Koulutusten kysymyksiä ja vastauksia

1 (19)
MUISTIO
9.4.2015
KYSYMYKSIÄ ja VASTAUKSIA tukihakukoulutus kevät 2015
Yleisiä kysymyksiä
Voiko eriyttämiskuviota muuttaa kunnissa uudelle ohjelmakaudelle?
Kyllä. Henkilöt eivät ole sidoksissa eriyttämisrooleihinsa vaan niitä voidaan muuttaa. Täytyy kuitenkin pitää
huoli siitä, ettei sama henkilö käsittele aiemmin hoitamansa tilan asioita kahdessa eri vaiheessa. Esimerkiksi
tuen maksajaviranomaisena vuonna 2014 toiminut henkilö ei voi toimia tilalle takaisinperijänä saman vuoden
osalta, mutta seuraavina vuosina kyllä, kun joku muu on maksajan roolissa.
Miten tilan sijainti määräytyy?
Jos tilalla on talouskeskus, sijainti määräytyy sen perusteella. Talouskeskuksella tarkoitetaan yleisesti tilan
päärakennuksen ja sen yhteydessä olevien talousrakennusten muodostamaa kokonaisuutta. Jos talouskeskusta
ei ole, sijainti määräytyy sen mukaan, missä pääosa tilan pelloista sijaitsee.
Perustuki
Mitä eroa on mitätöinnillä ja tukioikeuksien varantoonviennillä käyttämättömyyden perusteella?
Tukioikeuksien mitätöinnissä verrataan alueellisesti tukikelpoisen pinta-alan ja tukioikeuksien lukumäärää
toisiinsa. Kaikki maatalousmaa, riippumatta siitä miten sitä kunakin vuonna käytetään, on tukikelpoista alaa.
Tukioikeuksien käyttö nyt tai menneisyydessä ei ole ratkaisevaa mitätöinnin yhteydessä.
Tukioikeuksien varantoonvienti käyttämättömyyden perusteella tehdään silloin kun tukioikeuksia on määrällisesti kaksi vuotta peräkkäin käyttämättä. Käytöllä tarkoitetaan tukioikeuksien aktivointia. Tukioikeus aktivoidaan kun siitä myönnetään perustukea. Ja tukea myönnetään tiettyjen kasvikoodin perusteella. Lähes kaikki
maatalousmaan kasvikoodit ovat sellaisia, joista perustukea myönnetään. Seuraavien maatalousmaan kasvikoodien perusteella ei myönnetä perustukea: tilapäisesti viljelemätön ala, 20-v. erityistukisopimus pellolla ja
kasvihuoneala, pysyvät kasvit.
Jos ilmoittaa 2015 tilapäisesti viljelemätöntä alaa, mitätöidäänkö tukioikeudet siltä alalta?
Ei mitätöidä.
Viedäänkö tukioikeudet varantoon vasta kun tilapäisesti viljelemätön ala on ollut samalla paikalla kolme vuotta peräkkäin?
Ei, sillä missä tilapäisesti viljelemätön ala sijaitsee oikeasti, ei ole merkitystä.
Maaseutuvirasto
Landsbygdsverket
Finnish Agency for Rural Affairs
PL 405, 60101 Seinäjoki
PB 405, 60101 Seinäjoki
PO Box 405, 60101 Seinäjoki
puh. 0295 31 2000
tfn 0295 31 2000
tel. +358 295 31 2000
2 (19)
Mitä tapahtuu, jos tukioikeuksien siirrosta on sovittu, mutta toinen osapuoli ei noudata sopimusta?
Sopimusta on noudatettava, muutoin kyseessä on sopimusrikkomus.
Voiko jo nyt siirtää tukioikeuksia B-C1-alueelta C2-C4-alueelle tai A-alueelle?
Kyllä, tukioikeuksien omistuksen siirrot ovat mahdollisia. Jos jollakulla on ylimääräinen B-C1- tukialueen tukioikeus, jonka perusteella ei tänä vuonna saa tukea, sen omistuksen voi jo siirtää C2-C4- tai A-alueelle. Kun
tarkastellaan vastaanottajan lohkoja 15.6.2015 tilanteen mukaan, tehdään entisestä B-C1-tukioikeudesta jommankumman tukialueen mukainen.
Mitä tukioikeuksien mitätöinti tarkoittaa? Mihin rahat menevät? Varantoon, ministeriön kassaan vai
jonnekin muualle? Tehdäänkö mitätöinti joka vuosi?
Mitätöinti tarkoittaa sitä, että ylimääräiset tukioikeudet lakkaavat olemasta. Käytännössä kaikki perustukeen
liittyvät rahat jaetaan uudestaan siten, että koko suoriin tukiin varatusta rahasta siirretään 49 % perustukijärjestelmää varten. Tämä potti on noin 256 M€. Tästä rahasta osa siirretään sivuun, ja siitä summasta tehdään
uusi kansallinen varanto. Loput rahat jaetaan alueellisesti niiden tukioikeuksien kesken, jotka ovat jääneet jäljelle tukioikeuksien mitätöinnin jälkeen.
Tukioikeuksien mitätöinti tehdään vain kerran, vuonna 2015 15.6 tilanteen perusteella.
Mitä ja missä järjestyksessä tukioikeuksia mitätöinti tehdään?
