doc2016 - Pyhäjärven Sanomat
download 
Report Transcription
2016 - Pyhäjärven Sanomat
Kesä 2016 Pyhäjärven Sanomien kesälehti 2 KESÄ 2016 6 Paras kesämuisto Sulje silmäsi ja mieti rakkaimpia kesämuistojasi. Viime kesältä, muutaman vuoden takaa, lapsuudestasi. Itselleni parhaita muistoja viime kesältä ovat oman ikäluokan vuosittainen tapaaminen Emolahdessa ja Kihupäivät, joissa tapasi paljon iloisia ihmisiä. Lapsuudesta jääneitä kesämuistoja ovat esimerkiksi pyöräily mummulaan ja siellä serkkujen kanssa leikityt pihaleikit ja yömyöhään pidetyt lautapeli-illat. PTU:n jäätelökioskilta ostettu kahden vohvelin ja kolmen pallon jäätelöannos. Soutelu, onkiminen ja Seppälän saunat. Parhaat kesämuistot on luotu edullisista aineksista. Makkaranpaisto kavereiden kanssa, pyöräily uimarannalle, kirjan lukeminen riippumatossa. Kesän ensimmäinen jäätelö, ulkona paistetut oikeat muurinpohjaletut. Pulahdus uimaan rantasaunasta. Käen kukunta, pieni tuulenvire värisyttämässä haavanlehtiä. Piknikki perheen kanssa rannalle, leikkipuistoon tai metsään. Näitä kaikkia muistoja meillä on mahdollisuus hankkia myös tänä suvena Pyhäjärvellä. Kesälehteen olemme koonneet poimintoja Pyhäjärven kesätapahtumista, muutamia paikkoja joissa voit pistäytyä, ja palveluita joista pääset nauttimaan täällä. Paikallisesta kaupasta hankittu riippumatto puuhun, kirjastosta tai kirjakaupasta hankittu kirja käteen ja kesämuisto on valmis. Tai hemmottele itseäsi hankkimalla jalkahoito tai reippaile luontopoluilla tai kuntopiirissä. Täältä ei tarvitse mennä järveä edemmäksi kalaankaan. Pyhäjärvi tarjoaa myös kalastuspaikat tai valmiit kalat kaupan kylmäaltaasta. Meillä on täällä paljon asioita, joista voimme olla ylpei- tä. Lehden keskiaukeamalle olemme koonneet esimerkiksi kaupungin ja kyläyhdistysten ylläpitämiä uimapaikkoja ja grillikatoksia. Niissä saa käydä omalla vastuulla, varmuuden vuoksi voi ottaa omat polttopuut mukaan. Valtaosassa grillipaikoista on käytettävissä ilmaisia puita makkaranpaistoa varten. Yhteisistä paikoista tulisi ottaa myös yhteinen vastuu. Jokainen ymmärtänee, kauanko puita jaksetaan valmiiksi pilkkoa, jos niitä poltetaan saman porukan voimin läpi yön ja sytykkeet revitään lähipuista. Kauanko grillipaikkoja jaksetaan huoltaa, jos niitä sotketaan ja rikotaan. Yhteiseen käyttöön luovutetuissa paikoissa tulisi muistaa huomioida myös muut käyttäjät ja ympäristö. Pidetään yhdessä huolta yhteisestä ympäristöstämme, jotta saisimme nauttia jatkossakin näistä Pyhäjärven tarjoamista upeista vapaa-ajanviettomahdollisuuksista! toivotaan Lämmintä kesää ja hymyä naamaan! Tavataan kesäisen Pyhäjärven tapahtumissa! :) Mirka Niskanen P.S. Kesälehden näköislehti on ladattavissa pdf-tiedostona nettisivuiltamme! KESÄ 2016 Poimintoja kesälehden sisällöstä: Kesä on s.4 lukemisen aikaa Simo on järvellä s.10 kuin kotonaan Pyhäjärven s.18-19 kesäkartta Golf ja järvi s.26 toivat Niskaset Kesä 2016 on Pyhäjärven Sanomat -lehden kesäliite. Painosmäärä 15 000 kpl Painopaikka: Keski-Pohjanmaa Kirjapaino Oy/ Botnia Print, Kokkola Julkaisija: Pyhäjärven Sanomat Oy Vastaava toimittaja: Mirka Niskanen Toimittajat: Kirsi Haapea, Pyhäjärven Sanomat Asematie 2, 86800 Pyhäsalmi p. 040 772 0231 Jenni Kankaanpää Kesälehden ulkoasun suunnittelu ja ilmoitukset: Minna Houni Kuvat: Pyhäjärven Sanomat, Minna Houni, Mirka Niskanen, Jenni Kankaanpää, Kirsi Haapea, Erkki Böhme. [email protected] [email protected] Pyhäjärven Sanomat on kerran viikossa ilmestyvä tilattava paikallislehti. 37 4 6 KESÄ 2016 Kesä on lukemisen aikaa kuvat ja teksti: Mirka Niskanen Leppoisa kesäaika kulkee käsi kädessä rentoutumisen ja lukemisen kanssa. Kyselin kirja-alan asiantuntijoilta ja harrastajilta kokemuksia ja näkemyksiä lukemisesta. Kansikuva vakuuttaa Pauliinan 13-vuotias Pauliina Es- tola on innokas lukemaan. Hän nimeää suosikeikseen nuorten aikuisten fantasiakirjat sekä oikeisiin tapahtumapaikkoihin sijoittuvat teokset, joissa on hieman yliluonnollisia tapahtumia. Kesäloma vaikuttaa hänen lukemiseensa, kesällä on enemmän aikaa lukea kun koulu ei ole viemässä ai- – Jos kansi ei näytä hyvälle tai kivalle, ei kirjaa tule lainattua. Kirjan nimi antaa osviittaa teoksen sisällöstä, mutta se ei vaikuta Estolan lukuvalintaan, paitsi siinä tapauksessa, jos kirjasta on tehty elokuva. Kiinnostava elokuva houkuttaa lukemaan myös kirjan, kuten tällä hetkellä luvun alla olevan Näl- Myös C.J Daughertyn Nightclub-sarja on Pauliinan lukusuosikkeja. kaa harrastukselta. Millä perusteella valitset kirjan? – Kansikuvan perusteella se tulee otettua käsiin, ja jos se näyttää hyvälle niin sitten vilkaisen takakannen ja teen valinnan, Pauliina pohtii. käpeli-sarjan (kirj. Suzanne Collins). – Olen nähnyt sarjan elokuvia ja nyt ajattelin lukea kirjat ja verrata niitä. Myöskään kirjailija ei vaikuta Pauliinan valintaan, paitsi tietysti jos osuu hy- vään sarjaan, niin kaikki sarjan teokset tulee luettua. – Kerstin Gierin Rakkaus ei katso aikaa on sellainen sarja, johon en kyllästy, olen lukenut sen ainakin kolme kertaa, Pauliina hymyilee. – Myös Houkutus- sarja (kirj. Stephenie Meyer) on hyvä, mutta sitä ei pysty toista kertaa lukemaan. Estola kertoo lukevansa päivittäin ja antaa kiitosta vanhemmilleen, jotka lukivat hänelle lapsena paljon satuja, joten lukeminen on ”jäänyt päälle”. – Lapsille lukeminen on tärkeää, se laajentaa sanavarastoa ja he kiinnostuvat jo pienenä lukemisesta, hän pohtii. Pauliina kertoo saaneensa kirjoja jonkun verran lahjaksi itselleen, mutta pääsääntöisesti hän hankkii lukemisensa kirjastosta. – Aika hyvin täältä kirjoja saa, jos ei ole hyllyssä niin olen varannut kirjoja netin kautta, Pauliina kertoo. Esimerkiksi Estelle Maskamen Dimily-sarjan heinäkuussa ilmestyvä seuraava suomennos on hänellä jo varauksessa. Suosikkeja jonotetaan kirjastossa Kuusi vuotta Pyhäjärven kirjastossa työskennellyt kirjastovirkailija Maarit Saha kertoo, että lasten lukeminen ei ole erityisesti vähentynyt. Paljon lukevia lapsia on edelleen, vähemmän lukevien lasten lukukiintiö on ehkä siirtynyt enemmän nettiin. Myös lukudiplomi vetää uusia lapsia innokkaiksi lukuharrastajiksi, Saha pohtii. Aikuisista lainaajista osa lainaa enemmän romaaneja, osa tietokirjallisuutta, osa molempia tasaisesti. Oppikirjojen ohella terveysala, historia, sotahistoria, elämäkerrat ja käsityökirjat vetävät tietokirjalainauksia kirjastossa. Miten kesäaika vaikuttaa kirjaston lainausmääriin? – Osa lainaajista lopettaa lainaamisen kesäajaksi, toukokuu onkin usein vuoden hiljaisinta aikaa, Maarit pohtii. – Kesällä tulevat sitten mökkiläiset ja he ovat innoissaan kun täällä saa usein uutuuskirjat käsiinsä nopeammin kuin isommissa kaupungeissa. Mökkiläiset ja lomalaiset tasaavatkin kesän lainamääriä. Tietokirjapuolella Marie Kondon KonMari- siivouksen elämänmullistava tai- Tatu ja Patu ovat lapsilainaajien suosikkeja, Maarit kertoo. ka kerää lainauksia, romaa- kuun. Entä Kalle Päätalot, nipuolella Enni Mustosel- vieläkö niitä luetaan? la on monta hittiä, huippu- – Päätalo on ollut taas pari na Syrjästäkatsojan tarinoi- vuotta nosteessa, se on varta-sarja, ja nyt erityisesti uu- maan löytänyt uuden lukisin teos Ruokarouva. Myös jasukupolven, Saha miettii. Tommi Kinnusen NeljänTuleeko kirjastotädin lutienristeys ja Lopotti ovat ettua itse? suosittuja, varatuin on An- – Tulee kyllä, työn puolesneli Kivelän Katajamäki- ta tulee luettua näitä lukusarja. suosikkeja ja Finlandia-ehMaarit kertoo, että rikos- dokkaita, jotta niitä osaa asija jännityskirjallisuudella on akkaille suositella. Omasta oma kannattajakuntansa, mielenkiinnosta luen sitten joka lukee esimerkiksi Leh- esimerkiksi historiallisia rotolaista, Mäkeä ja Soinin- maaneja. Omaa suosikkiaan vaaraa. Kesällä lainataan Maarit ei osaa nimetä, mutkevyempää kirjallisuutta, ta kehuu esimerkiksi Enni usein pokkariversioina. Mustosta, Pirkko KoskenLasten osastolla Tatu ja kylän Pohjatuuli-sarjaa ja Patu-sarja pitää kuuden lai- myös luvun alla olevaa Kanatuimman kirjan kärkeä, tajamäki-sarjaa. nuorten kirjoissa Harry Potterit ovat päässeet uuteen is- Muumit kiinnostavat Taika, Anni, Siri ja Nuutti Metsolan ryhmäperhepäi- Katajamäkeä ostetaan itselle Kaksitoista vuotta kirjakauppayrittäjänä ollut Marjatta Kronqvist kertoo, että tämänhetkisiä myyntihittejä ovat soivat kirjat, myös Anneli Kivelän Katajamäki-sarjaa ostetaan kun sitä ei jakseta jonottaa kirjastosta. Tietokirjat tekevät kauppansa tasaisesti läpi vuoden, nyt suosittuja ovat soivat laulukirjat, uutuutena ikivihreät laulut. Itselleen naiset ostavat Katajamäki-sarjaa, miehet erityisesti Marko Lönnqvistin Elämäni gangsterina- elämäkertaa. Äitienpäivänä ja valmistumispäivinä haetaan lahjakirjoja. Kesällä lukeminen kevenee ja pokkarit ovat nos- teessa. Lomalaiset ja mökkiläiset piristävät kirjakaupan myyntiä. – Tietysti myynnille olisi hyvä asia, jos kesällä olisi toinen joulu, Kronqvist nauraa. Kirjakauppias lukee myös itse, ei kuitenkaan mielestään tarpeeksi. – Perinteisiä naistenromaaneja en enää oikein jaksa lukea, minulla on ennemminkin sellainen historiallisen kirjallisuuden buumi päällä. Yhtä tiettyä suosikkia hän ei osaa sanoa. – Tällä hetkellä luen Mortonin Salattua puutarhaa ja seuraavana lukulistalla on Jojo Moyesin Jos olisit tässä, Marjatta miettii. Marjatta aikoo lukea seuraavaksi Jojo Moyesia. väkodista Ruotaselta tulivat kirjastoautolle lainaamaan lukemista hoitotätinsä Ritva Laukkasen kanssa. – Talvella täällä käydään useammin, kesällä vähän harvemmin, Ritva kertoo. Metsolassa luetaan kirjoja päivittäin. Mitäs kirjoja meinasitte lainata? – Koirakirjoja, arvelee Siri ja kertoo, että kotoakin tulee Vas. Nuutti, Siri, Anni ja Taika kävivät kirjastoautossa. kirjastoautolla käytyä. Nuutti hypistelee legokirjaa, jos– Eino Leino, Anna Korpela, Elina Markkula, luettelee Eeva Häkkinen suosikkirunoilijoitaan. Kaari Utrio, Laila Hirvisaari, Enni Mustonen, Pirjo Tuominen ja Eeva Tikka ovat hänen suosikkejaan suomalaisen proosan saralla. Neljää lasta kasvattaessa ja työelämässä ollessa ei Eeva ehtinyt niin paljoa lukemaan, mutta nyt eläkeiässä on aikaa lukea päivittäin. Lukenut hän on tosin aina. – Äitini tapasi sanoa aina, että jos sulla ei oo muuta tekemistä niin ota hyvä kirja käteesi ja lue. Ja Eeva luki, kotona ei ajan tavan mukaan ollut juuri muita kirjoja kuin Raamattu ja virsikirja, jota selaa- Runokirjat ovat rakkaimpia malla hän kuitenkin oppi lukemaan. Runous kiehtoi häntä jo kouluaikana, Larin-Kyöstiä piti lukea salassa, kun muut eivät runojen päälle oikein ymmärtäneet. Häkkinen saa kirjoja jonkun verran lahjaksi, kirjastossa hän käy yleensä viikottain. – Utriolta tai Hirvisaarelta kun on uusi kirja tulossa, niin varaan ne jo ennakkoon. Eeva viehättyy heidän historiallisista romaaneistaan, joita kirjailijat ovat pohjustaneet aitoa historiaa tutkimalla. Kirjoja tulee lainattua Utrio ja Hirvisaari ovat Eevan suosikkeja. hyväksi havaituilta kirjailijoilta, mutta myös tuttavien suositusten mukaan. – Hirvisaaren Laatokka-sarjan olen lukenut varmaan kolmeen kertaan. – Kaikki muut asiat unohtuu kun lukee, siinä virkistyy, hän miettii lukuharras- ta voisi saada vähän mallia omiin rakenteluihin. Ritva kertoo ryhmisläisten suosikkisarjoja olevan Mimmi Lehmä, Pupu Tupuna ja Miina ja Manu-kirjat. Myös Muumit ja erilaiset luukkukirjat ovat suosittuja. – Leppäkerttu ja perhonen, listaa Anni juttuja jotka ovat kivoja kirjoissa. Hän käy kotiväenkin kanssa kirjastossa, ja iltasatukin kotona luetaan. – Prinsessajutut, arvioi Taika suosikeikseen. tuksen viehätystä. Luettua hänen tulee yhtä lailla kesällä kuin talvellakin. – Tietokirjoja ei tule paljonkaan luettua, ikää on kohta kahdeksankymmentä niin mitä sillä tiedolla enää tekee, hän nauraa. 57 KESÄ 2016 Kihut 8.-10.7.2016 en ain l i t Vou a r Lau Kihutori ja kihulava sijaitsevat Makasiinitorilla, Antintie 4, Pyhäsalmi Ti 5.7. klo 16-20 Tule iso kala! – koko perheen kalatapahtuma, Hotellin ranta ke 6.7. io ad r a k i klo 18-20 Iltatori, KKK87 Ta & a iin S Pe 8.7. klo 12 Kihutori avautuu, ohjelmaa ja tapahtumia klo 12-23 klo 18 Kihujen avajaiset klo 19 Imitaattori Ari Kettukangas klo 22 Konsertti Nikke Ankara ke Nik ra a Ank La 9.7. klo 9 Kihutori avautuu, ohjelmaa ja tapahtumia 9-18.30 klo 10 Siina & Taikaradio -Duo klo 11.30-13 Juhlakulkue Pyhäjärvi 150 vuotta klo 13 Kihuset klo 15 Konsertti Laura Voutilainen klo 16.30 KihuSki –rullasuksihiihdot klo 18.30 Kihutori sulkeutuu Su 10.7. Tiedotamme ohjelmasta ne, joissa on kihutoimikunta tai kaupunki mukana järjestelyissä. Kaupungin kotisivuille päivitetään Kihujen ohjelmatietoja sitä mukaan kuin ne varmistuvat sekä torimyyjien nimet ja myytävät tuotteet (torimyyntipaikat oltava valmiina perjantaina ennen klo 12). Kihuohjelma www.kihut.fi Liikennejärjestelyt: Ollintien sulkemislupaa perjantaiaamusta lauantai-iltaan haetaan välille Osuuspankin risteys – alaympyrä. Lauantaille haetaan sulkemislupaa Juhlakulkuetta varten välille Keskuskoulu (Tunturitie 1) – Ollintie – alaliikenneympyrä. Tarkemmin liikennejärjestelyistä ilmoitetaan Kihuviikolla Pyhäjärven Sanomissa sekä www.kihut.fi –sivustolla. Paikoitusalueet keskuskoulun piha, vanha virastotalon piha ja vanha torialue. klo 13 Ollintuokio, Keskuskoulu Arpajaisia järjestävät järjestöt/myyjät huolehtivat itse asianmukaiset myyntiluvat. Kihuihin liittyviä ideoita/ohjelmia tai toripaikkavarauksia voi ilmoittaa [email protected] tai puh. 044 445 7606 to 23.6.2016 saakka. mirka niskanen Kihupäivillä uudistuksia Pyhäjärven kotiseututapahtuma Kihupäiviä juhlitaan 8.-10. heinäkuuta. ”Me oomme sankareita kaikki…” On kulunut jo vuosikymmen siitä, kun Kaislarannan kuvionuottiorkesteri Sankarit sai alkunsa. Nuottien ja laulujen stemmat on jaksettu harjoitella lukuisiin esiintymistilanteisiin. Näissä tapahtumissa yleisö on ollut innolla mukana ja niin on mahdollisuus tänäkin kesänä. Sankarit 10 v. - juhlakonsertti järjestetään 6.8 iltapäivällä, kesäteatterilla Perinnepihan maisemissa. Konsertissa nähdään ja kuullaan parhaimpia paloja orkesterin ohjelmistosta – yllätysten kanssa. Seuraattehan ilmoituksia ja olkaa tervetulleita nauttimaan konsertista! Kaislikon kaverit Kihujen pääteema pyörii tänä vuonna kaupungin juhlavuoden ympärillä. – Päätapahtuma on juhlakulkue, johon varaamme kaksi tuntia aikaa, kihutoimikunnan puheenjohtaja Kauko Tikkanen kertoo. Kihut on eri järjestöjen yhdessä järjestämä tapahtuma, joka kokoaa yhteen kaikenikäiset entiset ja nykyiset pyhäjärviset sekä turistit. – Eri-ikäiset tapahtumakävijät on otettu huomioon tapahtumaa suunnitellessa. Tapahtumaan on tulossa lapsille omaa puuhaa, lapsiparkki ja nuorille on perjantaina konsertti, jossa esiintyy Nikke Ankara. Toivoisimme saavamme myös esimerkiksi jonkun paikallisen bändin esiintymään. Tänä vuonna kihut alkavat hieman myöhemmin perjantaina ja kestävät pidempään lauantaina. – Useampana vuonna kihut on loppuneet lauantaina jo melko aikaisin. On tullut pyyntöjä, että tapahtuma kestäisi vähän pitempään. jenni kankaanpää arkistokuva/ Mirka niskanen KESÄPYHÄKÄS 2015 Ehdotukset Kesäpyhäkkään nimeämiseksi perusteluineen tulee jättäää to 23.6.2016 mennessä osoitteella: Pyhäjärven kaupunki/ Kihutoimikunta, PL 15, 86801 PYHÄSALMI. Kesäpyhäkäs julkistetaan Kihupäivien yhteydessä. Kihutoimikunta KIHUT 8.7.-10.7.2016 Kihutoripaikkavaraukset sekä ohjelmaesitykset pyydetään ilmoittamaan to 23.6.2016 puh 044 4457 606 tai sähköpostina: [email protected] Kihutoimikunta Markus Kukkakorpi soitti kitaraa vuoden 2011 Kaislikkorockissa. www.pyhajarvensanomat.fi Viime vuonna Kihuilla nähtiin muun muassa Miesvoimistelua. 