Uusi Tähkä 1/2013 - Hämeenlinnan Saalem
Transcription
Uusi Tähkä 1/2013 - Hämeenlinnan Saalem
Hämeenlinnan Saalem -seurakunnan tiedotuslehti 1 / 13 KUVA: Veli-Matti Mustonen Oma koti kullan kallis S eurakuntamme ovia ovat kolkuttaneet viime kuukausina henkilöt, joita en ole milloinkaan tavannut. Heillä on runsaasti vaatteita päällään ja pieni reppu selässään. Repun sisältöä ei pääse tutkimaan, mutta arvatenkin siellä on varavaatetta ja ehkä pieni ruokavarastokin. Tervehdimme ja vaihdamme kuulumiset ”on ilmoja pidellyt”. Kysyttyäni mistä vieras on tulossa, saan aina saman vastauksen: ”Minulla ei ole kotia, olin kadulla, rappukäytävässä tai joku otti säälistä minut kotiinsa joksikin aikaa huilimaan”. Nämä kaikki kulkijat ovat olleet lopen väsyneitä. On tuntunut, että he nukahtavat siihen paikkaan. Useinkaan ei näytä löytyvän järjellistä syytä, mikä heidät on tähän tilanteeseen ajanut. Kun kulkija lähtee jatkamaan matkaansa, jää itselle hämmentynyt ja avuton olo. On myönnettävä, että tämä totta ja meillä Suomessakin on kodittomia. Minulle ei ole vielä selvinnyt, miten heitä voisi auttaa. Osittain he ovat itse valinneet osansa ja toisaalta meidän yhteiskuntamme ei ole kovin halukkaasti ojentamassa heille apua. Diakoniatyö tulee seurakunnassamme tulevaisuudessa näkymään yhä enemmän. Palattuani omaan kotiini ajatuksissani ovat vielä nuo tapahtumat. Kiitän Jumalaani kodista, jonka hän on minulle antanut. On ollut aikoja, jolloin en ole ymmärtänyt tai edes välittänyt kiit- tää kodistani, joka on minulle todella tärkeä ja rakas. Koti-ihmisenä ajattelen ”oma koti kullan kallis”. Mikä rikkaus, mikä suuri kiitos Jumalalle siitä, että Hän on antanut meille, Hänen omilleen, kolme kotia! Ainakin Hän tahtoisi sen olevan näin. Tässä ajassa, täällä maanpäällä, tuo oma koti, johon saan palata työstäni ja askareistani, on maallinen kotini. Seurakuntakoti on toinen kotini. Se on hengellisen elämäni latautumispaikka. Paras koti on vielä odottamassa tulijaansa: taivaan koti. Olemme Jumalassa rikkaita! Kunpa voisimme olla auttamassa lähimmäisiämme tähän samaan rikkauteen. Seurakunta on uskovan hengellinen koti. Minulle se on Saalem-seurakunta. Joskus, aina silloin tällöin, ”käyn kylässä, kaffeella” jossakin toisessa kristillisessä seurakunnassa. Nämä kyläreissut virkistävät, mutta aina tahdon palata kotiseurakuntaani. Omassa hengellisessä kodissani voin pyytää perheenjäseniltäni: ”Siunaisitko minua, sillä olen ahdistunut ja väsynyt, minun on paha olla.” Kotiseurakunnassani olen kertonut iloni tai suruni, eikä kukaan ole torjunut minua. Minne menisimme, jos meillä ei olisi omaa hengellistä kotiamme? Saalemissa voin kaikkein avoimimmin olla heikko ja uupunut, mutta myös näyttää iloni ja riemuni. Voin täysin palkein ylistää ja kiittää Jeesusta. Kuukauden ensimmäisenä sunnuntaina ja ehtoollisjuhlassa, koen olevani perheeni kanssa muistelemassa Herran kuolemaa. Tämän maailmanajan keskellä seurakunnan merkityksen tulisi kasvaa. Mikä voisi olla parempi turvapaikka kuin seurakuntakoti, kun maailman tuomat aallot käyvät yhä korkeammalle? Paavali nimitti seurakuntaa Kristuksen ruumiiksi ja me, Hänen omansa, olemme tuon Kristuksen ruumiin jäseniä. Olemme Jumalan perhekuntaa. Seurakuntamme on jo yli 80 vuotta sitten perustettu. Uskovat ovat olleet ja tulevat jatkossakin olemaan mitä erilaisimpien ihmisten kanssa tekemisissä. Se on mahdollista ja tulee olemaan mahdollista, koska Kristus yhdistää meidät. Tunnettu saarnamies on aikoinaan sanonut seurakuntakodista näin: ”Seurakunnan pitäisi olla perhe, joka rakastaa sairaan lapsen terveeksi ja rakastaa kotoa lähtenyttä niin, että hän palaa takaisin”. Meidän tulee tukea heikkoja ja olla lannistamatta vahvoja. Toivoisin meidän kiittävän rukouksissamme siitä, että Kristus rakasti seurakuntaa niin paljon, että antoi henkensä sen puolesta. Rukoilkaamme myös sitä, että Jumala valaisisi meille hengellisen kotimme tärkeyden. Kodittomat kulkijat hakevat turvaa ja heiltä on kadonnut kodin merkitys. Kuulen heidän sanovan ”en kuulu minnekään.” Uskovina kohtaamme veljiä ja sisaria, joiden on vaikea löytää hengellinen koti. Tarjolla on useita vaihtoehtoja, mutta joku pistää jatkamaan taas seuraavaan kohteeseen. Maallisessa elämässämme emme koskaan löydä kotia, jossa ei olisi jotain korjattavaa. Täydellistä seurakuntaa emme löydä. Jumala on viisaudessaan tarkoittanut, että meillä olisi ihan jokaisella oma hengellinen koti. Emme vaeltaisi kodittomina etsien jotain sellaista, jota emme oikein itsekään osaa kuvata. Kun olemme Jumalan armosta kodin löytäneet, ohjatkaamme heitä, joille ei kodin tärkeys ole vielä kirkastunut. Hengellisessä kodissamme, Saalemissa, julistetaan ylösnoussutta Vapahtajaa ja tunnustetaan Jeesus Herraksi, Jumalan ainosyntyiseksi Pojaksi. Saamme kokea kodin lämpöä ja rakkautta. Toivon, ettei kenenkään Jumalan oman tarvitsisi kokea kodittomuutta. Meillä on paljon seurakunnan jäseniä, jotka eivät sairauden, kulkuyhteyksien tai muiden syiden takia pääse seurakuntamme tilaisuuksiin. Tehtävämme on, jos suikin mahdollista, viedä seurakuntaa heidän luoksensa. S iunausta toivottaen N iemisen J ukka 1 Vanhimmisto tiedottaa H ämeenlinnan Helluntailähetys ry:n hallituksen kokoonpano: Mika Leppinen puheenjohtaja, Seppo Kaski varapuheenjohtaja (vanhimmistoasiat), Markku Blad sihteeri, Virpi Heinonen, Vesa Vilkki, Mauri Hämäläinen ja Jukka Ylänen. Vanhimmiston kokoonpano: Seppo Kaski puheenjohtaja, Jyrki Alanko varapuheenjohtaja, Anssi Tuominen sihteeri, Markku Blad, Joonas Heinonen, Kari Kuikka, Jukka Nieminen, Taneli Oikari, Eino Piisilä, Markus Pölönen ja Reijo Vierula. Vanhimmiston yhteystiedot: [email protected], puh. 0400 787742 puheenjohtaja TALVIPÄIVÄT HÄMEENLINNASSA Helluntaiherätyksen Talvipäivät järjestetään Hämeenlinnan Verkatehtaalla 16.