arbetslivets kvalitet med utgångspunkt i resultaten
för personalenkäten 2014 och enkäten om kommunikation
på arbetsplatsen som utfördes 2015. Strategiska tyngdpunkter i personalutvecklingen är chefskommunikation, rekryteringskompetens, IT-utbildning samt webbutbildning om arbetarskyddet. Högklassigt chefsarbete och chefernas rekryteringskompetens är förutsättningar för lyckade rekryteringar.
Personalledningen ordnar regelbundet informationsmöten
för chefer. Utbildningarna som leder till yrkesexamen för arbete som teamledare som började hösten 2015 och kontorspersonalutbildning fortsätter. Vi ordnar för ledningsgrupper
och deras medlemmar träning och utbildning i ledarskap. Personalledningen samlar organisationens utbildningsplaner
och upprättar en plan för centraliserad utbildning. Tyngdpunkten för verksamhetsårets chefsutbildning är personallednandet.
Henkilöstöjohto jatkaa yhdessä toimialojen ja henkilöstön
edustajien kanssa vuonna 2015 aloitettua työn vaativuuden
arviointijärjestelmän tekemistä. Virka- ja työehtosopimusten
palkantarkastukset on huomioitu talousarviovalmistelussa siten, että vastaavat säästöt saadaan muualta suhteessa talousarviokehykseen.
Personalledningen fortsätter tillsammans med sektorerna
och personalens representanter utarbetandet av ett system
för bedömning av arbetets kravnivå som inleddes år 2015. Lönejusteringar enligt tjänste- och arbetskollektivavtal har beaktats i budgetberedningen så, att motsvarande besparingar
kan fås annanstans i förhållande till budgetramen.
Työhyvinvointimäärärahalla henkilöstöjohto tukee työpaikkojen työhyvinvointihankkeita ja työnohjausta, järjestää työhyvinvointiluentoja ja rahoittaa mm. uudelleensijoituksiin
liittyviä työkokeiluja. Edistämme työhön paluuta ja uudelleensijoituksia yhteistyössä työterveyshuollon ja työpaikkojen kanssa.
Med anslaget för arbetshälsa stöder personalledningen arbetsplatsernas arbetshälsoprojekt och arbetshandledning,
ordnar föreläsningar om arbetshälsa och finansierar bl.a. arbetsprövningen i samband med omplaceringar. Vi främjar
återvändandet till arbete och omplaceringar i samarbete
med företagshälsovården och arbetsplatserna.
Parannamme turvallisuuskulttuuria ja -johtamista esimiesten
ja henkilöstön verkkokoulutuksella. Tavoitteena on, että työtapaturmien ja ammattitautien määrää laskee 25 prosenttia
vuodesta 2014 vuoden 2017 loppuun mennessä. Huolehdimme turvallisesta ja terveellisestä työympäristöstä.
Vi förbättrar säkerhetskulturen och säkerhetsledningen genom webbutbildning för chefer och personalen. Målet är att
antalet arbetsolycksfall och yrkessjukdomar minskar med 25
% från år 2014 före slutet av år 2017. Vi sörjer för en trygg
och hälsosam arbetsmiljö.
Jatkuvalla yhteistoimintamenettelyllä, yhdenmukaisilla työpaikkakokous- ja kehityskeskustelukäytännöillä henkilöstöllä
on mahdollisuus vaikuttaa omaan työhönsä, päätöksentekoon ja työnantajapolitiikkaan. Intra toimii tärkeänä vaikuttamisen ja tiedon saannin kanavana. Henkilöstöjohto täydentää ja päivittää Intraa jatkuvasti ja perehdyttää sen käyttöön.
Johtoryhmissä, työryhmissä ja laajemmissa hankkeissa on
henkilöstöryhmien edustus. Lisäksi henkilöstön edustajien
kanssa keskustellaan ja heidän lausuntojaan pyydetään myös
epävirallisissa tilanteissa ja tapaamisissa kuten kaupunginjohtajan työpaikkakäynneillä ja säännöllisissä tapaamisissa
henkilöstöjärjestöjen kanssa.
Med fortgående samarbetsförfarande, enhetliga praxis för
arbetsplatsmöten och utvecklingssamtal har personalen möjlighet att påverka sitt eget arbete, beslutsfattandet och arbetsgivarpolitiken. Intranätet är en viktig kanal där man kan
påverka och få information. Personalledningen kompletterar
och uppdaterar intranätet fortlöpande och orienterar om användningen av den. Personalgrupperna har sina egna representanter i ledningsgrupper, arbetsgrupper och större projekt. Därtill förs diskussioner med personalens representanter och begärs utlåtanden av dem också i inofficiella situationer och möten, t.ex. i samband med stadsdirektörens besök
på arbetsplatser och vid de regelbundna mötena med personalorganisationerna.
Jatkamme työnantajana liikuntasetelien tarjoamista henkilöstöetuutena. Virkistystapahtumien määrä pysyy ennallaan
ja mökkejä vuokrataan entiseen tapaan pääsääntöisesti kesäisin.
Vi i egenskap av arbetsgivare fortsätter att erbjuda friskvårdscheckar som personalförmån. Antalet rekreationstillfällen
behålls på samma nivå som nu och stugor hyrs ut på sedvanligt sätt huvudsakligen på somrarna.
Porvoon kaupunki osoittaa 100 harjoittelupaikkaa nuoren ensimmäiseksi kesätyöpaikaksi osana nuorisotakuun toteuttamista. Samalla lisäämme kuntatyön tunnettuutta nuorisolle.
Lisäksi tarjoamme 150 kpl à 250 euron kesätyöseteliä helpottamaan nuorten palkkaamista kesätyöhön yrityksiin, yhdistyksiin tai yksityisille työnantajille.
Borgå stad anvisar 100 praktikantplatser som första arbetsplats för unga, som är en är en åtgärd för att förverkliga ungdomsgarantin. Samtidigt får de unga veta mera om det arbete som kommunen gör. Dessutom erbjuder vi 150 sommararbetssedlar (250 euro/st.) som ska göra det lättare att anställa en ung person till företag, föreningar eller privata arbetsgivare under sommaren.
40
TOIMITILAJOHTO
LOKALITETSLEDNING
Kaupungin omistuksessa olevien kiinteistöjen keskimääräinen korjausvelka ei ole erityisen korkea, mutta korjausvelan
määrä on viimeisimmän vuoden aikana kasvanut ja peruskorjattavien rakennusten määrä lisääntynyt. Tähän kehityssuuntaan on aikaansaatava muutosta, ennen kuin korjausvelka
nousee liian korkeaksi. Kiinteistöjen korjauksia ei tulevaisuudessa voida merkittävästi lisätä, koska taloudelliset resurssit
eivät tätä mahdollista. Tästä johtuen on kehitetty järjestelmä, jolla nykyiset resurssit saadaan suunnattua tärkeimpiin rakennuksiin aikaisempaa paremmin. Kaupungin omistuksessa on myös suuri määrä rakennuksia, jotka eivät palvele kaupungin kehittyvää palveluverkkoa ja ydintoimintaa
parhaalla mahdollisella tavalla.
Den genomsnittliga saneringsskulden på fastigheter som staden äger är inte särskild hög men skuldbeloppet har under de
senaste åren stigit och antalet byggnader som ska ombyggas
har ökat. Denna utvecklingstrend måste ändras innan saneringsskulden blir för hög. Fastighetssaneringar kan i framtiden inte ökas i betydlig mån eftersom de ekonomiska resurserna inte gör det möjligt. På grund av detta har man utvecklat ett system med vilket de nuvarande resurserna kan riktas
till de viktigaste byggnaderna bättre än tidigare. Staden äger
också ett stort antal byggnader som inte betjänar stadens utvecklande tjänstenätverk och kärnverksamhet på det bästa
möjliga sättet.
Toimitilajohdon tekemä kiinteistömassan salkutus mahdollistaa resurssien suuntaaminen niihin rakennuksiin jotka palvelevat kaupungin ydintoimintaa. Salkutuksessa kaupungin kiinteistömassa on jaettu kolmeen ryhmään eli pidettäviin, kehitettäviin ja poistettaviin rakennuksiin.
Att lokalitetsledningen samlade fastighetsmassan i en portfölj gör det möjligt att rikta resurserna till de byggnader som
betjänar stadens kärnverksamhet. I portföljen har stadens
fastighetsmassa delats i tre grupper: byggnader som ska bevaras, utvecklas och avskaffas.
Pidettävät rakennukset ovat rakennuksia, jotka palvelevat
kaupungin ydintoimintaa kaupunkistrategian mukaisesti pitkällä aikavälillä. Tähän ryhmään kuuluvia rakennuksia ylläpidetään ja korjaukset tehdään kuntoselvitysten sekä pitkän
tähtäimen korjaussuunnitelmien mukaisesti.
Byggnader som ska bevaras är byggnader som betjänar stadens kärnverksamhet på lång sikt enligt stadsstrategin. Byggnader som hör till denna grupp underhålls och reparationerna görs enligt konditionsutredningarna samt långsiktiga reparationsplanerna.
Kehitettävät rakennukset voivat palvella kaupungin ydintoimintaa pitkällä aikavälillä, mutta edellyttävät elinkaarensa
jossakin vaiheessa merkittäviä kehitystoimenpiteitä. Tämä
tarkoittaa esimerkiksi merkittävää laajentamista, lisärakentamista, käyttötarkoituksen muutosta tai rakennuksen purkamista, jolloin maapohjaa voidaan käyttää uudisrakentamiseen. Tähän kuuluvaa ryhmään laaditaan kehityssuunnitelmia ja ylläpitokorjauksia tehdään kehityssuunnitelmien mukaan.
Byggnader som ska utvecklas kan betjäna stadens kärnverksamhet på lång sikt men förutsätter betydande utvecklingsåtgärder i något skede av sin livscykel. Detta innebär t.ex. en
betydande utvidgning, ytterligare byggande, en ändring av
användningsändamålet eller rivning av byggnaden då markgrunden kan användas för nybygge. För byggnader i denna
grupp utarbetas det utvecklingsplaner och underhållsreparationer görs enligt utvecklingsplanerna.
Byggnader som ska avskaffas ses inte betjäna stadens kärnverksamhet på lång sikt och det är inte vettigt att äga dem.
Staden kan avstå från fastigheten i första hand genom försäljning men det kan också hända att byggnaderna måste rivas.
För byggnader i denna grupp görs bara nödvändiga underhållsreparationer och försäljningen eller rivningen av byggnaderna bereds.
Poistettavien rakennusten ei nähdä palvelevan pitkällä aikavälillä kaupungin ydintoimintaa, eikä niiden omistaminen ole
järkevää. Kiinteistöstä voidaan luopua, ensisijaisesti myymällä, mutta rakennukset voidaan joutua myös purkamaan.
Tähän ryhmään kuuluviin rakennuksiin tehdään vain välttämättömät ylläpitokorjaukset ja kiinteistöjen myymistä tai
purkamista valmistellaan.
Utvecklingen av fastigheternas underhållskostnader förutsätter också att lokalitetsledningens personalresurser riktas allt
mer till fastighetsunderhållet. Lokalitetsledningen ser under
året över organisationens personalstruktur och flyttar resurser från planering till hantering av fastighetsegendomen.
Kiinteistöjen ylläpitokorjausten kehittäminen edellyttää
myös toimitilajohdon henkilöstöresurssien suuntaamista aikaisempaa enemmän kiinteistöjen ylläpitoon. Toimitilajohto
tarkistaa vuoden aikana organisaation henkilöstörakennetta
ja siirtää resursseja suunnittelusta kiinteistöomaisuuden hallintatehtäviin.
Utvecklingen av fastighetsunderhållet förutsätter kunskapsledning så, att alla tekniska och ekonomiska uppgifter om fastigheterna finns centraliserat på ett enda ställe. Under året
inför vi stegvis ett nytt fastighetshanteringssystem. I och med
det nya systemet kommer att alla uppgifter om fastighetsstocken från investeringsfasen att finnas i samma system.
Kiinteistöjen ylläpidon kehittäminen edellyttää tiedolla johtamista siten, että kaikki kiinteistöistä oleva tekninen ja taloudellinen tieto on keskitetysti olemassa. Otamme vuoden aikana vaiheittain käyttöön uuden kiinteistöhallintajärjestelmän. Uuden järjestelmän myötä saadaan kiinteistökannan
kaikki tiedot investointivaiheesta lähtien keskitettyä samaan
järjestelmään.
41
Kehitämme hallintokunnilta perittäviä toimitilavuokria siten,
että järjestelmä olisi nykyistä helppokäyttöisempi ja läpinäkyvämpi. Uusi järjestelmä tehdään joko nykymallia kehittäen tai
kokonaan uudelta pohjalta.
Vi utvecklar hyror för verksamhetslokaler som tas ut av förvaltningssektorer så, att systemet blir lättare att använda och
transparentare än i dag. Det nya systemet skapas antingen
genom att den nuvarande modellen utvecklas eller att ett
helt nytt system införs.
Jatkamme korjauskelvottomien rakennuksien purkamista.
Vuoden aikana puretaan Kevätkummun koulu/Vårberga
skola, Peippolan päiväkoti, Näsin koulu ja Pappilanmäen päiväkoti. Edellä mainittujen kohteiden purkukustannuksien on
arvioitu olevan n. 750 000 euroa.
Vi fortsätter riva byggnader som inte kan renoveras. Under
året rivs Kevätkummun koulu/Vårberga skola, Pepot daghem, Näse skola samt Prästgårdsbackens daghem. Kostnaderna för rivning av ovannämnda objekt uppskattas vara ca
750 000 euro.
Asuntopoliittisessa ohjelmassa päätettyjen toimenpiteiden
viimeinen vaihe saadaan toteutettua vuoden aikana. Muutoksen jälkeen lähes kaikki kaupunkikonsernin vuokra-asunnot on keskitetty kaupungin konserniyhtiölle. Konserniohjeet
tullaan vuoden aikana tarkistamaan siten, että kaupungin
asuntopoliittiset tavoitteet voidaan turvata.
Den sista fasen av åtgärder som anges i bostadspolitiska programmet kan utföras under året. Efter ändringen har nästan
alla stadskoncerns hyresbostäder centraliserats till stadens
koncernbolag. Koncerndirektiven kommer under året att ses
över så, att stadens bostadspolitiska mål kan tryggas.
Toimitilojen käyttöaste tulee saada nostettua nykyisestä tasosta. Käyttöastetta tulee nostaa sekä varsinaisessa toiminnassa että varsinaisen toiminta-ajan ulkopuolella kuten iltaisin ja viikonloppuisin. Uudisrakennuksissa ja peruskorjauksissa asia huomioidaan siten, että tilankäyttö on joustavaa ja
että tilojen ilta- ja viikonloppukäyttö huomioidaan.
Användningsgraden av lokaler måste kunna höjas från den
nuvarande nivån. Användningsgraden måste höjas i den
egentliga verksamheten och utanför den egentliga verksamhetstiden såsom på kvällar och veckosluten. I nybyggen och
ombyggen beaktas detta så, att användningen av lokaler är
flexibelt och att användningen av lokaler på kvällar och veckosluten beaktas.
Selvitämme yhdessä sosiaali- ja terveystoimen kanssa läntisen ja itäisen alueen terveysasemien yhdistämistä.
Vi utreder tillsammans med social- och hälsovårdssektorn en
sammanslagning av västra och östra områdets hälsostationer.
Peippolan uuden palvelutalon rakentamista edistetään. Palvelutalo toteutetaan toteutusmallilla jossa rakennukset rakentaa ulkopuolinen yleishyödyllinen yritys, joka myös omistaa ja ylläpitää palvelutalot. Porvoon kaupunki vuokraa tilat
pitkäaikaisella vuokrasopimuksella.
Byggande av det nya servicehuset i Pepot främjas. Servicehuset byggs med en modell där ett utomstående allmännyttigt
företag bygger byggnaderna samt äger och underhåller servicehusen. Borgå stad hyr lokalerna med ett långvarigt hyresavtal.
Johannisbergin entisen vanhainkotialueen sekä rakennusten
tulevan käytön suunnittelua jatketaan siten, että selvitystyö
valmistuu syksyllä 2016.
Planeringen av det blivande bruket av det f.d. åldringshemsområdet i Johannisberg och byggnaderna fortsätter så, att utredningsarbetet blir färdigt hösten 2016.
Energian käytön vähentämiseen panostetaan kaupunkikonsernin kiinteistökannassa investoinneissa, peruskorjauksissa
ja tilojen käytössä. Energiankäyttö on suunnittelussa ja toteutuksessa tärkeä tekijä tilojen toimivuutta arvioitaessa.
När det gäller investeringar i, saneringar av och användningen av stadskoncernens fastighetsstock satsar man på
minskning av energiförbrukning. Vid planeringen och genomförandet är energianvändning en viktig faktor för bedömning
av lokalernas funktion.
Talonrakennusinvestoinnit on esitetty luvussa 6.
Husbyggnadsinvesteringarna har presenterats i kapitel 6.
42
Strateginen tavoite
Strategiskt mål
Sitova tavoite – Bindande mål
Parannamme palvelutuotannon kustannustehokkuutta ja
tuottavuutta
Vi förbättrar serviceproduktionens kostnadseffektivitet och produktivitet.
Otamme käyttöön kustannustehokkaita ICT-ratkaisuja ja yhdenmukaistamme tietojärjestelmien kokonaisarkkitehtuuria. Viemme päätökseen koko organisaation
laajuisen asiakkuuksien hallinnan (CRM-) järjestelmän käyttöönoton. - Vi tar i bruk
kostnadseffektiva ICT-lösningar och skapar en enhetlig helhetsarkitektur för datasystemen. Vi slutför ibruktagandet av ett kundhanteringssystem (CRM) för hela organisationen.
Avaamme uudistetun Porvoo.fi -palvelun. Vahvistamme palvelua ylläpitävien
verkkopäivittäjien osaami sta - Vi öppnar den nya tjänsten porvoo.fi Vi stärker
kompetensen hos dem som underhåller och uppdaterar tjänsten.
Kehitämme raportointia, ennakointia ja tiedolla johtamisen prosesseja. - Vi utvecklar rapporteringen, förhandsplaneringen och processerna för styrning av verksamheten med de kunskaper som finns.
Valmistelemme omistajapoliittiset linjaukset konserniyhtiöille. Vi bereder de ägarpolitiska riktlinjerna till koncernbolagen.
Osana henkilöstöohjelman toimenpiteiden toteuttamista täydennämme KVTES:n
alalla työn vaativuusarviointijärjestelmän. - Som en del i verkställandet av personalprogrammets åtgärder kompletterar vi värderingssystemet av arbetets svårighetsgrad för uppgifter som omfattas av AKTA.
Vähennämme terveysperusteisia poissaoloja siten, että kaupungin keskimääräiset
terveysperusteiset poissaolot ovat enintään 13 pv/henkilö ja turvaamme näin
kaupungin henkilöstöresursseja. - Vi minskar hälsorelaterade frånvarodagar så att
frånvarodagarna i genomsnitt i staden är högst 13 dagar/person och tryggar på så
sätt stadens personalresurser.
Lisäämme asukkaiden osallistu- Vi utökar kommuninvånarnas
mismahdollisuuksia
möjlighet att delta.
Tuemme toimialoja palvelujen kehittämisessä yhdessä asiakkaiden kanssa. Varmistamme, että toimialat voivat hyödyntää palautejärjestelmää täysimääräisesti. Vi stöder sektorerna i deras arbete med att utveckla servicen i samverkan med
kunderna. Vi säkerställar att sektorerna i att fullskaligt utnyttja stadens enhetliga
responssystem.
Edistämme turvallista ja terveellistä työympäristöä.
Edistämme turvallista ja terveellistä työympäristöä laatimalla kuntoarvion vähintään 10 kaupungin kiinteistöstä. - Vi främjar en säker och hälsosam arbetsmiljö genom att göra en konditionsbedömning av minst 10 fastigheter som staden äger.
Vi främjar en säker och hälsosam
arbetsmiljö.
43
Muut tavoitteet ja tunnusluvut
Övriga mål och nyckeltal
TP-BS
TA-BU
TA-BU
TS-EP
TS-EP
2014
2015
2016
2017
2018
Toimialan yhteiset
Tiedolla johtamisen ohjelma, 2016 tavoite:
Määrittelemme toimialan keskeiseen
palveluprosessiin liittyvän tiedolla johtamisen kohteen, jossa yhdistetään organisaation eri tietolähteissä olevaa
tietoa nykyistä paremmin ja jolla näin
parannetaan päätöksenteon ja johtamisen edellytyksiä.
Program för kunskapsledning, mål för år
2016:
Inom en av sektorns centrala serviceprocesser fastställer vi ett objekt för kunskapsledning, där vi bättre än tidigare
kombinerar data från olika källor inom organisationen och på så sätt förbättrar förutsättningarna för beslutsfattande och ledarskap.
Palveluiden tuotantotapa (Konsernijohto ja HPK):
Sättet att producera olika tjänster (Koncernledning och CFT):
Keskitetyt konsernipalvelut, %
Centraliserade koncerntjänster, %
18,2
15,6
15,6
15,5
15,6
Toimialan oma tuotanto, %
Egen serviceproduktion, %
46,2
48,4
48,2
48,3
48,3
Ulkoinen palvelutuotanto, %
Extern serviceproduktion, %
Yhteensä
Totalt
35,6
36,0
36,2
36,2
36,2
100,0
100,0
100,0
100,0
100,0
4
3
3
3
3
Muut
Uudet sähköiset palvelut
Nya elektroniska tjänster
Kompassin asiakastyytyväisyyskyselyn
tulos
Internetpalvelu, käyntejä vuodessa
Enkät om kundnöjdhet för kunderna som
besöker Kompassen
Webbtjänst, besök per år
Mediatiedotteiden määrä/vuosi
Antal mediemeddelanden/år
Aloitteiden määrä/vuosi
Antal initiativ/år
Kirjatut asiat/vuosi
Registrerade ärenden/år
Henkilöstölaskelma
Personalkalkyl
Työtapaturmien määrä laskee 25 prosenttia, työtapaturmailmoitusten lkm
Målet är att antalet arbetsolycksfall minskar med 25 procent, antal av arbetsolycksfallanmälningar
Ostettujen työterveyspalvelukontaktien määrä vuosittain
Työterveyspalveluista KL I osuus (vähintään %)
Antal köpta företagshälsovårdskontakter
per år
Företagshälsov. tjänster FPA:s ersättningsklass I (minst %)
Keskitettyjen koulutustilaisuuksien
määrä keskimäärin/vuosi
Keskitettyihin koulutustilaisuuksiin
osallistujat vähintään vuodessa
Antal centraliserade utbildningar i medeltal/år
Antal deltagare i centraliserade utbildningar per år minst
Järjestettyihin virkistystapahtumiin
osallistujien määrä/vuosi
Deltagare i organiserade rekreationsevenemang/år
Myytyjen liikuntasetelien määrä (kpl)
Antal sålda motionssedlar (st.)
Mökkien käyttöaste kesäkaudella
Stugornas användningsgrad under sommarsäsongen
44
3,7
1 500 000
1 500 000
1 700 000
1700000
1700000
493
400
490
490
490
49
60
60
60
60
1287
1300
1300
1300
1300
Laadittu har utarbetats
Päivitetty
- Har uppdaterats
Päivitetään Uppdateras
202
183
Päivitetään Uppdateras
165
Päivitetään Uppdateras
165
220
13386
12000
12000
12000
12000
64,30 %
60 %
60 %
60 %
60 %
56
40
40
40
40
1311
1000
1000
1000
1000
505
600
600
600
600
21 245
20 000
20 000
20 000
20 000
91 %
93 %
93 %
93 %
93 %
4.1.2 Hallintopalvelukeskus–Centralen för förvaltningstjänster
Hallintopalvelukeskuksen toiminta-ajatuksena on tuottaa
laadukkaita ja kustannustehokkaita päivittäisiä tukipalveluita
toimialoille ja liikelaitoksille sekä luoda yhtenäiset toimintatavat kaupungin toimintayksiköille tuottamiensa palveluiden
osalta. Toimintamme perustuu kaupungin strategiaan ja siitä
johdettuihin konsernihallinnon asettamiin toiminnallisiin ja
taloudellisiin tavoitteisiin sekä omaan toimintasuunnitelmaamme.
Centralen för förvaltningstjänsters verksamhetsidé är att producera högklassiga och kostnadseffektiva dagliga stödtjänster för sektorer och affärsverk samt skapa gemensamma
verksamhetssätt för de tjänster som enheten producerar för
stadens verksamhetsenheter. Vår verksamhet inom centralen för förvaltningstjänster baserar sig på stadens strategi
och på mål utifrån strategin som koncernförvaltningen ställt
för verksamheten och ekonomi samt på vår egen verksamhetsplan.
Tuotamme hallintopalvelukeskuksessa palvelussuhde- ja palkanlaskentapalveluita, matkanhallintapalveluita, rekrytointija sijaisvälityspalveluita, talouspalveluita maksuliikenteestä
tilinpäätökseen, ict-palvelut (tieto- ja viestintä/puhetekniikka), konesali- ja tietoverkkotoimintaa, käännöspalveluita
ja suunnittelupalveluita. Kaikki palvelut tuotamme sähköisiä
prosesseja hyödyntämällä sekä kustannustehokkaasti.
Vid centralen för förvaltningstjänster utför vi tjänster i anslutning till anställningsförhållanden, löneräkning, resehantering, rekrytering och vikarieförmedling, ekonomitjänster från
betalningsrörelse till bokslut, ict-tjänster (information och
kommunikation/teleteknik), datamaskinsals- och datanätsverksamhet, översättningstjänster och planeringstjänster. Vi
producerar alla tjänster genom att utnyttja elektroniska processer och att utföra dem kostnadseffektivt.
Vuodesta 2016 palvelemme keskitetysti palvelupisteen
kautta sisäisiä asiakkaita. Palvelupiste priorisoi ja käsittelee
HPK:n palveluihin liittyvät palvelupyynnöt.
Från och med år 2016 betjänar vi interna kunder på samma
ställe genom en servicedesk. Servicedesken prioriterar och
behandlar servicebegäran för tjänsterna inom centralen för
förvaltningstjänster.
Vuonna 2015 olemme määritelleet henkilöstöpalvelujen prosessit ja vuonna 2016 hankimme uuden henkilöstöhallinnon
ohjelman, jotta voimme palvella asiakkaitamme heidän tarpeensa huomioiden.
Under år 2015 har vi definierat processerna inom personaltjänster och år 2016 kommer vi att upphandla ett nytt program för personalförvaltning för att kunna betjäna våra kunder utgående från deras behov.
Käyttäjätunnushallintaa laajennetaan kaikilla toimialoilla
osana kokonaisarkkitehtuurin hallintaa. Näin voimme varmistaa käyttöoikeuksien oikeellisuuden, vähentää manuaalista
työtä sekä toimialoilla että hallintopalvelukeskuksessa ja samalla parannamme tietoturvallisuutta.
Hanteringen av användarrättigheter utvidgas i alla sektorer
som en del av hanteringen av helhetsarkitektur. På så sätt kan
vi säkerställa riktigheten i användarrättigheter och minska
manuellt arbete både inom sektorerna och centralen för förvaltningstjänster och samtidigt också förbättra datasäkerheten.
Monistuspalveluiden kysyntä on vähentynyt viime vuosina.
Palvelutarvetta on selvitetty asiakkaiden kanssa. Toiminta
lakkautetaan 1.2.2016 alkaen.
Arkistointipalvelut siirtyvät hallintojohtoon.
Efterfrågan av kopieringstjänsterna har minskat under de
senaste åren. Behovet av tjänsten har utretts med kunderna.
Verksamheten upphör 1.2.2016.
Arkivtjänsterna flyttas till förvaltningsledningen.
45
Strateginen tavoite
Strategiskt mål
Sitova tavoite – Bindande mål
Hallintopalvelukeskuksen henkilöstöpalvelujen palvelutasoluokkien määrittely ja vahvistaminen
Personaltjänsternas servicenivå klassificeras
och fastställs
Koskee kaikkia henkilöstöpalvelujen viittä
palvelukokonaisuutta - Gäller samtliga personaltjänsternas fem servicehelheter
Muut tavoitteet ja tunnusluvut
Övriga mål och nyckeltal
Ostolaskut, kpl -
Leverantörsfakturor, st
Sähköisten ostolaskujen osuus %
Sähköisten ostolaskujen osuus % - Andelen
elektroniska leverantörsfakturor %
Viennit
Bokföringstransaktioner
Palvelussuhteiden määrä
Antalet anställningsförhållanden
Henkka-virheet % palkkasihteerien peruuttamat kaikista työsopimuksista
Fel i användningen av Henkka är orsak till % av
antalet arbetsavtal som lönesekreterarna avskriver som felaktiga
Käännetyt sivut, kpl/kk
Översatta sidor, st/mån
Kaupungin toimintojen häiriöttömyys, pal- Inga störningar i stadens funktioner, servrar
velimien ja verkkoyhteyksien käytettävyys och nätförbindelsers tillgänglighet %
%
TP-BS
TA-BU
TA-BU
TS-EP
TS-EP
2014
62 999
2015
67 000
2016
68 000
2017
68 000
2018
68 000
63
60
60
65
65
704 857
710 000
710 000
730 000
730 000
17 295
17 100
17100
17 100
17 100
12 %
10 %
8%
8%
334
300
300
300
> 99%
> 99 %
> 99 %
> 99 %
> 99 %
4.1.3 Kaupunkikehitys–Stadsutveckling
Kaupunkikehitystehtäväalueella tarjoamme laaja-alaiset palvelut kaupungin kehittämiseen liittyvissä eri asioissa. Toimintamme kattaa maanhankinta-, kaavoitus- ja tonttikysymykset,
yritysneuvonnan ja kehittämisen sekä infrastruktuurin suunnittelun ja rakentamisen. Myös matkailu- ja markkinointiasiat kuuluvat tähän tehtäväalueeseen.
Uppgiftsområdet stadsutveckling erbjuder omfattande tjänster i frågor som ansluter sig till utvecklingen av staden. Verksamheten omfattar markanskaffnings-, planläggnings- och
tomtfrågor, företagsrådvigning och utveckling samt planering
och byggande av infrastruktur. Också turist- och marknadsföringsfrågor ingår i detta uppgiftsområde.
Kaupungin strategian tavoitteiden mukaisesti edistämme yritysten toimintamahdollisuuksia maapolitiikalla, kaavoituksella ja tonttien tarjonnalla. Tiivistämme kaupunkirakennetta
ja toteutamme energiatehokkaita, viihtyisiä, turvallisia, terveellisiä ja esteettömiä asuinalueita.
Enligt målen i stadens strategi främjar vi företagens verksamhetsmöjligheter med markpolitiken, planläggningen och utbudet av tomter. Vi gör stadsstrukturen tätare och planerar och
bygger energieffektiva, trivsamma, trygga, hälsosamma och
tillgängliga bostadsområden.
ELINKEINOASIAT
NÄRINGSFRÅGOR
Elinkeinoasiat –tulosyksikön tuotteet ja palvelukokonaisuudet
ovat kaupunkikonsernin toimintaa ja päätöksentekoa tukevat
sisäiset palvelut, elinkeinoelämän neuvonta- ja asiantuntijapalvelut, matkailuneuvonta ja kaupunkimarkkinointi.
Resultatenheten näringsfrågors produkter och servicehelheter är interna tjänster som stöder stadskoncernens verksamhet och beslutsfattande, rådgivnings- och sakkunnigtjänster för näringslivet, turistrådgivning och stadsmarknadsföring.
Kaupungin elinkeinopoliittisen tavoitteen mukaan haluamme
luoda hyvän toimintaympäristön yrityksille sekä mahdollistaa
yritystoiminnan
kehittymisen Porvoossa.
Tavoitteen
saavuttamiseksi
toteutamme
elinkeinoja
kilpailukykyohjelmaa vuosille 2014–2017.
Stadens näringspolitiska mål är att skapa en god verksamhetsmiljö för företagen och att möjliggöra utvecklingen av företagsverksamhet i Borgå. För att uppnå detta mål genomför vi
närings- och konkurrenskraftprogrammet för åren 2014–
2017.
46
Jatkamme keskustan kehittämistä yhteistyössä kiinteistönomistajien kanssa ja käynnistämme kehittämistoimenpiteitä
keskustakortteleiden elävöittämiseksi ja kaupallisen vetovoiman vahvistamiseksi. Länsirannalla jatketaan asemakaavojen
laatimista yhteistyössä alueen yrittäjien ja toimijoiden kanssa.
Vi fortsätter tillsammans med fastighetsägare utvecklingen av
centrumet och vidtar utvecklingsåtgärder för att göra kvarteren i centrum livligare och den kommersiella dragningskraften
starkare. På västra åstranden fortsätter utarbetandet av detaljplaner tillsammans med företagare och aktörer i området.
Elinkeinoasioissa toimimme tilaaja-tuottaja-periaatteen mukaisesti neuvonta-, kehittämis- ja hankepalvelujen ostajana.
Palvelutuotanto on ulkoistettu, palvelujen pääasiallinen tuottaja on kehitysyhtiö Posintra Oy. Kaupunginvaltuusto teki
vuonna 2015 periaatepäätöksen yhteistyön jatkamisesta Posintra Oy:n kanssa vuoteen 2020 saakka. Posintra Oy toimii
myös Itä-Uudenmaan alueen elinkeinopalvelujen pääasiallisena tuottajana, sekä alueen seudullisten yrityspalvelujen
(Seutuyp) koordinoijana.
I näringsfrågor fungerar vi som köpare av rådgivnings-, utvecklings- och projekttjänster enligt beställar-utförarprincipen. Produktionen av tjänster har lagts ut och den huvudsakliga utföraren är utvecklingsbolaget Posintra Oy. Stadsfullmäktige fattade år 2015 ett principbeslut om att fortsätta
samarbetet med Posintra Oy fram till år 2020. Posintra Oy är
också den huvudsakliga producenten av näringstjänster i östra
Nylands område och koordinatorn för lokala företagstjänster
(Seutuyp).
Taidetehtaan alueen osalta noudatamme vahvistettua toimintamallia jonka mukaan Event Factory Oy keskittyy tilojen
myyntiin ja sen kehittämiseen, kulttuuritoimi kulttuuritilojen
hallintaan, matkailu- ja markkinointiyksikkö kaupunkimarkkinointiin ja Taidetehtaan säätiö varainhankintaan. Event Factory Oy:n toimintaa tuetaan kaupungin vuosittain määrittelemällä toiminta-avustuksella.
I fråga om Konstfabrikens område tillämpar vi en fastställd
verksamhetsmodell. Enligt modellen koncentrerar Event
Factory Oy sig på försäljning och utveckling av lokaler, kulturtjänsterna på förvaltning av kulturlokaler, turism- och marknadsföringsenheten på stadsmarknadsföring och Stiftelsen
för Konstfabriken på medelanskaffning. Event Factory Oy:s
verksamhet stöds med stadens verksamhetsbidrag som fastställs årligen.
Matkailu- ja markkinointiyksikössä toimintaamme kuuluu
matkailun kokonaisvaltainen kehittäminen, matkailutuotteiden ja -palvelujen markkinointi ja matkailuneuvonta sekä sähköisesti että asiakkaita kohdaten. Yksikkö vastaa Porvoon kaupunkimarkkinoinnista sekä Taidetehtaan markkinoinnista.
Kaupunkimarkkinoinnissa toteutetaan toimenpiteitä, joiden
tavoitteena on houkutella Porvooseen uusia asukkaita ja työntekijöitä sekä edistää tonttimyyntiä. Kehitämme elinkeinomarkkinointia yhdessä kaupunkikehityksen ja kehitysyhtiö
Posintran kanssa.
Turism- och marknadsföringsenheten sköter en helomfattande utveckling av turismen i Borgå, marknadsföring av turistprodukter och -tjänster samt information i elektronisk
form samt genom att träffa kunder. Enheten svarar för stadsmarknadsföringen och marknadsföringen av Konstfabriken.
Inom stadsmarknadsföringen vidtas åtgärder vars mål är att
locka nya invånare och arbetskraft till Borgå samt främja
tomtförsäljningen. Marknadsföring av näringslivet utvecklas i
samarbete med stadsutvecklingen och utvecklingsbolaget Posintra.
Vuoden 2015 aikana aloitetun Porvoo.fi ja Visitporvoo.fi sivustouudistuksen jatkotoimenpiteinä edistetään sivuston toimimista myyntikanavana erilaisten järjestelmien avulla. Myös
elinkeinomarkkinointiin suunnattavan osion sisällöntuotantoa jatketaan. Painetun materiaalin osalta toteutetaan konseptiuudistus vuoden 2017 Porvoon kaupunkioppaalle.
Reformen av webbplatserna Porvoo.fi och Visitporvoo.fi som
inleddes år 2015 fortsätter och vi främjar användningen av
webbplatserna som försäljningskanal med hjälp av olika system. Innehållsproduktionen av den del som riktar sig till
marknadsföringen av näringslivet fortsätter. När det gäller det
tryckta materialet förnyas Borgå stadsguide år 2017.
Matkailumarkkinoinnin kehittämisen avuksi toteutetaan kotimaisten ja kansainvälisten matkailijoiden haastattelututkimus
kesällä 2016. Kansainväliseen matkailumarkkinointiin panostetaan osallistumalla ulkomaisiin messutapahtumiin sekä aktiivisesti Visit Finlandin vuonna 2015 käynnistämiin kärkihankkeisiin. Yhteistyössä Loviisan kaupungin ja Kehitysyhtiö Posintran kanssa järjestetään kolme kertaa vuodessa seminaari
alueen matkailutoimijoille.
För att stöda utvecklingen av turismmarknadsföringen genomförs en intervjuundersökning sommaren 2016 bland inhemska och utländska besökare. Vi satsar på internationell
turismmarknadsföring genom att delta i utländska mässor
samt i de spetsprojekt som Visit Finland har kört igång år
2015. I samarbete med Lovisa stad och utvecklingsbolaget Posintra ordnas tre gånger om året ett seminarium för lokala aktörer inom turismen.
MAAPOLITIIKKA
Maan hankinta ja luovutus -yksikössä valmistelemme kaupungin maapoliittiset toimenpiteet. Vastaamme kaupungin maaomaisuuden hallinnasta sekä raakamaan hankinnasta, asemakaavoihin liittyvien maankäyttösopimusten laadinnasta sekä
tonttien markkinoinnista ja luovuttamisesta hyväksyttyjen
maapoliittisten linjausten mukaisesti.
MARKPOLITIK
Enheten för anskaffning och överlåtelse av mark bereder
markpolitiska åtgärder. Vi svarar för att förvalta stadens markegendom, anskaffning av råmark, utarbetande av markanvändningsavtal för detaljplaner samt för marknadsföring och
överlåtelse av tomter enligt godkända markpolitiska riktlinjer.
47
Tonttimarkkinointi yhdistetään suunnitelmallisesti entistä
kiinteämmäksi osaksi kaupunkimarkkinointia. Varaudumme
luovuttamaan sekä asuin- että yritystontteja kaupungin omistamilta kaava-alueilta kasvutavoitteita vastaavasti. Vuonna
2016 markkinoimme asemakaava-alueilla olevia omakotitontteja 100 kpl. Omakotitontteja markkinoidaan myös ammattirakentajille. Osa asemakaava-alueiden omakotitaloista rakennetaan yksityisille tonteille, joita kaavoituksen myötä on syntynyt mm. Hermanninsaareen. Kerros- ja rivitalotonttimaan
osalta tonttivarannon kehitystä voidaan pitää määrällisesti
riittävänä toteuttamaan kaupungin asuntotuotantotavoitteita.
Genom planering blir marknadsföring av tomter en mer väsentlig del av stadsmarknadsföringen. Enheten bereder sig på
att överlåta bostads- och företagstomter i planområden som
staden äger enligt tillväxtmålen. År 2016 marknadsför vi 100
egnahemstomter i detaljplaneområden. Egnahemstomter
marknadsförs också till byggföretag. En del av egnahemshusen i detaljplaneområden byggs på privata tomter som i och
med planläggning bildats bl.a. på Hermansö. I fråga om våningshus- och radhustomter är utvecklingen av tomtreserven
tillräcklig för att genomföra stadens mål för bostadsproduktion.
Tomtöverlåtelsen stöder byggnadstillsynens projekt för proaktiv kvalitetsstyrning och vid den beaktas kraven på energieffektivitet.
Tontinluovutus tukee rakennusvalvonnan ennakoivan laadunohjauksen projektia ja siinä otetaan huomioon energiatehokkuusvaatimukset.
Inkomsterna för tomtförsäljning beräknas år 2016 vara ca 3,9
miljoner euro. Inkomsterna är desamma som i budgeten för
år 2015. En förutsättning för att detta mål uppnås är att första
skedet av byggandet av Alexandersbågens inre del genomförs.
Detta påverkar de beräknade inkomsterna för försäljning med
1,8 miljoner euro.
Tontinmyyntituloa ennakoidaan vuonna 2016 saatavan n. 3,9
M€. Summa on samansuuruinen kuin vuoden 2015 talousarviossa. Tämän tavoitteen saavuttaminen edellyttää, että Aleksanterinkaaren sisäosan suunniteltu ensimmäinen rakennusvaihe toteutuu. Tämän vaikutus arvioituun myyntituloon on
1,8 milj. €.
Maan hankinnan painopisteitä ovat täydennysrakentamisen
edellyttämien alueiden hankinta sekä maan hankinta yleispiirteisten maankäyttösuunnitelmien mukaisilla kasvualueilla
asumista ja yritystoimintaa varten. Tavoitteenamme on, että
kaupungin raakamaavaranto lisääntyy, maanhankintaa varten
on varattu 1,0 milj. euroa vuosittain.
Vid markanskaffning betonas anskaffning av områden för
kompletterande byggande och anskaffning av mark för boende och företagsverksamhet i tillväxtområden enligt översiktliga markanvändningsplaner. Målet är att stadens råmarksreserv ökar och man har reserverat 1,0 milj. euro årligen
för markanskaffning.
Kaupunkimittausyksikössä vastaamme asemakaava-alueella
kiinteistöjen muodostamisesta ja kiinteistörekisterin pitämisestä, laadimme sitovat tonttijaot sekä huolehdimme maastomittauksin tuotettavista paikkatiedoista, digitaalisesta kartantuotannosta, kartta- ja paikkatietopalveluista sekä kuntarekisterin ylläpidosta. Lisäksi teemme rakennusvalvontaprosessiin
kuuluvat rakennuksen paikan ja korkeusaseman määritykset
ja suoritamme maaperätutkimuksia suunnittelua ja rakentamista varten.
Enheten stadsmätning svarar för att bilda fastigheter inom detaljplaneområdena, för att föra fastighetsregister samt för att
utarbeta bindande tomtindelningar. Dessutom har resultatenheten hand om geografisk information genom terrängmätningar, digital kartproduktion, tjänster i anslutning till kartor
och geografisk information samt om att föra kommunregister.
Resultatenheten fastställer dessutom byggnadernas plats och
höjdläge som en del av processen för byggnadstillsynen och
utför jordmånsundersökningar för planering och byggande.
Vuoden 2016 lopulla kaupunki siirtyy valtakunnalliseen
N2000-korkeusjärjestelmään. Uudet korkeuskäyrät asemakaavoituksen pohjakartta-alueille tuotetaan laserkeilausaineiston avulla. Keilataan ne alueet, joilta riittävän tarkkaa keilausaineistoa ei ennestään ole.
I slutet av år 2016 övergår staden till det riksomfattande
N2000-höjdsystemet. Nya höjdkurvor för detaljplanläggningens baskartor produceras med hjälp av laserskannat material.
De områden skannas, om vilka inte finns tillräckligt noggrant
skannat material.
Yhteistyötä kaupunkimittauksen ja kuntatekniikan kesken
maastohenkilöstön käytössä pyritään tehostamaan edelleen.
Yhteistyön tiivistäminen toteuttaa osaltaan valtuuston hyväksymiä tuottavuuden parantamisen linjauksia.
Samarbetet mellan stadsmätningens och kommunteknikens
mätningspersonal effektiviseras ytterligare. Utvecklandet av
samarbetet följer för sin del riktlinjerna för förbättring av produktiviteten som stadsfullmäktige godkänt.
KAUPUNKISUUNNITTELU
STADSPLANERING
Kaupunkisuunnittelun tehtävänä on huolehtia kaupungin
yleiskaavojen ja yksityiskohtaisten kaavojen laatimisesta, kehittämisestä ja muuttamisesta.
Till stadsplaneringens uppgifter hör att utarbeta, utveckla och
ändra stadens generalplaner och mera detaljerade planer.
Pellingin ja Onaksen osayleiskaavojen valmistuttua jatketaan
Kuninkaanportin-Eestinmäen osayleiskaavan laadintaa sekä
aloitetaan Kilpilahden osayleiskaavatyö. Kylien osalta käynnistetään osayleiskaavatyöt Kulloon-Mickelsbölen ja GäddragFagerstan alueille.
Efter det att delgeneralplanerna för Pellinge och Onas blir färdiga fortsätter arbetet med delgeneralplanen för Kungsporten-Estbacka. Delgeneralplanen för Sköldvik påbörjas. Arbetet
med delgeneralplaner påbörjas för byarna Kullo-Mickelsböle
och Gäddrag-Fagersta.
48
Pyrimme edelleen turvaamaan riittävän tonttituotannon kaavoittamalla kaupungin omistamia maita. Kaupunkirakenteen
tiivistämisessä ja täydennysrakentamisessa, mikä on tehokas
tapa lisätä esim. asuntorakentamisen volyymiä, kaavat laaditaan entistä useammin kumppanuuskaavoina yhteistyössä
kiinteistön omistajien ja toteuttajatahojen kanssa.
Vi strävar fortfarande efter att garantera tillräcklig tomtproduktion genom att planlägga mark som staden äger. Vid tätning av stadsstruktur och kompletterande byggande, vilka är
effektiva sätt att öka volymen av t.ex. bostadsbyggande, utarbetas planer allt oftare i och med sambetsprojekt med fastighetsägare och byggare.
Lähtökohtana on, että edistämme hankkeita, joilla on kestävän kehityksen kannalta positiivisia vaikutuksia porvoolaisten
elämänlaatuun ja hyvinvointiin. Energiatehokkuustarkastelu
ja elinkaariajattelu sisältyvät Skaftkärrin lisäksi myös muihin
kaavoihin ja suunnitelmiin.
Utgångspunkten är att främja sådana projekt som har en positiv inverkan på Borgåbornas livskvalitet och välmående med
hänsyn till en hållbar utveckling. Granskningen av energieffektiviteten samt livscykeltänkandet ingår i detaljplanen för
Skaftkärr men också i övriga detaljplaner och andra planer.
Monipuolisten ja korkeatasoisten yritystoimintaympäristöjen
kaavoittaminen edesauttaa myös työpaikkaomavaraisuustavoitteiden toteutumista. Nybyn alueen asemakaavatyö etenee ja erityisen merkittävän Hornhattulantien varren, ns. Kuninkaanportti III-alueen asemakaavatyö valmistuu. Myös muiden työpaikka-alueiden asemakaavatyöt jatkuvat.
Genom planläggning utvecklar vi mångsidiga och högklassiga
miljöer för företagsverksamhet, vilket hjälper till att uppnå
målen för stadens arbetsplatssufficiens. Arbetet med detaljplanen för Nyby fortskrider och arbetet med detaljplanen för
det s.k. Kungsporten III-området vid Hornhattulavägen, som
är speciellt betydande, blir färdigt. Arbetet med detaljplanen
för andra arbetsplatsområden fortskrider.
Jatkamme yhteistyötä keskustakortteleiden elävöittämiseksi
ja kaupallisen vetovoiman vahvistamiseksi kiinteistönomistajien sekä kuntatekniikan kanssa. Luomme myös edellytykset
Porvoonjoen ranta-alueen kehittämiselle osana viihtyisää
kaupunkiympäristöä ja kansallista kaupunkipuistoa. Kokonniemen masterplanin valmistuttua etenee läntisen jokirannan
suunnittelu asemakaavaehdotuksen laatimisella. Myös Näsin
kartanon ja Läntisen Mannerheiminväylän varren alueelle laaditaan asemakaava. Kansallisen kaupunkipuiston käyttö- ja
hoitosuunnitelma valmistuu.
Vi fortsätter samarbetet med fastighetsägare och kommuntekniken för att göra kvarteren i centrum livligare och den
kommersiella dragningskraften starkare. Vi skapar också förutsättningar för att utveckla åstranden som en del av den trivsamma stadsmiljön och nationalstadsparken. Efter det att
Masterplan för Kokon blir färdig fortsätter planeringen av
västra åstranden genom att utarbeta ett förslag till detaljplan.
För området vid Näse gård samt vid Västra Mannerheimleden
utarbetas en detaljplan. En skötsel- och nyttjandeplan för nationalstadsparken blir färdig.
Merkittävimpänä keskusta-alueen kaavahankkeena jatkuu
Länsirannan Taidetehtaan ympäristön kaavanmuutostyö,
jonka tavoitteena on sekä kaupan palveluiden että hotellitoimintojen saaminen alueelle. Kaupan hankkeista valmistuu
myös asemakaavanmuutos Gammelbackan keskuksen lisärakentamista varten, osana Gammelbacka-hanketta. Loviisantien varrelle valmistuu asemakaava uutta tilaa vaativaa kauppaa varten.
Det viktigaste planläggningsprojektet i centrum är också i fortsättningen planändringen för Konstfabrikens omgivning på
västra åstranden, vars mål är att placera handelstjänster och
ett hotell i området. Av handelns projekt blir detaljplaneändringen för ytterligare byggande i Gammelbacka centrum också
färdig, som en del av Gammelbackaprojektet. Invid Lovisavägen färdigställs en detaljplan för ny handel som kräver mycket
utrymme.
Asuntoalueista vuonna 2016 keskeisenä asemakaavoituskohteena on edelleen Länsirannan alue, jolle laadimme useita
asemakaavoja ja asemakaavanmuutoksia. Aleksanterinkaaren
sisäkehän ja Porvoon yritystalon eteläpuolisen alueen (Hellbergin mäki) sekä Porvoon Portin asemakaavoilla turvaamme
lähivuosien kerrostalorakentamisen tarpeet Toukovuoren
ohella.
År 2016 är det centrala målet för planläggningen av bostadsområden fortfarande västra åstranden, för vilken utarbetas
flera detaljplaner och detaljplaneändringar. Utöver Majberget, garanteras byggande av våningshus under de närmaste
åren med detaljplanerna för Alexandersbågens inre ring och
området söder om Företagshuset (Hellbergs backe) samt för
Borgåporten.
Skaftkärrin energiatehokkaan asuinalueen asemakaavoitusta
jatketaan Kevätlaakson pohjoisosassa. Epoossa jatketaan asemakaavatyötä uusia pientaloja varten. Asemanseudun ja Hattulan alueiden kaavoituksen pohjaksi laaditaan selvityksiä.
Planläggningen av Skaftkärrs energieffektiva bostadsområde
fortsätter i norra delen av Vårdalen. I Ebbo fortsätter arbetet
med detaljplanen för nya småhus. Som grund för planläggning
av området kring stationen och Hattula utarbetas utredningar.
Rakennusjärjestyksen tarkistamistyö käynnistyy ja tarkistetut
määräykset tulevat tukemaan kylien kehittämisperiaatteiden
toteuttamista. Työ valmistellaan kaupunkikehityksen eri yksiköiden yhteistyönä kaupunkilaisia ja rakentajia osallistavia
suunnittelumenetelmiä hyödyntäen.
Byggnadsordningen ska också uppdateras. De uppdaterade
bestämmelserna kommer att stöda utvecklingen av byar. Arbetet görs i samarbete mellan stadsutvecklingens olika enheter. Också stadsborna och byggarna kan delta i arbetet.
49
Talousarvion sitovana tavoitteena on että, että uusia omakotitaloja rakennetaan asemakaavoitetuille alueille vähintään
70 %, ja näin ollen enintään 30 % haja-asutusalueelle. Päätökset ja kannanotot poikkeuslupahakemuksista ja suunnittelutarveratkaisuista tehdään kaupungin tavoitteiden mukaisesti.
Kaavoituksen osallistumista ja vuorovaikutusmenetelmiä kehitetään edelleen. Keskeisiltä rakennetuilta alueilta, Empirekeskusta ja Länsiranta, aloitetaan 3D-mallin laatiminen.