Yksittäisen tilan hallinnassa olevat tukioikeudet laitetaan järjestykseen niin, että yksikköarvoltaan kaikkein
halvimmat tukioikeudet ovat järjestyksessä viimeisenä. Ne muodostavat keskenään yhden ryhmän. Kun tukioikeuksia mitätöidään, mitätöidään siitä ryhmästä jossa on halvimmat tukioikeudet siten, että sekä omistuksessa olevia että vuokrattuja tukioikeuksia on samassa suhteessa. Jos ryhmässä on vain omistuksessa olevia
tukioikeuksia, mitätöityy vain omistuksessa olevia tukioikeuksia.
Kuullaanko tukioikeuksien mitätöinnissä niitä, joiden tukioikeudet lakkaavat olemasta? Mikä on ELYkeskusten rooli tukioikeuksien mitätöinnistä?
Ei kuulla. Tämän hetken lakiluonnos sanoo, että ylimääräiset tukioikeudet lakkautetaan (=mitätöidään)
15.6.2015 tilanteen tietojen perusteella.
On täysin mahdollista, että maaomistajien tukioikeuksia mitätöityy, jos sillä joka tukioikeudet omalla tukihakemuksellaan on ilmoittanut, on liikaa tukioikeuksia suhteessa tukikelpoiseen pinta-alaan.
Tällä hetkellä käsittelyssä olevassa lakiluonnoksessa muutetaan ns. toimeenpanolakia siten, että ELYkeskukset tekevät päätöksen tukioikeuksien mitätöinnistä.
Voiko mitätöityä tukioikeuksia saada takaisin?
Aivan samoja tukioikeuksia ei voi saada takaisin, mutta jos mitätöinti on johtunut siitä, että hakija ei ole voinut jättää tukihakemusta vuonna 2015 ylivoimaisen esteen tai poikkeuksellisen olosuhteen takia ja hän on ilmoittanut siitä viranomaiselle, hän voi hakea tukioikeuksia kansallisesta varannosta ylivoimaisen esteen tai
poikkeuksellisen olosuhteen päättymistä seuraavassa varantohaussa. Tämä varantoperuste on vapaaehtoinen
eikä sitä ole vielä hyväksytty.
Voiko jo nyt uskoa varantoperusteeseen nuoret ja aloittavat viljelijät?
Kyllä voi, sillä kyseessä ovat pakolliset varantoperusteet jäsenmaille. Kyseessä on kaksi eri perustetta eli molempia ehtoja ei tarvitse täyttää.
Liittyykö nuoren viljelijän 40 ikävuoden raja edelliseen varantoperusteeseen nuori viljelijä?
Kyllä. Esimerkki: Aktiiviviljelijä täyttää 40 vuotta vuonna 2015 (synt. 1975) ja aloittaa samana vuonna tilanpidon. Hän voi hakea tukioikeuksia yhden kerran jonain vuonna 2015-2019, kun hän täyttää vuoren viljelijän
määritelmän.
3 (19)
Mikä on aloittavan viljelijän määritelmä?
Aloittavalla viljelijällä tarkoitetaan viljelijää, joka ei ole aloittamista edeltävänä viitenä vuonna harjoittanut itse maataloutta tai ei ole vastannut maataloustoimintaa harjoittavan oikeushenkilön maataloustoiminnasta.
Aloittavan viljelijän kohdalla ei ole ikävaatimuksia, mutta maataloustoiminta on voinut alkaa aikaisintaan
vuonna 2013, jotta voi hakea tukioikeuksia varannosta vuonna 2015.
Miten tukioikeuksien varantoon vienti käyttämättömyyden perusteella muuttuu?
Käyttämättömyyttä aletaan tarkastella uudestaan vasta kahden perustukivuoden jälkeen eli lasketaan vuodet
2015 ja 2016 peräkkäin. Jos molempina vuosina tukioikeuksia jää käyttämättä samasta syytä, tukioikeuksia
viedään varantoon.
Vuosien 2014 ja 2015 käyttämättömyyttä ei tarkastella, koska vuodet ovat eri järjestelmien piirissä.
Mitä tapahtuu, jos vasta valvonnassa vuonna 2017 todetaan, että hakija ei täytä aktiiviviljelijän määritelmää eikä ole täyttänyt sitä vuonna 2015 tai 2016?
Jos näin käy, perustukea (ja muitakin tukia lukuun ottamatta kansallisia tukia) on maksettu perusteettomasti ja
ne täytyy periä takaisin. Perustuen osalta kun tukea peritään takaisin, tarkoittaa se myös sitä, että tukioikeuksia ei ole käytetty vuosina 2015, 2016 ja 2017 ja tukioikeudet viedään käyttämättömyyden perusteella varantoon.
Viherryttämistuki
Voiko jättää viherryttämistuen hakematta?
Eu-asetuksen 1307/2013 artiklan 43(1) mukaan viherryttämistuen vaatimuksia on noudatettava, jos viljelijä
hakee perustukea. Sen vuoksi perustukea ja viherryttämistukea haetaan samalla rastilla. Viljelijä voi kuitenkin
päättää hakeeko molempia tukia vai jättääkö molemmat hakematta.
Saako viherryttämistuen, jos on saanut vapautuksen vaatimuksista jonkin poikkeuksen perusteella?
Kyllä, viherryttämistuen saa tilan kaikelle tukikelpoiselle maatalousmaalle myös siinä tapauksessa, että tila on
saanut vapautuksen vaatimuksista jonkin poikkeuksen perusteella. Viherryttämistukea voidaan maksaa kuitenkin enintään tukioikeuksia vastaavalle pinta-alalle.
Jos rikkoo viherryttämistuen ehtoja, menettääkö koko tuen?