6 KESÄ 2016 6 Patu-vaari juhlii näyttelyllä Patu-vaari eli Pauliaukusti Haapanen täyttää 70 vuotta kesäkuun 19. päivä. Syntymäpäiviään hän ei lähde pakoo vaan niitä juhlistetaan samana päivänä avautuvalla juhlanäyttelyllä Art Aukustissa. ”Syntymäpäivälahjojen – Meillä on aina juhlittu ja muistamisten sijaan eikä lähdetty juhlia pakoon, Haapanen haluaa ihmisPauliaukusti Haapanen ten kartuttavan lahjatimiettii. – Me tavataan mielellään ihliään, jonka tuotolla hän misiä jo muissakin juhlissa, aikoo tarjota tulevana eikä vasta omissa hautajaisyksynä nuorille gospelsissa. konsertin Haapasen 70-vuotisjuhlanäyttely on samalla myös hänen 50-vuotistaiteilijajuhlansa, ensimmäisen taidenäyttelynsä Pauliaukusti piti 50 vuotta sitten Alavudella. Äitinsä sanoin, Pauliaukusti on kuitenkin ”sutannut aina”. Pensseli kädessä syntynyt Haapanen sai taiteilijageenit isältään, joka teki taidetta kansakoulunopettajantyönsä ohessa. Pauliaukustikin on kulkenut samantapaista tietä, hän syntyi Töysässä ja opiskeli teknisen työn opettajaksi, taide on kulkenut elämässä mukana paria lyhyttä katkeamaa vaille koko ajan. Haapanen työskenteli aluksi opettajana Lieksassa ja sai sieltä siirtoviran Pyhäjärvelle vuonna 1977. Opettajan työssä hän oli täällä 24 vuotta, kunnes jättäytyi täyspäiväiseksi taiteilijaksi. – Opettajan työ kyllä tuntui enemmänkin harrastukselle ja tämä päätyölle. Opettaminen toi leivän pöytään ja taide herkut siihen päälle, hän pohtii. Pauliaukusti ja hänen vaimonsa Marjatta (o.s. Törölä) ovat uusioperhe, Pauliaukustilla on aiemmista avioliitoistaan neljä lasta: Toni, Jori, Jatta ja Kaisa. Lastenlapsia Patu-vaarilla ja Tössimummolla on kymmenen. Suhteet lapsiin ovat Pauliaukustin mukaan äärimmäisen läheiset ja niin opettajageenit kuin taiteellisuuskin ovat periytyneet jälkipolville. Vuonna 1989 Haapaset rakensivat oman talon pääkirkon kainaloon, mutta lamaaika pakotti heidät luopumaan siitä. Pauliaukusti Haapasen eli Patu-vaarin näyttelyyn Pappilantiellä voi piipahtaa tutustumaan aina talonväen ollessa kotosalla. Viisitoista vuotta sitten he suuntasivat lähemmäksi Pauliaukustin kotimaisemia Seinäjoelle. Seinäjoen aikaa kesti kolmetoista vuotta, kaksi vuotta sitten he palasivat takaisin Pyhäjärvelle. He palasivat kirkon kainaloon rakentamaansa taloon, joka sattumalta vapautui. Se kuulostaa johdatukselle, ja Haapanen itse näkee muuton syynä olleen nimenomaan hengellisen työn toteuttamisen paikkakunnalla. Hän näkee elämänsä johdateltuna suuremmassakin mittakaavassa. – Tulin uskoon 27 vuotta sitten. Ihmiset joskus kysyvät, miksi olen uskovainen. Jumalan kanssa on paljon helpompi kestää sairaudet ja pettymykset, hän miettii. Haapaset toimivat aktiivisesti Yhteiskristillinen Keidas ry:ssä, joka kokoaa Vas. vanhat ränsistyneet rakennukset ovat eräs Pauliaukustin mieliaiheista. Oik. akvarelliväreillä maalaus on Haapaselle ominaista. yhteen eri uskontokuntien jäseniä, Haapanen jakaa kiitosta yhteistyöstä erityisesti luterilaiselle seurakunnalle. Uskoaan he eivät muille tuputa, mutta jos tulija haluaa hengenasioistakin jutella, niin aikaa löytyy. Syntymäpäivälahjojen ja muistamisten sijaan Haapanen haluaa ihmisten kartuttavan lahjatiliään, jonka tuotolla hän aikoo tarjota tulevana syksynä nuorille gospelkonsertin, suunnitelmissa on rap-artisti. – Mitäpä sitä ihminen enää tällä ikää tarvitsee, mutta nuoret tarvitsevat. Juhlanäyttelyn Art Aukustiin Pappilantielle on tulossa avaamaan Haapasen tuttava, aiemmin politiikassa vaikuttanut Jarmo Korhonen Seinäjoelta, Pinja Varis vastaa hanurimusiikista. Lausuntaakin lienee luvassa. Pohjalaisessa pitopöydässä saa jokainen jukertaa antimia omalla puukollaan. – Jos ei ihmiset juhlista muuta muista, niin tarjoilun muistavat. Kaikki halukkaat ovat sinne tervetulleita, vaikka ei olisi erikseen kutsua saaneetkaan, Pauliaukusti lupaa. Syntymäpäiväjuhlat avaavat myös Haapasen juhlanäyttelyn, joka on avoinna aina kun talonväki on paikalla. Juhlanäyttelyssä on mukana niin uudempia kuin vanhempiakin töitä. Akvarellitekniikka on Pauliaukustin sydäntä lähinnä, aiheista erityisesti maisemat ja vanhat ränsistyneet rakennukset. – Koen olevani vanhan kulttuuriperinnön tallentaja, ja kuvaahan se ränsistyminen myös omaa tämänhetkistä olotilaa: vuodet lahottavat minua kuten rakennuksiakin. Rakennuksista menee ensimmäisenä katto, ja itselläkin alkaa olla jo vähän laho pää, Haapanen nauraa. Mirka Niskanen 77 KESÄ 2016 Hiukkasen parempi - PYHÄJÄRVI Vuonna 2016 Pyhäjärven kaupunki täyttää 150 vuotta. Tervetuloa juhlavuoden tapahtumiin! www.pyhajarvi150.�i 2D/3D n ohjanmaa Pohjois-P V R TAJÄ I MAAKUN Kesätiistaisin naistentanssit Suurlavalla! Täydenkuun Tanssit -nykytanssifestivaali aina heinäkuun lopulla! Tervetuloa! Keskiviikkoisin klo 18-20 Makasiinitorilla www.pyhajarvi.fi 2016 AVOIMIEN OVIEN PÄIVÄ PYHÄSALMEN KAIVOKSELLA LAUANTAINA 11.6.2016 KLO 9 – 15 1.6. Pyhäjärven Eläkeläiset ry 8.6. Hiijjen Pelimannit ry 15.6. Pyhäjärven Ratsastajat ry 22.6. Hiidenkylän kyläyhdistys ry 29.6. Pyhäjärven Nativa ry 6.7. KKK 87 13.7. Eläkeliiton Pyhäjärven yhdistys ry 20.7. Pyhäjärven Yrittäjät ry 27.7. Pyhäjärven Nuorisoseura ry & Pyhäjärven Sydänyhdistys ry 3.8. MLL Pyhäjärven paikallisyhdistys 10.8. Lions Club Pyhäsalmi ry & Pyhäjärven Naisvoimistelijat ry Lisätietoja iltatoreista kaupungin tapahtumakalenterista osoitteesta www.pyhajarvi.fi Pyhäjärven kaupunki Opastetuilla kierroksilla voi tutustua oman valinnan mukaan rikastamon, näytteenkäsittelyn ja kaivoksen toimintaan. Lisäksi halli- ja ulkotiloissa esitellään muiden osastojen toimintaa sekä maanalaista fysiikan tutkimusta. Maanalaisella kierroksella tutustutaan 1410-päätasoon, varusteiksi on kaivoksen puolelta varattu kypärä ja taskulamppu. Maanalaiselle kierrokselle alaikäiset voivat osallistua vain vanhemman tai huoltajan seurassa, alaikäraja on 10 vuotta. Kaivokseen mennään n. 20 henkilön ryhmissä hissillä, jonka nopeus on 12 m/s. Ilmanpaineen muutos saattaa aiheuttaa hetkellistä korvien lukkiutumista (kuten lentokoneen nousussa ja laskussa). Flunssaa poteville kaivoskäyntiä ei suositella. Tutustumiskäynneillä liikkumiseen suosittelemme matalakorkoisia kävely- tai lenkkikenkiä. Alueella toimii MLL:n lapsiparkki. Tarjoamme vieraillemme hernekeittoa sekä kahvia. Vapaa pääsy. TERVETULOA! Mainarintie 2, 86900 Pyhäkumpu Tilaa Pyhäjärven uutiset kotiisi! Katso kesäinen tilaustarjouksemme sivulta 34. 8 6 KESÄ 2016 Neljännesvuosisata Täydenkuun tansseja Täydenkuun tanssit – festivaali viettää tänä vuonna 25. juhlavuottaan. Heinäkuun lopussa Pyhäjärvellä nähdään taas monipuolinen tanssikattaus. Tapahtuman taiteellisen johtajan Pirjo Yli-Maunulan kolmevuotinen pesti päättyy tänä kesänä. Näkyykö Täydenkuun tanssien juhlavuosi miten ohjelmistossa, Pirjo Yli-Maunula? Millaisin tavoittein ja ajatuksin olet kasannut tulevan kesän ohjelmistoa? – Ohjelmisto on laadittu täysin juhlavuoden näkökulmasta. Halusin rakentaa festivaalin sisäisen draaman kaaren siten, että tapahtuman alkupuolella juhlitaan nykytanssin konkareita ja festivaalin historiaa ja loppupuolella kurotutaan kohti tulevaisuutta nuorempien tekijöiden ja kansainvälisten tuulien kautta, Yli-Maunula valottaa. Paikallinen tanssisuuruus Alpo Aaltokoski viettää tänä vuonna taiteilijajuhlaansa, huomioidaanko tätä ohjelmistossa? – Meillä on todellakin ilo jakaa juhlavuosi useamman sellaista itsekin viettävän kanssa. Tommi Kitti & Co järjesti syksyllä koreografinsa 60-vuotisjuhlagaalan, joka nyt saadaan kokea Pyhäjärvellä. Alpo Aaltokoski viettää tänä vuonna 30-vuotistaiteilijajuhlaansa ja Tero Saarinen company 20-vuotisjuhlaansa, Pirjo kertoo. – Tanssin nuorempaa polvea taas edustavat kansainvälisesti erittäin arvostettu koreografi Elina Pirinen ja balettitanssijanakin tunnettu Johanna Nuutinen. Kansainvälisen tuulahduksen saamme Australiasta: Lucy Guerin on tehnyt teoksen Routa Companyn tanssijoille ja Joensuun kaupunginteatterin näyttelijöille. millaista ohjelmistoa tulevana kesänä on luvassa, nosta pari tärppiä? – Tommi Kitti -gaalaa en jättäisi mistään hinnasta väliin. Hän on yksi festivaalin perustajista ja ensimmäisistä taiteellisista johtajista. Gaalassa nähdään katkelmia useista mestarin tutuksi tulleista teoksista ja yksi niistä kokonaan. Kehottaisin varaamaan nenäliinan taskuun, sillä niin nostalginen ja hieno ilta on tulossa, että kyynel saattaa silmäkulmaan vierähtää, arvioi Pirjo. – Tero Saarisen kahden teoksen ilta toteutuu yhteistyössä Companyn kanssa. Ryhmän opetus- ja kulttuuriministeriöltä saama juhlavuoden kiertuetuki mahdollisti jättimäisen, suunnittelija- ja taustatiimi mukaan lu- lon kanssa järjestetään 2016. Festivaali on alallem- järvi voi tarjota jotain sellaisMentorointiprojektin pää- me hyvin tärkeä ja sen tai- ta, mitä ei missään muualla tösseminaari. Kaikelle ylei- teellinen johtaminen on vaa- saa. Festivaalilla esiintyneet sölle avoimessa osuudessa tiva ja vastuullinen tehtävä. muistelevat edelleen tapahon mahdollista kuulla vuo- Pienessä tiimissä joutuu ve- tuman taannoisen toiminkien, lähes 30 hengen työ- ki viime vuonna, onko nyt den jatkuneesta projektista nymään moneen, myös tuo- nanjohtaja Pirkko Hautaryhmän tuomisen festivaa- vastaavia esityksiä luvassa? sekä mentorien että mento- tannolliseen työhön, joten lan tarjoamia mustikkapiilille. Ilta koostuu kahden – Kontaktia yleisöön ote- roitavien näkökulmisrakoita, vaikka niismiehen duetosta Could you taan nyt perinteisemmällä ta, ja pohtia yhdestä makuelämyksis”Alpo Aaltokosken Aina joku vie tä on jo 20 vuotta aitake some of my weight? ja tavalla: Alpo Aaltokosken sä tämän toiminnan 20 tanssijan suurteoksesta Aina joku vie -esitykseen merkitystä tanssin pa- -esitykseen Pyhäsalmen Suurlakaa, tai pienlentoMESH. Näin suurta ryhmää Pyhäsalmen Suurlavalla voi rissa työskenteleville. valla voi halutessaan mennä tuntia konekyydeistä, joita halutessaan mennä tuntia Seminaari järjestetään ennen esitystä saamaan paritans- Tikanmäen Jukka harvoin näkee festivaalilla. ennen esitystä saamaan pa- tiistaina Hotelli Pyhäon tarjonnut. ItselMissä paikoissa esityksiä ritanssioppia koreografil- salmessa. Taiteilijata- sioppia koreografilta itseltään. leni festivaaliviikja off-esityksiä on nähtävis- ta itseltään. Tämä on haus- paamisia ja yleisökeskoon tuo erityistä ka johdanto itse teoksen ko- kusteluja järjestetään joka työmäärä on iso. Olen ylpeä, hohtoa mahdollisuus yöpyä sä tänä vuonna? – Inmet-Areena toimii kemiseen ja mahdollistaa päivä. että olen saanut toimia teh- Verkkorannassa ja saunailpäänäyttämönä. Sen lisäk- myös pienimuotoisen osaltävässä, mutta myös helpot- lat järven rannalla. Tällaiset si esityksiä on Pyhäsalmen listumisen esitykseen, jos Pirjo Yli-Maunula, olet tunut, että voin taas keskit- asiat luovat sitä magiikkaa, Suurlavalla, klubi järjeste- niin haluaa. Myös seinäruu- nyt luotsannut Täydenkuun tyä enemmän omaan taiteel- jonka takia festivaalille palatään Ravintola Myrskylyh- suksi voi vetäytyä, mikäli tansseja tällä erää kolme lisen työhöni, Pirjo pohtii. taan. Siksi tällaisiin palveluidyssä ja off-ohjelmaa on ul- osallistuminen ei ole mie- vuotta, mitä ajatuksia pes– Festivaalin kuratoimi- hin ja niiden detaljeihin, olileen, Yli-Maunula kertoo. tin päättyminen herättää? nen tarjoaa näköalapaikan vat ne suunnattu sitten artiskosalla. – Olen johtanut festivaa- taiteenalaan, ja siksi se on teille tai yleisölle, kannattaa Usein Täydenkuun tansseilla on haettu kontaktia Entä luentoja tai paneeli- lia kaksi kautta: ensimmäi- erittäin kiinnostava. Tehtä- kiinnittää erityistä huomioyleisöön jalkautumalla ym- keskusteluja? Missä ne pi- nen kausi oli 2003 – 2006 ja vässä voi vaikuttaa taiteen- ta, Pirjo vinkkaa. päri kaupunkia tai osallis- detään? – Festarikokemuksen jatämän nyt päättyvä 2014 – alaan monin tavoin, muun tamalla, kuten P*lluralli te- – Yhteistyössä Tanssin Tamuassa nostamalla esiin kaminen muiden kanssa on Janne-pekka manninen kiinnostaviksi kokemiaan tärkeä osa festivaalilla oloa. tekijöitä, teoksia ja ilmiöitä Keskustelutilaisuudet, epäsekä kannustaa ja tukea tai- muodolliset kohtaamispaiteilijoita valintojensa kautta. kat ja vaikkapa festariklubit Tässä tehtävässä voi myös ovat ihan yhtä tärkeitä kuin käynnistää yhteistyöpro- esityksetkin. Festivaali on duktioita, edistää kansain- tärkeä ja merkityksellinen, välisiä hankkeita sekä tehdä mutta maineen ja onnistuyleisötyötä ja syventää sen neen tapahtuman eteen täykautta taiteen ymmärtämis- tyy tehdä joka vuosi hartiatä ja saada uutta yleisöä. voimin työtä, hän muistuttaa. Millaisen festivaalin näet jättäväsi seuraavaksi Kir- Millaisena näet Täydenkuun tanssit -festivaalin tusi Törmille? – Festivaalilla on hy- levaisuuden? vin selkeä ja voimakas oma – Ponnistukset festivaaidentiteetti, joka on pitä- lin säilyttämiseksi ja edelnyt linjansa johtajavaihdok- leen kehittämiseksi vaativat sista huolimatta. Festivaa- näkemyksellistä strategista li tunnetaan kansainvälisis- suunnittelua, lisää taloudelsä tanssipiireissä erittäin hy- lisia resursseja ja hyviä yhvin. Kontrasti, joka syntyy teistyökumppanuuksia. laadukkaasta nykytaiteesta Nykyään taidemaailmasja kesäisestä konstailemat- sa oikein mitään ei tehdä iltomasta maalaisidyllistä, man vahvoja verkostoja. Yhluo vetovoimaista eksotiik- teistyökumppanien hankinkaa ihan samalla tavalla kuin ta, kumppanuuksien ylläpiKuhmon kamarimusiikissa täminen ja kehittäminen tai Sodankylän elokuvafesti- vaativat paljon työtä. Eikä vaalilla, Yli-Maunula arvioi. mikään tapahdu hetkessä. – Festivaalin alku- ja kes- Siksi pitäisin tärkeänä, etkivaiheen jälkeen kilpailu tä tulevaisuudessa taiteelliyleisöstä ja kotimaisen am- sen johtajan kaudet olisivat mattiväen kiinnostuksesta pidempiä kuin kolme vuoton kasvanut. Siinä kilpailus- ta kerrallaan – jos vain saasa vetovoimaisten taiteellis- daan joku sitoutumaan piten sisältöjen lisäksi on huo- demmäksi aikaa, Yli-Maulehdittava monesta muus- nula toivoo. ta asiasta, kuten tehokkaas– Täydenkuun Tansseilta viestinnästä ja festivaali- la on kaikki mahdollisuudet kokemukseen vaikuttavista menestyä seuraavat vuosioheispalveluista ja niiden to- kymmenet ja Pyhäjärven teuttajien kanssa tehtäväs- tulla entistä tunnetummaktä yhteistyöstä, jotta uudet si tanssikaupunkina. Kunyleisöt ja tanssin nuori polvi han työtä jatketaan sinniklöytää tapahtuman ja viihtyy käästi, pitäen tavoitteet korsiellä, hän miettii. kealla, riskejä kaihtamatta, hän luottaa. Mikä on Pyhäjärven rooli Pirjo Yli-Maunula jättää taiteellisen johtajan pestin seuraajansa haltuun sekä yl- tanssikaupunkina? Mirka Niskanen peänä että helpottuneena. – Parhaimmillaan Pyhä- 97 KESÄ 2016 , Su/Sun 24.7. en tuis in a a l l inut stivaa a e e Tul nssif n! ta hlaa u nyky j s ti -vuo Tero Saarinen Company inMeT 19:00 35 € Tommi Kitti & Co. inMeT 17:00 25 € aina joKu vie alpo aaltokoski Company pyhäsalmen suurlava 20:30 (19:30) 25 € MenToroinTiprojeKTin pääTöSSeMinaari Tanssin Talo hotelli pyhäsalmi 13:00-16:00 haTChed + i’M Trying To Tell you johanna nuutinen inMeT 19:00 25 € oKSenSiTTe jupiTeria Tanssiteatteri rimpparemmi / elina pirinen inMeT 19:00 20 € ravintola Myrskylyhty 22:00 5€ 11:00-12:00 0€ Could you TaKe SoMe of My WeighT? & MeSh Ma/Mon ToMMi KiTTi gaala 25.7. 25 Ti/Tue 26.7. PYHÄJÄRVI 24.-27.7.2016 Ke/Wed 27.7. 0€ routa Company & joensuun KT & lucy guerin feSTivaalin pääTöSKlubi päivittäin TaiTeilijaTapaaMiSeT yleiSöKeSKuSTeluT eSiTySTen jälKeen FESTIVAALIN TUKIJAT LIPUNMYYNTI www.lipputoimisto.fi festivaali-info 21.-27.7. www.fullmoondance.fi 21.