Det bindande målet i budgeten är att nya egnahemshus byggs
i detaljplanelagda områden minst 70 %, varvid högst 30 %
byggs i glesbygden. Beslut och ställningstaganden i fråga om
ansökningar om undantagslov och avgörande om planeringsbehov görs enligt stadens mål. Planläggningens metoder för
delaktighet och växelverkan utvecklas ytterligare. 3D-modellering av centrala bebyggda områden, såsom empirestadsdelen och västra åstranden, påbörjas.
KUNTATEKNIIKKA
KOMMUNTEKNIK
Kuntatekniikan tulosyksikössä vastaamme katujen, puistojen,
torien, puistometsien, venesatamien, ym. yleisten alueiden
rakentamisesta ja kunnossapidosta, liikenneasioiden ja joukkoliikenteen kehittämisestä, yksityistieasioista, kaupungin
metsistä ja pilaantuneiden alueiden kunnostamisesta.
Kommuntekniken ansvarar för byggande och underhåll av gator, parker, torg, parkskogar, båthamnar och andra allmänna
områden, utveckling av trafikfrågor och kollektivtrafik, ärenden som gäller enskilda vägar, stadens skogar och sanering av
förorenad mark.
Kuntatekniikan tarjoamat palvelukokonaisuudet ovat katu- ja
liikenneverkon suunnittelu, rakentaminen ja kunnossapito,
puistojen, jokirannan ja muiden yleisten alueiden suunnittelu,
rakentaminen sekä kunnossa- ja puhtaanapito. Myös joukkoliikennepalveluiden kehittäminen, pienvenesataman palvelut
ja yksityistieavustukset kuuluvat yksikön toimintakenttään.
Kommuntekniken erbjuder följande servicehelheter: planering, byggande och underhåll av gatu- och trafiknätet samt
planering, byggande, underhåll och renhållning av parkerna,
åstranden och andra allmänna områden. Också utveckling av
kollektivtrafiken, småbåtshamnens service och bidrag till enskilda vägar hör till enheten.
Porvoon alueen bussiliikenne siirtyi pääosin toimimaan markkinaehtoisesti 1.7.2014 alkaen. Vuoden 2015 aikana joukkoliikennetilanne on muuttunut siten, että vanhoista tuetuista lipputyypeistä on jäljellä enää seutulippuun kohdistuva tuki sekä
HSL-alueen sisällä tehtävien kuukausilippujen tuki. Lisäksi Porvoon kaupunki ja ELY-keskus ostavat palvelulinjan ja saaristoon suuntautuvaa liikennettä. Koska valtion joukkoliikenteen
tukemiseen kohdistamat määrärahat ovat vähentyneet, on
ELY-keskus joutunut luopumaan aiemmasta linjauksestaan ostaa kunnan rajan ylittävän joukkoliikenteen. ELY-keskus on
esittänyt Porvoon kaupungille, että kaupunki osallistuisi 50 %
osuudella mm. Nikkilän, Mäntsälän ja Myrskylän suuntiin ostettavan liikenteen kustannuksiin. Koska näillä linjoilla kulkee
runsaasti koululaisia, on perusteltua osallistua kustannuksiin.
Helsinki-Porvoo -välin sekä paikallisliikenteen markkinaehtoinen liikenne on toiminut varsin hyvin. Pääkaupunkiseudulle
suuntautuvien matkojen kertalippujen hinta on jopa laskenut
merkittävästi.
Busstrafiken i Borgå övergick att fungera i huvudsak på marknadens villkor från 1.7.2014. Under år 2015 har situationen
förändrats så att av de tidigare understödda biljettyperna
finns kvar endast regionbiljetten samt månadsbiljetten inom
HRT-området. Dessutom köper Borgå stad och NTM-centralen
servicelinjeturer och bussturer som riktar sig till skärgården.
Eftersom anslagen för statsunderstöd för kollektivtrafik har
minskat har NTM-centralen varit tvungen att avstå från sin tidigare utgångspunkt att köpa kollektivtrafiktjänster som går
över kommungränserna. NTM-centralen har föreslagit att
Borgå stad skulle delta med en andel på 50 % i kostnaderna
för kollektivtrafiken som går mot bl.a. Nickby, Mäntsälä och
Mörskom. Eftersom många skolelever anlitar dessa linjer är
det motiverat att staden deltar i kostnaderna. Trafiken mellan
Borgå och Helsingfors samt lokaltrafiken som fungerar med
marknadens villkor har fungerat helt bra. Priserna på enkelbiljetter för resor mot huvudstadsregionen har t.o.m. sjunkit betydligt.
Kunnallisteknisessä uudisrakentamisessa tavoitteenamme on,
että katuja ja kunnallistekniikkaa pystytään rakentamaan uusille alueille siten, että tontinluovutustavoite on mahdollista
toteuttaa. Kevätlaaksonpuron kunnallistekniikka valmistuu
keväällä 2016, jonka jälkeen töitä jatketaan Kevätlaaksonkallion alueella. Itä-Mensaksen ja Loviisantien kaava-alueilla työt
alkavat asemakaavojen valmistumisen sallimassa aikataulussa. Toukovuoressa viimeistelytyöt jatkuvat. Hermanninsaaren alueella työt jatkuvat sitä mukaa kun kaavoitus etenee ja
maankäyttösopimuksista kertyy tuloja.
Målet för kommunaltekniskt nybygge är att bygga gator och
kommunalteknik i nya områden så att målet för överlåtelse av
tomter kan uppnås. Kommunaltekniken i Vårdalsbäcken blir
färdig under våren 2016. Därefter fortsätter arbetet i Vårdalsberget. Arbetena i planområdena i Östra Mensas och Lovisavägen påbörjas i takt med att detaljplanerna blir färdiga. I
Majberget slutförs arbetena. Arbetena på Hermansö fortsätter i takt med att planläggningen framskrider och staden får
inkomster från markanvändningsavtalen.
Arrangemangen kring gågatorna i centrum fortsätter på Krämaregatan, Mellangatan och Biskopsgatan. Östra åstranden och
Ågatan förbättras enligt detaljplanen och gatuplanen. Arbetena
med att öka tillgängligheten i centrum fortsätter. Trafiksäkerheten förbättras vid gång- och cykelvägar.
Keskustan kävelykatujärjestelyjä jatketaan Rihkamakadulla,
Välikadulla ja Piispankadulla. Joen itärantaa ja Jokikatua parannamme asemakaavan ja katusuunnitelman mukaiseksi.
Esteettömyystöitä jatketaan keskustan alueella. Kevyenliikenteen väylien yhteyteen toteutetaan liikenneturvallisuustoimenpiteitä.
50
Strateginen tavoite
Kaupungin omistamilla kaava-alueilla markkinoidaan
vuosittain uudisrakentamisen ohjaamiseksi riittävä
määrä tontteja/Vuosittainen omakotitonttien markkinointi
Strategiskt mål
Sitova tavoite – Bindande mål
För att styra nybyggandet marknadsförs i de detaljplane100 kpl/st.
områden som staden äger årligen ett tillräckligt antal tomter. /Årlig marknadsföring av egnahemstomter
Energiatehokas yhdyskuntarakenne / Uusista omakotitaloista kaava-alueille rakennettavien osuus
Energieffektiv samhällsstruktur/Andelen nya egnahemshus som byggs på planlagda områden
70 %
Hyvinvoinnin lisääminen/Toteutetaan esteettömiä ja
viihtyisiä asuinalueita.
Ökning av välmåendet/Tillgängliga och trivsamma bostadsområden byggs
Keskustan esteettömyystyö
etenee/Tillgänglighetsar-betena i
centrum framskrider.
Muut tavoitteet ja tunnusluvut
Övriga mål och nyckeltal
TP-BS
TA-BU
TA-BU
TS-EP
TS-EP
2014
2015
2016
2017
2018
Toimialan yhteiset
Tiedolla johtamisen ohjelma, 2016 tavoite:
Program för kunskapsledning, mål för år
2016:
Määrittelemme toimialan keskeiseen palvelupro- Inom en av sektorns centrala serviceprosessiin liittyvän tiedolla johtamisen kohteen, jossa cesser fastställer vi ett objekt för kunskapsyhdistetään organisaation eri tietolähteissä oleledning, där vi bättre än tidigare kombinevaa tietoa nykyistä paremmin ja jolla näin paran- rar data från olika källor inom organisatnetaan päätöksenteon ja johtamisen edellytyksiä. ionen och på så sätt förbättrar förutsättningarna för beslutsfattande och ledarskap.
Palveluiden tuotantotapa:
Keskitetyt konsernipalvelut, %
Sättet att producera olika tjänste:
Centraliserade koncerntjänster, %
5,6
4,7
5,1
5,1
5,1
Toimialan oma tuotanto, %
Egen serviceproduktion, %
67,5
66,4
64,8
64,8
64,8
Ulkoinen palvelutuotanto, %
Extern serviceproduktion, %
26,8
28,9
30,1
30,1
30,1
Yhteensä
Totalt
100,0
100,0
100,0
100,0
100,0
Muut
Sijoitus Suomen matkailukaupunkien joka toinen
vuosi tehtävässä mielikuvatutkimuksessa
Placering i Finska turistorters imageundersökning som görs vartannat år
Turvaamme asemakaavoituksen edellytykset huolehtimalla pohjakartoista. Asemakaavoituksen
pohjakarttojen laatiminen tai ajantasaistaminen
vuosittain, vähintään ha
Vi garanterar förutsättningarna för detaljplanläggningen genom att säkra tillgången
till baskartor. Nya eller uppdaterade baskartor per år minst, ha
Raakamaan hankinta, vähintään ha
Anskaffning av råmark, minst ha
Kansainvälisten kävijöiden määrä Visitporvoo.fi –
sivustolla
Luovutetut omakotitontit
Internationella besökare på Visitporvoo.fi webbsidan
Overlåtna egnahemstomter
Kiinteistönmuodostukset, kpl
3
parhaan
joukossa,
bland de
3 bästa
3
parhaan
joukossa,
bland de
3 bästa
169+662
400+400
800
800
800
50
30
30
30
30
44 647
70 000
84 000
92 000
97 000
31
100
100
115
120
Fastighetsbildningar, st.
100
145
130
145
150
Rakennusvalvontamittaukset, kpl
Byggnadstillsynsmätningar, st.
388
480
400
450
450
Kaavareservi:
Planreserv:
Omakotitontit (AO) kpl
Egnahemstomter (AO) st.
198
200
200
200
200
51
Kerros- ja rivitalotontit (AK ja AR) k-m²
Flervåningshus- och radhustomter (AK och
AR) m2-vy
84 600
60 000
60 000
60 000
60 000
Yritystontit (K, T, TKL yms) vähintään k-m²
160 100
70 000
70 000
70 000
70 000
Katujen ja kaavateiden kunnossapito, km
Företagstomter (K, T, TKL m.m.) minst m2vy
Underhåll av gator och planevägar, km
160 100
70 000
70 000
70 000
70 000
Yksityistiet, km
Enskilda vägar, km
471
465
473
480
485
Yksityistietuki, €/km
Stöd till enskilda vägar, €/km
584
596
586
583
Rakennetut puistot, ha
Byggda parker, ha
201
201
202
204
205
Venepaikat, kpl.
Båtplatser, st.
848
830
830
830
830
Joukkoliikennetuki, €
Stöd för kollektivtrafik, €
788 000
20 000
20 000
20 000
20 000
Pysäköintituotot €/paikka
Parkeringsintäkter, €/plats
1 366
1 350
1 350
1 350
1 350
52
577
4.1.4 Lupa- ja valvonta-asiat–Tillstånds- och tillsynsärenden
Lupa- ja valvonta-asioiden tehtäväalueella hoidamme rakennus- ja ympäristölainsäädännön vaatimat viranomaistehtävät
sekä neuvonta- ja valistustehtävät.
Uppgiftsområdet tillstånds- och tillsynsärenden sköter myndighetsuppgifter samt rådgivnings- och upplysningsuppgifter
enligt byggnads- och miljölagstiftningen.
RAKENNUSVALVONTA
BYGGNADSTILLSYN
Rakennusvalvonta toimii rakennusvalvontaviranomaisena rakennus- ja ympäristölautakunnan alaisuudessa. Päätehtävänämme on rakennuslupien valmistelu, myöntäminen sekä
lupien mukaisen rakentamisen valvonta. Lisäksi annamme rakentamista koskevaa yleistä neuvontaa ja valvomme rakennetun ympäristön siisteyttä ja yleisilmettä. Rakennusvalvonta tulee jatkossa aina enenevässä määrin pyrkimään ennakolta ohjaamiseen, koska lopputuloksen kannalta suurin hyöty saadaan nimenomaan ennalta ohjaamisen kautta. Tämä helpottaa myös rakentamisen aikaista valvontaa.
Byggnadstillsynen är byggnadstillsynsmyndighet och lyder
under byggnads- och miljönämnden. Avdelningens huvudsakliga uppgifter är att bereda, bevilja och övervaka bygglov.
Vi ger också allmänna råd för byggande och övervakar den
bebyggda miljöns renlighet och allmänna intryck. Byggnadstillsynen satsar allt mera på att styra byggandet, eftersom
den största nyttan med tanke på slutresultatet fås genom
styrningen. Detta underlättar också tillsynen under arbetet.
Borgå stads byggnadsordning är från år 2007. Byggnadsordningen ska uppdateras på grund av ändringar i lagar och tidsbundna områden i behov av planering (10 år). Arbetet påbörjas i samarbete med stadsutvecklingens enheter.
Porvoon kaupungin rakennusjärjestys on vuodelta 2007. Lainsäädännössä sen jälkeen tapahtuneet muutokset ja mm.
suunnittelutarvealueiden määräaikaisuus (10 vuotta) edellyttävät rakennusjärjestyksen uusimista. Uusimistyö käynnistyy
yhteistyössä kaupunkikehityksen yksiköiden kanssa.
Vi inledde ett projekt för elektronisk arkivering år 2013 som
fortsätter till år 2020. Skapande av ett elektroniskt arkiv ger senare också inkomster, då arkivtjänster kan säljas, och också
kundservicens kvalitet förbättras.
Aloitimme sähköiseen arkistointiin liittyvän projektin vuonna
2013 ja se jatkuu vuoteen 2020. Sähköisen arkiston luominen
tuottaa myöhemmin myös tuloja myytävien arkistopalvelujen muodossa ja parantaa asiakaspalvelun laatua.
Ändringarna i lagar och författningar om byggnaders energiförbrukning kräver tät rådgivning och handledning av byggnadstillsynen. Proaktiv kvalitetsstyrning är i denna situation
mycket nyttig, och den utvecklas hela tiden. Vi fortsätter att
ordna utbildningar för byggare.
Valtiovallan lainsäädännön muutokset koskien m m. r ak e nn u s t e n energiankululutusta vaatii rakennusvalvonnalta tiivistä neuvontaa ja ohjausta. Ennakoiva laadunohjaus on tässä
tilanteessa erittäin hyödyllistä ja sitä kehitämme jatkuvasti.
Jatkamme rakentajille suunnattua koulutusta.
Övervakningen av den bebyggda miljön fortsätter med anmärkningar och uppmaningar om att snygga upp miljön. Dessutom förrättar byggnads- och miljönämnden en endags miljösyn på stadens område tillsammans med byggnadstillsynen
och miljövården.
Rakennetun ympäristön valvontaa jatketaan viranomaisten
antamien huomautuksilla ja siistimiskehotuksilla. Näiden lisäksi rakennus- ja ympäristölautakunta tekee yhden päivän
kestävän rakennusvalvonnan ja ympäristönsuojelun yhteisen
ympäristökatselmuksen kaupungin alueella.
Ändringar i byggnadstillsynens verksamhet sker också på nationell nivå i och med nya bestämmelser och uppgifter samt
en totalreform av byggnadstillsynen. Byggnadstillsynen i
Borgå strävar efter att aktivt delta i utvecklingsarbetet genom att bl.a. vara med i Byggnadsinspektionsföreningen och
i miljöministeriets olika projekt.
Rakennusvalvonta elää valtakunnallisestikin jatkuvassa muutoksessa lisääntyvien määräysten ja tehtävien sekä rakennusvalvonnan kokonaisuudistuksen myötä. Porvoon rakennusvalvonnassa pyrimme olemaan kehitystyössä aktiivisesti mukana mm. toimimalla rakennustarkastusyhdistyksessä sekä
ympäristöministeriön erilaisissa hankkeissa.
MILJÖVÅRD
Miljövården är Borgå stads miljövårdsmyndighet. Miljövården behandlar miljötillstånd och övervakar att dessa följs.
Miljövården följer miljöns tillstånd, förebygger miljöförorening och främjar hållbar utveckling. Miljövården ansvarar
också för kommunens övriga myndighetsuppgifter inom luft, vatten- och naturskydd. Borgå naturskola ansvarar för de
lagstadgade upplysningsuppgifter som tillhör kommunen.
YMPÄRISTÖNSUOJELU
Ympäristönsuojelu toimii Porvoon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisena. Ympäristönsuojelu käsittelee ympäristöluvat ja valvoo niiden noudattamista. Ympäristönsuojelu seuraa
ympäristön tilaa, torjuu ympäristön pilaantumista ja edistää
kestävää kehitystä. Ympäristönsuojelu vastaa myös muista
kunnan ilmansuojelun, vesiensuojelun ja luonnonsuojelun viranomaistehtävistä. Porvoon luontokoulu vastaa osaltaan
kunnan lakisääteisestä ympäristövalistustehtävästä.
53
Vuoden 2016 aikana pyritään ottamaan käyttöön valvontaohjelman mukainen tarkastuskäytäntö. 1.6.2016 alkaen siirtyy maa-aineslupien käsittely ympäristönsuojelun tehtäviin.
Ympäristöohjelma ja ympäristönsuojelumääräykset päivitetään. Prosessien mallinnuksessa havaittuja kehityskohteita
uudistetaan.
Under år 2016 strävar vi efter att ta i bruk syneförrättningar
enligt programmet för tillsyn. Från 1.6.2016 behandlas marktäktstillstånd av miljövården. Miljöprogrammet och miljöskyddsföreskrifterna uppdateras. Utvecklingsobjekt som
kommit fram under modelleringen av processer förnyas.
Projektet Jokitalkkari (gårdskarl för ån) samt uppföljningen av
luftkvaliteten fortsätter. En mätningsstation för kontinuerlig
mätning av luftkvaliteten placeras på Krämaretorget för år
2016. Naturutredningar görs inom ramarna för resurserna i
planområden och i potentiella skyddsobjekt enligt Metsoprogrammet. Undersökningen av jordmånen på Sågholmarna
fortsätter.
Jatketaan Porvoonjoen jokitalkkarihanketta ja ilmanlaadun
seurantaa. Jatkuvatoiminen ilmanlaadun mittausasema sijoitetaan Rihkamatorille vuoden 2016 ajaksi. Tehdään luontoselvityksiä resurssien puitteissa kaava-alueilla ja mahdollisissa Metso-ohjelmakohteissa. Sahasaarten maaperän tilan
selvitystyö jatkuu.
TP-BS
Muut tavoitteet ja tunnusluvut
TA-BU
TA-BU
TS-EP
TS-EP
Övriga mål och nyckeltal
2014
2015
2016
2017
2018
3
5
5
5
5
Rakennuslupien käsittelyaika enintään, viikkoa
Maximibehandlingstid för bygglov, veckor
Ympäristölupapäätökset / käsittelyaika, kk
Behandlingstid för miljötillstånd, mån.
12
4-12
4-12
4-12
4-12
Meluilmoitukset / käsittelyaika enintään, viikkoa
Maximibehandlingstid för bulleranmälan,
veckor
2-3
4-1
4-1
4-1
4-1
Rakennuslupien määrä
Ympäristönsuojelun suorittamat tarkastukset,
lkm
Ympäristönsuojelun antamat viranhaltijalausunnot
Antalet bygglov
Inspektioner som utförts av miljövården,
st.
898
1 120
1 200
1 200
1 200
256
250
250
250
250
Myndighetsutlåtanden av miljövården
169
200
200
200
200
2805
2300
2300
2300
2300
Luontokouluopetuksessa mukana, henkilöluku
Antalet elever och lärarna med i naturskolan
54
KONSERNIHALLINTO KONCERNFÖRVALTNING
KÄYTTÖTALOUS
Tehtäväalueet
DRIFTSEKONOMIN
Uppgiftsområden
Vaalit
Toimintatuotot
Myyntituotot
Maksutuotot
Tuet ja avustukset
Vuokratuotot
Muut toimintatuotot
Val
Verksamhetsintäkter
Försäljningsintäkter
Avgiftsintäkter
Understöd och bidrag
Hyresintäkter
Övriga intäkter
Toimintakulut
Verksamhetskostnader
Henkilöstömenot
Personalkostnader
Palvelujen ostot
Köp av tjänster
Aineet, tarvikkeet ja tavarat Material och förnödenh.
Avustukset
Understöd
Vuokrat
Hyror
Muut toimintakulut
Övriga utgifter
Toimintakate
Kaupunginvaltuusto
Toimintatuotot
Myyntituotot
Maksutuotot
Tuet ja avustukset
Vuokratuotot
Muut toimintatuotot
Verksamahetsbidrag
Stadsfullmäktige
Verksamhetsintäkter
Försäljningsintäkter
Avgiftsintäkter
Understöd och bidrag
Hyresintäkter
Övriga intäkter
Tilinp 2014
Boksl 2014
TA 2015+m
BGT2015+ä
75 110
70 700
75 110
70 700
-78 383
-61 324
-15 394
-1 126
-70 700
-47 000
-14 200
-3 000
-60
-479
-3 273
TA 2016 Suunn 2017 Suunn 2018
BGT 2016
Plan 2017
Plan 2018
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
70 000
0
0
70 000
0
0
-5 000
-1 500
-18 300
0
-12 300
0
0
-5 000
-1 000
-80 000
-57 300
-15 300
-1 400
0
-5 000
-1 000
-70 000
-48 200
-14 800
-1 000
0
-5 000
-1 000
0
-18 300
-80 000
0
1 000
0
0
0
1 000
0
1 000
0
0
0
1 000
0
1 000
0
0
0
1 000
0
-171 700
-100 000
-29 000
-1 600
0
-38 100
-3 000
-171 700
-100 000
-29 000
-1 600
0
-38 100
-3 000
1 460
1 460
Toimintakulut
Verksamhetskostnader
Henkilöstömenot
Personalkostnader
Palvelujen ostot
Köp av tjänster
Aineet, tarvikkeet ja tavarat Material och förnödenh.
Avustukset
Understöd
Vuokrat
Hyror
Muut toimintakulut
Övriga utgifter
-172 939
-89 185
-35 287
-3 806
-187 100
-100 000
-34 400
-10 000
-44 026
-634
-39 700
-3 000
-171 700
-100 000
-29 000
-1 600
0
-38 100
-3 000
Toimintakate
-171 479
-187 100
-170 700
-170 700
-170 700
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
-65 900
-11 000
-54 700
0
0
-200
0
-65 900
-11 000
-54 700
0
0
-200
0
-65 900
-11 000
-54 700
0
0
-200
0
Tarkastustoimi
Toimintatuotot
Myyntituotot
Maksutuotot
Tuet ja avustukset
Vuokratuotot
Muut toimintatuotot
Verksamahetsbidrag
Revision
Verksamhetsintäkter
Försäljningsintäkter
Avgiftsintäkter
Understöd och bidrag
Hyresintäkter
Övriga intäkter
Toimintakulut
Verksamhetskostnader
Henkilöstömenot
Personalkostnader
Palvelujen ostot
Köp av tjänster
Aineet, tarvikkeet ja tavarat Material och förnödenh.
Avustukset
Understöd
Vuokrat
Hyror
Muut toimintakulut
Övriga utgifter
-62 444
-10 706
-51 637
-21
-65 900
-10 000
-55 500
-200
-80
-200
Toimintakate
-62 444
-65 900
-65 900
-65 900
-65 900
35 201 485
379 490
58 501
565 278
33 219 589
978 627
32 903 800
274 000
62 000
500 000
30 364 900
1 702 900
33 779 600
856 000
55 000
500 000
30 365 700
2 002 900
33 779 600
856 000
55 000
500 000
30 365 700
2 002 900
33 779 600
856 000
55 000
500 000
30 365 700
2 002 900
Konsernijohto
Toimintatuotot
Myyntituotot
Maksutuotot
Tuet ja avustukset
Vuokratuotot
Muut toimintatuotot
Verksamahetsbidrag
Koncernledningen
Verksamhetsintäkter
Försäljningsintäkter
Avgiftsintäkter
Understöd och bidrag
Hyresintäkter
Övriga intäkter
55
KÄYTTÖTALOUS
Tehtäväalueet
DRIFTSEKONOMIN
Uppgiftsområden
Tilinp 2014
Boksl 2014
TA 2015+m
BGT2015+ä
TA 2016 Suunn 2017 Suunn 2018
BGT 2016
Plan 2017
Plan 2018
Toimintakulut
Verksamhetskostnader
Henkilöstömenot
Personalkostnader
Palvelujen ostot
Köp av tjänster
Aineet, tarvikkeet ja tavarat Material och förnödenh.
Avustukset
Understöd
Vuokrat
Hyror
Muut toimintakulut
Övriga utgifter
-34 169 220 -35 232 000 -34 884 900 -34 884 900 -34 884 900
-3 583 012 -3 425 200 -3 514 800 -3 514 800 -3 514 800
-18 445 072 -17 947 900 -17 742 700 -17 742 700 -17 742 700
-4 990 217 -5 537 300 -4 826 800 -4 826 800 -4 826 800
-276 000
-273 000
-273 000
-273 000
-273 000
-6 400 259 -7 162 000 -7 745 400 -7 745 400 -7 745 400
-474 660
-886 600
-782 200
-782 200
-782 200
Toimintakate
Poistot
1 032 265
-14 849 632
Hallintopalvelukeskus
Toimintatuotot
Myyntituotot
Maksutuotot
Tuet ja avustukset
Vuokratuotot
Muut toimintatuotot
Verksamahetsbidrag
Avskrivningar
Kaupunkikehitys
Toimintatuotot
Myyntituotot
Maksutuotot
Tuet ja avustukset
Vuokratuotot
Muut toimintatuotot
Verksamahetsbidrag
Avskrivningar
Stadsutveckling
Verksamhetsintäkter
Försäljningsintäkter
Avgiftsintäkter
Understöd och bidrag
Hyresintäkter
Övriga intäkter
Toimintakulut
Verksamhetskostnader
Henkilöstömenot
Personalkostnader
Palvelujen ostot
Köp av tjänster
Aineet, tarvikkeet ja tavarat Material och förnödenh.
Avustukset
Understöd
Vuokrat
Hyror
Muut toimintakulut
Övriga utgifter
Toimintakate
Poistot
Lupa- ja valvonta-asiat
Toimintatuotot
Myyntituotot
Maksutuotot
Tuet ja avustukset
Vuokratuotot
Muut toimintatuotot
-1 105 300
-1 105 300
-1 105 300
4 551 100
4 506 100
45 000
4 562 800
4 562 800
0
0
0
0
4 562 800
4 562 800
0
0
0
0
4 562 800
4 562 800
0
0
0
0
-3 880 442
-2 139 039
-1 474 022
-62 244
-4 458 200
-2 115 900
-2 015 000
-140 100
-192 720
-12 417
-175 500
-11 700
-4 411 600
-2 040 400
-2 062 600
-139 600
0
-157 800
-11 200
-4 411 600
-2 040 400
-2 062 600
-139 600
0
-157 800
-11 200
-4 411 600
-2 040 400
-2 062 600
-139 600
0
-157 800
-11 200
122 989
-201 072
92 900
151 200
151 200
151 200
11 313 390
1 522 982
1 513 929
682 063
2 398 559
5 195 857
11 435 200
2 022 200
1 585 000
11 388 100
2 358 500
1 614 600
0
2 395 000
5 020 000
11 388 100
2 358 500
1 614 600
0
2 395 000
5 020 000
11 388 100
2 358 500
1 614 600
0
2 395 000
5 020 000
Centralen för förvaltningstjänster
Verksamhetsintäkter
4 003 431
Försäljningsintäkter
3 977 373
Avgiftsintäkter
26 058
Understöd och bidrag
Hyresintäkter
Övriga intäkter
0
Toimintakulut
Verksamhetskostnader
Henkilöstömenot
Personalkostnader
Palvelujen ostot
Köp av tjänster
Aineet, tarvikkeet ja tavarat Material och förnödenh.
Avustukset
Understöd
Vuokrat
Hyror
Muut toimintakulut
Övriga utgifter
Toimintakate
Poistot
-2 328 200
2 310 000
5 518 000
-16 795 083 -16 381 200 -16 377 200 -16 377 200 -16 377 200
-7 128 405 -6 798 800 -6 828 000 -6 828 000 -6 828 000
-5 034 440 -5 224 300 -5 442 800 -5 442 800 -5 442 800
-1 848 218 -2 033 500 -1 943 000 -1 943 000 -1 943 000
-1 119 920 -1 079 100 -1 089 100 -1 089 100 -1 089 100
-1 460 250 -1 090 000
-893 800
-893 800
-893 800
-203 849
-155 500
-180 500
-180 500
-180 500
Verksamahetsbidrag
Avskrivningar
Tillstånds- och tillsynsärenden
Verksamhetsintäkter
Försäljningsintäkter
Avgiftsintäkter
Understöd och bidrag
Hyresintäkter
Övriga intäkter
-5 481 692
-4 895 605
-4 946 000
-4 989 100
-4 989 100
-4 989 100
592 608
191
592 416
713 000
713 000
0
708 000
0
0
5 000
713 000
0
708 000
0
0
5 000
713 000
0
708 000
0
0
5 000
708 000
5 000
56
KÄYTTÖTALOUS
Tehtäväalueet
DRIFTSEKONOMIN
Uppgiftsområden
Toimintakulut
Verksamhetskostnader
Henkilöstömenot
Personalkostnader
Palvelujen ostot
Köp av tjänster
Aineet, tarvikkeet ja tavarat Material och förnödenh.
Avustukset
Understöd
Vuokrat
Hyror
Muut toimintakulut
Övriga utgifter
Toimintakate
Jätehuolto
Toimintatuotot
Myyntituotot
Maksutuotot
Tuet ja avustukset
Vuokratuotot
Muut toimintatuotot
Verksamahetsbidrag
Avfallshantering
Verksamhetsintäkter
Försäljningsintäkter
Avgiftsintäkter
Understöd och bidrag
Hyresintäkter
Övriga intäkter
Toimintakulut
Verksamhetskostnader
Henkilöstömenot
Personalkostnader
Palvelujen ostot
Köp av tjänster
Aineet, tarvikkeet ja tavarat Material och förnödenh.
Avustukset
Understöd
Vuokrat
Hyror
Muut toimintakulut
Övriga utgifter
Toimintakate
KONSERNIHALLINTO
Toimintatuotot
Toimintakulut
Toimintakate
Poistot
Verksamahetsbidrag
Tilinp 2014
Boksl 2014
TA 2015+m
BGT2015+ä
-1 237 334
-975 792
-156 310
-26 403
-100
-66 949
-11 780
-1 465 600
-1 091 200
-258 700
-32 500
TA 2016 Suunn 2017 Suunn 2018
BGT 2016
Plan 2017
Plan 2018
-67 800
-15 400
-1 447 400
-1 056 500
-271 500
-33 800
0
-70 200
-15 400
-1 447 400
-1 056 500
-271 500
-33 800
0
-70 200
-15 400
-1 447 400
-1 056 500
-271 500
-33 800
0
-70 200
-15 400
-644 726
-752 600
-734 400
-734 400
-734 400
78 155
62 200
62 200
20 100
20 100
0
0
0
0
20 100
20 100
0
0
0
0
20 100
20 100
0
0
0
0
-62 200
-57 700
-4 200
-300
-20 100
-14 400
-5 400
-300
0
0
0
-20 100
-14 400
-5 400
-300
0
0
0
-20 100
-14 400
-5 400
-300
0
0
0
0
0
0
0
78 155
-79 814
-63 800
-11 205
-2 532
-2 277
-1 659
KONCERNFÖRVALTNINGEN
Verksamhetsintäkter
51 265 638 49 736 000 50 464 600 50 464 600 50 534 600
Verksamhetskostnader
-56 475 658 -57 922 900 -57 397 100 -57 458 800 -57 448 800
Verksamhetsbidrag
-5 210 020 -8 186 900 -6 932 500 -6 994 200 -6 914 200
Avskrivningar
-19 946 309
57
4.2 Sosiaali- ja terveystoimi – Social- och hälsovårdssektorn
Vuonna 2016 edistämme kaupunkistrategian mukaisesti
asukkaiden hyvinvointia ja terveyttä sekä kehitämme osallisuutta. Hyvinvoinnin haasteet ovat samankaltaiset kuin lähes
koko maassa – ikääntyvä väestö, heikkenevä huoltosuhde ja
kasvavat hyvinvointierot.
År 2016 kommer vi i enlighet med stadens strategi att främja
invånarnas välfärd och hälsa samt att öka invånarnas delaktighet. Utmaningarna inom välfärd är likadana som i nästan
hela landet – en åldrande befolkning, en försämrad försörjningskvot och växande välfärdsklyftor.
Sosiaali- ja terveystoimen laadukkaiden palveluiden järjestämisen edellytyksenä ovat riittävä, osaava ja hyvinvoiva henkilöstö, kustannusten kasvun hallinta sekä uusien vaikuttavien toimintatapojen löytäminen.
Till förutsättningarna för högklassiga tjänster inom socialoch hälsovårdssektorn räknas en tillräcklig, kompetent och
välmående personal, kontroll över kostnadsökningen samt
nya effektiva verksamhetssätt.
Olemme laatineet sitovat tavoitteet kaupungin strategiaan
perustuen. Tavoitteet ovat merkityksellisiä ja ne vastaavat
päätöksentekotasoa, jota kaupunginvaltuusto käyttää. Tavoitteissa kuvataan saavutettavaa tulosta. Tekemistä ja toimenpiteitä raportoidaan konkreettisesti osavuosiraporteissa.
Vi har utarbetat bindande mål på basis av stadens strategi.
Målen är betydelsefulla och motsvarar den beslutsnivå som
hör till stadsfullmäktige. Målen beskriver de resultat som ska
nås. En konkret rapport om verksamheten och åtgärderna
ges i delårsrapporterna.
Budgetens verkningar berör alla invånare i kommunen. Vid
beredningen av budgeten har vi strävat efter att finna alternativa och mera kostnadseffektiva sätt att ordna tjänsterna.
Tyngdpunkten ligger alltjämt på de öppna tjänsterna. Invånarnas aktivitet och ansvar för det egna välbefinnandet stöds
med olika åtgärder.
Talousarvion vaikutukset kohdistuvat kaikkiin kuntalaisiin.
Talousarviota valmisteltaessa olemme pyrkineet löytämään
vaihtoehtoisia ja kustannustehokkaampia tapoja järjestää
palvelut. Painopiste on edelleen avopalveluissa. Asukkaiden
omatoimisuutta ja omasta hyvinvoinnista huolehtimista pyrimme lisäämään eri toimenpitein.
Social- och hälsovårdsministeriet fortsätter beredningen av
social- och hälsovårdsreformen i enlighet med regeringsprogrammet. Enligt regeringsprogrammet kommer den offentliga social- och hälsovårdens nya servicestruktur att basera
sig på självstyrande områden som är större än en kommun.
Detta innebär att social- och hälsovårdsområdena, vars beslutsfattande ankommer på fullmäktige som utses genom val,
svarar för ordnandet av alla offentliga social- och hälsovårdstjänster. En proposition kommer att beredas för att genomföra reformen. Enligt regeringsprogrammet framskrider reformen stegvis. Först reformeras servicestrukturen, därefter
bereds en finansieringsreform. Sektorn deltar i Kommunförbundets beredningssamarbete och i Sitras servicepaketprojekt, vars mål är att skapa en klar modell för tjänsteproduktion och finansiering.
Sosiaali- ja terveysministeriö jatkaa sote-uudistuksen valmistelua hallitusohjelman mukaisesti. Sen mukaan julkisen sosiaali- ja terveydenhuollon uusi palvelurakenne perustuu kuntaa suurempiin itsehallintoalueisiin. Se tarkoittaa, että kaikkien julkisten sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä
vastaisivat sote-alueet, joiden päätöksenteko kuuluu vaaleilla
valituille valtuustoille. Uudistuksen toteuttamiseksi valmistellaan lakiesitystä. Hallitusohjelman mukaan uudistus etenee vaiheittain. Ensin uudistetaan palvelurakenne, jonka jälkeen valmistellaan rahoitusuudistus. Toimiala osallistuu Kuntaliiton valmisteluyhteistyöhön ja on mukana Sitran palvelupaketti-hankkeessa, jolla pyritään selkeyttämään palveluiden
tuottamista ja rahoitusmallia.
Kaupunginvaltuuston hyväksymien talouden tervehdyttämiseksi ja tuottavuuden parantamiseksi tähtäävien linjausten
mukaan sosiaali- ja terveystoimessa keskitetään toimintoja
suurempiin kokonaisuuksiin, selvitetään yhden terveysaseman malliin siirtymistä, arvioidaan suun terveydenhuollon
palveluverkko ja toimintamalli, edistetään vanhustenhuollon
palvelurakenteen muutosta, arvioidaan perhetyön palvelukokonaisuutta sekä koordinoidaan erityisnuorisotyötä yhdessä sivistystoimen kanssa. Selvitysten teko on aloitettu
vuonna 2015.
Enligt de av stadsfullmäktige godkända riktlinjerna för att
åstadkomma bättre ekonomi och produktivitet ska socialoch hälsovårdssektorn koncentrera sina verksamheter i
större helheter, utreda en modell med en enda hälsostation,
utvärdera munhälsovårdens servicenät och verksamhetsmodell, främja en förändring av äldreomsorgens servicestruktur,
utvärdera familjearbetets servicehelhet samt koordinera
specialungdomsarbetet tillsammans med bildningssektorn.
Utredningsarbetet har börjat år 2015.
Hyvinvointikertomuksen asettamat tavoitteet liittyvät nuorten syrjäytymisen vähentämiseen, terveyserojen kaventamiseen, työttömien aktivointiin, hyvinvointitiedon parempaan
hyödyntämiseen johtamisessa sekä viihtyisien ja energiatehokkaiden asuinalueiden toteuttamiseen
I välfärdsberättelsen ställs mål för att minska marginalisering
bland unga personer, minska hälsoskillnaderna, aktivera dem
som är arbetslösa, bättre utnyttja välfärdsfakta i ledarskapet
samt att skapa trivsamma och energieffektiva bostadsområden.
58
Tulevat demografiset muutoshaasteet liittyvät väestön
ikääntymiseen niin Porvoossa kuin koko maassa. Suuret ikäluokat tulevat eläkeikään, syntyvyys laskee ja elinajanodote
kasvaa. Koko väestörakenne on muuttumassa merkittävällä
tavalla.
En utmanande demografisk förändring pågår - befolkningen
åldras såväl i Borgå som i hela landet. De stora åldersgrupperna når pensionsåldern, nativiteten sjunker och människorna lever längre. Hela befolkningsstrukturen genomgår en
betydande förändring.
Kaupungin suunnitelman ikääntyneen väestön tukemiseksi
päätavoitteena ovat ikääntyneiden kotona asumisen mahdollisuuksien edistäminen, kulttuuriin ja liikuntaan osallistumisen mahdollistaminen, osallistumismahdollisuuksien lisääntyminen ja toimivan palveluverkon toteuttaminen sekä
kolmannen sektorin toimintaedellytysten lisääminen ja ikäihmisten toimintakyvyn tukeminen yhdessä.
De viktigaste målen i arbetet för att stödja den äldre befolkningen är att främja de äldres möjligheter att bo hemma, att
möjliggöra deltagande i kultur- och motionsaktiviteter, att
öka möjligheterna till delaktighet, att skapa ett fungerande
servicenät samt att öka tredje sektorns verksamhetsförutsättningar och att tillsammans stödja de äldres funktionsförmåga.
Vanhuspalveluiden rakennemuutos etenee. Toukovuoren
uusi palvelutalo aloittaa toimintansa vuoden 2016 alusta.
Epoon vanhainkodin asukkaat siirtyvät Toukovuoreen lukuun
ottamatta Epoon lyhytaikais- ja intervalliosasto Apolloa, johon jää toistaiseksi edelleen 18 hoitopaikkaa. Apollon siirtyessä pois Epoosta, kiinteistön käyttö loppuu. Näsin sairaalan
osastolle kolme sekä palveluasumisen tiloihin asennetaan
jäähdytysjärjestelmä sekä automaattinen sammutusjärjestelmä kesään mennessä. Lisäksi Omenamäen palvelutalon
kiinteistö peruskorjataan loppuvuodesta. Epoon vanhainkoti
toimii väistötilana remonttien ajan. Omenamäen kokous- ja
harrastustiloille pyritään löytämään korvaava ratkaisu peruskorjauksen ajaksi. Seuraavan uuden 60-paikkaisen palvelutalon suunnittelu Peippolaan on käynnissä.
En strukturreform inom äldreomsorgen pågår. Det nya servicehuset Majberget tas i bruk i början av år 2016. De boende
i Ebbo åldringshem flyttar till Majberget, med undantag för
Ebbo åldringshems avdelning för kortvård och intervallvård
Apollo, där det tills vidare också i fortsättningen finns 18
vårdplatser. När Apollo flyttar bort från Ebbo, upphör också
användningen av fastigheten. Avdelning tre i Näse sjukhus
samt lokalerna för serviceboende förses med ett nedkylningssystem samt med ett automatiskt släckningssystem före
sommaren. Äppelbackens servicecenter saneras under senare delen av året. Ebbo åldringshem används för tillfälliga
lokaler under reparationstiden. En lösning söks för att ersätta
Äppelbackens mötes- och aktivitetslokaler när saneringen
pågår. Planeringen av nästa servicehus med 60 platser i Pepot
pågår.
Työllisyysohjelman painotukset ja toimenpiteet ovat palkkatukityöllistämisen lisääminen, työllistämistoiminnan resurssien muutokset pitkäaikaistyöttömyyden kehityksen mukaan,
työnantajien kanssa tehtävän yhteistyön lisääminen, sivukulutuen käytäntöjen muuttaminen ja tuen myöntäminen myös
yrityksille, selkeän haku- ja valintaprosessi luominen työllisyyden edistämiseen liittyville projekteille sekä työllistämiseen liittyvien toimintojen keskittäminen työllisyyspalveluihin.
Sysselsättningsprogrammets tyngdpunktsområden och åtgärder är att öka sysselsättningen med lönesubvention, att
anpassa sysselsättningstjänsternas resurser efter långtidsarbetslöshetens utveckling, att öka samarbetet med arbetsgivare, att ändra praxis för lönebikostnader och att bevilja stöd
också till företag, att skapa en tydlig sök- och valprocess för
sysselsättningsfrämjande projekt samt att koncentrera
sysselsättningsfunktionerna till enheten sysselsättningstjänster.
Perustoimeentulotuen käsittely ja maksatus siirtyvät Kelalle
1.1.2017. Muutosprosessia valmistellaan ja varmistetaan toimeentulotuen maksatuksen sujuminen vuoden loppuun asti.
Yhteistoimintamenettely etuuskäsittelijöiden sijoittamiseksi
uusiin tehtäviin on käynnissä.
Behandlingen och utbetalningen av grundläggande utkomststöd är från och med 1.1.2017 FPA:s uppgift. Ändringsprocessen bereds och en smidig utbetalning av utkomststöden tryggas till årets slut. Samarbetsförhandlingar pågår för att placera förmånshandläggarna i nya arbetsuppgifter.
Lean-johtamiseen perustuvaa sujuvat prosessit -menetelmää
otetaan toimialalla laajemmin käyttöön. Menetelmän avulla
pyritään parantamaan asiakastyytyväisyyttä, parantamaan
laatua ja pienentämään toiminnan kustannuksia ja lyhentämään tuotannon läpimenoaikoja. Työ on alkanut terveyspalveluista vuonna 2014 ja etenee muihin yksiköihin vielä
vuonna 2016. Menetelmän tavoitteena on palvelun saatavuuden ja vaikuttavuuden parantaminen.
Metoden smidiga processer, som baserar sig på Lean ledarskap, tas i bredare användning inom sektorn. Målet för metoden är att öka kundnöjdheten, höja kvaliteten och minska
kostnaderna samt att förkorta produktionens genomströmningstider. Arbetet började med hälsotjänsterna år 2014 och
framskrider till alla övriga enheter redan år 2016. Metoden
bygger på att förbättra servicens tillgänglighet och effekt.
Henkilöstösuunnitelmassa vakinaistetaan seitsemän määräaikaista henkilöä.
Sju personer med tidsbundna arbetsavtal anställs som ordinarie i personalplanen.
59
Lainsäädäntöön on tullut muutoksia ja toimialan lakisääteiset
velvoitteet ovat lisääntyneet, samanaikaisesti resursseja on
vähennetty. Lisäksi kaupungin vuoden 2015 talousarvio sisälsi ylimääräisen henkilöstömenojen tuottavuustavoitteen.
Edellä mainituista johtuen henkilöstön kuormittuminen on lisääntynyt.
Lagstiftningen har förändrats och sektorns lagstadgade förpliktelser har ökat; samtidigt har resurserna skurits ner. I stadens budget för år 2015 ingick dessutom ett extra produktivitetsmål för personalutgifter. Av dessa skäl har personalens
belastning ökat.
År 2016 fortsätter vi att satsa på sektorns kommunikation,
säkerhet och arbetarskydd samt på övervakning av köptjänster. Ett av målen är att stöda chefsarbetet samt att trygga tillräckliga personalresurser
Vuonna 2016 panostamme edelleen toimialan viestinnän kehittämiseen, turvallisuus- ja työsuojeluasioihin sekä ostopalveluiden valvontaan. Tavoitteena on myös esimiestyön tukeminen sekä henkilöstöresurssien turvaaminen.
4.2.1 Sosiaali- ja terveystoimen johto–Social- och hälsovårdssektorns ledning
Sosiaali- ja terveystoimen johtoon on keskitetty koko toimialan hallintoon ja talouteen liittyvä sisäinen ohjeistus ja
toimeenpano sekä kehittämistyön koordinointi. Johdon alle
on keskitetty mm. työhyvinvointiin suunnatut määrärahat,
yhdistysavustukset sekä eri projektien rahoitukset.
Till social- och hälsovårdssektorns ledning har vi koncentrerat
de interna anvisningarna för hela sektorns förvaltning och
ekonomi, verkställigheten av dem samt koordineringen av utvecklingsarbete. Under ledningen har koncentrerats bl.a. anslag för arbetshälsa, bidrag till föreningar samt finansiering av
olika projekt.
Osaavan ja hyvinvoivan henkilöstön turvaaminen on johdon
keskeinen tehtävä. Henkilöstön ja esimiesten jaksamista tuemme kannustamalla koulutuksiin osallistumiseen, järjestämällä työnohjausta, toimialan sisäistä koulutusta sekä säännöllisesti toimialan yhteisiä esimiesten kehittämisiltapäiviä.
Kannustamme kaikkia työyksiköitä työhyvinvointia kehittävien hankkeiden toteuttamiseen. Kiinnitämme erityistä huomiota sisäiseen tiedottamiseen ja sen parantamiseen. Oppilaitosyhteistyötä teemme tiiviisti ja toteutamme yhteistyössä
mm. työhyvinvointia edistäviä koulutus- ja kehittämishankkeita. Rekrytointia kehitämme yhteistyössä kaupungin muun
viestinnän ja markkinoinnin kanssa.
Tryggandet av en kompetent och välmående personal är en
central uppgift för ledningen. Vi stöder personalens och chefernas arbetshälsa genom att uppmuntra till deltagande i utbildningar, genom att ordna arbetshandledning, intern utbildning inom sektorn samt regelbundna utvecklingsdagar
som är gemensamma för cheferna inom sektorn. Vi uppmuntrar alla arbetsenheter till att genomföra projekt som
främjar arbetshälsan. Vi ägnar speciell uppmärksamhet åt
den interna informationen och möjligheterna att förbättra
den. Vi bedriver ett nära samarbete med läroanstalter och
samarbetar bl.a. i utbildnings- och utvecklingsprojekt för arbetshälsa. Rekryteringen utvecklar vi i samverkan med stadens övriga kommunikation och marknadsföring.
Edistämme turvallista ja terveellistä työympäristöä. Lisäämme henkilöstön turvallisuus- ja valmiusosaamista mm.
järjestämällä toimialan turvallisuuspäivän 11.2. Kemikaaliturvallisuus tulee osaksi työpaikkojen riskienarviointeja.
Vi främjar en säker och hälsosam arbetsmiljö. Vi ökar personalens säkerhets- och beredskapsfärdigheter bl.a. genom att
för sektorn ordna en säkerhetsdag 11.2. Kemikaliesäkerhet
blir en del av arbetsplatsernas riskbedömning.
Palveluiden tuotantotapaa arvioidaan tapauskohtaisesti palvelun laadun ja kustannustehokkuuden perusteella. Määrärahoista ostopalveluihin käytetään noin puolet. Vuoden aikana tullaan kilpailuttamaan muun muassa lastensuojelun sijaishuolto sekä geriatriset lääkäripalvelut sekä vammaispalvelujen asumispalvelut.
Sättet att producera olika tjänster bedöms från fall till fall.
Kriterierna är servicens kvalitet och kostnadseffektivitet.
Cirka hälften av anslaget används till köptjänster. Under året
kommer konkurrensutsättning att gälla bl.a. barnskyddets
vård utanför det egna hemmet, de geriatriska läkartjänsterna
samt boendetjänster för personer med funktionsnedsättning.
Iloa vanhemmuuteen -hankkeessa kehitetään perheen arjen
palveluja tukemaan vanhemmuutta nykyistä suunnitelmallisemmin. Perheiden ja henkilöstön kanssa otetaan käyttöön
yhteisiä keinoja tunnistaa lasten tarpeet ja tukea vanhemmuutta. Pyrkimyksenä on lisätä vanhempien myönteistä
asennetta sekä luottamusta vanhemmuuteensa. Lapsiperheiden oikea-aikaista palvelujen saantia parannetaan mm. valmentamalla kaupungin peruspalveluiden henkilökuntaa.
Hankkeessa ovat mukana myös mm. sosiaalialan osaamiskeskus Verso sekä Askolan ja Loviisan kunnat.
Glädje i föräldraskapet är ett projekt för att utveckla tjänsterna i familjens vardag för att mera planmässigt än i dag
stödja föräldraskapet. Gemensamma metoder tas i bruk i
samarbete mellan familjerna och personalen för att identifiera barnens behov och för att stödja föräldraskapet. Målet är
att öka föräldrarnas positiva inställning och självförtroende i
sin föräldraroll. Barnfamiljernas tillgång på tjänster i rätt tid
förbättras bl.a. genom utbildning för personal i stadens bastjänster. I projektet deltar också bl.a. Sosiaalialan osaamiskeskus Verso samt kommunerna Askola och Lovisa.
60
Gammelbackan aluekehityshanke jatkuu. Kehitystyö on tuottanut tuloksia jo lyhyessä ajassa. Hankkeen tavoitteena on
parantaa lähiön asumisviihtyvyyttä ja asukkaiden elämänlaatua kehittämällä fyysistä ja sosiaalista ympäristöä. Asukkaita
kannustetaan huolehtimaan omasta hyvinvoinnistaan. Tärkeää on ollut vuorovaikutus ja tasavertainen yhteistyö alueen
asukkaiden ja yhdistystoimijoiden kanssa. Yhdessä on kokeiltu uusia ja rohkeita tapoja tuottaa palveluita ja edistää
asuinalueen viihtyisyyttä. Lapset ovat osallistuneet aktiivisesti maksuttomaan liikuntatoimintaan ja erityisesti ikääntyneet ovat löytäneet hyvinvointikeskuksen mahdollisuudet ja
ryhtyneet järjestämään toimintaa myös itse.
Områdesutvecklingsprojektet i Gammelbacka fortsätter. Utvecklingsarbetet har redan gett resultat på en kort tid. Projektet har som mål att förbättra boendetrivseln och invånarnas livskvalitet genom att utveckla den fysiska och sociala
miljön. Invånarna uppmuntras att ta hand om sitt eget välbefinnande. Växelverkan och samarbete med invånare och föreningar som jämlika partner ses om viktigt. Tillsammans har
parterna provat nya och fördomsfria sätt att producera tjänster och att öka trivseln i bostadsområdet. Barn har varit aktivt
med i den avgiftsfria motionsverksamheten, och i synnerhet
de äldre har funnit välfärdscentrets möjligheter och börjat
ordna verksamhet också på egen hand.