-18.1.2014. Olemme järjestävänä seurakuntana. Talvipäivien järjestelytoimikuntaa ohjaa vanhimmisto ja hallitus. Palkatuksi koordinaattoriksi on valittu Seppo Kaski, joka on järjestelyiden aikana virkavapaalla omasta työstään. Talvipäiväjärjestelyiden johtoryhmän muodostavat: Markku Helin tiedotus, Seppo Kaski koordinointi, Timo Komonen AV-tuotanto, Jukka Nieminen talvipäiväisäntä, Juhani Oksanen laaduntarkkailu, Pekka Raunio turvallisuus, Harri Turunen asiakaspalvelu ja Reijo Vierula talvipäiväisäntä. Työtiimit kokoontuvat johtoryhmäläisten vastuualueiden mukaisina ryhminä. Mauri Hämäläinen vastaa kotimajoituksesta ja Esteri Vierula ruokahuollosta. Verkatehtaan ravintola Iso-Huvila hoitaa pääosin ateriapalvelut. Lähetystyöntekijät Toivo ja Helena Karvonen muuttavat 1.6. Hämeenlinnaan. Toivotamme heidät ilolla tervetulleiksi! Ristin voiton seurakuntatilauksen sopimuskausi päättyy tämän vuoden lopussa. Sopimus Aikamedian kanssa on irtisanottava toukokuun loppuun mennessä. Maksamalla 60€ vuodessa tuet lehden tilausta. Jos et halua lehteä tilattavan itsellesi jatkossa, niin peruutathan postituksen: eino. [email protected] tai puhelimitse 0400 771934. TALOUS JA RISTIN VOITON TILAUS NUORISOPASTORI Kassavarat ovat olleet alkuvuoden ajan nollatasolla. Pyydämme huomioimaan antamisessa säännöllisyyden. Pankin maksupalvelun kautta hoidettu, kuukausittainen uhraaminen, on talouden hoidon kannalta paras antamisen muoto. Uhrikoppaan voimme antaa vielä aina ylimääräisen kiitosuhrin! Kiitos kaikille uskollisuudesta! Markus Pölösen sairausloma jatkuu 1.5.18.8.2013. LÄHETYSTYÖNTEKIJÄT SEPPO KASKI Helluntaiherätyksen talvipäivät Hämeenlinnassa Hyvinvoivat paimenet – hyvinvoiva seurakunta KUVA: Sanna Kaski Helluntaiherätyksen viimeiset talvipäivät pidetään Hämeenlinnan Verkatehtaalla 16.-18.1.2014 Silloin päätetään, mihin vuodenaikaan sijoittuu vuoden 2015 vastaava tapahtuma. Hämeenlinnassa teemana on hyvinvoivat paimenet. U nelmamme on hyvinvoiva seurakunta. Perusedellytys lauman hyvinvoinnille ovat hyvinvoivat paimenet ja heidän laadukas johtajuutensa. Kollektiivisen johtajuuden tasapaino luo hyvinvointia johtajien keskuuteen. Talvipäivien tärkeä kohderyhmä, pastoreiden lisäksi, ovatkin seurakuntien vanhimmat. Hämeenlinnan Saalemin isännöimillä talvipäivillä pureudutaan näihin teemoihin. Teemat koskettavat meitä kaikkia. TAUSTAA TALVIPÄIVIEN TEEMALLE Kaiken perustana on raamatullinen seurakunnan johtamismalli (Tiit. 1:5). Minulta on usein kysytty miten seurakuntaamme johdetaan. Hämeenlinnassa olemme pyrkineet tietoisesti toteuttamaan ja vahvistamaan raamatullista kollek- 2 tiivista vanhimmistojohtajuutta. Seurakunnan palkatut paimenet (pastorit) ovat aina vanhimmiston jäseniä, paimenia paimenten joukossa ja ovat siten mukana kollektiivisessa päätöksenteossa. Vanhimmistolla ja ry:n hallituksella on kuitenkin heihin nähden selvä työnantajarooli. Kaikkien vanhinten yksilölliset armoitukset on myös tärkeä huomioida tehtävien jaoissa. Kaikkien hengellinen johtajuus on tarpeen yhteiseksi hyödyksi. Sen sijaan minkäänlainen yksinvaltius ei kuulu seurakuntaan. Johtajuus on seurakunnassa aina palvelevaa, jaettua ja kollektiivista johtajuutta. TALVIPÄIVILLÄ PALUU JOHTAMISEN ARMOLAHJAAN Paavali kirjoittaa korinttolaiskirjeen (1. Kor.12:28) armolahjaluettelossa lahjasta avustaa ja johtaa. Tällaisesta armolahjaan perustuvasta johtajuudesta on esimerkkinä Jerusalemin kokouksen lopputuloksen ratkaissut Jeesuksen veli, apostoli Jaakob. Hän sai hengessä viisauden kiperässä tilanteessa (Apt. 15:13-22). Siinä tilanteessa armolahjaan perustuva johtajuus teki Jaakobista henkilönä ensimmäisen vertaistensa joukossa, primus inter pares. Tämä on kaunis ilmaus hengellisiin lahjoihin perustuvasta johtajuudesta. Siinä ei kukaan asetu toisten yläpuolelle, vaan johtajuuden lahja annetaan tilanteeseen yhteiseksi hyödyksi. Seurakunnan johtaminen ei perustu demokraattiseen päätöksen tekoon, vaan Pyhän Hengen johdatukseen. Seurakunta on Jeesuksen oma seurakunta, ei yksittäisen johtajan oma seurakunta. LUENNOITSIJOITA Talvipäivillä johtajuutta ja paimenten hyvinvointia käsitellään monipuolisesti. E. Olavi Salminen tuo mukanaan vahvan työpsykologisen näkökulman. Hän on yhdessä Teuvo Toivasen kanssa kirjoittanut erinomaisen teoksen Palveleva johtajuus (Aikamedia 2011). Tapani Sopanen opettaa hyvinvoivista paimenten avioliitoista. Hän