Ehtojen rikkomisesta lasketaan vähennys viherryttämistuen määrään. Koko tuen menettäminenkin on mahdollista, mutta silloin on kyse jo useamman vaatimuksen laiminlyönnistä. Vähennys suurenee, mikäli tila rikkoo
ehtoja kolme vuotta peräkkäin. Kahden ensimmäisen vuoden ajan viherryttämistuen laiminlyönneistä aiheutuva tuen vähennys kohdistuu vain viherryttämistukeen eikä vähennyksiä tehdä muista suorista tuista, mutta
vuodesta 2017 lähtien viherryttämistuen vaatimusten laiminlyönti voi johtaa myös muiden suorien tukien vähentämiseen.
Neuvooko vipuneuvoja viherryttämistuen hakemisessa?
Vipuneuvojasta voi tarkistaa viherryttämistuen tilakohtaiset vaatimukset ja poikkeukset. Lisäksi vipuneuvoja
laskee viljelyn monipuolistamisen prosenttiosuudet ja ekologisen alan täyttymisen.
Jos tilan talouskeskus on C alueella ja pääosa pelloista AB-alueella, noudattaako tila C-alueen ehtoja?
Kyllä, tila noudattaa C-alueen ehtoja. Tila noudattaa kaikilla peltolohkoillaan sen alueen viherryttämisehtoja,
millä tila sijaitsee.
4 (19)
Tilan sijainti määräytyy tilan talouskeskuksen sijainnin mukaan. Talouskeskuksella tarkoitetaan yleisesti tilan
päärakennuksen ja sen yhteydessä olevien talousrakennusten muodostamaa kokonaisuutta. Jos tilalla ei ole talouskeskusta, sijainti määräytyy sen mukaan, kummalla puolella pääosa tilan pelloista sijaitsee.
Luetaanko tpv -alat mukaan tukikelpoiseen alaan?
Tilapäisesti viljelemätön ala lasketaan mukaan peltoalaan jonka perusteella viherryttämistuen vaatimukset
lasketaan, mutta viljelemättömänä alana se on tukikelvotonta alaa, eli sille alalle ei makseta viherryttämistukea.
Saako luomutila viherryttämistuen vaikka on vapautettu viherryttämistuen vaatimuksesta?
Kyllä saa, enintään tilan tukioikeuksia vastaavalle alalle.
Jos tila ilmoittaa alle 10 ha peltoalaa, ja valvonnassa todetaan yli 10 ha, tuleeko tilalle monipuolistamisvaatimus?
Kyllä tulee. Tuki maksetaan kuitenkin enintään ilmoitetun pinta-alan mukaan.
Jos prosentit menevät tiukalle ja pinta-alat muuttuvat valvonnassa, vähennetäänkö tukea?
Viherryttämistukea vähennetään, jos viherryttämistuen vaatimukset, kuten viljelyn monipuolistamisen ehdot
tai ekologisen alan vaatimus, eivät täyty. Tuki lasketaan valvonnassa todetun pinta-alan mukaisesti.
Voiko sadon puida, pellon muokata ja kylvää syyskasvin ennen 31.8.?
Kyllä voi, jos tilalla säilyy monipuolistamisvaatimuksen mukaiset kaksi tai kolme kasvia ja näiden kasvien
prosenttiosuudet eivät ylity. Viljelyn monipuolistamisessa ajanjakso, jolla peltoalalla on viljeltävä vaatimuksenmukaiset kaksi tai kolme kasvia on 30.6. – 31.8.
Lasketaanko viljat yhdeksi kasviksi? Entä kesannot?
Viljelyn monipuolistamisessa jokainen vilja lasketaan eri kasviksi, lisäksi viljojen syys- ja kevätlajit lasketaan
eri kasveiksi. Esimerkki: Jos viljelijä ilmoittaa syysvehnää, kevätvehnää ja ohraa, tilalla on kolme kasvia.
Viljaseokset ilmoitetaan seoskasvusto (viljat) -koodilla. Esimerkki: Jos viljelijä ilmoittaa ohraa ja ohra-kauraseosta (ilmoitettu koodilla seoskasvusto (viljat)), tilalla on kaksi kasvia.
Lisäksi nurmi ja kesanto lasketaan eri kasveiksi. Esimerkki: Jos viljelijä ilmoittaa vehnää ja viherkesantoa, tilalla on kaksi kasvia.
Mitä kasveja ei lasketa viljelyn monipuolistamisessa kasviksi?
Jos viljelijä ilmoittaa kasveja Muut vihannekset, Kasvimaa, Kasvihuoneala, tai Erityissopimusala, pelto, niitä
ei lasketa tilalle kasveiksi. Jos viljelijä ilmoittaa näitä kasveja, pitää hakemuksen lisätietoihin kirjoittaa tarkennus, mitä kasvia on alalle kylvetty.
Riittääkö lohkokirjanpito toteamaan kasvit, vai pitääkö ne olla pellolla?
Kasvien tai niiden jäänteiden pitää olla todettavissa pellolla 30.6.- 31.8. välisenä aikana. Tilan on huolehdittava siitä, että peltoalalta löytyy ko. ajan monipuolistamisvaatimuksen mukaiset kaksi tai kolme kasvia ja näiden kasvien prosenttiosuudet eivät ylity.
Meneekö viherryttämistuki heti nollaan, jos ylittää viljelyn monipuolistamisen pääkasvin prosentin?