Flera etablerade samarbetsmodeller minns med tredje sektorn och med läroanstalter inom välfärdsbranschen. Exempel
på detta samarbete är verksamheterna i Gammelbacka välfärdscenter och i den närmaste omgivningen, såsom kulturoch motionsgrupper samt NärMotion och NärFotis för barnfamiljer och unga. Promenadkompisverksamheten, som stöder de äldres funktionsförmåga, utvecklas i samarbete med
tredje sektorn. Med gemensamma krafter ordnas också
mångsidiga evenemang för att stödja välbefinnandet hos
kommunens invånare i olika ålder. Att upplåta lokaler för användning är en av understödsformerna. Den verksamhet som
får understöd bör stöda sektorns mål och projekt. Anslaget
för understöd har höjts lite.
Kolmannen sektorin ja hyvinvointialan oppilaitosten kanssa
on useita vakiintuneita yhteistyömalleja. Esimerkkeinä yhteistyöstä ovat Gammelbackan Hyvinvointikeskuksessa ja lähialueella toteutetut toimintamallit, kuten ikääntyneiden
kulttuuri-ja liikuntaryhmät sekä LähiLiike ja LähiFutis alueen
lapsiperheille ja nuorille. Ikääntyneiden toimintakykyä tukevaa Kävelykamutoimintaa kehitetään yhteistyössä kolmannen sektorin kanssa. Yhdessä järjestetään myös monipuolisia
tapahtumia eri-ikäisten kuntalaisten hyvinvoinnin tukemiseksi. Kaupungin tilojen käyttöön antaminen on yksi avustusmuoto. Avustettavan toiminnan tulee tukea toimialan tavoitteita ja projekteja. Avustusmäärärahaan on tehty pieni
korotus.
Asiakkaiden mielipiteitä kerätään yhtenäisellä toimintamallilla. Terveyspalveluissa käytössä olevien asiakasasiantuntijaryhmien käytön laajentamista kokeillaan.
Klienternas åsikter kartläggs enligt en enhetlig verksamhetsmodell. Experiment görs för att utvidga användningen av
grupper där kunder fungerar som sakkunniga enligt hälsotjänsternas modell.
Tavoitteena on vähentää hyvinvoinnin alueellisia eroja ja
kohdentaa palveluita erityisesti syrjäytymisvaarassa oleville
asukasryhmille. Terveyden kannalta eriarvoisessa ja heikommassa asemassa oleville asukkaille tarjottujen uusien palveluiden, kuten liikunta- ja kulttuuripassitoiminta, toimivuutta
arvioidaan.
Målet är att minska de regionala skillnaderna i välfärd och att
tillhandahålla tjänster i synnerhet för befolkningsgrupper
som hotas av marginalisering. En bedömning görs av effekten
av de nya tjänster, t.ex. motions- och kulturpass, som erbjuds
till stadens invånare som befinner sig i ett hälsomässigt utsatt
och svagt läge.
Strateginen tavoite
Vähennämme hyvinvoinnin
alueellisia eroja ja kehitämme kaupungin palveluita yhdessä kolmannen
sektorin ja asukkaiden
kanssa
Strategiskt mål
Vi minskar de geografiska skillnaderna i välfärd och utvecklar stadens tjänster i samarbete med
tredje sektorn och invånarna.
Sitova tavoite – Bindande mål
Gammelbackan aluekehityshankkeen toiminta tavoittaa enemmän syrjäytymisvaarassa olevia eri ikäryhmistä ja toimintaa suunnitellaan, kehitetään ja toteutetaan yhdessä yhdistysten ja asukkaiden kanssa. Samalla laaditaan ja käynnistetään suunnitelma, jolla vähennetään Porvoon muiden alueiden asukkaiden hyvinvointiin liittyviä
eroja. - Projektet för att utveckla Gammelbacka når allt flera människor i olika åldersgrupper som hotas av marginalisering. Verksamheten planeras, utvecklas och genomförs i samarbete med föreningar och invånare. Samtidigt utarbetas och sätts i gång en
plan för att minska skillnaderna i välfärd i andra områden i Borgå
Oppilaitosten ja yhdistysten kanssa toteutettavia hankkeita/tapahtumia vähin-tään 15
kpl, esimerkkeinä Kummivanhus-ja kävelykamutoiminta, ryhmätoiminta, luennot,
lapsiperheiden vanhemmuuden tukeminen. - Minst 15 projekt/evenemang ordnas i
samarbete med läroanstalter och föreningar. Som exempel kan nämnas fadderverksamhet för äldre och promenadkompisverksamhet, grupp-verksamheter, föreläsningar, stöd för föräldraskap.
Edistämme turvallisia työskentelytapoja
Vi främjar trygga arbetssätt
Yksikkökohtaiset potilasturvallisuussuunnitelmat valmistuvat - Patientsäkerhetsplaner
per enhet blir färdiga.
61
TP-BS
2014
Muut tavoitteet ja tunnusluvut
Övriga mål och nyckeltal
Sosiaali- ja terveystoimen nettokäyttökustannukset, €/asukas
Social- och hälsovårdssektorns netto-driftskostnader, €/invånare
Sairastavuusindeksi, ikävakioimaton
Sairastavuusindeksi, ikävakioitu
TA-BU
2015
TAE -BU
2016
TS-EP
2017
TS-EP
2018
2 753
2 863
2 914
2 987
3 062
Sjukdomsindex, icke åldersindexerat
-
89,6
90
90
90
Sjukdomsindex, åldersindexerat
-
92
93
93
93
Sairauspoissaolot pv/hlö
Sjukfrånvarodagar dagar/person
9,2
**
9
8,5
8,5
Vakinaisten osuus henkilöstöstä %
Ordinarie anställda % av personalen
77
**
80
80
80
Työtapaturmien lukumäärä
Antal olycksfall i arbetet
82
**
70
65
60
Vaaratilanneilmoitusten lukumäärä
Antal anmälda tillbud
82
82
80
80
80
Tiedolla johtamisen ohjelma, 2016 tavoite:
Program för kunskapsledning, mål för år 2016:
Määrittelemme toimialan keskeiseen palveluprosessiin liittyvän tiedolla johtamisen kohteen,
jossa yhdistetään organisaation eri tietolähteissä
olevaa tietoa nykyistä paremmin ja jolla näin parannetaan päätöksenteon ja johtamisen edellytyksiä.
Inom en av sektorns centrala serviceprocesser
fastställer vi ett objekt för kunskapsledning,
där vi bättre än tidigare kombinerar data från
olika källor inom organisationen och på så sätt
förbättrar förutsättningarna för beslutsfattande och ledarskap.
Palveluiden tuotantotapa:
Sättet att producera olika tjänster:
6,8
6,1
6,0
6,0
5,9
Keskitetyt konsernipalvelut, %
Centraliserade koncerntjänster, %
Toimialan oma tuotanto, %
Egen serviceproduktion, %
40,1
40,1
40,6
40,6
41,2
Ulkoinen palvelutuotanto, %
Extern serviceproduktion, %
53,2
53,8
53,4
53,4
52,9
Yhteensä
Totalt
100,0
100,0
100,0
100,0
100,0
Tunnusluvut koskevat koko toimialaa. - Nyckeltalen gäller för hela sektorn
4.2.2 Terveyspalvelut - Hälsostjänster
Terveyspalvelut muodostuvat ennaltaehkäisevästä terveydenhuollosta (neuvolat, kouluterveydenhuolto, aikuisten terveyden edistämisen yksikkö), avohoidon vastaanotoista (terveysasemien hoitajan ja lääkärin vastaanotot, depressiohoitajien vastaanotot, suun terveydenhuollon hoitajien ja hammaslääkärin vastaanotot, fysioterapeutin vastaanotot, erityistyöntekijöiden vastaanotot), Näsin sairaalan osastoista
(osastot 1, 2, 3 ja kotisairaala) ja alueellisista ympäristöterveydenhuollon palveluista (terveydensuojelu, elintarvikevalvonta ja eläinlääkintähuolto).
Hälsotjänsterna består av förebyggande hälsovård (rådgivningar, skolhälsovård, en enhet för att främja vuxnas hälsa),
mottagningar inom öppenvården (hälsostationers sjukskötar- och läkarmottagningar, mottagningar hos depressionsskötare, munhygienist- och tandläkarmottagningar, mottagningar hos specialarbetare), Näse sjukhus avdelningar (1, 2, 3
och hemsjukhus) och tjänster inom det regionala miljö- och
hälsoskyddet (hälsoskydd, livsmedelstillsyn och veterinärvård).
Som köptjänster från Helsingfors och Nylands sjukvårdsdistrikt ordnas specialiserad sjukvård, laboratorietjänster, bilddiagnostik, läkemedelsförsörjning, instrumentvård, samjour i
Borgå sjukhus samt ambulanssjukvård. Som köptjänster ordnas därtill geriatriska läkartjänster, hälsoskyddets laboratorietjänster, en del av den specialiserade rehabiliteringen samt
jourtjänster inom munhälsovården.
Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiriltä hankitaan ostopalveluina erikoissairaanhoidon palvelut, laboratoriopalvelut, kuvantamispalvelut, lääkehuollon, välinehuollon, Porvoon sairaalan yhteispäivystyksen sekä ensihoidon palvelut.
Muita ostopalveluita ovat geriatriset lääkäripalvelut, terveydensuojelun laboratoriopalvelut, osa erityiskuntoutuksista
sekä suun terveydenhuollon päivystyspalvelut.
Det viktigaste målet för hälsotjänsterna är att främja kommuninvånarnas hälsa, att minska hälsoskillnaderna mellan olika
befolkningsgrupper samt att ordna sjukvård i samarbete med
sjukvårdsdistriktet och med andra aktörer i området.
Terveyspalveluiden tärkeimpänä tavoitteena on kuntalaisten
terveyden edistäminen, väestöryhmien välisten terveyserojen kaventaminen sekä sairaanhoidon järjestäminen yhteistyössä sairaanhoitopiirin ja alueen muiden toimijoiden
kanssa.
62
Toimintaamme ohjaa terveydenhuollon järjestämissuunnitelma, jossa sovitaan mm. terveydenhuollon palvelujen järjestämisestä, alueen kuntien yhteistyöstä sekä terveyden ja
hyvinvoinnin edistämisen tavoitteista ja vastuista. Suunnitelma perustuu väestöryhmittäiseen tietoon kuntalaisten
terveydestä ja hyvinvoinnista sekä valtuuston hyväksymään
hyvinvointikertomukseen.
Vår verksamhet styrs av en plan för ordnande av hälso- och
sjukvården. I planen kommer parterna bl.a. överens om de
tjänster som ordnas, samarbetet mellan kommuner samt målen och ansvaret för främjandet av hälsa och välfärd. Planen
baserar sig på information per befolkningsgrupp om kommuninvånarnas hälsa och välfärd samt på välfärdsberättelsen,
som godkänts av stadsfullmäktige.
Väestölle suunnatun hyvinvointia ja terveyttä edistävän työn
lisäksi suuntaamme toimintaamme edelleen erityisesti riskiryhmille. Kansallista tavoitetta terveyserojen kaventamisesta
toteutamme muun muassa lisäämällä työttömien terveystarkastuksia ja omaishoitajien terveystarkastuksia sekä muita
kohdennettuja terveystarkastuksia. Lisäksi lisäämme eri ammattiryhmien yhteistyötä ja uusia vastaanottopalveluita kuten depressiohoitajien vastaanotot, sekä fysioterapeuttien
akuuttiselkävastaanotot. Kehitämme sähköisiä palveluita ja
ryhmämuotoisia palveluita, kuten vanhempainryhmät neuvoloissa, elämäntaparyhmät, verkkopuntari- painonhallintaryhmät sekä diabeteksen ensitieto-ryhmät.
Utöver arbetet för att främja befolkningens välfärd och hälsa
fokuserar vi alltjämt våra insatser särskilt på riskgrupper. Det
nationella målet att minska hälsoskillnaderna förverkligar vi
bl.a. genom att ordna mera hälsokontroller för arbetslösa,
närståendevårdare och andra specifika målgrupper. Därtill
ökar vi samarbetet med olika yrkesgrupper och erbjuder nya
tjänster, såsom mottagning hos depressionsskötare samt
akutmottagning hos fysioterapeut vid ryggbesvär. Vi utvecklar elektroniska tjänster och tjänster i gruppform, såsom föräldrakvällar på rådgivningar, livsstilsgrupper, Verkkopuntarigrupper för viktkontroll samt diabetesgrupper.
Vi fortsätter utvecklingsarbetet enligt Lean-modellen i olika
funktioner i alla hälsotjänster. Centrala utvecklingsmål är
alltjämt att förbättra vårdens och servicens kvalitet och tillgänglighet samt att förbättra klientprocesserna. Vi förnyar
arbetsfördelningen mellan olika yrkesgrupper, skapar klientorienterade servicehelheter samt förbättrar klientens möjligheter att vara aktiv och medverka i sin vård. Vi utvecklar produktifieringen av tjänster samt bedömningen av verksamhetens effekt med hjälp av primärvårdens pDRG-patientklassificeringssystem samt Sitras projekt med ett nationellt system
för servicepaket.
Jatkamme Lean-mallien mukaista kehittämistä kaikissa terveyspalveluiden eri toiminnoissa. Keskeisiä kehittämiskohteita ovat edelleen hoidon ja palvelun laadun, saatavuuden
sekä asiakkaan prosessien parantaminen. Uudistamme eri
ammattiryhmien välistä työnjakoa, luomme asiakaslähtöisiä
palvelukokonaisuuksia sekä parannamme asiakkaan mahdollisuuksia omatoimisuuteen ja omaan hoitoonsa osallistumiseen. Kehitämme tuotteistusta ja vaikuttavuuden arviointia
edelleen perusterveydenhuollon pDRG-potilasluokittelujärjestelmän, sekä Sitran kansallisten palvelupakettien hankkeen avulla.
Suunnitelmissamme on osallistua kansalliseen Omahoito ja
digitaaliset arvopalvelut -hankkeeseen, joka on kansallinen
hanke, jolla haetaan hyötyjä asiakkaille, ammattilaisille sekä
sote-organisaatioille ja koko yhteiskunnalle. Uusi toimintamalli ja sähköinen palvelukokonaisuus tuovat ajasta ja paikasta riippumattomat sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut
asiakkaille, jolloin palvelujen saatavuus paranee merkittävästi. Nykyisin ammattilaisilla oleva tieto tuodaan asiakkaiden saataville ilman, että aina tarvitaan kontaktia ammattilaiseen. Arvopalvelut tuottavat automaattisesti ratkaisuja
asiakkaan ongelmiin, eivät vain ohjaa ammattilaisen luo. Lisäksi asiakkaalle annetaan työkaluja omaehtoiseen hyvinvointinsa edistämiseen. Palvelujen laatu paranee ja yhdenmukaistuu ja samalla saavutetaan kustannussäästöjä ja henkilöstöresurssien käyttö tehostuu. Hankkeeseen osallistuminen riippuu siitä, saadaanko sille valtion rahoitusta.
I våra planer ingår att delta i det nationella projektet Egenvård och digitala mervärdestjänster, vars mål är att ge mervärde till kunderna och de professionella samt till social- och
hälsovårdsorganisationen och hela samhället. Den nya verksamhetsmodellen i kombination med en elektronisk servicehelhet gör social- och hälsovårdstjänsterna tillgängliga för klienter oberoende av tid och rum, vilket betyder en avsevärd
förbättring av tjänsternas tillgänglighet. Den information som
idag innehas av yrkesmänniskor görs tillgänglig för klienten
utan att denne alltid behöver kontakta en yrkesmänniska.
Mervärdestjänsterna producerar automatiska lösningar på
klientens problem, i stället för att endast hänvisa till en yrkesmänniska. Klienten ges också verktyg för att själv främja sitt
välbefinnande. Servicens kvalitet blir bättre och enhetligare,
och samtidigt åstadkoms besparingar och användningen av
personalresurser effektiveras. Deltagandet i projektet beror
på tillgången på finansiering från staten.
Itäinen terveysasema jatkaa väliaikaistiloissa Piispankadulla.
Uuden terveyskeskusmallin selvitystyö ja hankesuunnittelu
käynnistetään. Tavoitteena on, että uudet tilat valmistuvat
viimeistään vuonna 2018.
Östra hälsostationen fortsätter i tillfälliga lokaler vid Biskopsgatan. Utredningsarbete och projektplanering för en ny hälsocentralsmodell inleds. Målet är att de nya lokalerna ska
vara färdiga senast år 2018.
63
Strateginen tavoite
Rakenteellisesti toimivammat ja kustannustehokkaammat palvelut. -
Strategiskt mål
Tjänster som strukturellt är
bättre och kostnadseffektivare
Kavennamme terveyseroja ja osallistamme
asukkaita
Vi minskar hälsoskillnaderna och Tuemme vanhemmuutta ja kehitämme palveluita yhdessä asiakkaiden kanssa jo
aktiverar invånarna.
palveluiden suunnitteluvaiheessa laatimalla uuden perhevalmennuksen mallin,
joka otetaan käyttöön vuoden aikana yhdessä asiakkaiden kanssa. - planeringsskedet genom att utarbeta en ny modell för familjeträning, som tas i bruk
nästa år i samverkan med klienterna.
Vi minskar hälsoskillnaderna och Tuemme vanhemmuutta ja tarjoamme tuen tarpeessa oleville lapsiperheille oiaktiverar invånarna.
kea-aikaisia palveluja sekä ehkäisemme nuorten syrjäytymistä. - Vi stöder föräldraskapet och erbjuder de hjälpbehövande barnfamiljerna tjänster i rätt tid genom att utveckla förebyggande tjänster, och vi förebygger marginalisering av
ungdomar.
Kavennamme terveyseroja ja osallistamme
asukkaita
Sitova tavoite – Bindande mål
Uuden terveyskeskusmallin selvitystyö ja hankesuunnittelu käynnistyvät tavoitteena se, että toiminta uusissa tiloissa alkaa vuonna 2018 - Utredningsarbete och
projektplanering för en ny hälsocentralsmodell inleds. Målet är att inleda verksamheten i de nya lokalerna år 2018
Otamme myös käyttöön Pääskytien yläasteen 8. lk terveystarkastukseen liittyvän
sähköisen Hyvinvointikartta-terveyskyselyn yhteistyössä koulun kanssa. - I samarbete med Pääskytien yläaste kompletteras hälsokontrollerna för skolans elever
i årskurs 8 med en elektrisk hälsoenkät där Må bra-kartan används som material.
Kavennamme terveyseroja
Vi minskar hälsoskillnaderna.
Laadimme terveystarkastustoiminnan suunnitelman sekä lisäämme aikuisten,
mm. työttömien ja omaishoitajien, terveystarkastuksia edellisestä vuodesta.
Vakiinnutamme depressiohoitajatoiminnan osaksi terveyspalveluita. Lisäämme
riskiryhmille suunnattuja muita terveystarkastuksia ja palveluita. - Vi utarbetar
en plan för hälsokontroller och ordnar flera hälsokontroller för vuxna, bl.a. arbetslösa och närståendevårdare, än under det föregående året. Vi gör depressionssköta-rens tjänster till en permanent del av hälsotjänsterna. Andra
hälsokontroller och tjänster för riskgrupper ökas.
Rakenteellisesti toimivammat ja kustannustehokkaammat palvelut.
Tjänster som strukturellt är
bättre och kostnadsef-fektivare
Parannamme terveyspalveluiden avovastaanottojen saatavuutta: terveysasemilla lääkärin ja hoitajan kiireettömälle vastaanotolle pääsee 7 vuorokauden ja
suun terveydenhuollossa hammaslääkärin ja suuhygienistin kiireettömälle vastaanotolle 14 vuorokauden kuluessa todetusta hoidon tarpeesta.Fysioterapeuttien akuuttialaselkä-vastaanotolle pääsee yhden arkipäivän kuluessa todetusta
hoidon tarpeesta. Akuuttiniska- ja yläselkävastaanotot aloitetaan - Vi förbättrar
tillgängligheten av tjänster på hälsotjänsternas öppna mottagningar: mottagningstid hos läkare och skötare på hälsostationer för icke brådskande patienter
ordnas inom 7 dygn; inom munhälsovården ordnas mottagningstid hos tandläkare och munhygienist för icke brådskande patienter inom 14 dygn från det att
behovet av vård konstaterats.
Mottagningstid hos fysioterapeut för klienter med akuta besvär i nedre ryggen
ordnas inom en vardag från konstaterat vårdbehov. Mottagningar öppnas för
klienter med akuta besvär i nacken och övre ryggen.
Kavennamme terveyseroja
Vi minskar hälsoskillnaderna.
Suun terveydenhuollossa ikäluokkakohtaisia (5v., 7v., 11v.) DMF (Decaved, Missed, Filled, eli reikiintyneiden, poistettujen ja paikattujen hampaiden määrä verrattuna hampaiden kokonaismäärään)-indeksejä aletaan seurata systemaattisesti ja indeksiarvot paranevat seurannassa verrattuna edelliseen vuo-teen. Inom munhälsovården inleds en systematisk uppföljning per åldersgrupp (5 år, 7
år, 11 år) av DMF-index (Decaved, Missed, Filled, dvs. antalet karierade, saknade
och fyllda i proport-ion till en full uppsättning av tänder. Vid uppföljningen blir
indexvärdet bättre jämfört med det föregående året.
Vuonna 2015 vähintään viisi kertaa terveysasemilla lääkärin tai sairaanhoitajanvastaanotoilla käyneille potilaille on laadittu terveys- ja hoitosuunnitelmat (100
%). - Planer för hälsa och vård att ha upprättats för alla (100 %) patienter som
besökt läkare eller sjukskötare minst fem gånger år 2015.
64
Rakenteellisesti toimivammat ja kustannustehokkaammat palvelut ja
Kavennamme terveyseroja
Funktionellt strukturerade och
kostnadseffektiva tjänster. Vi
minskar hälsoskillnaderna.
Nopeutamme potilaiden kuntouttamista ja parannamme heidän toimintakykyään. Pitkäaikaishoitopäiviä on enintään 25 % hoitopäivistä. Lyhennämme hoitojaksoja edellisestä vuodesta. Kehitämme potilaiden turvallista kotiuttamista parantamalla kotiutuksen prosessia ja yhteistyötä muiden toimijoiden kanssa.
Lisäämme kotisairaalassa hoidettujen potilaiden määrää. - Vi påskyndar rehabiliteringen av patienter och förbättrar deras funktionsförmåga. Antalet långvårdsdagar är högst 25 % av alla vårddagar. Vi förkortar vårdperioderna från föregående år. Vi utvecklar en trygg utskrivning av patienter genom förbättringar i utskrivningsproces-sen och ett bättre samarbete med andra aktörer. Vi ökar antalet patienter inom hemsjukhusvården
Rakenteellisesti toimivammat ja kustannustehokkaammat palvelut.
Funktionellt strukturerade och
kostnadseffektiva tjänster.
Terveydensuojeluvalvonnassa ruokamyrkytysepäilyjen käsittelyä kehitetään asiakaslähtöisemmäksi kehittämällä sähköisiä lomakkeita jne., joilla asiakas saa asiansa helpommin vireille. Myös terveydensuojelulain mukaisten ilmoitusten käsittelyaikoja lyhennetään kehittämällä ja sujuvoittamalla prosessia. - Inom hälsoskyddstillsynen utvecklas behandlingen av misstänkta matförgiftningsfall så att
processen blir mera klientorienterad. Detta görs med att utveckla bl.a. elektroniska blan-ketter, som gör det lättare för kunden att anhängiggöra sitt ärende.
Också behandlingstiden för de i hälsoskyddslagen avsedda anmälningarna görs
kortare genom att processen utveck-las och görs smidigare.
Eläinlääkintähuollon ajanvarausta kehitetään asiakaslähtöisemmäksi paran-tamalla ajanvarauksen ja puhelinneuvonnan sujuvuutta/tavoitettavuutta sekä selvittämällä sähköisen ajanvarauksen soveltuvuutta toimintaan - Veterinärvårdens
tidsbeställning utvecklas för att bli mera klientorienterad. Detta sker genom förbättringar i tidsbeställningens och telefonrådgivningens smidighet och tillgänglig-het samt genom att utreda, i vilken mån elektronisk tidsbeställning kan tillämpas i verksamheten.
Muut tavoitteet ja tunnusluvut
Övriga mål och nyckeltal
Perusterveydenhuolto
· lääkärikäynnit
· hoitajakäynnit
· yhteispäivystyksen käynnit
*) % kaikista käynneistä
Primärvård
· besök hos läkare
· besök hos skötare
· samjoursbesök
*) % av alla besök
Laitoshoito
· hoitojaksojen määrä
· keskimääräinen hoitoaika, vrk
· siirtoviivepäivät
Anstaltsvård
· antalet vårdperioder
· genomsnittlig vårdtid, dygn
· fördröjningsdagar
Preventio
· laajat terveystarkastukset, % tarkastettavista ikäluokista
Prevention
· omfattande hälsokontroller, % av
de åldersklasser som kontrolleras
Röntgen**
· käynnit
· röntgentutkimukset
· ultraäänet
Röntgen**
· besök
· röntgenundersökningar
· ultraljud
Laboratorio**
· käynnit
· itse analysoidut tutkimukset
Laboratorium**
· besök
83 704
· undersökningar med egna ana- 212 333
lyser
· undersökningar som köps
53 055
· ostetut tutkimukset
Suun terveydenhuolto
·käynnit hammaslääkäreillä
· käynnit hoitajilla
· käynnit suuhygienisteillä
· 7-vuotiaiden ikäryhmästä tarkastettu %
· suun th menot € / asukas
· T3 hammaslääkäri/vrk
TP-BS
2014
TA-BU
2015
TAE-BU
2016
TS-EP
2017
TS-EP
2018
37 123 (36,7*)
48 602 (48,1*)
15 415 (15,2*)
40 000
45 000
16 000
40 000
50 000
6 000
40 000
55 000
6 000
40 000
55 000
6 000
1 054
27
0
970
32
10
1 100
30
10
1 100
28
8
1 100
26
8
86,00
88,00
90,00
90,00
35 432
854
9 599
39 000
1 500
9 000
95
39 000
1 500
9 500
95
39 000
1 500
9 500
95
39 000
1 500
9 500
95
95,47
95
14
95
14
95
14
95
14
8 538
9 430
1 014
Munhälsovård
· tandläkarbesök
· besök hos skötare
· besök hos tandhygienist
· 7-åringar som genomgått kontroll
%
· utgifter för munhälsa € / invånare
65
· T3 suuhygienisti/vrk
14
14
14
14
Elintarvikelaboratorio**
· analyysit
· näytteet
· näytteenotto
Livsmedelslaboratoriet**
· analyser
· prover
· provtagning
12 739
3 853
412
Terveydensuojelun valvontasuoritteet
Hälsoskyddets tillsynsprestationer
4 585
5 000
5 000
5 000
5 000
Eläinlääkintähuollon suoritteet
**) toiminta loppui vuoden 2014 lopussa
Veterinärvårdens prestationer
11 438
11 300
11 500
11 500
11 500
TP-BS
2014
Muut tavoitteet ja tunnusluvut
Övriga mål och nyckeltal
Perusterveydenhuollon menot asukasta
kohti (avohoito + vuodeosasto)
Perusterveydenhuollon hammashuollon
menot asukasta kohti
Erikoissairaanhoidon avohoitokäynnit asukasta kohti
Erikoissairaanhoidon vuodeosaston hoitopäiviä asukasta kohti
Psykiatrian laitoshoidon hoitopäivät
Primärvård, utgifter per invånare (öppenvård
+ bäddavdelning)
Primärvård, tandvårdsutgifter per invånare
Specialiserad sjukvård, besök inom öppenvården per invånare
Specialiserad sjukvård, bäddavdelningens
vårddagar per invånare
Psykiatri, vårddagar inom anstaltsvård
Erikoissairaanhoidon menot asukasta kohti
Specialiserad sjukvård, utgifter per invånare
TA-BU
2015
TAE -BU
2016
TS-EP
2017
TS-EP
2018
346,45
295
300
300
300
95,47
93
95
95
95
1,71
1,8
1,9
2
2,1
0,54
0,6
0,6
0,6
0,6
5429
5500
5500
5500
5500
1091
1170
1180
1190
1200
4.2.3 Erikoissairaanhoito - Specialsjukvård
Kustannuspaikan menot muodostavat 40 % koko toimialan
talousarviosta eli noin 57,3 miljoonaa euroa. Porvoon sairaalan tuottamien palveluiden osuus on reilu 60 % ja lopun tuottaa pääosin Helsingin seudun yliopistollinen keskussairaala
HYKS.
Kostnadsställets utgifter är cirka 57,3 miljoner euro, dvs. 40
% av hela sektorns budget. Borgå sjukhus står för dryga 60 %
av tjänsterna, resten produceras av Helsingforsregionens universitetscentralsjukhus HNS.
Den specialiserade sjukvårdens anslag för år 2016 är lika stort
som år 2015. Man har försökt bromsa utgiftsökningen genom
att effektivera vårdkedjorna och uppföljningen. Under de
senaste åren har samarbetet mellan primärvård och specialiserad sjukvård utvecklats genom olika projekt. Målet är att
skapa smidiga, kundorienterade vårdprocesser.
Erikoissairaanhoidon vuoden 2016 määräraha on vuoden
2015 tasolla. Menojen kasvua on pyritty hillitsemään tehostamalla hoitoketjuja ja seurantaa. Perusterveydenhuollon ja
erikoissairaanhoidon välistä yhteistyötä on viime vuosina kehitetty erilaisissa hankkeissa. Tavoitteena ovat sujuvat, asiakaslähtöiset hoitoprosessit.
Ambulanssjukvård, sjuktransport och samjour hör till de
tjänster som inräknas i ansvaret för att ordna specialiserad
sjukvård. Dessa tjänster har ordnats regionalt i östra Nyland,
vilket möjliggör en flexibel användning av resurserna.
Ensihoito ja sairaankuljetus, sekä yhteispäivystys ovat myös
erikoissairaanhoidon järjestämisvastuuseen kuuluvaa palvelua. Palvelu on järjestetty alueellisesti itäisellä Uudellamaalla,
mikä mahdollistaa resurssien joustavan käytön.
TP-BS
TA-BU
TAE-BU
TS-EP
TS-EP
2014
2015
2016
2017
2018
Muut tavoitteet ja tunnusluvut
Övriga mål och nyckeltal
Avohoitokäynnit/asukas (psyk.+somaattinen)
Besök inom öppenvård/invånare (psyk.+somatiska)
1,71
1,8
1,9
2
2,1
Hoitopäivät/asukas (psyk.+somaattinen)
Vårddagar/invånare (psyk.+somatiska)
0,54
0,6
0,6
0,6
0,6
Nettomenot €/asukas
Nettoutgifter/invånare
1 091,33
1 170
1 180
1 190
1 200
ESH konsultaatiot yht.
Spec. sjukv. konsultationer tot.
566
800
850
900
950
- joista terveyskeskuksen
- hälsocentralens andel
554
750
770
790
810
66
ESH lähetteet yht.
Spec. sjukv. remisser tot.
13 272
16 200
15 500
15 700
15 900
- joista terveyskeskuksen
- hälsocentralens andel
9 038
9 000
9 100
9 200
9 300
Sairaankuljetusten määrä yht.
Antalet sjuktransporter tot.
5 202
7 400
7 400
7 400
7 400
- joista kiireettömiä (D)
- andelen icke brådskande (D)
700
700
700
700
Laboratoriotutkimukset***
Laboratorieundersökningar***
Röntgentutkimukset***
Röntgenundersökningar***
8 300
8 500
8 500
8 600
Ultraäänitutkimukset***
Ultraljudundersökningar***
940
950
960
970
***)toiminta alkoi 2015
***)verksamheten börjar 2015
260 000
262 000 263 000 264 000
4.2.4 Vanhus- ja vammaispalvelut–Äldreomsorg och handikappservice
Tehtäväalueeseen kuuluu hallinnon lisäksi neljä tulosyksikköä; hyvinvointia edistävät palvelut, kotihoito, ympärivuorokautinen hoiva sekä vammaispalvelut. Tavoitteena on tarjota
ikäihmisille ja vammaisille hyvää, turvallista, ammattitaitoista
ja toimintakykyä ylläpitävää palvelua. Kotihoitoa tarjotaan
myös muille, joiden toimintakyky tai sairaus sitä edellyttää.
Kotihoitoon sisältyy lisäksi lapsiperheiden kotipalvelu.
Till uppgiftsområdet hör, förutom förvaltning, fyra resultatenheter: service som främjar välbefinnandet, hemvård, omsorg dygnet runt samt handikappservice. Vårt mål är att för
äldre och funktionshindrade erbjuda tjänster som är högklassiga, trygga, kompetenta och ägnade att upprätthålla funktionsförmågan. Vi erbjuder hemvård också till andra, när det
är nödvändigt på grund av personens funktionsförmåga eller
sjukdom. I hemvården ingår också hemservice för barnfamiljer.
Palveluseteliä käytetään vaihtoehtona kotihoidossa, omaishoidon tukemisessa ja tehostetussa palveluasumisessa. Tänä
vuonna kehitämme erityisesti tehostetun palveluasumisen
palvelusetelin käyttöä. Ostopalveluna hankitaan vammaispalveluiden asumispalvelut sekä osa tehostetusta palveluasumisesta.
Servicesedlar används för hemvård, stöd för närståendevård
och effektiverat serviceboende. I år utvecklar vi speciellt användningen av servicesedlar för effektiverat serviceboende.
Som köptjänst ordnas boendetjänster för handikappade samt
en del av det effektiverade serviceboendet.
Vanhuspalveluiden toimintaa seurataan säännöllisesti valtakunnallisiin laatusuosituksiin verraten. Palvelujen järjestämisen lähtökohta on, että kotona asutaan mahdollisimman pitkään. Palvelurakenteen muutosta ohjaa Porvoossa vuonna
2014 laadittu hoiva-asumisen selvitys. Pyrimme muuttamaan
palvelurakennetta niin, että kotona asuvien yli 75-vuotiaiden
määrä nousee, tehostettua palveluasumista lisätään ja vanhainkotipaikkoja vähennetään. Painotamme ennalta ehkäisyä ja hyvinvointia edistäviä palveluita. Tavoitteenamme
on, että asiakas siirtyy raskaampien palveluiden piiriin mahdollisimman myöhäisessä vaiheessa.
Verksamheten inom äldreomsorgen följs upp med regelbundna jämförelser med de nationella kvalitetsrekommendationerna. Utgångspunkten för tjänsterna är att klienterna
ska kunna bo hemma så länge som möjligt. Vägledande för
servicestrukturens förändring är den utredning om omsorgsboende som gjordes i Borgå år 2014. Vi vill ändra servicestrukturen så att andelen personer över 75 år som bor
hemma ökar, att det effektiverade serviceboendet ökar och
antalet åldringshemsplatser minskar. Vi betonar tjänster som
har en förebyggande verkan och främjar välbefinnandet. Vårt
mål är att klienten övergår till tyngre serviceformer i ett så
sent skede som möjligt.
Toukovuoren 60-paikkainen palvelutalo avataan tammikuussa 2016. Tähän palvelutaloon siirtyvät Epoon vanhainkodin pitkäaikaishoidon asiakkaat. Hoiva-asumisen selvityksen
linjausten mukaisesti haemme rahoitusta Asumisen rahoitusja kehittämiskeskukselta (ARA) seuraavaan Peippolaan sijoitettavaan tehostetun palveluasumisen yksikköön yhteistyössä toimitilajohdon kanssa.
Majbergs servicehus med 60 klientplatser öppnas i januari
2016. Långvårdsklienterna vid Ebbo åldringshem flyttar till
detta servicehus. I enlighet med riktlinjerna i utredningen om
omsorgsboendet ansöker vi om finansiering från Finansierings- och utvecklingscentralen för boendet (ARA) för nästa
enhet för effektiverat serviceboende i Pepot i samarbete med
lokalitetsledningen.
Itsenäinen kotona asuminen edellyttää riittävän hyvää toimintakykyä. Muun muassa yhteisöön osallistuminen, itsenäinen liikkuminen sekä hyvä ravitsemus pitävät ikäihmiset pidempään terveinä sekä vähentävät laitoshoidon ja kuntoutuksen tarvetta.
Självständigt boende hemma förutsätter en tillräcklig funktionsförmåga. Bland annat en aktiv medverkan i samhället, fysisk självständighet samt god nutrition är faktorer som håller
de äldre längre friska och minskar behovet av sluten vård och
rehabilitering.
67
Näitä tavoitteita vanhuspalvelut omalta osaltaan edistää. Jos
ikääntyneen henkilön toimintakyky alenee, on kotihoito aina
ensisijainen palvelumuoto. Kuntoutustiimin avulla pystymme
kuntouttamaan kotona asuvia asiakkaita ennaltaehkäisevästi.
Dessa är mål som äldreomsorgen för sin del ska främja. Om
den äldres funktionsförmåga minskar, är hemvård alltid den
primära serviceformen. Med hjälp av rehabiliteringsteamet
kan vi rehabilitera hemmaboende klienter i ett preventivt
syfte.
Vuonna 2015 alkanut ikäihmisten keskitetyn neuvonnan ja
palveluohjausyksikön kehittämishanke jatkuu maaliskuuhun
saakka. Keskitetyn toimintamallin avulla pyritään mahdollistamaan palveluiden kohdentaminen asiakkaille tarpeen mukaisesti, oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa. Näin ennaltaehkäistään tai hidastetaan raskaisiin palveluihin siirtymistä.
Hankkeen päätyttyä, uuden toimintamallin juurruttaminen
käytäntöön jatkuu.
Det år 2015 påbörjade projektet för att utveckla en enhet för
centraliserad rådgivning och servicehandledning för äldre
kommer att fortsätta till mars nästa år. Med den centraliserade verksamhetsmodellen vill man göra det möjligt att ge
klienterna de tjänster som behövs, vid rätt tidpunkt och på
rätt ställe. Syftet är att förebygga eller senarelägga behovet
av tyngre tjänster. Efter projektet fortsätter arbetet med att
göra den nya verksamhetsmodellen till bestående praxis.
Ennaltaehkäisevinä ja kotona asumista tukevina palveluina
tarjoamme palveluohjausta, arviointikäyntejä, palvelukeskus- ja päivätoimintaa, omaishoidon tukea, ateria- turva- ja
kuljetuspalveluja, muistipoliklinikan palveluita, kuntoutustiimin antamia fysioterapiapalveluja sekä kuntouttavaa lyhytaikais- ja intervallihoitoa. Omaishoidon tukeen varattu määräraha kattaa indeksikorotuksen sekä asiakasmäärän maltillisen kasvun.
I preventivt syfte och för att stödja hemmaboendet erbjuder
vi servicehandledning, utvärderingsbesök, servicecenter- och
dagverksamhet, stöd för närståendevård, måltidstjänster,
trygghetstjänster, färdtjänst, minnespoliklinikens tjänster,
rehabiliteringsteamets fysioterapitjänster samt rehabiliterande korttidsvård och intervallvård. Anslaget för närståendevård täcker en indexförhöjning samt en moderat ökning av
klientantalet.
Toimintakyvyssä tapahtuvien muutosten myötä tarjoamme
palveluasumista, tehostettua palveluasumista sekä pitkäaikaishoitoa vanhainkodeissa. Palvelutarpeen arviointikäyntejä
tehdään pyynnöstä kaikille ikääntyneille tai muutoin palveluja tarvitseville. Kehitämme edelleen palvelutarpeen arviointia ja palvelujen oikea-aikaista kohdentamista. Kansallisten suositusten mukaisia hyvinvointia edistäviä kotikäyntejä
tarjoamme edelleen kaikille vuoden aikana 78 vuotta täyttäville. Vanhuspalvelulaki ohjaa ikäihmisten palveluiden suunnittelua ja palveluiden toteuttamista.
När funktionsförmågan blir nedsatt erbjuder vi serviceboende, serviceboende med heldygnsomsorg och långvård på
åldringshem. Besök för att bedöma servicebehovet görs på
begäran hos alla som är äldre eller annars i behov av våra
tjänster. Vi fortsätter att utveckla utvärderingen av servicebehovet och tidsanpassningen av tjänsterna. Välfärdsfrämjande hembesök enligt nationella rekommendationer erbjuder vi fortsättningsvis till alla som under året fyller 78 år.
Äldreomsorgslagen styr planeringen av tjänster för äldre och
genomförandet av tjänsterna.
Kotihoidossa teknologian hyödyntäminen jatkuu toiminnanohjauksen, mobiililaitteiden sekä sähkölukkojen ollessa osa
toimintaa. Toiminnallisilla ratkaisuilla pyrimme parantamaan
hoidon laatua ja kotihoidon tuottavuutta sekä parantamaan
työssä jaksamista. Yhdessä ratkaisut muodostavat uudenlaisen toimintamallin, joka mahdollistaa kotihoidon nykyresurssien entistä paremman ja asiakaslähtöisemmän hyödyntämisen. Kehitämme edelleen sijaispoolia, jonka myötä voimme
vähentää lyhytaikaisten sijaisten tarvetta. Sitovana tavoitteenamme pyrimme edelleen lisäämään asiakkaan luona käytettyä aikaa.
Användningen av teknologi fortsätter i hemvården, där styrning av verksamheten, mobil teknologi och elektriska lås är
en del av verksamheten. Med funktionella lösningar strävar
vi efter att förbättra vårdens kvalitet och hemvårdens produktivitet samt att förbättra arbetshälsan. Tillsammans bildar
dessa lösningar en ny verksamhetsmodell, som ger bättre förutsättningar att utnyttja hemvårdens befintliga resurser för
en mera kundorienterad verksamhet. Vi fortsätter att utveckla vikariepoolen, med vars hjälp vi kan minska behovet
av kortvariga vikarier. Ett av våra bindande mål är alltjämt att
öka den tid som används hos klienten.
Vammaispalvelut ovat mukana uudessa neuvonnan ja palveluohjauksen keskitetyssä mallissa. Yksikön asiakaskunnan
osalta palvelutarpeen arviointi on hyvin keskeisessä asemassa ja myös vireillä oleva vammaislainsäädännön uudistus
kiinnittää palvelutarpeen arviointiin ja palvelujen suunnitteluun erityistä huomiota erityistarpeisten henkilöiden osalta.
Siltä osin vuonna 2014 alkanut kehittämishanke liittyen kehitysvammahuollon asiakkaiden palveluohjaukseen ja palveluista päättämiseen jatkuu edelleen.
Handikappservicen är med i den nya centraliserade modellen
för rådgivning och servicehandledning. Bedömningen av servicebehoven hos enhetens klienter är en central funktion,
och också i den aktuella revideringen av handikapplagstiftningen har speciell uppmärksamhet ägnats åt bedömningen
av servicebehovet och planeringen av tjänster för personer
med särskilda behov. Till den delen är det år 2014 påbörjade
utvecklingsprojektet med servicehandledning för klienter
inom specialomsorger och beslut om tjänster fortfarande pågående.
68
Vammaispalvelut on tarkastellut yhdessä yhteistyöverkoston
kanssa asiakkaiden palvelukokonaisuuksia. Vuonna 2015 kuvatuista palveluprosesseista valitaan ne palveluprosessit,
jotka vaativat jatkokehittämistä. Niitä kehitetään vuoden
2016 aikaan Lean-menetelmällä. Keskeisimmät yhteistyötahot kutsutaan mukaan kehittämistyöhön. Yhteistyössä palveluita kehitetään entistä sujuvimmiksi sekä parannetaan kustannustehokasta ja vaikuttavaa palvelutuotantoa.
Handikappservicen har tillsammans med samarbetsnätet
gått igenom klienternas servicehelheter. Av de serviceprocesser som år 2015 fått en processbeskrivning kommer man
att välja ut de processer som är i behov av fortsatt utveckling.
Dessa utvecklas år 2016 enligt Lean-metoden. Centrala samarbetspartner inbjuds att delta i utvecklingsarbetet. I samarbetet utvecklas tjänsterna så att de blir smidigare, och serviceproduktionens kostnadseffektivitet och effekt förbättras.
Vammaispalvelut kilpailuttavat vuonna 2016 sekä vammaisten asumispalvelut että henkilökohtaisten avustajien palkkahallinnon ja työnantajien neuvontapalvelut. Asumispalvelujen kilpailutus antaa mahdollisuuden uudelleenarvioida asumispalvelujen eri järjestämismahdollisuuksia ja parantaa lähipalvelujen saatavuutta. Myös kuljetuspalvelun järjestäminen on arvioitavana koko organisaatiossa ja mahdollisesti kilpailutettavana vuonna 2016.
Handikappservicen konkurrensutsätter år 2016 såväl boendetjänsterna för personer med funktionsnedsättning som löneförvaltningen och arbetsgivarrådgivningen för de personliga assistenterna. Konkurrensutsättningen av boendetjänsterna möjliggör en omvärdering av de olika alternativen för
att ordna boendetjänsterna och förbättrar tillgången på närtjänster. Också sättet att ordna färdtjänst blir föremål för bedömning i hela organisationen och måste eventuellt konkurrensutsättas år 2016.
Yksityisiä sosiaalipalvelujen laatu varmistetaan tehtäväalueen tekemillä valvontakäynneillä. Myös yksityiset kotipalvelun ja kotipalveluiden tukipalvelujen palveluntuottajat kuuluvat valvonnan piiriin.
Kvaliteten hos de privata tillhandahållarna av sociala tjänster
kontrolleras genom övervakningsbesök som organiseras av
uppgiftsområdet. Också de privata tillhandahållarna av hemservice och stödtjänster är föremål för kontroll.
Olemme kehittäneet vanhuspalveluiden työhyvinvointia
määrätietoisesti ja jatkamme työtä tavoitteena työhyvinvoinnin paraneminen, rekrytointien onnistuminen ja sairauspoissaolojen vähentäminen. Rekrytointihaasteisiin vastaamme
kehittämällä työmenetelmiä edelleen, joustavin tehtäväjärjestelyin, tarjoamalla sosiaali- ja terveysalan opiskelijoille
myönteisiä opiskeluympäristöjä sekä välittämällä myönteistä
kuvaa vanhuspalveluista. Vanhuspalveluissa järjestetään
tarpeen mukaan erilaisia rekrytointitapahtumia.
Inom äldreomsorgen har vi målmedvetet utvecklat arbetshälsan, och vi fortsätter med arbetet för att åstadkomma bättre
arbetshälsa, lyckade rekryteringar och färre sjukfrånvarodagar. Vi bemöter rekryteringens utmaningar genom att ytterligare utveckla arbetsprocesserna, genom att ordna arbetet
på ett flexibelt sätt, genom att erbjuda studerande inom
social- och hälsovårdsbranschen positiva studiemiljöer samt
genom att förmedla en positiv bild av äldreomsorgen. Vid behov ordnar äldreomsorgen olika rekryteringsevenemang.
Strateginen tavoite
Tuemme ikäihmisten toimintakykyä ja kotona asumisen mahdollisuuksia
Strategiskt mål
Vi stöder äldre personers funktionsförmåga och möjligheter att
bo hemma.
Sitova tavoite – Bindande mål
Kehitämme hyvinvointia edistäviä palveluita ja palveluohjausta. Asiakas saa
ohjauksen ja neuvonnan keskitetysti.Vi utvecklar välfärdsfrämjande tjänster och
servicehandledning. Klienten får både handledning och rådgivning på samma
ställe.
Kasvatamme asiakkaan luona tehdyn työn osuutta. Kehitämme sijaispoolin
käyttöä. - Vi ökar den del av arbetet som görs hos klienten. Vi utvecklar användning av vikarie-pool.
Tuemme ikäihmisten toimintakykyä ja kotona asumisen mahdollisuuksia
sekä parannamme palvelutuotannon kustannustehokkuutta ja tuottavuutta.
Vähennämme laitospainotteista hoitoa ja lisäämme palveluasumista.
Vi stöder äldre personers funktionsförmåga och möjligheter att
bo hemma samt förbättrar serviceproduktionens kostnadseffektivitet och produktivitet
Parannamme palvelutuotannon kustannustehokkuutta ja tuottavuutta.
Vi förbättrar serviceproduktion- Parannamme kustannustehokasta palvelutuotantoa kehittämällä palveluproens kostnadseffektivitet och pro- sesseja kokonaisvaltaisesti yhteistyötahojen kanssa. - Vi förbättrar den kostnadsduktivitet.
effektiva serviceproduktionen genom att utveckla serviceprocesser på ett övergripande sätt med olika samarbetsparter.
Vi minskar den anstaltsbetonade Käynnistämme Toukovuoren palvelutalon toiminnan sekä aloitamme uuden palvården och ökar serviceboendet. velutalon suunnittelun. Pitkäaikainen laitoshoito Epoon vanhainkodissa päättyy.
Tehtäväalue noudattaa hoiva-asumisen selvityksen linjauksia. - Vi inleder Majbergets servicehusverksamhet och inleder planeringen av ett nytt servicehus. Långvarig institutionsvård vid Ebbo åldringshem upphör. Upppgiftsområdet följer riktlinjerna för utredningen om omsorgsboende.
69
TP-BS
2014
TA-BU
2015
TAE-BU
2016
TS-EP
2017
TS-EP
2018
Muut tavoitteet ja tunnusluvut
Övriga mål och nyckeltal
Kotona asuvat 75 vuotta täyttäneet, % 75
vuotta täyttäneistä (STM:n laatusuosituksen
tavoitetaso 91–92%)
75 år fyllda personer som bor hemma, % av
alla 75 år fyllda (SHM:s kvalitetsrekommendation 91–92 %)
91,9
91
91
91
91
Säännöllisen kotihoidon piirissä 30.11. olleet
75 vuotta täyttäneet, % 75 vuotta täyttäneistä
(STM:n laatusuosituksen tavoitetaso 13–14),
valtakunnallinen ka. 12,2
75 år fyllda personer med regelbunden hemvård, % av alla 75 år fyllda (SHM:s kvalitetsrekommendation 13–14 %) *medelvärde
nationellt 12,2
13,2
13
13
13
13
Omaishoidon tuen 75 vuotta täyttäneet asiakkaat vuoden aikana, %
75 år fyllda klienter med närståendevård under året, %
3,2
3,5
4
4,5
5
Ikääntyneiden tehostetun palveluasumisen 75
vuotta täyttäneet asiakkaat 31.12., % 75
vuotta täyttäneistä (STM:n laatusuosituksen
tavoitetaso 5-6, v:sta 2017 eteenpäin 6-7 %)
75 år fyllda personer inom effektiverat serviceboende för äldre 31.12, % av alla 75 år
fyllda (SHM:s kvalitetsrekommendation 5–6
%, från år 2017 framåt 6-7 %)
5,2
5
6,5
7
7
Pitkäaikaisessa laitoshoidossa vanhainkodeissa
tai terveyskeskuksissa olevat 75 vuotta täyttäneet 31.12., 75 vuotta täyttäneistä % (STM:n
laatusuosituksen tavoitetaso 3)
75 år fyllda personer i långvård på åldringshem eller hälsovårdscentral 31.12, % av alla
75 år fyllda (SHM:s kvalitetsrekommendation
3 %)
2,8
2,9
1,2
1,1
0,2
127,6
126
129
132
0
7,2
7,6
8
8,1
8,3
1 139
1 254
1 275
1 298
1 320
Vanhainkotien nettokäyttökustannukset hoito- Åldringshemmens nettodriftskostnader per
päivää kohti
vårddygn
Yli 75-vuotiaiden osuus koko väestömäärästä
Vammaispalvelulain mukaisen kuljetuspalvelun asiakkaat / 100 000 asukasta
Andelen personer över 75 av hela befolkningen
Klienter med färdtjänst enligt handikappservicelagen / 100 000 invånare
Vammaispalvelulain mukaisen henkilökohtaisen avun asiakkaat (vuoden aikana) / 100 000
asukasta
Klienter med personlig assistans enligt handikappservicelagen (under året) / 100 000 invånare
267
309
339
373
410
Vanhainkotien asiakkaat 75 v täyttäneistä,
31.12., %
Åldringshemmens klienter av alla över 75åringar, 31.12, %
2,6
2,5
1,1
1,1
0
Vanhusten laitospalvelujen (pelkät vanhainkodit) nettokustannukset, €/asukas, (väkiluku
31.12.)
Anstaltstjänster för äldre (endast åldringshemmen), nettokostnader, euro/invånare
(antal invånare 31.12)
108,8
104
51
52
0
Vammaishuollon laitospalvelujen nettomenot
asukasta kohti, väkiluku 31.12.