-27.7. ,festivaali-inf mirka niskanen Kesälehti löytyy myös nettisivuiltamme! www.pyhajarvensanomat.fi 6 10 KESÄ 2016 Simo on järvellä kuin kotonaan Simo Pesosen veri vetää järvelle. Ammattikalastajan vapaa-aikakin kuluu usein kalastellen. Simpan kalan tuotteita on myynnissä paikallisissa kaupoissa ja niitä saa ostettua Simolta suoraankin. Roskakalan hyödyntämisessä olisi täällä hänestä vielä paljon kehitettävää. – Kuoretta menisi Rans- kaan niin paljon kuin ehtisi pyytämään, se on siellä suuri herkku, Simo Pesonen kertoo. – Valitettavasti ainakin toistaiseksi kustannukset ovat niin suuret, että vienti ei ole kannattavaa. Ahven, särki ja lahna olisivat kysyttyjä Virossa. Myös Etelä-Suomessa olisi markkinoita kaloille, mutta kuljetukset ovat ongelmallisia. Toiveissa on myös saada lisää kylmäsäilytystilaa, hän miettii. Käymme tarkistamassa pari Pesosen rysää Pyhäjärvellä, toinen on Pikku- Kirjavan luona, toinen Itkonlahden kupeessa. Veneen pohja kertyy sätkivistä kaloista, mutta Simon mukaan saalis on pienenlainen. – Kuoreen kutu meni juuri ohi, toissaviikolla saatiin tuhannen kilon saalis kerralla, hän kertoo. Pesonen lappaa kalat haavilla rysistä veneen pohjalle ja heittelee jatkojalostuk- seen päätyvät kalat jäävesi- päätymätöntä roskakalaa. astioihin veneen perälle. Esi- Sitä pyydetään järven hoimerkiksi isommat muikut tokalastuksena, joka ehkäiotetaan talteen, ahvenet ja see järven rehevöitymistä siiat fileoidaan ja niitä myy- ja antaa elintilaa paremmildään paile kalalajeilkallisissa ”Pyhäjärvestä nousee le. Esimerkaupois- muun muassa salakkaa, kiksi särki limoittaa järsa. Monet särkeä, lahnaa, haukea, viä ja tuotikäihmi- siikaa, ahventa ja kuoret- taa paljon set ja ke- ta, niistä valtaosa on hyö- fosforia, se sämöktykäyttöön päätymätöntä olisikin pakiläiset ras lannoiroskakalaa. osaavat te pottupeltilata katoon, Pesolansa Simolta suoraan. Al- nen kertoo. kukevään ja -kesän viileämmillä säillä osa muistakin Kala on liikkeellä erityikaloista saadaan jatkokäyt- sesti kutunsa aikaan ja ketöön purkituksen myötä, to- väällä ensimmäisenä liiksin tänä vuonna Simo ei ole keellä on ahven, kuore kutee jäiden lähdön jälkeen ja seupurkkikalaa pyytänyt. Mitä lopuille kaloille sit- raavana vuorossa ovat särki, lahna ja salakka. Kuha kutee ten tapahtuu? – Ne lähetetään minkkitar- vasta vesien lämmettyä. Simo käy rysät läpi pahoille rehuksi, Pesonen vari – kolme kertaa viikoslaisee. Pyhäjärvestä nousee sa, hänellä on tällä hetkelmuun muassa salakkaa, sär- lä neljä rysää pyynnissä. Täkeä, lahnaa, haukea, siikaa, nä vuonna Pesosella tulee ahventa ja kuoretta, niistä täyteen kymmenen vuotta valtaosa on hyötykäyttöön ammattikalastajana, mut- ta kalahommiin hän on käytännössä kasvanut sisään. Simon kotipaikka on muutaman sadan metrin päässä kalasatamasta, jo hänen isoisänsä Yrjö Pesonen oli ammattikalastaja, samoin setä, isäkin kalasteli kaivostöidensä ohella minkä ehti. Säännöt ja direktiivit ovat niistä ajoista kiristyneet ja lisääntyneet paljon. Pyhäjärvellä on kaksi ammattikalastajaa, Pesosen lisäksi Marko Tenhunen. He ovat ns. ensimmäisen luokan kalastajia ja saavat esimerkiksi vähennettyä polttoaineenkulutuksen verotuksessa ja ovat oikeutettuja hakemaan Elyn tukia, Pesonen kertoo. Kakkosluokan kalastajia paikkakunnalla on lisäksi reilut puolenkymmentä. Erilaisiin lupiin uppoaa pitkä penni rahaa. – Saa siinä rassata monta ahventa että saa luvat maksettua, Simo tuumii. Simpan reseptivinkit: Tappauskeitto Papan rantakala Keitetään potut hyvässä suolaveessä, kaajetaan liiat veet pois, lisätään paloteltu kala, Kuore maistuisi etenkin se voi olla tappauksen mukkaan mitä kallaa vaan. Sitten ranskalaisille. lisätään maitoo ja reilusti oltermanni-sulatejuustoo, nimenommaan oltermanni-sulatejuustoo. Keitetään kala kypsäks. On hyvvää! Pappa kun kävi kirkonkylän puolella nuottahommissa niin ensimmäisestä nuotta-apajasta keitettiin saaressa rantakala. Se on kyllä sairas joka ei sitä syö. Muikut perataan ja keitetään suolaveessä, vähennettään vettä ja lisätään maitoo ja voita. Kiehautettaan. Siihen kun sitten vielä ruisleipää kastaa niin ei voi kokkia moittia! Parista rysästä kertyi Simolle veneenpohja täyteen roskakalaa. Mirka Niskanen 7 11 KESÄ 2016 Pyhäjärven vesistöjä hoidetaan: • istutuksin, yhteisarvoltaan n. 20.000€/vuosi • vähempiarvoisen kalan pyynti (30-50 tn/vuosi) • vesikasvustojen niitto • erillisiä kunnostushankkeita Lisätietoja: Luvan myyjät: Pyhäjärven osakaskunta, R-Kioski Ari Mikkonen p.040 130 3303 www.kalakortti.com (vieheluvat) Hiidenkylän osakaskunta Tarja Manninen p. 044 350 0496 Mäkikylän osakaskunta Tapani Liuska p. 040 560 9107 Pyhäjärven Pilkkijät, Matti Rantonen p. 040 706 8575 www.pyhajarvenkalastusalue.fi Alamittarajat: kuha 45 cm, järvilohi- ja taimen 50 cm EVÄLEIKATTU Verkon solmuväli rajoitukset Pyhäjärvessä on kaikkien osakaskuntien alueella verkon solmuvälin alaraja 60 mm pyydettäessä 10 m syvemmiltä vesiltä. Ajalla 1.7. - 31.8. sallitaan pyynti verkolla, jonka solmuväli on vähintään 40 mm. Verkkokalastuksessa tarvittava pyydysmerkkimäärä on 30 m pituusportain ja 3 m korkeusportain. Muista kalastuslain mukainen merkintä: liput, merkit, yht.tiedot, heijastin. Kalastuslupajärjestelmä Kalastuslupajärjestelmä Pyyntirajoitukset Onkiminen ja pilkkiminen Maantien- ja rautatiesiltojen välinen alue sekä siltojen ympäristö rauhoitettu koko vuoden, Alueella on sallittu onkiminen, pilkkiminen, virvelöinti ja tuulastus. Viehekalastus, heittokalastus tai uistelu yhdellä vavalla Alle 18 v. ja yli 65 vuotiaat 18- 64 vuotiaat Maksuton yleiskalastusoikeus Maksuton yleiskalastusoikeus Ei valtion kalastuksenhoitomaksua Ei viehekalastusmaksua Valtion kalastuksenhoitomaksu Uistelu useammalla kuin yhdellä vavalla Ei valtion kalastuksenhoitomaksua Paikallinen viehekalastuslupa Valtion kalastuksenhoitomaksu Paikallinen viehekalastuslupa Verkko, katiska, pitkäsiima, rysä tai muu pyydys ja ravustus Ei valtion kalastuksenhoitomaksua Vesialueen omistajan lupamaksu ”pyydysmerkki” Valtion kalastuksenhoitomaksu Vesialueen omistajan lupamaksu ’’pyydysmerkki” Erillinen Pyhäjoen yläosan virkistysalue (n. 8 km) tarjoaa elämyksiä virvelöintiin, uisteluun ja perhoiluun Pyyntikokoista kirjolohta ja taimenta (1-4 kg) istutetaan koko kesän. Kaikki lupatuotot käytetään istutuksiin. Jokivarressa kota-, ja grillikatos, laavuvarustuksella varustettuja taukoja nuotiopaikkoja. Närpiön paikka on poistettu. Liikenteelliset yhteydet sekä maantien kautta että Pyhäjärven vesistöä pitkin Junttiselän kautta jokiniskalle. Alueen karttoja saatavissa luvanmyyjiltä. Virkistyskalastusalueelle lupia myyvät: R-Kioski (Kaikki luvat) Vaskikello Jokikylän kioski Pyhäjärven ABC www.kalakortti.com LUPAMAKSUT 3 h 10 e / 1 lohikala VRK 15 e / 3 lohikalaa KAUSI 75 e / 10 lohikalaa Alle 12 v. - 50% KATISKAPYYNTI Muut rajoitukset: Maantie- ja rautatiesiltojen välisellä alueella vesilinnun metsästys ja kalastus muutoin kuin heittokalastusvälinein on kielletty. Onkiminen, virvelöinti ja tuulastus sallittua. Kiinteästi asennetun kojun käyttö on kielletty. Pyhäjoen virkistyskalastusalueella saa kalastaa vain sinne erikseen myytävillä luvilla. Ravustus on laillisena aikana sallittu. Pyhäjärven kalatusalueella Pyynti edellyttää seuraavaa: - Valtion kalastuslupamaksun suoritettu (18-65 v.) - Vesialueen omistajalle suoritettu perusmaksu. - Katiskapyyti on vapautettu pyydysyksikkömaksusta seuraavin ehdoin: Kaikki katiskaan uineet (poislukien rauhoitetut), myöskin vähempiarvoiset kalat, korjataan talteen, eikä lasketa takaisin vesistöön, vaan valitaan niille jokin muu tarkoituksenmukainen jatkotoimenpide. Tällä toiminnalla vähennetään vesistön kuormitusta ja rajoitetaan vähempiarvoisen kalakannan voimistumista. Katiska on merkittävä kuten muutkin seisovat pyydykset (KL 33§ js 39§) mukaisin selvin merkein. (KA 16§) ohjeistaa että seisovat pyydykset merkitään lippukohoin. Pyhäjärven kalastusalue toivottaa kaikki kesävieraat tervetulleiksi Pyhäjärven viihtyisille vesialueille. www.pyhajarvenkalastusalue.fi Pyhäjärven säännöstelyä kehitetään Pyhäjärven säännöstelyyn on annettu lupa vuonna 1958. Luvassa on määrätty veden korkeuden yläja alarajat eri vuoden aikoina sekä se, kuinka veden juoksutusta järvestä Pyhäjokeen tulee hoitaa. Vuosina 1964 ja 1965 muutettiin hieman juoksutuksen lupamääräyksiä, mutta sen koommin ei lupaehtoihin ole puututtu ja yhä edelleen lupaehdot määräävät, että säännöstelyä on hoidettava maatalouden ja voimatalouden etujen mukaan. Vuosien saatossa arvostukset ovat muuttuneet ja Pyhäjärven säännöstelyssäkin on pyritty ottamaan huomioon myös muutkin kuin luvassa määrätyt arvot kuten virkistyskäyttö, järven ekologinen tila mukaan lukien kalojen elinvaatimukset. Esimerkiksi säännöstellyille järville tyypillistä kevättalvista veden alenemaa on vähennetty huomattavasti viimeisten vuosikymmenten aikana, mikä on parantanut mm. syyskutuisen siian lisääntymisedellytyksiä ja ranta-alueen kasvien ja eläinten elinolosuhteita. Vuonna 1998 tehtiin ELY-keskuksen ja Pyhäjärven osakaskuntien välille sopimus, jossa mm. sovit- tiin lupaehtoja tiukemmista veden korkeuden suositusrajoista. Nyt Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus säännöstelyn luvanhaltijana on aloittanut säännöstelyn kehittämishankkeen. Pyhäjärven pohjoisimmalla osalla, Junttiselällä, on suuri valuma-alue, minkä seurauksena sinne tulee valuntahuippujen aikana enemmän vettä kuin sieltä purkautuu Pyhäjokeen. Tällöin Junttiselän heikkolaatuinen vesi alkaa virrata kohti etelää Kirkkoselälle. Ilmiö on luontainen, mutta säännöstely on selvästi kasvattanut niin sanottua takaisinvirtaamaa. Säännöstelyn kehittämishankkeessa selvitetään, miten säännöstelyä voitaisiin muuttaa siten, että heikkolaatuisen veden virtaus Kirkkoselälle vähenisi. Etenkin Pyhäjärven matalilla lahtialueilla ranta-alueiden umpeenkasvu ja kuolleen kasvijätteen aiheuttama ”soistuminen” on koettu ongelmaksi. Pyhäjärven kaupunki yhdessä monien muiden toimijoiden kanssa onkin aloittamassa ranta-alueiden mittavaa kunnostamista. Pääsyynä rantojen umpeenkasvuun on ol- lut järven vedenpinnan lasku vuonna 1936, mutta sitä edistää säännöstelyn seurauksena liiaksi pienentynyt kevättulva ja yleinen rehevöityminen. Säännöstelemättömässä järvessä tulva nostaa valtaosan kuolleesta vesikasvijätteestä ranta-alueelle, jossa se hajoaa hapellisissa olosuhteissa. Jos kevättulvaa ei ole tai se on liian pieni, suuri osa kasvimassasta jää matalalle vesialueelle, mikä nopeuttaa rantojen umpeenkasvua. Riittävä kevättulva edistää myös monimuotoisen rantavyöhykkeen syntymistä ja on tärkeä kalojen lisääntymisen onnistumisen ja vastakuoriutuneiden kalanpoikasten selviytymisen kannalta. Tulevassa hankkeessa selvitetään, voitaisiinko Pyhäjärven keskimääräistä keväistä vedenkorkeutta kasvattaa siten, ettei siitä aiheutuisi juurikaan haittaa muille järven käyttömuodoille. Viime vuodet ovat osoittaneet, että muuttuva ilmasto tekee vaikeaksi noudattaa Pyhäjärven 1950- ja 1960-luvulta peräisin olevia säännöstelyn lupaehtoja. Järveen tulevan veden (valunnan) määrää ja sen ajoittu- minen on muuttunut. Esimerkiksi talviaikaiset vesisateet ja lumen sulaminen saavat aikaan talvella lähes kevättulvan kaltaisia valuntahuippuja ja toisaalta kevätaikainen valuntahuippu on aikaistunut ja pienentynyt. Viime vuoden vaihteessa valunta kasvoi äkillisesti, minkä vuoksi jouduttiin hakemaan lupa poiketa säännöstelymääräyksistä. Ilmaston muuttuminen jatkuu ja ongelmat säännöstelyluparajojen noudattamisessa tulevat yleistymään. Kehittämishankkeessa selvitetään, kuinka säännöstelyä tulisi hoitaa niin, että pystyttäisiin entistä paremmin vastaamaan muuttuvan ilmaston aiheuttamiin haasteisiin. Todennäköisesti säännöstelyn lupaehtoja joudutaan muuttamaan, mutta korkeimpaan sallittuun vedenkorkeuteen (140, 00 N43+ m) ei tulla puuttumaan. Pääosa hankkeeseen liitty- vistä selvityksistä tehdään kuluvan kesän aikana. Selvitykset sisältävät ekologisen tarkastelun, virkistyskäyttöön liittyvän vedenkorkeuden optimivyöhykkeen määrittelyn sekä erilaisten säännöstelykäytän- Säännöstelyhaittojen kompensoimiseksi ELY-keskus mm. istuttaa järveen vuosittain 60 000 yksikesäistä kuhan poikasta. töjen mallinnuksen. Järven käyttäjille suunnattu kysely sopivasta vedenkorkeudesta tehdään pääosin internetkyselynä, mutta myös paperinen versio tulee olemaan saatavilla Pyhäjärven kirjastossa. Lopuksi arvioidaan erilaisten säännöstelyvaihtoehtojen vaikutukset kaikkiin järven käyttömuotoihin mukaan lukien ranta-alueen maatalous ja alapuolisen Pyhäjoen vesivoimatalous. Sel- vitysten tuloksia esitellään Pyhäjärvellä syksyn aikana, minkä jälkeen aletaan valmistella säännöstelyluvan muuttamista kokonaisuuden kannalta parhaaksi valikoituneen vaihtoehdon pohjalta. Kimmo Aronsuu Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Säännöstelyn kehittämisen päämäärät • Vähentää heikkolaatuisen veden virtausta Junttiselältä Kirkkoselälle • Taata riittävä kevättulva, joka mm. hillitsee rantojen umpeenkasvua • Varautua ilmastonmuutoksen vaikutuksiin säännöstelyrajoja ja juoksutusohjetta muuttamalla • Ottaa säännöstelyn käytössä maatalouden ja voimatalouden ohella entistä paremmin huomioon järven ekologinen tila ja virkistyskäyttö 6 12 KESÄ 2016 Puuhasteltavaa kesäpäiville 1 2 3 4 5 6 7 Väritä numeroinnin mukaan. 4 3 7 7 7 6 5 5 3 5 2 5 1 3 2 1 2 5 1 2 2 1 2 Yhdistä pisteestä pisteeseen numerojärjestyksessä. Piirrä kurrelle tie ulos labyrintistä. 7 13 KESÄ 2016 8. Kansanmusiikkitapahtuma Kesäinen Emolahti KUTSUU VIIHTYMÄÄN Huipputason uimaranta PERJANTAINA 10.06. SUNNUNTAINA 12.06. 20.00-23.30 HOTELLI PYHÄSALMI Soitellen Suveen avajaiset - mukana mm. Rajan Sävel-kuoro, Heidi ja Raimo, Pauli Raivio, Pirkko ja Tapani, Hiijjen Pelimannit - lopuksi tanssia pelimannien tahtiin 14.00PÄÄKIRKKO Suvea sanoin ja sävelin - mukana mm. Teija Kuivalainen, Heidi jaRaimo, Hiijjen Pelimannit ja lauluryhmä, Sirkka Tikka ja kanteleen soittajat Mökkivuokraus Vene- ja kanoottivuokraus Uusi sauna ja kokoustilat LAUANTAINA 11.06. 12.00-12.30 KARNEVAALIN TERASSI Yhteislaulua, laulattajana Pekka ja Pojat 13.00-17.00 MAKASIINITORI (sateen satttuessa Hotelli Pyhäsalmi) -mukana mm. Rajan Sävel-kuoro, Pirkko ja Tapani, Nivalan Pelimannit, Pera & Pojat, Heidi ja Raimo, Raunot (yllätysohjelma), Hiijjen Pelimannit, Kipsu, Pilvi ja Sanna, Pikkupelimannit: Inka ja Hilla 18.00-20.00 KAHVILA KARNEVAALI Karaokekonsertti; Hiijjen Pelimannien karaokelaulajat Kahvila ja noutopöytä Liisankankaan tilajäätelöä Perheen pienimmille eläimiä, lokariautoja, mönkijöitä, sähkömopoja ja polkuautoja Tervetuloa mukaan! EMOLAHTI CAMPING Pellikantie 430, 86800 PYHÄSALMI p. 040-1810750 , [email protected] www.emolahti.com PYHÄJÄRVI Soitellen suveen avaa kesän Ensi viikonloppuna avataan Pyhäjärven kesäkausi Soitellen suveen- kansanmusiikkitapahtumalla. Mukana paljon uutta, mutta myös jo hyväksi havaittua ohjelmistoa. Kahdeksatta kertaa järjestettävä Soitellen suveen- tapahtuma polkaistaan käyntiin perjantaina Hotelli Pyhäsalmessa järjestettävissä avajaisissa. Mukana ovat muun muassa Rajan Sävel-kuoro Tornio – Haaparanta-alueelta, Pirkko ja Tapani Nivalasta ja haapajärvinen Pauli Raivio. Heidi ja Raimo –kokoonpanon Raimo Nummela on vantaalainen hanuritaiteilija, ja Heidi Zschauer on pyhäjärvisille tutumpi tyttönimellään Korhonen. Myös Hiijjen Pelimannit esiintyvät avajaisissa, jotka päätetään tansseilla pelimannien tahtiin. Lauantain ohjelmisto alkaa puoliltapäivin Kahvila Karnevaalin terassilta, jossa Pekka ja pojat laulattavat yhteislauluja. Sen jälkeen soitellaan kello yhdestä alkaen Makasiinitorilla. – Sateen sattuessa tapahtuma pidetään hotellilla, kertoo Soitellen suveen -toimikunnan puheenjohtaja Esko Holappa. Toritapahtumassa ovat mukana Rajan Sävel -kuoro, Pirkko ja Tapani, Nivalan Pelimannit, Pera ja Pojat, Heidi ja Raimo sekä Hiijjen Pelimannit. Sekä Raunot. Se on yllätysnumero, jonka salaisuutta Holappa ei etukäteen raota kuin sen verran, että paria Raunoa tullaan kuulemaan. Torilla esiintyvät myös pikkupelimannit Inka ja Hilla. Hilla on yltänyt toiselle sijalle Minä soitan harmonikkaa -kilpailussa tänä vuonna ja Inka taas on pyhäjärvisiä hanuritaitureita. Myös pikkupelimannien äidit, Kipsu ja Pilvi, sekä Sanna musisoivat tapahtumassa. – Torilla saa ensiesityksensä myös kaupungin juhlavuoden kunniaksi Pyhäjärvi-tango, vinkkaa toimikunnan sihteeri Anna-Leena Järvinen. Kappaleen sävelsi vuonna 2008 nyt jo edesmennyt piippolalainen Jaakko Haanpää, Holappa on sanoittanut sen. – Osa esiintyjistä käy esiintymässä myös ainakin Kaislarannassa, Köpsillä ja K-kaupassa, kertoo AnnaLeena. Lauantain ohjelmisto päättyy iltakuudelta Karne- ”Kaikki pyhäjärviset on tervetulleita kuuntelemaan oikeaa musiikkia ja nauttimaan kesästä. vaalissa pidettävään karaokekonserttiin. – Karaokelaite on huollettu ja 17 uutta levyä hankittu, joten laulamista riittää, vinkkaa Holappa. Soitellen suveen päättyy sunnuntaiseen Suvea sanoin ja sävelin -konserttiin pääkirkossa. Luvassa on monipuolinen tapahtuma, jossa on mukana muun muassa laulua, runoja ja kanteleensoittoa. kirsi haapea Tämänvuotisen tapahtuman suunnittelu alkoi jo miltei saman tien viime vuoden tapahtuman jälkeen. – Suurin osa esiintyjistä ottanut meihin päin yhteyttä, se on mukavaa, Järvinen kehuu. – Mukana on vanhoja elementtejä, mutta aina jotakin uuttakin, arvioi Holappa. – Esimerkiksi kuorojuttuja on mukana nyt ensimmäistä kertaa. Esko kertoo, että he ovat saaneet kaupungilta aina tapahtuman järjestämiseen hyvin tukea, siitä he jakavat vuolaasti kiitoksia. – Tapahtuman periaate on kuitenkin pidetty aina samana ja se on edelleen ilmainen, lisää Anna-Leena. – Kaikki pyhäjärviset on tervetulleita kuuntelemaan oikeaa musiikkia ja nauttimaan kesästä. Mirka Niskanen Viime kesänäkin Soitellen suveen -tapahtumaa vietettiin muun muassa Kahvila Karnevaalissa. 