doclataa esitys - Paikallisliikenneliitto
download 
Report Transcription
lataa esitys - Paikallisliikenneliitto
KAUPUNKISUUNNITTELU JA TAMPEREEN RAITIOTIE PAIKALLISLIIKENNEPÄIVÄT 18.9.2014, Dipoli Suunnittelujohtaja Taru Hurme TAMPEREEN KASVU JA KAAVOITUS / vuosi KAUPUNKISUUNNITTELU JA RAITIOTIE Tampereen kaupunkistrategia 2025, strategiset painotukset: Kaupungin kasvu suuntautuu nykyisen yhdyskuntarakenteen sisään, aluekeskuksiin, joukkoliikenteen laatukäytäville ja etelän suuntaiselle ratavyöhykkeelle. Tavoite : Yli 70% kaavoitetusta asuinkerrosalasta sijoittuu keskuksiin, ratavyöhykkeille ja joukkoliikenteen laatukäytäville. • Runsaasti tavoitetta toteuttavia käynnissä olevia ja ohjelmoituja kohteita. • Merkittäviä potentiaalisia alueita, jotka toteuttavat tavoitteita – kohteita, jotka kokonaisuutena muodostavat Tampereen kaupunkisuunnittelun keskeisen strategisen kokonaisuuden. 18.9.2014 Taru Hurme KANTAKAUPUNGIN EHEYTTÄMINEN 11 1 3 9 6 10 5 8 7 JOUKKOLIIKENNE KAUPUNKI KASVAA SISÄÄNPÄIN 3.9.2014 KAUPUNKISUUNNITTELU JA RAITIOTIE KAUPIN KAMPUS + 350 000 k-m2 KAUPUNKISUUNNITTELU JA RAITIOTIE KALEVANRINNE + 200 000 k-m2 ja +1 500 asukasta KAUPUNKISUUNNITTELU JA RAITIOTIE SANTALAHTI +118 000 k-m2 ja +2 400 asukasta. KAUPUNKISUUNNITTELU JA RAITIOTIE NIEMENRANTA JA LENTÄVÄNNIEMEN KESKUSTA Niemenrannan alue + 4 800 asukasta + 220 000 k-m2 Lentävänniemen keskusta + 800 asukasta + 37 000 k-m2 KAUPUNKISUUNNITTELU JA RAITIOTIE TURTOLA +67 000 k-m2, +1350 asukasta +15 000 k-m2 toimitilaa KAUPUNKISUUNNITTELU JA RAITIOTIE HALLILA 24.4.2014 +70 000 k-m2, +1400 asukasta + 8 000 k-m2 toimitilaa KAUPUNKI KASVAA SISÄÄNPÄIN 1 5 3 5 1 3 1 1 0,4 0,4 1 = Yhden vuoden väestönkasvua vastaava asuntotuotannon potentiaali 1 2 KAUPUNKISUUNNITTELU JA RAITIOTIE LIELAHDEN RANNAN KEHITTÄMISVISIO Tampereen kaupunki / Maankäytön Suunnittelu/ Yleiskaavoitus KAUPUNKISUUNNITTELU JA RAITIOTIE LIELAHDEN RANTA • • • • • Mahdollisuudet: - Korkeatasoinen rantarakentaminen, ”järvikaupunki” - Tehdasalueen uusiokäyttö monitoimintaisena työ- ja vapaaajan keskuksena Uusi ranta-asuinalue yli 10 000 asukkaalle. Koko Lielahden alueen uudistumisen myötä asuin- ja työpaikka-alue jopa yli 25 000 asukkaalle. Monipuolisesti erilaisia asumisen vaihtoehtoja järven rannalla Runsaasti vapaa-aika- ja virkistysmahdollisuuksia; veneilysatamat, vesiurheilukeskus, uimala, rantareitit, tehtaan alueen uusiokäyttö kulttuurija vapaan keskittymänä KAUPUNKISUUNNITTELU JA RAITIOTIE LIELAHDEN RANTA VE1: ”RUUTUKAAVA” VE2: ”SAARET” KAUPUNKISUUNNITTELU JA RAITIOTIE LIELAHDEN RANTA LIELAHTI MAANKÄYTTÖKAAVIO (WSP, RAMBOLL, AAR 25.11.2013) Tehokkuudet nostettu alkuperäisestä 1,5x ASUINRAK LIIKE & TSTO ASUKKAAT TYÖPAIKAT LIELAHTI (e=0.75-1.5) 815 000 k-m² 