Handikappservicens nettoutgifter för anstaltstjänster per invånare, antal invånare
31.12.
9,4
10,9
9,2
7,7
6,1
4.2.5 Sosiaali- ja perhepalvelut–Socialarbete och familjetjänster
Tehtäväalueeseen kuuluu hallinnon lisäksi viisi tulosyksikköä,
aikuissosiaalityö, lapsiperheiden sosiaalityö, päihdetyö, sosiaalityön tukipalvelut sekä työllisyyspalvelut.
Uppgiftsområdet omfattar, förutom administration, fem resultatenheter: vuxensocialarbete, socialarbete för barnfamiljer, missbrukarvård, socialarbete för vuxna samt sysselsättningstjänster.
Ostopalveluna hankitaan lastensuojelun avo-, sijais- ja jälkihuoltoa, päihdekuntoutujien laitoskatkaisua ja kuntoutusta,
asumispalvelua päihde- ja mielenterveyskuntoutujille, tulkkipalvelua maahanmuuttajille sekä kuntouttavaa työtoimintaa.
Sosiaali- ja perhepalveluiden tehtävänä on edistää asiakkaiden terveyttä ja hyvinvointia tukemalla ja vahvistamalla asiakkaiden omia voimavaroja sekä parantamalla heidän elämäntilannettaan ja ehkäisemällä ongelmien muuttumista pysyviksi.
Som köptjänst ordnar vi barnskyddstjänster i form av öppen
vård, placering och eftervård, akutvård och rehabilitering för
missbrukare, boendetjänster för rehabiliteringsklienter inom
missbrukar- och mentalvården, tolktjänster för invandrare
samt rehabiliterande arbetsverksamhet. Social- och familjetjänsternas uppgift är att främja klienternas hälsa och välbefinnande genom att stödja och stärka deras egna kraftresurser samt genom att förbättra deras livssituation och genom
att förebygga att problemen blir bestående.
Hyvinvointierot kasvavat ja köyhyys lisääntyy. Palveluiden
tarve kasvaa edelleen pitkäaikais- ja nuorisotyöttömyyden
sekä elämänhallinnan ongelmien lisääntyessä. Tavoitteena
on vähentää hyvinvointieroja ja kohdentaa erityisesti nuorille
ja muille syrjäytymisvaarassa oleville asiakkaille palveluita.
Välfärdsskillnaderna växer och fattigdomen ökar. Behovet av
tjänster ökar i och med att långtidsarbetslösheten, ungdomsarbetslösheten och förekomsten av problem i livshanteringen ökar. Målet är att minska välfärdsskillnaderna och att
rikta tjänster i synnerhet till ungdomar och andra klienter
som ligger i farozonen för marginalisering.
70
Toimintaamme ohjaa uusi sosiaalihuoltolaki, jonka tarkoituksena on edistää ja ylläpitää hyvinvointia ja sosiaalista turvallisuutta, vähentää eriarvoisuutta, edistää osallisuutta ja asiakaskeskeisyyttä sekä asiakkaan oikeutta hyvään, tarpeenmukaiseen ja kokonaisvaltaiseen palveluun. Palveluiden organisoinnissa keskeisessä asemassa ovat palveluohjaus ja palvelutarpeen arviointi. Uudet Lean-menetelmään pohjautuvat
työtavat nopeuttavat asiakkaiden palvelusaantia ja edesauttavat asiakkaiden ohjautumista tarvittaviin palveluihin sekä
lyhentävät asiakkuuksien kestoa ja odotusaikoja.
Vår verksamhet regleras av den nya socialvårdslagen, vars
syfte är att främja och upprätthålla välfärd och social trygghet, att minska ojämlikhet och främja delaktighet och klientorientering och klientens rätt till god service efter behovet
och en helhetsbetonad service. I organiseringen av service
ligger fokus på servicehandledning och bedömning av servicebehovet. Med nya arbetsmetoder enligt Lean-metoden
får klienterna snabbare betjäning och blir hänvisade till den
service de behöver. Samtidigt blir klientskapen och väntetiderna kortare.
Kehitämme monimuotoisia ehkäiseviä palveluita korjaavien
palveluiden rinnalla. Madallamme kynnystä hakeutua sosiaalityön vastaanotoille, lisäämme välitöntä asiakastyötä, vahvistamme ja lisäämme asiakkaiden osallisuutta esimerkiksi
vertaisryhmätoiminnoilla sekä hyödyntämällä kokemusasiantuntijoita palveluissamme. Jatkamme ja lisäämme yhteistyötä kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluiden kanssa tukemalla
asiakkaita osallistumaan eri hyvinvointia lisääviin kulttuuri- ja
liikuntatapahtumiin muun muassa myöntämällä Liiku-passeja. Toimintaan on haettu rahoitusta THL:n terveyden edistämisen määrärahasta. Yksikkömme osallistuvat aktiivisesti
Gammelbakan alueen kehittämistyöhön.
Vi utvecklar mångsidiga förebyggande tjänster vid sidan av de
korrigerande tjänsterna. Vi gör tröskeln lägre för människor
att besöka socialarbetets mottagning, vi ökar det omedelbara
klientarbetets andel samt ökar klienternas delaktighet bl.a.
med grupper för kamratstöd samt genom att anlita erfarenhetsexperter i våra tjänster. Vi fortsätter och ökar samarbetet med kultur- och fritidstjänsterna genom att stödja klienterna i att delta i olika välfärdsfrämjande kultur- och motionsaktiviteter, bl.a. genom att bevilja motions- och kulturpass (LiiKu-pass). För verksamheten har sökts finansiering
från THL:s anslag för hälsofrämjande. Våra enheter deltar aktivt i utvecklingsarbetet i Gammelbacka.
Ulkopuolisella rahoituksella on palkattu toinen nuorten asumisohjaaja vuoden 2016 loppuun. Nuorten tukeminen mm
asumiseen liittyvissä asioissa säästää mm. toimeentulotukimenoja, esim. vuokravelkojen ja vuokratakuiden osalta.
Päihde- ja mielenterveyskuntoutujien asumispalveluiden
hankintaa keskitetään muutamille tuottajille. Tavoitteena
myöntää lyhempiä asumispalvelujaksoja, joiden jälkeen siirrytään avopalveluihin.
Med utomstående finansiering har en andra boendehandledare för unga anställts till slutet av år 2016. Stöd till ungdomar bl.a. i frågor som gäller boende ger besparingar bl.a. i
kostnaderna för utkomststöd, bl.a. kostnader som orsakas av
hyresskulder och hyresgarantier. Upphandlingen av boendetjänster för rehabiliteringsklienter inom missbrukarvården
och mentalvården centraliseras till ett fåtal producenter.
Målet är att bevilja kortare boendeperioder, varefter de
öppna tjänsterna tar över.
Lastensuojelussa pääpaino on lastensuojelun avohuollon palveluissa. Lapsiperheille suunnattua muuta sosiaalityötä ja
muita palveluja kehitämme ennaltaehkäisevämpään suuntaan yhdessä peruspalvelujen kanssa lastensuojelusuunnitelman mukaisesti. Kuntalaisille avoimia teemailtoja ja asiakasryhmiä järjestetään yhdessä perheneuvolan ja varhaiskasvatuksen kanssa. Tavoitteena on tuoda perheneuvontaa peruspalvelujen yhteyteen ja siten vähentää erikoistuneiden palvelujen tarvetta.
I barnskyddet ligger tyngdpunkten på öppenvården. Vi fortsätter att utveckla det övriga sociala arbetet för barnfamiljer
och våra andra tjänster i en mera förebyggande riktning.
Detta görs i samarbete med bastjänsterna och i enlighet med
barnskyddsplanen. Temakvällar som är öppna för alla kommuninvånare samt möten i klientgrupper ordnas samarbete
med familjerådgivningen och småbarnspedagogiken. Målet
är att erbjuda familjerådgivning i samband med bastjänsterna och på detta sätt minska behovet av specialiserade
tjänster.
Sijaishuollon tarvetta ja kustannuksia vähennämme kasvattamalla perhehoidon osuutta sekä pitkäaikaisissa sijoituksissa
että kriisisijoituksissa. Rekrytoimme sijaisperheitä ja tarjoamme valmennusta. Eroaville perheille tarjoamme järjestelmällisesti perhesovittelua tai yhdessä käräjäoikeuden kanssa
huoltoriitojen sovittelua. Sijoitettujen nuorten jälkihuollossa
kiinnitetään ajoissa huomiota itsenäiseen asumiseen ja koulutus- ja työllistymismahdollisuuksiin. Laitossijoituksen jatkamisen sijasta tarjoamme tuettua itsenäistä asumista.
Behovet av och kostnaderna för vikarier minskar vi genom att
öka familjevårdens andel såväl i de långvariga placeringarna
som i krisplaceringar. Vi rekryterar fosterfamiljer och erbjuder inskolning. För familjer som separerar erbjuder vi systematiskt familjemedling eller, tillsammans med tingsrätten,
medling vid mål om vårdnad. I eftervården av placerade unga
personer är självständigt boende, utbildning och sysselsättning frågor som beaktas i tid. I stället för fortsatt boende på
anstalt erbjuder vi självständigt boende med stöd.
Alva-talo tarjoaa nuorille pitkäaikaista sijaishuoltoa ja kriisisijoituksen palveluja sekä perheille kuntoutuspaikkoja. Alva-talon tiloja tullaan myös hyödyntämään kolmannen sektorin
yhteistyössä.
Alvagården erbjuder långvarig vård utanför det egna hemmet
och krisplaceringstjänster samt rehabiliteringsplatser för familjer. Lokaliteter i Alvagården kommer att utnyttjas också
för samarbete med tredje sektorn.
71
Ehkäisevässä päihdetyössä painopistealueena on vahvistaa
henkilöiden omia elämäntaitoja ja osallistumismahdollisuuksia kokemusasiantuntijuutta hyödyntäen. Päihdetyön vertaistukiryhmät jatkuvat ja niiden tarjontaa monipuolistetaan.
Lääkinnällisen hoidon eriyttämistä omaksi kokonaisuudeksi
suunnitellaan yhdessä perusterveydenhuollon kanssa. Tavoitteena on, että ehkäisevä päihdetyö sekä päihdetyön psykososiaalinen avokuntoutus muodostavat hoitokokonaisuuden, johon mielenterveystyö nivoutuu. Asumisyksikkö Koivula panostaa asukkaiden kuntouttamiseen, palveluohjaukseen ja itsenäiseen asumiseen. Yksikön palveluita kehitetään
vastamaan yhteiskunnan nopeasti muuttuvia haasteita.
I den förebyggande missbrukarvården ligger tyngdpunkten
på att stärka individernas egna livsfärdigheter och delaktighetsmöjligheter med hjälp från den kunskap som erfarenhetsexperter kan ge. Missbrukarvårdens kamratstödsgrupper fortsätter och utbudet av denna verksamhet görs
mångsidigare. En differentiering av den medicinska vården
som en självständig helhet planeras i samarbete med primärvården. Målet är att den förebyggande missbrukarvården
samt missbrukarvårdens psykosociala rehabilitering inom öppenvården ska utgöra en helhet med anknytning till arbetet
för mental hälsa. Boendeenheten Koivula satsar på de boendes rehabilitering, servicehandledning och självständigt boende. Enhetens tjänster utvecklas för att motsvara de snabbt
föränderliga utmaningarna i samhället.
Turvakotipalvelun akuutin kriisihoidon järjestämisvastuu siirtyi valtiolle 1.1.2015 alkaen. Kuntien vastuulle jäi edelleen lähisuhde- ja perheväkivaltaa kohdanneiden asukkaidensa avohuolto sekä turvakotijakson jälkeinen hoito. Porvoon turvakoti on hyväksytty turvakotipalvelujen tuottajaksi ja solminut
puitesopimuksen THL:n kanssa. THL:n rahoituspäätös vuodelle 2016 kattaa turvakodin kustannukset lähes kokonaan.
Turvakotipalvelujen toimialue on laajentunut ja koskee Porvoon, Sipoon, Loviisan, Lapinjärven, Askolan, Pukkilan, Myrskylän, Mäntsälän ja Pornaisten asukkaita. Lisäksi turvakotipalveluja tarjotaan muiden kuntien ruotsinkieliselle väestölle. Palvelu on asiakkaille maksutonta.
Ansvaret för att tillhandahålla akut krisvård i skyddshem
övergick till staten 1.1.2015. Kommunerna ansvar också i
fortsättningen för öppenvård av invånare som utsatts för våld
i par- och närrelationer samt för vård efter en skyddshemsperiod. Borgå skyddshem är en godkänd tillhandahållare av
skyddshemstjänster som har ingått ett ramavtal med THL.
THL:s finansieringsbeslut för år 2016 täcker nästan alla kostnader för skyddshemmet. Verksamhetsområdet för skyddshemstjänster har utvidgats och omfattar invånarna i Borgå,
Sibbo, Lovisa, Lappträsk, Askola, Pukkila, Mörskom, Mäntsälä
och Borgnäs. Skyddshemstjänster erbjuds också till den
svenskspråkiga befolkningen i andra kommuner. Tjänsten är
avgiftsfri för klienterna.
Laki ja asetus työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta tulivat voimaan 1.1.2015. Uudessa toimintamallissa TE-toimisto, kunta ja Kela vastaavat yhdessä työllistämisprosessin hoidosta. Muutoksen vaikutuksia työvoiman
palvelukeskuksen toimintaan ei ole vielä täysin voitu ennakoida. Talousarvion merkittävin lisäys on 900 000 euron korotus työmarkkinatuen kuntaosuuteen. Kasvu aiheutuu pitkäaikaistyöttömyyden kasvusta. Kaupungin aktivointitoimintaa kehitetään ja lisätään työllisyysohjelman linjausten mukaisesti. Kaupungin toimialat velvoitetaan etsimään ja tarjoamaan nuorille ja pitkäaikaistyöttömille työmahdollisuuksia
erilaisissa avustavissa tehtävissä. Työnantajayhteistyötä lisätään ja yhteistyökäytännöistä sovitaan kaupungin kehittämisja elinkeinotoimen, Posintran ja TE-toimiston kanssa. Lisäksi
kunnan maksuosuus yli 1 000 päivää työttömänä olleiden
työmarkkinatuesta on noussut 50 %:sta 70 %:iin. Työttömien
palkkaamiseen käytettävää määrärahaa korotetaan työllisyysohjelman linjausten mukaisesti. 600 000 euron määrärahalla pystytään työllistämään vuoden aikana noin 60 työtöntä
kaupungin toimialojen eri tehtäviin puolen vuoden mittaisilla
työsopimuksilla. Haasteeksi saattaa muodostua valtion kohdistamien resurssien riittävyys vastata tähän. Kasvava osa
palkkamäärärahasta joudutaan kohdistamaan ns. velvoitetyöllistettäviin. He ovat pitkäaikaistyöttömiä, mutta eivät kuitenkaan vielä kunnan työmarkkinatukiosuuden piirissä.
En lag och förordning om sektorsövergripande samservice
som främjar sysselsättningen trädde i kraft 1.1.2015. I den
nya verksamhetsmodellen svarar arbets- och näringsbyrån,
kommunen och Folkpensionsanstalten tillsammans för
sysselsättningsprocessen. Hur reformen påverkar arbetet i
servicecentret för arbetskraften har ännu inte helt kunnat beräknas. Det viktigaste tillskottet i budgeten är en höjning av
arbetsmarknadsstödets kommunandel med 900 000 euro.
Detta orsakas av en ökad långtidsarbetslöshet. Stadens aktiveringsverksamhet utvecklas och ökas i linje med sysselsättningsprogrammet. Stadens sektorer förpliktas att söka och
erbjuda arbetsmöjligheter i olika biträdande uppgifter till
unga och långtidsarbetslösa. Arbetsgivarsamarbetet ökas och
stadens utvecklings- och näringsväsende, Posintra och TE-byrån kommer överens om den praxis som följs i samarbetet.
Därtill har kommunens andel av arbetsmarknadsstödet för
personer som varit arbetslösa i över 1 000 dagar stigit från 50
% till 70 %. Anslaget för anställning av arbetslösa höjs enligt
sysselsättningsprogrammets riktlinjer. Med anslaget på
600 000 euro kan staden under året sysselsätta cirka 60 arbetslösa för arbetsuppgifter i olika sektorer med arbetsavtal
för ett halvt år. Tillräckligheten av de resurser som staten anvisar för ändamålet kan utgöra en utmaning i verksamheten.
En allt större del av löneanslaget måste användas till att uppfylla kommunens sysselsättningsskyldighet. Det är fråga om
personer som är långtidsarbetslösa men berörs ännu inte av
kommunens andel av arbetsmarknadsstödet.
72
Strateginen tavoite
Strategiskt mål
Sitova tavoite – Bindande mål
Tuemme vanhemmuutta
ja tarjoamme tuen tarpeessa oleville lapsiperheille oikea-aikaisia palveluja
Vi stöder föräldraskapet och erbjuder tjänster i rätt tid för
barnfamiljer som är i behov av
stöd.
Panostamme lapsiperheiden ennaltaehkäiseviin palveluihin sosiaalihuoltolain ja
lastensuojelusuunnitelman mukaisesti ilman lastensuojelun asiakkuutta: lastensuo-jeluasiakkaiden määrä vähenee 10 prosenttia.Vi satsar på förebyggande
tjänster för barnfamiljer i enlighet med socialvårdslagen och barnskyddsplanen
utan klientrelation till barnskyddet: antalet barnskyddsklienter minskar med 10
procent
Tarjoamme perheneuvolan ja päihdeklinikan palveluita peruspalveluiden yhteydessä: Yhteiset toiminnot, parityö sekä psykososiaalinen työ lisääntyvät vähintään 10 prosenttia. - Vi erbjuder familjerådgivningens och Missbrukarklinikens
tjänster i samband med basservice: Gemensam verksamhet, personalen som arbetar i par och psykosocialt arbete ökar med minst 10 procent
Kehitämme kaupungin
palveluita yhdessä asiakkaiden kanssa ja luomme
toimintaedellytyksiä kolmannelle sektorille
Vi utvecklar stadens tjänster tillsammans med klienterna och
skapar verksamhetsförutsättningar för tredje sektorn
Lisäämme asiakkaiden osallisuutta, kokemusasiantuntijoiden hyödyntämistä ja
yhteistyötä kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluiden sekä kolmannen sektorin kanssa
kaikissa sosiaali- ja perhepalveluiden toimintayksiköissä: Hyvän Olon palvelukartta on vakituisessa käytössä ja 100 LiiKu-passia myönnetty. - Vi ökar klienternas delaktighet, utnyttjande av erfarenhetssak-kunniga och samarbete och med
kultur- och fritidstjänsterna samt tredje sektorns aktörer i alla enheter inom
social- och familjetjänsterna: Må bra-servicekartan används regelbundet och
100 Motions- och kulturpass har beviljats.
Edistämme ja koordinoimme monikulttuurista toimintaa: Ylläpidetään yhteistyöverkostoja ja maahanmuuttajatoimikunnan työskentely vakiintuu - Vi främjar och koordinerar den mångkulturella verksamheten: Samarbetsnätverken
upprätthålls och arbetet i arbetsgruppen för invandrare etableras
Kohennamme työttömien toimintakykyä
Vi höjer de arbetslösas funktionsförmåga
Aktivoimme asiakkaita kokonaisvaltaiseen sosiaaliseen kuntoutukseen ja hyvinvointia sekä terveyttä edistävään elämäntapaan. Asiakkaiden työkyky lisääntyy:
Kehitämme vähintään 3 uudenlaista ryhmätoimintaa kuntouttavana työtoimintana ja ohjaamme asiakkaita työttömien terveystarkastuksiin työkyvynarviointiin (ELMA) ja liikunnanohjaukseen. - Vi aktiverar klienterna till social helhetsrehabilitering och lev-nadssätt som främjar välbefinnandet och hälsan. Klienternas arbetsförmåga ökar: Vi utvecklar minst 3 nya former av grupp-verksamhet
som rehabiliterande arbetsverksamhet och hänvisar klienterna till hälsoundersökningar för bedömning av de arbetslösas arbetsförmåga (ELMA) och motionshandledning.
Ehkäisemme nuorten syrjäytymistä ja parannamme palvelutuotannon kustannustehokkuutta
Vi förebygger marginalisering
bland ungdomar och förbättrar
serviceproduktionens kostnadseffektivitet
Tehostamme syrjäytymisvaarassa olevien ja jälkihuoltonuorten palveluita yhdessä muiden toimijoiden kanssa: Omatyöntekijän prosessi ja toimintamalli on
käytössä eri toimijoiden kesken. Jälkihuoltonuorten ostopalveluiden tarve vähenee. - Vi effektiverar tjänster för dem som hotas av marginalisering och unga
personer i eftervård tillsammans med andra aktörer: Processen och verksamhetsmodellen för egen kontaktperson används bland olika aktörer. Behovet av
köptjänster för unga personer i eftervård minskar
Varmistamme, että tukea tarvitsevat nuoret vanhemmat saavat apua varhaisessa vaiheessa. Vakiinnutamme Alva-talon perhekuntoutuksen, ensikotitoiminnan ja asiakkaiden jatkokuntoutuksen palvelut sekä toteutamme yhteistyötä
kolmannen sektorin kanssa. Ostopalveluiden tarve vähenee. - Vi säkerställer att
unga föräldrar som behöver stöd får hjälp i ett tidigt skede. Vi etablerar Alva-husets tjänster för familjerehabilitering, verksamheten för mödrahem och klienternas efterrehabilitering och har samarbete med tredje sektorn. Behovet av
köptjänster minskar.
73
Parannamme palvelutuotannon kustannustehokkuutta ja tuottavuutta
Vi förbättrar serviceproduktionens kostnadseffektivitet och
produktivitet.
Lisäämme uusia avopalveluita ja monipuolistamme omien yksiköiden toimintaa:
Ostopalveluiden osuus kustannuksista pysyy vakaana. Avopalveluiden asiakkaiden osuus lisääntyy. - Vi ökar nya öppna tjänster och gör verksamheten i de
egna enheterna mer mångsidig: Andelen köptjänster av kostnaderna hålls stabil.
Andelen öppna tjänster för klienter ökar.
Kehitämme kaupungin työllistämistoimenpiteiden piirissä olevien työllistämisen
toimintamallin, joka tukee työnantajia työvoiman rekrytoinnissa. - Vi utvecklar
en verksamhetsmodell för sysselsättning för de personer som omfattas av stadens sysselsättningsåtgärder. Modellen stöder arbetsgivare i rekryteringen av
arbetskraft.
Seuraamme työllisyyspalveluiden toiminnan vaikuttavuutta kustannusten ja
työllistämistoiminnan vaikuttavuuden mittarilla. Toiminnan tilapäiset ja pysyvät
hyödyt kasvavat. - Vi följer upp effekten av sysselsättningstjänsternas verksamhet med mått för sysselsättningsverksamhetens kostnader och effekt. Den tillfälliga och permanenta nyttan av verksamheten ökar.
Muut tavoitteet ja tunnusluvut
Övriga mål och nyckeltal
TP-BS
Sosiaali- ja perhepalvelut
Social- och familjetjänster
· Bruttokustannukset e /asukas
· Bruttokostnader, €/invånare
TAE-BU
TS-EP
TS-EP
2014
TABU
2015
2016
2017
2018
545,8
574,3
600
618
637
90 /100
90/100 90/100
2300
2500
2600*
2700*
42
39
39
39
137
138
145*
150*
6
5,3
6*
6*
Asiakastyytyväisyys mittari Happy or not Mått för kundnöjdhet, Happy or not-index
indeksiluku
Aikuissosiaalityö
Vuxensocialarbete
· toimeentulotuen kotitaloudet / kpl
· hushåll som får utkomststöd, st.
(2014 Porvoossa yhteensä 13928 kotitaloutta)
2329
*Laskennallisen toimeentulotuen käsittely
siirtyy Kelaan 2017. Kustannukset jäävät
kaupungille ja asiakastyö harkinnanvaraisessa toimeentulotuessa.
*Behandlingen av kalkylerat utkomststöd
övergår till Fpa 2017. Staden blir kvar med
kostnaderna och klientarbetet för utkomststöd enligt behovsprövning.
· alle 30-vuotiaiden osuus tukea saaneista
(%)
· toimeentulotuen bruttokustannukset
€/asukas
· ka toimeentulotukijono, arkipäivää
· under 30-åringarnas andel av stödmotta- 39
garna
· bruttokostnaderna för utkomststöd, 128,4
€/invånare
· kö till handläggning av utkomststöd, var- 5,3
dagar
Lapsiperheiden sosiaalityö
· Lastensuojeluilmoitukset
· Uudet lastensuojeluasiakkuudet
· Asiakkaat
· kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten
määrä vuoden aikana
· perheisiin sijoitettujen lasten määrä vuoden aikana
Socialarbete för barnfamiljer
· Barnskyddsanmälningar,
· nya barnskyddsklienter
· Klienter
· av dessa placerade
754*
120*
420*
104*
750*
105*
430*
104*
700*
100*
385*
100*
650*
95*
345*
100*
600*
90*
310*
100*
· barn som placerats i familjer
36*
37*
40*
45*
50*
· vahvistetut sopimukset lasten huollosta · fastställda avtal om vårdnad och umgängs- 344
ja tapaamisesta
rätt
450
400
400
400
700
13000
32
720
13000
32
* Huom. Sosiaalihuoltolain myötä tunnus- *Obs. Socialvårdslagen har medfört ändlukuja muutettu. Osa asiakkaista siirtyy ringar i nyckeltalen. En del av klienterna blir
lapsiperheiden sosiaalityön asiakkaiksi.
klienter hos det sociala arbetet för barn.
Päihdetyö
· päihdeklinikan asiakkaat
· käynnit päihdeklinikalla
· päihdetyön nettokustannukset €/ asukas
Missbrukarvård
· klienter vid missbrukarkliniken
579
· besök på missbrukarkliniken
13259
..nettokostnaderna för missbrukarvård 31
€/invånare
74
650
670
13000 13000
32
31
· Koivulan asiakkaiden kokonaismäärä · totala antalet klienter vid Koivula (klient- 64
(asiakaspaikkoja 48)
platser 48)
Maahanmuuttajapalvelut
· vastaanotetut pakolaiset
· pakolaisasiakkaat
73
73
73
73
30
30
30
120
120
120
530*
540*
550*
560*
340
360
400
450
612
1035
1263
1450
Invandrartjänster
Perheneuvola
· vastaanotolla käyneet
*Tunnusluku muutettu
Familjerådgivning
· klienter
Työllisyyspalvelut
· aktivointitoimenpiteisiin osallistuneiden
asiakkaiden määrä keskimäärin / kk
· pitkäaikaistyöttömät
Sysselsättningstjänster
· antal klienter som deltagit i aktiveringsåt- 306
gärder i medeltal / mån.
· långtidsarbetslösa
690
Turvakoti
· hoitovuorokaudet
Skyddshemmet
· vårddygn
4466
5000
5000
5000
5000
Sosiaalipäivystys
· toimenpiteet
Socialjour
· åtgärder
2999
3000
3000
3000
3000
527*
TP-BS
2014
TA-BU
2015
TAE -BU
2016
TS-EP
2017
TS-EP
2018
Muut tavoitteet ja tunnusluvut
Övriga mål och nyckeltal
Lastensuoj. avohuol. tukitoimien piirissä 017-vuotiaita vuoden aikana, % vast.ikäisistä
0-17-åringar som omfattas av barnskyddets
stödåtgärder inom den öppna vården under
året, % av åldersklassen
4,0 %
4,0 %
3,6 %
3,2 %
2,9 %
Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0-17-vuotiaat, %
vastaavanikäisestä väestöstä
0-17-åringar som placerats utanför hemmet, % av åldersklassen
1,0 %
1,0 %
0,9 %
0,9 %
0,9 %
Lastensuojelun laitos- ja perhehoidon nettokustannukset, €/asukas
Nettokostnader för institutionsvård och familjevård inom barnskyddet, €/invånare
77,5
74,3
72,9
70
68
Päihdehuollon nettokustannukset, euroa /
asukas
Missbrukarvård, nettoutgifter, euro/invånare
31
32
31,37
32
32
Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet
25–64-vuotiaat, % vast.ikäisistä
24-64-åringar som långvarigt fått utkomststöd, % av åldersklassen
2,7 %
2,8 %
2,8 %
2,9 %
3,0 %
Toimeentulotukimenot €/asukas
Utkomststöd, bruttoutgifter, €/invånare
128,4
137
138
145
150
75
SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI SOCIAL- OCH HÄLSOVÅRDSSEKTORN
KÄYTTÖTALOUS
Tehtäväalueet
DRIFTSEKONOMIN
Uppgiftsområden
Tilinp 2014
Boksl 2014
Sosiaali- ja terveystoimen johto Social- och hälsovårdssektorns ledning
Toimintatuotot
Verksamhetsintäkter
113 221
Myyntituotot
Försäljningsintäkter
14 416
Maksutuotot
Avgiftsintäkter
Tuet ja avustukset
Understöd och bidrag
98 805
Vuokratuotot
Hyresintäkter
Muut toimintatuotot
Övriga intäkter
TA 2015+m
BGT2015+ä
TA 2016
BGT 2016
Suunn 2017
Plan 2017
Suunn 2018
Plan 2018
221 400
32 100
40 200
124 300
21 600
0
88 600
0
14 100
124 300
21 600
0
88 600
0
14 100
124 300
21 600
0
88 600
0
14 100
149 100
Toimintakulut
Henkilöstömenot
Palvelujen ostot
Aineet, tarvikkeet ja tavarat
Avustukset
Vuokrat
Muut toimintakulut
Verksamhetskostnader
Personalkostnader
Köp av tjänster
Material och förnödenh.
Understöd
Hyror
Övriga utgifter
-1 174 354
-758 904
-308 162
-13 829
-20 000
-54 360
-19 099
-1 294 400
-882 400
-271 500
-5 800
-14 500
-43 800
-76 400
-1 197 100
-751 300
-305 300
-6 800
-17 400
-41 900
-74 400
-1 197 100
-751 300
-305 300
-6 800
-17 400
-41 900
-74 400
-1 197 100
-751 300
-305 300
-6 800
-17 400
-41 900
-74 400
Toimintakate
Poistot
Verksamahetsbidrag
Avskrivningar
-1 061 133
-56 587
-1 073 000
-1 072 800
-1 072 800
-1 072 800
6 894 245
3 745 653
2 883 199
212 587
4 676 900
1 150 600
3 300 400
181 000
52 807
44 900
5 251 300
1 384 300
3 599 700
236 500
0
30 800
5 251 300
1 384 300
3 599 700
236 500
0
30 800
5 251 300
1 384 300
3 599 700
236 500
0
30 800
Terveyspalvelut
Toimintatuotot
Myyntituotot
Maksutuotot
Tuet ja avustukset
Vuokratuotot
Muut toimintatuotot
Hälsovårdstjänster
Verksamhetsintäkter
Försäljningsintäkter
Avgiftsintäkter
Understöd och bidrag
Hyresintäkter
Övriga intäkter
Toimintakulut
Henkilöstömenot
Palvelujen ostot
Aineet, tarvikkeet ja tavarat
Avustukset
Vuokrat
Muut toimintakulut
Verksamhetskostnader
Personalkostnader
Köp av tjänster
Material och förnödenh.
Understöd
Hyror
Övriga utgifter
-32 476 456
-19 055 898
-8 380 915
-2 247 865
-19 889
-2 660 587
-111 303
-27 379 000
-17 409 700
-6 365 800
-1 901 300
-30 000
-1 651 500
-20 700
-27 983 000
-18 010 800
-6 404 200
-1 935 300
-20 000
-1 593 400
-19 300
-27 983 000
-18 010 800
-6 404 200
-1 935 300
-20 000
-1 593 400
-19 300
-27 983 000
-18 010 800
-6 404 200
-1 935 300
-20 000
-1 593 400
-19 300
Toimintakate
Poistot
Verksamahetsbidrag
Avskrivningar
-25 582 211
-192 435
-22 702 100
-22 731 700
-22 731 700
-22 731 700
6 953 000
2 056 400
3 842 100
5 000
946 500
103 000
6 925 400
2 266 500
3 376 600
5 000
1 184 800
92 500
6 925 400
2 266 500
3 376 600
5 000
1 184 800
92 500
6 925 400
2 266 500
3 376 600
5 000
1 184 800
92 500
Vanhus- ja vammaispalvelut
Toimintatuotot
Myyntituotot
Maksutuotot
Tuet ja avustukset
Vuokratuotot
Muut toimintatuotot
Äldreomsorg och handikappservice
Verksamhetsintäkter
7 072 733
Försäljningsintäkter
2 098 927
Avgiftsintäkter
3 821 958
Understöd och bidrag
172 017
Hyresintäkter
847 306
Övriga intäkter
132 525
Toimintakulut
Henkilöstömenot
Palvelujen ostot
Aineet, tarvikkeet ja tavarat
Avustukset
Vuokrat
Muut toimintakulut
Verksamhetskostnader
Personalkostnader
Köp av tjänster
Material och förnödenh.
Understöd
Hyror
Övriga utgifter
-44 839 483
-19 959 305
-19 387 581
-710 057
-1 670 818
-3 018 761
-92 961
-46 567 000
-20 344 000
-21 049 200
-758 700
-1 658 300
-2 699 000
-57 800
-46 931 800
-20 343 500
-21 654 300
-690 100
-1 625 000
-2 560 300
-58 600
-46 931 800
-20 343 500
-21 654 300
-690 100
-1 625 000
-2 560 300
-58 600
-48 932 100
-22 181 900
-21 816 200
-690 100
-1 625 000
-2 560 300
-58 600
Toimintakate
Poistot
Verksamahetsbidrag
Avskrivningar
-37 766 751
-96 224
-39 614 000
-40 006 400
-40 006 400
-42 006 700
76
KÄYTTÖTALOUS
Tehtäväalueet
DRIFTSEKONOMIN
Uppgiftsområden
Tilinp 2014
Boksl 2014
TA 2015+m
BGT2015+ä
TA 2016
BGT 2016
Suunn 2017
Plan 2017
Suunn 2018
Plan 2018
Sosiaali- ja perhepalvelut
Toimintatuotot
Myyntituotot
Maksutuotot
Tuet ja avustukset
Vuokratuotot
Muut toimintatuotot
Social- och familjetjänster
Verksamhetsintäkter
Försäljningsintäkter
Avgiftsintäkter
Understöd och bidrag
Hyresintäkter
Övriga intäkter
5 365 283
1 433 324
18 709
3 129 367
224 972
558 911
5 459 400
1 090 200
18 400
3 593 000
257 600
500 200
6 188 000
1 687 900
18 400
3 603 000
257 600
621 100
6 188 000
1 687 900
18 400
3 603 000
257 600
621 100
6 188 000
1 687 900
18 400
3 603 000
257 600
621 100
Toimintakulut
Henkilöstömenot
Palvelujen ostot
Aineet, tarvikkeet ja tavarat
Avustukset
Vuokrat
Muut toimintakulut
Verksamhetskostnader
Personalkostnader
Köp av tjänster
Material och förnödenh.
Understöd
Hyror
Övriga utgifter
-27 238 740
-7 317 438
-8 959 634
-233 858
-9 135 921
-1 529 289
-62 600
-28 560 600
-7 286 200
-8 710 200
-244 600
-10 645 500
-1 606 700
-67 400
-29 843 500
-7 759 200
-8 585 800
-251 300
-11 474 400
-1 679 100
-93 700
-29 843 500
-7 759 200
-8 585 800
-251 300
-11 474 400
-1 679 100
-93 700
-29 843 500
-7 759 200
-8 585 800
-251 300
-11 474 400
-1 679 100
-93 700
Toimintakate
Poistot
Verksamahetsbidrag
Avskrivningar
-21 873 457
-50 119
-23 101 200
-23 655 500
-23 655 500
-23 655 500
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
-57 470 600
-1 638 300
-55 832 300
-57 255 100
-1 486 500
-55 768 600
0
0
0
0
-57 255 100
-1 486 500
-55 768 600
0
0
0
0
-57 255 100
-1 486 500
-55 768 600
0
0
0
0
-57 470 600
-57 255 100
-57 255 100
-57 255 100
Erikoissairaanhoito
Toimintatuotot
Myyntituotot
Maksutuotot
Tuet ja avustukset
Vuokratuotot
Muut toimintatuotot
Specialsjukvård
Verksamhetsintäkter
Försäljningsintäkter
Avgiftsintäkter
Understöd och bidrag
Hyresintäkter
Övriga intäkter
155 197
130 714
24 484
Toimintakulut
Henkilöstömenot
Palvelujen ostot
Aineet, tarvikkeet ja tavarat
Avustukset
Vuokrat
Muut toimintakulut
Verksamhetskostnader
Personalkostnader
Köp av tjänster
Material och förnödenh.
Understöd
Hyror
Övriga utgifter
-56 066 645
-1 698 425
-54 346 224
-6 678
Toimintakate
Verksamahetsbidrag
-55 911 448
SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI
Toimintatuotot
Toimintakulut
Toimintakate
Poistot
-11 275
-4 043
SOCIAL- OCH HÄLSOVÅRDSSEKTORN
Verksamhetsintäkter
19 600 680
17 310 700
18 489 000
18 489 000
18 489 000
Verksamhetskostnader
-161 795 678 -161 271 600 -163 210 500 -163 210 500 -165 210 800
Verksamhetsbidrag
-142 194 999 -143 960 900 -144 721 500 -144 721 500 -146 721 800
Avskrivningar
-395 366
77
4.3 Sivistystoimi – Bildningssektorn
Strategiset päämäärämme ovat lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukeminen, nuorten syrjäytymisen ehkäisy ja asiakkaiden
osallistumismahdollisuuksien vahvistaminen.
Våra strategiska mål är att stöda barnens och de ungas välmående, att förebygga marginalisering av unga och att stärka
kundernas möjligheter till medverkan.
Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman laadimme yhteistyössä sosiaali- ja terveystoimen kanssa. Siihen sisältyvät nykyisen lastensuojelusuunnitelman lisäksi oppilas- ja opiskelijahuolto-osuus ja nuorisotakuun toteuttamissuunnitelma.
Edistämme ja seuraamme nuorisotakuun toteutumista Porvoossa. Osallistumme hyvinvointikertomuksen valmistelusta
ja indikaattoritiedon hyödyntämisestä vastaavan Hyvinvointiryhmän työskentelyyn. Hyvinvointikertomuksessa asetetuista tavoitteista erityisesti lapsiperheiden edulliset harrastusmahdollisuudet, nuorten syrjäytymisen väheneminen ja
palveluiden yhdessä kehittäminen asiakkaan kanssa sisältyvät talous- ja toimintasuunnitelmaamme. Palvelujen oikeaaikaisuutta ja vaikuttavuutta seuraamme asiakaskyselyillä ja
hyvinvointiselvityksillä.
Vi utarbetar i samarbete med social- och hälsovårdssektorn
en välfärdsplan för barn och unga. Där ingår, utöver den nuvarande barnskyddsplanen, också ett avsnitt om elev- och
studerandevård och en plan för genomförande av ungdomsgarantin. Vi främjar och följer med verkställandet av ungdomsgarantin i Borgå. Vi deltar i arbetet i välfärdsgruppen
som ansvarar för beredningen av välfärdsberättelsen och för
utnyttjandet av indikatordata. Av de mål som ställts upp välfärdsberättelsen har målen som gäller förmånliga fritidsaktiviteter för barnfamiljer, motverkande av marginalisering
bland ungdomar och utvecklande av servicen i samarbete
med klienterna särskilt tagits upp i vår ekonomi- och verksamhetsplan. Vi gör enkäter och välfärdsutredningar för att
kontrollera att tjänster erbjuds i rätt tid och att de har effekt.
Tarjoamme asiakkaille osallistumismahdollisuuksia toiminnan suunnitteluun ja arviointiin. Uusi Nuorten osallisuus ja
vaikuttaminen-työryhmä vahvistaa nuorten kuulemista ja kehittää Nuorten kanava-palvelun käyttöä Porvoossa. Nuorten
verkkopalvelu ”Koppari” otetaan käyttöön parantamaan
nuorten ja nuorten parissa työskentelevien ammattilaisten
tiedonsaantia nuorille tarjolla olevista palveluista
Vi erbjuder våra klienter möjligheter att medverka i planeringen och utvärderingen av verksamheten. Den nya arbetsgruppen för barns och ungas delaktighet och inflytande stärker de ungas möjligheter att bli hörda och utvecklar användningen av Ungdomskanalen i Borgå. Servicekartan för unga,
Koppari, tas i bruk. Med servicekartan ska det bli lättare för
professionella som arbetar med unga att få information om
tillgängliga tjänster för unga.
Jatkamme edelleen kaupungin ulkopuolisille toimijoille
myöntämien avustusten haku- ja myöntämiskäytäntöjen yhdenmukaistamistyötä sekä sähköisten palveluiden kehittämistä ja lisäämistä. Jatkamme panostusta koulujen langattomien tietoverkkoyhteyksien toteuttamisessa.
Vi fortsätter att arbeta för en enhetligare ansöknings- och bidragspraxis för aktörer utanför stadens organisation samt för
att utveckla och öka våra elektroniska tjänster. Vi fortsätter
satsningen för att skapa trådlösa datanät i skolorna.
Sivistystoimi jatkaa toimintansa tehostamista ja palveluiden
tarjonnan sopeuttamista.
Bildningssektorn fortsätter att effektivisera sin verksamhet
och anpassa sitt tjänsteutbud.
4.3.1 Sivistystoimen johto–Bildningssektorns ledning
Sivistystoimen johdossa koordinoimme, kehitämme ja toimeenpanemme koulutus-, varhaiskasvatus- ja kulttuuri- ja
vapaa-aikapalveluiden hallinnollista ja taloudellista toimintaa. Strategian mukaisesti tavoitteenamme on kaventaa
asukkaiden hyvinvointieroja ja erityisesti panostaa lasten ja
nuorten hyvinvointiin. Toimialan kehittämistyön koordinoinnin olemme keskittäneet sivistystoimen johtoon. Tuemme ja
ohjaamme sivistystoimen henkilökunnan työhyvinvointitoimintaa ja kannustamme määrärahan käyttöön.
Bildningssektorns ledning koordinerar, utvecklar och verkställer ekonomin och förvaltningen av sektorns tjänster inom
utbildning, småbarnsfostran, kultur och fritid. I enlighet med
strategin har vi som mål att minska skillnaderna i invånarnas
välfärd och att då i synnerhet satsa på barn och unga. Utvecklingsarbetet inom sektorn koordineras numera av bildningssektorns ledning. Vi stöder och styr bildningssektorns
insatser för personalens arbetshälsa och uppmuntrar till att
använda de anslag som finns.
Olemme keskittäneet sivistystoimen johtoon toimialan yhteiset talous-, hallinto- ja henkilöstöpalvelut. Nykyisistä sähköisistä palvelumuodoista olemme saaneet hyviä tuloksia ja jatkamme sähköisen asioinnin kehittämistä edelleen. Aktivoimme oppilashallinto-ohjelman toimintamahdollisuudet hallinnossa ja koulutamme henkilökuntaamme tässä.
Bildningssektorns ledning har hand om sektorns gemensamma ekonomi-, förvaltnings- och personaltjänster. De nuvarande elektroniska tjänsterna har gett goda resultat, och vi
fortsätter att utveckla våra e-tjänster. Vi aktiverar elevförvaltningsprogrammets potential för uppgifter inom förvaltningen och utbildar personalen för att använda programmet.
78
Kiinnitämme huomiota sekä sisäiseen että ulkoiseen viestintään. Tiedotamme henkilökunnalle säännöllisesti ajankohtaisista asioista. Poikkihallinnollista työtä ja palveluiden kehittämistä ikäryhmittäin edistämme erilaisten yhteistyöryhmien
toimintaan osallistumisella. Rekrytointia kehitämme yhteistyössä kaupungin muun viestinnän ja markkinoinnin kanssa.
Sivistystoimen hankkeet ja niihin saatava ulkopuolinen rahoitus luovat meille mahdollisuuden uusien asioiden kokeiluun
ja toteutukseen. Osallistumme myös kaupungin strategian
mukaiseen Gammelbacka-hankkeeseen ja sosiaali- ja terveystoimen koordinoimaan Iloa vanhemmuuteen -Kastehankkeeseen. Sivistystoimi jatkaa yhteisten johtoryhmien tapaamisia sosiaali- ja terveystoimen, tilajohdon, tilapalveluiden ja hallintopalvelukeskuksen kanssa. Tämä toimialoja ylittävä toiminta on omiaan edistämään poikkihallinnollista yhteistyötä yli sektorirajojen.
Vi fäster uppmärksamhet vid den interna och externa kommunikationen. Vi informerar personalen regelbundet om aktuella ärenden. Vi främjar det tväradministrativa arbetet och
utvecklandet av tjänster per åldersgrupp genom att delta i
olika samarbetsgrupper. Rekryteringen utvecklar vi i samverkan med stadens övriga kommunikation och marknadsföring.
Bildningssektorns projekt och den utomstående finansiering
som de får ger oss möjlighet att pröva och genomföra nya saker. Vi deltar också i Gammelbacka-projektet i enlighet med
stadens strategi och i social- och hälsovårdssektorns Kasteprojekt Glädje i föräldraskapet (Iloa vanhemmuuteen). Bildningssektorn fortsätter med de gemensamma ledningsgruppsmötena för social- och hälsovårdssektorn, Borgå lokalservice och centralen för förvaltningstjänster. Denna verksamhet bidrar till att främja det tväradministrativa samarbetet över sektorgränser.
Strateginen tavoite
Strategiskt mål
Sitova tavoite – Bindande mål
Kavennamme hyvinvointieroja
Att minska skillnaderna i välfärd
Parannamme kustannustehokkuutta ja palvelutuotannon kannattavuutta
Vi förbättrar kostnadseffektiviteten och lönsamheten i serviceproduktionen
Hyödynnämme hyvinvointitietoja toiminnassamme -Att utnyttja välfärdsdata
Laadimme sivistysverkkoselvityksen - Vi utarbetar en utredning om bildningsnätverket
Lisäämme osallisuutta
Vi ökar delaktigheten
Muut tavoitteet ja tunnusluvut
Kuulemme asiakkaita selvitystyön eri vaiheissa - Vi lyssnar på kunder i
olika skeden under utredningsarbetet
Övriga mål och nyckeltal
TP-BS
2014
TA-BU
2015
TAE BU
2016
TS-EP
2017
TS-EP
2018
Toimialan yhteiset
Tiedolla johtamisen ohjelma, 2016 tavoite:
Program för kunskapsledning, mål
för år 2016:
Määrittelemme toimialan keskeiseen palveluprosessiin
liittyvän tiedolla johtamisen kohteen, jossa yhdistetään
organisaation eri tietolähteissä olevaa tietoa nykyistä
paremmin ja jolla näin parannetaan päätöksenteon ja
johtamisen edellytyksiä.
Inom en av sektorns centrala serviceprocesser fastställer vi ett objekt
för kunskapsledning, där vi bättre än
tidigare kombinerar data från olika
källor inom organisationen och på så
sätt förbättrar förutsättningarna för
beslutsfattande och ledarskap.
Palveluiden tuotantotapa:
Sättet att producera olika tjänster:
Keskitetyt konsernipalvelut, %
Toimialan oma tuotanto, %
Ulkoinen palvelutuotanto, %
Centraliserade koncerntjänster, %
27,7
27,0
28,3
28,3
28,3
Egen serviceproduktion, %
66,5
67,8
66,4
66,4
66,4
Yhteensä
Totalt
Extern serviceproduktion, %
79
5,8
5,2
5,3
5,3
5,3
100,0
100,0
100,0
100,0
100,0
4.3.2 Suomenkieliset koulutuspalvelut–Finskspråkiga utbildningstjänster
Suomenkielisissä koulutuspalveluissa vastaamme perusopetuksen ja lukio-opetuksen järjestämisestä sekä esiopetuksen
toteutumisen valvonnasta. Toimintamme tavoitteena on,
että Porvoossa on tarjolla asukaslähtöisesti monipuolista,
korkealaatuista ja kilpailukykyistä yleissivistävää esi- ja perusasteen opetusta sekä toisen asteen koulutusta. Porvoon kaupungin esi-, perus- ja lukio-opetuksessa annamme mahdollisuuden ihmisenä kasvamiseen, tarvittavien tietojen ja taitojen oppimiseen, yhteiskunnan osallisuuteen ja vastuullisuuteen kasvamiseen. Opetuksessa otamme huomioon lapsen ja
nuoren oppimisen edellytykset ja kehitystason. Tavoitteenamme on luoda oppimisympäristöjä, joissa luomme pohjan elinikäiselle oppimiselle. Toteutamme opetusta laadukkaasti asianmukaisin menetelmin ja välinein turvallisessa oppimisympäristössä. Toimintamme poikkeaa suunnittelutasolla kaupungin vuosikellosta, sillä toimintaamme suunnitellaan lukuvuosittain vaikka talousarviot teemme kalenterivuosittain. Porvoon kaupungin suomenkielisissä koulutuspalveluissa järjestämme lakisääteiset kuraattori- ja psykologipalvelut esi- ja perusopetuksen oppilaille sekä alueen toisen asteen opiskelijoille.
Finskspråkiga utbildningstjänsterna ansvarar för ordnandet
av grundläggande utbildning och gymnasieutbildning och tillsynen över förskoleundervisning. Målet med vår verksamhet
är att Borgå stad erbjuder invånarinriktad, mångsidig, högklassig och konkurrenskraftig samt allmänbildande förskoleundervisning och grundläggande utbildning samt utbildning
på andra stadiet. Inom förskoleundervisningen, den grundläggande utbildningen och gymnasieutbildningen i Borgå stad
ger vi en möjlighet att växa som människa och att lära sig nödvändiga kunskaper och färdigheter och att vara ansvarsfull
och delaktig i samhället. I undervisningen beaktar vi barnens
och de ungas inlärningsförutsättningar och utvecklingsnivå.
Vårt mål är att skapa inlärningsmiljöer som ger en grund för
livslångt lärande. Vi erbjuder högklassig undervisning med
ändamålsenliga metoder och redskap i en trygg inlärningsmiljö. Planeringen av vår verksamhet följer inte stadens årsklocka, eftersom vår verksamhet planeras per läsår, även om
budgeten upprättas per kalenderår. Finskspråkiga utbildningstjänsterna i Borgå stad ordnar lagstadgade elevvårdstjänster för elever inom förskoleundervisningen och den
grundläggande utbildningen och på andra stadiet.
För varje elev arrangerar vi avgiftsfria skolmåltider både inom
den grundläggande utbildningen och inom den allmänbildande gymnasieutbildningen på andra stadiet. Inom uppgiftsområdet finskspråkiga utbildningstjänster koordinerar vi
också morgon- och eftermiddagsverksamhet för barn samt
bistår verksamhetsarrangörerna ekonomiskt.
Jokaiselle oppilaalle järjestämme maksuttoman kouluruokailun niin perusopetuksessa kuin toisen asteen yleissivistävässä
lukio-opetuksessa. Suomenkielisten koulutuspalveluiden
tehtäväalueella koordinoimme myös lasten aamu- ja iltapäivätoimintaa ja avustamme rahallisesti toiminnan järjestäjiä.
I finskspråkiga utbildningstjänsternas verksamhet beaktar vi
de strategiska riktlinjer som stadsfullmäktige godkänt. Vi koncentrerar oss på en kostnadseffektiv basservice och ordnar
tjänster för dem som riskerar att marginaliseras. Vi har strävat efter att öka kärnfunktionernas produktivitet genom att
koncentrera tjänsterna och skolnätet samt genom att effektivisera resursfördelning mellan skolorna. Elevantalet ökar,
men vi anställer inte mera personal utan håller antalet anställda på högst samma nivå som under det föregående året.
Antalet timmar för undervisningstimmar och skolgångshandledning minskar. Avsikten är att använda interna vikarier.
Suomenkielisten koulutuspalvelujen toiminnassa huomioimme kaupunginvaltuuston hyväksymät strategiset linjaukset. Keskitymme peruspalveluihin kustannustehokkaasti ja
kohdennamme palveluita syrjäytymisvaarassa oleville.
Olemme pyrkineet lisäämään ydintoimintojen tuottavuutta
tiivistämällä palveluita ja kouluverkkoa, sekä tehostamalla resurssien jakautumista koulujen välillä. Oppilasmäärän lisääntyessä emme kasvata henkilöstömäärää vaan pidämme sen
korkeintaan edellisen vuoden tasolla. Opetustuntien sekä
koulukäynninohjaamiseen käytettävät tunnit vähenevät. Sijaisten hallintaa kehitetään sisäisillä sijaisjärjestelyillä.