6 14 KESÄ 2016 Lahtela on suvun kesäpaikka Tauno ja Sami Myllykoski ovat tulleet Pyhäjärvelle kalareissulle. Lahtelan huvila Marjoniemessä on yhteinen kesäpaikka Tarmojen perillisille. – Tultiin leikkaamaan ruo- hoa ja kalastamaan, kertoo kokkolalainen Tauno Myllykoski viikonlopun tavoitteitaan Marjoniemen Lahtelassa. Tauno on innokas kalamies ja hän houkuttelee usein jonkun perheenjäsenen mukaansa reissulle. Tällä kertaa mukana on perheen kolmesta lapsesta nuorin, Sami Myllykoski. Lahtela on Taunon vaimon Kaarinan (o.s. Tarmo) ja hänen veljensä Jorma Tarmon perillisten yhteinen kesäpaikka. nentänyt siikakantaa, Myllykoski arvelee. Paikassa vieraillaan lomittain Jorman tytärten perheiden kanssa. Taunon anopin Maijan eläessä kesäpaikassa oli elämää, Maija tuli Lahtelaan aina koko kesäksi. Hänen miehensä oli apteekkari Martti Tarmo, joka toimi apteekkarina viimeisimmäksi Nilsiässä. Lahtelan huvila periytyi Maijalle hänen suvultaan Dahleilta, sen kauemmaksi ei Taunon tietämys yllä. Jorma Tarmon tytär Tuula-Maria Tarmo tiesi kertoa, että hänen isoäitinsä Maija (Iida) Dahl muutti taloon perheineen 1920-luvulla, jolloin talo oli vaikituisessa asuinkäytössä. Maijan sisaruksista Lauri Dahl kaatui 18-vuotiaana sodassa ja opettajana toiminut Fanny Dahl kuoli 1960-luvulla, jolloin Lahtela jäi Maijan haltuun. Siiasta saa hyvää monella tavalla, suolakala ja savustus ovat Taunon suosikkeja. – Keväällä täällä nousee saavikaupalla ahvenia, lahnoja ja kuhaa, Tauno kertoo. Kokkolassa perheellä on roska-alalla toimiva perheyritys, joten vierailut huvilalla sijoittuvat lähinnä viikonloppuihin, kesällä saatetaan olla joskus pitempikin pätkä. Talvella ei huvilalla juurikaan olla, sillä siinä ei ole ”Käyn minä merelläkin kalassa, vaan siellä saa lähinnä rumia simppuja. Täällä on paremmat kalansaaliit Miksikäs meren rannalta tullaan kalaan Pyhäjärvelle? – Käyn minä merelläkin kalassa, vaan siellä saa lähinnä rumia simppuja. Täällä on paremmat kalansaaliit, Tauno kehuu. Siika on hänen suosikkinsa, mutta se on täällä vähentynyt. Lieneekö kuha pie- mukavuuksia. – Vaimokaan ei enää täällä niin paljon viihdy, kun ei mukavuuksia ole. Työtähän iso kesäpaikka teettää, nurmikon leikkaaminen ottaa aikaa. Lahtelan ylläpito on annettu Taunon huostaan, joten hänen tulee käytyä täällä kesäisin usein. – Pihahommat kun täällä te- Sami (vas.) ja Tauno Myllykoski kävivät Lahtelassa viikonlopun kalareissulla. kee ja käy kalassa, niin siinäpä se on viikonloppu mennyt, Tauno tuumaa. Pyhäjärven Sanomat löytyy myös Facebookista! Tule tykkäämään! – Kävisihän täällä useammin, jos olisi aikaa, miettii Sami. Samin lapsuuteen kuuluivat kesät Lahtelassa mummun luona. Maija viihtyi Lahtelassa kesät loppuun saakka, hän kuoli vuosituhannen vaihteessa. – Meni täällä kesäisin aina monta viikkoa. Paljon oli tekemistä, mutta mukavaa oli, Sami muistelee. Myllykoskien päivät kuluvat Lahtelassa, tuttuja ei Pyhäjärveltä ole juuri ehditty hankkimaan, paitsi naapurit, jotka pitävät taloa vähän silmällä. Viikonlopun antiin Tauno on tyytyväinen. – Sain verkoilla neljä kuhaa ja ison lahnan. Mulla on harvasilmäiset verkot, niin ne eivät olekaan ihan pieniä kaloja, hän virnistää. Mirka Niskanen 7 15 KESÄ 2016 KODINKONEHUOLTO TOIVANEN KY Säästöä ja mukavuutta ILMALÄMPÖPUMPUT, ILMASTOINTILAITTEET Myynti, asennus ja huolto ILMALÄMPÖPUMPUT, ILMANJÄÄHDYTTIMET valmiiksi asennettuna Susitie 5 Puh. 0208--380 808, 0400-382 272, 040-511 8687 Kysy lämmin kesätarjous! aat edulliset omat liittymät Meiltä saat saatedulliset edulliset Meiltä Meiltä edulliset rajattomat liittymät ON 4Gjasaat TEHO rajattomat liittymät ja rajattomat liittymät DNA RAJATON RAJATON4G 4GTEHO TEHO DNA ymä älypuhelimeen Meiltä DNA RAJATON 4G saat TEHOedulliset Rajaton Rajatonhuippunopea huippunopeanetti netti nopea Meiltä liittymä älypuhelimeen a–netti ja rajattomat liittymät saat edulliset Maksiminopeus 4G-verkossa nopea liittymä liittymäälypuhelimeen älypuhelimeen – nopea 26,90 26,90 Maksiminopeus 4G-verkossa ■ Rajaton huippunopea netti verkossa DNA RAJATON 4G €/kk/12 TEHO määrä puheluita €/kk/12kkkk Rajaton määrä puheluita jaRajaton rajattomat liittymät 50 50 Mbit/s Mbit/s ■ ■ ■ Mainonnan kaikki kuviot Nyt myös kopterikuvaukset! ■ 4G-verkossa Rajaton määrä Maksiminopeus – nopea liittymä ■ Rajaton määräviestejä viestejä 50 Mbit/s älypuhelimeen Jatkossa 29,90 €/kk. Jatkossa 29,90 Avausmaksu 3,90 €.€/kk. Avausmaksusopimusta. 3,90 €. Ei määräaikaista K u va u t a k e s ä m ö k k i s i , a s u n t o s i a l k . 5 0 e u r. VIETÄiKl umvaa stt am. yHöisn nc aa tn va s-tauluksi ym. p. 0 4 0 0 - 6 8 5 9 6 8 / H a r r i H e i k k i l ä LEFFAILTA JO VIETÄ VIETÄ LEFFAILTA LEFFAILTA JOJO TÄNÄÄN VIETÄ Ex Machina, NBC Universal | Ex Machina, NBC Universal | Ex Machina, NBC Universal | Valtuutettu -huolto www.ilmalampojussila.fi Ex Machina, NBC Universal | TÄNÄÄN TÄNÄÄN LEFFAILTA JO TÄNÄÄN Ex Machina, NBC Universal | 26,90 Meiltä saat edulliset 26,90 ■ ■ ■ Ex Machina, NBC Universal | VIETÄ LEFFAILTA JO TÄNÄÄN VIETÄ arkistokuva (Jatkossa (Jatkossa 6,50 €/kk) Ex Machina, NBC Universal | 6,50 €/kk) (Jatkossa €/kk/12 kk ja rajattomat liittymät 26,90 6,50 €/kk) DNARajaton RAJATON 4G TEHO LEFFAILTA JO huippunopea€/kk/12 netti kk ■ Rajaton määrä puheluita luita Maksiminopeus 4G-verkossa – nopea liittymä TÄNÄÄN Jatkossaälypuhelimeen 29,90 €/kk. VIETÄ ■ Rajaton määrä viestejä Avausmaksu 50 Mbit/s Jatkossa 29,90 €/kk.3,90 €. Ei määräaikaista sopimusta. ejä Avausmaksu 3,90 €. €/kk/12 kk 4G TEHO Rajaton määrä puheluita RAJATON LEFFAILTA JO ■ Rajaton nettiDNA NOPEA huippunopea DNA 4G . AINA EDULLINEN, AINA R AJATON NET TI. Ei määräaikaista sopimusta. Rajaton määrä viestejä – nopea liittymä älypuhelimeen TÄNÄÄN ■ Maksiminopeus 4G-verkossa ■ ■ Ei määräaikaista sopimusta. (Jatkossa 6,50 €/kk) (Jatkossa 6,50 €/kk) NOPEA DNA 4G . AINA EDULLINEN, AINA R AJATON NET TI. ■ 26,90 Jatkossa 29,90 €/kk. ■ 4G Teho 26,90 €/kk/12 kk ajan, jonka jälkeen 29,90 €/kk. Avausmaksu Avausmaksu 3,90 €. voimassa oleva sopimus. Kuukausimaksu sis. normaalihintaiset kotimaan DNA Rajaton 3,90 €. Toistaiseksi puhelut, teksti- ja multimediaviestit sekä tiedonsiirron. Enimmäisnopeus 50 Mbit/sEisaavutettavissa rajoitetusti 4G-verkossa (norm. vaihteluväli 5–40 Mbit/s). DNA TV -liittymä tallenmääräaikaista sopimusta. DNA Rajaton Teho 26,90 kkDNA ajan,TVjonka jälkeen tallennuksella, 29,90 €/kk. Avausmaksu 3,90 €. voimassa oleva sopimus. Kuukausimaksu sis. normaalihintaiset nuksella 3 kk 0 4G €/kk (jatko 6,50 €/kk/12 €/kk). Sis. -sovelluksen Videovuokraamon ja 5Toistaiseksi kpl leffakuponkeja (arvo 30 €). Avausmaksu 0 €. Tilaus on voimassa toistaiseksi.kotimaan puhelut, teksti- jalisäksi multimediaviestit sekä tiedonsiirron. Enimmäisnopeus 50 Mbit/s saavutettavissa rajoitetusti 4G-verkossa (norm. vaihteluväli 5–40avattuja Mbit/s).liittymiä. DNA TVEdellyt-liittymä tallenKuukausimaksun laskutetaan palvelusta ostetut tilausvideot ja muut lisämaksulliset palvelut. Tarjous ei koske suljettuja ja samaan talouteen uudelleen nuksella 3 kk 0 €/kk (jatko 6,50 Lisätiedot €/kk). Sis.www.dna.fi DNA TV -sovelluksen tallennuksella, Videovuokraamon ja 5 kpl leffakuponkeja (arvo 30 €). Avausmaksu 0 €. Tilaus on voimassa toistaiseksi. tää markkinointiluvan antamista. 50 Mbit/s €/kk/12 kk Kuukausimaksun lisäksi laskutetaan palvelusta ostetut tilausvideot ja muut lisämaksulliset palvelut. Tarjous ei koske suljettuja ja samaan talouteen uudelleen avattuja liittymiä. Edellyt- markkinointiluvan antamista. Lisätiedot www.dna.fi ■tääRajaton määrä puheluita ■ Rajaton huippunopea netti Jatkossa NOPEA DNA 4G. AINA EDULLINEN, AINA R AJATON NET TI. 29,90 €/kk. ■ Maksiminopeus ■ Rajaton määrä viestejä Avausmaksu 4G-verkossa 3,90 €. Ei määräaikaista sopimusta. 50 Mbit/s NOPEA DNA 4G. AINA EDULLINEN, AINA R AJATON NET TI. 26,90 (Jatkossa 6,50 €/kk) (Jatkossa 6,50 €/kk) €/kk/12 kk DNA Rajaton 4G Teho 26,90 €/kk/12 kk ajan, jonka jälkeen 29,90 €/kk. Avausmaksu 3,90 €. Toistaiseksi voimassa oleva sopimus. Kuukausimaksu sis. normaalihintaiset kotimaan puhelut, teksti- ja multimediaviestit sekä tiedonsiirron. Enimmäisnopeus 50 Mbit/s saavutettavissa rajoitetusti 4G-verkossa (norm. vaihteluväli 5–40 Mbit/s). DNA TV -liittymä tallen■jälkeen 29,90 €/kk.jaAvausmaksu DNA Rajaton Teho 26,90 €/kk/12 kk ajan, jonka 3,90 €. Toistaiseksi oleva sopimus.0Kuukausimaksu sis. normaalihintaiset kotimaan nuksella 3 kk 0 €/kk (jatko 6,50 €/kk). Sis. DNA TV 4G -sovelluksen tallennuksella, Videovuokraamon 5 kpl leffakuponkeja (arvo voimassa 30 €). Avausmaksu €. Tilaus on voimassa toistaiseksi. puhelut, teksti- ja multimediaviestit sekä tiedonsiirron. Enimmäisnopeus 50 Mbit/s saavutettavissa rajoitetusti 4G-verkossa (norm. vaihteluväli 5–40 Mbit/s). DNA TV -liittymä tallenKuukausimaksun lisäksi laskutetaan palvelusta ostetut tilausvideot ja muut lisämaksulliset palvelut. Tarjous ei koske suljettuja ja samaan talouteen uudelleen avattuja liittymiä. EdellytJatkossa 29,90 €/kk. nuksella 3 kk 0 €/kk (jatko 6,50 €/kk). Sis. DNA TV -sovelluksen tallennuksella, Videovuokraamon ja 5 kpl leffakuponkeja (arvo 30 €). Avausmaksu 0 €. Tilaus on voimassa toistaiseksi. tää markkinointiluvan antamista. Lisätiedot www.dna.fi ■ tilausvideot ja muut lisämaksulliset palvelut. Tarjous ei koske suljettuja ja samaan talouteen Kuukausimaksun lisäksi laskutetaan palvelusta ostetut uudelleen avattuja Avausmaksu 3,90 €. liittymiä. Edellyt- Rajaton määrä puheluita Rajaton määrä viestejä tää markkinointiluvan antamista. Lisätiedot www.dna.fi EDULLINEN, AINA R AJATON NET TI. Ei määräaikaista sopimusta. NOPEA DNA 4G. AINA EDULLINEN, AINA R AJATON NET TI. DNA Rajaton 4G Teho 26,90 €/kk/12 kk ajan, jonka€. jälkeen 29,90 €/kk. Avausmaksu 3,90 €. Toistaiseksi oleva sopimus. Kuukausimaksu sis. normaalihintaiset kotimaan an, jonka jälkeen 29,90 €/kk. Avausmaksu 3,90 Toistaiseksi voimassa oleva voimassa sopimus. Kuukausimaksu sis. normaalihintaiset kotimaan puhelut, teksti- ja multimediaviestit sekä tiedonsiirron. Enimmäisnopeus 50 Mbit/s saavutettavissa rajoitetusti 4G-verkossa (norm. vaihteluväli 5–40 Mbit/s). DNA TV -liittymä tallennuksella 3 kk 0 €/kk 6,50 €/kk). Sis. DNA TV -sovelluksen rajoitetusti tallennuksella, Videovuokraamon ja 5 kpl leffakuponkeja 30 €). Avausmaksu 0 €. Tilaus on voimassaDNA toistaiseksi. donsiirron. Enimmäisnopeus 50(jatko Mbit/s saavutettavissa 4G-verkossa (norm. (arvo vaihteluväli 5–40 Mbit/s). TV -liittymä tallenKuukausimaksun lisäksi laskutetaan palvelusta ostetut tilausvideot ja muut lisämaksulliset palvelut. Tarjous ei koske suljettuja ja samaan talouteen uudelleen avattuja liittymiä. Edellytmarkkinointiluvan antamista. Lisätiedot www.dna.fi NA TV -sovelluksentäätallennuksella, Videovuokraamon ja 5 kpl leffakuponkeja (arvo 30 €). Avausmaksu 0 €. Tilaus on voimassa toistaiseksi. NOPEA DNA 4G. AINA EDULLINEN, AINA R AJATON NET TI. ta ostetut tilausvideot ja muut lisämaksulliset palvelut. Tarjous ei koske suljettuja ja samaan talouteen uudelleen avattuja liittymiä. Edellytwww.dna.fi DNA Rajaton 4G Teho 26,90 €/kk/12 kk ajan, jonka jälkeen 29,90 €/kk. Avausmaksu 3,90 €. Toistaiseksi voimassa oleva sopimus. Kuukausimaksu sis. normaalihintaiset kotimaan puhelut, teksti- ja multimediaviestit sekä tiedonsiirron. Enimmäisnopeus 50 Mbit/s saavutettavissa rajoitetusti 4G-verkossa (norm. vaihteluväli 5–40 Mbit/s). DNA TV -liittymä tallennuksella 3 kk 0 €/kk (jatko 6,50 €/kk). Sis. DNA TV -sovelluksen tallennuksella, Videovuokraamon ja 5 kpl leffakuponkeja (arvo 30 €). Avausmaksu 0 €. Tilaus on voimassa toistaiseksi. Kuukausimaksun lisäksi laskutetaan palvelusta ostetut tilausvideot ja muut lisämaksulliset palvelut. Tarjous ei koske suljettuja ja samaan talouteen uudelleen avattuja liittymiä. Edellyttää markkinointiluvan antamista. Lisätiedot www.dna.fi ANNA VAIKKA LAHJAKSI KESÄN… HINTAHITIT! Kesän kuumimmat tarjoukset, seuraa ilmoitteluamme! PYHÄSALMI Ele Koistinen Oy • Mustaparrantie 1 Puh. 08 780 152 • Aukioloajat ma-pe 9-17, la 10-14 6 16 KESÄ 2016 Kesäristikko Olen siipirikko, mutta Putte lupasi jelpata. on SUO- iltasatu? LAMPIA KEINOTTELUA koivellekin kirje- sosato Uiminen virkistää! viekas käry Jorma Kemppainen 2016 meinata soimaa? yököttävä Coen mimesosta s t a k o kehäpystyt KIVIKKO -kaivo ESIKUVA tenho Algeria pohjille Milan tyhmiä VÄRÄHTELYÄ ItäLappia pyydys hyvin esillä Ankka Karpela ” Vivaldi metsäisiä joka päivä Hellaakoski (Kesk.) Holmlund ” x2 huoliteltuja 75 % aava VAIVAANTUNUT -jätkä operoi ” . Cl Ursa ? TAJUTON TILA peliä ASU kuormia hetki HIIVA - .06 särkeä leuhkoja LAINOJA mukavia kiihko T JUOMIA + Ag 24 sarjoja jälkiä ” haltija vailla äärtä pyytää Lyytinen ” alkuja ” läheiup- siä nisäkkäitä luosta- OKSA vonkaista Lund Lardot ? movie IDOLI uhrautuen -HIHNA MÖN- oli iso järvi ansaitsemista ” ” posi? reissa VIRTOJA krääsää VARMA ei aina harkittu EU-joki lintuja nytkin PUREVAA IVAA ” värittömiä Saarikko jokikin ” ” särkylääke ” ’Julma’ VI Akin leffa - -KIVI ” TROPIIKIN TUULI ratsuväen miehiä halpamyyntejä ” ’Tuominen’ x2 ETIÄISIÄ Damon JIÄ sävellys 7 17 KESÄ 2016 Lämmintä kesää! HOTELLI Kesäleikkejä KOKOUKSET • JUHLAT • YÖPYMISET • TAPAHTUMAT • MAITTAVAT LOUNAAT mirka niskanen Hillopurkit Yksi leikkijöistä on peili, joka seisoo selin muihin. Toiset asettuvat lähtöviivalle noin 20 metrin päähän peilistä ja yrittävät liikkua kohti peiliä. Peili kääntyy silloin tällöin, yllättäin, liikkujiin päin. Jos hän huomaa jonkun liikkuvan, tämä joutuu palaamaan takaisin lähtöviivalle. Se, joka ensimmäisenä ehtii koskettamaan peiliä ja huutamaan oman nimensä on seuraava peili. Leikkijöistä valitaan yksi varkaaksi ja toinen vartijaksi. Muut leikkijät ovat hillopurkkeja. Hillopurkit asettuvat riviin viivalle ja he keksivät itselleen jonkin hillon nimen. Varas sanoo vartijalle ”Minulta on jäänyt kultakenkä kellariin. Saanko avaimen lainaksi?” Vartija antaa varkaalle leikkiavaimen ja varas menee kellariin. Siellä hän huutelee eri hillojen nimiä. Jos varas huutaa jonkin leikkijän hillopurkin nimen, tämä juoksee pakoon sovittua reittiä. Jos varas saa hänet kiinni, hänestä tulee varas. Väri Yksi leikkijöistä on väri, joka seisoo seinää vasten selin muihin. Toiset asettuvat lähtöviivalle noin 20 metrin päähän väristä. Väri sanoo esimerkiksi ”Se, kenellä on keltaista vaatteista, saa liikkua kolme kukonaskelta eteenpäin”. Värin käskyt vaihtelevat koko ajan ja askeltyyppiä voidaan myös vaihdella (esim. tipu, jättiläinen jne.). Se, joka ensimmäisenä pystyy koskettamaan väriä ja huutamaan oman nimensä, on seuraava väri. Nurkkis Nurkkikseen tarvitaan keppi sekä talo, jonka ympäri voi kulkea. Yksi leikkijöistä valitaan nurkkikseksi ja toiset menevät talon taakse. Leikkijät kiertävät taloa ja nurkkis yrittää nähdä jonkun heistä. Ennen kuin nurkkis kurkistaa nurkan takaa, hänen täytyy heiluttaa kolme kertaa kepillä, jotta muut ehtisivät juosta seuraavan nurkan taakse. Jos nurkkis näkee jonkun leikkijän, tästä tulee seuraava nurkkis. Leikkijät kulkevat koko ajan samaan suuntaan, mutta nurkkis saa vaihtaa suuntaa aina kun haluaa. Polttopallo Leikkialueelle piirretään iso ympyrä. Leikkijät seisovat ympyrässä ja yksi leikkijöistä seisoo polttajana ympyrän ulkopuolella. Polttaja yrittää pallolla osua ympyrän sisällä olevia polven alapuolelle. Polttaja ei saa astua ympyrän sisään. Ne, joihin osuu joutuvat myös polttajiksi. Viimeiseksi ympyrään jäänyt on voittaja. Ystävällistä palvelua lähellä luontoa, keskellä kaupunkia – jo kolmen vuosikymmenen ajan! Kesällä kannattaa nauttia kauniista kesäsäästä ja pelata vaikka perinteisiä ulkoleikkejä koko perheen voimin! Tervetuloa! Huonevaraukset ja tiedustelut: 08 4788 200 [email protected] Ollintie 19, 86800 Pyhäsalmi www.hotellipyhasalmi.com Entä jos nälkä yllättää... ........................................... Kesä-heinäkuun ajan yli 15 euron ostoksiin 0,33L juoma kaupan päälle! Tarjous voimassa klo 11-22! ........................................................................................ Aukioloajat: Ollintie 17 Ma-To 11-22 86800 Pyhäsalmi Pe 11-04 Puh. 040 413 6677 La 14-04 Tervetuloa! Su 14-22 ................... Peili Pyhäsalmi Vanha Pyhäjärventie 2,86800 Pyhäsalmi p. 08 781 110 Pyhäsalmen Matkahuolto-Kahvio Puh. 08 780 910, Antintie 1-3, 86800 Pyhäsalmi Mukava kohtauspaikka Pyhäsalmen keskustassa. www.facebook.com/Pyhäsalmen-matkahuolto-kahvio Avoinna: Ma-pe 7.00-20.30, la 8.00-20.30, su 13.00-20.00 Lähde: MLL Aukioloajat: Kesäkuu Heinäkuu Ma-Ti 11-22 Ma-Ti 11-22 To Ke Ke 11-22 Pe 11-02.30 Pe Su 12-22 To La 12-02.30 La Su 11-23 11-24 11-02 11-02.30 12-02.30 12-23 Karaoke heinäkuussa keskiviikkoisin alkaen klo 21. Noutopöytälounas arkisin klo11-13.30. Muu ohjelma ilmoitetaan erikseen. Ollintie 12, Pyhäsalmi p. 040 513 3360 Löydät meidät myös facebookista 6 18 KESÄ 2016 Ulkoilu, liikunta, nähtävyydet 1. Hiidenkylä Vitikkamäen luontopolku Noin 7 km Suezintietä nelostien suunnasta 2.