Ei mene. Tukeen lasketaan vähennys, jonka määrä riippuu ylityksen määrästä ja tilan peltoalasta. Voit arvioida vähennyksiä excel-laskurin avulla. Laskuri on saatavilla Mavin nettisivulla www.mavi.fi ->Tuet ja palvelut
-> Viherryttämistuki
5 (19)
Millä perusteella tila vapautuu viljelyn monipuolistamisesta, jos vapautumisperusteita on tilalla useampia?
Vapautumisjärjestyksen tulkintaa tarkistettiin juuri ennen tukihaun alkamista. Uuden tulkinnan mukaan aina
ensin tarkistetaan nurmipoikkeukset eli onko tilan peltoalasta yli 75 % nurmea ja/tai kesantoa tai onko tilan
maatalousmaasta yli 75 % pysyvää nurmea tai nurmea. Näissä molemmissa tapauksissa on täytyttävä lisäksi
se, että jäljelle jäävä peltoala on enintään 30 hehtaaria. Vasta tämän tarkistuksen jälkeen tarkistetaan tilan peltoala.
Käytännössä tämä muutos tarkoittaa sitä, että tila, jolla on 9 ha peltoalaa, joista 8 ha nurmella, vapautuu viljelyn monipuolistamisesta sen perusteella, että tilan peltoalasta yli 75 % on nurmea. Samaan tapaan tila, jolla on
9 ha peltoalaa ja 90 ha pysyvää nurmea, vapautuu viljelyn monipuolistamisesta sen perusteella, että tilan maatalousmaasta on yli 75 % pysyvää nurmea.
Sama järjestys koskee myös ekologisesta alasta vapautumista.
Miten pysyvää nurmea ilmoitetaan?
Viljelijä ilmoittaa pysyvää nurmea ilmoittamalla lohkolle, joka on ollut viisi edeltävää vuotta nurmella Mavin
nurmilistassa olevia nurmikasveja (www.mavi.fi -> Tuet ja palvelut -> Viherryttämistuki). Nurmikasvien lista löytyy myös hakuoppaasta luvusta 9.
Jos ilmoittaa luonnonhoitopeltoa yli 15 %, muuttuuko prosenttirajan yli menevä luonnonhoitopelto pysyväksi nurmeksi?
Ei muutu. Viljelijä, joka on sitoutunut ympäristökorvaukseen ja valinnut toimenpiteen ympäristönhoitonurmet, voi valita kasviksi luonnonhoitopellon ja voi ilmoittaa sitä yli 15 % eikä prosenttirajan yli menevää luonnonhoitopeltoa muuteta pysyväksi nurmeksi.
Ympäristökorvaukseen sitoutumaton viljelijä ei voi ilmoittaa tukihakemuksellaan luonnonhoitopeltoa.
Onko EFA-alalla kasvatettu herne oikeutettu peltokasvien tuotantopalkkioon?
Kyllä on.
Käykö herne-viljaseos EFA-alaksi?
Ei käy, ainoastaan puhdas herne ja seokset muiden ekologisen alan typensitojakasveiksi hyväksyttyjen kasvien
kanssa käyvät EFA-alaksi.
Miten pysyvän nurmen viitesuhde vuonna 2015 lasketaan? Onko se ole sama kuin vuoden 2015 pysyvän
nurmen ala?
Vuoden 2015 pysyvän nurmen viitesuhde laskemalla yhteen vuonna 2012 ilmoitetut pysyvän laitumen alat ja
vuoden 2015 pysyvän nurmen alat, joita ei ilmoitettu vuonna 2012 ja jakamalla summa vuonna 2015 ilmoitetulla maatalousmaan kokonaisalalla. Vuonna 2015 ilmoitettuja luomualoja ei lasketa mukaan pysyvän nurmen
alaan eikä maatalousmaan kokonaisalaan.
Vuosittainen nurmen suhde lasketaan jakamalla vuoden 2015 pysyvän nurmen ala vuonna 2015 ilmoitetulla
maatalousmaan kokonaisalalla. Vuonna 2015 ilmoitettuja luomualoja ei lasketa mukaan pysyvän nurmen
alaan eikä maatalousmaan kokonaisalaan.
Pysyvän nurmen viitesuhde ja vuoden 2015 pysyvän nurmen suhde voivat erota sen vuoksi, että vuoden 2012
aloista ei vähennetä luomualaa ja osa vuonna 2012 pysyvänä laitumena ilmoitetuista aloista on otettu muuhun
käyttöön.
6 (19)
Pitääkö EFA-kesanto olla viljelijän hallinnassa koko EFA-kesantokauden ?
Kyllä pitää. EFA-kesannolla ei saa olla maataloustuotantoa 1.1.- 15.8.välisenä aikana.
Milloin EFA-kesanto pitää perustaa?
EFA-kesannolla ei saa olla maataloustuotantoa kesantokauden aikana. Kesantokausi on 1.1.-15.8. Vuonna
2015 viherkesanto on kylvettävä viimeistään 30.6.
Onko EFA-kesannolla niittovelvoite?
Niittovelvoitetta ei enää ole, mutta kesanto on pidettävä avoimena maatalousmaan säilyttämisvaatimuksen
mukaisesti.
Voiko EFA-alaksi ilmoitetulla kesannolla käyttää kasvinsuojeluaineita?
EFA-kesannolla on noudatettava täydentäviä ehtoja.
EFA-kesannon kasvuston saa päättää ja muokata kesantokauden päättymisen jälkeen aikaisintaan 15.8, jos
EFA-kesannolle kylvetään nurmikasveja tai syksyllä kylvettäviä tai istutettavia kasveja.