käsittelee myös nuorisopastoreiden uupumista. Jaksamisesta sielunhoidollisesta ja kutsumuksellisesta näkökulmasta puhuu Sotkamon pastori Veijo Grönholm. Hän kertoo myös seurakunnallisten kriisien synnystä silloin, kun teologia on mennyt harhapoluille. Herätysliikkeemme neuvoa-antavat vanhimmat keskustelevat talvipäivillä vääränlaisen joh- tajuuden varjopuolista ja siihen liittyvien kriisitilanteitten ehkäisemisestä. Herätysliikkeemme hengellisen työn tulisi perustua kutsumustietoisuuteen. OMA SEURAKUNTAVÄKI MUKAAN ILTATILAISUUKSIIN Verkatehtaan kello 18 iltatilaisuuksiin mahtuu ennakkoarvioiden mukaan toista sataa seurakuntalaista. Evankelista Ilkka Puhakka opettaa uskon perustotuuksista alkukielen ja seemiläisen kulttuurin näkökulmista. Torstai-illaksi saamme musiikkivieraaksi Nina Åströmin ja perjantai-iltana laulaa EtCetera-kuoro. KOTIMAJOITUSTA TARVITAAN Tarvitsemme noin 120 kotimajoituksen petipaikkaa. Olisiko sinun mahdollista ottaa kotiisi talvipäivävieras? Kotimajoitusasioita hoitaa Mauri Hämäläinen puh.0503089807 Siunauksin SEPPO KASKI, talvipäiväkoordinaattori Helluntaisanomaa Hauholla ennen ja nyt KUVA: Veli-Matti Mustonen Hauhon helluntaityö sai alkunsa heti viime sotien jälkeen. Luovutetusta Karjalasta, pääasiassa Kivennavan pitäjästä, muutti Hauholle uskovia, jotka jo entisellä kotiseudullaan kuuluivat paikalliseen seurakuntaan. tultua uskoon vuonna 1951, hänestä tuli johtohahmo Tuuloksessa. Hän järjesti kokouksia, piti yhteyttä uskoviin ja kertoi aina tilaisuuden tullen taivastiestä ihmisille. Tapio Villikka vastasi Tuuloksen työstä 80 -luvun alkupuolella. Myöhemmin työ siellä on siirtynyt Lammin Siionille. T Hauholla asui muutaman vuoden evankelista Saara Minkkinen, joka piti työtoverinsa Meeri Väntösen kanssa kokouksia. Myös evankelista Kalle Niemelä vaikutti. Kalle ei ollut mikään heiveröinen mies, hän jopa nosti kokousmatkallaan ojaan luisuneen autonsa takaisin tielle. Kyydissä olleet olivat ihmeissään ja kokous pääsi alkamaan ajallaan. 60 -luvulla pidettiin myös lastenleiriä Rukkoilassa, ohjaajana oli Eila Tiittanen (myöh. Payne). Useita lapsia tuli uskoon ja täyttyi Pyhällä Hengellä. uomas ja Elisa Hiiri asettuivat Torvoilan kylään ja aloittivat hengelliset tilaisuudet. Lammilaiset Aarne Painilainen ja Werner Katila olivat puhujina. Hämeenlinnan Saalemin evankelista Helvi Karvonen piti työtoverinsa Alli Nikanderin kanssa kokouksia Torvoilan suunnalla ja muuallakin Hauholla. Torvoilassa syntyi herätystä, parhaimmillaan kylässä oli 50-luvulla parikymmentä helluntaiuskovaa. Assistentti Alli Salminen edisti työtä sopien kokouspaikat, suunnitellen ilmoitukset, kutsuen puhujat ja hoitaen tarjoilut. Asialleen antautuneena hän testamenttasi mökkinsäkin Saalem -seurakunnalle. Muuallakin pitäjässä tuli ihmisiä uskoon. Kirkonkylässä myllärin emäntä Tilda Rekola vuonna 1947 koki uudestisyntymän. Hän oli rohkea todistamaan ja kokouksia järjestämään. Kokoukset pidettiin alkuun kodeissa; suuren talon salissa tai pikkumökin ahtaammissa tiloissa. Sopu antoi tilaa. Kesäisin kiersi myös kokousteltta kylillä. 50 -luvulla kävi ihmisiä runsaasti kokouksissa, myöhemmin television tulo vähensi kävijöitä. Puhujina ovat olleet Hämeenlinnan Saalemin työntekijät ja evankelistat Arvo Linnanmäestä ja Arvo Venäläisestä alkaen. Myös Sakari Saarinen oli jo alkuaikojen puhujia. Myös Tuuloksen työssä on Hauhon rukouspiiri ollut mukana. Kauppias Väinö Vähäsen 60-LUKU 70-LUKU Tulin uskoon vuonna 1971 Jumalan pysäyttäessä sairaskohtauksen kautta ja sanoen: ”Aarto, haluatko antaa elämäsi Jeesukselle nyt? Tämä on viimeinen kutsu sinulle. Se ei tarkoita vain tätä päivää vaan vielä tuleviakin päiviä ja että kerrot pelastuksen tiestä toisille.” Ääni oli niin voimakas, ettei siinä ollut epäselvyyttä. Asiat tiesin, olinhan kasvanut uskovaisessa kodissa. Rauha tuli sisimpääni vastatessani ”kyllä”. Jumala puhui myös Hauhon hengellisestä työstä. Toini-vaimoni kanssa olemme saaneet olla jo vuosikymmeniä mukana viemässä evankeliumia eteenpäin. 70-luvun puolivälissä pidettiin evankelisluterilaisen seurakunnan ja Hämeenlinnan Vapaakirkon kanssa yhteisiä tilaisuuksia. Niistä tuli lähes vuosittainen tapaus tammikuun ekumeenisella viikolla. 80-LUKU Nuohooja Paavo Rytkönen perheineen muutti Hauholle 70-luvun lopulla. Hän todisti uskostaan työmatkoillaankin. Hän saattoi myös savupiipun päästä laulaa voimakkaalla äänellään niin, että koko kulmakunta kuuli. Paavo järjesteli kokoushuoneita ja kokouksia pidettiin paljon. Uskoon tulleitakin oli jonkun verran. Näihin aikoihin muutti Hauholle myös useampia uskovia nuoria. Seurakunnassa oli jäseniä noin 30. Sirpa Soininen ja Toini Järvinen pitivät askartelukerhoa lapsille. Teetupatyössä taas tavoitettiin jo kerhoiän ohittaneita. Hauhon vanhainkodissa vierailtiin säännöllisesti. Hämeenlinnasta saatiin aina alttiita auttajia. 90-LUKU Jouni Heinonen tuli uskoon vuonna 1994, vuosi vaimonsa Eevan jälkeen. Vuonna 1998 Jouni perusti Hämeen Mokia ry:n, joka tekee kristillistä päihdekuntoutustyötä. Joitakin Mokian asiakkaita tuli uskoon ja mukaan rukouspiiriin. Kodeissa kokoonnuttiin melko säännöllisesti kahden viikon välein Sanaa tutkimaan ja rukoilemaan. Silloin tällöin pidettiin Hyvä Sanoma- iltoja Hämeenlinnan puhujien johdolla. 