* HiidenOravassa, Huitukanniemi 18, maalaustalkoot läpi kesän, talkoolaisille ruoka ja kahvit, heinäkuussa kesäkisat 3. Lamminahon Honkavuori, Jyväskyläntie 943. Hiisitupa, tuulimylly, frisbeegolfrata, näkötorni, pururata 4. Kirkonkylä Korhosenniemi, Korhosenniementie Kirkkoherranviraston kautta vuokrattava mummonmökki savusaunoineen, luontopolku. 5. Kirkonkylä Perinnepiha, Verkkorannantie 6. Kirkonkylä Väentupaa voi vuokrata juhliin, Pyhäjärventie 372. 7. Kirkonkylä Pyhäjärven pääkirkko, avoinna tilaisuuksien aikana la-su 8. Hietakylä, polku Jokiniskalta Kuppaalle 9. Kuusenmäen ampumaradalla, Kuusenmäentie, Aholantien jälkeen vasemmalla: savikiekkojen haulikkoammuntaa to ja su noin klo 18 maissa 10. Ruotasen urheilukenttä ja kuntorata, Tornitie 11. Rannankylä Niemelänrannan golfkenttä, Niemeläntie 30 12. Vuohtomäen näkötorni, Mäenpääntie 13. Rillankivi ja metsäpolku, Keiteleentietä Pielaveden rajalle saakka 14. Suezin kylät, Kohisevan lähteet, noin 3 km Suezintietä Keiteleentien suunnasta 15. Pyhäsalmi Pellikan kuntorata, Paavolantien päässä 16. Pyhäsalmen urheilukenttä ulkoliikuntavälineineen, Tunturitie *esim ikärit torstaisin, workoutit yli 15-v. keskiviikkoisin 17. Uimahalli ja kuntosali, Tunturitie 2 18. Skeittiparkki Keskuskoulun takapihalla, Tunturitie 1 19. Iltatorit Makasiinitorilla keskiviikkoisin 18 – 20 20. Lossinrannassa, Tikkalantien päässä frisbeegolfrata Pyhäjärven 27 Parkki Kartta on suuntaa-antava ja kohteissa tulee vierailla omalla vastuulla. Lista on viitteellinen, kohteet ovat kylätoimikuntien, kaupungin, seurakunnan ja metsästysseurojen ylläpitämiä. Monilla grillipaikoilla voi olla puita käytettävissä, mutta niitä voi varata itsekin mukaan, kuten myös sytykkeet. Paikat on tarkoitettu lyhytaikaiseen retkikäyttöön ja käytössä tulee huomioida niin jokamiehenoikeudet kuin -velvollisuudetkin. L Uimapaikat, veneidenlasku, kalastus 21. Hiidenkylä Kutrinniementie, uimapaikka 22. Emolahti, Pellikantie 430, uimaranta 23. Lamminaho, Järveläntie uimaranta, rantautumispaikka, venevalkama 24. Kirkonkylä, Verkkorannantie, uimapaikka, *saunaa voi vuokrata, yleiset saunavuorot ti ja to 25. Kirkonkylä, Pappilantie, Pappilanranta: veneranta 26. Korhosenniemi, Korhosenniementie, uimapaikka Leirikeskuksen ranta ei yleisessä käytössä leirien aikaan 27. Lossinranta, Tikkalantien päässä uimaranta 28. Hietakylä, Hietakyläntie, Jokiniskan taukopaikka, veneenlasku 29. Parkkima, Jokisuu, 27-tietä Itärannantien jälkeen (alkupäästä), uimapaikka, veneenlasku 30. Parkkima,Itärannantiellä Luotorannan jälkeen Petäjälahti: uimapaikka, venevalkama 31. Jokikylä, Koulutie, Kupas, veneidenlasku, kalastus, *kesäkioski ja karaoke Kuppaalla perjantaisin klo 18 –21 32. Kuusenmäki Viitamonttu, Kuusenmäentietä Aholantien jälkeen vasemmalla uimapaikka 33. Komu, Komuntie, Matinlahti: veneidenlasku, uimapaikka * heinäkuun alussa kesätapahtuma jossa leikkimielisiä kilpailuja, venetsialaiset loppukesästä 34. Ruotanen, Mainarintie, Pumppuranta: uimapaikka, venevalkama, 35. Ruotanen, Tornitie, Paloallas: uimapaikka 36. Rannankylä Vaivionrannantie, Vaivionranta, uimapaikka, veneranta, * kuha-uistelu 23.7 Vaivionrannassa 37. Vuohtomäki, Petäjikkörannantie: uimapaikka, veneenlaskupaikka, * rantailta heinäkuun lopulla Petäjikkörannassa 38. Suezin kylät, Suezintie, noin 3 km Keiteleentien suunnasta, Lahdenjoensuu: uimapaikka, vene vapaassa käytössä Hiidenkylä 4 7 19 KESÄ 2016 kesäkartta kuvat ja tekstit: mirka Niskanen karttakuva: minna houni 39. Hiidenkylä, Tervajoki, nelostien varressa Mäkitalon leikkipuiston luona laavu, siltojen kautta pääsee grillikodalle 40. Hiidenkylä, Vitikkamäen luontopolku grillipaikka 41. Lamminaho, Järveläntie grillikatos 42. Lamminaho, Hiisitupa, laavu näkötornilla 43. Kirkonkylä, Pappilanranta, grillikatos 44. Kirkonkylä, Korhosenniemi, grillikota, vuokrattavissa kirkkoherranvirastosta 45. Parkkima, Jokisuu, grillikatos 46. Parkkima, Petäjälahti, grillikatos 47. Hietakylä Jokiniska, grillikota 48. Jokikylä Kupas laavu, grillikota 49. Lohva, Siirinvuorentie, grillikatos * kesätapahtuma Lohvan kylätalolla Hautalantiellä Kihuviikolla 50. Kuusenmäki ampumaradalla grillikatos 51. Ruotanen, Mainarintie, Pumppuranta, grillipaikka 52. Komu, Matinlahti, grillikatos 53. Rannankylä, Vaivionrannantie, grillikatos, laavu suunnitteilla 54. Vuohtomäki, näkötornilla grillikota 55. Vuohtomäki Petäjikköranta, grillikota 56. Suezin kylät, Suezintie, Lahdenjoensuu grillikatos 57. Rillankivi, laavu 58. Suezin kylät, Kallioniemen varaustupa, voi vuokrata kaupungin neuvonnasta, laavu, grillikatos Saarikohteet: 59. Pietarsaari, kaksi grillipaikkaa 60. Selkäsaari, autiotupa ja grillipaikka 61. Parvialansaari, grillipaikka 4 Jokikylä Lohvanperä ima Pyhäjärvi Pyhäsalmi Kuusenmäki Ruotanen Komu 27 Emolahti Lamminaho Rannankylä Niinimäki Vuohtomäki intie Suez Suezin kylät Grillipaikat, laavut, autiotuvat Leikkipuistot 62. Hiidenkylä, Tervajoki, Mäkitalo 4-tien varressa 63. Ruotanen: Raappatie Pyhäsalmi: 64. Vesitornintien leikkipuisto Touhula, jossa MLL Pyhäjärven lahjoittamia pihaleluja 65. Puistotie 66. Harjutie 67. Ransuntie 68. Nelpekankuja 69. Tikleenintie 70. Kärkkäisentie 71. Rannankylä: Niemelänranta * ohjattua leikkikenttätoimintaa kesäkuun ajan arkisin: 72. Ruotasen koulun pihalla, 73. Ikosen koulun takapihalla ja 74. Aarnolan perhekeskuksen piha-alueella Ekopisteet Keiteleentie Vestian ylläpitämät ekopisteet: 75. Makasiinitori, Antintie 4 (Rinki Oy) 76. K-Market Pyhäjärvi, Ollintie 9 (Rinki Oy) 77. Pyhäsalmen Auto- ja Traktorihuolto Seo, Köpsintie 2 78. Halpa-Halli, Mustaparrantie 1 (Rinki Oy) 79. Muksuteekki, Tunturitie 23 80. Kirkonkylän urheilukenttä, Likoniemi 7 81. Ruotanen, Tornitie 3 82. Emolahti, Pellikantie 430 83. Vaskikello, Vaskikellontie 420 84. Rannankylä, Ranta-Rasti, Keiteleentie 762 85. Jokikylä, Koulutie 99 86. Parkkima, Rantalantie 13 87. Hyötyjäteasema, Lammasmäentie 40, avoinna kesällä maanantaisin 14 –18 6 20 KESÄ 2016 Pyhäsalmen Suurlavalla on ykköstanssit Pyhäsalmelainen Kirsti Aaltokoski on suorastaan himotanssija. Kesäaikaan hän käy lavoilla useita kertoja viikossa, talvella harvemmin koska lähistöllä ei ole monta tanssipaikkaa. Ykköstanssit Kirstin mielestä ovat kotilavan, Pyhäsalmen Suurlavan, naistentanssit tiistaisin. Suurlava on monen muunkin suosikkipaikka. Sen naistentansseihin tulee väkeä kaukaakin. Koska yleensä tanssilavoilla on naisia moninkertaisesti miehiin verrattuna, reippaat naistentanssit ovat suosiossa, sillä niissä naiset pääsevät varmemmin parketille pyörähtelemään. Kirsti kertoo pärjäävänsä hyvin Suurlavan hakuryntäyksessä, jota moni pitää vaikeana. Kaikki tanssitaitoiset miehet kun viedään lattialle nenän edestä. – Naistenhaussa menestyy rohkeudella ja taktiikalla. Seuraava viejä on katsottava valmiiksi jo ennen kuin peli loppuu. Vaihto sujuu kädestä käteen. Miesten- tai sekahaulla Kirsti ei ikinä kieltäydy lähtemästä tanssiin, ellei hakija ole aivan humalassa. Tanssietikettiin kuuluukin suos- tua tanssiinkutsuun. Humalaisia näkyy nykylavoilla harvoin. – Kaikkia tanssilajeja on iha- na tanssia. Tango on lempparini, samoin hidas valssi ja salsa. Polkkaa en yleensä tanssi, mutta olen lähtenyt pelille jos on haettu. Kirsti käy tutun kaveriporukan kanssa muillakin tanssilavoilla. Yleensä he ajavat tansseihin noin 150180 kilometrin säteellä. Porukalla pitkäkään matka ei rasita ja tulee halvemmaksikin kuin yksin tai kaksi ajaen. Talvella on lähdettävä kauas, jos tanssia haluaa. – Nukun kotimatkat, isäntä jaksaa ajaa. Meille tanssi on liikunnallista eikä alkoholin nauttiminen illalla tanssireissuilla onnistu, sillä aamulla on mentävä töihin. Samalla lavatanssiporukalla harjoitellaan myös sal- saa. Yhdellä heistä on niin tilava olohuone, että siellä mahtuu tanssimaan. Kun tanssijoita on useita pareja, mennään ruedaa, eräänlaista joukkuetanssia, jossa tanssitaan piirissä ja vaihdellaan pareja. Kirsti tanssi nuorena tyttönä, mutta sitten tanssi jäi joksikin aikaa, kun perhettä tuli. Kun lapset kasvoivat, Kirsti sai miehensä Arin innostumaan tanssimisesta. Kotimaan tanssilavojen kiertelyn lisäksi Aaltokosket ovat käyneet tanssimatkoilla muun muassa Espanjassa ja Kuubassa. – Tanssi on hieno harrastus ja sen myötä on saatu mahtavia uusia ystäviä, Kirsti Aaltokoski sanoo. Kirsi Haapea Kirsti ja Ari Aaltokoski ovat innokkaita tanssijoita ja lavatansseissa kävijöitä. Kirsti Aaltokosken tanssikaverit salsaruedan pyörteissä. ”Naistenhaussa menestyy rohkeudella ja taktiikalla. Pyhäsalmen Suurlavan naistentansseissa on reipas tanssimeininki, tanssikansalta sujuvat niin swingit kuin masurkat. Naistentanssit jatkuvat tiistaisin syyskuun alkuun asti. 7 21 KESÄ 2016 PYHÄSALMEN SUURLAVA NAISTENTANSSIT TIISTAISIN Vaskikellontie 342, 86800 Pyhäsalmi tel. 0400 845 741/ Tapio Rannanmaa KESÄKUU Ti 7.6. 19-24 Ti 14.6. 19-24 Ti 21.6. 19-24 Ti 28.6. 20-01 HEINÄKUU Ti 5.7. 20-01 TANGOILTA Ma 11.7. 19-01 Pekkaniskan Pojat, Pepe ja Benjamin Enroth Sinitaivas, Simodeus Leif Lindeman & Avec, Norolan Pojat Tulipunaruusut, Aki Mäki & 10 tanssi Band Tomi Markkola & Fernet, LäpiValaisu Aki Samuli & Hovinarrit, Susanna Heikki & Voimaorkesteri Ti 12.7. 19-01 Kiuruveden iskelmäviikon avajaistanssit Charles Plogman & Rosette, Pekka Juntusen orkesteri & Juha Vartiainen, Iskelmämestarit 2015 Sari Hänninen ja Markku Uhlbäck, Showmies Klaus Thomasson Ti 19.7. 20-01 Tangokuningas 2016, Virpi Piippo & Vetonaula Tangokuningatar 2016, Juhamatti & Timangi Ti 26.7. 20-01 ELOKUU Ti 2.8. 20-01 Ti 9.8. 20-01 Ti 16.8. 19-24 Ti 23.8. 19-24 Ti 30.8. 19-24 SYYSKUU Hurma Mikko Takala ja Reissarit Kyösti Mäkimattila & Varjokuva Norolan Pojat Sinitaivas, Simodeus Pekkaniskan Pojat Pepe ja Benjamin Enroth Heikki Koskelo & Taivaankaari Juha Vartiainen & Roulette Järjestäjä pidättää oikeuden ohjelmamuutoksiin. Channel Four, Tanssiorkesteri Ippe Mansikka Taitomajan tanssipaketti Bingo Pyhäsalmen Ti 6.9. 19-24 urheilutalolla (Tunturitie 3) joka sunnuntai alkaen klo 18.00 Myydään POLTTOPUUTA p.044 3000562 Seppo Ruotoistenmäki mirka niskanen alk. 50€ / hlö sis. majoituksen 2hh huoneessa ja tanssilipun suurlavalle. Myös asuntovaunu- ja autopaikkoja. P. 040 505 3075 www.taitomaja.fi Kanoottien ja kajakkien vuokrausta p. 040 7611 206 / Hannu Isoranta Lamminahon vanhan koulun KESÄ 2016 Taiteillen ja tanssien työpaja lapsille (6v. alk.) TO 7.7.-PE 8.7.2016 klo 9-12.30 Mökkitalkkaripalvelut Tanssileikkejä, kädentaitoja. Hinta 10€/lapsi. Omat eväät mukaan. Ilmoittaudu 24.6. mennessä. Raakel 040 708 6980 TAI [email protected] Autojen hitsaukset ja pienet huollot Tulossa käsityötapahtuma ! Lomamökkien vuokraukset Reijo Päivinen 0400 938 624 ( Lisätietoa myöhemmin... Seuraa ilmoittelua ) Lukemista kotiin! Katso Pyhäjärven Sanomien kesäinen tilaustarjous sivulta 34. 6 22 KESÄ 2016 Kotiseutuneuvoksen juhlaluento erkki böhme Kotiseutuneuvos Jorma Tulkun helatorstaina pitämä neuvosluento julkaistaan lyhentämättömänä. Kotiseutuneuvos Jorma Tulkku Mistäpä muusta teille puhuisin kuin Pyhäjärven historioista. Hiidenkarin kallio syntyi kaksi miljardia vuotta sitten, kun merenpohjaan kerrostuneet savet ja hiekat kivettyivät. Vastaavasta muodostumasta ovat löytyneet Suomen vanhimmat elämän merkit, fossiilit. Kiviarkiston myöhemmät kansiot ovat hävinneet, mutta ennen viimeistä jäätiköitymistä, 130 000 vuotta sitten Ruotasen moreenin päälle kerrostuivat suolaisen Eemmeren pohjasavet. Jääkaudet toistuvat 10 000 - 100 000 vuoden välein, ja ne saadaan esiin mannerjäätikköjä kairaamalla. Vuosituhansista muutamiin vuosiin yltävät säiden muutokset selitetään auringon säteilyn vaihteluilla ja tulivuorien suurpurkauksilla. Pyhäjärven Munansyvän liejuihin ovat tallentuneet 10 000 vuoden säät. Honkien vuosilustoista on luettu 7500 hyvää ja huonoa kasvukautta. Säät ja ilmat ovat mukana sodissa, kulkutaudeissa ja pörssiromahduksissa, mutta myös rauhassa ja rakkaudessa. Yhä yritän ymmärtää, miten tiedemiesten selitykset näkyvät ihmisten kokemuksissa. Olen oppinut: Vuodet eivät ole veljeksiä. Jääkausi päättyi meillä 10700 vuotta sitten. Jäätörmä oli Havukkamäen Vuohtomäen tasalla ja ilmasto oli kuin Grönlannissa nyt. Rantoja seuraten kiersivät tänne hylkeitten perässä ensimmäiset pyyntiseurueet. Ison Murtomäen leiristä kohosi savu ja kiviseppä nakutteli kvartsiteriä saaliin perkaamiseen. Pyhäjärvi syntyi 9600 vuotta sitten merenlahdesta. Ilmasto lämpeni ja vaivaiskoivikot vaihtuivat valoisiksi mänty- ja koivumetsiksi. Kivikauden suuri kesä alkoi 9 000 vuotta sitten ja kesti kuusi vuosituhatta. Parhaimmillaan oli 2 – 3 astetta nykyistä lämpimämpää, metsissä kasvoi tammea ja pähkinäpensasta kuin Saksassa nykyään. Silloin kampakeramiikan aikaan näillä rannoilla kalasteli monta perhettä. Kolme vuosituhatta sitten ilmasto alkoi viilentyä, kuusi ja metsäpeurat yleistyivät. Hylkeet syötiin sukupuuttoon ja välillä väki kuoli meillä yhettömiin, mutta ihmiset osasivat yhä uudel- leen takaisin parhaille kalas- kimiehet. Kruunun verotus tussijoille, joissa rantatalot pakotti esi-isämme talolliovat yhä. siksi. Suomen seppä takoi KoPyhäjärven talonpoikaimun ja Hietalan teräskirveet sen asutuksen peruskirja on merovingiajalla Arbo500-luvulla jKr.”Pyhäkkäitä oli vuonna gassa Kirveet todista-1721 elossa alle kolmesavat, että silloin Hämeen ja Ky-taa, kun sukupolvea aikairön eränkävi-semmin meitä oli 900. jöitten paikkatietokannoissa olivat Vuohtomäki, Kät- 8.5.1552 kuningas Kustaan kytniemi ja Pyhäjärvi. Suo- voudeilleen sanelema kästuisa keskiajan lämpökausi ky: Pysyen suosiossamme, kesti Suomessa 800-luvulta --- Meidän käskymme on, että te pidätte huolta sii1400-luvulle. Näin puhui Pirkka Puuhka- tä, että Jämsän talonpojat lakki, viikinkien turkisasia- antavat takaisin, mitä ovat ryöstäneet, ja korvauksen mies: siitä vahingosta, minkä he Hoi miehet! Ylös urohot! joko polttamalla tahi muuten ovat aiheuttaneet. Tässä asiakirjassa Pihajärfvui mainitaan ensimmäisen kerran. Oli ilon päivä, kun TikkaOlli kuninkaista palasi. Pappi, kirkko ja nimismies olivat viikon matkan päässä Saloisissa ja kuninkaan vouti asui Hiidenniemen RupsanKokkolassa. Vuosisadan loniemestä löytynyt reipulla asutuksen kasvu taitkäkivi. tui ja Nuijasodan loppuvaiLäkkämmme Lapin kylihin, heissa 1599 kirottiin Savonlinnan rekirakuunat, oman Lapin lasta velkomahan. kruunun sotilaat, jotka ryösLappi laajalti savusi. tivät ja polttivat taloja. Kustaa Vaasan voudintileissä 1540-luvulta tulevat Pyhäjärvellä elettiin vienäkyviksi Pyhäjärven lap- lä 1600-lukukin kaskiviljalla palaisiksi sanotut metsästä- ja peuranlihalla. Järvi takajä-kalastajat ja Pohjanmaalle si vakaan kalansaaliin, mutSavon voutia väistävät kas- ta pettu oli jokapäiväistä lei- pää. Pihakentän pellon saattoi akka hameellaan peittää. Savupirtti oli samalla asunto, sauna ja riihi. Tärkeimmät työkalut olivat kirves, puukko ja sirppi. Pikkujääkausi, kylmä epävakaa ilmastojakso alkoi jo 1400-luvulla ja päättyi Pyhäjärvellä 1800-luvun lopussa. Ollin Olkivuosi 1601 oli Pohjolan kylmin sitten jääkauden, kertovat Lapissa vedestä nostetut hongat. Koko Ruotsissa oli ankara tä miten kykeni. Suuressa Pohjan sodassa 1700 – 1721 Ruotsi romahti ja Isonvihan aikaan 1714 tsaari Pietari I:n käskystä Pohjanmaa ryöstettiin ja hävitettiin. Talot ja piilopirtit löytyivät. Etsijät tiesivät: Missä savu, siellä talo. Neljännes taloista poltettiin. Piilopirteillä oli niin kylmä, että tuli jäätyi liedessä. Kapteeni Rukinin osasto vei syystalvella 1714 Pyhäjärveltä 60 lasta, salmesta ja Rautalammilta. Miniöitä löydettiin Pohjanmaalta. Elämä oli kovaa, tosinaan vielä kovempaa vaan ei ilotonta. Hyvinä naurisvuosina syntyivät tosisuuret ikäluokat. Ensimmäinen uudistila perustettiin vasta 1750. Pellot laajenivat hitaasti, karjaa lisättiin, kesävoilla ja viinalla oli kysyntää Raahessa. Tervanpoltto tarjosi kovasta työstä kaskea varmemman tulon. Hiidenkarin kallio syntyi kaksi miljardia vuotta sitten. nälkä. Kadon välitön syy oli edellisenä vuonna Perussa tapahtunut iso tulivuorenpurkaus. Ruotsin sodat söivät miehen ja hevosen talosta joka sukupolvi. Sydänmaitten huuhtakaskista tapeltiin ampuma-asein. Kunnon kaskikuusikot loppuivat ja piti siirtyä talojen lähimaille kaskikiertoon. Peurat syötiin vähiin, karjaa lisättiin. Heinää tehtiin kaskiahoilla ja suoniityillä. Raaheen myytiin kotitekoista rautaa, halmerukiita, voita ja viinaa. Ylpeyden aihe 1630-luvun lopulla oli oma kirkko. Kirkonkellon sanoma ”Autuas, joka pelkää Herraa!” kantoi yli järven Hiisiin saakka. Vuosisadan lopussa elettiin edelleen nälkärajalla ja joka sukupolven oli lisättävä elantoa väenkasvun verran. Katovuosien sarja tyhjensi viljavarastot, tulivuorenpurkaus Filippiineillä 1696 aiheutti humanitaarisen katastrofin Pohjolassa. Suuri kuolonvuosi 1697 oli Suomen historian pahin nälkävuosi, jälkeen yhdeksästä sadasta pyhäkkäästä oli elossa kuutisen sataa. Silloin jokainen perhe sai selviKarja siirrettiin kesäksi majoille laiduntamaan. Kauralan savupirttiä nimitettiin ”las’palatsiks’, sillä siinä oli yksi ikkunaruutu. enimmäkseen 10 – 15 vuotiaita poikia sotaväen rengeiksi. Heistä ei ole sittemmin mitään kuultu. Pohjanmaan kansanmurhan jälkeen peltotyöt jäivät tekemättä, seurasi monivuotinen nälkä. Kirkonkirjan mukaan pyhäkkäitä oli vuonna 1721 elossa alle kolmesataa, kun sukupolvea aikaisemmin meitä oli 900. Se aik’ ol’ ajoist’ ankarin. Isonvihan jälkeen Pyhäjärvellä ei ole vierasta sotaväkeä nähty. Uudenkaupungin rauhasta 1721 alkoi rakentaminen ja pellonraivaus. Puute oli miehistä ja hevosista. Väkeä tuli autiotiloille Ii- Pyhäkkäät lahjoittivat 1745 lasi-ikkunat kirkkoonsa. Vain papin ja lukkarin virkataloissa oli lasi-ikkunat. Kauralan savupirttiä mainittiin ”las’palatsiks”, olihan sinä yksi ikkunanruutu. Tupakki ja kortinlyönti yleistyivät, mutta yöjuoksu osattiin vanhastaan. Suomen sodan aikaan 1808 oli nälkä ja tauteja. Vääräuskoiselle keisarille piti jo sotaaikana vannoa uskollisuutta, mutta kovemmalle otti sodan jälkeen ankara tupakin tuska, jonka Napoleon aiheutti kauppasaarrolla. 