375 000 k-m² 15 300 12 450 VE1 ASUINRAK LIIKE & TSTO ASUKKAAT TYÖPAIKAT LIELAHTI (e=0.75-1.5) 682 000 k-m² 267 000 k-m² LIELAHDEN RANTA 700 000 k-m² 150 000 k-m² YHT 1382 000 k-m² 417 000 k-m² 25 100 13 900 VE2 ASUINRAK LIIKE & TSTO ASUKKAAT TYÖPAIKAT LIELAHTI (e=0.75-1.5) 682 000 k-m² 267 000 k-m² LIELAHDEN RANTA 800 000 k-m² 150 000 k-m² YHT 1482 000 k-m² 417 000 k-m² 26 900 13 900 RANNAN TÄYTTÖ: 290 000m2 > 1,5Mm3 (keskim. 5m) RANNAN TÄYTTÖ: 430 000m2 > 2,2Mm3 (keskim. 5m) 22.4.2014 ARKKITEHDIT MY LIELAHDEN RANTA LIIKENTEELLISET RATKAISUT • Alueiden saavutettavuus perustuu ratikan tiheään vuoroväliin ja hyviin pyörätieyhteyksiin. • Asuinalueet rauhoitetaan henkilöautoliikenteeltä. • Ratikan käyttö ja pyöräily on kilpailukykyinen kulkumuoto autoon nähden • Liikennejärjestelyt tukevat kestävien kulkutapojen käyttöä • Autoliikenteen yhteydet järjestetään rinnakkaiskadun kautta Vaitinaron uuteen eritasoliittymään, Lielahteen sekä Santalahden eritasoliittymään. Vaitinaron risteysratkaisu • Vaitinarossa Paasikiventien – kt 65 pääsuunta alittaa ruuhkautunee tasoliittymän. Ratikka on mahdollista linjata myös Tesoman suuntaan. LIELAHDEN RANTA ALUEEN LIIKENNEVERKON TOIMIVUUS • Lielahden rannan asuinalueiden kestävien kulkutapojen osuudeksi on oletettu 60 %, mikä vastaa keskimääräistä liikennekäyttäytymistä Tampereen jalankulkuvyöhykkeellä (joukkoliikennevyöhykkeellä 44 %). Helsingin jalankulkuvyöhykkeellä kestävien kulkutapojen osuus on jopa 79 %. • Vaitinaroon ehdotetun uuden eritasoliittymän liikenteellinen toimivuus on varmistettu Tampereen seudun liikennemallin v. 2030 ennusteliikennemäärillä. KAUPUNKISUUNNITTELU JA RAITIOTIE • LIIKENNEVERKKO: VE1 “RUUTUKAAVA” • • • • Ratikka ylittää Paasikiventien Santalahden länsipuolella. Kunkin niemekkeen kohdalla sijaitsee ratikkapysäkki. Ratikan ja Paasikiventien välissä kulkee hitaamman liikenteen rinnakkaiskatu, josta on yhteys Lielahden ja keskustan suuntaan. Asuinalueiden henkilöautopysäköinti ohjataan kullakin niemekkeellä sijaitsevaan keskitettyyn pysäköintilaitokseen. Asuinalueet rauhoitetaan henkilöautoliikenteeltä. Näsijärven rantaa myötäillen kulkee sujuva pyöräily-yhteys Lielahden ja Niemen suuntiin. autoliikenne ratikka jalankulku ja pyöräily rautatie P P-laitos ratikkapysäkki mahdollinen ratikan jatke Tesoman suuntaan ratikka ylittää Paasikiventien KAUPUNKISUUNNITTELU JA RAITIOTIE LIELAHDEN RANTA HAVAINNEKUVIA ”RUUTUKAAVA” (VE1) LIELAHDEN TEHDASALUEEN UUSIOKÄYTTÖ • • Länsi-Tampereen kulttuurin ja vapaa-ajan keskus sekä työpaikka-alue Yleisölle avattu ‘teollisuuspuisto’, tapahtumia, harrastusmahdollisuuksia, liikuntapaikkoja, työtiloja,… ESIMERKKIKUVAT: IBA Emscher Park, Saksa ja Urban Outfitters Corporate Office Campus, USA KIITOS!