Under budgetåret 2016 fortsätter vi arbetet med läroplanen
för förskoleundervisning, grundläggande utbildning och gymnasieutbildning (LP2016), planering av elektroniska studentskrivningar, nya arrangemang för specialundervisning i gymnasier och grundläggande utbildning, trådlösa datanät i skolor samt nytt undervisningsmaterial. Allt detta kräver ökade
ekonomiska satsningar samt prioriteringar inom den nuvarande verksamheten. I vår budget för år 2016 beaktas utvecklingsobjekten delvis. I utbildningsanordnarens lokala utvecklingsplan för åren 2015–2017 har vi beskrivit målsättningen för inlärningsresultat, personalens kompetens och en
hållbar utveckling för välmående och ledarskap. Målen har
prioriterats och utvecklingsobjekten för respektive år har
valts separat.
Talousarviovuonna 2016 jatkamme esi-, perus- ja lukio-opetuksen opetussuunnitelmatyötä (OPS2016), ylioppilaskirjoitusten sähköistymisen suunnittelua, lukion ja perusopetuksen erityisopetusjärjestelyjen uudistamista, koulujen langattomien tietoverkko yhteyksien toteuttamista sekä opetusmateriaalien uudistamista. Nämä kaikki vaativat taloudellista lisäpanostusta ja nykyisten toimintojen priorisointeja. Talousarviomme 2016 huomioi kehittämiskohteet osittain. Koulutuksen järjestäjän paikallisessa kehittämissuunnitelmassa
vuosille 2015–2017 olemme kuvanneet oppimiseen, henkilöstön osaamiseen, kestävään hyvinvoinnin ja johtamisen kehittämiseen liittyviä tavoitteita. Tavoitteet on priorisoitu ja
kehittämiskohteet on valittu kyseisille vuosille erikseen.
80
Keskitymme ennaltaehkäiseviin palveluihin, kuten ohjaukseen, yleiseen, tehostettuun ja erityiseen tukeen sekä oppilashuoltoon. Teemme yhteistyötä nuorisopalveluiden
kanssa, siten että nuorisopalveluiden työtekijät ovat läsnä
koulun arjessa. Tavoitteenamme on lasten ja nuorten hyvinvoinnin lisääminen. Nämä panostukset pyrimme rahoittamaan oman perustoimintamme lisäksi pääsääntöisesti hankerahoituksin.
Vi koncentrerar oss på förebyggande tjänster så som handledning och elevvård samt allmänt, intensifierat och särskilt
stöd. Vi samarbetar med ungdomstjänster så att deras anställda är närvarande i skolans vardag. Vi har som mål att öka
barnens och de ungas välmående. Vi strävar efter att finansiera dessa satsningar utöver vår basverksamhet huvudsakligen med projektfinansiering.
Enligt den nya läroplanen (LP2016) och utbildningstjänsternas informations- och kommunikationstekniska strategi
borde de finskspråkiga utbildningstjänsterna satsa på ibruktagande av informations- och kommunikationsteknik i skolor
och läroanstalter. I vår egen budget beaktas dessa frågor
stegvis, men t.ex. för köp av utrustning har anslagen inte kunnat höjas från det föregående året. Genomförandet av den
nya läroplanen är till denna del utmanande och ibruktagandet av nya inlärningsmiljöer och digitalt material i skolorna
och läroanstalterna blir långsammare.
Uuden opetussuunnitelman (OPS2016) ja koulutuspalvelujen
tieto- ja viestintätekniikan strategian mukaan suomenkielisten koulutuspalveluiden tulisi panostaa tieto-ja viestintätekniikan käyttöönottoon kouluissa ja oppilaitoksissa. Nykyinen
talousarviomme huomioi porrastetusti kyseiset asiat, mutta
esim. laitehankintoihin ei ole voitu osoittaa edellisvuotta suurempaa määrärahaa. Uusien opetussuunnitelmien toteuttaminen on tältä osin haasteellista ja uusien oppimisympäristöjen ja digitaalisen materiaalin käyttöönotto hidastuu kouluissa ja oppilaitoksissa.
Det växande elevantalet och antalet elever med invandrarbakgrund, och det ökande behovet av stödundervisning, specialundervisning samt skolgångsbiträden och andra elevvårdstjänster leder till högre kostnader. För att kontrollera
detta har vi utvecklat förhandsberäkningen och insamlandet
av utlåtanden centralt. Dessutom utvecklar vi nya modeller
för att rikta och koncentrera dessa tjänster. Vi utvecklar principerna för allokering av speciallärar- och skolgångsbiträdesresurser samt prövar nya verksamhetsformer. Vårt mål är att
förbättra den utbildningsmässiga jämlikheten med projektfinansiering för detta ändamål. För genomförande av ungdomsgarantin har vi som mål att öka samarbetet med anordnarna av utbildning på andra stadiet samt att garantera ett
tillräckligt utbud av utbildningsplatser i gymnasiet.
Oppilasmäärän, maahanmuuttajataustaisten oppilaiden
määrän, tukiopetuksen, erityisopetuksen sekä koulunkäyntiohjaaja- ja muiden oppilashuoltopalveluiden tarpeen kasvu
lisää kustannuksia. Hallintana olemme kehittäneet ennakointia ja lausuntojen keräämistä keskitetysti. Lisäksi rakennamme uusia toimintamalleja kyseisten palvelujen kohdistamiseen ja keskittämiseen. Kehitämme erityisopettajien ja
koulunkäynninohjaajien resurssien kohdistamisperiaatteita
sekä kokeilemme uusia toimintamuotoja. Tavoitteenamme
on parantaa koulutuksellista tasa-arvoisuutta tähän tarkoitukseen tarkoitetun hankerahoituksen kautta. Nuorisotakuun toteuttamiseksi tavoitteena on lisätä yhteistyötä toisen
asteen koulutuksen järjestäjien kanssa sekä varmistaa yleissivistävän lukion koulutuspaikkojen riittävän tarjonnan
Vi ansöker fortfarande om projektfinansiering för projekt enligt läroplanens mål och för övrig utvecklingsverksamhet.
Haemme edelleen projektirahoitusta uuden opetussuunnitelman tavoitteiden mukaisiin hankkeisiin sekä muuhun kehittämistoimintaan.
Strateginen tavoite
Strategiskt mål
Hyvinvointierojen kaventaminen
Mindre skillnader i välfärd
Ikäluokasta osallistuu esiopetukseenvähintään 99 % - Andel av åldersklassen som deltar i förskoleundervisningen minst 99 %
Ikäluokasta saa päättötodistuksen vähintään 99 % - Andel av åldersklassen som får avgångsbetyg minst 99 %
Ikäluokasta jatko-opiskeluun vähintään 99 % - Andel av åldersklassen
som fortsätter studera minst 99 %
Yo-tutkinnossa vähän hylättyjä osallistuneista enintään 3 % - Andel som
underkänns i studentskrivningarna högst 3 %
81
TATATSTSBU2015
BU2016
EP2017
EP2018
Kustannustehokkaat ja laadukkaat opetuspalvelut - Kostnadseffektiva och högklassiga utbildningstjänster:
Perusopetuksen opetustuntiresurssi - Den grundläggande utbildningens timresurser
Kevät – vår
7034
7141
7031
7000
7000
Syksy - höst
7141
7031
7000
7000
7000
Lukio-opetuksen kurssiresurssi - Gymnasieutbildningens kursresurser
Kevät – vår
812
812
807
810
810
Syksy - höst
812
807
810
810
810
Opetus- ja oppilashuoltopalvelujen tarkoituksenmukainen kohdentaminen - Undervisnings- och elevvårdstjänster riktas ändamålsenligt:
Erityisopetuksen käyttö tunteina viikossa / oppilas - Användning av
specialundervisning, veckotimmar/elev
0,3
0,3
0,3
0,3
0,3
a) laaja-alainen - deltidsspecialundervisning (klasslös)
0,15
0,14
0,14
0,14
0,14
b) luokkamuotoinen - i klass
0,18
0,16
0,17
0,17
0,17
Oppilasmäärä /kuraattoreita - Elevantal/ kuratorer
669
720
700
700
700
Oppilasmäärä /psykologeja - Elevantal/ psygologer
966
900
1100
1100
1100
enintään enintään - enintään - enintään - enintään Lukion alhainen keskeyttäminen – Låg avbrottsprocent i gymnasiet
- högst 3% högst 3% högst 3% högst 3% högst 3%
Henkilöstön määrä - Personal
Opettajat - Lärare
virat - tjänster
296
284
296
296
296
tuntiopettajat - timlärare
26
37
28
28
28
Avustajat - Biträden
vakituiset - ordinarie
56
57
57
57
57
määräaikaiset - visstidsanställda
32
8
8
8
8
Oppilashuolto - Elevvård
11
13
13
13
13
Muut tavoitteet ja tunnusluvut –Övriga mål och nyckeltal
TP-BS2014
Oppilaiden määrä - Elevantal
Perusopetus - Grundläggande utbildning
Lukio-opetus - Gymnasieutbildning
Koulujen määrä - Antal skolor
Perusopetus - Grundläggande utbildning
Oppilaiden määrä/koulu - Elevantal/skola
Lukio-opetus - Gymnasieutbildning
Oppilaan kustannukset - Kostnader per elev
Perusopetus - Grundläggande utbildning
netto / oppilas - netto/elev
Lukio - gymnasium
netto / opiskelija - netto/studerande
82
3726
623
3700
630
3800
630
3800
630
3800
630
15
248
1
15
247
1
15
264
1
15
264
1
15
264
1
9150
9100
8700
8700
8700
7165
6700
6700
6700
6700
4.3.3 Ruotsinkieliset koulutuspalvelut–Svenskspråkiga utbildningstjänster
Ruotsinkielisissä koulutuspalveluissa vastaamme ruotsinkielisen perusopetuksen ja lukio-opetuksen järjestämisestä sekä
esiopetuksen toteutumisen valvonnasta. Toimintamme tavoitteena on, että Porvoon asukkaat saavat monipuolista,
korkealaatuista ja kilpailukykyistä yleissivistävää perusasteen
opetusta sekä toisen asteen koulutusta. Porvoon kaupungin
esi-, perus- ja lukio-opetuksessa annamme mahdollisuuden
ihmisenä kasvamiseen, tarvittavien tietojen ja taitojen oppimiseen, yhteiskunnan osallisuuteen ja vastuullisuuteen kasvamiseen. Jotta saavuttaisimme nämä tavoitteet, otamme
huomioon lapsen ja nuoren oppimisen edellytykset ja kehitystason. Tavoitteenamme on luoda oppimisympäristöjä,
joissa luomme pohjan elinikäiselle oppimiselle. Tavoite on toteuttaa opetusta laadukkaasti asianmukaisin menetelmin ja
välinein turvallisessa oppimisympäristössä. Toiminta poikkeaa suunnittelutasolla kaupungin vuosikellosta, sillä toimintaamme suunnitellaan lukuvuosittain vaikka talousarviot tehdään kalenterivuosittain. Lisäksi järjestämme lakisääteiset
oppilashuoltopalvelut esi- ja perusopetuksen oppilaille ja alueen toisen asteen opiskelijoille.
Svenskspråkiga utbildningstjänsterna ansvarar för arrangerandet av svenskspråkig grundläggande utbildning och gymnasieutbildning och för övervakning av förskoleundervisningen. Målet med vår verksamhet är att invånarna i Borgå
får mångsidig, högklassig och konkurrenskraftig samt allmänbildande grundläggande utbildning samt utbildning på andra
stadiet. Inom förskoleundervisningen, den grundläggande
utbildningen och gymnasieutbildningen i Borgå stad ger vi en
möjlighet att växa som människa och att lära sig nödvändiga
kunskaper och färdigheter och att vara ansvarsfull och delaktig i samhället. För att uppnå dessa mål, beaktar vi barnens
och de ungas inlärningsförutsättningar och utvecklingsnivå.
Vårt mål är att skapa inlärningsmiljöer som ger en grund för
livslångt lärande. Målet är att erbjuda högklassig undervisning med ändamålsenliga metoder och redskap i en trygg inlärningsmiljö. Planeringen av verksamheten följer inte stadens årsklocka, eftersom vår verksamhet planeras per läsår,
även om budgeten upprättas per kalenderår. Dessutom arrangerar vi lagstadgade elevvårdstjänster för elever inom förskoleundervisning och grundläggande utbildning och för
andra stadiets studerande.
Jokaiselle oppilaalle kuuluu maksuton kouluruokailu niin perusopetuksessa kuin toisen asteen yleissivistävässä lukioopetuksessa. Yhdessä suomenkielisten koulutuspalveluiden
kanssa osallistumme koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan järjestämiseen.
Varje elev har rätt till avgiftsfria skolmåltider både inom den
grundläggande utbildningen och inom den allmänbildande
gymnasieutbildningen på andra stadiet. Vi deltar i arrangerandet av morgon- och eftermiddagsverksamhet för skolelever tillsammans med de finskspråkiga utbildningstjänsterna.
Huomioimme toiminnassamme kaupunginvaltuuston hyväksymät strategiset linjaukset ja keskitymme peruspalveluihin
kustannustehokkaasti sekä kohdennamme palveluita myös
syrjäytymisvaarassa oleville. Tuottavuutta lisäämme tiivistämällä palveluita ja kouluverkkoa 2017-2019. Oppilasmäärä
on vuosien varrella laskenut ja kouluverkkoa tiivistetty sekä
tiivistetään edelleen, jonka takia pyrimme vähentämään henkilöstömäärää edellisten vuosien tasolta. Opetustuntien sekä
koulukäynninohjaamiseen käytettävät tunnit vähenevät.
I vår verksamhet beaktar vi de strategiska riktlinjer som
stadsfullmäktige godkänt, och koncentrerar oss på kostnadseffektiv basservice och riktar tjänster även till sådana som löper risk för att marginaliseras. Vi ökar produktiviteten genom
att koncentrera servicen och skolnätet under åren 20172019. Elevantalet har minskat under åren och skolnätet har
koncentrerats, och kommer att koncentreras även i fortsättningen, varför vi strävar efter att minska antalet anställda
jämfört med de senaste åren. Antalet timmar för undervisningstimmar och skolgångshandledning minskar.
Talousarviovuonna jatkamme esi-, perus- ja lukio-opetuksen
opetussuunnitelmatyötä, ylioppilaskirjoitusten sähköistymisen suunnittelua, koulujen langattomien tietoverkkoyhteyksien toteuttamista sekä opetusmateriaalien uudistamista.
Panostamme erityisesti uusien oppimisympäristöjen luomiseen uudisrakennuksien sekä koulujen peruskorjausten yhteydessä. Nämä toimenpiteet vaativat taloudellista panostusta ja nykyisten toimintojen priorisointeja. Hyödynnämme
Opetushallituksen Kehittämiskoulu-verkostoa, johon on
otettu mukaan kuusi Porvoon ruotsinkielistä koulua. Toiminnallisena tavoitteenamme on toteuttaa koulutuspalveluohjelman painopistealueita niin rakenteellisen laadun kuin oppilaan kohtaaman laadun näkökulmista. Palveluohjelmassa
olemme priorisoineet kehitettävät asiat vuonna 2016.
Under budgetåret fortsätter vi arbetet med läroplanen för
förskoleundervisning, grundläggande utbildning och gymnasieutbildning, planering av elektroniska studentskrivningar,
trådlösa datanät i skolor samt nytt undervisningsmaterial. Vi
satsar speciellt på skapandet av nya inlärningsmiljöer i samband med att vi bygger nya byggnader och totalrenoverar
skolor. Dessa åtgärder förutsätter ekonomiska satsningar och
prioriteringar i den nuvarande verksamheten. Vi utnyttjar Utbildningsstyrelsens projekt Kehittämiskouluverkosto, som
sex svenskspråkiga skolor från Borgå tar del i. Vårt mål för
verksamheten är att genomföra tyngdpunktsområdena i programmet för utbildningstjänsterna, såväl med avseende på
strukturell kvalitet som kvaliteten ur ett elevperspektiv. I
programmet har vi prioriterat det som ska utvecklas 2016.
83
Vuonna 2016 keskitymme ennaltaehkäiseviin palveluihin, kuten ohjaukseen, yleiseen, tehostettuun ja erityiseen tukeen
sekä oppilashuoltoon. Teemme yhteistyötä nuorisopalveluiden kanssa, siten että nuorisopalveluiden työtekijät ovat
läsnä koulun arjessa. Tavoitteenamme on lasten ja nuorten
hyvinvoinnin lisääminen. Nuorten syrjäytymisen ennaltaehkäisyssä tärkeä tavoite on että jokainen oppilas saa perusopetuksen päättötodistuksen sekä paikan jatko-opiskeluun.
Nämä panostukset pyrimme rahoittamaan oman perustoimintamme lisäksi pääsääntöisesti hankerahoituksella sekä
kahden joustavan perusopetuksen ryhmällä. Asukkaiden alueellisia hyvinvointieroja tasaamme koulutuksellisen tasa-arvohankkeen avulla.
År 2016 koncentrerar vi oss på förebyggande tjänster så som
handledning och elevvård samt allmänt, intensifierat och särskilt stöd. Vi samarbetar med ungdomstjänster så att deras
anställda är närvarande i skolans vardag. Vi har som mål att
öka barnens och de ungas välmående. Då det gäller förebyggande av marginalisering bland unga är ett viktigt mål att
varje elev får ett avgångsbetyg från den grundläggande utbildningen och en plats för fortsatta studier. Vi strävar efter
att finansiera dessa satsningar utöver vår basverksamhet huvudsakligen med projektfinansiering och med två grupper för
flexibel grundläggande utbildning. Vi jämnar ut skillnader i
välfärd mellan invånare i olika områden med hjälp av ett projekt för utbildningsmässig jämlikhet.
Uuden opetussuunnitelman linjausten ja tieto- ja viestintätekniikan strategian mukaan panostamme lisää tietotekniikan opettamiseen. Nykyinen talousarviomme huomioi porrastetusti kyseiset asiat. Tukiopetuksen, erityisopetuksen
sekä oppilashuoltopalveluiden tarpeen kasvu lisää kustannuksia. Hallintana kehitämme ennakointia sekä tutkimme uusia toimintamalleja kyseisten palvelujen keskittämiseen. Tuntijako uudessa opetussuunnitelmassa mahdollistaa opetuksen järjestäminen pienemmillä kustannuksilla suurentamatta
opetusryhmiä.
Enligt läroplanens riktlinjer och strategin för informationsoch kommunikationsteknik satsar vi mera på undervisning i
informationsteknik. Vår nuvarande budget beaktar stegvis
dessa frågor. Det ökande behovet av stödundervisning, specialundervisning och elevvårdstjänster leder till högre kostnader. För att kontrollera detta utvecklar vi förhandsberäkningen och utreder nya modeller för att koncentrera dessa
tjänster. Timfördelningen i den nya läroplanen gör det möjligt
att ordna utbildningen med lägre kostnader utan att undervisningsgrupperna behöver bli större.
Vi ansöker fortfarande om projektfinansiering åtminstone för
att i enlighet med regeringsprogrammet etablera klubbverksamheten samt för att vidta eventuella andra utvecklingsåtgärder, speciellt utveckling av inlärningsmiljöer. Målet är att
vi genom ett samarbetsavtal mellan Borgå Gymnasium och
tre andra svenskspråkiga gymnasier ska kunna fortsätta med
ett oförminskat kursutbud med minskande resurser.
Projektirahoitusta haemme edelleen ainakin hallitusohjelmassa mainittuihin kerhotoiminnan vakiinnuttamiseen sekä
mahdollisiin muihin kehittämistoimiin, erityisesti koskien oppimisympäristöjen kehittämistä. Tavoite on että Borgå Gymnasiumin yhteistyösopimuksen avulla, kolmen muun ruotsinkielisen lukion kanssa, pystymme pitämään kurssitarjonta samalla tasolla pienenevin resurssein.
Strateginen tavoite
Strategiskt mål
Hyvinvointierojen kaventaminen
Mindre skillnader i välfärd
Ikäluokasta osallistuu esiopetukseenvähintään 99 % - Andel av åldersklassen som deltar i förskoleundervisningen minst 99 %
Ikäluokasta saa päättötodistuksen vähintään 99 % - Andel av åldersklassen som får avgångsbetyg minst 99 %
Ikäluokasta jatko-opiskeluun vähintään 99 % Andel av åldersklassen som fortsätter studera minst 99 %
Yo-tutkinnossa vähän hylättyjä osallistuneista enintään 3 % Andel som underkänns i studentskrivningarna högst 3 %
84
TATATSTSBU2015
BU2016
EP2017
EP2018
Kustannustehokkaat ja laadukkaat opetuspalvelut - Kostnadseffektiva och högklassiga utbildningstjänster:
Perusopetuksen opetustuntiresurssi - Den grundläggande utbildningens timresurser
Kevät - vår
3369
3360
3340
3300
3300
Syksy - höst
3390
3340
3300
3300
3300
Lukio-opetuksen kurssiresurssi - Gymnasieutbildningens kursresurser
Kevät - vår
390
390
387
385
383
Syksy - höst
390
382
385
383
383
Opetus- ja oppilashuoltopalvelujen tarkoituksenmukainen kohdentaminen - Undervisnings- och elevvårdstjänster riktas ändamålsenligt:
Erityisopetuksen käyttö tunteina viikossa / oppilas - Användning av
specialundervisning, veckotimmar/elev
Kevät - vår
0,25
0,23
0,23
0,23
0,23
Syksy - höst
0,24
0,23
0,23
0,23
0,22
a) laaja-alainen - deltidsspecialundervisning (klasslös)
0,12
0,11
0,11
0,11
0,1
b) luokkamuotoinen - i klass
0,12
0,12
0,12
0,12
0,12
Oppilasmäärä /kuraattoreita - Elevantal/ kuratorer
579
450
500
500
500
Oppilasmäärä /psykologeja - Elevantal/ psygologer
1014
900
1000
1000
1000
enintään enintään enintään enintään enintään
Lukion alhainen keskeyttäminen – Låg avbrottsprocent i gymnasiet
- högst 3% - högst
- högst
- högst
- högst
3%
3%
3%
3%
Henkilöstön määrä - Personal
Opettajat - Lärare
virat - tjänster
139
141
138
138
138
tuntiopettajat - timlärare
32
27
35
35
35
Avustajat - Biträden
vakituiset - ordinarie
43
50
45
43
42
määräaikaiset - visstidsanställda
18
7
7
4
4
Oppilashuolto - Elevvård
5,5
8
8
8
8
Muut tavoitteet ja tunnusluvut –Övriga mål och nyckeltal
TP-BS2014
Oppilaiden määrä - Elevantal
Perusopetus - Grundläggande utbildning
Lukio-opetus - Gymnasieutbildning
Koulujen määrä - Antal skolor
Perusopetus - Grundläggande utbildning
Oppilaiden määrä/koulu - Elevantal/skola
Lukio-opetus - Gymnasieutbildning
Oppilaan kustannukset - Kostnader per elev
Perusopetus - Grundläggande utbildning
netto / oppilas - netto/elev
Lukio - gymnasium
netto / opiskelija - netto/studerande
85
1731
296
1730
310
1700
310
1700
310
1700
300
13
133
1
13
133
1
13
133
1
12
144
1
9
191
1
9624
9400
9400
9400
9400
8998
7400
8300
8300
8600
4.3.4 Varhaiskasvatuspalvelut–Tjänster inom småbarnsfostran
Varhaiskasvatus koostuu hoidon, kasvatuksen ja opetuksen
kokonaisuudesta. Lapsen varhaiskasvatus toteutetaan yhdessä vanhempien ja muiden yhteistyötahojen kanssa.
Småbarnsfostran är en helhet som består av vård, fostran och
undervisning. Barnets småbarnsfostran sker i samarbete med
föräldrar och andra samarbetsparter.
Varhaiskasvatuspalveluissa tarjoamme porvoolaisille alle
kouluikäisille lapsille varhaiskasvatusta varhaiskasvatussuunnitelman mukaisesti sekä kunnallisissa että yksityisissä päiväkodeissa ja perhepäivähoidossa. Järjestämme esiopetusta
kunnallisissa päiväkodeissa ja tarjoamme avoimia varhaiskasvatuspalveluja sekä tuemme kotona hoitamista lakisääteisellä kotihoidon tuella.
Tjänster inom småbarnsfostran erbjuder barn under skolåldern i Borgå småbarnsfostran enligt planen för småbarnsfostran i både kommunala och privata daghem samt i familjedagvård. Vi ordnar förskoleundervisning i kommunala daghem
och erbjuder öppna tjänster inom småbarnsfostran samt stöder vård i hemmet med lagstadgat hemvårdsstöd.
Flera daghemsprojekt pågår. Nya daghem byggs under åren
2017-2018 i Gammelbacka, Näse, Pepot, Tolkis och Majberget. Daghemmen i Näse och Tolkis planeras i samband med
respektive skolprojekt.
Useita päiväkotien rakennushankkeita on meneillään ja uusia
päiväkoteja valmistuu vuosina 2017-2018 Gammelbackaan,
Näsiin, Peippolaan, Tolkkisiin ja Toukovuoreen. Näsin ja Tolkkisen päiväkodit suunnitellaan yhdessä kouluhankkeiden
kanssa.
Daghemsverksamhet i tillfälliga lokaler fortsätter i Gammelbacka och Näse, likaså verksamhet i hyreslokaler med tidsbestämda avtal i Huktis, Vårberga och Johannisberg, tills nya
daghem blivit färdiga.
Päiväkotitoimintaa jatketaan tilapäispäiväkodeissa Gammelbackassa ja Näsissä sekä määräaikaisissa vuokratiloissa Huhtisissa, Kevätkummussa ja Johannesbergissä kunnes uudisrakennuspäiväkodit valmistuvat.
I den lag om småbarnspedagogik som trädde i kraft på hösten
2015 bestäms att i en daghemsgrupp får samtidigt vara närvarande högst det antal barn som svarar mot tre personer i
vård- och fostringsuppgifter. Från och med hösten 2015 är
också bestämmelserna om förskoleundervisning förpliktande. Dessa lagstadgade reformer har inte förorsakat några
större förändringar i daghemsarrangemangen.
Syksyllä 2015 voimaan tulleen varhaiskasvatuslain mukaan
päiväkodin yhdessä ryhmässä saa olla yhtä aikaa läsnä enintään kolmea hoito- ja kasvatustehtävissä olevaa henkilöä vastaava määrä lapsia. Syksyllä 2015 tuli voimaan myös esiopetuksen velvoittavuus. Nämä lakisääteiset uudistukset eivät
ole aiheuttaneet suuria muutoksia päiväkotijärjestelyissä.
Lagen om småbarnspedagogik föreslås ändras från hösten
2016 och besluten om ändringarna görs före slutet av år
2015. Definiering av rätten till småbarnsfostran och ändringar i personaldimensionering i daghemsgrupper för över
3-åriga barn skulle medföra personalnedskärningar. Dessa
eventuella nedskärningar i personalutgifterna skulle vara ca
250 000 euro, vilket beaktats i budgeten.
Varhaiskasvatuslainsäädäntöön on esitetty muutoksia syksystä 2016 lähtien ja päätökset muutoksista saadaan vuoden
2015 loppuun mennessä. Varhaiskasvatusoikeuden määrittely ja henkilöstömitoituksen muutokset yli 3-vuotiaiden päiväkotiryhmissä aiheuttaisivat henkilöstövähennyksiä. Nämä
mahdolliset vähennykset henkilöstömenoissa olisivat noin
250.000 euroa, joka on huomioitu talousarviossa.
Alla eventuella ändringar i personaldimensioneringarna kan
inte genomföras hösten 2016. Det är inte möjligt att öka antalet barn i alla daghem på grund av trånga lokaler eller problem med inomhusluft. Antalet anställda kan inte heller
minskas i dessa daghem eftersom de långa öppethållningstiderna förutsätter tillräckligt med personal.
Mahdollisia henkilöstömitoituksen muutoksia ei voida toteuttaa täysimääräisesti syksyllä 2016. Kaikissa päiväkodeissa
ei ole mahdollista lisätä lapsimäärää ahtaiden tilojen tai sisäilmaongelmien vuoksi. Myöskään henkilöstömäärää ei voida
vähentää näissä päiväkodeissa, koska päiväkotien pitkät aukioloajat edellyttävät riittävää henkilöstömäärää.
Eventuella ändringar till följd av den nya lagen måste i praktiken bedömas under ekonomiplaneringsperioden.
Mahdolliset uuden lainsäädännön aiheuttamat muutokset
käytännössä on arvioitava taloussuunnitelmakauden aikana.
Kotihoidontuen vähentyneen käytön vuoksi kotihoidontuen
määrärahoja on voitu osoittaa päiväkotitoimintaan.
På grund av den minskade användningen av hemvårdsstöd
har anslag som reserverats för hemvårdsstöd kunnat anvisas
för daghemsverksamhet.
Yksityisen päivähoidon käytön arvioidaan lisääntyvän vuoden
2016 aikana ja sillä on vaikutuksia kunnalisen päivähoidon toteutukseen. Nämä mahdolliset muutokset on huomioitava
käyttösuunnitelma vaiheessa.
Användningen av privat dagvård uppskattas öka under år
2016, vilket påverkar den kommunala dagvården. Dessa
eventuella ändringar ska beaktas vid utarbetandet av dispositionsplanen.
IT-ratkaisujen kehittäminen yhdessä Tietohallinnon ja IT-palveluiden kanssa jatkuu edelleen. Sähköisen asioinnin lisäämisen edellyttää uusia tietojärjestelmiä ja laitehankintoja.
Utvecklingen av IT-lösningarna med IT-förvaltningen och ITtjänsterna fortsätter. En ökad användning av elektronisk
ärendehantering förutsätter nya datasystem och anskaffning
av utrustning.
86
Pyrimme lisäämään vanhempien ja lasten osallisuutta kehittäessämme varhaiskasvatuspalveluja. Muutama päiväkoti
osallistuu Iloa vanhemmuuteen -hankkeeseen yhteistyössä
muiden tehtäväalueiden ja toimialojen kanssa. 12 päiväkotia
osallistuu Helsingin yliopiston ja Folkhälsanin Dagis-tutkimukseen.
Vi strävar efter att öka föräldrarnas och barnens medverkan
då vi utvecklar tjänster inom småbarnsfostran. Några daghem deltar i projektet Glädje i föräldraskapet (Iloa vanhemmuuteen) i samarbete med andra uppgiftsområden och
sektorer. 12 daghem deltar i Helsingfors universitets och
Folkhälsans Dagis-undersökning.
Syksyllä 2015 käynnistyneeseen Liikkumisen lisääminen- projektiin osallistuu 12 päiväkotia ja Mäntykummun päiväkodissa toteutetaan tavoitteellista ulkotoimintaa yhteistyössä
toimitilajohdon ja luontokoulun kanssa.
På hösten 2015 startade ett projekt för att öka motionen.
Tolv daghem deltar i projektet, och i Tallberga daghem ordnas målinriktad uteverksamhet i samarbete med lokalitetsledningen och naturskolan.
Strateginen tavoite
Strategiskt mål
Kaupungin talouden tervehdyttämi- Saneringen av stadens ekonomi
nen jatkuu
fortsätter
Täyttöaste 100 % - Beläggningsgrad 100 %
Asukkaiden osallistumismahdollisuuksien lisääminen
Lapsikohtainen varhaiskasvatussuunnitelma, 93% lapsista - Barnets individuella plan för småbarnsfostran, 93 % av alla barn
Ökade påverkningsmöjligheter för
invånarna
Muut tavoitteet ja tunnusluvut –Övriga mål och nyckeltal
TP-BS2014
0-6 vuotiaiden määrä Porvoossa - Antal 0-6-åringar i Borgå
TABU2015
TABU2016
TS-EP2017
TS-EP2018
3 950
4 002
3 999
3 999
3 999
61,60 %
63,89 %
63,64 %
63,64 %
63,64 %
Lapsia yksityisessä päivähoidossa, % osuus 0-6 v. ikäluokasta - Barn i privat
dagvård, % andel av 0-6-åringar
6,90 %
7,25 %
7,25 %
7,25 %
7,25 %
Lapsia kotihoidon tuella, % osuus 0-6 v. ikäluokasta - Barn med hemvårdsstöd, % andel av 0-6-åringar
17 %
20,71 %
17,15 %
17,15 %
17,15 %
568
592
557
557
557
78,29 %
82 %
82 %
82 %
82 %
Lapsia kunnan järjestämässä päivähoidossa, % osuus 0-6 v. ikäluokasta Barn i kommunal dagvård, % andel av 0-6-åringar
Esiopetuksessa olevien lasten määrä - Antal barn i förskoleundervisning
Käyttöaste - Utnyttjandegrad
4.3.5 Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut–Kultur- och fritidstjänster
Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut muodostavat kaksikielisten ,
kaikenikäisten kaupunkilaisten eri kulttuurialojen, nuorisotyön ja liikunnan peruspalveluiden kokonaisuuden. Toiminta
toteutetaan yhteistyössä sivistystoimen, kaupungin eri hallinnonalojen, kolmannen sektorin sekä yksityisten toimijoiden
kanssa. Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut toimivat alueellisten
palveluiden edistäjänä ja ovat viihtyisän asuinympäristön ja
elinkeinoelämän strateginen menestystekijä.
Kultur- och fritidstjänsterna är en helhet av tvåspråkig bassservice inom olika kulturbranscher, ungdomsarbete och motion för stadsbor i alla åldrar. Verksamheten genomförs i samarbete med bildningstjänsterna, stadens förvaltningar, den
tredje sektorn samt privata aktörer. Kultur- och fritidstjänsterna främjar den lokala servicen och är en strategisk framgångsfaktor för en trivsam levnadsmiljö och näringslivet.
Förvaltningen och ledningen vid kultur- och fritidstjänsterna
utvecklas och görs tydligare på grund av uppgiftsområdets
nätverksutredning. Samtidigt uppdateras serviceprogrammet för kultur- och fritidstjänsterna 2016-2020.
Kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluiden hallintoa ja johtamista kehitetään ja selkiytetään edelleen tehtäväalueen verkostoselvityksen pohjalta. Samalla päivitetään Kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluohjelma 2016-2020.
Kultur- och fritidstjänsterna består av biblioteks-, kultur-, idrotts- och ungdomstjänster samt av helheten grundläggande
konstundervisning och fritt bildningsarbete, som leds av kultur- och fritidsdirektören. Benämningen Undervisningstjänster slopas och tjänsterna inom den grundläggande konstundervisningen centraliseras till en enhet och det fria bildningsarbetet till en annan.
Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut koostuvat kirjasto-, kulttuuri, liikunta- ja nuorisopalveluiden sekä taiteen perusopetuksen
ja vapaan sivistystyön kokonaisuudesta, jota johtaa kulttuurija vapaa-aikajohtaja. Opetuspalvelut-nimikkeestä luovutaan
ja taiteen perusopetuksen palvelut keskitetään yhteen yksikköön ja vapaa sivistystyö yhteen yksikköön.
87
Nuorisopalveluiden vastaavan koordinaattorin tehtävät on jo
aiemmin tarkistettu ja nimike muutetaan vuoden alusta nuorisopalveluiden päälliköksi muiden yksiköiden tapaan.
Arbetsuppgifterna för ungdomstjänsternas ansvariga koordinator har granskats redan tidigare, och benämningen ändras
från början året till chef för ungdomstjänsterna, vilket är i
linje med den praxis som gäller för de övriga enheterna.
Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut tuottavat terveyttä ja hyvinvointia edistäviä ja syrjäytymistä ennaltaehkäiseviä palveluja
kaikille kaupunkilaisille. Kohderyhmiä ovat erityisesti lapset ja
nuoret, lapsiperheet, erityisryhmät ja ikäihmiset. Näitä palveluja täydentävät muut yleisöpalvelut. Palveluja tarjotaan ja
tapahtumia järjestetään yhdessä hallintokuntien, 3. sektorin,
alan ammattilaisten ja/tai elinkeinoelämän kanssa. Kaikki
KuVa-yksiköt osallistuvat OPS-palvelutarjottimen kokoamiseen syksyksi 2016 opettajien ja oppilaiden koulutyön tueksi. Hankeavustuksia haetaan toiminnan kehittämiseen.
Kultur- och fritidstjänsterna producerar tjänster för alla invånare, tjänster som främjar hälsan och välbefinnandet och
proaktivt motverkar marginalisering. De främsta målgrupperna är barn och unga, barnfamiljer, specialgrupper och
äldre. Dessa tjänster kompletteras med andra tjänster för allmänheten. Tjänster erbjuds och evenemang ordnas i samarbete med stadens övriga förvaltningar, tredje sektorn, professionella inom branschen och/eller näringslivet. Samtliga
enheter inom kultur- och fritidstjänsterna deltar i sammanställandet av ett utbud av tjänster på LP-brickan som stöd för
lärarnas och elevernas skolarbete. Projektunderstöd söks för
att utveckla verksamheten.
Yhteistyö kolmannen sektorin ja alan yrittäjien kanssa lisääntyy. Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut täydentävät muiden tarjoamia kulttuuri-, liikunta- ja vapaa-ajan palveluita kaupungissa ja selvittävät ulkopuolisten tuottajien kanssa, mitä kaupungille kuuluvia palveluja voidaan tuottaa uusin yhteistyösopimuksin.
Samarbetet med tredje sektorn och företagare i branschen
ökar. Kultur- och fritidstjänsterna kompletterar andra aktörers utbud av kultur-, idrotts- och fritidstjänster i staden samt
utreder med utomstående producenter, vilka av stadens nuvarande tjänster som kunde produceras med nya samarbetsavtal.
Kirjaston rooli Uudenmaan maakuntakirjastona säilyy. Sen
toiminta tehostuu Uudenmaan kirjastojen yhteistyönä v.
2016 hankittavan tietojärjestelmän avulla. Hanke tuo merkittäviä säästöjä kirjaston käyttökustannuksiin ja mahdollistaa
ajan myötä mm. aineistohankintojen keskittämisen ja kirjastojen erikoistumisen ja sitä kautta uusia säästöjä. Kirjasto selvittää mahdollisuutta tiivistää edelleen kirjastoauton reitistöä ja tarjota kirjastoautopalveluja 1-2 naapurikunnalle yhtenä päivänä viikossa talouden tehostamiseksi ja kylien palveluiden turvaamiseksi. Kirjaston ensimmäinen itsepalvelupiste avataan Gammelbackassa. Se laajentaa kirjaston
avoinna oloaikoja ja parantaa asiakaspalvelua henkilökunnan
säilyessä nykyisen suuruisena. Laadimme erillisen selvityksen
kirjaston kehittämismahdollisuuksista. Selvityksen yhteydessä arvioidaan digitaalisten toimintamuotojen mahdollisuudet, tilakysymykset ja kirjastoauton rooli ja elinkaari palvelutuotannossa.
Bibliotekets roll som Nylands landskapsbibliotek bibehålls.
Bibliotekets verksamhet effektiveras med ett nytt informationssystem som skaffas i samarbete mellan de nyländska
biblioteken år 2016. Projektet medför betydande besparingar
i bibliotekets driftskostnader och möjliggör så småningom en
centralisering av materialanskaffningarna och specialisering
mellan biblioteken, vilket ger ytterligare besparingar. Biblioteket utreder möjligheterna att ytterligare förtäta bokbussens rutter och att erbjuda bokbosstjänster åt 1-2 grannkommuner en dag per vecka, för att effektivera ekonomin och
trygga byarnas tjänster. Bibliotekets första självbetjäningspunkt öppnas i Gammelbacka. Självbetjäningen förlänger
bibliotekets öppettider och förbättrar kundbetjäningen samtidigt som antalet anställda hålls oförändrat. Vi utarbetar en
separat utredning om möjligheterna att utveckla biblioteket.
Samtidigt bedöms möjligheterna för digitala verksamhetsformer, lokalfrågor samt bokbussens roll och livscykel i serviceproduktionen.
Kulttuuripalvelut keskittyy tapahtuma-, näyttely-, taiteilijoiden ateljee- ja työpajatoiminnan keskittämiseen ja kehittämiseen Taidetehtaalle ja talon toiminnan kehittämiseen alueellisena kulttuuri- ja konferenssikeskuksena. Toimintavuoden
aikana selvitetään Galleria Kappalaisentalon siirtoa kolmannen sektorin tai yksityisen toimijan kulttuurikäyttöön.
Kulturtjänsterna fokuserar på att centralisera och utveckla
evenemang, utställningar, ateljéverksamhet och verkstäder i
Konstfabriken och att utveckla Konstfabriken som ett regionalt kultur- och konferenscenter. Under verksamhetsåret utreds möjligheterna att överlåta Galleri Gamla Kaplansgården
till tredje sektorn eller till en privat företagare för kulturändamål.
Liikuntapalvelut tarjoavat yhdessä kolmannen sektorin
kanssa liikuntaharrastemahdollisuuksia nuorille, perheille,
erityisryhmille sekä ikäihmisille. Liikuntapalveluiden haasteena on liikuntaharrastusten edellytysten kehittäminen, liikuntatilojen talouden ja tulosten seurannan kehittäminen
sekä liikuntatilojen ylläpito. Nuorisopalvelut panostaa avoimeen tilatoimintaan, verkkoyhteistyöhön ja kouluyhteistyön
kehittämiseen yhdessä opetushenkilökunnan ja oppilaiden
vanhempien kanssa.
Idrottstjänsterna tillsammans med tredje sektorn erbjuder
möjligheter till fritidsmotion för unga, familjer, specialgrupper och äldre. Idrottstjänsterna har som utmaning att utveckla förutsättningarna för motionsintressen, att utveckla
uppföljningen av idrottsplatsernas ekonomi och resultat
samt att sköta underhållet av motionslokaler. Ungdomstjänsterna satsar på öppen verksamhet i ungdomslokalen,
nätverkssamarbete och utveckling av skolsamarbetet med
undervisningspersonal och elevernas föräldrar.
88
Taiteen perusopetuksen yksikköä kehitetään yhdeksi kokonaisuudeksi yhdessä yksityisten toimijoiden kanssa. Teatterija tanssitaiteen perusopetuksen kehitystä yksityisin resurssein, kunnallisten musiikkiopiston ja taidekoulun rinnalla, tuetaan. Vapaan sivistystyön paikallisia ja alueellisia
palveluita selvitetään yhteisten synergiaetujen, tilaratkaisujen ja taloudellisten etujen löytämiseksi.
Enheten för grundläggande konstundervisning utvecklas som
en helhet i samarbete med privata aktörer. Grundläggande
utbildning i teater och danskonst med privata resurser stöds,
vid sidan av de kommunala enheterna musikinstitutet och
konstskolan. Lokala och regionala tjänster inom det fria bildningsarbetet utreds för att finna synergifördelar, lokalitetslösningar och ekonomiska fördelar.
Kuva-palvelut kehittävät oman viestinnän ja markkinoinnin
koordinointia ja vuorovaikutteisuutta osana sivistystointa ja
kaupungin muuta viestintää ja markkinointia kaupunkilaisia
osallistaen ja kuullen. Kuva-palvelut tukevat kolmannen sektorin toimijoita ja alan harrastajia ja ryhmiä mm. toiminta-,
kohde- ja ohjausavustuksin, tarjoamalla tiedotus- ja markkinointitukea tapahtumajärjestäjille, tarjoamalla kohtuuhintaiset tilat ja puitteet harrastaa ja osallistua kulttuurin, liikunnan
ym. vapaa-ajan aktiviteetteihin ja tapahtumatarjontaan sekä
tarjoamalla mahdollisuuden kokoontua ja harjoitella kaupungin tiloissa. Kulttuuri- ja vapaa-aikaselvitykseen perustuva
KuVa-ohjelma päivitetään 2016 ja avustusten ja taksojen periaatteet tarkistetaan sen yhteydessä.
Kultur- och fritidstjänsterna utvecklar koordinationen och interaktiviteten inom den egna kommunikationen och marknadsföringen som en del av bildningssektorns och stadens
övriga kommunikation och marknadsföring. Stadsborna medverkar och hörs i denna process. Kultur- och bildningstjänsterna stöder tredje sektorns aktörer samt amatörer och grupper i branschen bl.a. med verksamhets-, projekt- och träningsbidrag, informations- och marknadsföringshjälp till arrangörer av evenemang, förmånliga lokaliteter för amatörverksamhet och möjligheter att ta del av utbudet av kultur-,
idrotts- och andra fritidsaktiviteter och evenemang samt genom att låta stadens lokaler användas för sammanträden och
träning. Kultur- och fritidsprogrammet, som baserar sig på en
kultur- och fritidsutredning, uppdateras år 2016, och principerna för understöd och taxor granskas samtidigt.
Strateginen tavoite
Strategiskt mål
Hyvinvointierojen kaventaminen
Mindre skillnader i välfärd
Nuorten yhden luukun Ohjaamo-palvelu käynnistyy – Man börjar
ordna handledningstjänster för ungdomar (Ohjaamo-tjänsten) enligt
principen om en lucka
Omatoimikirjasto otetaan käyttöön – Ett meröppet bibliotek tas i
bruk
Talouden tervehdyttäminen
Sanering av ekonomi
Puitesopimukset laadittu kahden (2) eri tahon kanssa esim. kolmannen sektorin edustajan, luovan alan yrittäjän tai yksityisen tahon
kanssa – Man har ingått ramavtal med två (2) olika parter, t.ex. en representant för tredje sektorn, en företagare inom den skapande
branschen eller med en privat part
Hyvinvointierojen kaventaminen ja
asukkaiden osallistumismahdollisuuksien lisääminen
Mindre skillnader i välfärd och ökad Kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluohjelma 2016–2020 päivitetään – Serdelaktighet för invånare
viceprogrammet för kultur- och fritidstjänsterna 2016–2020 uppdateras
Muut tavoitteet ja tunnusluvut –Övriga mål och nyckeltal
Tehtäväalueen yhteiset
Kustannustaso (netto) euroa/asukasKostnadsnivå (netto) euro/invånare
Avustukset (netto) euroa/asukasBidrag (netto) euro/invånare
Palvelujen kustannukset ikäryhmittäinServiceanvändare per åldersgrupp
Lapset ja nuoret (0-18 v.)-barn och unga
Työikäiset (18-60 v.)-invånare i arbetsför ålder
Ikäihmiset (yli 60 v.)-äldre personer
Kirjastopalvelut-Bibliotekstjänster
Kirjaston nettomenot/asukas-Nettoutgifter/invånare
Aineistomenot/asukas-Materialutgifter/invånare
Kirjastokäynnit/asukas-Biblioteksbesök/invånare
Lainat/asukas-Lån/invånare
Verkkokäynnit-Webbesök
89
TP-BS2014
TABU2015
TABU2016
TSEP2017
TSEP2018
278
280
277
277
277
24,1
24,2
23,3
23,3
23,3
45 %
22 %
33 %
45 %
25 %
30 %
45 %
25 %
30 %
45 %
25 %
30 %
45 %
25 %
30 %
51,1
5,88
7,3
16,28
1 835 616
50,19
5,5
7,5
16,5
1850000
51
5,5
7,5
16,5
1900000
51
5,5
7,5
16,5
1900000
51
5,5
7,5
16,5
1900000
Kulttuuripalvelut-Kulturtjänster
Kulttuuripalveluiden nettokustannukset €/asukas-Kulturtjänsternas nettokostnader, €/invånare
josta kulttuuritoiminta
josta museo- ja näyttelytoiminta
Kulttuuripalvelutuotannon volyymi/ kävijämäärät, näyttelyt ja
tapahtumat-Serviceproduktionens volym/antal besökare, utställningar och evenemang
Tuetut tapahtumat kulttuuritaloissa/asiakkaat (Taidetehdas ja
Grand)
Tuetut tapahtumat kulttuuritaloissa/ kpl
Liikuntapalvelut-Idrottstjänster
Liikuntapalveluiden nettokustannukset, €/asukas-Idrottstjänsternas nettokostnader €/invånare
Liikuntatilojen harjoitusvuorotunnit-Övningsturtimmar i idrottsanläggningar
Uimahallin käynnit-Besökare i simhallen
Liikuntapalveluiden palvelutuotannon suoritteet-Idrottstjänsternas prestationer inom serviceproduktionen
Nuorisopalvelut-Ungdomstjänster
Nuorisopalveluiden nettokustannukset, €/asukas-Ungdomstjänsternasnettokostnader €/invånare
Nuorten käyntikerrat nuorisotoimen toiminnassa- Antal besök
(unga) inom ungdomstjänsternas verksamhet
Yksilöllisesti ja ryhmätoiminnassa tavoitetut nuoret-Unga som
nås individuellt eller inom gruppverksamheten
Suunnitelmallisesti tuetut nuoret-Unga som stöds planmässigt
Nuorisotilojen käyttötunnit-Brukstimmar i ungdomslokalerna
Övikin käyttövuorokaudet-Bruksdygn i Övik lägergård
Opetuspalvelut-Undervisningstjänster
Vapaan sivistystyön kustannukset netto €/asukas-Kostnader för
fritt bildningsarbete netto €/invånare
Opiskelijamäärä-Antal studerande
Kansalaisopisto
BMI
Opetustunnit-Undervisningstimmar
Kansalaisopisto
BMI
Taiteen perusopetuksen nettomeno/ porvoolainen asukas yhteensä-Konstundervisninengens nettoutgifter/invånare från
Borgå
Musiikkiopisto-Musikinstitutet
Taidekoulu-Konstskola
Opiskelijamäärä-Antal studerande
Musiikkiopisto-Musikinstitutet (kaikki)
joista sopimuskuntien oppilaita
Taidekoulu-Konstskola (alla)
joista sopimuskuntien oppilaita
Opetustunnit-Undervisningstimmar
Musiikkiopisto-Musikinstitutet
Taidekoulu-Konstskola
Musiikkiopistoon pyrkijät
35,8
38
39
39
39
17,3
18,5
20
18
20
19
20
19
20
19
85 800
90 000
90 000
90 000
90 000
13 800
15 000
15 000
15 000
15 000
107
130
110
110
110
70,3
66,3
65,7
65,7
65,7
71 966
72 000
72 000
72 000
72 000
197 007
190 000
198 000
199 000
200 000
263 136
185 000
245 000
246 000
250 000
28,7
30,8
26,9
27
27
57 078
65 000
60 000
60 000
60 000
1 422
1 500
1 500
1 500
1 500
129
200
150
150
150
7 737
6 000
6 500
6 500
6 500
222
230
230
230
230
11,29
13,22
12,80
12,80
12,80
7 324
5 113
2 211
18 730
12 477
6 253
7 500
5 200
2 300
19 000
12 700
6 300
7 500
5 200
2 300
19 000
12 700
6 300
7 500
5 200
2 300
19 000
12 700
6 300
7 500
5 200
2 300
19 000
12 700
6 300
16,37
15,90
16,28
16,50
16,80
11,29
5,08
3 239
2 359
11,26
4,64
3 300
2 350
1 060
950
200
51 100
45 500
5 600
550
11,58
4,70
3 280
2 330
1 269
950
200
50 000
44 500
5 500
550
11,60
4,90
3 230
2 280
1 200
950
200
49 500
44 000
5 500
500
11,80
5,00
3 180
2 230
1 200
950
200
49 000
43 500
5 500
450
880
52 200
46 600
5 600
742
90
SIVISTYSTOIMI BILDNINGSSEKTORN
KÄYTTÖTALOUS
Tehtäväalueet
DRIFTSEKONOMIN
Uppgiftsområden
Sivistystoimen johto
Toimintatuotot
Myyntituotot
Maksutuotot
Tuet ja avustukset
Vuokratuotot
Muut toimintatuotot
Bildningssektorns ledning
Verksamhetsintäkter
Försäljningsintäkter
Avgiftsintäkter
Understöd och bidrag
Hyresintäkter
Övriga intäkter
Tilinp 2014
Boksl 2014
TA 2015+m
BGT2015+ä
TA 2016
BGT 2016
Suunn 2017
Plan 2017
Suunn 2018
Plan 2018
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
Toimintakulut
Henkilöstömenot
Palvelujen ostot
Aineet, tarvikkeet ja tavarat
Avustukset
Vuokrat
Muut toimintakulut
Verksamhetskostnader
Personalkostnader
Köp av tjänster
Material och förnödenh.