2000-LUKU Seurakunnan nuorisotyöntekijä aloitti vuosittaiset kouluvierailut. Aamunavauksen jälkeen oppilaille on jaettu Jees-lehden pääsiäisnumero. Rukouskokouksissa kävijöiden määrä alkoi vähenemään. Kokoontumiset loppuivat kokonaan yli kahdeksi vuodeksi. Vuoden 2010 alussa Jouni Heinonen otti yhteyttä ja kertoi Mokian tilojen olevan myös rukouspiirin käytössä Hauhon keskustassa. Tästä alkoi uusi vaihe. Joka torstai kokoonnuttiin Sanan, rukouksen ja Jounin säestämien laulujen merkeissä. Ritva ja Elmo Tiilikainen olivat alussa mukana. Ritva oli jo 90-luvulla Saalemin evankelistana vaikuttanut Hauhon työssä. Alussa meitä oli vain muutama koolla, mutta kun samana kesänä aloitettiin Hyvän Sanomanillat kahden viikon välein, mukaan tuli uusia ihmisiä. Syksyllä pastori Jukka Nieminen kertoi saaneensa Hauhon työn sydämelleen. Kiitos Herralle, tällaista olimmekin kaivanneet ja rukoilleet! Toukokuussa 2011 Mokia sai suuremmat ja paremmat tilat. Siitä lähtien olemme saaneet kokoontua noin sadan hengen salissa. Kiitokset Mokialle hyvistä tiloista! Nyt on ollut vuoroviikoin Sanan ja rukouksen-ilta ja Hyvän Sanomanilta. Väki on vähitellen lisääntynyt. Tilaa on edelleen runsaammallekin väelle. Herraa etsiviäkin on ollut. Rukoilemme ja uskomme salin täyttyvän, ihmisten tulevan uskoon ja ihmeiden sekä merkkien seuraavan. Meitä ovat virvoittaneet monipuoliset puhuja- ja lauluvoimat sekä Hämeenlinnan Saalemista että laajemmaltakin. Olemme saaneet myös kuulla Mokian yhteistyökumppaneita Suomen lisäksi Venäjältä, Virosta, Bulgariasta, Ukrainasta ja Burundista. Olemme kuulleet myös Matti Timosen vankkaa Sanan julistusta. Olemme kiitollisia näistä kaikista hyvistä työtovereista. Kaikki on Jumalan armosta osaksemme tullutta siunausta. Hän pitää jatkossakin meistä huolta. Sulkeudumme seurakunnan esirukouksiin. AARTO JÄRVINEN, H auhon rukouspiirin koollekutsuja 3 Koettelemusten keskellä Jumalan kanssa KUVA: Helena Piisilä Elämä ei aina mene juuri niin kuin itse on suunnitellut sen menevän. Välillä tuntuu siltä, että Jumalakin on hukannut kontrollinsa johdattaa elämäämme. Monesti tulee mieleen kysymys, onko Jumala oikeastaan edes olemassa tai onko Jumala hyvä? Jumala, oletko sinä siellä? Osoita minulle olemassaolosi. Ehkä kuitenkin parhaiten Jumala osoittaa olemassa olonsa olemalla läsnä koettelemuksiemme keskellä. Silloin sitä on vain vaikea käsittää. ään ylhäällä. Niin Jumala toimii vieläkin. Kun et jaksa, niin Jumala laittaa toiset jaksamaan ja kannattelemaan sinua. Silloin kun on vaikeuksien keskellä, on hyvä muistuttaa itseään, että Jumala on mukana siellä pimeässä tunnelissa. Et ole koskaan yksin! RAAMATUN LUPAUKSET Jälkikäteen ymmärsin sen, että tuossakin elämänvaiheessa Jumala oli kanssani. Raamatussa on paljon lupauksia siitä, että Hän pitää meistä huolen. Yksi lempijakeeni Raamatussa on Sefanja 3:17 ”Herra, sinun Jumalasi, on sinun keskelläsi, sankari, joka auttaa. Hän ilolla iloitsee sinusta, hän on ääneti, sillä hän rakastaa sinua, hän sinusta riemulla riemuitsee.” Se kertoo siitä kuinka Jumala on kanssamme koko ajan. Sankari, joka auttaa. Miksi et luottaisi Häneen, joka rakastaa juuri sinua ja riemuitsee juuri sinusta? Usko on sitä, että oman tietämättömyyden keskellä luottaa. Jumala ei milloinkaan hylkää, jätä eikä petä. ELÄMÄ SUJUU HYVIN Olin saanut kesätöitä ja olin työskennellyt pari kuukautta. Pidin työstäni kotipalvelussa kovasti. Keväällä oli sattunut monia vaikeita asioita ja pitkästä aikaa tuntui siltä, että elämäni oli alkanut sujua paremmin ja olin onnellinen. MITÄ ONNI ON? SAIRASTUMINEN Itse opin kesän aikana sen, että vaikka tilanne on kuinka musta tahansa, niin aina löytyy jotain, mistä voi olla kiitollinen ja onnellinen. Sairaalassa maatessani kirjoitin: ”Onni ei ole kaukana, se on lähempänä kuin uskotkaan. Onnellisuus ei ole saavuttamattomissa joissakin suurissa asioissa vaan se löytyy pienistä asioista. Jokaisessa olosuhteessa on ripaus onnea, se vain pitää oivaltaa ja löytää. Onnen voi kohdata silloin kun tuntuu, että kaiken menettää. Kun tajuaa vaan silmänsä avata, sen voi jo huomata.” ”Hyvin rullaava” elämäni sai yhtäkkiä käänteen ja olo tuntui siltä, että olisin pimeässä tunnelissa ja valon pilkahdus tunnelin toisessa päässä oli hädin tuskin nähtävissä. Yhtäkkiä se kaikki hyvä, jota olin elämässäni tuntenut olevan, oli poissa. Olin sairastunut ja makasin sairaalassa. Seitsemän viikon sairaalajakso oli alkanut. KYSYMYKSIÄ JUMALALLE Välillä olin paremmassa kunnossa ja kotiuduin, mutta jouduin kuitenkin takaisin sairaalaan. Rollaattorin avulla kävellessäni koin suurta epätoivoa ja häpeää. Välillä olin menettämässä toivoni toipumisesta ja esitin Jumalalle kysymyksiä: Miksi minä? Miksi taas olen sairaalassa? Välillä olin hyvin katkera Häntä kohtaan, koska olin jo ehtinyt ajatella, että nyt kaikki kääntyy hyvään suuntaan. JUMALA KESTÄÄ EPÄILYKSEMME JUMALA KUULEE RUKOUKSEMME Niiden