7 23 KESÄ 2016 Kotiseutuneuvoksen juhlaluento Pyhäjärven Isoselkä Vuohtomäen suunnasta. Rokotus voitti väitellen isorokon, mutta punatautiin ja nälkään kuoli 1833 joka kahdeksas pyhäkäs. Ankarasta vuodesta syttyi voimakas herätysliike. Körttiset tulivat veisaten kirkkoveneellä Pappilanrantaan. Jokaisella perheellä ovat omat onnen ja surun hetkensä. Armon vilahdus saattoi olla rysä täynnä kutuhaukia. Karjat siirrettiin kesäksi majoille laiduntamaan sydänmaitten puronvarsiniityille. Pyhäjärvi laskettiin 1830 ja rantoja ojitettiin ja kydötettiin heinämaiksi. Ojapiilu, lapio ja kuokka olivat työvälineet. Vanhan talollisen oppi: Maa tulee luovuttaa paremmassa kunnossa seuraavalle sukupolvelle. Vesikosken rautaruukilta alkoi kuulua 20-leiviskäisen vesihamarin jytke. Vuosisadan lopulla lisättiin karjaa, kun Fiskarsin teräsvältti mahdollisti peltoheinän viljelyn. Nyt on Pyhäjärven kunnan juhlavuosi. Pyhäjärven kunnallishallitus järjestäytyi 150 vuotta sitten 14.7.1866 Keisarillisen Majesteetin Armollisen Asetuksen mukaisesti. Kunta sai seurakunnalta vastuun maallisesta hallinnosta. Tavallinen kansa tuskin huomasi muutosta. Samat miehet olivat johdossa ja heillä vanha huoli terveydestä, toimeentulosta ja köyhistä. Vuosikymmenen kestänyt köyhä aika päättyi neljään kuolonvuoteen. Jäät lähtivät 1867 vasta juhannuksena, seurasi täyskato ja pahin nälkä- ja tautiaika oli keväällä 1868. Kunnallishallinto Zachris Castrenin ja Juho Eskolan johdolla osti viljaa velaksi talollisten yhteistakauksin, ja orava oli pettupetäjikössä viimeinen takuumies. Kun Hypoteekkipankki otti saatavansa, monista talollisis- ta tuli tilattomia, se muistetaan suvuissa yhä. Meitä oli silloin 4300. Pyhäkkäitä kuoli kolmena vuonna 760, joka kuudes. Vuonna 1868 Pyhäjärvellä kuoli 11 %, Haapajärvellä 15 %, Reisjärvellä 22 % ja koko maassa 8 % väestä. Tämä oli viimeinen eurooppalainen vanhan maatalouden ja hallinnon nälkäkatastrofi. Vuosisadan loppukymmeninä kasvavalle tilattomalle väelle avautuivat tukkisavotat, uittotyöt ja kaupunkien tehtaat. Vuosisadan vaihteessa joka kymmenes pyhäkäs oli Amerikassa. Talolliset hankkivat separaattoreita, puimakoneita ja höyrykoneen pyörittämiä saha-myl- ti 270 miestä. Setäni kaatui ret maailman ammatteihin. Ägläjärvellä heinäkuussa Talolliset ovat nyt maata1941. Muistan hänet, syksyl- lousyrittäjiä, jätkät metsulä täytin kolme vuotta. Rin- reita tai kaivosmiehiä, muttamalle kerättiin kyliltä he- ta sekatyömiehiä, piikoja ja voset ja kärryt ja polkupyö- kotiapulaisia ei ole. rät ja piikkilanka-ai- ”Kuka näyttää meille tuledat. Yhteen aikaan pitäjässä oli vain vaisuuden toivon ja mahkymmenen työkun- dollisuudet? Edistystä on, toista hevosta. Haa- kun ihmiset yhdessä saavat pamäellä kylän aivälttämättömät asiat tehnoaa polkupyörää vuokrattiin varaus- dyksi. listan mukaan Salamella käyntiin. Vanhat miehet, naiset ja lapset tekivät Sota-ajan isonyrkkiset lapset asuvat nyt Köpsintyöt pokasahalla ja kirvellä. Pyhäjärvelle tuli jouluk- rinteellä tai sinnittelevät kosi 1939 Kuhmosta 780 so- deissaan. Vuonna 1959 vätapakolaista, melkein kym- keä meillä oli 9000, nyt noin menesosan lisäys väkilu- 5500, saman verran kuin 120 vuotta sitten. Tämä sodan jälkeinen väestönkato on ominaista metsä-Suomen maalaiskunnille. Rikastehiekkakumpu Vanhassa rannassa on 25000 miestyövuoden tulos ja kaivostornit ovat kaupungin maamerkki. Meillä on moderni infrastruktuuri: peruskuivatus, tie-, vesi-, viemäri-, sähkö-, ja 4Gverkko sekä Pyhä-netti. Salmenkylällä on edustava kouTyöt tehtiin 1950-luvulle saakka lihasvoimalla. lu- ja urheilukeskus ja ajanmukainen vanhainkoti. Uusi lylaitoksia. Pitäjässä oli lu- kuun. He palasivat kotiseu- sairaala valmistuu syksyllä. kuisia vesimyllyjä ja 80 tuu- duilleen. Sodan jälkeen asu- Kaivokseen suunnitellaan limyllyä. Kirkolla oli kaup- tettiin Pyhäjärvelle viitisen isoa vesimyllyä ja tuulimylpa, posti, kansakoulu, nuori- sataa Soanlahden ja Suistasoseura ja Vesikoskella olut- mon väkeä, heistä tuli pytehdas. Oli kasvun aika. häkkäitä. Pyhäjärvi oli työtätekeviVapaussodassa 1918 voitti en talonpoikien ja metsätyösinivalkoinen tasavalta. Sal- miesten pitäjä. Työt tehtiin menkylän koululaisilla evää- 1950-luvulle saakka lihasnä oli pettuleipää. Oli näl- voimalla: Teräspyörä-Majokä ja espanjantauti, mutta rin käyttämä kenttäsirkkeväkiluku ei laskenut. Rau- li oli tekniikan huippu. Sittatie valmistui 1925 ja ju- ten Ruotas-Erkki, naapunan jyrinä kuuluu yhä kau- rin poika ampui kotimökin as yli hiljaisen järven. Kolmi- kaivonpohjasta malmikiven kymmenluvun laman aikaan ja kaivos käynnistyi 1962. tehtiin Pyhäjärvellä roinatei- Mehtä- ja karjapitäjä lähti tä, palkkana Wilsonin pintaa uudelle kehitysuralle. Suoeli Ameriikan läskiä ja kau- mi nousi kumipyörille. Viimeinen katovuosi oli kesällä raryynejä. Viisi sodan vuotta vaa- 1971. Peruskoulu ohjasi nuo- lyt palaavat. Olen kasvanut Pyhäjärvellä kylmätalvisessa metsäilmastossa. Nykyvuosien säät tuovat mieleen keskiajan lämpökauden. Ennen tietäjä otti palan kärpässientä ja rumpu kertoi menneet ja tulevat. Nyt sanon kouraani: ”Suomi, ilmaston lämpeneminen” ja Googlesta välähtää kämmenelleni: ”Keskenään erimielisten simulaatioitten mukaan Suomen keskilämpötila kohoaa 1,5 - 6 °C astetta sadassa vuodessa.” Yhden puusukupolven aikana palataan jääkauden jälkeisen lämpökauden lukemiin. Panee miettimään, mitä puita uudistusalalleni istuttaisin. Täällä Pohjantähden alla, maan ja veden rajalla aikojen kulku on arvaamaton. Perheen vanhimpien huoli, toivo ja ilo terveydestä, toimeentulosta ja seuraavan sukupolven menestyksestä ovat yhä samat kuin 10 000 vuotta sitten. Meillä on vettä, rantaa, metsää ja suota. Meillä on viljelysmaata ja tilaa tässä ahtaaksi käyvässä maailmassa, jossa nälkä ajaa kansoja liikkeelle. Tänne on kautta vuosituhansien tullut ihmisiä eri suunnista, ja täällä tehty työ on muokannut heistä pyhäkkäitä. TV-shamaanit maalaavat urakalla tulevaisuuden uhkia. Kuka näyttää meille tulevaisuuden toivon ja mahdollisuudet? Edistystä on, kun ihmiset yhdessä saavat välttämättömät asiat tehdyksi. Nyt on harkinnan ja sopeutumisen aika. Mitä haluamme tehdä Suomen ja kotiseutumme hyväksi? Vänrikki Stoolin vanhan krenatöörin sanoin: ”Herra maata varjelkohon!” Teksti ja kuvat: Jorma Tulkku LAMMINAHON KANSAKOULULAISTEN TAPAAMINEN keskiviikkona 6.7.2016 klo 18.00 entisellä koulullamme, os. Pajalantie 77 Kutsumme kaikki v. 1924-1973 Lamminahon koulua käyneet oppilaat, opettajat ja muun henkilökunnan muistelemaan entisiä kouluaikoja! Maksu 10€/henkilö (sis. tarjoilut ja tilan vuokran). Tied. ja sitovat ilmoittautumiset pe 1.7. mennessä, - Eila Karvonen (o.s. Tikkanen), p.040 756 0038, [email protected] - Mauno Torssonen, p.044 378 0429, [email protected]. Tervetuloa tapaamaan entisiä koulukavereita! Pyhäjärven Makasiini avoinna kesä- ja heinäkuussa sunnuntaisin ja kihulauantaina klo 11-14. Ja sopimuksen mukaan p. 040 5940 885 Suvisia virsiä ja sanaa sunnuntaisin pääkirkossa klo 10. Kahvit Lähetysaitalla. Tervetuloa kotikirkkoon! 6 24 KESÄ 2016 Lymfa toi Marittalle avun ja ammatin Kolmekymmentä vuotta sitten kosmetologikoulun opettaja kertoi luokassa, että Pyhäjärvellä olisi myytävänä kauneushoitola, haluaisiko joku ostaa sen? Maritta Lappalainen nosti kätensä. Pyhäjärvestä hän tiesi vain Vaskikellon maukkaat munkkikahvit. Niin Lappalainen tuli Pyhäjärvelle, eikä ole valintaansa katunut. – Meillä oli mieheni kanssa ravintola-alan yritys Kankaanpäässä, ja pienet lapset. Olin kamalan stressaantunut, Lappalainen muistelee. – Sitten luin lehdestä, että lymfahoito voisi auttaa ja menin kokeilemaan. Sehän auttoi, ja siitä tuli minulle henkireikä. Ajattelin, että jos vaihdan joskus ammattia, haluaisin erikoistua lymfahoitoihin. Maritta antoi elämän kuljettaa ja vuonna 1984 hän lähti opiskelemaan kosmetologiksi ja opiskeli myös lymfahoitoja saksalaisen Helma Sauerin johdolla, joka oli saanut oppinsa suoraan lymfahoidon kehittäneeltä Emil Vodderilta. Maritta osti vuonna 1985 Pyhäjär- veltä Lellun kauneushoitolan yritystoiminnan ja tuli tänne. – Ajattelin, että ajan ammatin sisään ja lähden sitten isompaan kaupunkiin. Täällä oli niin ihana järvi, ihanat ihmiset ja tyttärien oli turvallista käydä täällä koulua, että jäinkin tänne. Lymfahoito sopii hoidoksi kaikenikäisille ja monenlaisiin vaivoihin, esimerkiksi kipeään selkään tai jalkoihin, suolistoalueen ongelmiin, hormonaalisiin turvotuksiin, tapaturmien ja leikkausten jälkeisiin kiputiloihin sekä niskahartiaseudun jumeihin. Niiden vuoksi myös Kaisu Ulander päätyi Marittan lymfahoitoasiakkaaksi. – Pari vuotta sitten kärsin päänsärystä ja migreenistä, eikä siihen löytynyt apua tavallisesta hieronnasta, Kaisu muistelee. – Olin käynyt Marittalla kasvohoidossa ja hän vinkkasi, että kokeilisin lymfahoitoa. Ulander kertoo, että hänellä oli ylhäällä niskakanava tukossa, ja lymfahoitosarjan jälkeen se aukeni ja päänsärky hävisi. Maritta Lappalainen tekee lymfahoitoja jo 30 vuoden kokemuksella. Lymfahieronnassa imunesteet saadaan juoksemaan kevyesti pumppaamalla tehtävällä hieronnalla. ”Lymfahoidon jälkeen tulee kokonaisvaltaisesti rentoutunut olo Nykyisin Kaisun migreeni on pysynyt aisoissa käymällä ylläpitohoidossa, perinteisessä hieronnassa sekä tekemällä itse hänelle opastettuja liikkeitä. – Lymfahoidon jälkeen tulee kokonaisvaltaisesti rentoutunut olo, ja esimerkiksi kasvojen käsittely kirkastaa ihoa, Ulander kertoo kokemuksiaan. Lymfahoito voidaan kohdentaa tietylle alueelle, jota hierotaan kevyin, pumppaavin liikkein, joka saa lymfanesteet liikkeelle. Turvotuksia voi kertyä esimerkiksi liikunnan vähyyden, stressin, sairauksien tai hormonaalisten syiden vuoksi. Lymfahoidon perimmäisenä ajatuksena on parantaa imunestekiertoa hieronnan avulla. – Kolmekymmentä vuotta olen nyt täällä töitä tehnyt ja olen kiitollinen, kun olen saanut tehdä, Maritta hymyilee. Lymfahoitojen lisäksi hän tekee niin kasvo-, käsi- kuin jalkahoitojakin, myös värianalyysit ja häämeikit kuuluvat Kauneushoitola Marittan tarjontaan. Mirka Niskanen Hoida jalat joka päivä Crocsit ja uudet juhlakengät ovat kirosana jaloille, säännöllinen hoito rasvauksineen hellii niitä. ”Juhliin ei kannattaisi laittaa uusia kenkiä, vaan ajaa ne ensin sisään tai pehmittää vaikka vasaralla Pottuvarpaan tuoliin istahtava asiakas saa saman jalkahoidon kesät talvet. Ensin jalkoja kylvetetään. Hemmotteluhoitoon tulevat saavat uittaa varpaitaan ruusun terälehtien seassa, miesten nenään sopii paremmin piparminttu, hajusteherkille hajuttomat vaihtoehdot. Seuraavaksi jalkojenhoitaja Soili Riihijärvi lyhentää ja ohentaa asiakkaan kynsiä erilaisten leikkureiden, veisten ja mikromoottoriin kiinnitettyjen porien avulla. Erilaisia poraosia vaihtamalla voidaan käsitellä myös känsiä ja syyliä, kantapäiden kovettumia vuollaan kirurginveitsellä. – Lopuksi jalat rasvataan ja niitä hierotaan pyöritellen, joka on asiakkaasta usein mukavin osuus, Soili arvioi. Diabetes otetaan hoidossa huomioon, sillä diabeetikoilla on usein jaloissaan tuntopuutoksia ja huono verenkierto. Heillä haavaumat voivat äityä pahoiksi, koska ne paranevat hitaammin kuin muilla, ja iho on infektioherkkä. Jalkojenhoidossa on hyvä tietää myös asiakkaan mahdollinen verenohennuslääkkeiden käyttö, kuten muutkin perussairaudet. kotihoidossa lähihoitajana työskentelevä Tuulikki Siirilä joutuu olemaan päivittäin paljon jalkojensa päällä. Hän on saanut jalkoihinsa rakkoja uusista juhlakengistä. Rakot ovatkin tuttu ilmiö kesäjaloissa. – Juhliin ei kannattaisi laittaa uusia kenkiä, vaan ajaa ne ensin sisään tai pehmittää vaikka vasaralla, Riihijärvi vinkkaa. – Uusia juhlakenkiä käyttäessä kannattaisi laittaa rakkolaastarit jo valmiiksi ehkäisemään hiertymiä. Jalkoja kannattaa rasvata aina hyvin, jotta iho joustaisi. Tuulikki on tullut käyttämään Pottuvarpaaseen saamaansa lahjakorttia, mutta hän hoitaa jalkojaan myös omatoimisesti kotona esi- merkiksi jalkakylpyjen ja pyörivän jalkaraspin avulla. Hyvät, tukevat kengät pitävät jaloista huolta, sen sijaan nilkkoja tukemattomat crocsit ja aamutossut saavat Soililta tuomion. Kesällä kannattaa kävellä myös avojaloin turvallisissa paikoissa. – Jalkoja pitäisi muistaa hoitaa päivittäin kuten hampaitakin hoidetaan, Soili muistuttaa. – Kesällä voi tehdä vaikka itse yrttijalkakylvyn, johon ripottelee koivunlehtiä ja voikukkia. Kesävarpaat koristellaan usein kynsilakalla, mutta Riihijärvi kertoo, että kynsienkin olisi hyvä saada välillä levätä ja tuulettua rauhassa ilman lakkaa. Ihon rasvaus on tärkeää ja jalkajumpalla voidaan ennaltaehkäistä tulevia ongelmia, hän lisää. Mirka Niskanen 7 25 KESÄ 2016 Kampaamo- ja parturipalvelut Pyhäjärvellä Parturi-Kampaamo BIRGITTA HEINONEN Parturi Kampaamo Emolahdentie 262 P.0400 332226 Terttu Terttu 040-777 6311 Hoida itseäsi! kasvohoidot (uusiutunut Dibi Milano) käsi-, jalka- ja lymfahoidot värianalyysi, tyylikurssit, korkealaatuiset ihonhoitotuotteet - 30 vuoden ammattitaidolla - Dipl.kosmetologi, väri- ja tyylikonsultti, lymfahoitaja MARITTA LAPPALAINEN Ollintie 11, Pyhäsalmi, ajanvaraus p. 08-781 466, gsm 040-8479 466 Yrttijalkakylvyt Jalkakylpyihin sopivia yrttejä: Aromaattinen jalkakylpy väsyneille ja hiertyneille jaloille Kehäkukka - elvyttää ja puhdistaa. Kuusenneulaset - puhdistavat ja tuoksuvat hyvältä. Laventeli - raikastaa, puhdistaa ja virkistää. Leskenlehti - rauhoittaa, puhdistaa ja pehmentää ihoa. Malva - pehmentää, hoitaa, rauhoittaa. Mintut - virkistävät, puhdistavat, rentouttavat, tuoksuvat hyvältä. Mustaseljankukka - rauhoittaa, parantaa hiertynyttä ihoa. Männynneulaset - puhdistavat, tuoksuvat hyvältä. Nokkonen - rauhoittaa kivistäviä jalkoja. Peltokorte - virkistää, vahvistaa kynsiä. Rohtoraunioyrtti - puhdistaa, rauhoittaa. Rosmariini - puhdistaa, tuoksuu hyvältä. Salvia - puhdistaa, virkistää, tuoksuu hyvältä. Siankärsämö - puhdistaa, parantaa tuoksuu hyvältä. Sitruunamelissa - puhdistaa, tuoksuu hyvältä. Timjami - puhdistaa, virkistää. Väinönputki - virkistää, pehmentää ihoa, tuoksuu hyvältä. 2 rkl minttua 2 rkl salviaa 2 rkl rosmariinia 2 rkl väinönputkea 1 l vettä Jalkakylvyn valmistus 1½ dl kuivattua yrttiä + 1 l vettä tai 3 dl tuoretta yrttiä + 1 l vettä Kaada kiehuva vesi yrttien tai yrttisekoituksen päälle. Anna hautua vähintään ½ tuntia. Siivilöi haude ja kaada pesuvatiin. Lisää vettä niin, että jalkasi peittyvät. Nauti kylvystä 10-15 minuuttia. Kuivaa jalkasi huolellisesti ja voitele ne hyvällä jalkavoiteella tai -öljyllä. Pane puhtaat, lämpimät sukat jalkaasi ja nauti olostasi. Yrttitarha Kaada kiehuva vesi yrttien tai yrttisekoituksen päälle. Anna hautua vähintään ½ tuntia. Siivilöi haude ja kaada pesuvatiin. Lisää vettä, niin että jalkasi peittyvät. Nauti kylvystä 10-15 minuuttia. Hellä jalkakylpy ½ dl leskenlehteä ½ dl malvaa ½ dl kehäkukkaa 1 l vettä Kaada kiehuva vesi yrttien tai yrttisekoituksen päälle. Anna hautua vähintään ½ tuntia. Siivilöi haude ja kaada pesuvatiin. Lisää vettä niin, että jalkasi peittyvät. Nauti kylvystä 10-15 minuuttia. Raikas jalkakylpy ½ dl laventelia ½ dl peltokortetta ½ dl siankärsämöä 1 l vettä Kaada kiehuva vesi yrttien tai yrttisekoituksen päälle. Anna hautua vähintään ½ tuntia. Siivilöi haude ja kaada pesuvatiin. Lisää vettä, niin että jalkasi peittyvät. Nauti kylvystä 10-15 minuuttia. Pottuvarvas tarjoaa KESÄHINTAAN Jalkojenhoito 30€ (norm. 45€) (sis. kylvetys, kynsien ja ihon hoito, rasvaus) JALKOJENHOITOLA Ajanvaraus mieluiten ma-pe 9-10 Ollintie 2, Pyhäsalmi, 044 7522 172 Maksu käteisellä tai pankkikortilla. Pottuvarvas Tmi Soili Riihijärvi Lukemista kotiin! AVOINNA ma-pe 10-17 Katso Pyhäjärven Sanomien kesäinen tilaustarjous sivulta 34. 