Understöd
Hyror
Övriga utgifter
-1 253 985
-866 888
-182 278
-13 459
-17 107
-147 226
-27 026
-1 331 000
-866 300
-201 400
-15 700
-31 000
-177 500
-39 100
-1 301 000
-868 200
-203 100
-15 400
-11 000
-164 700
-38 600
-1 301 000
-868 200
-203 100
-15 400
-11 000
-164 700
-38 600
-1 301 000
-868 200
-203 100
-15 400
-11 000
-164 700
-38 600
Toimintakate
Poistot
Verksamahetsbidrag
Avskrivningar
-1 253 985
-15 124
-1 331 000
-1 301 000
-1 301 000
-1 301 000
1 569 700
676 700
111 700
761 900
11 100
8 300
1 581 800
714 000
95 800
752 600
11 100
8 300
1 581 800
714 000
95 800
752 600
11 100
8 300
1 581 800
714 000
95 800
752 600
11 100
8 300
Suomenkieliset koulutuspalvelut Finskspråkiga utbildningstjänster
Toimintatuotot
Verksamhetsintäkter
1 443 670
Myyntituotot
Försäljningsintäkter
668 508
Maksutuotot
Avgiftsintäkter
97 911
Tuet ja avustukset
Understöd och bidrag
652 794
Vuokratuotot
Hyresintäkter
8 012
Muut toimintatuotot
Övriga intäkter
16 446
Toimintakulut
Henkilöstömenot
Palvelujen ostot
Aineet, tarvikkeet ja tavarat
Avustukset
Vuokrat
Muut toimintakulut
Verksamhetskostnader
Personalkostnader
Köp av tjänster
Material och förnödenh.
Understöd
Hyror
Övriga utgifter
-40 404 791
-22 757 179
-6 863 308
-754 957
-271 990
-9 701 623
-55 734
-38 997 300
-22 493 000
-6 712 400
-820 700
-259 000
-8 671 500
-40 700
-39 249 800
-22 310 800
-7 048 400
-852 700
-274 000
-8 712 900
-51 000
-39 249 800
-22 310 800
-7 048 400
-852 700
-274 000
-8 712 900
-51 000
-39 249 800
-22 310 800
-7 048 400
-852 700
-274 000
-8 712 900
-51 000
Toimintakate
Poistot
Verksamahetsbidrag
Avskrivningar
-38 961 121
-237 357
-37 427 600
-37 668 000
-37 668 000
-37 668 000
768 900
367 000
2 000
386 400
8 500
5 000
768 900
367 000
2 000
386 400
8 500
5 000
768 900
367 000
2 000
386 400
8 500
5 000
768 900
367 000
2 000
386 400
8 500
5 000
Ruotsinkieliset koulutuspalvelut
Toimintatuotot
Myyntituotot
Maksutuotot
Tuet ja avustukset
Vuokratuotot
Muut toimintatuotot
Svenskspråkiga utbildningstjänster
Verksamhetsintäkter
668 246
Försäljningsintäkter
326 730
Avgiftsintäkter
518
Understöd och bidrag
305 930
Hyresintäkter
7 609
Övriga intäkter
27 459
Toimintakulut
Henkilöstömenot
Palvelujen ostot
Aineet, tarvikkeet ja tavarat
Avustukset
Vuokrat
Muut toimintakulut
Verksamhetskostnader
Personalkostnader
Köp av tjänster
Material och förnödenh.
Understöd
Hyror
Övriga utgifter
-19 990 044
-11 544 519
-3 379 866
-403 039
-2 329
-4 637 120
-23 172
-19 153 500
-11 336 500
-3 209 400
-381 200
-4 400
-4 196 500
-25 500
-19 232 300
-11 315 500
-3 498 900
-391 000
-4 400
-3 995 100
-27 400
-19 232 300
-11 315 500
-3 498 900
-391 000
-4 400
-3 995 100
-27 400
-19 232 300
-11 315 500
-3 498 900
-391 000
-4 400
-3 995 100
-27 400
Toimintakate
Poistot
Verksamahetsbidrag
Avskrivningar
-19 321 799
-141 200
-18 384 600
-18 463 400
-18 463 400
-18 463 400
91
KÄYTTÖTALOUS
Tehtäväalueet
DRIFTSEKONOMIN
Uppgiftsområden
Tilinp 2014
Boksl 2014
Varhaiskasvatuspalvelut
Toimintatuotot
Myyntituotot
Maksutuotot
Tuet ja avustukset
Vuokratuotot
Muut toimintatuotot
Tjänster inom småbarnsfostran
Verksamhetsintäkter
3 832 173
Försäljningsintäkter
100 789
Avgiftsintäkter
3 677 376
Understöd och bidrag
34 501
Hyresintäkter
494
Övriga intäkter
19 013
TA 2015+m
BGT2015+ä
TA 2016
BGT 2016
Suunn 2017
Plan 2017
Suunn 2018
Plan 2018
3 861 300
76 900
3 768 200
7 000
9 200
4 076 600
101 900
3 958 500
7 000
0
9 200
4 076 600
101 900
3 958 500
7 000
0
9 200
4 076 600
101 900
3 958 500
7 000
0
9 200
Toimintakulut
Henkilöstömenot
Palvelujen ostot
Aineet, tarvikkeet ja tavarat
Avustukset
Vuokrat
Muut toimintakulut
Verksamhetskostnader
Personalkostnader
Köp av tjänster
Material och förnödenh.
Understöd
Hyror
Övriga utgifter
-33 644 538
-19 743 140
-5 162 962
-272 103
-4 414 336
-3 968 369
-83 629
-34 189 900
-19 698 400
-5 272 000
-148 900
-5 108 400
-3 939 700
-22 500
-34 065 400
-19 355 300
-5 275 500
-319 700
-4 982 800
-4 128 900
-3 200
-34 065 400
-19 355 300
-5 275 500
-319 700
-4 982 800
-4 128 900
-3 200
-34 065 400
-19 355 300
-5 275 500
-319 700
-4 982 800
-4 128 900
-3 200
Toimintakate
Poistot
Verksamahetsbidrag
Avskrivningar
-29 812 366
-207 280
-30 328 600
-29 988 800
-29 988 800
-29 988 800
Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut
Toimintatuotot
Myyntituotot
Maksutuotot
Tuet ja avustukset
Vuokratuotot
Muut toimintatuotot
Kultur- och fritidstjänster
Verksamhetsintäkter
Försäljningsintäkter
Avgiftsintäkter
Understöd och bidrag
Hyresintäkter
Övriga intäkter
4 917 642
932 665
2 651 009
599 402
612 401
122 165
4 148 200
702 700
2 414 300
332 000
550 700
148 500
4 355 400
743 400
2 510 300
329 000
623 200
149 500
4 355 400
743 400
2 510 300
329 000
623 200
149 500
4 355 400
743 400
2 510 300
329 000
623 200
149 500
Toimintakulut
Henkilöstömenot
Palvelujen ostot
Aineet, tarvikkeet ja tavarat
Avustukset
Vuokrat
Muut toimintakulut
Verksamhetskostnader
Personalkostnader
Köp av tjänster
Material och förnödenh.
Understöd
Hyror
Övriga utgifter
-18 761 377
-10 210 415
-3 048 638
-1 584 594
-1 200 550
-2 565 289
-151 891
-18 033 200
-10 263 700
-2 443 100
-1 421 600
-1 206 400
-2 617 200
-81 200
-19 396 200
-10 166 800
-2 568 000
-1 441 900
-1 206 400
-3 931 900
-81 200
-19 396 200
-10 166 800
-2 568 000
-1 441 900
-1 206 400
-3 931 900
-81 200
-19 396 200
-10 166 800
-2 568 000
-1 441 900
-1 206 400
-3 931 900
-81 200
Toimintakate
Poistot
Verksamahetsbidrag
Avskrivningar
-13 843 735
-786 205
-13 885 000
-15 040 800
-15 040 800
-15 040 800
SIVISTYSTOIMI
Toimintatuotot
Toimintakulut
Toimintakate
Poistot
BILDNINGSSEKTORN
Verksamhetsintäkter
Verksamhetskostnader
Verksamhetsbidrag
Avskrivningar
10 861 731
10 348 100
10 782 700
10 782 700
10 782 700
-114 054 735 -111 704 900 -113 244 700 -113 244 700 -113 244 700
-103 193 004 -101 356 800 -102 462 000 -102 462 000 -102 462 000
-1 387 165
92
4.4 Itä-Uudenman pelastuslaitos - Räddningsverket i Östra Nyland
Pelastustoimen strategia 2025, yhteiskunnan turvallisuusstrategia ja sisäisen turvallisuuden ohjelma ohjaavat osaltaan
sisäministeriön hallinnonalan strategian toimeenpanoa ja
alueellisten pelastuslaitosten toimintaa. Strategiassa on määritelty painopisteet ja keskeiset toimintalinjat, joiden avulla
pelastustoimi vastaa toimintaympäristön sille asettamiin vaatimuksiin. Strategian tavoitteena on antaa yhteiset perusteet
pelastustoimen tehtävistä huolehtivien viranomaisten, laitosten ja vapaaehtoisten järjestöjen toiminnan pitkäjänteiselle suunnittelulle ja kehittämiselle sekä siinä tarvittavalle
yhteistyölle. Hyväksytyn strategian mukaisesti pelastuslaitosten tulee toimia laaja-alaisina turvallisuuden osaajina, joilla
on keskeinen rooli pelastusalueen turvallisuuspalvelujen
suunnittelussa ja tuottamisessa.
Räddningsväsendets strategi 2025, samhällets säkerhetsstrategi och programmet för den inre säkerheten styr för sin del
verkställandet av strategin för inrikesministeriets förvaltningsområde och de regionala räddningsverkens verksamhet. I strategin fastställs de tyngdpunkter och centrala verksamhetslinjer med vilka räddningsväsendet svarar för utmaningar som verksamhetsmiljön ställer. Det strategiska målet
är att ge gemensamma grunder för långsiktig planering, utveckling och samarbete för myndigheters, anstalters och frivilliga organisationers verksamhet som sköter räddningsväsendets uppgifter. Enligt den godkända strategin ska räddningsverken ha ett mångsidigt kunnande i säkerheten och en
central roll för att planera och producera säkerhetstjänster
inom räddningsområdet.
Itä-Uudenmaan pelastusalueella pelastuslaitoksen tuottamien palvelujen saatavuus ja taso perustuu pelastustoimen
strategiaan, pelastustoimen lainsäädäntöön sekä sisäministeriön asettamiin pelastustoimen valtakunnallisiin tulos- ja
palvelutavoitteisiin. Pelastuslaitoksen tuottamien palvelujen
alueellinen saatavuus ja taso on määritelty yksityiskohtaisemmin pelastusalueen 2015–2018 palvelutasopäätöksessä,
joka on laadittu yhteistyössä sopijakuntien kanssa.
Tillgängligheten och nivån på räddningsverkets tjänster inom
Östra Nylands räddningsområde grundar sig på räddningsväsendets strategi, lagar om räddningsväsendet och på de riksomfattande mål för resultat och tjänster som inrikesministeriet fastställt. Den regionala tillgängligheten och nivån på de
tjänster som räddningsverket producerar har definierats mer
i detalj i beslutet om servicenivån för regionen 2015–2018,
som utarbetats i samråd med avtalskommunerna.
Pelastuslaitoksen palvelutason perusteena on alueen riskinarvio, jonka nojalla on määritelty nykyisin ylläpidettävät resurssit alueen riskienhallinnan, ensihoidon ja pelastustoiminnan edellyttämien toimintojen ylläpitämiseksi. Pelastuslaitoksen toiminnan arvioinnissa on kiinnitetty erityistä huomiota onnettomuuksien ennaltaehkäisyyn sekä ensihoidon ja
pelastuspalvelujen kattavuuteen ja saantiin.
Räddningsverkets servicenivå bestäms på basis av en riskbedömning av området och utifrån den har man beslutat om de
nuvarande resurserna med tanke på att kunna upprätthålla
de funktioner som behövs för riskhanteringen, ambulanssjukvården och räddningsverksamheten. Vid bedömningen av
räddningsverkets verksamhet har man fäst speciell uppmärksamhet på förebyggande av olyckor och på omfattningen och
tillgången på ambulanssjukvården och räddningstjänsterna.
Pelastuslain edellyttämän palvelutuotannon ylläpitämisessä
ydintoiminnot muodostuvat riskienhallinnan, pelastustoiminnan, öljyntorjunnan sekä tilannekeskuksen toiminnoista.
Pelastuslaissa todettujen tehtävien lisäksi pelastustoimi hoitaa muuhun lainsäädäntöön ja tehtyihin sopimuksiin perustuvia tehtäviä, joista merkittävimmät ovat öljyntorjuntaa ja
muiden ympäristövahinkojen torjuntaa koskevat tehtävät
sekä vaarallisia aineita koskevat valvontatehtävät.
Enligt räddningslagen upprätthåller man serviceproduktionens kärnverksamhet genom riskhantering, räddningsverksamhet, oljebekämpning samt lägescentralens funktioner.
Utöver de uppgifter som enligt räddningslagen hör till räddningsverket sköter det även uppgifter som grundar sig på övrig lagstiftning och slutna avtal. De viktigaste av dessa uppgifter är uppdrag med anknytning till oljeskydd och förebyggande av övriga miljöskador samt övervakning av farliga ämnen.
Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin, Porvoon sairaanhoitoalueen ja pelastuslaitoksen välillä sovitun yhteistoimintasopimuksen mukaisesti pelastuslaitos vastaa ensihoito- ja
ensivastepalvelujen tuottamisesta Porvoon sairaanhoitoalueen kunnissa. Ensihoito- ja ensivastepalvelujen taso ja määrä
perustuu Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin hyväksymään palvelutasomääritelmään ensihoito- ja ensivastepalvelujen tuottamisesta.
I enlighet med samarbetsavtalet mellan Helsingfors och Nylands sjukvårdsdistrikt, Borgå sjukvårdsområde och räddningsverket svarar räddningsverket för serviceproduktionen i
anslutning till ambulanssjukvård och första insatsen i kommunerna inom Borgå sjukvårdsområde. Nivån och omfattningen på tjänsterna i anslutning till ambulanssjukvård och
första insatsen grundar sig på ett beslut om servicenivån som
Helsingfors och Nylands sjukvårdsdistrikt godkänt för producering av tjänster med anknytning till ambulanssjukvård och
första insatsen.
93
Pelastuslaitoksen toimintakyvyn ylläpitämisessä pelastuslaitoksen henkilöstö on keskeisessä asemassa ja merkittävä voimavara jatkuvasti muuttuvassa toimintaympäristössä. Palkatun, sivutoimisen ja vapaaehtoisen henkilöstön määrän,
osaamisen ja työkyvyn ylläpitäminen ovat keskeisessä asemassa pelastuslaitoksen tuottamassa palvelutoiminnassa.
Riittävän toimintakyvyn ylläpitämiseksi henkilöstön tietotaitoa kehitetään alueen uhkien edellyttämällä tavalla sekä hyödyntämällä pelastuslaitosten kumppanuusverkoston pelastustoiminnan ja ensihoidon kehittämistoiminnan tuloksia pelastuslaitoksen päivittäisessä toiminnassa.
Räddningsverkets personal spelar en central roll och är en
viktig resurs vid upprätthållandet av räddningsverkets funktionsförmåga i verksamhetsmiljön som ständigt förändras. Att
upprätthålla antalet anställda, halvordinarie och frivilligt anställda samt deras kunnande och arbetsförmåga spelar en
central roll i räddningsverkets serviceverksamhet. För att
kunna upprätthålla tillräcklig verksamhetsförmåga utvecklas
personalens kunskaper på det sätt som riskerna i området
förutsätter och genom att i räddningsverkets dagliga verksamhet utnyttja resultaten av utvecklingen av serviceområdena räddningsverksamhet och ambulanssjukvård som man
fått inom räddningsverkens samarbetsnätverk.
Kuntia koskevat erityistilanteet ja erilaiset tavanomaista suuremmat onnettomuudet edellyttävät osin sellaisia valmiuksia
ja järjestelyjä, joita ei tarvita päivittäisissä onnettomuustilanteissa. Erityistilanteiden hallintaa koskevan valmiuden ylläpitämiseksi toimintaan osallistuvien organisaatioiden, käytettävien toimitilojen sekä tarvittavien teknisten järjestelmien
valmiuksia kehitetään yhteistyössä kuntien, viranomaisten ja
muiden keskeisten toimijoiden kanssa. Lisäksi pelastuslaitos
osallistuu alan kansalliseen ja kansainväliseen yhteistyöhön
ja kehittämistoimintaan, joka toimii ydintoimintoja tukevana
prosessina henkilöstön osaamisen, riskienhallinnan, pelastustoiminnan ja ensihoidon toimintojen kehittämisessä.
Vid exceptionella situationer i kommuner och olika ovanligt
stora olyckor krävs delvis sådana färdigheter och arrangemang som inte behövs vid dagliga olyckssituationer. För att
upprätthålla beredskap att hantera exceptionella situationer
utvecklas beredskap för organisationer som deltar i verksamheten, för lokaler som används i verksamheten och för tekniska system som behövs i samråd med kommuner, myndigheter och andra centrala aktörer. Räddningsverket deltar
också i branschens nationella och internationella samarbete
och utveckling, vilket stöder utvecklingen av personalens
kunnande, riskhanteringen, räddningsverksamheten och ambulanssjukvården.
4.4.1 Hallinto–Förvaltning
Pelastuslaitoksen toiminta on organisoitu hallinnon lisäksi riskienhallinnan, pelastustoiminnan ja ensihoidon tehtäväalueisiin. Sopijakuntia edustavana päätöksentekoelimenä toimii
kahdeksanjäseninen aluepelastuslautakunta, joka toimii keskeisenä päätöksentekoelimenä kehitettäessä pelastustoimen
toimintoja alueellisena organisaationa jatkuvasti muuttuvassa toimintaympäristössä. Itä-Uudenmaan pelastuslaitoksen yhteistoimintasopimuksen 9 §:n (taloudenhoito) mukaisesti pelastuslaitos toimii itsenäisenä taseyksikkönä Porvoon
kaupungin hallinnossa.
Räddningsverkets organisation omfattar förvaltning och uppgiftsområdena riskhantering, räddningsverksamhet och ambulanssjukvård. Regionala räddningsnämnden har åtta ledamöter och representerar avtalskommunerna som ett beslutsorgan. Nämnden beslutar om ärenden i anknytning till räddningsverket och utvecklingen av räddningsverkets verksamhet som en regional organisation i verksamhetsmiljön som
ständigt förändras. Enligt 9 § (ekonomi) i samarbetsavtalet
för Räddningsverket i Östra Nyland är räddningsverket en
självständig balansenhet inom Borgå stads förvaltning.
Pelastuslaitoksen toiminnan painopisteet on asetettu vastaamaan toimintaympäristön asettamia haasteita arvioimalla
niiden merkitystä alueen kokonaisturvallisuuden kannalta.
Pelastusalueen turvallisuutta arvioidaan määrävälein tehtävällä riskiarviolla ja alueen resursseja kohdennetaan riskiarvion mukaisesti.
Räddningsverkets verksamhet fokuserar på att beakta de utmaningar verksamhetsmiljön ställer och på att bedöma utmaningarnas betydelse med tanke på områdets totala säkerhet. Säkerheten i räddningsområdet bedöms med regelbundna riskbedömningar, och områdets resurser riktas enligt
bedömningarna.
Strateginen tavoite
Strategiskt mål
Sitova tavoite – Bindande mål
Toimintavalmiusaika / pelastustoiminnan keskimääräisen toimintavalmiusajan täyttyminen prosentteina
Aktionsberedskapstid / räddningsverksam- 80 %
hetens genomsnittliga aktionsberedskapstid i procent
Henkilöstön työpanos / pelastushenkilöstön henkilöstöresurssien ylläpitäminen päivittäisessä toiminnassa (vakituinen ja sivutoiminen)
Personalens arbetsinsats / upprätthållande av räddningspersonalens personalresurser i den dagliga verksamheten (ordinarie och halvordinarie)
94
42 100 kalenteripäivää - kalenderdagar
Henkilöstön työpanos / ensihoidon henkilöstöresurssien ylläpitäminen päivittäisessä toiminnassa
Personalens arbetsinsats / upprätthållande av ambulanssjukvårdens personalresurser i den dagliga verksamheten
5078 kalenteripäivää - kalenderdagar
4.4.2 Pelastustoiminta–Räddningsverksamhet
Pelastustoiminnan tehtäväalue vastaa pelastusalueen operatiivisesta toiminnasta ja sen valmiuden ylläpidosta pelastusalueella. Pelastustoiminnan lisäksi tehtäväalueen toimintoihin on sisällytetty öljyvahinkojen torjunta, erillisiin sopimuksiin perustuva ensivastetoiminta, pelastuslaitoksen tilannekeskuksen ylläpito sekä pelastuslaitoksen kaluston hankinta
ja tekniset palvelut.
Uppgiftsområdet räddningsverksamhet svarar för den operativa verksamheten och beredskapen i räddningsområdet. Utöver räddningsverksamhet omfattar uppgiftsområdets verksamhet även bekämpning av oljeskador, första insatsen som
baserar sig på separata avtal, upprätthållandet av lägescentralen vid räddningsverket samt upphandling av räddningsverkets materiel och tekniska tjänster.
Valtakunnallisia hätäkeskuksia koskevan uudistuksen myötä
uusi hätäkeskusjärjestelmä perustuu ERICA- järjestelmään,
joka aiheuttaa muutoksia pelastuslaitosten nykyisin käyttämään PEKE- johtamisjärjestelmään. Sisäasiainhallinnon toimesta on jo aloitettu uuteen ERICA- hätäkeskusjärjestelmään
soveltuvan KEJO- johtamisjärjestelmän hankinta. Johtamisjärjestelmän uusinnan johdosta pelastustoimen operatiivisen
henkilöstön valmiuksia uusien tietojärjestelmien käyttöön lisätään. Järjestelmän kokonaisuudistus ajoittuu vuosille
2016–2017.
I och med förnyelsen som gäller de nationella nödcentralerna
grundar sig det nya nödcentralsystemet på nödcentralsdatasystemet ERICA som orsakar ändringar i det nuvarande ledningssystemet PEKE. Inrikesförvaltningen har redan inlett en
upphandling av ledningssystemet KEJO, som är lämpligt för
ERICA. På grund av att ledningssystemet förnyas, ökas den
operativa personalens beredskap i nya datasystem. Systemet
reformeras i sin helhet åren 2016–2017.
Utbildningen för halvordinarie brandkårer och avtalsbrandkårer fortsätter och verksamheten effektiviseras så att den
blir en ändamålsenlig helhet som motsvarar den regionala efterfrågan på tjänster. Man ordnar mer utbildning i första insatsen enligt det enhetliga utbildningssystemet i hela området. Man köper nya fordon och återvinner gamla i enlighet
med en uppgjord plan och beslutet om servicenivån. Räddningsverksamhet på svag is förbättras genom att skaffa lämplig utrustning och genom att utbilda anställda.
Sivutoimisten ja sopimuspalokuntien henkilöstön koulutusta
jatketaan ja toimintaa tehostetaan alueellista palvelukysyntää vastaavaksi tarkoituksenmukaiseksi kokonaisuudeksi. Palokuntien ensivastetoimintaan liittyvää koulutusta toteutetaan yhtenäisen koulutusjärjestelmän mukaisesti koko alueella. Ajoneuvojen uusintaa ja kierrätystä jatketaan palvelutasopäätöksen ja tehdyn suunnitelman mukaisesti. Heikoilla
jäillä tapahtuvaa pelastustoimintaa parannetaan hankitulla
pelastustoimintaan soveltuvalla kalustohankinnalla sekä koulutuksella.
Standardiseringen av oljebekämpningsutrustningen fortskrider och ny utrustning till båtar och för bekämpning av oljeskador skaffas enligt den godkända oljebekämpningsplanen.
Med hjälp av containrar förbättrar man oljebekämpningsutrustningens rörlighet. I Neste Oils hamn finns en pråm (”Vesikko”) som lager för oljeavfall, två containrar med anordning
för uppsamling av olja samt två släckningscontainrar för båtbränder. Användningen av utrustningen i hamnen och underhållet grundar sig på avtalet mellan räddningsverket, OSM
Ship Management Finland Oy och Neste Oil Abp. I skärgården
förbättras beredskapen för oljebekämpning genom att skaffa
två D-klassens fartyg åren 2016–2017.
Öljyvahinkojen torjuntaan liittyvän kaluston ja laitteiston yhtenäistämistä jatketaan ja vene- ja öljyntorjuntakalustoa lisätään hyväksytyn öljyntorjuntasuunnitelman mukaisesti. Öljyntorjuntakaluston liikuteltavuutta tehostetaan konttijärjestelmällä ja Neste Oilin satamassa ylläpidetään öljyisen jätteen
varastoaluksena ”Vesikko” proomua, kahta öljynkeräyslaitteistoa sisältävää konttia sekä kahta laivapalojen sammutukseen soveltuvaa laivapalojen sammutuskonttia. Satamassa
olevan kaluston käyttö ja ylläpito perustuu pelastuslaitoksen,
OSM Ship Management Finland Oy:n ja Neste Oyj:n väliseen
sopimukseen. Saaristoalueen öljyntorjunnan valmiutta parannetaan kahden D-luokan veneen hankinnalla vuosina
2016–2017.
Räddningsverkets lägescentral har som uppgift att svara för
myndighetsverksamheten som stöder räddningsverkets verksamhet samt för att larma kommunernas ledningsgrupper
och övriga nyckelpersoner vid special- och undantagssituationer. Man ökar beredskapen för lägescentralen genom att
utveckla personalens färdigheter för verksamheten i lägescentralen. Lägescentralens föråldrade tekniska utrustning
byts ut mot ny utrustning så att den motsvarar de nya datatekniska kraven.
Pelastuslaitoksen ylläpitämän tilannekeskuksen tehtävänä
on vastata pelastuslaitoksen toimintaa tukevasta viranomaistoiminnasta sekä kuntien johtoryhmien ja muiden avainhenkilöiden hälyttämisestä kuntia koskevissa erityis- ja poikkeustilanteissa. Tilannekeskuksen toimintavalmiutta lisätään kehittämällä henkilöstön valmiuksia tilannekeskustoimintaan.
Keskuksen vanhentunutta teknistä laitteistoa uusitaan vastaamaan uudistuvan tietotekniikan vaatimuksia.
95
Pelastuslaitoksen toimintakyvyn ylläpitämiseksi pelastuslaitos kouluttaa henkilöstöään suunnitelman mukaisesti ja vastaa sivutoimisen ja sopimuspalokuntien henkilöstön koulutuksesta erillisen valtakunnallisesti hyväksytyn ohjelman mukaisesti. Sivutoimisen ja sopimuspalokuntien henkilöstön
koulutus hankitaan ostopalveluna alan koulutuspalveluja tarjoavilta järjestöiltä.
För att upprätthålla räddningsverkets funktionsförmåga utbildar räddningsverket sin personal enligt planen och svarar
för utbildningen för halvordinarie brandkårer och avtalsbrandkårer enligt ett separat program som godkänts på riksnivå. Utbildningen för halvordinarie brandkårer och avtalsbrandkårer köps av organisationer som erbjuder utbildningstjänster inom branschen.
Vanhentuneen kaluston uusimista jatketaan tehdyn investointisuunnitelman ja palvelutasopäätöksen mukaisesti ja tavoitteena on uusia raskaat ajoneuvot enintään 20-vuoden
ikäisinä ja ajoneuvoverosta vapautetut ajoneuvot seitsemän
vuoden välein.
Man fortsätter att byta ut den gamla utrustningen enligt investeringsplanen och beslutet om servicenivån, och målet är
att tunga fordon är högst 20 år gamla och att de fordon för
vilka man inte behöver betala fordonsskatt byts ut vart
sjunde år.
Huoltopalveluiden kustannuskehityksen hallitsemiseksi kaluston huoltopalveluja kilpailutetaan määrävälein ja keskitetään yksilöityihin paikkoihin. Pelastusasemien (Sipoo, Loviisa)
uusintaan liittyvää suunnittelua jatketaan asianomaisten sopijakuntien kanssa. Loviisan pelastusaseman sijoitusta koskevassa suunnitelmassa huomioidaan moottoritie E18 ja siihen
liittyvä Loviisan alueen tavoitettavuus. Sipoon pelastusasemaa koskevan hankkeen toteuttamiseksi pelastuslaitos on
luovuttanut alustavan tarve / hankesuunnitelman (Sipoon
uusi pelastusasema 2015) Sipoon kunnalle ja pelastuslaitos
För att dämpa underhållsservicens kostnadsutveckling konkurrensutsätter man regelbundet underhållsservicen och
fastställer de ställen man köper servicen från. Planeringen
om renoveringen av räddningsstationerna i Sibbo och Lovisa
fortsätter med berörda avtalskommuner. I planen som gäller
placeringen av Lovisa räddningsstation beaktar man motorvägen E18 och Lovisaområdets tillgänglighet. För att genomföra projektet som gäller Sibbo räddningsstation har räddningsverket lämnat in en preliminär behovsutredning/projektplan (Sipoon uusi pelastusasema 2015) till Sibbo kommun
och räddningsverket erbjuder vid behov en sakkunnig för
projektets behov.
antaa tarvittaessa asiantuntijan hankkeen käyttöön.
Strateginen tavoite
Toimintavalmiusaika / ensimmäisen yksikön keskimääräisen toimintavalmiusajan täyttyminen prosentteina
Vakituiseen, sivutoimisiin ja sopimuspalokuntiin
kuulu-vien henkilöstön määrän ja toimintakyvyn ylläpitäminen / vakituisen, sivutoimisen ja sopimuspalokuntien savu-sukeltamiseen kykenevän henkilöstön
määrä
Strategiskt mål
Sitova tavoite – Bindande mål
Aktionsberedskapstid / den första enhetens 80 %
genom-snittliga aktionsberedskapstid i proce
Upprätthållande av personalstyrkan och personalens funktionsförmåga inom ordinarie
och halvordinarie brandkårer samt inom avtalsbrandkårer/personalen i ordinarie och
halvordinarie brandkårer och avtalsbrandkårer som kan delta i rökdykning
220 henkilöä – personer
4.4.3 Riskienhallinta - Riskhantering
Riskienhallinnan tehtäväalue vastaa palvelutasopäätöksen ja
valvontasuunnitelman mukaisista riskienhallintaan liittyvästä
tehtävien hoitamisesta. Valvontasuunnitelmassa määritellään valvontatoimintaan liittyvät toimenpiteet sekä valvontayhteistyö muiden viranomaisten ja tahojen kanssa. Lisäksi
siinä on määritelty yhdyskunta- ja rakentamissuunnitteluun
liittyvä viranomaisyhteistyö sekä suunnittelijoiden neuvonta
ja pelastusviranomaisen asiantuntijalausuntojen antaminen.
Lisäksi tehtäväalue vastaa turvallisuusviestinnästä, jonka tavoitteena on tulipalojen ja muiden onnettomuuksien ehkäiseminen sekä varautuminen.
Uppgiftsområdet riskhantering svarar för riskhantering enligt
beslutet om servicenivån och tillsynsplanen. I tillsynsplanen
definieras de åtgärder som ansluter sig till tillsynsverksamhet
samt samarbetet med övriga myndigheter och aktörer. I planen definierar man också det myndighetssamarbete som ansluter sig till samhälls- och byggplanering samt rådgivning till
planerare och expertutlåtanden som räddningsmyndigheten
ger. Dessutom svarar uppgiftsområdet för säkerhetsinformation vars mål är förebyggande av bränder och övriga olyckor
samt beredskap.
Tryggheten i anslutning till boende förbättras. Ett centralt
mål är att i samarbete med olika myndigheter minska antalet
bränder och höja säkerhetsnivån. Dessutom stöder
räddningsverket beredskapsplaneringen i kommunerna inom
räddningsområdet.
Turvallisuuden parantamiseksi asumiseen liittyvää turvallisuutta kehitetään ja keskeisenä tavoitteena on palojen määrän vähentäminen ja turvallisuustason nostaminen yhteistyössä eri viranomaisten kanssa. Lisäksi pelastuslaitos tukee
pelastusalueen kuntien valmiussuunnittelua.
96
Erheellisten paloilmoitusten määrää pyritään edelleen vähentämään kohdennetulla valvontatoiminnalla, jonka tavoitteena on alentaa automaattisten paloilmoituslaitteiden aiheuttamia erheellisiä hälytyksiä ja siitä aiheutuvia kustannuksia. Väestöhälytinjärjestelmää nykyaikaistetaan ja suurtehohälyttimiä sijoitetaan riskienarvioinnin perusteella määriteltyihin kohteisiin.
Man strävar fortfarande efter att minska antalet felaktiga
brandlarm med hjälp av den riktade tillsynsverksamheten där
målet är att minska antalet felaktiga brandlarm från automatiska brandanläggningar och kostnaderna för dem. Utomhuslarmen moderniseras och högeffektiva larmsystem placeras
på ställen som bestäms utgående från en riskbedömning.
Syftet med säkerhetsinformationen är att erbjuda minst 3
000 personer säkerhetsutbildning. Med säkerhetsutbildning
avses riktad utbildning med vilken man påverkar förmågan
hos en på förhand bestämd målgrupp att fungera rätt vid
olyckssituationer och vid förebyggande av olyckor. I utbildningen beaktas de mål som ställs i räddningslagen och målgruppernas specialbehov. Verksamheten bygger på en plan
för säkerhetsinformation som ses över varje år.
Turvallisuusviestinnän tavoitteena on antaa turvallisuuskoulutusta vähintään 3000 henkilölle. Turvallisuuskoulutus on
kohdennettua koulutusta, jolla vaikutetaan ennalta suunnitellun kohderyhmän kykyyn toimia oikein onnettomuustilanteessa ja onnettomuuksien ennaltaehkäisyssä. Koulutuksessa
huomioidaan pelastuslain asettamat tavoitteet sekä koulutettavien kohderyhmien erityistarpeet. Toiminta perustuu
vuosittain tarkistettavaan turvallisuusviestintäsuunnitelmaan.
Tillsynsavgifterna justeras enligt de kommunala verksamhetsprinciperna och dessutom uppdateras tillsynsplanen
varje år. De ändringar i verksamhetssättet som tillsynsplanen
förutsätter tillämpas så att de blir en del av den dagliga tillsynsverksamheten. Ett datorprogram för brandsyner för hela
områdets tillsyn utnyttjas effektivt vid synerna och planeringen samt uppföljningen. I den dagliga verksamheten utnyttjas också resultaten av utvecklingen av serviceområdet
säkerhetstjänster som man fått inom räddningsverkens samarbetsnätverk.
Valvontatoiminnan maksuja tarkistetaan kunnallisten toimintaperiaatteiden mukaisesti, jonka lisäksi valvontasuunnitelma päivitetään vuosittain. Valvontasuunnitelman edellyttämät toimintatavan muutokset mukautetaan osaksi päivittäistä tarkastustoimintaa. Valvontatoimintaan liittyvää koko
alueen kattavaa palotarkastusohjelmistoa hyödynnetään tehokkaasti suunnittelutoiminnassa, tarkastusten kohdentamisessa ja niiden seurannassa. Lisäksi päivittäisessä toiminnassa hyödynnetään pelastuslaitosten kumppanuusverkoston turvallisuuspalveluiden palvelualueen kehittämistoiminnan tuloksia.
De avreglerade sotningstjänsterna och dess prisutveckling
följs upp med årliga enkäter till företagen inom branschen.
Vid personalrekrytering beaktas omfattningen av tillsynsverksamheten och säkerhetsinformationen samt de krav som
de varierande handlingssätten ställer.
Alueella vapautetun nuohoustoiminnan palvelutuotannon ja
sen hintakehitystä seurataan asianomaisille yrityksille suunnatulla vuosittain tehtävällä erillisellä kyselyllä. Henkilöstön
rekrytoinnissa huomioidaan valvontatoiminnan ja turvallisuusviestinnän laajuus sekä muuttuvien toimintatapojen
asettamat vaatimukset.
Strateginen tavoite
Strategiskt mål
Sitova tavoite – Bindande mål
Pelastusalueen valvontasuunnitelman mukaisten
suoritteiden kokonaismäärä / vuosi
Totalt antal prestationer i räddningsområdet/år enligt tillsynsplanen
3 500 suoritetta - prestationer
Turvallisuuskoulutusta saaneiden henkilöiden lukumäärä
Antalet personer som fått säkerhetsutbildning
3 000 henkilöä - personer
4.4.4 Ensihoitopalvelut – Ambulanssjukvård
Ensihoidon tehtäväalue vastaa Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin, Porvoon sairaanhoitoalueen ja pelastuslaitoksen välisen yhteistoimintasopimuksen mukaisesti sopineet ensihoito- ja ensivastepalvelujen tuottamisesta Porvoon
sairaanhoitoalueen kunnissa. Ensihoito- ja ensivastepalvelujen taso ja määrä perustuu Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin hyväksymään palvelutasomääritelmään ensihoito- ja ensivastepalvelujen tuottamisesta.
I enlighet med samarbetsavtalet mellan Helsingfors och Nylands sjukvårdsdistrikt, Borgå sjukvårdsområde och räddningsverket svarar uppgiftsområdet ambulanssjukvård för
serviceproduktionen i anslutning till ambulanssjukvård och
första insatsen i kommunerna inom Borgå sjukvårdsområde.
Nivån och omfattningen på tjänsterna i anslutning till ambulanssjukvård och första insatsen grundar sig på ett beslut om
servicenivån som Helsingfors och Nylands sjukvårdsdistrikt
godkänt för producering av tjänster med anknytning till ambulanssjukvård och första insatsen.
97
Pelastuslaitoksen ensihoidon yksiköt ovat sairaanhoitoalueen palvelutasomäärityksen mukaisesti sijoitettuina valmiuteen Porvoon, Loviisan ja Sipoon palveluyksiköihin. Lisäksi Sipoon ja Loviisan väestön tavoitettavuuden parantamiseksi
ensihoidon päivystyspisteet on sijoitettu Sipoon Söderkullan
ja Loviisan Koskenkylän alueille. Ensihoidon palveluverkostoa
täydennetään Porvoon sairaanhoitoalueen hyväksymillä pelastustoimen ensivasteyksiköillä.
Ambulanssjukvårdens enheter placeras enligt sjukvårdsområdets beslut om servicenivån i beredskap i Borgå, Lovisa och
Sibbo betjäningsenheter. Dessutom har man placerat jourenheter i Söderkulla i Sibbo och Forsby i Lovisa för att kunna nå
befolkningen i Sibbo och Lovisa bättre. Ambulanssjukvårdens
servicenät kompletteras med räddningsverkets enheter för
första insatsen som Borgå sjukvårdsområde godkänt.
Ambulanssjukvårdens serviceproduktion utvecklas genom
att utbilda och testa personalen samt att följa kundresponsen, genomförande av tjänsterna och hur patienterna nås.
Praxisen i anslutning till vård av patienter görs också enhetligare och frågor i anslutning till patientsäkerhet utvecklas som
en del av den dagliga verksamheten. Den nya praxisen i anslutning till tentamina där kontrolleras yrkeskompetensen
hos personal för första insatsen tas i bruk under år 2016. De
ambulanser som skaffades med ett leasingavtal i slutet av år
2011 byts ut mot nya genom samma förfarande år 2016.
Ensihoidon palvelutuotantoa kehitetään kouluttamalla ja testaamalla henkilöstöä, seuraamalla asiakaspalautetta ja palvelujen toteutumista sekä potilaiden tavoitettavuutta. Lisäksi
potilaan hoitoon liittyviä hoitokäytänteitä yhdenmukaistetaan ja potilasturvallisuutta kehitetään osaksi päivittäistä toimintaa. Uusittu ensivastehenkilöstöä koskeva ammatillisen
osaamisen varmentava tenttikäytäntö otetaan käyttöön vuoden 2016 aikana. Vuoden 2011 lopussa leasingsopimuksella
hankitut ambulanssit uusitaan vuoden 2016 aikana vastaavalla menettelyllä.
För att säkerställa rekrytering av kompetent personal för ambulanssjukvården upprätthåller man ett system för handledning av studerande och har samarbete med läroanstalterna
inom branschen. I den dagliga verksamheten utnyttjas också
resultaten av utvecklingen av serviceområdet ambulanssjukvård som man fått inom räddningsverkens samarbetsnätverk.
Pätevän ensihoitohenkilöstön saannin varmistamiseksi ylläpidetään opiskelijaohjausjärjestelmää ja toimitaan yhteistyössä alan oppilaitosten kanssa sekä hyödynnetään pelastuslaitosten kumppanuusverkoston ensihoidon palvelualueen kehittämistoiminnan tuloksia ensihoidon päivittäisessä
toiminnassa.
Strateginen tavoite - Strategiskt mål
Sitova tavoite – Bindande mål
Ensihoitopalvelut Porvoon sairaanhoito-alueella /
väestön tavoittaminen %:ia kiireellisyysluokittain Ambulanssjukvården inom Borgå sjukvårdsområde /
att nå befolkningen % per prioritetsklass
Riskialueluokka –
Riskområde
A: 8 min.
A: 15 min.
A: 30 min.
Tavoite - mål
Tavoite - mål
Tavoite - mål
1
70 %
90 %
90 %
2
60 %
90 %
90 %
3
45 %
85 %
90 %
4
25 %
70 %
85 %
B: 8 minuuttia
B: 15 minuuttia
C: 30 minuuttia
Tavoite - mål
Tavoite - mål
Tavoite - mål
1
60 %
85 %
90 %
2
55 %
85 %
90 %
3
45 %
80 %
85 %
4
25 %
60 %
80 %
Riskialueluokka Riskområde
Ensihoitopalveluiden suoritteiden määrä - Antalet
prestationer inom ambulanssjukvården
13 000 suoritetta - prestationer
98
ALUEELLINEN PELASTUSTOIMI REGIONAL RÄDDNINGSVERKSAMHET
KÄYTTÖTALOUS
Tehtäväalueet
DRIFTSEKONOMIN
Uppgiftsområden
Hallinto
Toimintatuotot
Myyntituotot
Maksutuotot
Tuet ja avustukset
Vuokratuotot
Muut toimintatuotot
Förvaltning
Verksamhetsintäkter
Försäljningsintäkter
Avgiftsintäkter
Understöd och bidrag
Hyresintäkter
Övriga intäkter
Toimintakulut
Verksamhetskostnader
Henkilöstömenot
Personalkostnader
Palvelujen ostot
Köp av tjänster
Aineet, tarvikkeet ja tavarat Material och förnödenh.
Avustukset
Understöd
Vuokrat
Hyror
Muut toimintakulut
Övriga utgifter
Toimintakate
Pelastustoimi
Toimintatuotot
Myyntituotot
Maksutuotot
Tuet ja avustukset
Vuokratuotot
Muut toimintatuotot
Verksamahetsbidrag
Räddningsverksamhet
Verksamhetsintäkter
Försäljningsintäkter
Avgiftsintäkter
Understöd och bidrag
Hyresintäkter
Övriga intäkter
Toimintakulut
Verksamhetskostnader
Henkilöstömenot
Personalkostnader
Palvelujen ostot
Köp av tjänster
Aineet, tarvikkeet ja tavarat Material och förnödenh.
Avustukset
Understöd
Vuokrat
Hyror
Muut toimintakulut
Övriga utgifter
Toimintakate
Poistot
Riskienhallinta
Toimintatuotot
Myyntituotot
Maksutuotot
Tuet ja avustukset
Vuokratuotot
Muut toimintatuotot
Verksamahetsbidrag
Avskrivningar
Riskhantering
Verksamhetsintäkter
Försäljningsintäkter
Avgiftsintäkter
Understöd och bidrag
Hyresintäkter
Övriga intäkter
Tilinp 2014
Boksl 2014
TA 2015+m
BGT2015+ä
550 503
482 485
731 100
690 100
68 018
41 000
-440 921
-278 639
-118 619
-4 151
TA 2016 Suunn 2017 Suunn 2018
BGT 2016
Plan 2017
Plan 2018
943 500
902 500
0
41 000
0
0
943 500
902 500
0
41 000
0
0
943 500
902 500
0
41 000
0
0
-32 686
-6 826
-463 500
-303 300
-108 200
-13 300
-1 500
-34 000
-3 200
-464 600
-298 800
-116 300
-10 800
-1 500
-29 500
-7 700
-464 600
-298 800
-116 300
-10 800
-1 500
-29 500
-7 700
-464 600
-298 800
-116 300
-10 800
-1 500
-29 500
-7 700
109 582
267 600
478 900
478 900
478 900
9 616 412
9 188 740
186 659
147 067
15 450
78 496
7 931 200
7 741 200
70 000
100 000
13 500
6 500
7 948 400
7 777 400
51 000
100 000
13 500
6 500
7 948 400
7 777 400
51 000
100 000
13 500
6 500
7 948 400
7 777 400
51 000
100 000
13 500
6 500
-7 729 765
-5 150 968
-925 343
-362 369
-210
-1 270 267
-20 608
-7 931 200
-5 258 000
-959 600
-308 300
-5 000
-1 382 800
-17 500
-7 948 400
-5 286 300
-992 500
-302 400
-5 000
-1 344 700
-17 500
-7 948 400
-5 286 300
-992 500
-302 400
-5 000
-1 344 700
-17 500
-7 948 400
-5 286 300
-992 500
-302 400
-5 000
-1 344 700
-17 500
1 886 647
-664 507
0
0
0
0
73 466
956 000
937 000
18 500
958 800
912 000
46 300
0
0
500
958 800
912 000
46 300
0
0
500
958 800
912 000
46 300
0
0
500
-958 800
-657 600
-159 000
-40 500
0
-94 400
-7 300
-958 800
-657 600
-159 000
-40 500
0
-94 400
-7 300
0
0
73 466
500
Toimintakulut
Verksamhetskostnader
Henkilöstömenot
Personalkostnader
Palvelujen ostot
Köp av tjänster
Aineet, tarvikkeet ja tavarat Material och förnödenh.
Avustukset
Understöd
Vuokrat
Hyror
Muut toimintakulut
Övriga utgifter
-877 207
-622 668
-116 876
-30 399
-956 000
-668 100
-143 100
-34 900
-100 842
-6 422
-106 100
-3 800
-958 800
-657 600
-159 000
-40 500
0
-94 400
-7 300
Toimintakate
Verksamahetsbidrag
-803 742
0
0
Poistot
Avskrivningar
-65 683
99
KÄYTTÖTALOUS
Tehtäväalueet
DRIFTSEKONOMIN
Uppgiftsområden
Ensihoitopalvelut
Toimintatuotot
Myyntituotot
Maksutuotot
Tuet ja avustukset
Vuokratuotot
Muut toimintatuotot
Ambulanssjukvård
Verksamhetsintäkter
Försäljningsintäkter
Avgiftsintäkter
Understöd och bidrag
Hyresintäkter
Övriga intäkter
Toimintakulut
Verksamhetskostnader
Henkilöstömenot
Personalkostnader
Palvelujen ostot
Köp av tjänster
Aineet, tarvikkeet ja tavarat Material och förnödenh.
