Työntekijän näön heikentyminen.

Työnäköpäivä 26.1.2012 Allergiatalo Työterveyslääkäri Tanja Rentto Terveystalo Espoo KELA I (ENNALTAEHKÄISEVÄ TYÖTERVEYSHUOLTO) • 
Sopivuusarvio uuteen työhön Määräaikaistarkastukset Silmäsairauksien hoitaminen ja jatkohoidon järjestäminen –  näkötutkimus voi kuulua §  akuutit silmäoireet –  riittääkö näkö? –  näön kvaliteetit • 
tarkastuksen sisältöön –  todetaan samalla näkemisen tilanne tai selvitetään näkemisen ongelmia • 
KELA II (SAIRAUSVASTAANOTTO) Muut terveystarkastukset –  ikänäköisyyden toteaminen, erityistyölasien tarve ¡ 
§  näköongelmat työssä ja vapaa-­‐aikana §  kroonisten silmäsairauksien pahenemisvaiheet • 
Työterveyshuollossa pystytään hoitamaan –  Vierasesineet sidekalvolla tai sarveiskalvolla: mikäli on perforaation vaara tai sarveiskalvorikkaa ei saada poistettua, lähetettävä aina esh:oon; herkästi silmälääkärin tarkastukseen, jos oireet jatkuvat –  Konjunktiviitit ja blefariitit •  Allergiset silmätulehdukset: käytössä mieto kortisoni-­‐
antibiootti-­‐yhdistelmävalmiste ja antihistamiinit –  Sugillaatiot ilman traumaa –  Hordeolum • 
Työterveyshuollossa ei voida varmistaa/ poissulkea –  Akuutti glaukooma (mikäli ei kunnon silmänpainemittaria) –  Verkkokalvon irtauma tai verisuonitukokset (silmänpohjan luotettava arviointi vain harvojen yleislääkärien hallinnassa) –  Silmävamman laatu/ vakavuus (ensihoidon jälkeen silmälääkärin arvioon) –  Iriitti (toistuvissa iriiteissä joskus lääkityksen aloittaminen tutuilla lääkkeillä ja silmälääkärin ajan järjestäminen mahdollisimman pian) –  Huom! Myös näöntarkkuuden tarkka seuranta usein hankalaa johtuen erilaisista tai epätarkoista mittausolosuhteista • 
Vähitellen ilmaantuvia, tulevat usein vastaanotolla esiin muiden asioiden ohella –  Kaihi –  Kuivasilmäisyys –  Lasiaisirtauma, lasiaissamentumat –  Makuladegeneraatio –  Allergiset silmäoireet –  Taittovirheet ja niiden progressio –  Ikänäköisyys • 
• 
• 
Arvioidaan riittääkö näkö ja sen eri kvaliteetit tuleviin työtehtäviin Mikäli tehtävä edellyttää hyvää näköä tai näkövaatimukset on säädetty lailla tai sopimuksilla, lähetetään yleensä aina optikon, työnäköoptikon tai silmälääkärin tarkastukseen Tarvittaessa moniammatillisen työryhmän tekemä työkyvyn arvio (esim. harvinaisten silmäsairauksien yhteydessä) SAATAVILLA TAVALLISESTI ¡ 
¡ 
Kauko-­‐ ja lähinäön tarkkuus Näkökenttä §  binokulaarinen kenttä §  keskeinen näkö / ääreisnäkö ¡ 
Värinäkö ”TOIVOMUSLISTALLA” • 
• 
• 
• 
• 
• 
• 
• 
• 
Hämäränäkö ja valontarve Kontrastinäkö Syvyys-­‐ ja stereonäkö Konvergenssin arvio Johtava silmä Kognitiivinen näkeminen Näköradan ja näköaivokuoren toiminta Arvio mahdollisen silmäsairauden aiheuttamasta häiriöstä näkemiselle Sairauden ennuste • 
Keskeinen näkö ja ääreisnäkö –  Keskeinen näöntarkkuus ei yksin riitä –  Ääreisnäköä tarvitaan hämäränäkemiseen, liikkumisnäköön, liikkeiden havaitsemiseen näkökentän laidalla, tarvittaessa jopa lukemiseen apuvälineiden avulla –  Ääreisnäkö voidaan menettää esim. verkkokalvon perinnöllisessä pigmenttirappeumassa, joka voi johtaa huomattaviin liikkumis-­‐ ja toimintavaikeuksiin –  Halkaisijaltaan alle 20 asteen näkökenttä ei yleensä enää riitä vieraassa ympäristössä suunnistamiseen ja liikkumiseen, vaan tarvitaan sokeiden käyttämiä tekniikoita –  Lukunäkö menetetään, kun näkökenttään ei mahdu kokonaisia sanoja • 
Näöntarkkuus –  Näöntarkkuuden ollessa heikko on katsottavia kohteita katsottava läheltä tai vinosti ja katseen suuntaa voi joutua ylläpitämään poikkeuksellisessa asennossa –  Sopivan katsesuunnan löytämiseen voi harjaantua, mutta se on usein työlästä • 