monien tuskallisten kysymysten ja hetkien keskellä sain kuitenkin kokea, että en ole yksin. Olin rehellinen Jumalalle ja kerroin, että nyt en jaksa. Silloin kun itse en jaksanut, niin Jumala laittoi muita jaksamaan. Rinnallani oli monia ihmisiä, jotka tukivat tämän rankan ajan keskellä. Olen kiitollinen heistä kaikista. Niistä monista kannustavista sanoista mitä sain osakseni ja muusta avusta sekä niistä monista rukouksista, joita puolestani rukoiltiin. Kesällä opin rukouksen merkityksen. Olen välillä väheksynyt rukouksen voimaa, mutta siinä on suuri voima. Jumala kuulee rukouksia. Jumalan avulla sain pitää positiivisen mielen melkein koko ajan. Hän kuuli monet rukoukset ja vastasi niihin. EN OLE YKSIN Osittain tunnottoman ja toimimattoman jalan kanssa eläminen ei aina ollut niin helppoa. Halusin kuntoutua ja positiivinen asenteeni auttoi minua. Jumalalta ei lopu keinot. On sinun tiesi vaikka kuinka musta, niin Jumala silti pitää huolta sinusta! Sairaalassa maatessani Jumala puhui minulle Mooseksesta ja ihmisten avusta Moosekselle silloin, kun hän ei jaksanut pitää käsi- Hän seisoo silloinkin sinun vierelläsi, kun sinä epäilet Häntä. Itse opin kesäni kautta sen, että minun on vain luotettava silloinkin, kun tilanne näyttää omasta mielestäni hyvin vaikealta. Jumalalla on vastaukset meidän kysymyksiimme. Ehkä aina ne vastaukset eivät ole niitä, mitä me itse haluaisimme kuulla, mutta Jumala tietää paremmin kuin me ja vastaa juuri oikealla hetkellä aina niin kun on meille parasta. Luotetaan Jumalaan. Hän rakastaa meitä! LAURA PIISILÄ Arjessa Jeesuksen kanssa Kuva: Anna Rontu Jeesukselle voi kertoa kaikki hassuimmatkin unelmansa ja haaveensa. Minna Raunio on 17-vuotias lukiolainen. Minna on uskovaisesta perheestä ja on ollut uskossa lapsesta asti. Oman henkilökohtaisen uskonratkaisunsa hän teki 12-vuotiaana lastenleirillä. Hämeenlinnassa Minna on asunut 3-vuotiaasta asti ja Hämeenlinnan Saalem -seurakuntaan hän liittyi kolme vuotta sitten käytyään kasteella fifteen -leirillä. Minna harrastaa salibandya, pitää laulamisesta ja rumpujen soitosta sekä seuraa jääkiekkoa aktiivisesti. Usko on kuitenkin Minnan elämän tärkein asia ja siksi Minna käy aktiivisesti seurakunnassa, jossa on mukana varhaisnuorisotyössä, 4 nuorten tiimissä ja huolehtimassa nuortenillan kahvituksista. Minna kuvailee, ettei aina kaveriporukan ainoana uskovaisena oleminen ole helppoa, mutta on huomannut, että hänen kaverinsa kunnioittavat hänen uskoaan. Arjessa Minna hoitaa uskoaan säännöllisessä solutoiminnassa kavereittensa kanssa. Minnan mielestä solu on hyvä asia, koska siellä pääsee hyvin juttelemaan syvällisistä ja hengellisistä asioista yhdessä muiden uskovien kanssa. Uskossa parasta Minnan mielestä on se, että on aina joku, jolta voi pyytää apua ja ketä voi kiittää elämän upeista asioista. Arjessa Minna myös rukoilee Jumalalta apua koulutehtäviinsä. LAURA PIISILÄ Synnistä vapautettu KUVA: Veli-Matti Mustonen Johanneksen evankeliumin 8. luvussa Jeesus sanoo: ”Jokainen, joka tekee syntiä on synnin orja. Jos siis Poika tekee teidät vapaiksi, niin te tulette todella vapaiksi. ” S inä hetkenä kun ihminen syntyy uudesti eli hän syntyy Hengestä, avautuu hänelle tietoisuus lihan ja Hengen erosta. Jeesus sanoi Nikodeemukselle: ”Mikä lihasta on syntynyt on liha, ja mikä Hengestä on syntynyt on henki.” Ellemme ymmärrä tätä, jää meitä uskoontulomme alkuaikoina hallitsemaan epätietoisuus siitä mitä Jeesus tarkoitti sanoessaan Nikodeemukselle: ”Ellei ihminen synny uudesti ylhäältä, hän ei voi nähdä Jumalan valtakuntaa.” UUSI LUOMUS Monet aidonkin kääntymyksen kokeneet jäävät lapsen tasolle ja alkavat valittamaan ainaista kelvottomuuttaan ja huonouttaan. He selvittävät lähimmäisilleen kuinka huonoja ja syntisiä he ovat ja tämä ilmapiiri tarttuu toisiinkin. Kaikki voittohengen elementit katoavat ja jäljellä on valittava ihminen, joka jatkuvasti selittää huonouttaan ja näin on ympyrä sulkeutunut. Ihminen käpertyy omaan valitukseensa ja huonouteensa. Tällainen kristitty on unohtanut Raamatun ilmoituksen: ”Jos siis joku on Kristuksessa, niin hän on uusi luomus. Se mikä on vanhaa, on kadonnut, katso uusi on sijaan tullut.” (2.Kor.5:17) MITÄ MEISTÄ TULEE SYNNYTTYÄMME UUDESTI? Kun synnymme uudesti, Raamattu kertoo, että meistä tulee Jumalan lapsia Jeesuksessa Kristuksessa. Missä on tämän jälkeen syntisyys? Se on meidän luonnollisessa olemuksessamme eli lihassamme. Se on aivan kelvoton. Oletko sitten nyt edelleen kelvoton, mahdoton syntinen, jota pitää mainostaa? Et ole kel- voton, vaan sinä olet Jeesuksessa Kristuksessa pyhitetty Jumalan lapsi, jos olet uudestisyntynyt. Tästä sinun tulee pitää lujasti kiinni, muuten joudut epätoivoisten valittavien suureen joukkoon, joka aina selittää huonouttaan. RIEMUITSE JEESUKSEN VOITOSTA Muistathan sinä Raamatun kohdan, jossa kerro- taan, ettei liha ja veri peri Jumalan valtakuntaa? Kuka sen sitten perii? Se on uusi luomus, joka sinussa nyt on, jos otit Jeesuksen vastaan sydämeesi. Jumala tahtoo, että sinä olet voittaja Jeesuksessa. Sillä muistathan, että voittajat ainoastaan