Avustukset
Understöd
Vuokrat
Hyror
Muut toimintakulut
Övriga utgifter
Toimintakate
ALUEELLINEN PELASTUSTOIMI
Toimintatuotot
Toimintakulut
Toimintakate
Poistot
Verksamahetsbidrag
Tilinp 2014
Boksl 2014
TA 2015+m
BGT2015+ä
4 226 668
2 765 323
265 947
1 192 911
4 587 900
3 148 900
153 000
1 286 000
4 596 700
3 104 900
161 800
1 300 000
0
30 000
4 596 700
3 104 900
161 800
1 300 000
0
30 000
4 596 700
3 104 900
161 800
1 300 000
0
30 000
-4 226 668
-3 202 563
-396 821
-155 072
-4 587 900
-3 525 500
-396 100
-231 300
-456 080
-16 132
-429 000
-6 000
-4 596 700
-3 636 600
-424 700
-273 000
0
-252 400
-10 000
-4 596 700
-3 636 600
-424 700
-273 000
0
-252 400
-10 000
-4 596 700
-3 636 600
-424 700
-273 000
0
-252 400
-10 000
0
0
0
0
0
2 487
TA 2016 Suunn 2017 Suunn 2018
BGT 2016
Plan 2017
Plan 2018
REGIONAL RÄDDNINGSVERKAMHET
Verksamhetsintäkter
14 467 049 14 206 200 14 447 400 14 447 400 14 447 400
Verksamhetskostnader -13 274 561 -13 938 600 -13 968 500 -13 968 500 -13 968 500
Verksamhetsbidrag
1 192 487
267 600
478 900
478 900
478 900
Avskrivningar
-730 191
100
4.5 Käyttötalous yhteensä – Driftsekonomin sammanlagt
TOIMIALOJEN KÄYTTÖTALOUS
DRIFTSEKONOMIN SEKTORVIS
Tilinp 2014
Boksl 2014
TA 2015+m
BGT2015+ä
TA 2016
BGT 2016
Suunn 2017
Plan 2017
Suunn 2018
Plan 2018
51 265 638
-56 475 658
-5 210 020
49 736 000
-57 922 900
-8 186 900
50 464 600
-57 397 100
-6 932 500
50 464 600
-57 458 800
-6 994 200
50 534 600
-57 448 800
-6 914 200
Konsernihallinto
Tuotot
Kulut
Yhteensä
Koncernförvaltningen
Intäkter
Kostnader
Sammanlagt
Sosiaali- ja terveystoimi
Tuotot
Kulut
Yhteensä
Social- och hälsovårdssektorn
Intäkter
Kostnader
Sammanlagt
19 600 680
-161 795 678
-142 194 999
17 310 700
-161 271 600
-143 960 900
18 489 000
-163 210 500
-144 721 500
18 489 000
-163 210 500
-144 721 500
18 489 000
-165 210 800
-146 721 800
Sivistystoimi
Tuotot
Kulut
Yhteensä
Bildningssektorn
Intäkter
Kostnader
Sammanlagt
10 861 731
-114 054 735
-103 193 004
10 348 100
-111 704 900
-101 356 800
10 782 700
-113 244 700
-102 462 000
10 782 700
-113 244 700
-102 462 000
10 782 700
-113 244 700
-102 462 000
Pelastustoimi
Tuotot
Kulut
Yhteensä
Räddningsväsendet
Intäkter
Kostnader
Sammanlagt
14 467 049
-13 274 561
1 192 487
14 206 200
-13 938 600
267 600
14 447 400
-13 968 500
478 900
14 447 400
-13 968 500
478 900
14 447 400
-13 968 500
478 900
TOIMIALAT YHTEENSÄ
Tuotot
Kulut
Yhteensä
SEKTORERNA SAMMANLAGT
Intäkter
Kostnader
Sammanlagt
96 195 098
-345 600 632
-249 405 534
91 601 000
-344 838 000
-253 237 000
94 183 700
-347 820 800
-253 637 100
94 183 700
-347 882 500
-253 698 800
94 253 700
-349 872 800
-255 619 100
Valmistus omaan käyttöön sisältyy - Tillverkning till eget bruk ingår
101
5 Tuloslaskelmaosa–Resultaträkningsdelen
RESULTATRÄKNING
Tilinp 2014
Boksl 2014
TA 2015+m
BGT 2015+ä
TA 2016
BGT 2016
Suunn 2017
Plan 2017
Suunn 2018
Plan 2018
Toimintatuotot
Myyntituotot
Maksutuotot
Tuet ja avustukset
Muut toimintatuotot
Vuokratuotot
Muut toimintuotot
Verksamhetens intäkter
Försäljningsintäkter
Avgiftsintäkter
Understöd och bidrag
Övriga verksamhetsintäkter
Hyresintäker
Övriga intäkter
95 373 038
27 768 308
15 970 294
7 935 849
43 698 587
37 335 853
6 362 734
90 898 000
25 534 300
16 098 600
7 413 100
41 852 000
34 462 800
7 389 200
93 066 400
26 663 500
16 198 000
7 349 100
42 855 800
34 860 400
7 995 400
93 066 400
26 663 500
16 198 000
7 349 100
42 855 800
34 860 400
7 995 400
93 136 400
26 663 500
16 198 000
7 419 100
42 855 800
34 860 400
7 995 400
Valmistus omaan käyttöön
Tillverkning till eget bruk
822 059
703 000
1 117 300
1 117 300
1 117 300
Toimintakulut
Henkilöstökulut
Palkat ja palkkiot
Henkilösivukulut
Eläkekulut
Muut henkilösivukulut
Palvelujen ostot
Aineet, tarvikkeet ja tavarat
Avustukset
Muut toimintakulut
Vuokrat
Muut toimintakulut
Verksamhetens kostnader
Personalkostnader
Löner och arvoden
Lönebikostnader
Pensionsutgifter
Övriga lönebikostnader
Köp av tjänster
Material och förnödenheter
Understöd
Övriga verksamhetskostnader
Hyror
Övriga verksamhetskostander
-345 600 633
-137 218 210
-105 469 709
-31 748 501
-25 952 298
-5 796 203
-136 800 595
-13 727 000
-18 149 170
-40 178 800
-38 578 100
-1 600 700
-344 838 000
-135 619 200
-104 653 300
-30 965 900
-25 488 400
-5 477 500
-137 228 500
-14 043 200
-20 316 100
-37 631 000
-36 095 500
-1 535 500
-347 820 800
-135 812 300
-105 215 300
-30 597 000
-24 565 700
-6 031 300
-138 625 600
-13 476 000
-20 984 000
-38 922 900
-37 439 700
-1 483 200
-347 882 500
-135 869 600
-105 266 300
-30 603 300
-24 570 500
-6 032 800
-138 628 600
-13 477 400
-20 984 000
-38 922 900
-37 439 700
-1 483 200
-349 872 800
-137 698 900
-106 758 300
-30 940 600
-24 824 700
-6 115 900
-138 790 000
-13 477 000
-20 984 000
-38 922 900
-37 439 700
-1 483 200
Toimintakate
Verksamhetsbidrag
-249 405 536 -253 237 000 -253 637 100 -253 698 800 -255 619 100
Verotulot
Kunnallisvero
Kiinteistövero
Yhteisövero
Valtionosuudet
Rahoitustuotot ja -kulut
Korkotuotot
Muut rahoitustuotot
Korkokulut
Muut rahoituskulut
Skatteinkomster
Kommunalskatt
Fastighetsskatt
Samfundsskatt
Statsandelar
Finans. intäkter och kostnader
Ränteintäkter
Övriga finansiella inkomster
Räntekostnader
Övriga finansiella kostnader
Vuosikate
Årsbidrag
TULOSLASKELMA
210 347 098
179 306 712
15 215 271
15 825 115
49 448 957
1 065 956
130 598
2 706 725
-1 754 836
-16 531
220 600 000
188 600 000
17 000 000
15 000 000
45 000 000
850 000
100 000
2 800 000
-1 950 000
-100 000
217 000 000
187 000 000
17 000 000
13 000 000
50 900 000
670 000
100 000
2 700 000
-2 030 000
-100 000
219 300 000
189 000 000
17 300 000
13 000 000
50 900 000
420 000
100 000
2 700 000
-2 280 000
-100 000
221 600 000
191 000 000
17 600 000
13 000 000
50 900 000
170 000
100 000
2 700 000
-2 530 000
-100 000
11 456 475
13 213 000
14 932 900
16 921 200
17 050 900
Poistot ja arvonalentumiset
Avskrivn. och nedskrivningar
Suunnitelman mukaiset poistot Planengliga avskrivningar
-22 459 030
-25 000 000
-22 000 000
-22 000 000
-22 000 000
Tilikauden tulos
Räkenskapsperiodens resultat
-11 002 555
-11 787 000
-7 067 100
-5 078 800
-4 949 100
Poistoeron lis.(-) tai väh.(+)
Varausten lis.(-) tai väh.(+)
Rahastojen lis.(-) tai väh.(+)
Förändr. av avskrivn.differens
Förändring av reserver
Förändring av fonder
254 970
1 205 442
1 642 463
0
0
0
0
0
0
0
0
0
Tilikauden ylijäämä /alijäämä
Överskott/underskott
-7 899 680
-11 787 000
-5 078 800
-4 949 100
102
-7 067 100
6 Investointiosa–Investeringsdelen
6.1 Investointiyhteenveto–Investeringssammandrag
INVESTOINNIT 2016-2020
INVESTERINGAR 2016-2020
Tilinp 2014
Boksl 2014
TA 2015+m
BGT 2015+ä
TA 2016
BGT 2016
Suunn 2017
Plan 2017
Suunn 2018
Plan 2018
Suunn 2019
Plan 2019
Suunn 2020
Plan 2020
KONSERNIHALLINTO KONCERNFÖRVALTNINGEN
Menot
Utgifter
-12 846 810
Tulot
Inkomster
540 000
Yhteensä
Totalt
-12 306 810
-19 613 000
100 000
-19 513 000
-43 485 000
-32 496 000
-24 264 000
-17 736 000
-11 442 000
-43 485 000
-32 496 000
-24 264 000
-17 736 000
-11 442 000
-351 000
-351 000
-440 000
-440 000
-560 000
-560 000
-310 000
-310 000
-310 000
-310 000
-130 000
-130 000
SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI SOCIAL- OCH HÄLSOVÅRDEN
Menot
Utgifter
-532 250
Yhteensä
Totalt
-532 250
SIVISTYSTOIMI BILDNINGSSEKTORN
Menot
Utgifter
Tulot
Inkomster
Yhteensä
Totalt
-275 216
0
-275 216
-1 496 100
145 000
-1 351 100
-1 083 000
30 000
-1 053 000
-1 140 000
60 000
-1 080 000
-465 000
25 000
-440 000
-550 000
25 000
-525 000
-730 000
0
-730 000
PELASTUSLAITOS RÄDDNINGSVERKET
Menot
Utgifter
Tulot
Inkomster
Yhteensä
Totalt
-887 299
31 372
-855 927
-1 359 500
242 000
-1 117 500
-1 390 000
211 000
-1 179 000
-1 232 000
331 000
-901 000
-920 000
95 000
-825 000
-920 000
95 000
-825 000
-945 000
95 000
-850 000
INVESTOINNIT YHTEENSÄ INVESTERINGAR SAMMANLAGT
Menot
Utgifter
-14 541 575 -22 819 600
Tulot
Inkomster
571 372
487 000
Yhteensä
Totalt
-13 970 203 -22 332 600
-46 398 000
241 000
-46 157 000
-35 428 000
391 000
-35 037 000
-25 959 000
120 000
-25 839 000
-19 516 000
120 000
-19 396 000
-13 247 000
95 000
-13 152 000
Kaupunginvaltuustoon nähden sitovia ovat lisäksi jo aloitetut tai vuonna 2016 aloitettavat yli 1 milj. euron hankkeet (kokonaiskustannus).
Bindande mot fullmäktige är dessutom investeringsprojekt som redan påbörjats eller påbörjas år 2016, som överskrider 1 milj. euro (totalkostnad).
103
6.2 Merkittävimmät investoinnit–De största investeringarna
Kaupungin investointisuunnitelma laaditaan talonrakennusinvestointien osalta seitsemäksi (7) vuodeksi. Investointisuunnitelmaan otetaan kaikki tulevien vuosien investointihankkeet. Investointisuunnitelmaa tarkistetaan ja investointien sisältö, tarve ja kiireellisyys arvioidaan vuosittain talousarvion valmistelun yhteydessä. Osa investointisuunnitelmaan
sisältyvistä investoinneista voi siirtyä toteutettavaksi suunniteltua aikaisemmin tai myöhemmin.
Stadens investeringsplan för husbyggnadsinvesteringar upprättas för sju (7) år. I investeringsplanen ingår alla investeringsprojekt för de kommande åren. Investeringsplanen uppdateras och investeringarnas innehåll och behovet av dem
samt tidtabellen för olika investeringar bedöms årligen i samband med beredningen av budgeten. En del av investeringarna enligt investeringsplanen kan genomföras tidigare eller
senare än planerat.
Talonrakennushankkeiden päätöksentekoprosessin ensimmäinen vaihe on tarvesuunnitelma, joka käsitellään ao. lautakunnassa ja kaupunginhallituksessa. Tämän jälkeen laaditaan hankesuunnitelma ja hankkeen toteutuksen aikataulu.
Hankkeen luonnospiirustukset ja kustannusarvio laaditaan
hankesuunnitelman ja hankkeelle varattujen määrärahojen
pohjalta. Kaupunginhallitus hyväksyy yli yhden (1) miljoonan
euron hankkeen luonnospiirustukset varsinaisen suunnittelutyön pohjaksi tai se voi päättää hankkeen uudelleen valmistelusta tai valmistelun keskeyttämisestä. Investointiohjelmassa on talonrakennushankkeita joihin hankesuunnitelmia
ei vielä ole laadittu. Esitetyt kustannukset ovat näiden hankkeiden osalta vain suuntaan antavia, koska vasta hankesuunnittelun laadinnan yhteydessä määritellään rakennuksen
tarkka laajuus ja rakennuspaikka sekä laaditaan kustannusarvio.
Det första skedet i beslutsprocessen om husbyggnadsprojekt
är att utarbeta en behovsutredning som behandlas i nämnden i fråga och i stadsstyrelsen. Därefter utarbetas en projektplan och tidtabell för projektet. Skisserna och kostnadsberäkningen för projektet utarbetas utifrån projektplanen
och anslagen för projektet. Stadsstyrelsen godkänner skisserna för projekt på över en (1) miljoner euro som grund för
den egentliga planeringen eller stadsstyrelsen kan besluta
om att projektet bereds på nytt eller att beredningen avbryts.
I investeringsprogrammet ingår husbyggnadsprojekt som
inte ännu har en projektplan. Kostnaderna för dessa projekt
är bara riktgivande eftersom man först i samband med projektplaneringen fastställer byggnadens exakta storlek och
byggplats samt utarbetar en kostnadsberäkning.
I investeringsplanen ingår också s.k. livscykelprojekt och projekt som genomförs med extern finansiering. Med extern
finansiering genomförs servicebostäder för äldre och seniorhus. Staden förbinder sig att hyra lokaler eller köpa tjänster
med långa avtal.
Investointisuunnitelmaan on sisällytetty myös ns. elinkaarihankkeita ja ulkopuolisella rahoituksella toteutettavia hankkeita. Ulkopuolisella rahoituksella toteutetaan vanhusten
palveluasunnot ja senioritalot. Kaupunki sitoutuu vuokraamaan tiloja tai ostamaan palveluja pitkäaikaisin sopimuksin.
De livscykelprojekt som ingår i budgeten är skol- och daghemsbyggnader. Investeringarna finansieras med stadens
budgetanslag och staden äger byggnaderna som ingår i stadens balans. Ett livscykelprojekt omfattar ett avtal om livscykelansvar där den part som genomför projektet svarar för
planeringen och byggandet av byggnaderna och förbinder sig
att bära ansvaret för lokalernas funktionalitet och driftskostnader fram till slutet av avtalsperioden. På det sättet strävar
man efter bl.a. bättre byggkvalitet.
Talousarvioon sisältyvät elinkaarihankkeet ovat koulu- ja päiväkotirakennuksia. Investoinnit rahoitetaan kaupungin talousarviomäärärahoilla ja rakennukset jäävät kaupungin
omistukseen ja kaupungin taseeseen. Elinkaarihankkeeseen
kuuluu elinkaarivastuusopimus, jolla hankkeen toteuttaja
vastaa kohteiden suunnittelusta ja rakentamisesta sekä sitoutuu kantamaan vastuun tilojen toimivuudesta ja käyttökustannuksista sopimuskauden loppuun asti. Tällä tavoitellaan mm. parempaa rakentamisen laatua.
Ett särdrag i livscykelprojekten är att kostnadseffektivitet kan
uppnås bara, om projektets totala kostnader är tillräckligt
stora. Detta gäller när man betraktar projektet både ur beställarens och byggarens synvinkel. På grund av detta strävar
staden efter konkurrensutsättning av ett livscykelprojekt på
minst 20 miljoner.
Elinkaarihankkeiden ominaispiirre on, että kustannustehokkuutta saavutetaan vain, jos hankkeen kokonaiskustannus on
riittävän suuri. Tämä pätee sekä tilaajan että toteuttajan näkökohdasta katsottuna. Tästä syystä tavoitellaan vähintään
20 miljoonan elinkaarihankkeen kilpailuttamista.
104
Kaikista pitkäaikaisvuokrasopimuksista laaditaan lista, josta
käy ilmi pitkäaikaisvuokrasopimuksen kohde, sopimuksen
kesto ja kustannus/vuosi sekä kokonaiskustannus sopimuskauden ajalta.
Över alla långa hyresavtal utarbetas en lista som innehåller
hyresobjektet, längden på hyresavtalet, kostnaderna/år och
de totala kostnaderna för avtalsperioden.
HUSBYGGNAD
TALONRAKENNUS
Projektplaner och fastighetsbesiktningar (5050)
Hankesuunnitelmat ja kuntoselvitykset (5050)
För alla över 1 000 000 euros projekt utarbetas en projektplan. Det är viktigt att vi gör projektplanerna färdiga i ett tillräckligt tidigt skede, så att vi hinner göra så noggranna kostnadsförslag som möjligt för investeringarna och kan jämföra
olika alternativ för genomförandet. När ombyggnader och utvidgningar genomförs utreder vi dessutom konditionen och
livscykelkostnaderna för de existerande byggnaderna.
Hankesuunnitelma laaditaan kaikkiin yli 1 000 000 euron talonrakennushankkeisiin. On tärkeää, että voimme laatia hankesuunnitelmat riittävän aikaisessa vaiheessa, jotta investointien kustannusarviot saadaan mahdollisimman tarkoiksi
ja toteutusvaihtoehdot vertailtua. Peruskorjauksia ja laajennuksia toteutettaessa selvitämme lisäksi olemassa olevien rakennusten kunnon ja elinkaarikustannukset.
Depå i Stadshagen (5060)
Varikko Kaupunginhakaan (5060)
Enheten stadsutveckling har för tillfället två depåer: en depå
i Östermalm som används som bas för gatuavdelningen och
en depå vid Ånäshallen som används av grönavdelningen.
Målet är att staden avstår från depån vid Ånäshallen och att
verksamheten centraliseras i Östermalm. Effektiveringen av
verksamheten förutsätter att depån i Östermalm byggs ut så
att grönavdelningens funktioner kan flyttas till Östermalm.
Under året utarbetar vi en projektplan för den egentliga planeringen och byggandet år 2017.
Kaupunkikehitysyksikkö ylläpitää tällä hetkellä kahta varikkoa: Tarmolan varikko toimii katupuolen tukikohtana ja Suistohalllin varikko viherpuolen tukikohtana. Tavoitteena on,
että Suistohallin varikosta luovutaan ja toiminta keskitetään
Tarmolaan. Toiminnan tehostaminen edellyttää, että Tarmolan varikkoa laajennetaan niin, että viheryksikön toiminnot
voidaan siirtää sinne. Laadimme vuoden aikana hankesuunnitelman, jolla varsinainen suunnittelutyö ja toteutus voidaan
tehdä vuonna 2017.
Investeringar i energibesparing (5770)
Energiansäästöinvestoinnit (5770)
Borgå strävar efter att vara en pionjär i fråga om användningen av förnybar energi och energibesparingen i byggnader. Vi har ställt stramare krav på energianvändning i nya
byggnader än vad byggbestämmelserna förutsätter. En förutsättning för att sparmålen ska uppnås är att vi förutom nybyggen gör energisparande investeringar i den befintliga fastighetsmassan. Tyngdpunkten för investeringarna ligger på
husteknik, t.ex. värmeväxlare i luftkonditioneringen och regleringsautomatik där den största möjligheten att spara för
tillfället ligger. I och med investeringar i energibesparing
minskar fastigheternas driftskostnader och därmed också
förvaltningars driftshyra.
Porvoo pyrkii olemaan edelläkävijä uusiutuvan energian käytössä ja rakennusten energiansäästössä. Olemme asettaneet
toteutettavilla uudisrakennuksille tiukemmat vaatimukset
energiankäytölle kuin mitä rakentamismääräykset edellyttävät. Säästötavoitteiden saavuttaminen edellyttää uudisrakentamisen lisäksi, että teemme energiansäästöön tähtääviä
investointeja olemassa olevaan kiinteistömassaan. Painopiste investoinneissa on talotekniikassa, kuten esim. ilmanvaihtojärjestelmien lämmöntalteenottolaitteissa ja säätöautomatiikassa, joissa tällä hetkellä on suurimmat säästömahdollisuudet. Energiansäästöinvestointien myötä kiinteistöjen
käyttökustannukset alenevat ja sen myötä myös hallintokuntien maksama käyttövuokra pienenee.
Östra hälsostationen (5201)
Itäinen terveysasema (5201)
Det finns två (2) alternativ för placering av Östra hälsostationen: antingen en ny byggnad i anslutning till Borgå sjukhus
eller en utbyggnad av Näse hälsostation. Tidigare har man utarbetat en behovsutredning om det alternativ där hälsostationen placeras i anslutning till sjukhuset. Under året ses behovsutredningen över och det utarbetas en motsvarande utredning om alternativet att bygga ut Näse hälsovårdscentral.
Då vi har fattat beslut om vilket alternativ som genomförs utarbetar vi en projektplan. Projektplanen blir färdig hösten
2016.
Itäisen terveysaseman sijoituspaikaksi on kaksi (2) vaihtoehtoa, joko uudisrakennus Porvoon sairaalan yhteyteen tai Näsin terveysaseman laajentaminen. Aikaisemmin on laadittu
tarveselvitys vaihtoehdosta jossa terveysasema sijaitsee sairaalan yhteydessä. Vuoden aikana tarkistetaan laadittu tarveselvitys ja laaditaan vastaava selvitys Näsin terveyskeskuksen
laajentamisvaihtoehdosta. Kun on tehty päätös siitä, kumpi
vaihtoehto toteutetaan, laadimme hankesuunnitelman. Hankesuunnitelma valmistuu syksyllä 2016.
105
Hankesuunnitelmassa esitetään hankkeen toteutustapa ja
vaihtoehtoisia rahoitusmalleja. Näsin sosiaali- ja terveyskeskuksen laajempaa omistusjärjestelyjä harkitaan myös samassa yhteydessä. Toimitilajohdolla on valmiudet käynnistää
suunnittelutyö välittömästi kun hankesuunnitelma on hyväksytty.
I projektplanen ingår uppgifter om hur projektet genomförs
och alternativa modeller för finansiering. Större ägararrangemang i fråga om social- och hälsocentralen i Näse övervägs
också i samband med detta. Lokalitetsledningen är beredd
att inleda planeringen omedelbart efter det att projektplanen
godkänns.
Näsin terveyskeskus (5214)
Näse hälsovårdscentral (5214)
Näsin terveyskeskuksen osastolle 3 ja 4 joudutaan viranomaismääräysten tiukkenemisesta johtuen rakentamaan automaattinen sammutusjärjestelmä. Muutostyön aikana joudutaan tyhjentämään korjattava rakennusalue ja väistötiloina käytetään Epoon vanhainkodin vapautuvia tiloja. Väistötilatarpeen minimoimiseksi korjaustyö toteutetaan kerroksittain. Työt alkavat talvella 2016 ja kestävät noin kuusi (6)
kuukautta. Korjaustyön yhteydessä rakennetaan myös ilmanvaihtojärjestelmään viilennys.
Avdelning 3 och 4 i Näse hälsovårdscentral ska förses med ett
automatiskt släckningssystem på grund av stramare myndighetsföreskrifter. De lokaler som renoveras ska stå tomma under arbetet och de lediga lokalerna i Ebbo åldringshem används som tillfälliga lokaler. För att minimera behovet av tillfälliga lokaler utförs arbetena i en våning åt gången. Arbetet
inleds på vintern 2016 och det tar cirka sex (6) månader. I
samband med arbetet byggs också ett nedkylningssystem.
Livscykelprojekt (5101, 5105, 5142, 5326 och 5413)
Elinkaarihanke (5101, 5105, 5142, 5326 ja 5413)
Objekten som under kommande år utförs som livscykelprojekt är Gammelbacka daghem och rådgivning, Pepot daghem,
Majbergets daghem, Tolkis skola och Tolkis daghem samt
Kevätkummun koulu/Vårberga skola. Alla objekt är nybyggen
och ersätter existerande byggnader i dåligt skick som vi har
varit tvungna att stänga eller som vi kommer att stänga under
de kommande åren. Byggandet av de första objekten inleds i
mars/april 2016 och det sista objektet blir färdigt sommaren
2018. Till serviceproducenten hör ansvaret för planeringen
och byggandet samt underhållet i 20 års tid. Skolorna och
daghemmen byggs så att de ingår i stadens balans och att de
således ägs av Borgå stad. I och med projektet kan problemen
med inomhusluften i flera byggnader fixas och därutöver kan
tjänstenätverket göras tätare och så kan man få besparingar
i driftskostnaderna.
Elinkaarihankkeena toteutetaan tulevina vuosina Gammelbackan päiväkoti ja neuvola, Peippolan päiväkoti, Toukovuoren päiväkoti, Tolkis skola ja Tolkkisten päiväkoti sekä Kevätkummun koulu/Vårberga skola. Kaikki kohteet ovat uudisrakennuksia ja korvaavat olemassa olevia huonokuntoisia rakennuksia, jotka olemme joutuneet sulkemaan tai tullaan sulkemaan lähivuosina. Ensimmäisten kohteiden rakentaminen
aloitetaan maalis-/huhtikuussa 2016 ja viimeinen kohde valmistuu kesällä 2018. Palveluntuottajalla on suunnittelu- ja toteutusvastuun lisäksi 20 vuoden ylläpitovastuu. Koulut ja päiväkodit rakennetaan kaupungin taseeseen ja ovat näin ollen
Porvoon kaupungin omistuksessa. Hankkeen myötä saadaan
useamman rakennuksen sisäilmaongelmat hallintaan ja tämän lisäksi voidaan tiivistää palveluverkkoa ja tällä tavoin aikaansaada säästöjä käyttökustannuksissa.
Tallberga daghem (5135)
Mäntykummun päiväkoti (5135)
I Tallberga daghem med sex grupper har förekommit problem med inomhusluften i slutet av år 2014. Orsaken till problemen har utretts under år 2015 och i utredningen upptäcktes att daghemmet från år 1970 har allvarliga skador i konstruktionerna som är svåra att reparera, vilket innebär att
den gamla byggnaden bör ersättas med en ny byggnad. Den
planerade nya byggnaden inrymmer åtta (8) barngrupper.
Daghemmet konkurrensutsätts utgående från projektplanen
och huvudritningarna så, att byggföretaget ansvarar också
för planeringen av objektet. De nya lokalerna blir färdiga vid
årsskiftet 2016/2017.
Mäntykummun kuusiryhmäisessä päiväkodissa on ilmennyt
sisäilmaongelmia vuoden 2014 loppupuolella. Ongelmien
syytä on vuoden 2015 aikana selvitetty ja selvityksessä on ilmennyt, että 1970 rakennetussa päiväkodissa on niin pahoja
ja vaikeasti korjattavia virheitä, että vanha rakennus tulisi
korvata uudisrakennuksella. Suunnitellussa uudisrakennuksessa on tilat kahdeksalle (8) lapsiryhmälle. Päiväkoti kilpailutetaan hankesuunnitelman ja pääpiirustusten perustella siten, että rakennusurakoitsija vastaa myös kohteen suunnittelusta. Uudet tilat valmistuvat vuodenvaihteessa
2016/2017.
106
Näsin päiväkoti (5119)
Näse daghem (5119)
Näsin päiväkoti toimii tällä hetkellä väistötiloissa. Uusi pysyvä
päiväkoti rakennetaan Näsin alueelle. Todennäköinen rakennuspaikka on Gammelbackantien ja Opistokujan kohdalla nykyisen Point Collegen paikalla. Tarkempi rakennuspaikka selviää hankesuunnitelman valmistuttua vuodenvaihteessa
2015/2016. Päiväkotia ei voida rakentaa ennen kun Point Collegen nykyinen rakennus on purettu. Tämän hetken tietojen
perusteella päiväkoti rakennetaan vuosina 2021–2022.
Näse daghem ligger för närvarande i tillfälliga lokaler. Det nya
permanenta daghemmet byggs i Näse. Den sannolika byggplatsen ligger vid Gammelbackavägen och Institutgränd på
samma plats som nuvarande Point College. Byggplatsens mer
exakta läge preciseras då projektplanen blir färdig vid årsskiftet 2015/2016. Daghemmet kan inte byggas förrän Point Colleges nuvarande byggnad har rivits. Enligt aktuella uppgifter
kan daghemmet byggas åren 2021–2022.
Koulujen korjaustyö (5339)
Renovering av skolor (5339)
Vuonna 2015 aloitetut Keskuskoulun ja Linnankosken lukion
korjaustyöt ovat meneillään ja valmistuvat Lukion osalta talvella 2016 ja Keskuskoulun osalta vuoden 2016 loppuun mennessä.
År 2015 inleddes renoveringen av Keskuskoulu och Linnankosken lukio och i gymnasiet blir arbetet färdigt på vintern 2016
och i Keskuskoulu före slutet av år 2016.
Västra Enhetsskolan (5419)
Västra Enhetsskolan (5419)
Strömborgska skolans, Näse skolas och Saxby skolas byggnader är i rätt dåligt skick och har problem med inomhusluften.
Det är inte ekonomiskt vettigt att sanera byggnaderna. Man
avstår från de nuvarande byggnaderna och verksamheten vid
skolorna förenas till Västra Enhetsskolan. Projektet genomförs genom at bygga en ny skolbyggnad i stället för nuvarande
Näse skola. Projektplanen för skolan blir färdig vid årsskiftet
2015/2016. Planeringstiden för den nya skolan är 12–14 månader, inklusive konkurrensutsättning av planerare. Av ekonomiska skäl inleds den egentliga planeringen dock först år
2017.
Strömborska skolan, Näse skolan ja Saxby skolanin rakennukset ovat varsin huonossa kunnossa ja niissä esiintyy sisäilmaongelmia. Niiden peruskorjaus ei ole taloudellisesti järkevää.
Nykyisistä rakennuksista luovutaan ja koulujen toiminta yhdistetään Västra Enhetsskolaniksi. Toteutamme hankkeen rakentamalla nykyisen Näse skolan paikalle uusi koulurakennus. Koulun hankesuunnitelma valmistuu vuodenvaihteessa
2015/2016. Uuden koulun suunnitteluaika sisältäen suunnittelijoiden kilpailuttamisen on 12–14 kuukautta. Taloudellisista syistä johtuen varsinainen suunnittelutyö aloitetaan kuitenkin vasta vuonna 2017.
Grännäs skola (5402)
Grännäs skola (5402)
Elevantalet i Grännäs skola håller på att öka och därför måste
större lokaler byggas. Behovet av större lokaler åtgärdas genom att bygga en större ny byggnad i stället för den separata
byggnaden med gymnastiksal som är i dåligt skick. Skolan
kommer efter utvidgningen att vara en enserieskola för årskurser 1–6. Planeringsarbetet har blivit färdigt och vi är beredda att konkurrensutsätta entreprenörerna. Byggandet inleds år 2017 och projektet blir färdigt år 2018.
Grännäs skolan oppilasmäärä on kasvussa ja lisätilojen rakentaminen on näin ollen tarpeellista. Lisätilojen tarve toteutetaan rakentamalla erillisen huonokuntoisen lii-kuntasalirakennuksen tilalle laajempi uudisrakennus. Koulu on laajennuksen jälkeen yksisarjainen 1-6 vuosiluokkien koulu. Suunnittelutyö on valmis ja meillä on valmiudet kilpailuttaa urakoitsijat. Rakentaminen aloitetaan vuonna 2017 ja hanke valmistuu vuonna 2018.
Lyceiparkens skola (5420)
Lyceiparkens skola (5420)
Koulussa on ollut sisäilmaongelmia ja koulu toimii tällä hetkellä pääosin väistötiloissa. Rakennuksen tekniset järjestelmät ovat elinkaarensa lopussa eivätkä vastaa mitoitukseltaan
ja toiminnaltaan nykyisiä vaatimuksia. Tilat ovat kuluneet,
käytettävyydeltään heikot ja rakenteissa on vaurioita. Energiatalous on heikko. Peruskorjaustyöt ovat käynnissä ja työt
valmistuvat vuoden 2016 loppuun mennessä.
Skolan har haft problem med inomhusluften och finns för
närvarande huvudsakligen i tillfälliga lokaler. Byggnadens
tekniska system är i slutet av sin livscykel och med tanke på
dimensioneringen och funktionsdugligheten uppfyller de inte
dagens krav. Lokalerna är slitna, deras användbarhet är dålig
och det finns skador i konstruktionerna. Energiekonomin är
dålig. Arbetet med grundlig renovering av skolan har påbörjats och arbetet blir färdigt före utgången av år 2016.
Keskuskeittiö
Centralkök
Liikelaitos Porvoon tilapalvelut toteuttaa vuosina 2016 –
2017 keskuskeittiön Kuninkaanporttiin. Hankkeen perustelut
on esitetty kohdassa 9.3. Liikelaitos Porvoon tilapalvelut.
Affärsverket Borgå lokalservice bygger ett centralkök i Kungsporten under åren 2016 – 2017. Projektets motiveringar finns
under punkten 9.3. Affärsverket Borgå lokalservice.
107
KUNTATEKNIIKKA
KOMMUNTEKNIK
Omakotialueet
Egnahemsområden
Toukovuoren alueella jatkamme katujen viimeistelyjä. Kevätlaakson ja Itä-Mensaksen alueilla työt alkavat asemakaavatyön etenemisen mukaisessa aikataulussa. Alkrogin aluetta
viimeistellään katujen ja puistojen osalta.
På Majbergets område fortsätter vi med de avslutande gatuarbetena. Arbetena i Vårdalen och Östra Mensas påbörjas i
och med att detaljplanearbetet framskrider. Park- och gatuarbetena i Alkrogområdet slutförs.
Teiden perusparannukset
Grundliga förbättringsarbeten av vägar
Itäisen jokirannan torialueita kivetään, Mannerheiminkadun
ja Aleksanterinkadun suuntaisten kevyen liikenteen väylien
esteettömyys- ja kiveystyöt aloitetaan. Liikenneturvallisuustoimenpiteitä tehdään koulujen läheisyydessä sekä vilkkaiden kevyen liikenteen väylien vaarakohtiin. Keskusta-alueen
esteettömyystöitä jatketaan kauppatorin läheisyydessä. Rihkamakadun perusparannus aloitetaan. Kevyen liikenteen kilpailukykyä parannetaan rakentamalla uusia väyliä uusille
sekä vanhoille asuinalueille.
Torgområdena på östra åstranden stenläggs, tillgänglighetsoch stenläggningsarbetena på lätt trafiklederna i Mannerheimgatans och Alexandersgatans riktning påbörjas. Trafiksäkerhetsåtgärder görs i närheten av skolor och på farliga avsnitt av livligt trafikerade lätt trafikleder. Tillgänglighetsarbetena i centrum fortsätter vid salutorget. Krämaregatans
förbättring påbörjas. Den lätta trafikens konkurrenskraft förbättras genom att man bygger nya leder i gamla och nya bostadsområden.
Puistot
Parker
Peruskorjaamme leikkipaikkoja Lehtihamarissa. Uudisrakennuskohteina teemme viherkaistoja, hulevesiratkaisuja ja
Alkrogin alueen ympäristöä.
Vi sanerar lekplatser i Lövhammars. Gröna remsor, dagvattenprojekt och arbeten i Alkrogområdet görs som nybyggnadsobjekt.
Satama
Hamnen
Länsirannan puolella tukimuuria rakennetaan n. 40 m matkalla kävelysillan läheisyydessä. Jokiuomaa tuetaan ja satamassa uusitaan kalustoa.
På västra sidan av ån byggs en stödmur på en 40 meters
sträcka i närheten av gångbron. Flodfåran stöds och i hamnen
förnyas materiel.
Itäinen ohikulkutie (saaristotie)
Östra omfartsvägen (skärgårdsvägen)
Jatkamme viranhaltijatasolla neuvotteluja valtiovallan eri tahojen kanssa eri tavoista ja mahdollisuuksista kiirehtiä ohikulkutien toteuttamista.
På tjänsteinnehavarnivån fortsätter vi att förhandla med statens olika aktörer om olika sätt och möjligheter att påskynda
byggandet av omfartsvägen.
Irtain omaisuus
Lös egendom
Kuntatekniikan irtaimen omaisuuden hankinnat koostuvat
olemassa olevan konekannan ja kaluston korvausinvestoinneista. Maapolitiikassa uusimme vanhoja takymetrejä sekä
mittausryhmien autoja.
Anskaffningarna inom kommunteknikens lösegendom omfattar ersättande investeringar i befintliga maskiner och utrustning. Inom markpolitiken skaffar vi nya takymetrar samt
bilar för mätningsgrupperna
108
6.3
INVESTOINNIT 2016 - 2022 (1000 e)
Investointiliite–Investeringsbilag
Kustannus- arvio
TA2015 +muutos
8000 KAUPUNGINHALLITUS
IRTAIN OMAISUUS
Menot
YHTEENSÄ
-315
-315
OSAKKEET JA OSUUDET
Menot
YHTEENSÄ
KUNTAYHTYMÄOSUUDET
3000 Itä-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä
Menot
YHTEENSÄ
-195
-195
TALONRAKENNUS
KONSERNIHALLINNON TALONRAKENNUS
5005 Virastotalo
Menot
5050 Hankesuunnitelmat ja kuntoselvitykset
Menot
5060 Varikko Kaupunginhaka
Menot
5770 Energiansäästöinvestoinnit
Menot
YHTEENSÄ
Menot
SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN TALONRAKENNUS
5214 Näsin terveyskeskus
Menot
5260 Vanhusten palveluasuntojen kalustaminen
Menot
YHTEENSÄ
Menot
SIVISTYSTOIMEN TALONRAKENNUS
5101 Gammelbackan päiväkoti
Menot
5105 Peippolan päiväkoti
Menot
5142 Toukovuoren päiväkoti
Menot
5326 Vårberga skola ja Skaftkärrin koulu
Menot
5413 Tolkis skola ja Tolkkisten päiväkoti
Menot
Elinkaarisopimus yhteensä
5135 Mäntykummun päiväkoti
Menot
5119 Näsin päiväkoti
Menot
5305 Kerkkoon koulu
Menot
5339 Koulujen korjaustyöt
Menot
5419 Västra enhetsskolan
Menot
5402 Grännäs skola
Menot
-12 000 A
-750 A
-150
-1 500 A
-2 200 A
-500
-650
-500
-900
L
-300
-300
-6 159 U
-100
-5 513 U
-40
-6 051 U
-44
-15 949
-155
-10 600 U
-100
-5 500 H
-190
-5 500 A
-5 500 A
U
-1 361
-18 200 A
-400
-4 400 H
-1 300
109
TA2016
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
TS2017 TS2018 TS2019 TS2020 TS2021 TS2022
-539
-539
-15
-15
-102
-102
-150
-102
-102
-102
-102
-150
-150
-100
-1 400
-500
-300
-650
-550
-102
-102
-102
-102
0
0
0
0
-6 000
-6 000
-150
-150
-150
-150
-400
-500
-500
-500
-500
-1 950
-650
-650
-6 650
-6 650
-3 000
-2 300
-100
-1 800
-500
-300
-500
-300
-4 365
-1 694
-10
-3 515
-1 984
-4 023
-10 039
-5 755
-3 370
-19 768
-5 986
-20 973
-5 000
-500
-300
0
-300
-1 948
-1 173
-3 121
-200
-1 200
-600
-9 200
-2 000
-2 400
-8 200
-3 600
INVESTOINNIT 2016 - 2022 (1000 e)
Kustannus- arvio
5420 Lyceiparkens skola
Menot
5540 Pallokentän pukusuojat
Menot
5520 Porvoon talo
Menot
5599 Aikaisemmat talonrakennushankkeet
Menot
SIVISTYSTOIMEN TALONRAKENNUS YHTEENSÄ
Menot
TALONRAKENNUS YHTEENSÄ
Menot
8000 KAUPUNGINHALLITUS YHTEENSÄ
Menot
Tulot
YHTEENSÄ
8050 KAUPUNKIKEHITYSLAUTAKUNTA
IRTAIN OMAISUUS
Menot
YHTEENSÄ
KIINTEÄ OMAISUUS
2000 Kiinteistöjen osto
Menot
YHTEENSÄ
KUNTATEKNIIKKA
6069 Uudisrakennus, kadut
Menot
6070 Perusparannus, kadut
Menot
6099 Erittelemätön kuntateknikka
Menot
6159 Kevyen liikenteen väylät
Menot
6559 Liikennejärjestelyt
Menot
6659 Päällystäminen, erittelemätön
Menot
6899 Puistot, erittelemätön
Menot
6900 Valtion yhteishankkeet
Menot
7059 Satama, erittelemätön
Menot
7259 Alueparannus, erittelemätön
Menot
7399 Työpaikka-alueet, erittelemätön
Menot
KUNTATEKNIIKKA YHTEENSÄ
Menot
Tulot
Yhteensä
8050 KAUPUNKIKEHITYSLAUTAKUNTA yhteensä
Menot
Tulot
YHTEENSÄ
TA2015 +muutos
-10 200 U
-900
L
-4 770 H
|
-4 675 |
|
|
|
|
|
-2 710 |
|
|
-11 075 |
|
|
-12 025 |
|
|
-12 535 |
|
-12 535 |
|
|
|
|
-178 |
-178 |
|
|
|
-1 000 |
-1 000 |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
-5 900 |
100 |
-5 800 |
|
|
-7 078 |
100 |
-6 978 |
|
110
TA2016 TS2017 TS2018 TS2019 TS2020 TS2021 TS2022
-8 200
-50
-850
-200
-34 168 -24 073 -14 771
-9 250
-3 100
-4 100
-3 800
-35 318 -24 923 -16 721 -10 200
-3 750 -10 750 -10 450
-35 974 -25 025 -16 823 -10 302
-3 852 -10 750 -10 450
-35 974 -25 025 -16 823 -10 302
-3 852 -10 750 -10 450
-511
-511
-471
-471
-441
-441
-434
-434
-590
-590
-400
-400
-400
-400
-1 000
-1 000
-1 000
-1 000
-1 000
-1 000
-1 000
-1 000
-1 000
-1 000
-1 000
-1 000
-1 000
-1 000
-2 220
-2 000
-2 000
-2 000
-2 000
-600
-1 000
-800
-800
-900
-350
-200
-200
-300
-400
-230
-100
-100
-100
-100
-1 000
-1 000
-1 000
-1 000
-1 100
-420
-300
-300
-300
-400
-400
-600
-500
-100
-560
-500
-500
-500
-400
-150
-100
-100
-100
-200
-300
-400
-400
-400
-400
-6 000
-6 000
-6 000
-6 000
-6 000
-6000
-6 000
-6 000
-6 000
-6 000
-6 000
-6 000
-6 000
-6 000
-7 511
-7 471
-7 441
-7 434
-7 590
-7 400
-7 400
-7 511
-7 471
-7 441
-7 434
-7 590
-7 400
-7 400
-170
INVESTOINNIT 2016 - 2022 (1000 e)
Kustannus- arvio
TA2015 +muutos
8100 SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA
IRTAIN OMAISUUS
Menot
SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA yhteensä
-351
-351
8200 SIVISTYSLAUTAKUNTA
IRTAIN OMAISUUS
Menot
Tulot
YHTEENSÄ
-300
-300
LIIKUNTATOIMEN HANKKEET
Menot
Tulot
YHTEENSÄ
-1 196
145
-1 051
SIVISTYSLAUTAKUNTA yhteensä
Menot
Tulot
YHTEENSÄ
-1 496
145
-1 351
8900 ALUEPELASTUSLAUTAKUNTA
IRTAIN OMAISUUS
Menot
Tulot
YHTEENSÄ
-1 359
242
-1 117
INVESTOINNIT YHTEENSÄ
MENOT
TULOT
YHTEENSÄ
Rahoitus maanhankintarahaston varoilla
Rakennushankkeiden kustannusarvio
A Alustava arvio (hankesuunnitelma ja kustannusarvio tekemättä)
H Hankesuunnitelman perusteella laadittu kustannusarvio
L Luonnossuunnitelmien perusteella laadittu kustannusarvio
U Urakkatarjousten perusteella laadittu kustannusarvio
T Terveydellisiä haittoja/työsuojeluongelmia
Ulkopuolinen rahoitus
Itäinen terveysasema
Palvelutalo Toukovuori
Johannisbergin senioriasunnot
Peippolan hoivakoti
Palvelutalo 2
Lundinkadun senioriasunnot
YHTEENSÄ
-8 050
TA2016 TS2017 TS2018 TS2019 TS2020 TS2021 TS2022
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
-22 819 |
487 |
-22 332 |
|
|
1 000 |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
-100 |
-5 000 |
|
|
|
|
-5 000 |
111
-440
-440
-560
-560
-310
-310
-310
-310
-130
-130
-130
-130
-130
-130
-683
10
-673
-590
10
-580
-265
-300
-280
-630
-280
-265
-300
-280
-630
-280
-400
20
-380
-550
50
-500
-200
25
-175
-250
25
-225
-450
-450
-2500
20
-2 480
-400
20
-380
-1 083
30
-1 053
-1 140
60
-1 080
-465
25
-440
-550
25
-525
-730
0
-730
-3 130
20
-3 110
-680
20
-660
-1 390
211
-1 179
-1 232
331
-901
-920
95
-825
-920
95
-825
-945
95
-850
-945
95
-850
-945
95
-850
-46 398 -35 428 -25 959 -19 516 -13 247 -22 355 -19 605
241
391
120
120
95
115
115
-46 157 -35 037 -25 839 -19 396 -13 152 -22 240 -19 490
1 000
1 000
1 000
1 000
-500
-3 500
-4 000
-200 -10 000 -10 000
-8 000
-8 500
-8 000
-4 500 -3 500 -2 000
-8 200 -25 500 -12 000
7 Rahoitusosa – Finansieringsdelen
RAHOITUSLASKELMA
FINANSIERINGSKALKYL
Tilinp 2014
Boksl 2014
TA 2015+m
BGT2015+ä
TA 2016
BGT 2016
TOIMINNAN JA INVESTOINTIEN RAHAVIRTA
TOIMINNAN RAHAVIRTA
Vuosikate
Tulorahoituksen korjauserät
YHTEENSÄ
VERKSAMHETENS OCH INVESTERINGARNAS
KASSAFLÖDE
KASSAFLÖDET I VERKSAMHETEN
Årsbidrag
11 456 474
Korrektivposter till internt tillförda medel
-5 778 304
TOTALT
5 678 171
13 213 000
-4 920 000
8 293 000
14 932 900
-5 955 000
8 977 900
16 921 200
-5 955 000
10 966 200
17 050 900
-5 955 000
11 095 900
INVESTOINTIEN RAHAVIRTA
Käyttöomaisuusinvestoinnit
Rahoitusosuudet investointimenoihin
Käyttöomaisuuden myyntitulot
YHTEENSÄ
KASSAFLÖDET FÖR INVESTERINGARNAS DEL
Investeringar i anläggningstillgångar
-14 541 576 -22 819 600 -46 398 000
Finansieringsandelar för invest.utgifter
571 372
487 000
241 000
Försäljn.inkomster av anläggningstillg
4 037 028
4 920 000
5 955 000
TOTALT
-9 933 176 -17 412 600 -40 202 000
-35 428 000
391 000
5 955 000
-29 082 000
-25 959 000
120 000
5 955 000
-19 884 000
TOIMINNAN JA INVESTOINTIEN RAHAVIRTA YHTEENSÄ
VERKSAMHETENS OCH INVESTERINGARNAS KASSAFLÖDE
-18 115 800
-8 788 100
RAHOITUKSEN RAHAVIRTA
ANTOLAINAUKSEN MUUTOKSET
Antolainasaamisten lisäykset
Antolainasaamisten vähennykset
YHTEENSÄ
KASSAFLÖDET FÖR FINANSIERINGENS DEL
FÖRÄNDRINGAR I UTLÅNINGEN
Ökning av utlåningen
Minskining av utlåningen
TOTALT
LAINAKANNAN MUUTOKSET
Pitkäaikaisten lainojen lisäys
Pitkäaikaisten lainojen vähennys
YHTEENSÄ
FÖRÄNDRINGAR AV LÅNEBESTÅNDET
Ökning av långfristiga lån
Minsking av långfristiga lån
TOTALT
44 800 000
-26 800 000
18 000 000
37 700 000
-29 000 000
8 700 000
MUUT MAKSUVALMIUDEN MUUTOKSET YHTEENSÄ
ÖVRIGA FÖRÄNDRINGAR AV LIKVIDITETEN TOTALT
RAHOITUKSEN RAHAVIRTA YHTEENSÄ
KASSAFL FÖR FINANSIERINGENS DEL TOT
- 2 319 990
10 550 000
31 300 000
18 000 000
8 700 000
RAHAVAROJEN MUUTOS YHTEENSÄ
FÖRÄNDRING AV LIKVIDA MEDEL TOT
- 6 574 995
1 430 400
75 900
-115 800
-88 100
112
- 4 255 005
-15 703
15 000
- 703
- 9 119 600 -31 224 100
Suunn 2017
Plan 2017
Suunn 2018
Plan 2018
-250 000
-250 000
36 000 000 33 800 000 53 900 000
-38 621 163 -23 000 000 -22 600 000
- 2 621 163 10 800 000 31 300 000
301 876
8 Talousarvion sitovuus–Budgetens bindande verkan
Kaupunginvaltuusto hyväksyy talousarviossa kaupungin toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Talousarvioon otetaan
tehtävien ja toiminnan tavoitteiden edellyttämät määrärahat
ja tuloarviot sekä siinä osoitetaan, miten rahoitustarve katetaan. Toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava talousarviota. Talouden ja toiminnan tavoitteita voidaan määritellä sitoviksi. Sitovuus merkitsee mm. sitä, että määrärahaa
tai nettomäärärahaa ei voi ylittää, tuottotavoitetta ei voi alittaa tai sitova tavoite ei saa jäädä saavuttamatta ilman kaupunginvaltuuston hyväksymistä.
Fullmäktige godkänner stadens mål för verksamhet och ekonomi i budgeten. I budgeten tas in de anslag och beräknade
inkomster som verksamhetsmålen förutsätter och redovisas
hur behovet av finansiering skall täckas. Budgeten ska iakttas
i verksamheten och ekonomin. Ekonomiska mål och verksamhetsmål kan fastställas som bindande mål. Begreppet bindande betyder bl.a. att man inte kan överskrida anslaget eller
nettoanslaget, inte underskrida målet för avkastning eller att
man inte kan låta bli att uppfylla det bindande målet utan
stadsfullmäktiges godkännande.
Sitovuus valtuustoon nähden
Bindande gentemot fullmäktige
Käyttötalousosan sitovuus valtuuston nähden on toimialan
nettomääräraha, tuottotavoite ja sitovat tavoitteet. Investointiosan sitovuus valtuustoon nähden on toimialan nettoinvestointimääräraha ja hankekohtaisesti yli yhden miljoonan
euron investointimääräraha. Rahoitusosan sitovuus valtuuston nähden on pitkäaikaisten lainojen lisäys ja antolainojen
lisäys. Liikelaitosten sitovuus valtuustoon nähden on toiminnan tulos, tuottotavoite ja sitovat tavoitteet.
En sektors nettoanslag, mål för avkastning och bindande mål
i driftsbudgeten är bindande gentemot fullmäktige. En sektors investeringsanslag netto och investeringsanslag för varje
projekt över en miljon euro är bindande i förhållande till fullmäktige. Ökningen av långfristiga lån och ökningen av utgivna
lån i finansieringsdelen är bindande gentemot fullmäktige.
Affärsverkens verksamhetsresultat, avkastningsmål och bindande mål är bindande gentemot fullmäktige.
Kaupunginhallitus
Stadsstyrelsen
Kaupunginhallitus päättää hankekohtaisesti yli yhden miljoonan euron investointihankkeiden hankesuunnitelmista, luonnospiirustuksista sekä rakennustyön käynnistämisestä valtuuston hyväksymien määrärahojen puitteissa.
Stadsstyrelsen beslutar om projektplanerna, skisserna och
byggstarten för varje investeringsprojekt över en miljon euro
inom ramen för de anslag som fullmäktige godkänt.
Nämnderna
Lautakunta
Nämnderna beslutar om verksamhetsplanerna i driftsbudgeten och projektplanerna för investeringarna och om ändringen av dessa för de underordnade uppgiftsområdena inom
ramen för de bindande anslag som stadsfullmäktige beviljat.
För att ta in ett investeringsprojekt i projektplanen förutsätts
att man anvisat ett anslag för det i budgetens specifikationer.
Lautakunta päättää alaistensa tehtäväalueiden käyttötalouden toimintasuunnitelmista ja investointien hankesuunnitelmista sekä niiden muuttamisesta valtuuston myöntämien sitovien määrärahojen puitteissa. Investointihankkeen ottaminen hankesuunnitelmaan edellyttää, että sille on talousarvion erittelyissä osoitettu määräraha.
113
TALOUSARVIO 2016 KÄYTTÖTALOUS
BUDGET 2016 DRIFTSEKONOMIN
TOIMIALA
Tehtäväalue
Tulosyksikkö
SEKTOR
Uppgiftsområde
Resultatenhet
KONSERNIHALLINTO
Vaalit
Kaupunginvaltuusto
Tarkastustoimi
Konsernijohto
Hallintopalvelukeskus
Kaupunkikehitys
Elinkeinoasiat
Maapolitiikka
Kaupunkisuunnittelu
Kuntatekniikka
Lupa- ja valvonta-asiat
Rakennus- ja ympäristölautakunta
Rakennusvalvonta
Ympäristönsuojelu
Alueellinen jätehuolto
KONCERNFÖRVALTNINGEN
Val
Stadsfullmäktige
Revision
Koncernledning
Centralen för förvaltningstjänster
Stadsutveckling
Näringsfrågor
Markpolitik
Stadsplanering
Kommunteknik
Tillstånds- och tillsynsärenden
Byggnads- och miljönämnden
Byggnadstillsynen
Miljövården
Regional avfallshantering
SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI
Sosiaali- ja terveystoimen johto
Terveyspalvelut
Hallinto
Terveysasemat
Ennaltaehkäisy ja kuntoutus
Suun terveydenhuolto
Terveydensuojelu
Näsin sairaala
Geriatrian lääkäripalvelut
Erikoissairaanhoito
Vanhus- ja vammaispalvelut
Hallinto
Kotihoito
Vammaispalvelut
Hyvinvointia edistävät palvelut
Ympärivuorokautinen hoiva
Sosiaali- ja perhepalvelut
Hallinto
Sosiaalityön tukipalvelut
Lapsiperheiden sosiaalityö
Aikuissosiaalityö
Päihdetyö
Työllisyyspalvelut
SOCIAL- OCH HÄLSOVÅRDSSEKTORN
Social- och hälsovårdssektorns ledning
Hälsovårdstjänster
Förvaltning
Hälsostationer
Prevention och rehabilitering
Munhälsovård
Hälsoskydd
Näse sjukhus
Geriatriska läkartjäster
Specialsjukvård
Äldreomsorg och handikappservice
Förvaltning
Hemvård
Tjänster inom handikappvården
Tjänster som främjar välfärden
Omsorg dygnet runt
Socialarbete och familjetjänster
Förvaltning
Socialarbetets stödtjänster
Socialarbete för barnfamiljer
Vuxensocialarbete
Missbrukararbete
Sysselsättningstjänster
SIVISTYSTOIMI
Sivistystoimen johto
Suomenkieliset koulutuspalvelut
Peruskoulut
Lukio
Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta
Ruotsinkieliset koulutuspalvelut
Peruskoulut
Lukio
Varhaiskasvatuspalvelut
Varhaiskasvatuksen yhteiset
Päiväkodit
Perhepäivähoito
Varhaiserityiskasvatus
Muu varhaiskasvatus ja kotihoidontuki
Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut
Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen yhteiset
Kirjastopalvelut
Kulttuuripalvelut
Liikuntapalvelut
Nuorisopalvelut
Taiteen perusopetus
Vapaa sivistystyö
BILDNINGSSEKTORN
Bildningssektorns ledning
Finskspråkiga utbildningstjänster
Grundskolor
Gymnasium
Förm.- och efterm.verksamhet för skolelever
Svenskspråkiga utbildningstjänster
Grundskolor
Gymnasium
Tjänster inom småbarnsfostran
Gemensamma kostnader
Daghem
Familjedagvård
Specialbarndagvård
Övrig dagvård och hemvårdsstöd
Kultur- och fritidstjänster
Gemensamma kostnader
Bibliotekstjänster
Kulturtjänster
Idrottstjänster
Ungdomstjänster
Grundläggande konstundervisning
Fritt bildningsarbete
ITÄ-UUDENMAAN PELASTUSLAITOS
Hallinto
Pelastustoimi
Riskienhallinta
Ensihoitopalvelut
RÄDDNINGSVERKET I ÖSTRA NYLAND
Förvaltning
Räddningsverksamhet
Riskhantering
Ambulanssjukvård
114
TALOUSARVIO 2016 INVESTOINNIT
BUDGET 2016 INVESTERINGAR
KAUPUNGINVALTUUSTO
TOIMIALA
KAUPUNGINHALLITUS/LAUTAKUNTA STADSFULLMÄKTIGE
Hankeryhmä
SEKTOR
KONSERNIHALLINTO
KAUPUNGINHALLITUS
KONCERNFÖRVALTNINGEN STADSSTYRELSEN
Irtain omaisuus hankkeittain
Lös egendom projektvis
Osakkeet ja osuudet
Aktier och anderlar
Kuntayhtymät ja muu yhteistoiminta
Samkommuner och övrig samverkan
Talonrakennus hankekohtaisesti
Husbyggnad projektvis
KAUPUNKIKEHITYSLAUTAKUNTA
Irtain omaisuus hankkeittain
Kuntatekniikka hankkeittain
Kiinteä omaisuus
STADSSTYRELSEN/NÄMNDEN
Projektgrupp
STADSUTVECKLINGSNÄMNDEN
Lös egendom projektvis
Kommunaltekniken projektvis
Fast egendom
SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA
Irtain omaisuus hankkeittain
SOCIAL- OCH HÄLSOVÅRD
SOCIAL- OCH HÄLSOVÅRDSNÄMNDEN
Lös egendom projektvis
SIVISTYSTOIMI
SIVISTYSLAUTAKUNTA
Irtain omaisuus hankkeittain
Liikuntatoimi hankkeittain
BILDNINGSSEKTORN
BILDNINGSNÄMNDEN
Lös egendom projektvis
Idrottsväsendet projektvis
PELASTUSLAITOS
ALUEPELASTUSLAUTAKUNTA
Irtain omaisuus hankkeittain
RÄDDNINGSVERKET
REGIONALA RÄDDNINGSNÄMNDEN
Lös egendom projektvis
Lisäksi ovat kaupunginvaltuustoon nähden sitovia hankkeet,
jotka ylittävät 1 000 000 euroa (kokonaiskustannus)
Bindande mot fullmäktige är dessutom investeringsprojekt
som överskrider 1 000 000 euro (totalkostnad)
115
9 Liikelaitokset–Affärsverk
Kaupungilla on kolme liikelaitosta: Porvoon vesi, Kuninkaantien työterveys ja Porvoon Tilapalvelut.