6 26 KESÄ 2016 Golf ja järvi toivat Niskaset Golf määrittää nykyisin pitkälti Eero ja Leena Niskasen elämäntapaa. Kesäajat kuluvat golfatessa Pyhäjärvellä, talvikaudet Floridassa. – Floridassa on kaksikym- jälkeen toisen kerran, Eero noustessa. Niskasen tasoitus on nyt 14.8. mentä golfkenttää kahden- kertoo. Niemelänrannan yhdekkymmenen kilometrin säteellä, siellä on paljon tar- sänreikäisen radan he kier- Suomessa on Niskasen arjontaa ja kentät on aika hy- tävät puolenkymmentä ker- vion mukaan tällä hetkellä viä, mutta Pyhäjärven kenttä taa viikossa. Niskanen ke- 140 000 golfaajaa, Pyhäjärei häpeä yhtään niiden rin- huu harrastusta erityisen so- vellä St. Lake Golf ry:ssä on nalla, Eero Niskanen arvioi. pivaksi pariskunnan yhtei- kolmisensataa jäsentä, osa Sonkajärvellä syntynyt seksi harrasteeksi, joskaan enemmän ja osa vähemmän Niskanen asui Ylivies”Tasoitusjärjestelmä tuo golfiin liikkuvia. – Kiuruvetiset ovat kassa ja vuonna 1969 hän muutti Haapajärvel-mielekkyyttä, siinä kilpaillaan it- täällä hyvin merkitle. Suurimmaksi elämän-seä vastaan tävä ryhmä, samoin työksi muodostui ikkuhaapajärviset, pihtinavalmistajana tunnettu Tii- vaimoa ei kannata neuvoa putaalaiset ja kärsämäkiset, vi. Niskaset asuivat Haapa- liikaa, Eero hymyilee. Eero laskeskelee. järvellä omakotitalossa ran- – Golf on hyvää terveyslii- – Muualta tulleena näkisin, tamaisemissa ja se tuntui kuntaa niin ikääntyville kuin että pyhäjärviset voisivat olloppuelämän paikalta. nuoremmillekin. la itsekin aktiivisempia, tääl– Kerran olin KatinkullasNiskaset kävelevät noin lä ei ehkä ihan ymmärretä sa ja katsoin, kun vanhat ih- 25 – 30 kilometriä viikos- tämän paikan arvoa. miset työnsivät vesisateessa sa golfpallon perässä. Syke Lähiseudulla lähimmät golfkärryjä. Ihmettelin, että liikkuu noin sadan tuntu- golfkentät ovat Iisalmessa ja mikä siinä viehättää. Flori- massa, mikä ei ole liian kor- Nivalassa, nelostietä saa ajaa dassa sitten hän tutustui it- kea, mutta sopivasti rasitta- pohjoisessa Haukiputaalle ja sekin golfiin ja aloitti harras- va, Eero pohtii. Pehmeällä etelässä Laukaaseen ennen tuksen vuonna 2001, vaimo alustalla liikkuminen hellii seuraavaa golfkenttää. Leena seuraavana vuonna. myös niveliä. Niskanen näkee tärkeänä Kotimaassa he alkoivat katsella läheltä Haapajärveä va- – Pelatessa ei voi miettiä erityisesti koulujen kanssa paa-ajan paikkaa, jossa voi- elämän murheita, golf on tehtävän yhteistyön, jotta si harrastaa golfia. Kunnes suoritteena vaativa, joten nuoremmatkin pelaajat löyhe tutustuivat Niemelän- muita asioita ei voi pohtia. täisivät tiensä harrastuksen rantaan ja muuttivat sinne Ajatus on pidettävä kiinni pariin. Nuorille on myös tehpysyvästi kahdeksan vuot- pelissä. Mitä enemmän gol- ty edullisia aloituspaketteja ta sitten. fissa yrittää, sitä huonom- harrastuksen aloittamiseen – Järvenrantakotihan meillä min lyönti sujuu, Eero arvi- ja maksut ovat muutenkin jo oli, mutta täällä oli myös oi. Jos suoritusta ei mieti, heille edullisempia. golfkenttä, mikä oli meille vaan on rento ja antaa lihasAloituspaketilla pääsee ykkösasia ja unelmien täyt- muistin purkaa liikeradan kiinni harrastuksen saloihin. palloon, saa parhaan loppu- Pelaamaan pääsee maksatymys, Niskanen miettii. – Pienen kentän etu on, et- tuloksen. Golfissa on kyse malla green feen eli kertamaksun. Muutaman satasen tei tänne tarvitse varata ai- myös mielenhallinnasta. kaa, vaan pelaamaan pääsee – Tasoitusjärjestelmä sijoituksella voi ostaa golfjonottamatta. tuo golfiin mielekkyyttä, sii- klubin osakkeita, jolloin kernä kilpaillaan itseä vastaan, tamaksun sijaan maksetaan Niskaset asuvat talvikauNiskanen kertoo. Golfissa vuosittaista yhtiövastiketta. det Floridassa ja tulevat ke- aloittelijan tasoitus on 54 säajaksi Pyhäjärvelle, golf yli parin, eli hän voi lyödä Mirka Niskanen rytmittää päiviä. 54 lyöntiä yli kentän ihan– Aamukahvin jälkeen tu- netuloksen, joka Niemelänlee kierrettyä rata ensimmäi- rannassa on 70. Kehittyessä sen kerran ja illalla syönnin tasoitus laskee oman tason Eero Niskanen kehuu Niemelänrannan golfkentän sijaintia Pyhäjärven rannassa ainutlaatuiseksi. Melo Pyhäjärvellä joella tai järvellä Pyhäjokimelonta alkaa Pyhäjoen niskalta tänä kesänä 15.kesäkuuta. Heinäkuussa Pyhäjärven Liikkujat ry järjestää melontatapahtuman Pyhäjoella. Jokiuomassa voi meloa tuulelta suojassa. Järvellä melomiseen vaikuttaa tuuli. Jos ukkosrintama tulee ja nostaa aaltoja, melojan on paras mennä saaren suojaan odottamaan tyyntä. Pyhäjärvellä on hienoja vesistöjä melojille: laaja Pyhäjärvi, Maaselänlahti ja siitä lähtevä joki, Komujärvi, Pyhäjoki, Parkkimajoki esimerkkeinä. Pyhäjärven saarissa on taukopaikkoja, joissa voi poiketa päiväretkellä. Myös Pyhäjoen alkuosuus joenniskalta Jokikylään sopii päivän melontaretkelle. Sielläkin on taukopaikkoja sopivin välein. Pitempää melontareittiä haluava voi lähteä Pyhäjoen niskalta kohti merta. Pyhäjoen alkupää on rauhallista, helposti melottavaa virtaa, mutta Kärsämäen jälkeen tulee jo kovempia vir- tapaikkoja. Jos ei omista kanoottia, Pyhäjärveltä voi vuokrata kajakin tai kanootin varusteineen. Haapamäellä asuva Hannu Isoranta on vuokrannut kanootteja jo parinkymmenen vuoden ajan. Häneltä voi noutaa kanootin tarvikkeineen, se kulkee peräkärryssä tai taakkatelineellä. Jos kanoottia ei pysty itse kuljettamaan, voi meloa Maaselänlahdella. – Tuon kanootin Maaselänlahdelle, josta voi meloa esimerkiksi Selkäsaareen tai Marjoniemeen. Maaselänjokea voi meloa pari kilometriä ylävirtaan ja palata. kirsi haapea 7 27 KESÄ 2016 PYHÄJÄRVEN PUUNIKKARI/ PAHKAGALLERIA LÄMMINTÄ KESÄÄ KAIKILLE! • Pahka- ja kelokalusteet • Laadukkaat pahka-, kelo- ja visatuotteet lahjapuodista Honkalantie 20, Lamminaho, p. 040 522 1157 Avoinna aina, kun ollaan paikalla www.pyhajarvenpuunikkari.fi Tuotteita saatavana myös Kaken Kultapajasta Koko kesän tarjoukset niin kauan kuin tavaraa riittää! Muista täydentää lääkekaappisi! Naisille: pitkä t-paita 6,90 (vadelmanpun. ja musta) caprit 9,90 (musta ja harmaa) kesäkassi 12,90 Miehille: t-paita logolla 9,90 (harmaa ja sininen) gargo-shortsit 25e Talli-Kirppis & Vintage Shop KAIKKEA KIVAA KESÄPUKEUTUMISEEN MEILTÄ! Vanha Pyhäjärventie 17 vaateliike Kesäkuussa avoinna perjantaisin ja heinäkuussa keskiviikko - perjantai, klo10-16. Puh. 050 366 3730 Kesäaukioloajat : ma-pe 9-17 la 9-14 Ollintie15, Pyhäsalmi p. 040 7055206 ma-pe 10-17, la 10-14 Löydät meidät myös Facebookista Ollintie 9, p. 08-780062 Katso myös Facebookista! VERHOILUPALVELU PYHÄJÄRVELLÄ Verhoilua ja kunnostusta: mirka niskanen • kodin kalusteet • julkistilakalusteet • kuntosalilaitteet ym. Kirjastolla Lukuhaasteselfie Paljon kauniita kangasmalleja TULE JA TUTUSTU! Verhoomo A. Krevald Toipilaspolku 8 PYHÄSALMI Pyydä tarjous kuvan kera p. 041 4674 261 [email protected] www.mobelstory.fi MÖBELSTORY - ja huonekalusi tarina jatkuu Ota selfie, kun luet kirjaa ja lataa se Instagramiin hashtagilla #lukeekesällä. Ota kuva itsestäsi kirjaa lukemassa vaikkapa rannalla, riippukeinussa, veneessä, kuistilla, puussa, laiturilla tai metsässä. Palkintoja on luvassa kesän lopulla. Lisätietoja Pyhäjärven kirjastosta ja kirjaston Facebook-sivuilta. Tervetuloa leppoisalle St Lake Golf kentälle Niemeläntie 30, Pyhäsalmi p. 08 787 112, www.lakegolf.fi Tule mukaan koko perheen kesäseikkailuun! MLL Pyhäjärven yhdistyksen järjestämässä Kesäseikkailussa pääset tutustumaan Pyhäjärven nähtävyyksiin ja muihin merkittäviin paikkoihin yhdessä perheesi kanssa. Samalla voi tehdä vaikkapa eväsretken ja viettää kiireetöntä aikaa kesästä nauttien koko perheen kanssa. Jokaisella rastilla on kirjain ja näistä kirjaimista muodostuu ajankohtainen Pyhäjärveen liittyvä sana. Kesäpassin palauttaneiden kesken arvotaan palkintoja MLL:n emännöimällä Iltatorilla ke 3.8.2016. Rasteilla voitte myös ottaa kesäisen kuvan perheestänne tai maisemasta. Liittymällä MLL:n Pyhäjärven yhdistyksen Facebook-ryhmään voitte julkaista kuvat, joista MLL:n raati valitsee kolme palkittavaa kuvaa. Kesäseikkailupasseja saa Pyhäjärven kirjastosta maanantaista 20.6.2016 alkaen, joka on myös ensimmäinen rastipaikka. Passista löytyy tarkemmat ohjeet seikkailuun. Kesällä on mukava puuhastella koko perheen kesken, toivotamme teille riemullista ja elämyksellistä kesäseikkailua! Kesäseikkailun rastipaikat ovat seuraavat: Pyhäjärven kirjasto, urheilukenttä, kaupungintalon etupiha, Lossinranta/frisbeegolfrata, Touhulan leikkikenttä, Korhosenniemi/Riihikirkko, Ruotasen koulu, Tervajoen taukopaikan leikkialue, Vuohtomäen näköalatorni, Emolahti camping, Marjoniemen lomakylä. Palveluita kotona asuville vanhuksille Päiväpalvelu • • • • • • • Tarjoamme päiväpalveluja Palvelukotimme tiloissa arkisin klo 8-16 välisenä aikana, tai erikseen sovittuna ajankohtana.Palveluihin kuuluu päivän aikana ruokailut (aamupala, lounas ja päiväkahvi), sauna sekä joka päivä erilaista virkistystoimintaa ja ulkoilua. Päiväpalveluiden hinta on 31 euroa/päivä. Kotipalvelu • • • • • • • Palvelukodin ammattitaitoinen henkilökunta tarjoaa palveluja myös kotona asuville ja omaishoitajien vapaapäivinä.Kotipalvelua toteutamme arkisin klo 7-18 välisenä aikana. Minimikäynti on 1h/käynti.Ensimmäinen käynti on aina maksuton arviointikäynti, jolloin tehdään yhdessä suunnitelma kotipalvelun sisällöstä. Kotipalveluihin kuuluvat asiointi- ja hoivapalvelut yksilöllisen palvelusuunnitelman mukaisesti. Myös sairaanhoidolliset käynnit mahdollisia.Erikoisalaamme on kuntouttava työskentely, jolla pyrimme mahdollistamaan kotona asumisen, esimerkiksi leikkauksen jälkeen. Katso tarkempi hinnoittelu www.aputori.fi Soita 040 75 28 750 ja kysy lisää! Toipilaspolku 4, 86800 PYHÄSALMI www.palvelukotijaatinen.fi 6 28 KESÄ 2016 Lähiruokaa metsästämässä Kun ostat lähiruokaa, tiedät missä se on tuotettu, ja tuet alueellisia ruokaperinteitä. Lähellä tuotettu ruoka on tuoretta ja sillä on pieni ekologinen jalanjälki. Kesä tuo pyhäjärviset herkut esille mitä parhaiten. Kaunis järvi antaa muikkua, Rönkön puutarhalta löytyvät maistuvimmat kasvikset, myös marjojen ja perunan viljelijöitä Pyhäjärveltä löytyy. Myllymäen tila tarjoaa lammasherkkuja ja esimerkiksi Karvosen Kotitilan pihakanojen munia löytyy Kahvila Karnevaalista. Karnevaalista voi os- taa myös paikanpäällä leivottuja leivonnaisia ja Pihtiputaalla maitotilalla valmistettua Liisankankaan jäätelöä. Pyhäjärven kaupoista löytyvät kattavasti myös muut lähellä tuotetut tuotteet, kuten leivonnaiset Kiurun leipomosta ja maistuvat Arctic Milkin juustotuotteet Kiu- ”Uusia pottuja ja voissa paistettuja muikkuja. Kasviswokkia ja pehmoisen sämpylän päälle paprikajuustoa. Pyhäjärven kauppojen valikoimista löytyy kattava valikoima lähellä tuotettuja tuotteita. ruveden meijeristä. Tietoa lähellä tuotetuista tuotteista saat parhaiten kysymällä neuvoa kauppiaalta. Liittymällä Pyhäjärven lähiruokarengas Rekoon Facebookin kautta, tavoitat tuottajat, joilta voit ostaa tuotteet suoraan ilman välikäsiä. – Asiakkaat voivat varata tuotteet ryhmän kautta, kun tuottaja on ilmoittanut tarjolla olevista tuotteista, sekä toimitusajasta ja –paikasta. Tilaus etukä- teen varmistaa, että tuottajalle ei jää pyörimään ylimääräisiä tuotteita, ja kuluttaja saa varmasti haluamansa tuotteen. Pyhäjärven Rekon kautta tuotteita toimittavat ainakin Kivelän luomumarjatila Kesäkakkuohje Tarvitset: 14kpl digestivekeksejä 50g voita 0,5l kermaa 400g maustamatonta tuorejuustoa 0,5l vadelmakeittoa vaniljasokeria sokeria liivatelehtiä kinuskikastiketta kuningatarhilloa marjoja 1. Murskaa keksit ja sekoita joukkoon sulatettu voi. Painele keksimassa irtopohja- vuoan pohjalle. 2. Vatkaa kerma vaahdoksi. Mausta vaniljasokerilla ja sokerilla oman maun mukaan. 3. Sekoita vaahtoon tuorejuusto. Jaa seos kahteen osaan. 4. Mausta toinen osa kinuskikastikkeella ja toinen osa kuningatarhillolla sekä marjoilla. 5. Lisää liotetut liivatelehdet paketin ohjeen mukaan molempiin seoksiin. 6. Levitä toinen seos keksipohjan päälle vuokaan. Hyydytä hetki kylmässä ja toista sama lopun seoksen kanssa. ja Laitilanmäen luomutila, Pyhäsalmen Makasiinin torilla Kivelän marjoja toimittamassa ollut Eero Leppäkoski kertoi. JENNI KANKAANPÄÄ 7. Valmista päällimmäinen kerros kakun hyytyessä. Sekoita puoli litraa vadelmakeittoa ja marjoja yhteen ja lisää liivatteet paketin ohjeen mukaan. 8. Kaada seos vuokaan kerroksien päälle. 9.Hyydytä kylmässä neljä tuntia tai yön yli. 10.Irrota kakku irtopohjavuoasta ja koristele. Kuvan kakku on koristeltu valkosuklaalla, kermavaahdolla ja mansikoilla. jenni kankaanpää Raparperi-paahtokermavanukas Raikas raparperijuoma 4–5 henkilölle 3 kananmunan keltuaista 1 dl sokeria 1 vaniljatanko 2 ½ dl kuohukermaa ½ dl maitoa 2 raparperinvartta Pinnalle fariinisokerin ja sokerin sekoitusta. Halkaise vaniljatanko ja kaavi sisus sokerin ja keltuaisen joukkoon. Vatkaa seos kovaksi vaahdoksi. Lämmitä kerma, maito ja vaniljatanko kiehumispisteeseen. Kaada kermamaito keltuaisvaahtoon ja sekoita hyvin. Jaa seos uuninkestäviin annosvuokiin tai isoon uunivuokaan. Lisää vuokiin kuoritut ja pieniksi paloitellut raparperit. Kypsennä 100 asteessa 1 – 1,5 tuntia. Jos vanukas tuntuu juoksevalta, jatka kypsennystä nostamalla lämpötilaa, kunnes vanukas on kiinteä. Anna jäähtyä. Ripottele pinnalle fariinisokeriseosta juuri ennen tarjoilua ja polta pinta käsikaasupullolla tai uunin grillissä rapean ruskeaksi. 10 – 15 henkilölle 3 l raparperipaloja 6 dl sokeria 1 l kiehuvaa vettä 3 kanelitankoa 1 kokonainen kuivattu inkiväärin pala 1 iso pullo siideriä tai mansikkamehua ja kivennäisvettä Huuhdo raparperinvarret. Paloittele alkukesän nuoret varret sellaisenaan, paksukuoriset varret on hyvä kuoria. Lisää raparperien sekaan sokeri ja mausteet. Kaada kiehautettu vesi raparperi-sokerimausteseokseen ja sekoita kunnes sokeri on sulanut. Anna juoman seisoa viileässä pari vuorokautta. Siivilöi ja pullota raparperijuoma. Tarjoillaan poreilevana juomana sekoittamalla vaikkapa (päärynä)siiderin kanssa. Raparperijuoma sopii hyvin alkumaljaksi kevään ja kesän juhliin. Juoma on myös mainio janojuoma, kun sen laimentaa vedellä tai maustetulla kivennäisvedellä. Maa- ja kotitalousnaiset 7 29 KESÄ 2016 Yllätä itsesi ja kesäkukkarosi! Kaikkea kesään... Naisten tai miesten t-paidat s-xxxl 10,kpl Pallogrilli 43cm ! - grillausalan halkaisija 43cm - kromattu ritilä - emaloitu pinta - tukevarakenteinen - grillin alla pyörät - helppo liikutella Paljon värejä Kylmälaukku 20L 395 19 95 à 3,95 Kahvikuppi 50kpl tai asetti 15cm 100kpl Grillisti grillihiili 30L 6 95 pss 0,23/l 3 Grillauksee n! 1 99 Kylmäkalle 2kpl 200ml 150 tuote Nyt entistä enemmän edullista ostosaikaa /HalpaHalli myös lauantaisin klo 21 saakka et.fi www.HHn Palvelemme asiakkaitamme arkena Henkilökuntamme lepää sunnuntaina! Tervetuloa valitsemaan! Palvelemme Kukkatarhalla kesäkuun loppuun asti. Puutarhan kukka palvelee koko kesän. www.ronkonkukkatarha.fi www.ronkonkukkatarha.fi 040-585 6397 Pyhäjärven Sanomat löytyy myös Facebookista! Tule tykkäämään! AVOINNA MA-PE 9-17 LA 9-14 SU suljettu Ollintie 12, Pyhäsalmi 08 781 540 6 30 KESÄ 2016 Kierrätyksellä puutarhaan Kesä antaa luvan puuhailla puutarhassa. Aina kaikkea ei tarvitse kuitenkaan ostaa kaupasta, vaan vanhaa tarpeetonta tavaraa voi kierrättää ja tuunata uudeksi. Auton renkaasta on amppeliksi, sementtiä voi valaa kumisaappaisiin tai vaikka raparperin lehden päälle - eikä pidä unohtaa kuormalavoja, joista voi nikkaroida kalusteet niin ulos kuin sisällekin. Tässä jutussa kokeilin ekologista elämää kierrättämällä autonrenkaan. 1. Maalaa rengas valitsemal- lasi värillä. Spraymaali kuivuu nopeasti, mikä helpottaa renkaan ympäri maalaamista. 