palkitaan. Kuinka se tapahtuu? Jeesus tehtiin synniksi ja Hän voitti saatanan. Ymmärrätkö sinä tämän? Hänen voittonsa on si- nunkin voittosi. Älä enää valita huonouttasi vaan riemuitse Jeesuksen voitosta. Hän tahtoo lahjoittaa sen juuri sinulle. Silloin kaikuvat ylistyslaulut Jumalan seurakunnassa. oireet. Jos annamme synnin tulla suureksi, olemme pian huonossa kunnossa ja sairastumme. Jokainen, joka on joskus yrittänyt olla syömättä suklaata, tietää miten ajatus suklaan mausta ”tuo veden kielelle”. Jos annat itsellesi luvan maistaa yhden pienen palan, olet pian syönyt ihan liikaa. Omin voimin synnin vastustaminen ei onnistu. Jos olemme kuuliaisia Jumalan puheelle, Raamatun sanalle, voimme olla turvallisella mielellä. Efesolaiskirjeessä on kehotus ”älkää saattako murheelliseksi Pyhää Henkeä”. SAKARI SAARINEN Miten sydämesi voi? Erään pastorin saarna kosketti syvästi. Hän kysyi kuulijoiltaan heidän sydämensä vointia. Ihmisruumiin tärkeimmän elimen on voitava hyvin. Meille Jumalan omille sydämen hengellinen tila on yhtä tärkeä, ellei tärkeämpi, kuin sen fyysinen kunto. Kun sydän on juuri puhdistettu ja pesty puhtaaksi Jeesuksen verellä, on sen kunto parempi kuin koskaan aikaisemmin. Miten uskova voi huolehtia siitä, että sydän ei sairastu uudestaan, tai jos se alkaa oireilla, niin mikä on paras lääke? RUKOILKAA PUHDASTA SYDÄNTÄ Aamulla työmatkallani kuuntelen laulua, jossa kehotetaan ”rukoilkaa, että saisitte puhtaan sydämen, rukoilkaa, että Jeesus kohtaa syntisen”. Daavid eli aikoinaan vuoden näkemättä syntiään ja sydämensä tilaa. Mekin voimme tehdä hyviä tekoja, elää elämää, joka näyttää ulospäin hyvälle, mutta sydämemme hengellinen kunto voi olla todella huono. Jeesus pitää tärkeimpänä sitä, mitä sydämessämme on. Häneltä emme voi salata mitään. Jumalan Pyhä Henki ei koskaan muistuta meil- le asioista, jotka Jeesus on verellään poistanut. Niitä ei enää ole olemassa. Meidän vihollisemme voi yrittää syyttää meitä vanhoista teoistamme, mutta ei Jumala. Pyhä Henki kuitenkin varottaa meitä asioista, jotka likaavat sydämemme. Hän toimii kuten lääkäri varottaen meitä epäterveellisen elämän vaikutuksista sydämeen. DAAVIDIN RUKOUS Kun Daavid murtui Jumalan edessä, hän rukoili Jumalaa luomaan hänelle puhtaan sydämen. Hän pyysi armoa ja rukoili, että Jumala pyyhkisi pois hänen väärät tekonsa. Ne rukoukset saivat vastauksen! Terve sydän pumppaa elämää ja uskovassa puhdas sydän on Pyhän Hengen hedelmien kasvupaikka. Vain Pyhä Henki voi uudistaa sydämen. Pyhä Henki voi antaa uskovalle voiman vastustaa kiusauksia ja syntiä. Jumala ei varmaankaan ole tarkoittanut meitä kompastumaan jokaiseen kuoppaan tiellämme vaan Hän on antanut meille voittovoiman! Ja kun aika ajoin kompastumme, Jeesus tarttuu käteemme ja nostaa ylös. PYHÄN HENGEN VOIMA Kun Pyhä Henki saa vallita elämässämme, huomaamme helpommin uskovan ”sydänsairauden” TAINA LIND 5 Maailma muuttuu, Eskoseni! Tähän Aleksis Kiven näytelmästä nousevaan sananparteen ei voi muuta kuin todeta – näin se on! Jo pelkästään vilkaisu ikkunasta ulos todistaa väittämän oikeaksi. Pitkän ja kylmän talven selkä on taitettu ja kesän tulo on kaikkialla aistittavissa. J otkut muutokset ovat ennustettavissa – toiset eivät! Me olemme kokeneet avioparina tänä vuonna jo useampia muutoksia, jotka eivät sisälly normaaliin elämän vuosirytmiin. Yksi muutos on se, että vastuualueemme Euroopassa on laajentunut käsittämään Balkanin maat aina Israeliin asti. Tällä hetkellä Fidalla on lähettejä 18 Euroopan maassa. Viime syksyn lähettipäiville Ranskan Marseilleen kokoontui noin 90 osallistujaa. Kymmenet lähetit vievät evankeliumin sanomaa eri puolille maailman vähiten evankelioitua maanosaa - Eurooppaa. Koemme suureksi etuoikeudeksi saada palvella tämän työn ytimessä! Juuri nyt toukokuun alussa olemme rohkaisemassa Balkanilla olevia lähettejämme Bosniassa, Montenegrossa, Albaniassa ja Kosovossa. Tämä Euroopan nurkka on kokenut monia muutoksia lähihistoriassa. Viimeiset kaksi vuosikymmentä Balkan on ollut avoin evankeliumin julistajille. Silti evankeliumin läpimurtoa kaivataan edelleen. Evankeliumin tarve Euroopassa on juuri Balkanilla kaikkein suurin. Ottakaamme tämä Euroopan kaakkoiskulma rukouksissamme aktiivisemmin huomioon. Muutakin muutosta on tapahtunut ja tapahtuu edelleen. Tammikuun lopussa valtasi sydä- memme yllättävä tietoisuus: meidän työmme Itävallassa on tällä erää tehty. Lähes kolmenkymmenen vuoden jälkeen koimme selvästi, kuinka Jumala alkoi muuttaa elämäntilannettamme nopeasti. Tämän mielenkiintoisen jumalallisen johdatusprosessin voi tiivistää seuraavaan lopputulokseen: ensi syksystä alkaen toimipaikkamme on Hämeenlinna ja palvelemme kotiseurakuntaamme niillä armoituksilla ja lahjoilla, joita meille on annettu. Iloitsemme siitä, että Itävaltaan sijoittamamme panoksen voimme antaa omalle kotiseurakunnallemme. Hämeenlinnasta käsin jatkamme Eurooppaan suuntautuvaa lähetystyötä lähetysjärjestömme Fidan kanssa. Valtaosan tästä työstä voimme tehdä Suomesta käsin. Muutokset eivät suinkaan päättyne tähän – ei meidän, ei seurakunnan eikä sinunkaan