Staden har tre affärsverk: Borgå vatten, Kungsvägens arbetshälsa och affärsverket Borgå Lokalservice
9.1 Porvoon vesi–Borgå vatten
Porvoon vesi on kunnallinen liikelaitos, jonka tehtävänä on
tuottaa vesihuoltopalveluja eli vedenhankintaa ja jäteveden
poisjohtamista ja käsittelyä. Palveluja tarjotaan kaava-aluilla,
sekä laajasti myös haja-asutusalueilla. Vesihuoltoon liittyneitä kiinteistöjä on noin 10 000. Lisäksi toimitamme vesi- ja
jätevesipalveluja osuuskunnille ja Askolan kunnalle. Kilpilahden teollisuusalue on tärkeä talousvesiasiakas. Kaupunginvaltuusto päättää kuntalain 13 § ja 87e §:n mukaisesti liikelaitoksen toiminnan ja talouden tavoitteista.
Borgå vatten är ett kommunalt affärsverk, vars uppgift är att
producera vattentjänster, alltså vattenförsörjning och avledande och behandling av avloppsvatten. Tjänsterna erbjuds
på planerade områden men också i stor omfattning på glesbygden. Ca 10 000 fastigheter är anslutna till vattentjänsterna. Dessutom levererar vi vatten- och avloppstjänster till
andelslag och Askola kommun. Sköldvik industriområde är en
viktig hushållsvattenkund. Stadsfullmäktige besluter i enlighet med § 13 och § 87e i kommunallagen om målen för affärsverkets verksamhet och ekonomi.
Porvoon veden visiona on olla arvostettu ja luotettava vesihuollon toimija. Toiminnan perustana on palvelujen ja tuotteiden korkea laatu, ammattitaitoinen henkilöstö ja hyvä työmotivaatio, ympäristöasioiden hallinta sekä teknisesti ja taloudellisesti kannattava toiminta.
Borgå vattens vision är att vara en uppskattad och pålitlig aktör i vattenförsörjningen. Verksamheten grundar sig på tjänster och produkter av hög kvalitet, yrkeskunnig personal och
bra arbetsmotivation, behärskande av miljöfrågor samt tekniskt som ekonomiskt ändamålsenlig verksamhet
Vesihuoltoalan yleinen kehitys Suomessa heijastuu myös Porvoon veden toimintaympäristöön. Asiakkaiden odotukset,
lainsäädäntö sekä alan yleinen kehitys korostavat asiakaspalvelun ja asiakaslähtöisyyden sekä tuotteiden laadun tärkeyttä. Vesihuoltolain syksyllä 2014 voimaan astuneet muutokset aiheuttavat uudelleenjärjestelyjä hulevesiasioiden
vastuunjaossa vesilaitoksen ja kaupungin välillä. Muutokset
saatetaan vaiheittain voimaan vuoden 2016 aikana.
Branschens allmänna utveckling i Finland återspeglar sig
också i Borgå vattens verksamhetsmiljö. Kundernas förväntningar, lagstiftningen och den allmänna utvecklingen poängterar vikten av kundservice, beaktande av kundsynvinkeln
samt produkternas kvalitet. De ändringar i vattentjänstlagen,
som trädde i kraft på hösten 2014, orsakar ändringar i ansvarsfördelningen mellan vattenverket och staden rörande
dagvatten. Ändringarna implementeras stegvis under år
2016.
Viranomaisten vesihuoltoa koskevat vaatimukset ja tavoitteet tiukentuvat. Tämä edellyttää jätevedenkäsittelyn tehostamista Hermanninsaaren puhdistamolla. Ilmastonmuutoksen vuoksi äärimmäiset sääilmiöt yleistyvät. Nämä aiheuttavat haasteita vesihuollossa. Vesijohto- ja viemäriverkoston
ikääntyminen kasvattaa saneeraustarvetta.
Myndigheternas krav och målsättningar rörande vattentjänster blir strängare. Dessa leder till att avloppsreningen måste
effektiveras på Hermansö reningsverk. Klimatförändringen
medför att extrema väderförhållanden blir vanligare. Dessa
medför utmaningar för verksamheten. Det åldrande vattenoch avloppsnätet påkallar ökat saneringsbehov.
Vesiosuuskuntien rooli vesihuoltopalvelujen tuottajana on
vähenemässä. Kahden osuuskunnan kanssa suunnitellaan
tällä hetkellä toiminnan yhdistämistä Porvoon veteen.
Vattenandelslagens roll som producent av vattentjänster håller på att minska. Med två andelslag pågår förhandlingar om
att överföra verksamheten till Borgå vatten.
Kehitämme toimintaprosesseja yhdessä kaupungin muiden
hallintokuntien kanssa toiminnan tehostamiseksi. Osallistumme taloudellisuuden ja laadun mittaamiseksi Vesilaitosyhdistyksen benchmarkingprojektiin sekä asiakastyytyväisyystutkimuksiin.
Vi utvecklar verksamhetsprocesserna tillsammans med stadens övriga förvaltningsgrenar för att effektivera verksamheten. För att mäta ekonomi och kvalitet deltar vi i Vattenverksföreningens benchmarkingprojekt och i kundundersökningar.
116
Kaupunginhallitus hyväksyi vesihuollon kehittämissuunnitelman päivityksen 1.6.2015. Suunnitelma on perustana taloussuunnitelman investointiohjelman laadinnassa.
Stadsstyrelsen godkände uppdateringen av Utvecklingsplanen för vattentjänster 1.6.2015. Utvecklingsplanen är som
grund då man uppgör ekonomiplanens investeringsprogram.
TALOUS JA MAKSUPOLITIIKKA
EKONOMI OCH AVGIFTSPOLITIK
Toiminnalliset tavoitteet:
Käyttö-, investointi- ja lainanhoitokustannukset sekä
kaupungin tuottovaatimus rahoitetaan toiminnasta
saatavilla tuotoilla
Tuottojen taso turvataan, jolloin pystytään huolehtimaan myös pitkäjänteiselle toiminnalle välttämättömistä kehitys- ja investointitarpeista
Maksut jakautuvat oikeudenmukaisesti eri asiakasryhmien kesken aiheuttamisperiaatteen mukaisesti
Mål:
-
-
-
Tavoitteiden toteuttaminen edellyttää, että liittymis-, käyttöja perusmaksut vastaavat investointitasoa. Koska vedenmyynti ei asiakasmäärän lisäyksestä huolimatta juurikaan
kasva, käyttökate on turvattava taksojen tarkistuksella. Taksoja on tarkistettu säännöllisesti useamman vuoden ajan.
Vaikka vuodelle 2016 ei ole ehdotettu käyttö- ja perusmaksujen korotuksia eikä liittymismaksujen korotuksia taksoja on
tarpeen korottaa myöhemmin taloussuunnitelmakaudella.
Drifts-, investerings- och lånomkostnader samt stadens avkastningskrav finansieras med intäkterna
från verksamheten
Intäktsnivån tryggas, så att man kan tillfredsställa
också de långsiktiga utvecklings- och investeringsbehov, som verksamheten kräver
Avgifterna fördelar sig rättvist mellan olika kundgrupper och i enlighet med upphovsprincipen, och
avgiftsnivån är måttlig i jämförelse med andra vattentjänstverk
Uppnående av målen kräver att anslutnings- bruks- och
grundavgifter motsvarar den nödvändiga investeringsnivån.
Eftersom vattenförsäljningen inte trots ökande kundantal
nämnvärt stiger, måste driftsbidraget säkerställas med taxajusteringar. Taxorna har justerats regelbundet under flera års
tid. Trots att man för år 2016 inte har föreslagit någon höjning
av bruks- eller grundavgifter eller anslutningsavgifter måste
taxorna höjas senare under ekonomiplanperioden.
Talouden pitkän aikavälin suunnittelussa on huomioitava,
että kaupungin veden saannin turvaaminen tulee vaatimaan
merkittäviä investointeja arviolta vuosina 2018- 2020. Näiden investointien rahoitus tulee edellyttämään merkittävää
lainanottoa. Maksujen korotukset pitkällä aikavälillä pystytään kuitenkin pitämään kohtuullisina.
I den långsiktiga ekonomiplaneringen bör beaktas, att tryggande av tillgången på tilläggsvatten för staden kommer att
kräva betydande investeringar ca 2018-2020. Dessa investeringar kommer att kräva betydande låntagning. Taxajusteringarna kommer ändå också på lång sikt att vara måttfulla.
VEDENHANKINTA
VATTENANSKAFFNING
Toiminnalliset tavoitteet:
Raakaveden saanti on turvattu myös poikkeuksellisissa olosuhteissa
Vedenkäsittely varmistaa veden laadun ja turvallisuuden kaikissa olosuhteissa
Mål:
-
Tillgången på råvatten är tryggad också i exceptionella förhållanden.
Vattenbehandlingen säkerställer vattnets kvalitet
och säkerhet i alla situationer
Vedenhankinnan turvallisuuden parantamiseksi uudistamme
vedenottojärjestelyä Myllykylän raakavedenottamolla. Sannaisten pohjavesialueelle laaditun tiesuunnitelman toteuttamisella vähennämme liikenteestä aiheutuvia riskejä veden
laadulle.
För att förbättra vattenanskaffningens säkerhet förnyar vi arrangemangen vid Monby råvattentäkt. Genom att förverkliga
vägplanen för vägen genom Sannäs grundvattenområde
minskar vi riskerna som föranleds av trafiken.
Vedenhankinta Päijännetunnelista on seudullinen hanke,
joka on suunnitteluvaiheessa. Hankkeessa voi lopulta olla
mukana alueen yrityksiä ja kuntia. Vuonna 2015 hankkeen
yleissuunnittelu saadaan valmiiksi, minkä jälkeen tehdään
periaatepäätös investoinnin toteuttamisesta.
Vattenanskaffningen från Päijännetunneln är ett regionalt
projekt, som är i planeringsskede. I det slutliga projektet deltar möjligtvis kommuner och företag i området. År 2015 blir
översiktsplaneringen färdig, varefter man gör ett principbeslut om förverkligandet.
VEDENJAKELU JA VIEMÄRÖINTI
VATTENDISTRIBUTION OCH AVLOPPSVATTENAVLEDNING
Toiminnalliset tavoitteet:
Johtoverkko on sellaisessa kunnossa, että vedenjakelu ja jäteveden poisjohtaminen toimivat häiriöttä.
Vuotovesien määrää pienennetään
Haja-asutusalueilla laajennetaan vedenjakelu- ja viemäriverkostoja vesihuollon kehittämissuunnitelman
mukaisesti
Mål:
-
-
117
Ledningsnätet är i sådant skick att vattendistributionen och avloppsvattenavledningen fungerar
störningsfritt. Läckagevattnens andel minskas.
På glesbygden utvecklas vatten- och avloppsnäten i enlighet med utvecklingsplanen för vattentjänster
Tavoitteiden toteutumiseksi lisäämme saneeraustoimintaa
aikaisempien vuosien tasosta. Huonokuntoisten johtojen
kunnostus etenee järjestelmällisesti joko uusimalla johtoja
tai saneeraamalla niitä. Kaupungin keskeisissä osissa sekaviemäreitä muutetaan erillisviemäreiksi uusimisen yhteydessä.
För att uppnå målen ökar vi saneringsverksamheten från tidigare års nivå. Iståndsättningen av ledningar som är i dåligt
skick fortgår systematiskt antingen genom förnyande eller sanering. I stadens centrala delar ändras blandavloppen till separatavlopp i samband med förnyandet.
Fastigheterna på glesbygden bör åtgärda sin avloppshantering så att den uppfyller gällande krav senast 15.3.2018. De
lindringar i kraven som man på ministerienivå överväger
kommer inte att märkbart att påverka behovet av tjänster i
Borgå. I utvecklingsplanen för vattentjänster preciseras de
områden, till vilka Borgå vatten utvidgar sitt avloppsnät. De
återstående behovsområdena ligger i de västra delarna.
Haja-asutusalueella sijaitsevien kiinteistöjen on saatettava jätevedenkäsittelynsä asianmukaiselle tasolle 15.3.2018 mennessä. Ministeriötasolla harkinnassa olevat lievennykset tätä
koskeviin säädöksiin eivät merkittävästi vaikuta palvelutarpeeseen Porvoossa. Vesihuollon kehittämissuunnitelmassa
on tarkennettu ne alueet, joille Porvoon vesi laajentaa viemäriverkostoaan. Jäljellä olevat tarvealueet sijoittuvat läntisille
alueille.
AVLOPPSVATTENRENING
JÄTEVEDEN PUHDISTUS
Mål:
Avleda avloppsvattnet utan störningar och rena det enligt tillståndsvillkoren
Befrämja vattenskyddet på havsområdet utanför Borgå
Återanvändning av näringsämnen
Toiminnalliset tavoitteet:
Jäteveden häiriötön poisjohtaminen ja puhdistaminen lupaehtojen mukaisesti
Vesiensuojelun edistäminen Porvoon edustan merialueella
Ravinteiden kierrätys
Avloppsreningen vid Hermansö effektiveras under vårperioden med effektiverad kemisk behandling. Det förnyade miljötillståndet kan ge upphov till tilläggsinvesteringar. Hindhår
reningsverk tas ur bruk då transportavloppet till Hermansö
blir färdigt. Byggandet av avloppet har påbörjats 2015. Hanteringen av avloppsslam kommer att anskaffas som köptjänst
och man kommer inte att göra investeringar på Hermansö för
detta ändamål.
Hermanninsaaren puhdistamoa tehostetaan keväisin tehostetulla kemiallisella käsittelyllä. Uusi ympäristölupa edellyttää mahdollisesti myös lisäinvestointeja. Hinthaaran puhdistamo lakkautetaan, kun siirtoviemäri Hermanninsaareen valmistuu. Viemärin rakentaminen on aloitettu vuonna 2015.
Puhdistamolietteen käsittely ja sijoitus hankitaan ostopalveluna eikä Hermanninsaaren puhdistamolle ole tarkoitus
tehdä tähän liittyviä investointeja.
Sitovat tavoitteet
Bindande mål
TP-BS 2014
Maksutaso ei ylitä maan keskimääräistä. Vuosi-lasku vrt keskiarvoon
VVY:n taksatilaston mukaan
TA-BU 2015
< 0%
Omakotitalo
Kerrostalo
-5 %
-2 %
-17 %
-15 %
Omsättning, milj.euro
9,298
9,912
10,217
10,754
11,309
Käyttökate, milj. euroa
Driftsbidrag, milj.euro
4,320
4,796
5,039
5,485
5,950
2,979
3,070
3,115
3,160
3,165
Vattenförsäljning, milj. m
118
TS-EP 2017
< 0%
Liikevaihto, milj. euroa
Vedenmyynti, milj. m
TA-BU 2016
< 0%
TS-EP 2018
Övriga mål och nyckeltal
3
TA-BU 2015
< 0%
TS-EP 2017
Muut tavoitteet ja tunnusluvut
3
TP-BS 2014
TA-BU 2016
TS-EP 2018
Tuloslaskelma
Resultaträkning
Liikevaihto
Valmistus omaan käyttöön
Liiketoiminnan muut tuotot
Materiaalit ja palvelut
Omsättning
Tillverkning för eget bruk
Affärsv. övriga intäkter
Material och tjänster
Material, förnödenheter och
varor
Köp av tjänster
Personalkostnader
Löner och arvoden
Lönebikostnader
Pensionskostnader
Övriga lönebikostnader
Avskrivningar enligt plan
Aineet, tarvikkeet ja tavarat
Palvelujen ostot
Henkilöstökulut
Palkat ja palkkiot
Henkilösivukulut
Eläkekulut
Muut henkilösivukulut
Suunnitelman muk. poistot
Liiketoiminnan muut kulut
Liikeylijäämä (-alijäämä)
Rahoitustuotot ja -kulut
Korkotuotot
Muut rahoitustuotot
Kunnalle maksetut korkokulut
Muille maksetut korkokulut
Korvaus peruspääomasta
Muut rahoituskulut
Ylijäämä (alij.) ennen satunnaisia eriä
Ylijäämä (alij.) ennen varauksia
Affärsv. övriga kostnader
Rörelseöverskott (-underskott)
Finansiella intäkter o. kostnader
Ränteintäkter
Övriga finansiella intäkter
Ränterkostnadet till kommunen
Räntekostnader till övriga
Ersättning för grundkapital
Övriga finansiella kostnader
Översk. (undersk.) f. extraord.
poster
Tilikauden ylijäämä (alij.)
Översk. (undersk.) f. reserver
Räkenskapsp. översk. (undersk.)
Tulot yhteensä
Menot yhteensä
Käyttökate
Intäkter totalt
Kostnader totalt
Driftbidrag
TP - BS
2014
9 298 432
537 193
69 641
-2 957 674
TA – BG
2015
9 912 000
421 100
30 000
-2 957 900
TAE - BGF
2016
10 217 000
452 600
25 000
-2 979 500
TS - EP
2017
10 754 000
450 000
25 000
-3 039 000
TS - EP
2018
11 309 000
450 000
25 000
-3 100 000
-1 423 639
-1 534 035
-2 401 187
-1 838 717
-562 470
-464 513
-97 957
-3 222 583
-1 552 500
-1 405 400
-2 479 100
-1 902 100
-577 000
-476 200
-100 800
-3 363 000
-1 562 600
-1 416 900
-2 516 700
-1 932 200
-584 500
-477 600
-106 900
-3 969 000
-1 594 000
-1 445 000
-2 542 000
-1 952 000
-590 000
-482 000
-108 000
-4 402 000
-1 626 000
-1 474 000
-2 568 000
-1 972 000
-596 000
-487 000
-109 000
-4 869 000
-226 734
1 097 088
-130 500
1 432 600
-159 800
1 069 600
-163 000
1 083 000
-166 000
1 081 000
-380 476
1 188
18 644
-495 000
1 000
6 000
-502 000
1 000
12 000
-517 000
1 000
12 000
-527 000
1 000
12 000
-66
0
-400 000
-241
0
-2 000
-500 000
0
0
-15 000
-500 000
0
-30 000
-500 000
-40 000
-500 000
716 612
937 600
567 600
566 000
554 000
716 612
937 600
567 600
566 000
554 000
716 612
937 600
567 600
566 000
554 000
9 905 266
-5 585 595
4 319 671
10 363 100
-5 567 500
4 795 600
10 694 600
-5 656 000
5 038 600
11 229 000
-5 744 000
5 485 000
11 784 000
-5 834 000
5 950 000
Rahoituslaskelma
Finansieringskalkyl
Toiminnan rahavirta
Liikeylijäämä (-alijäämä)
Verksamhetens kassaflöde
Rörelseöverskott (-underskott)
Avskrivningar och nedskrivningar
3 222 583
Finansiella intäkter och kostnader
-380 476
Rättelseposter till internt tillförda medel
Poistot ja arvonalentumiset
Rahoitustuotot ja -kulut
Tulorahoituksen korjauserät
Investointien rahavirta
Investointimenot
Rahoitusosuudet investointimenoihin
Pysyvien vastaavien hyödykkeiden
luovutust.
TP - BS
2014
3 931 243
1 097 088
Investeringarnas kassaflöde
Investeringsutgifter
Finansieringsand.för inv. utgifter
Ink.från försäljning av tillgångar
-5 100 197
-5 108 149
TA - BG
2015
4 300 600
1 432 600
TAE - BGF
2016
4 536 600
1 069 600
TS - EP
2017
4 968 000
1 083 000
TS - EP
2018
5 423 000
1 081 000
3 363 000
3 969 000
4 402 000
4 869 000
-495 000
-502 000
-7 952
-517 000
0
-527 000
-6 115 000
-6 115 000
-6 540 000
-6 540 000
-7 995 000
-7 995 000
-12 815 000
-12 815 000
0
7 952
0
-1 168 954
-1 814 400
-2 003 400
-3 027 000
-7 392 000
Toiminnan ja investointien rahavirta
Verksamhetens och inv. kassaflöde
Rahoituksen rahavirta
Antolainauksen muutokset
Antolainasaamisten lisäykset
Finansieringens kassaflöde
Förändringar i utlåningen
Ökning av lånefordringar
-7 820
0
0
0
0
Lainakannan muutokset
Pitkäaikaisten lainojen lisäys
Förändringar i lånestocken
Ökning av långfristiga lån
0
700 000
1 000 000
2 000 000
6 400 000
119
Pitkäaikaisten lainojen vähennys
Muut maksuvalmiuden muutokset
Liittymismaksujen lisäys
Minskning av långfristiga lån
-42 753
-32 000
-32 000
-121 000
-233 000
830 744
1 200 000
800 000
1 200 000
1 200 000
-21 240
-48 220
316 241
1 026 951
0
0
0
1 868 000
0
0
0
1 768 000
3 079 000
7 367 000
Vaihto-omaisuuden muutos
Saamisten muutos
Korottomien velkojen muutos
Rahoituksen rahavirta
Övriga förändringar i likviditeten
Ökning av anslutningsavgifter
Förändring av omsättningstillgångar
Förändring av fordringar
Förändring av räntefria skulder
Finansieringens kassaflöde
Rahavarojen muutos
Förändring av likvida medel
-142 003
53 600
-235 400
52 000
-25 000
Rahavarojen muutos
Rahavarat 1.1.
Rahavarat 31.12.
Förändring av likvida medel
Likvida medel 1.1
Likvida medel 31.12
-142 003
588 575
446 572
25 600
60 000
85 600
-235 400
292 000
56 600
52 000
56 600
108 600
-25 000
108 600
83 600
Lainat
Lainat 1.1
Lainojen lisäykset
Lainojen lyhennykset
Lainat 31.12
Lån
Lån 1.1
Ökning av lån
Minskning av lån
Lån 31.12
137 981
0
-42 753
95 228
60 000
700 000
-32 000
728 000
62 000
1 000 000
-32 000
1 030 000
2 000 000
-121 000
1 879 000
6 400 000
-233 000
6 167 000
Vuoden 2015 talousarvioon sisältyvän rahoituslainan 700000 euroa nostaminen siirtyy vuodelle 2016. Lainamäärä ja rahavarat 1.1.2016 ovat ennusteita.
Det finansieringslån på 700 000 euro, som ingår i år 2015 års budget lyfts först under år 2016. Lånemängden och kassaläget 1.1.2016 är prognoser.
Investoinnit
Investeringar
Uudisrakentaminen - Nyanläggning
Saneeraus - sanering
Haja-asutusalueet - Glesbygden
Jätevedenpumppaamot - Avloppspumpstationer
Verkosto yhteensä - Nätet totalt
Laitokset ja muut yhteensä - Anläggningar och
övriga totalt
Investoinnit yhteensä - Alla investeringar
Yhteensä
Sammanlagt
3 450 000
1 650 000
2 300 000
3 300 000
10 700 000
Arvio uppsk.
300 000
400 000
100
700 100
120
TA-BU
2016
TS-EP 2017 TS-EP 2018 TS-EP 2019 TS-EP 2020
1 400 000
2 000 000
1 450 000
2 000 000
1 500 000
2 000 000
1 500 000
2 000 000
1 500 000
2 000 000
750 000
550 000
4 700 000
1 840 000
600 000
1 530 000
5 580 000
2 415 000
600 000
900 000
5 000 000
7 815 000
450 000
400 000
4 350 000
15 715 000
200 000
400 000
4 100 000
15 715 000
6 540 000
7 995 000
12 815 000
20 065 000
19 815 000
9.2 Kuninkaantien työterveys–Kungsvägens arbetshälsa
Kuninkaantien työterveys on kunnallinen liikelaitos, joka toimii Porvoon kaupungin organisaatiossa. Liikelaitos on perustettu Porvoon kaupungin ja Sipoon kunnan toimesta 1.1.2009
tuottamaan kyseisten kuntien sekä Askolan että Pornaisten
lakisääteisen järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluvia työterveyspalveluja. Keskeisenä tehtävänämme on kunnan lakisääteisten terveyspalvelujen tuottaminen kuntien omille
henkilöstöille sekä alueella toimiville yrityksille ja yrittäjille
kustannustehokkaasti ja vaikuttavasti. Tavoitteenamme on,
että Kuninkaantien työterveys tuottaa kunnille, yrityksille ja
yrittäjille korkealaatuisia ja ajantasaisia työterveyspalveluita.
Kungsvägens arbetshälsa är ett kommunalt affärsverk inom
Borgå stads organisation. Affärsverket inrättades av Borgå
stad och Sibbo kommun 1.1.2009 för att producera de tjänster inom företagshälsovård som de respektiva kommunerna
samt Askola och Borgnäs enligt lag är skyldiga att ordna. Till
våra centrala uppgifter hör att effektivt och kostnadseffektivt
producera lagstadgade hälsovårdstjänster för kommunernas
egen personal samt för företag och företagare i regionen.
Vårt mål är att Kungsvägens arbetshälsa ska producera högklassiga och moderna företagshälsovårdstjänster för kommuner, företag och företagare.
Työterveys edistää omalta osaltaan kaupungin toiminnan tuloksellisuutta parantamalla henkilöstön työhyvinvointia ja
suorituskykyä sekä työoloja. Liikelaitoksen oman toiminnan
tuottavuutta parannetaan uudistamalla ja yhtenäistämällä
toimintaprosesseja sekä pitämällä yllä henkilöstön ammattitaitoa.
Företagshälsovården arbetar för sin del för att stadens verksamhet bedrivs framgångsrikt genom att förbättra personalens arbetshälsa, prestationsförmåga och arbetsförhållanden. Affärsverkets egen verksamhet bedrivs effektivare genom att förnya och förenhetliga verksamhetsprocesserna
och att upprätthålla personalens yrkesskicklighet.
Työterveyden taloudellisista riskeistä suurin on alijäämäinen
tulos ja henkilöstöriskeistä työterveyslääkäreiden saatavuus.
Jos lääkäreiden määrä vähenee, tuottoennuste huononee vähäisempien tulojen ja mahdollisesti myös asiakkuuksien menetyksen takia. Työterveyden toiminta ei ole kannattavaa yksinomaan vuokralääkärijärjestelmällä tai hoitohenkilöstön
työpanoksella. Riskien hallitsemiseksi työterveys tekee jatkuvaa talouden seurantaa, selkeyttää laskutuskäytäntöjä ja tarkistaa osan hinnoista.
Företagshälsovårdens största ekonomiska risk är ett resultat
som visar underskott och största personalrisk tillgång till företagsläkare. Om läkarnas antal minskar försvagas intäktsprognosen på grund av mindre inkomster och eventuellt
också förlorade kundrelationer. Företagshälsovårdens verksamhet är inte lönsamt enbart med hyrläkare eller vårdpersonalens arbetsinsats. För att hantera riskerna följer arbetshälsan regelbundet upp ekonomin, förtydligar faktureringspraxisen och justerar en del av priserna.
Sitovat tavoitteet
Bindande mål
Asiakastyytyväisyys
Kundnöjdhet
Liikeylijäämän saavuttaminen
Att uppnå rörelseöverskott
Muut tavoitteet ja tunnusluvut
Övriga mål och nyckeltal
Asiakasyhteisöjen määrä
Antalet kundföretag
Henkilöasiakkaiden määrä
Antalet personkunder
Tuloslaskelma - Resultaträkning
Liikevaihto - Omsättning
Toimintakulut - Verksamhetsutgifter
-
Poistot – Avskrivningar
Liiketulos – Rörelseresultat
Rahoituskulut - Finansiella kostnader
Tilikauden tulos – Räkenskapsperiodens resultat
-
TP-BS 2014
TA-BU 2015
TA-BU 2016
TS-EP 2017
TS-EP 2018
4
4
4
4
4
12 604
0
0
1736
5151
TP-BS 2014
TA-BU 2016
700
700
7820
8000
8000
TA-BU2015
2 588 500
- 2 581 600
-
-
6 900
6 900
-
-
-
TA-BU 2016
2 624 800
2 619 800
5 000
5 000
-
121
TS-EP 2017
708
TP-BS2014
2 524 471
2 508 389
16 082
3 478
12 604
TA-BU 2015
-
-
TS-EP 2018
710
720
8040
8080
TS-EP 2017
2 660 282
2 653 446
6 836
5 100
1 736
-
-
TS-EP 2018
2 712 078
2 689 261
22 817
5 151
17 666
Rahoituslaskelma - Finansieringskalkyl
Toiminnan rahavirta-Kassaflödet i verksamheten
Liikeyli-/alijäämä-Rörelseöver-/underskott
Poistot-Avskrivningar
Rahoitustuotot ja -kulut-Finansiella
intäkter och kostnader
Toiminnan rahavirta-Kassaflödet i verksamheten
TP-BS 2014
TA-BU 2015
TA-BU 2016
TS-EP 2017
TS-EP 2018
16 082
0
6 900
0
5 000
0
6 836
0
22 817
0
-3 478
-6 900
-5 000
-5 100
-5 151
12 604
0
0
1 736
17 666
Investointien rahavirta-Kassaflödet för investeringarnas del
Investointimenot-Investeringsutgifter
Toiminnan ja investointien rahavirtaKassaflödet för verksamhetens och investeringarnas del
0
12 604
0
0
0
0
0
1 736
0
17 666
Rahoituksen rahavirta-Kassaflödet för finansieringens del
65 466
0
0
0
0
Rahavarojen muutos-Förändring av likvida medel
52 862
0
0
0
0
122
9.3 Porvoon tilapalvelut–Borgå lokalservice
Vi producerar fastighets-, städnings- och kostservice till
Borgå stads verksamhetsenheter. Vårt mål för verksamheten är att trygga verksamhetsenheternas smidiga vardag
och främja kommuninvånarnas hälsa och välbefin- nande på
ett näringsmässigt sätt samt trygga verksamhetslokalernas
hälsosamhet och säkerhet till den grad det med fastighetsskötselåtgärderna kan utföras.
Tuotamme kiinteistö- siivous- ja ruokapalveluita Porvoon
kaupungin toimintayksiköille. Tavoitteenammeon varmistaa
toimintayksiköiden sujuva arki ja edistää kuntalaisten terveyttä ja hyvinvointia ravitsemuksellisin keinoin sekä turvaamaan toimintatilojen terveellisyys ja turvallisuus siltä osin
kuin se kiinteistönhoidollisin keinoin on mahdollista.
Kiinteistöpalveluyksikkössä hoidamme isännöinti-, päivystysLVISA- ja kiinteistönhoito- ja ylläpitopalveluita toimitilajohdon sekä käyttäjäpalveluita toimintayksiköiden tilauksesta.
Kiinteistönhoito- ja käyttäjäpalvelut perustuvat yhteistyössä
asiakkaan kanssa tehtyyn työn mitoitukseen.
I enheten för fastighetstjänster sköter vi disponent-, jour-,
VVSEA-, och fastighetsvårds- och underhållstjänster på beställning av lokalitetsledningen samt stödfunktioner på beställning av verksamhetsenheter. Fastighetsvårds- och stödfunktioner bygger på en arbetsdimensionering som görs i
samarbete med kunden.
Siivousyksikkössä tuotamme puhtauspalveluita ja käyttäjäpalveluita kuten esimerkiksi tekstiilihuolto ja ruokailussa
avustamispalveluita asiakkaan kanssa sovittujen palvelukokonaisuuksien mukaan.
I städenheten producerar vi renhållnings- och användartjänster så som till exempel textilvård och hjälp för måltider
enligt servicehelheter man har kommit överens om med
kunden.
Ruokapalveluyksikössä tuotamme ateriapalveluita pääasiassa sivistys- ja sosiaali- ja terveystoimelle. Noin 20 % kuntalaisista ovat ruokapalvelun asiakkaita. Toiminnassa noudatamme Porvoon kaupungin vahvistamia ravitsemuksen linjauksia.
I kostserviceenheten producerar vi måltidstjänster i huvudsak till bildnings- och social- och hälsovårdssektorn. Cirka 20
% av kommuninvånare får måltidstjänster. I verksamheten
följer vi Borgå stads fastställda riktlinjer för bespisning och
kostutbud.
Jotta voimme palvella asiakkaitamme mahdollisimman hyvin
myös muuttuvassa toimintaympäristössä tarvitsemme
osaava henkilöstöä. Tilapalveluiden koulutussuunnitelma perustuu koko henkilöstölle tehtyyn osaamiskartoitukseen.
För att vi kan betjäna våra kunder så bra som möjligt också
i en föränderlig verksamhetsmiljö behöver vi kompetent
personal. Lokalservicens utbildningsplan bygger på en kompetenskartläggning som har gjorts hos hela personalen.
Suunnittelemme uuden keskuskeittiön rakentamista Kuninkaanportin alueelle. Uuden keskuskeittiön myötä voimme
toimittaa laadukkaita ateriapalveluita järkevin kustannuksin.
Keskuskeittiön investointi ajoittuu vuiosille 2016 – 2017.
Vi planerar att bygga ett nytt centralkök i Kungsportens område. I och med det nya centralköket kan vi leverera högklassiga måltidstjänster med vettiga kostnader. Centralköksinvesteringen förverkligas under 2016 – 2017.
Sitovat tavoitteet
Bindande mål
Peruspääoman tuotto
Avkastning på grundkapital
TP-BS 2014
TA-BU 2015
TA-BU 2016
TS-EP 2017
TS-EP 2018
Tilikauden tulos vähintään
Räkenskapsperiodens resultat minst
Muut tavoitteet ja tunnusluvut
Övriga mål och nyckeltal
Kiinteistönhoidon laatukierrokset,
lkm
Kvalitetsbesök i fastighetsskötseln, antal
40
40
25
25
25
Siivouksen laatukierrokset, lkm
Kvalitetsbesök i städningen,
antal
88
158
156
154
145
Ruokapalvelun laatukierrokset,
lkm
Kvalitetsbesök i kostservicen, antal
29
30
30
30
30
Yksikkökustannukset: Kiinteistönhoito (mitoitetut tehtävät) €/m2
Kostnader per enhet: Fastighetsskötsel (dimensionerade
uppgifter) €/m2
8
9
9
9
9
Siivous €/m2, sosiaali- ja terveystoimi
Städning, €/m², social- och
hälsovårdssektorn
32
37
32
32
32
Siivous €/m2, muut
Städning €/m2, övriga
24
24
24
24
24
5%
5%
5%
5%
5%
363 111
0
0
0
0
TP-BS 2014
123
TA-BU 2015
TA-BU 2016
TS-EP 2017
TS-EP 2018
Ateriasuorite / hlö/päivä, sivistys
Antalet måltider/person/dag, bildningssektorn
139
153
140
140
140
64
73
65
65
65
Ateriasuorite/ hlö/päivä, laitospalv.-vanhustyö
Antalet måltider/person/dag, anstaltsvård, arbete med äldre
Kiinteitsönhoidon m²
Fastighetsunderhåll m²
212 000
208 000
208 000
195 000
189 000
Siivottavat m²
Utrymmen som städas m²
163 911
161 750
161 900
159 200
152 200
Ruokahuolto, annosmäärä, kpl
Kostservice, antal portioner,
st.
2 664 451
2 500 000
2 500 000
2 500 000
2 500 000
TS - EP
2017
TS - EP
2018
PORVOON TILAPALVELUT
TULOSLASKELMA
TP - BS
2014
Liiikevaihto
Muut tuotot
22 075 119
172 781
22 065 100
169 200
21 767 800
110 000
21 767 800
110 000
20 279 100
Aineet, tarvikkeet ja tavarat
Palvelujen ostot
-4 279 908
-6 095 277
-4 842 600
-5 710 900
-4 891 700
-5 750 600
-4 891 700
-5 750 600
-4 774 700
-5 687 500
-10 116 186
-7 840 313
-1 849 693
-426 180
-10 386 900
-8 010 200
-1 953 000
-423 700
-10 008 700
-7 804 900
-1 773 400
-430 400
-10 008 700
-7 804 900
-1 773 400
-430 400
-8 862 400
-92 068
-152 500
-120 500
-120 500
-316 500
-1 288 541
-1 009 000
-1 083 700
-1 083 700
-602 000
Liikeylijäämä
375 920
132 400
22 600
22 600
36 000
Rahoitustuotot ja -kulut
-12 808
-13 500
-13 500
-13 500
-34 700
Ylijäämä (alijäämä) ennen satunnaisia eriä
363 112
118 900
9 100
9 100
1 300
Henkilöstökulut
Palkat ja palkkiot
Eläkekulut
Henkilösivukulut
Poistot ja arvonalentumiset
Liiketoiminnan muut kulut
TA - BG
2015
TAE - BGF
2016
LIIKELAITOS PORVOON TILAPALVELUT
Rahoituslaskelmat 2011-18
TP-BS
2011
TP-BS
2012
TP-BS
2013
TP-BS
2014
TA-BG
2015
TOIMINNAN JA INVESTOINTIEN RAHAVIRTA
Toiminnan rahavirta
Liikeylijäämä/-alijäämä
Poistot ja arvonalentumiset
Rahoitustuotot ja -kulut
Yhteensä
482 894
116 544
-12 273
587 165
315 687
129 102
-13 281
431 507
-5 099
145 209
-13 411
126 700
375 920
92 068
-12 808
455 180
132400
152500
-13500
271 400
22 600
120 500
-13 500
129 600
-67 901
0
-67 901
-138 877
0
-138 877
-83 968
0
-83 968
-101 817
0
-101 817
-250 000
0
-250 000
519 264
292 630
42 732
353 363
21 400
-10 400
-950 400
167 800
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
980 000
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
Investointien rahavirta
Käyttöomaisuusinvestoinnit
Käyttöomaisuuden myyntitulot
Yhteensä
TOIMINNAN JA INVESTOINTIEN NETTOKASSAVIRTA YHTEENSÄ
RAHOITUKSEN RAHAVIRTA
Lainakannan muutokset
Kunnalta saatujen pitkäaikaisten lainojen lisäys
Muilta saatujen pitkäaikaisten lainojen lisäys
Kunnalta saatujen pitkäaikaisten lainojen vähennys
Muilta saatujen pitkäaikaisten lainojen vähennys
124
TAE-BGF
2016
TS-EP
2017
TS-EP
2018
22 600
120 500
-13 500
129 600
36000
316500
-34700
317 800
-140 000 -1 080 000
0
0
-140 000 -1 080 000
-150000
0
-150 000
Kunnalta saatujen lyhytaikaisten lainojen lisäys
Muilta saatujen lyhytaikaisten lainojen lisäys
Yhteensä
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
980 000
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
-1 190 367
0
0
-303 108
0
-512 507
0
0
-129 784
0
-141 130
0
0
1 641
0
-156 912
0
0
-6 036
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
1 065 543
-427 931
-427 931
361 150
-281 141
-281 141
44 519
-94 971
-94 971
-173 150
-336 098
-336 098
0
0
0
0
0
0
0
0
980 000
0
0
0
91 333
11 489
-52 239
17 265
21 400
-10 400
29 600
167 800
Yhteensä
Sammanlagt
TA-BU
2016
TS-EP 2017
- 7 270 000
-2 100 000
-5 170 000
Oman pääoman muutokset
Peruspääoman muutos
Yhteensä
Muut maksuvalmiuden muutokset
Vaihto-omaisuuden muutos
Pitkäaikaisten saamisten muutokset kunnalta
Pitkäaikaisten saamisten muutokset muilta
Lyhytaikaisten saamisten muutokset kunnalta
Lyhytaikaisten saamisten muutokset muilta
Korottomien pitkä- ja lyhytaikaisten velkojen
muutos
Yhteensä
RAHOITUKSEN NETTOKASSAVIRTA YHTEENSÄ
RAHAVAROJEN MUUTOS YHTEENSÄ
Investoinnit
Investeringar
Keskuskeittiö ja muut toimitilat - Centralkök och
övriga verksamhetsutrymmen
Keskuskeittiön koneet ja laitteet - Centralkökets
maskiner och anläggningar
Palvelukeittiöiden koneet ja laitteet - Servicekökens maskiner och anläggningar
YHTEENSÄ - SAMMANLAGT
TS-EP 2018
TS-EP 2019
TS-EP 2020
-
980 000
- 980 000
-
890 000
- 140 000
- 250 000
- 200 000
- 150 000
- 150 000
- 9 140 000
-2 240 000
-6 400 000
- 200 000
- 150 000
- 150 000
9.3.1 Keskuskeittiöhanke - Centralköksprojekt
Keskuskeittiönhankkeen hankesuunnitelma perustuu 2013 2014 laadittuun keittiöverkon kehittämissuunnitelmaan ja
siihen tehtyyn lisäselvitykseen. Keskuskeittiön rakentaminen
on merkittävä tuottavuusinvestointi, jolla on arvioitu saatavan säästöä noin 600 000 euroa vuodessa käynnistysvaiheen
päätyttyä. Tuottavuuden paraneminen on seurausta ruokatuotannon keskittämisestä, ruokakuljetusten tehostumisesta
sekä keskuskeittiön henkilöstö- ja elintarvikekulujen säästöistä. Keskuskeittiö on mitoitettu valmistamaan 10 000 ateriaa päivittäin.
Projektplanen för centralköksprojektet baserar sig på en utvecklingsplan för köksnätverket som utarbetades under åren
2013 - 2014 samt en tilläggsutredning till planen. Det är en
betydande produktivitetsinvestering att bygga ett centralkök. Man har beräknat att centralköket ger en besparing på
cirka 600 000 euro per år efter det inledande skedet av verksamheten. En förbättrad produktivitet är en följd av centraliserad matproduktion, effektivare mattransport samt besparingar som centralköket ger i personalkostnader och livsmedelskostnader. Centralköket är dimensionerat att kunna tillreda 10 000 måltider per dag.
Keskuskeittiö voidaan suunnitella toiminnoiltaan, tiloiltaan ja
laitteistoltaan tehokkaaksi ammattikeittiöksi, jossa on huomioitu kaikki tarvittavat ja asianmukaiset tilat ruokien valmistamiseen, jäähdyttämiseen, säilyttämiseen, jakeluun, pakkaamiseen ja lähettämiseen. Keittiön sisäiset materiaalivirtaukset ja ulkoiset logistiset ratkaisut voidaan optimoida.
Tuotantotapa mahdollistaa tilojen ja laitteiden tehokkaan
käytön pienemmällä henkilöstömäärällä.
Centralkökets funktioner, lokaler och anordningar kan planeras så att resultatet blir ett effektivt professionellt kök med
ändamålsenliga utrymmen för tillredning, avkylning, förvaring, distribution förpackning och transport av mat. Kökets interna materialströmningar och externa logistiska lösningar
kan optimeras. Produktionssättet möjliggör lokalernas och
maskinernas effektiva användning med mindre personal.
Den planerade byggnadsplatsen ägs av Borgå stad på adressen Teknikbågen 3. Kökets byggnadskostnader är ca 6 295
000 euro. Byggkostnaderna för garage och social- och pausrum är ca 975 000 euro. Kostnadsberäkningen för köksmaskinerna är 980 000 euro.
Suunniteltu rakennuspaikka on Porvoon kaupungin omistuksessa osoitteessa Tekniikankaari 3. Keittiön rakennuskustannukset ovat n. 6 295 000 euroa. Autosuojan ja sosiaali- ja taukotilojen rakennuskustannus on n. 975 000 euroa. Keittiölaitteiden kustannusarvio on 980 000 euroa.
125
Osana hankesuunnittelua nykyisten palvelukeittiöiden tilat,
laitekanta ja muutostarpeet kartoitettiin. Nykyisten palvelukeittiöiden tilantarve ja laitekanta tulee keskuskeittiön myötä
pysymään lähes ennallaan ja toimenpiteet voidaan suorittaa
pääsääntöisesti normaalin laitekannan uusimisen yhteydessä. Muutosten ja laitekannan uusimiskustannuksiksi on
arvioitu yhteensä 367 000 euroa.
De nuvarande lokalerna för serviceköken, utrustningsbestånd och ändringsbehov kartlades som en del av projektplaneringen. Behovet av lokaler och utrustningsbestånd i de nuvarande serviceköken kommer i och med centralköket att
vara detsamma och åtgärderna kan i huvudsak genomföras i
samband när det normala utrustningsbeståndet förnyas. De
uppskattade kostnaderna för förändringar och utrustningsbestånd är 367 000 euro.
Hankesuunnitelmassa on esitetty, että tilojen rakentaminen
rahoitettaisiin leasingrahoituksella ja koneet ja laitteet hankittaisiin tilapalveluiden omaan taseeseen. Mikäli hankesuunnitelma hyväksytään vuonna 2015, rakennustyöt voitaisiin käynnistää elokuussa 2016 ja tilat valmistuisivat lokakuussa 2017. Tämän jälkeen alkaisi keittiön käynnistämisvaihe, joka päättyisi helmikuussa 2018.
Enligt förslaget i projektplanen finansieras byggandet genom
leasing, och maskiner och anordningar upphandlas i affärsverkets egen balans. Om projektplanen godkänns år 2015 kan
byggarbeten inledas i augusti 2016 och då blir lokalerna färdiga i oktober 2017. Därefter börjar inledningsskedet av kökets verksamhet som ska avslutas i februari 2018.
126
10 Kuntakonserni–Kommunkoncernen
TP-BS 2014
TA-BU
2015
TA-BU
TS-EP
TS-EP
2016
2017
2018
3,08 %
3,15 %
3,35 %
3,55 %
3,70 %
Porvoon Energia Oy:n kaukolämmön tuotanto uusiutuvilla polttoaineilla –
PBE Ab:s Produktion av fjärrvärme med förnybara bränsle
≥85 %
≥85 %
≥90 %
≥90 %
≥90 %
Porvoon A-asuntojen käyttöaste (asunnot) – Borgå A-bostäders genomsnittliga användningsgrad
99,69
99,66
99,66
99,66
99,66
Sitovat tavoitteet – Bindande mål
Porvoon Energiakonsernin tuloutus kaupungille (osinko ja takausprovisio), %
liikevaihdosta – Borgå Energikoncernens intäktsföring till staden (dividend
och borgensprovision), % av omsättningen
Tytäryhteisöt
Dotterbolag
Porvoon Energia OyBorgå Energi Ab
Kiint. Oy Peiponaho
100 %
100 %
Kuntayhtymät
Samkommuner
Itä-Uudenmaan
koulutuskuntayhtymä
Osakkuusyhteisöt
Intressesamfund
Asunto Oy Porvoon
Kaivokatu 13
61,39 %
42,1 %
Samkommunen för
Yrkesutbildning i Östra
Nyland
54,08 %
Kårkulla samkommun
6,48 %
Itä-Uudenmaan
jätehuolto Oy-Östra Nylands Avfallsservice Ab
49 %
Borgå Folkakademi Ab
37,13 %
Eteva
Asunto Oy
Oy Kokonhalli Ab
100 %
Kiint. Oy Porvoon
Suolapuro
100 %
Oy Event Factory Ab
100 %
Porvoon A-asunnot Oy
Kiint. Oy Porvoon
Sateenkaari-Fast. Ab
Borgå Regnbågen
100 %
Keskinäinen kiinteistö Oy
Borgå A-bostäder Ab
100 %
Porvoon Piispantalo
100 %
kuntayhtymä
5,56 %
Kalevanväylä
29,42 %
Kiint. Oy
Gammelbackan
Liikekeskus Oy
100 %
Porvoon Seudun
AsuntosäätiöBorgånejdens
Bostadsstiftelse
66,7 %
Ab Svartså VattenverkMustijoen Vesilaitos Oy
60 %
Helsingin ja Uudenmaan
sairaanhoitopiiri
Helsingfors och Nylands
sjukvårdsdistrikt
3,377 %
Uudenmaan liitto
Nylands förbund
3,2 %
Posintra Oy
36,23 %
Eestinmäen
Palvelukeskus Oy
61,7 %
127
Oy Porvoo International
College Ab
32,5 %
11 Jäsenyydet–Medlemskap
______________________________________________________________________________
Kaupunki on jäsenenä seuraavissa yhteisöissä - Staden är medlem i följande samfund:
KONSERNIHALLINTO - KONCERNFÖRVALTNINGEN
Congress Network Finland
Helsingin Kauppakamari
Helsinki Cruise Network
Ilmansuojeluyhdistys ry
Itä-Uudenmaan ja Porvoonjoen ilman ja vesiensuojeluyhdistys
Jätehuolto ry
KT Kuntatyönantajat
Mutku ry
Naturskoleföreningen
Pidä saaristo siistinä ry
Pohjola-Norden i Borgå rf
Porvoon Elävä keskusta ry
Porvoon Länsirannan yrittäjäyhdistys ry
Pyöräilykuntien verkosto ry
Sisäiset tarkastajat ry
Suomen Historiallisten kaupunkien yhdistys ry
Suomen kuntaliitto
Suomen luonto- ja ympäristökoulujen liitto ry
Suomen matkailuorganisaatioiden yhdistys (SUOMA)
Suomen tieyhdistys ry
Union of Baltic Cities (UBC)
Uudenmaan liitto
Östra Nylands byar rf - Itä-Uudenmaan kylät ry
SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI – SOCIAL- OCH HÄLSOVÅRDSSEKTORN
Aivoliitto ry
Det Finlandssvenska kompetenscentret inom det sociala området
Keskisuurten kaupunkien sosiaali- ja terveyskustannukset
Lastensuojelun Keskusliitto
Päijät-Hämeen ja Itä-Uudenmaan Osaamiskeskus Verso
Suomen haavanhoitoyhdistys ry
Suomen Kasvatus- ja perheneuvontaliitto ry
Suomen muistiasiantuntijat
Suomen psykogeriatrinen yhdistys
Työpajayhdistys ry
Vanhustyön keskusliitto
SIVISTYSTOIMI - BILDNINGSSEKTORN
Bildningsalliansen
Finlands svenska biblioteksförening rf
IFLA International Federation of Library Associations
Kansalaisopistojen liitto
Lastenkirjainstituutti
Porvoon Museoyhdistys ry
Suomen kirjastomuseoyhdistys ry - Finlands biblioteksmuseiförening rf
Suomen kirjastoseura - Finlands biblioteksförening
Suomen lasten ja nuorten kuvataidekoulujen liitto
Suomen musiikkioppilaitosten liitto ry (SML)
Svenska litteratursällskapet
Sydkustens landskapsförbund
Uudenmaan virkistysalueyhdistys
PELASTUSLAITOS - RÄDDNINGSVERKET
Finlands svenska Brandkårförbund rf.
Itä-Uudenmaan pelastusliitto ry
128