Kontrastiherkkyys –  Ilmaisee himmeäkontrastisen näkötiedon erottamista eli vaativampaa näkemistä kuin näöntarkkuus –  Voi olla suhteellisesti selvästi huonompi kuin visus –  Kontrastiherkkyys on toiminnan haitan mittarina selvästi herkempi kuin visus • 
Värinäkö –  Heikkous voi olla monenasteista –  Täydellinen värisokeus erittäin harvinaista • 
Silmien yhteis-­‐ ja syvyysnäkö –  Aikuisiällä tapahtuva silmien yhteisnäön menetys johtaa kahtena näkemiseen – 
– 
– 
– 
– 
eli ”kaksoiskuviin” ja kolmiulotteisen tilanhahmotuksen häiriöön Vaikka toisen silmän näkö olisi heikko, voi se kuitenkin pystyä muodostamaan häiritsevän haamukuvan, joka haittaa tarkkaa näkemistä Jos binokulaarinäkö pystytään ylläpitämään ajoittain (esim. piilokarsastus), aiheuttaa tämä kohtuutonta ponnistelua ja siten silmien väsymistä Silmien yhteisnäön häiriö voi olla myös kognitiivista ja johtua esim. aivokasvaimista, aivoverenkierron sairauksista tai muista vakavista neurologisista sairauksista; tällöin visus ja näkökenttä saattavat vaikuttaa riittävän hyviltä erikseen tutkittuina Yhden silmän sokeutuminen voi johtaa pysyvään työkyvyttömyyteen, mutta parhaassakin tapauksessa sopeutuminen tilasuhteiden arvioimiseen yhdellä silmällä kestää vähintään ½ vuotta Jos sairastuneeseen silmään jää jonkin verran perifeeristä näkökenttää jäljelle, saattaa binokulaarinen näkökenttä olla selkeästi yhden silmän kenttää laajempi ja auttaa mm. liikkumista • 
Valo-­‐ ja hämäräadaptaatio ja valontarve –  Hyvä näkeminen edellyttää sopeutumiskykyä erilaisiin valaistusolosuhteisiin ja katsottavien pintojen erilaisiin kirkkauksiin –  Iän myötä valontarve kasvaa, 40-­‐vuotiaana alkaa esiintyä lukuvalon lisäämisen tarvetta ja pimeässä ajamisen rasittavuutta sekä häikäistymisherkkyyden lisääntymistä • 
Johtava silmä –  Toisessa silmässä yleensä parempi erotustarkkuus, laadukkaampi kuva ja tehokkaampi toimintakyky –  Silmäsairauden aiheuttama toiminnallinen haitta on huomattavasti suurempi johtavan silmän näön heikentyessä • 
Kognitiivinen näkö –  Aivojen monimutkainen tiedonkäsittelyprosessi voi häiriintyä monien sairauksien takia ja aiheuttaa myös näkötiedon käsittelyn moninaisia häiriöitä • 
Näkökentät –  Näkökenttäpuutosten kokonaisvaikutus riippuu binokulaarikentästä ja sen eri • 
osien herkkyydestä sekä johtavan silmän näkökentän laajuudesta –  Keskeisen näkökentän paikalliset herkkyyden vaihtelut voivat vaikuttaa oleellisesti toiminnalliseen näköön; kuntoutustoimenpiteillä voidaan harjaannuttaa käyttämään parempia kohtia hyödyksi –  Hemikenttä vaikeuttaa yleensä oleellisesti lukemista ja laaja-­‐alaisempaa ympäristön havainnointia Silmien motoriikka –  Häiriöitä esiintyy silmäsairauksissa, neurologisissa tiloissa ja kallovammoissa –  Karsastus, silmälihashalvaukset, silmävärve ja dystonia näistä tavallisimmat –  Lihaskoordinaatio ei toimi nopeasti ja sulavasti, jolloin katseen kohdistaminen, näkötiedon etsiminen ja siihen tarkentaminen vaikeutuvat –  Oireina silmien väsymistä, silmäkipuja, päänsärkyä, poikkeavia katseluasentoja, näkösuorituksen hidastumista –  Mustuaisen säätelylihasten toimintahäiriö aiheuttaa lähinnä häikäistymistä • 
Tarkkailtavia tutkittavan henkilön reaktioita – 
– 
– 
– 
– 
– 
– 
– 
• 
Havainnoinnin vaivattomuus ja nopeus Havaintoetäisyys Havaintokentän laajuus Katseen kohdistaminen (konsentrinen/eksentrinen, hallinta, nopeus) Silmänliikkeet Silmien, pään ja vartalon asennot Häikäistyminen Siristely, pinnistely, räpyttely, silmien sulkeminen ja muut väsymysoireet Näönvaraisen työ-­‐ ja toimintakyvyn mittaamiseen käytettäviä testejä –  Lukutestit –  Valontarve-­‐ ja häikäisyherkkyysmittaukset –  Koejärjestelyt ( esim. päätetyöskentely, jokin erityinen työtehtävä kuten hitsaus) –  Työkokeilut