Ekologisen alan kesannon kasvuston voi päättää kemiallisesti aikaisintaan 15.7. heinäkuuta.
Huom. Jos kesantoa ei ole ilmoitettu ekologiseksi alaksi, sen kasvuston voi täydentävien ehtojen mukaisesti
päättää kemiallisesti tai mekaanisesti 1.9.lähtien ja 15.7.lähtien, jos alalle kylvetään nurmikasveja tai syksyllä
kylvettäviä tai istutettavia kasveja.
Voiko EFA-alaksi ilmoitetulla typensitojakasvien alalla käyttää kasvinsuojeluaineita?
Kyllä, typensitojakasveja saa viljellä normaaliin tapaan.
Voiko viherkesantoa ilmoittaa ekologiseksi alaksi kuinka paljon vaan?
Ei voi. Jos tila ilmoittaa selkeästi yli tarpeen ekologiseksi alaksi viherkesantoa, joka olisi muuttunut pysyväksi
nurmeksi, se voidaan tulkita pysyvän nurmen sääntöjen kiertämiseksi. Tällaista alaa ei hyväksytä EFA-alaksi.
Peruslohkomuutokset ja kasvulohkojen piirtäminen
Pitääkö kaikki kasvulohkot piirtää?
Ei tarvitse. Kasvulohkot piirretään vain siinä tapauksessa, että peruslohkon sisällä on enemmän kuin yksi kasvulohko. Silloin kasvulohkot täytyy piirtää. Piirtämisellä tarkoitetaan sitä, että osoitetaan kartalla, missä kasvulohkojen välinen raja menee.
Mihin mennessä kasvulohkot tulee piirtää ja miten kauan niitä saa muuttaa? Miten muuttaminen tehdään?
Päätukihaun kasvulohkot ilmoitetaan viimeistään 12.5.2015. Tähän mennessä tulee ilmoittaa kasvulohkojen
pinta-alat ja piirtää kasvulohkot siinä tapauksessa, että peruslohkolla on usea kasvulohko.
Jos kasvulohkojen tiedot ovat muuttuneet päätukihaun jälkeen, muutokset on tehtävä 15.6.2015. Muutosilmoituksen yhteydessä kasvulohkot piirretään vain siinä tapauksessa, että kasvulohkon pinta-ala on muuttunut. Jos
vain kasvitietoihin tulee muutoksia (esim. kaura muuttuu ohraksi), piirrosta ei tarvitse tehdä.
7 (19)
Voiko kasvulohkojen piirtämisessä kasvulohkojen koko pyöristyä johonkin muuhun kuin peruslohkon
kokoon?
Ei voi. Sovellus ohjaa hakijaa piirtämään kasvulohkot siten, että kasvulohkojen yhteenlaskettu pinta-ala on aina täsmälleen sama kuin peruslohkon pinta-ala.
Voiko peruslohkoja muuttaa ennen piirtämistä?
Kyllä. Sähköisessä tukihaussa on tärkeää, että viljelijä tekee ensin peruslohkojen rajakorjaukset, yhdistämiset
ja jakamiset ja sen jälkeen siirtyy piirtämään kasvulohkoja. Paperihaussa kunta tekee viljelijän karttakorjauksen mukaan tarpeelliset muutokset ja piirtää kasvulohkot tämän jälkeen.
Täytyykö piirtää kasvulohkot, joilla on sama tukitaso, mutta eri kasvilaji?
Kyllä.
Tarvitseeko piirtää kasvulohkot erikseen, jos peruslohkolla on esimerkiksi nyt 4 eri kasvulohkoa kylvettynä samalla kasvilla eri lannoitustaso- ja perustamisvuosisyistä?
Hallinnon vuoksi tällaisia kasvulohkoja ei tarvitse ilmoittaa erikseen tukihaussa. Lannoite- ym. ehtojen vuoksi
tilan muistiinpanoista on toimenpiteet löydyttävä tarpeen mukaan erikseen.
Niiden, jotka käyttävät Vipu-palvelussa esitäyttönä viljelysuunnitteluohjelmiston tietoja, tulee huomioida, että
pinta-alojen ja muiden lohkotietojen takaisinlataus Vipusta vs-ohjelmistoon päivittää vs-ohjelmiston tiedot
sellaiseksi, mitä Vipu-palvelussa on ilmoitettu. Tässä tapauksessa, jos haussa yhdistetään 4 kasvulohkoa yhdeksi, myös vs-ohjelmistosta neljän kasvulohkon tilalle latautuu yksi kasvulohko.
Takaisinlatausta ei ole pakko tehdä vaan tiedot voi myös päivittää käsin, jos hakemusta tehdessä on tullut
muutoksia.
Pitääkö tilapäisesti viljelemättömät alat ilmoittaa erikseen vai voiko edelleen ilmoittaa yhtenä monta
pientä alaa?
Tilapäisesti viljelemättömät alat voi ilmoittaa yhtenä kasvulohkona.
Jos peruslohko on vuokralla, mutta vuokranantaja haluaa aarin perunamaan johonkin kulmaan, voiko
jättää piirtämättä tai miten tulee piirtää?
Kaikki vähintään aarin kokoiset alat tulee piirtää kartalle osoittamalla kasvulohkon rajat.
Miten karttaohjelma toimii, lataako lohkojen tietoja muistiin? Karttasovelluksen käyttö on muuten hidasta.
Karttoja tai lohkon tietoja ei ladata muistiin.