elämäsi kohdalla. Itse asiassa meitä kehotetaan Raamatussa aktiiviseen muuttumiseen mielemme uudistuksen kautta, jotta voisimme löytää Jumalan tahdon elämässämme(Room. 12:2). Mielen uudistus johtaa myös käytännön toimiin. Jumalan aikaansaamat muutokset ovat aina turvallisia, meille kaikille. RUUT JA RIKU TURUNEN I tävalta Suuri Bangkok ja suurempi Jumala Kun vuosi sitten keväällä aloitin Isossa Kirjassa Raamatun opiskeluni, tiesin jo silloin, että haluan lähteä Team Action -harjoitteluun jonnekin päin maailmaa. H arjoittelupaikan miettiminen seuraavana syksynä oli jotenkin epätodellista. Vielä ihmeellisemmältä tuntui, kun harjoittelupaikkani varmistui Thaimaahan, Bangkokiin. Tuntui kuin unelta lopulta laskeutua Suvarnabhumin kentälle ja nähdä palmut sekä tuntea kuuma ilma ympärilläni. Tavoitteeni harjoittelulle on oppia tuntemaan Jumalaa ja nähdä Hänen toimivan käytännössä niin pienissä kuin suuremmissakin asioissa. Haluan nähdä yliluonnollisen Jumalan, joka toimii kaikkivaltiaana tämän kansan keskellä. Haluan heittäytyä Hänen käsivarsilleen ja luottaa siihen, että Hän pitää huolen. Jumala on vastannut tavoitteisiini ja Hän on näyttänyt voimansa jo näiden kahden harjoittelukuukauden aikana. Käyn Bangkokin alueella kahdessa eri slummissa askartelemassa lasten kanssa. Joskus on todella vaikea löytää materiaaleja, koska en yksinkertaisesti tiedä, mistä kannattaisi etsiä. Jo muutaman kerran on käynyt niin, että materiaalit lopulta ovat suorastaan ”tippuneet” syliini. Askarteluliike on melkein ”törmännyt” minuun kuljeskellessani ostoskeskuksessa, ja eräästä lehtipainosta satuin saamaan tarvittavan määrän pahveja seuraavan päivän askarteluja varten. Joissain asioissa on todella vaikea luottaa Jumalan voimaan. Esimerkiksi silloin, kun vastausta pitää odottaa loputtoman pitkältä tuntuvan ajan, eikä lopullista tulosta itse ehkä koskaan pääse näkemään. Lähetystyö on usein juuri sel- 6 laista. Sen vaikutukset näkyvät monesti vasta vuosien päästä. Jumalan sana toimii kuitenkin tehokkaasti; omalla ajallaan ja hitaasti, mutta kuitenkin maailmoja mullistavasti. Jumala haluaa opettaa meille oman Sanansa periaatteita, jotta voisimme opettaa niitä eteenpäin muille ja yhteisömme voisi saada niistä koituvan siunauksen. Meillä on mahdollisuus nähdä Jumalan voiman toimivan käytännössä, kun se saa tilaa ihmisten sydämissä. Toivotan siunattua loppukevään jatkoa teille kaikille! TUIJA LAUREN T haimaa Thaimaasta Suomeen – mutta työ jatkuu! On ollut suurenmoista aikaa saada olla lähes neljännesvuosisadan ajan Thaimaassa ja nähdä monien seurakuntien syntyvän ja kasvavan sekä kummiprojektien kantavan hyvää hedelmää Jumalalle sekä yhteiskunnalle. Kaikki se on Jumalan suurta rakkautta ja hyvyyttä. T ahdomme kiittää teitä jokaista kaikista esirukouksista sekä taloudellisesta tuesta, jota olemme tähän mennessä saaneet osaksemme! Iloitsemme suuresti mukanaolostanne elämässämme ja monimuotoisessa työssämme. Tarvitsemme edelleen esirukouksianne Jumalan meille antamien työtehtävien loppuunsaattamiseksi, niin että voimme hyvillä mielin jättää työmme Thaimaan lähetyskentällä ja palata kotimaahan toukokuun 25. päivä. Viime ajat ovat olleet tiukkatahtista, suunnitelmallista etenemistä työmme luovuttamiseksi jatkajillemme. Kirjanpitoasiat olemme jo osittain siirtäneet Bangkokissa asuvalle kirjanpito-ohjelman hyvin hallitsevalle Ananthayalle. Helena aloitti Mae Hong Sonin oppilaskotien thailaisen johtajan Chairotin perehdyttämisen niihin työkuvioihin, jotka annetaan hänen vastuulleen. Koulut päättyivät maaliskuun puolivälin paikkeilla ja niinpä juhlimme lastemme kevätjuhlia kaikilla kodeillamme. Osa kummilapsistamme sai koulunsa päätokseen. Jotkut jatkavat opiskelua ammattikoulussa ja toiset eri yliopistoissa. On suurenmoista nähdä, kuinka kehittymättömien vuoristoheimokylien köyhien perheiden lapset saavat hyvät eväät elämään ollessaan luonamme. He vievät koulutuksensa avulla kehityksen omiin kyliinsä. Heistä useimmat uskoontulleina vievät myos evankeliumin ilosanoman koteihinsa ja kyliinsä. Helenaa on pyydetty, ja hän on lupautunut jatkamaan kotimaassa vapaaehtoisena kummisihteerinä ainakin vuoden ajan. Helena hoitaa Mae Hong Sonin kummikirjeenvaihdon ja ylläpitää kummilapsirekisteriä sekä kääntää lasten kirjeet kummeille. Toivotamme siunattua kesää! TOIVO JA HELENA KARVONEN M ae H ong S on , T haimaa Diakoniatyö Paimen etsiytyy yksinäisten ja eksyneiden luo Jeesus sanoi: ”Kaiken, minkä olette tehneet yhdelle näistä minun vähimmistä veljistäni, sen te olette tehneet minulle.” D iakonit ja diakonissat jakavat ehtoollista. He käyvät sairaiden luona. Jumalanpalveluksissa alttarille tulleen viereen polvistuu rukousavustaja. Lisäksi tapahtuu paljon muutakin. Diakonia on käsitteenä todella laaja. - Itse asiassa se pitää sisällään lähes kaiken toiminnan, mitä seurakunnassa tapahtuu: saarnaamisen, lapsityön, järjestyksenvalvonnan ja solutoiminnan - myös rahatalouden hoidon. Seurakunnan yhtenä tehtävänä on kaikista kärsivistä lähimmäisistä huolehtiminen, Saalemin pastori Jukka Nieminen kertoo. AUTETAAN YHDESSÄ Yhteiskunnassamme tapahtuu raskaita muutoksia näinä aikoina. Erilaisia tukimuotoja karsitaan ja työttömyyden lisääntyessä ongelmat kasaantuvat. On todella lyhyt matka normaalista työelämästä leipäjonoon. - Meidänkin seurakuntaamme on tullut konkreettiseen hätään joutuneita ihmisiä pyytämään apua. Heitä on tulossa lisää, toteaa paimenemme Jukka Nieminen. - Omat resurssimme eivät riitä pitkälle. Sen takia on ollut tarpeellista rakentaa yhteyksiä useille tahoille, jotta kaikille tarvitsijoille löytyisi oikea auttaja. Nälkäiset voidaan ohjata Sininauhalle, Vapaakirkolle, Adventtiseurakunnalle ja Työttömien yhdistykselle, joissa järjestetään ruoan jakoa. Sininauhalta saa myös velkaneuvontaa, Jukka lisää. - Luterilaisen kirkon diakoniatyö on hyvin kattavaa. Sieltä löytyy apua surun kohdatessa tai vaikkapa silloin, kun avioliiton ongelmat tuntuvat ylipääsemättömiltä, täsmentää Jukka. VANHUKSET JA SAIRAAT Vanhuksien ja sairaiden asema heikkenee. Sairaaloista ihmiset kotiutetaan todella huonokuntoisena. Eräs ongelma on toki sekin, että osa maksukykyisistä vanhuksista ei ole valmis maksamaan kotipalvelusta, joka helpottaisi arkea. Kuoleman kohtaaminen on raskasta. Lesket ovat arjen sankareita. - Heille lähes ainut kontakti on seurakunta. Jos he eivät jaksa tulla Saalemille, niin he jäävät melko yksin, Jukka toteaa. MONENLAISIA ONGELMIA Mielenterveysongelmat ovat suuri haaste. Onneksi ne eivät enää ole niin suuri tabu kuin aiemmin. Avoimuus auttaa itseä ja toisia. Syrjäytyneiden, erityisesti pikavippisotkuihin väsähtäneiden nuorten, ja kodittomien tilanne tuntuu monesti toivottomalta. Viranomaisten luo Jukka on mennyt heidän rinnallaan tarvittaessa. Nykyään poliisi saattaa soittaa hänet paikalle, jos heillä on haasteellinen asiakas, jolle ei löydy muuta auttajaa. VANKILATYÖ TARVITSEE TEKIJÖITÄ Vangit tarvitsevat kanssaihmisiä. Jukka kertoo: - Heidän luokseen on mentävä, puhelinkeskustelu ei ole riittävä apu. Vankien haku Saalemin kokouksiin ja hengellisten tilaisuuksien järjestäminen Vanajan avovankilassa ovat mahtavia mahdollisuuksia. Näitä tilaisuuksia ei kannata menettää. Työntekijöitä kaivataan vankilatyöhön. Jukka Niemisellä on oma värikäs asiakaskuntansa yksinäisissä kodeissa, sairaaloissa ja vankiloissa. - Parhaimpia sielunhoitopaikkoja ovat Linnatuuli ja ABC –kahvilat. Siellä ei tule ”nähdyksi,” mikä on joillekin asiakkaille tärkeää, muistuttaa Jukka. SIELUNHOIDOSTA TYÖN PERUSTA Monissa helluntaiseurakunnissa sielunhoitotyö vaatii vielä kehittämistä. Tähän työhön tarvitaan sopivia henkilöitä, koulutusta ja järjestäytymistä, sillä pitkäjänteinen ja hyödyllinen sielunhoito edellyttää ihmistuntemusta, asiaan syventymistä ja vähintäänkin puoliammatillista otetta tehtävään. - Tähän tarpeeseen alkaa Isossa Kirjassa syksyllä kaksivuotinen pastoraalisielunhoitokoulutus (12 viikonloppua lähiopetusta), Jukka kehottaa kiinnostuneita lähtemään opiskelemaan. Jukka kertoo työnsä perustuvan Matteuksen evankeliumiin:” Sillä minun oli nälkä, ja te annoitte minulle syödä; minun oli jano, ja te annoitte minulle juoda; minä olin outo, ja te otitte minut huoneeseenne; minä olin alaston, ja te vaatetitte minut; minä sairastin, ja te kävitte minua katsomassa; minä olin vankeudessa, ja te tulitte minun tyköni.” TERHI MÄKINEN 7 ILMOITUSTAULU KIDS` ACTION -LEIRI 7-15-VUOTIAILLE 22.–25.7. Takajärvellä Leirillä tarvitaan monen monta apulaista, joten ilmoittaudu Mimmi Marttilalle, jos voit olla auttamassa leirillä! ELOMESSUT 10.–11.8.2013 Seurakunta on jälleen mukana levittämässä ilosanomaa! Ota yhteyttä Eino Piisilään ja tule mukaan! HUOM! Muista myös, että joka kuukauden ensimmäinen tiistai on seurakunnan myyntipöytä torilla. [email protected] tai p. 040 442 9176. Leirikirje ilmestyy Saalemin nettisivuilla toukokuussa. toimitus Päätoimittaja: Taina Lind Toimitussihteeri: Laura Piisilä Valokuvat: Veli-Matti Mustonen KUVA ANSSI TUOMISEN ARKISTOISTA anssi kelaa... Meidän kokemuksemme inhimillisestä rakkaudesta heijastuvat myös siihen, kuinka koemme Jumalan rakkauden. Moni ihminen kiinnostuu hengellisistä asioista kokiessaan jääneensä maailmassa ilman rakkautta ja nähdessään Jumalan rakkaudesta heijastuksen uskovissa ihmisissä. Tässäkin meillä Jeesuksen seuraajiksi itseämme kutsuvilla on sekä suuri vastuu että armollinen Jumala. Todellisen täydellisen rakkauden ihminen löytää joka tapauksessa vain Jumalan luota. Meidän inhimilliset ponnistelumme senkin asian välittämisessä ovat aina vajavaisia. Saalem tilinumero: OP 568000-267993 IBAN: I3456800020067993 BIC: OKOYFIHH viitenumerot: 10249 RV:n seurakuntatilauksen tukeminen 10029 lähetysuhrit 10016 srk-uhrit 10184 kiinteistömenot Jyrki Alanko Eino Piisilä Jukka Nieminen Seppo Kaski Aarto Järvinen Sakari Saarinen Ruut ja Riku Turunen Tuija Lauren Toivo ja Heikki Karvonen Anssi Tuominen Terhi Mäkinen saalem Toimisto: 100% asiakkaiden omistama. LähiTapiola Raatihuoneenkatu 27, Hämeenlinna Puh. (03) 468 6215 48 Saalem-seurakunta Turuntie 12 13130 Hämeenlinna Puhelin: 6822 233 Email: info(at)saalem.net Toimisto avoinna ti klo 16-18 ja ke-to klo 10-12