2. Maalin kuivuttua poraa reikä köydelle. Köyden voi solmia myös renkaan ympäri. Tee pohjaan reiät, jotta ylimääräinen kasteluvesi pääsee pois. 3. Ujuta köysi läpi renkaasta ja solmi narun pää niin, ettei se pääse läpi. Vastaavan amppelin tekemiseen tarvitset käytetyn renkaan, valkoista spraymaalia, porakoneen ja terän, paksua narua, multaa ja kaksi hopeaputous -kasvia. 4. Kaada multaa renkaaseen 5. Kaiva kasville kolo, jonne reunoja myöten. Tuumakoko ja profiili vaikuttavat siihen, kuinka paljon multaa ja kasveja mahtuu. istutat kasvin. Hautaa juuret huolellisesti mullalla. Muista kastella kukat! 6. Kiinnitä amppelirengas esimerkiksi piha-aitaan tai puuhun. Jenni Kankaanpää Lamminahon kesätapahtumia mirka Niskanen Kansakoululaisten tapaaminen Lamp’aholaisten tämän kesän ’ykkösjuttu’ on Lamminahon kansakoulua käyneiden tapaaminen Kihuviikon keskiviikkona 6.7. Koolle entiselle koululle kutsutaan kaikki Lamminahon kansakoulua käyneet, samoihin tiloihin entisen alakoulun puolelle, jossa koulu vuonna 1924 käynnistyi. Tämänmuotoinen kokoontuminen järjestetään ensimmäistä kertaa. Koulu lakkautettiin vuonna 1973, sen jälkeen kylän oppilaat ovat käyneet Emolahden koulua. Vanhimmat elossa olevat Lamminahon omaa koulua käyneet ovat yli 90 -vuotiaita ja nuorimmatkin jo viisikymppisiä. Tapahtuman järjestäjät toivovat mahdollisimman monen pääsevän yhteiseen tilaisuuteen mukaan, opettajia odotetaan myös paikalle. Tapaamiselle on avattu omat Facebook-sivut, jonka kautta tiedotamme tapahtumasta. Tiedusteluja voi esittää Raili Jokiperä-Ryynäselle tai allekirjoittaneelle. Kouluvuosien ohjelmanumeroita toivotaan tapahtuman piristykseksi. Entisten oppilaiden toivomuksesta järjestämme kansakou- lumme vanhojen koulukuvien näyttelyn Pyhäsalmen kirjastossa syyskuussa 2016. Kuvat ovat ajalta 1926 – 1973. Kylän muuta nähtävää ja koettavaa Kylällä on yhteinen uimaranta ja venevalkama Järvelän rannassa. Kyläyhdistys suorittaa siellä kesän aikana kunnostustöitä. Lamminahon kentällä pelataan taas kesän aikana jalkapallon Manun muistoturnausta. Turnausta on pelattu vuodesta 1999 lähtien. Turnauksen nimi tulee Lamminahon kansakoululla vuosina 1963-73 opettajana toimineen Mauno Ruotsalaisen mukaan. Manu iskosti kylän nuoriin lähtemättömän urheilukipinän, etenkin jalka- ja pesäpalloon. Kyläyhdistyksen perinnepiiri esittelee sovitusti tuulimyllyä. 7 31 KESÄ 2016 RASKAANKALUSTON, HENKILÖAUTOJEN JA TYÖKONEIDEN HUOLTO JA KORJAUS KORJAAMOLTAMME: MYYMÄLÄSTÄMME: Niilontie 9, 86800 Pyhäsalmi P. 040 670 2000 / varaosat ja ajanvaraus P. 040 670 3000 / huolto Avoinna ma-pe 8.00-16.00 •autojen määräaikaishuollot, •autojen ja traktoreiden kaikki merkit •katsastus ym. korjaukset •Valtra-merkkihuolto •Pakokaasutestit bensa ja dieselautoihin, myös OBD •vikakoodien ja huoltovalojen nollaukset •ilmastointihuollot •nelipyöräsuuntaukset varaosat ja tarvikkeet •Stiga-leikkurit ja varaosat •hihnat ym. kulutusosat kaikkiin ruohonleikkureihin •työkoneiden kulutusosat •pultit, hihnat, laakerit, laakeriholkit ym. kulutusosat •hydrauliikkaletkut, liittimet ym. •voiteluaineet ym. huoltokemikaalit •SEO-huoltamopalvelut, auton pikapesu. Pyhäsalmen AUTO- JA TRAKTORIHUOLTO OY Köpsintie 2, 86800 Pyhäsalmi, p. 08-780 370 Niilontie 9, Pyhäsalmi p. 040 500 3616 KAIKKI RENGASALAN TYÖT Kiinteistöhuolto Kiuruvesi Harry Pönkkö P. 0400 681 074 Peltityöt ja kattoturvatuotteet ESA 040 913 9546 Muuraustyöt (tulisijat) Märkätilojen vedeneristykset (henkilösertifikaatit) Rakentaminen ja remontointi HANNU 040 593 5578 Puutavaran myynti Puh. rak. 044 500 0924 ja 044 300 0331 Puh. LVI 040 822 9179 • KIINTEISTÖHUOLTO • KONEURAKOINTI • TALONMIESPALVELUT • VIHERRAKENTAMINEN www.pyhasalmenrakennushuolto.fi [email protected] mirka Niskanen Honkavuorelle valmistui viime kesänä 12-väyläinen frisbeegolfrata, joka on kaikkien vapaassa käytössä. Kesän aikana pelataan frisbeegolfturnaus. Kilpailu järjestetään yhteistyössä Ylivieskan frisbeegolfseuran kanssa, Jouni Vaaran toimii kilpailun promoottorina. Lampaloppet juostaan heinäkuussa, juoksu herätettiin viime kesänä eloon muutaman vuoden tauon jälkeen. Ajankohta tarkentuu kesäkuun aikana. Honkavuoren vaativat lenkkipolut ovat kuntoilijoiden käytössä. Reittien opastetauluja uusitaan ja päivitetään. Luontotorni ja laavu nuotiopaikkoineen ovat oivia retkikohteita myös lapsiperheille. Myös tuulimyllyyn voi käydä tutustumassa, esittelyn voi tilata kyläyhdistyksen perinnepiiriltä (Matti Huttunen p.040 753 7087). Vuosi sitten saatu Honkavuoren uusi kuuluttamorakennus saa kesän aikana uuden maalipinnoitteen. Latureitit luokitellaan (homologoidaan) kesän aikana arvokisakelpoisiksi Hiihtoliiton toimesta. Seuraavia SM-hiihtoja on anot- tu talvelle 2018. Viime talvena säilötty lumikasa odottaa purun alla syksyn hiihtäjiä. Ensilumenlatu tulee olemaan ensi talvesta lähtien kaikkien pyhäkkäiden vapaassa käytössä. Emolahti Camping kuuluu myös Lamminahon kyläyhdistyksen alueeseen. Camping tekee uutta tuloaan uuden yrittäjän komennossa. Uusi edustussauna valmistuu juhannukseen mennessä, ja aluetta on muutenkin ehostettu monin tavoin. Onnea ja menestystä leirintäalueen uudelle isännälle. Paikkaan tulee taas eloa muutaman hiljaisen vuoden jälkeen. Honkavuoren frisbeegolfradalla järjestetään kesän aikana turnaus. Tervetuloa viettämään vapaa-aikaa Emolahden, Lamminahon ja Honkavuoren maisemiin, myös kesällä! Kauko Tikkanen puheenjohtaja Lamminahon Ahto 6 32 KESÄ 2016 PYHÄJÄRVEN SANOMIEN ”Tämä on juoru joutawasta Työ on tehty tyhjän eestä; Lukkari minun lupasi Waati waha kumppalini Juoruamaan joutawasta Kirjottamaan kirpustakin.” (Elias Tuoriniemi : Kirpusta) sanaili pyhäjärvinen Tuorniemen Elias parisataa vuotta sitten. Nyt on aika tuoda lyriikka osaksi nyky-Pyhäjärveä ja Pyhäjärvi osaksi lyriikkaa! RUNOKILPAILU 2016 Aihe: Pyhäjärvi Osallistumisohjeet: Kilpailu on avoin kaikenikäisille kirjoittajille, jotka eivät ole aikaisemmin julkaisseet kaunokirjallista teosta. Omakustanteet ja antologiat eivät ole este kilpailuun osallistumiselle. Runokilpailuun voi osallistua yhdellä ennen julkaisemattomalla runolla. Runon maksimipituus on yksi liuska, yhdelle puolelle kirjoitettuna. Runojen tulee olla tieto- tai kirjoituskoneella kirjoitettuja, fonttikoko 12. Emme ota vastaan käsinkirjoitettuja tekstejä. Kilpailuun lähetettyjä runoja ei palauteta. Osallistujat luovuttavat kilpailun järjestäjälle oikeudet käyttää ja julkaista runoja omissa julkaisuissaan ja internet-sivustollaan sekä yhteistyökumppaneiden kanssa erilaisissa tapahtumissa ilman erillistä korvausta. Lähetä runosi Pyhäjärven Sanomien toimitukseen (Asematie 2, 86800 Pyhäsalmi) 31.8.2016 mennessä (kyseisen päivän postileima riittää). Kuoreen merkintä ”runokilpailu”. Kilpailuun osallistutaan nimimerkillä, mikä takaa tekstien puolueettoman käsittelyn. Merkitse runojesi yhteyteen oma nimimerkkisi. Liitä lähetyksesi mukaan erillinen kirjekuori, jonka päällä lukee nimimerkkisi ja jonka sisältä löytyvät oikeat yhteystietosi: nimi, osoite, puhelinnumero ja sähköpostiosoite. Runokilpailun päätuomarina toimii runoilija, kirjailija, FT Vesa Haapala. Mahdollisen alkukarsinnan suorittaa toimittaja, FM Mirka Niskanen. Parhaat palkitaan! Pyhäjärven Sanomat löytyy myös Facebookista! Tule tykkäämään! 7 33 KESÄ 2016 Suunnista Metsänhoitoyhdistys Pyhä-Kalaan! • Kaikki metsäpalvelut puukaupasta metsänhoitoon • Asiantuntijan neuvot veroasioissa, sukupolvenvaihdostilanteissa ja tilan myyntiasioissa • Katso myynnissä olevat kohteet www.metsatilat.fi Metsänomistajat PYHÄ-KALA Metsätaitokisat Pyhäjärvellä Pyhäjärven kaupungin 150-vuotisjuhlien tapahtumiin kuuluu myös metsätaitokilpailu lauantaina 16. heinäkuuta. Metsätaitokilpailussa pitää esimerkiksi arvioida puun pituus ja ikä, metsikön pintaala, runkoluku hehtaarilla ja tehdä leimikko. Kilpailuradalle otetaan mukaan tehtäväkortti ja relaskooppi. Ratamestari Rauno Rökman kilpailee itsekin metsätaitokisoissa, mutta ei tietenkään Pyhäjärven kotikisoissa. Hänestä vaikeinta kilpailuissa on leimaus. – Tehtävänä on leimata numeroiduista rungoista kaadettavat ja jätettävät. Pitäisi osua samaan kuin radan tekijän ihannetulos. Yleensäkin ne tehtävät, joissa käytetään mittausvälineitä, ovat haastavimpia. – Kilpailuissa silmä kehittyy ja oppii tietämään, mitä omassa metsässä pitää tehdä. Pyhäjärven metsätaitokilpailun järjestävät yhteistyössä Kiuruveden Metsätalousyrittäjät ja Pyhäjärven Kolmikanta-kyläyhdistys. Sarjat ovat naisille, miehille sekä nuorille 18 vuodesta alaspäin. Kilpailun lähtöpaikka on Väentupa kirkonkylällä. Jokamiehenoikeudet tarkoitetaan jokaisen Suomessa oleskelevan mahdollisuutta käyttää luontoa siitä riippumatta, kuka omistaa alueen tai on sen haltija. Niistä nauttimiseen ei tarvita maanomistajan lupaa eikä niistä tarvitse maksaa. Jokamiehenoikeutta käyttämällä ei kuitenkaan saa aiheuttaa haittaa tai häiriötä. Laajat luonnonalueet ja harva asutus luovat hyvät edellytykset jokamiehenoikeuksien käyttämiselle. Eri lait antavat, ohjaavat tai rajoittavat jokamiehenoikeuksia. mirka niskanen Jokamiehenoikeuksilla Jokamiehenoikeudet lyhyesti Kirsi Haapea Saat: *liikkua jalan, hiihtäen tai pyöräillen muualla kuin pihamaalla ja erityiseen käyttöön otetuilla alueilla (esimerkiksi viljelyksessä olevat pellot ja istutukset) *oleskella tilapäisesti alueilla, missä liikkuminenkin on sallittua (esimerkiksi telttailla riittävän etäällä asumuksista) *poimia luonnonmarjoja, sieniä ja kukkia *onkia ja pilkkiä * kulkea vesistössä ja jäällä Et saa: *aiheuttaa häiriötä tai haittaa toisille tai ympäristölle *häiritä lintujen pesintää ja riistaeläimiä *kaataa tai vahingoittaa puita *ottaa sammalta, jäkälää, maa-ainesta tai puuta *häiritä kotirauhaa *roskata *ajaa moottoriajoneuvolla maastossa maalla ilman maanomistajan lupaa *kalastaa ja metsästää ilman asianomaisia lupia Relaskooppi on metsätaitokilpailussa sallittu apuväline, Rauno Rökman kertoo. mirka niskanen H S A J A P A U A L L A N U L J E A S A A I A T K A T T U J A O S T U S P T I K U S K O A A E T O V A S O I A L K L L A S L U A T A L T U O T T R A U E A O V S A I I I V S R A A K A R A K K I V O I T I L O I N E N M A L L I A N S A P E L K O T I L A I I N E S A R I E L A T S O H A U T A K A T A L A I T A T A K A N A M U S T U R A L V A O N I O V A A R A M A A T T A N N E B U R A N A S T I U S U N T I T A R A S T A R O S T E R I N O L O A T E T O V I V A E E U T I L T T A A D I A T S I I K O P E A T V A N A T A T K I A T L A U L O I N R I K I L O I O N I T K M A E O T A V N I A P A T T A L A S H I A V A S O M A T T R E L I N E O R I G O A T U A J A L N A S U O O N T S I I R I R A A S E N L A A R K A S M I A A L A T A I K A T A T O V I I I M Ä T S T A A O I A L I T R H O M A I S O T I T P T K O N E E T Y H T A A L T T I A A J A I E N A E N T E E T A P E T A A A L K R I O N A A K U T R U U K A A T T U K S T A M A I T A A T N A O I T T A I U R A K O R A A A A P T A O P A O T S O T T A A T V M O N O T R P A A I V A K T U P A O I A T S V K R V A K I S R O A D I S T I M P A T L U H S T I 6 34 KESÄ 2016 Reijolta mökit ja mökkipalvelut ”Päivinen on vuokrannut mökkejä nyt reilun vuoden ajan ja markkinoinut niitä pääasiassa netin kautta Reijo Päivinen vuokraa mökkejä Hiidenniemessä. Sen lisäksi hän tarjoaa monenlaisia muitakin palveluita. – Autohuoltoja ja hitsaus- hommia, mökkitalkkaripalveluja, luettelee Reijo Päivinen repertuaariaan. Vuonna 2011 Jyväskylästä kotikulmilleen Pyhäjärvelle palannut Päivinen tarttuu monenlaiseen toimeen. Hänellä on vuokrattavana kaksi kesäasuttavaa mökkiä Hiidenniemessä. Mökeistä toiseen sopii majoittumaan 6+2, toiseen 4+1 henkilöä. Molemmissa on erilliset ulkosaunat ja toisessa grillikota, toisessa kesäkeittiö ulkokokkailua varten. Molemmilla mökeillä on käytettävissä soutuveneet. Mökeissä on patterilämmitys, joten niissä voi majoittua myö- hään syksyyn saakka. Päivinen on vuokrannut mökkejä nyt reilun vuoden ajan ja markkinoinut niitä pääasiassa netin kautta. Vuokralaisia on löytänyt paikalle Etelä-Suomea myöten. – Osa tälle kesälle varanneista oli täällä jo viime kesänä ja kehuivat paikkaa kovasti. Mökkien vuokraamisen lisäksi Päivinen on alkanut tarjota mökkitalkkaripalveluja niin kesä- kuin talviajallekin. – Nurmikon leikkausta, polttopuiden tekoa, talvella aurausta, kaikenlaista hommaa voi minullevtarjota, Reijo miettii. Alh. Reijo Päivinen palasi muutamia vuosia sitten Pyhäjärvelle ja harjoittaa nyt monipuolista yritystoimintaa. Hiidenniemen lomamökit sijaitsevat kauniissa rantamaisemissa. Vuonna 2013 talon pihapiiriin rakennettiin halli, jossa Päivinen hitsasi ensi töikseen laidat vanhaan traktorin peräkärryynsä. Hallissa sopii rassaamaan autoja ja tekemään hitsausalan töitä. Mirka Niskanen www.pyhajarvensanomat.fi 3 kk 15 € TILAA ITSELLE MÖKILLE TAI KOTIIN. ANNA LAHJAKSI KAVERILLE, OPINTONSA PÄÄTTÄNEELLE, SYNTTÄRISANKARILLE, KOTISEUDUN JÄTTÄNEELLE... (Normaalisti 20 €) Kyllä! Käytän tarjouksen hyväkseni ja tilaan Pyhäjärven sanomat kolmeksi kuukaudeksi 15 eurolla. Tilaajan nimi Pyhäjärven Sanomat maksaa postimaksun Lähiosoite Tilauksen voit tehdä myös netissä www.pyhajarvensanomat.fi tai soittamalla numeroon 040 772 0231 Postinumero ja toimipaikka Puhelin Pyhäjärven Sanomat Oy Maksajan nimi (lahjatilaus) Asematie 2 86800 PYHÄSALMI Lähiosoite Hyödynnä tarjous! Postinumero ja toimipaikka Tarjous on voimassa heinäkuun loppuun saakka ja koskee vain kotimaan tilauksia ja talouksia, joihin ei tällä hetkellä tule Pyhäjärven Sanomia. Vastauslähetys Tunnus 5007568 KESÄ 2016 Ideoimme kanssasi Sinun tarvitsee vain ottaa yhteyttä, ideoimme kanssasi asiakaslehdet, esitteet ja monet muut painotuotteet. Tuotamme sisällön Voimme tuottaa yhdessä suunnitellun sisällön kokeneiden kirjoittajien, kuvaajien ja taittajien avulla. Laadukas tuote käsiisi Kokkolassa sijaitsevassa Botnia Printissä painetaan maamme laadukkaimmat ja ekologisimmat lehdet ja esitteet. Mikäli tarvitset apua painotuoteasioissa, ota yhteyttä Botnia Printiin. Meiltä löytyy monenlaisia ideoita ja toteutusmalleja sekä yritysten, järjestöjen kuin seurojenkin tarpeisiin. www.botniaprint.fi Elina Hirvinen puh. 050 3384818, [email protected] 7 35 Meiltä kaikkea kesään! Rakennustarvikkeet Puutarhamullat ja lannoitteet Kalastustarvikkeet Jahti&Vahti-koiranruuat Grillit-Savustimet Hyvää Kesää! Työkalut ym ym. Pyhäsalmen Rauta-Sport Oy Tervetuloa LAGUKSENTIE 1, 86800 PYHÄSALMI p.(08) 772 7600 Myytäviä valmistuvia huoneistoja As. Oy Terhontupa /paritalot - Oma tontti - kaukolämpö - huoneistokohtainen ilmanvaihto - oma autotalli - lasitettu terassi - nettiyhteys Hinta esim. Asunnot muuttovalmiit Elokuu 2016 SE TUNNE, KUN ASIAT LOKSAHTAVAT PAIKOILLEEN... vmh. 2h+k+s+ph/wc 61m 3h+k+s+ph/wc 79m2 2 164 700€ 205 400€ As. Oy Toripiha / kerrostalo - Kaupungin vuokratontti - kaukolämpö - huoneistokohtainen ilmanvaihto - oma autokatospaikka - lasitettu parveke - nettiyhteys Asunnot muuttovalmiit Elokuun alku 2016 Hinta esim. 50% vmh. 2 krs, oh+k+mh+s+ph/wc 53,3m 2 RS-pankki: AUTOVAKUUTUS VUODEKSI NYT 134 000€ Rakentaja ja myynti: Suomenselän Pyhäsalmen Rakennus Oy Myynti ja esittely: Osuuspankki Matti Ruotoistenmäki 0400 718 578 p. 010 257 6501 Tarjous on voimassa 30.6.2016 asti. Etu koskaa uusia ja toisesta yhtiöstä siirtyviä autovakuutuksia, kun myös liikennevakuutus siirretään Pohjolaan. Edun saa yksityiskäyttöisiin henkilöautoihin ja se on ajoneuvokohtainen. Etuasiakas on sellainen asiakas, jolla on vakuutus kolmesta eri vakuutusryhmästä Pohjolassa. Vakuutuksen myöntää Pohjola Vakuutus Oy. Lue lisää ja osta vakuutus osoitteessa op.fi/auto www.pyhajarvensanomat.fi
Similar documents
salainen oppi - Teosofia.net
kuitenkin huomattiin, että ne selitykset, jotka voitiin lisätä niihin, jotka oli jo esitetty maailmalle viimeksi mainitussa ja muissa esoteerista tiedettä käsittelevissä
teoksissa, vaativat aivan e...
Wuorikautiset - Vuorimieskilta
can range the time limit according to your own abilities. In
five minute game you have to get the whole queue irritated at the same time in order to get a decent score.
Veneilykartasto - Kuopion kaupunki
(c) Kuopion kaupunki, mittausosasto
Kartaston tuottaja: Kuopion kaupunki
PJ-2012-03 - Karjalan Liitto
Puhutaan sitten käsinkudotuista villasäärystimistä, tutkitaan vanhoja valokuvia
tai kuullaan vanhoista kirkollisista käytännöistä, ne
kaikki ovat tärkeää karjalaista perinnetietoa oleville
ja tulev...
Medialehti.fi Asiakas Visit Pyhajarvi En Ladattava Visit Pyhajarvi En
everyday life and festivities have been regulated by
Christianity.
www.pyhajarvenseurakunta.fi