Onnistuuko itse mittaamaan GPS:llä ja siirtämään siten tarkasti kasvulohkon suoraan Vipuun?
Vipuun ei ole toistaiseksi mahdollista siirtää tietoja kysytyllä tavalla. Toive on tiedossa ja mahdollisesti tulevina vuosina siirtäminen on mahdollista.
8 (19)
Vastaako Vipun esitäyttötiedot kevään päätukihaussa valvonnassa viimeksi todettuja pintaalamuutoksia?
Kyllä, edellisen vuoden valvonnat ja viljelijäkorjaukset on päivitetty kartoille.
Voiko hakemuksesta osan tehdä sähköisesti ja osan paperilla?
Päätukihakua ei voi tehdä osittain sähköisesti ja osittain paperilla esimerkiksi siten, että piirtäisi kasvulohkot
sähköisesti ja jättäisi muut tiedot paperilla. Tämä johtuu siitä, että Vipu-palvelu ohjaa hakijaa niin, ettei puutteellista hakemusta voi jättää.
Voiko sähköinen hakija palauttaa muutosilmoituksen paperisena?
Muutosilmoituksen voi palauttaa paperilla, vaikka päätukihaussa olisikin tehnyt sähköisen hakemuksen.
Toisin päin ei voi toimia eli tilanteessa, jossa päätukihaku on tehty paperilla, on muutosilmoituskin jätettävä
paperilla.
Onko muutoshaussa piirrettävä kasvulohkot uudestaan?
Muutosilmoituksessa kasvulohkot piirretään uudestaan siinä tapauksessa, että kasvulohkon pinta-ala on muuttunut päätukihaussa ilmoitetusta pinta-alasta. Muussa tapauksessa kasvulohkoja ei piirretä muutosilmoituksessa.
Piirretäänkö tuen perumiset myös kartalle?
Perumisia ei piirretä kartalle, vaan niissä säilyy totuttu ilmoitustapa. Lomakkeella 145 ilmoitetaan peruttavat
pinta-alat.
Miten valvonta suhtautuu, jos ei ole ilmoittanut peruslohkolle kasvulohkoja, mutta niitä on siellä 2 kpl,
mutta kasvit ovat samaa tukitasoa?
Valvontasäännöt tältä osin vastaavat nykyisiä, eli jos kasveilla on sama tukitaso, ei tule seuraamusta.
Miten kasvulohkojen piirtäminen tulkitaan koeruutujen osalta? Pitääkö ne olla erikseen vai yhtenä
ruutuna, koska on myös viljelijöiden pelloilla?
Piirtämistoiminto Vipu-palvelussa on tänä vuonna viime vuotista kehittyneempi. Lähtökohtana säädösten perusteella on se, että kaikki kasvulohkot tulee piirtää.
Joustomahdollisuuksia annetaan kuitenkin tutkimuslaitosten koeruutujen piirtämiseen ja viljelijöille, joiden
pelloilla on tutkimuslaitosten koeruutuja. Jos koeruudut muodostavat monia pieniä kasvulohkoja ja ovat hankalasti piirrettävissä, kasvulohko voi näissä tapauksissa olla piirrettynä yhtenäiseksi erimalliseksi kasvulohkoksi kuin miten se on kenttäolosuhteisiin toteutettu. Yleisohjeena tällaisessa tapauksessa on, että pinta-alan
oikeellisuus on tärkeämpää kuin sijainnin oikeellisuus.
9 (19)
Yhteiskäyttölohkot:
Eikö yhteiskäytössä olevia lohkoja voi jatkossa ilmoittaa kahdella eri hakemuksella? Jos ei ole jatkossa
mahdollista jättää useamman tuenhakijan hakemuksia yhdeltä peruslohkolta, mutta menettelyä halutaan käytännössä jatkaa, miten toimitaan?
Koulutuskierroksella saadun palautteen perusteella yhteiskäyttöisten lohkojen ilmoittamismenettely palautetaan ennalleen siten, että jokainen hakija voi ilmoittaa omalla hakemuksellaan viljelemänsä alueet.
Yhteiskäytössä olevien lohkojen ilmoittaminen omilla hakemuksilla on mahdollista Vipu-palvelussa ja paperihaussa.
Muuttuneen suunnitelman vuoksi yhteiskäytössä olevia kasvulohkoja ei kuitenkaan voi piirtää Vipupalvelussa, vaan sähköisesti hakevien on palautettava yhteiskäyttöisistä peruslohkoista kasvulohkokartat paperilla.
Voiko aiemmin yhteyskäytössä olleen lohkon jakaa, jolloin viljelijät ilmoittavat alat omina peruslohkoinaan?
Yhteiskäytössä olevan peruslohkon voi tarvittaessa jakaa. Jakamiseen ei kuitenkaan ole niin suurta tarvetta
nyt, kun ilmoittamismenettely palautetaan aiempien vuosien mukaiseksi.
VIRANOMAISIA KOSKEVIA KYSYMYKSIÄ KL-PIIRTÄMISESTÄ:
Ovatko kasvulohkot näkyvissä valvontakartoilla?
Kyllä. Kartat voidaan käytännössä muodostaa valvonnan käyttöön 15.6. jälkeen.
Voiko kunnassa tukihaun aikaan oleva avustaja, joka neuvoo viljelijää sähköhaun käytössä, olla muu
kuin neuvoja tai eu-avustaja, jolla on vakuutukset virheiden varalta?
Myös kunnan viranhaltija voi ohjeistaa ja rohkaista viljelijää sähköhaun käytössä teknisiltä osin. Vrt. tilanne,
jossa viljelijää ohjeistetaan lomakkeen täyttämiseen.
Onko kunnan virkamies esteellinen piirtämään kasvulohkoja Vipu-palveluun?
On. Viljelijän on tehtävä hakemuksensa itse tai neuvojan apua käyttäen.
Kasvulohkojen piirtämistä koskeva kuuleminen:
Minne asti kuulemista voidaan tehdä, onko jokin takaraja?
Ei ole takarajaa. Kuitenkin kuulemisen kohteena oleva asia voidaan ratkaista ilman viljelijän vastinetta, jollei
hän vastaa kuulemiseen määräajassa.
Voidaanko kuuleminen ratkaista, jos viljelijä ei vastaa kuulemiskirjeeseen?
Asia voidaan ratkaista siinä tapauksessa, että kuulemiskirjeessä on annettu vastineen takaraja ja kun kirjeessä
on mainittu, että asia voidaan ratkaista tämän jälkeen.
10 (19)
Täytyykö kuuleminen tehdä 15.6. mennessä?
Ei välttämätöntä, mahdollisimman pian, jotta valvonnat voidaan aloittaa.
Voiko kuuleminen suurentaa ja pienentää ilmoitettuja kasvulohkoja? Voiko aloja muuttaa myös 15.6.
jälkeen kuulemisessa?
Kyllä, muutokset molempiin suuntiin ovat mahdollisia. Muuttaminen on mahdollista myös 15.6 jälkeen, koska
kyse on viranomaisprosessista.
Voidaanko kuuleminen tehdä kevennetyllä menettelyllä?
Kyllä. Kunta voi esim. pyytää viljelijää käymään toimistolla ja piirrokset käydään yhdessä läpi. Viljelijältä on
otettava hakemuspapereihin kuittaus alojen/piirrosten hyväksymisestä.
Aktiiviviljelijä, Peltokasvipalkkio
Oikeuttavatko vihantana korjatut peltokasvipalkkioon oikeuttavat valkuaiskasvit palkkioon?
Kyllä oikeuttavat.
Nuoren viljelijän tuki
Voiko hakija täyttää 40 vuotta mihin aikaan tahansa sen vuoden aikana, kun jättää ensimmäisen perustukihakemuksen?
Voi täyttää, hakija ei saa täyttää 41-vuotta ko. vuonna.
Onko tuessa koulutusvaatimuksia kuten on nuoren viljelijän aloitustuessa?
Tuessa ei ole koulutusvaatimuksia.
Maatilan sukupolvenvaihdos tehdään heinäkuussa ja siten vanha isäntä hakee tuet, jotka siirretään
aloittavalle viljelijälle. Hakeeko vanha isäntä myös nuoren viljelijän tuen, koska tukihakemusta ei voi
heinäkuussa täydentää?
Nuoren viljelijän tuen voi hakea vasta seuraavana vuonna. Tuen saa silti täydet viisi vuotta.
Jos puoliso omistaa alle puolet tilasta, niin huomioidaanko hänet nuoren viljelijän tukea tarkasteltaessa?
Huomioidaan.
Aviopuolisoilla on omat maatilat, jotka he omistavat erikseen ja maatiloilla on erilliset tilatunnukset.
Miten maatilat tarkastellaan nuoren viljelijän tuessa?
Molemmat hakevat maatiloilleen oman nuoren viljelijän tuen ja maatilat eivät vaikuta toisiinsa.
Maatalousyhtymä on perustettu vuonna 2013 vaiheittaisen sukupolvenvaihdoksen yhteydessä siten, että
vuonna 2013 aloittaneet viljelijät täyttäisivät nuoren viljelijän tuen ehdot. Yhtymässä on mukana myös
11 (19)
vanha isäntä, jonka vuoksi yhtymä ei voi hakea nuoren viljelijän tukea. Vanha isäntä jää pois yhtymästä vuonna 2016. Onko jäljelle jääneiden viljelijöiden yhtymä tukikelpoinen?
Yhtymä on tukikelpoinen vuodesta 2016 lähtien. Ikävaatimus pitää täyttyä vuonna 2016 ja viiden jakso lasketaan tästä vuodesta eteenpäin.
Osakeyhtiö on perustettu vuonna 2013 siten, että osakeyhtiössä on mukana nuoren viljelijän ehdot täyttävä viljelijä, jolla on omistuksessa 49 % osakeyhtiön osakkeista. Vuonna 2015 omistussuhteet muuttuvat siten, että ehdot täyttävällä viljelijällä on 51 % osakkeiden omistuksesta. Onko osakeyhtiö tukikelpoinen vuonna 2015 nuoren viljelijän tukeen?
Osakeyhtiö on tukikelpoinen nuoren viljelijän tukeen 2015 lähtien. Ikävaatimus pitää täyttyä vuonna 2015 ja
viiden jakso lasketaan tästä vuodesta eteenpäin.
Luonnonhaittakorvaus
Mikä on kesantorajoitteen vertailupinta-ala, ts. mistä 25 % saa olla vuonna 2015 kesantoa ja LHPnurmia?
Kesannon ja LHP-nurmen tukikelpoinen enimmäisala lasketaan viljeltyjen tukikelpoisten kasvien yhteisalasta.
Viljeltyjen kasvien yhteisala jaetaan 3:lla. Tälle jakolaskussa saadulle alalle voidaan enimmillään maksaa korvausta kesannon ja LHP-nurmen osalta.
Rajoite lasketaan tilan korvauskelpoisista peltolohkoista, eli pellon ulkopuolisia pysyviä laitumia ei lasketa tähän mukaan.
Mitkä ovat LHK:n eläintiheyden määräytymisen hehtaarit?
Laissa eräistä ohjelmaperusteisista viljelijäkorvauksista mainitaan seuraavasti: 0,35 eläinyksikköä korvauskelpoista peltohehtaaria kohti (ei sisällä pellon ulkopuolisia pysyviä laitumia).
Mistä viljelijä näkee omat eläinmääränsä? Tuleeko Vipuun yhteys rekisteriin? Täytyykö itse laskea
kappaleet ja muuntaa eläinyksiköiksi?
Viljelijä näkee omat eläinmääränsä eläinrekistereistä. Hallinto ei lähetä erillisiä tietoja, mutta hakee rekistereistä (nauta, sika, lammas ja vuohi) eläinmäärätiedot keskitetysti eläintiheyden laskentaa varten kalenterivuoden tilanteen mukaisena. Hevoset/ponit ja kaikki siipikarja tulee ilmoittaa erikseen, koska niiden eläinmääriä
ei ole saatavissa rekistereistä.
Hakuvuoden aikana omaa eläintiheysrajaa voi seurata itse laskemalla/arvioimalla. Hallinto tarkistaa kaikkien
kotieläinkorotusta hakeneiden eläintiheysrajan täyttymisen hakuvuotta seuraavan vuoden alussa.
Tuleeko seuraamus, jos hakee LHK-kotieläinkorotusta, mutta ei täytä eläintiheyttä?
Eläintiheyden täyttymättömyydestä ei tule seuraamuksia, korvausta ei vain makseta. Seuraamuksia voi tosin
tulla, vaikka eläintiheys täyttyy, jos peltovalvonnassa on havaittu sääntöjenvastaisuuksia.
Onko korvaukset palautettava, jos tukikelpoisuusehto ei sitoumuskauden aikana enää täyty?
Luonnonhaittakorvauksessa ja kotieläinkorotuksessa ei ole enää sitoumusta vaan korvausta haetaan vuosittain.
Jokainen vuosi siis katsotaan erillisenä.
12 (19)
Mitkä hevoset kotieläinkorotuksessa hyväksytään?
Korvaukseen ovat oikeutetut hevoset ja ponit yli 6 kk. Eläinten tulee olla hakijan hallinnassa ja tunnistettuja.
Hallinta tulee olla saman tilatunnuksen alla esim. hakijan, puolison tai alaikäisten lasten nimissä. Tunnistukseen käy esim. rekisterinumero hevospassissa.
Jos hakijalla/puolisolla/alaikäisellä lapsella on osaomisteinen hevonen, tulee eläin siirtää kokonaan hakijan/puolison/alaikäisen lapsen hallintaan hevosrekisterissä. Hallinnansiirto rekisteriin tulee tehdä asianmukaisella hallinnansiirtolomakkeella (ei valtakirjalla tai muulla sopimuksella). Hallinnansiirron tulee myös näkyä
hevosrekisteristä.
Hevosista on pidettävä ajan tasalla olevaa kirjanpitoa ja lisäksi kirjanpidosta on ilmettävä kunkin kalenterikuukauden 1. päivän eläinmäärätiedot.
Käykö jos, vanhemmat omistaa hevosen, mutta eläin on lapsen hallinnassa?
Käy, jos lapsi on alaikäinen perheenjäsen.
Onko sikarekisterin ja tuen eläinyksikköryhmät samat? Ts. saako muuntokertoimilla muunnettua suoraan?
Pyrkimyksenä on käyttää samoja laskennallisesti saatavia eläinryhmiä molemmissa.
Voisiko hevosille tehdä jo hakuvaiheeseen jonkin ilmoitustavan, jottei joka vuosi samat tilat ole aina
ristiintarkastuksessa? Työllistää kuntaa turhaan.
Hevoset ja siipikarja joudutaan tämän korvauksen osalta ilmoittamaan joka tapauksessa erikseen, koska näitä
eläinmääriä ei saada rekistereistä. Ilmoitusmenettely pyritään yhtenäistämään muiden eläinmääriä laskennassaan käyttävien tukien ja korvauksen kanssa. Hakuvaiheen eläinmääräilmoitus ei riitä vaan eläinmäärä tulee
laskea koko kalenterivuodelta (poikkeuksena vuosi 2015 vasta 1.5. alkaen). Tila ei joudu ristiintarkistuslistalle, jos korvaus ehditään perua sitä ennen.
Hevosten eläinmäärä tarkistetaan hallinnollisena tarkastuksena vertaamalla tuenhakijan ilmoittamaa hevosmäärää Suomen Hippoksen hevosrekisterin tietoihin.
Voiko LHK:n kotieläinkorotuksen eläintiheyttä korottaa näennäisesti perumalla tuen maksu osalta
lohkoista?
Teoriassa eläintiheyttä voisi nostaa tukihakuvuonna 15.6. mennessä tehtävällä lohkon/lohkojen hallinnansiirrolla eli vähentämällä korvauskelpoista pinta-alaa.
Saariston määrittely? Saaristoalueet on määritelty valtioneuvoston asetuksessa (5/2015, muut. 336/2015).
Korvauskausi, otetaanko 15.6. tilanne mukaan, kun katsotaan hakijan hallinnassa olevia aloja?
Korvauskausi alkaa periaatteessa silloin kun hakija korvausta hakee. Myös 15.6. tehdyt alojen muutokset otetaan huomioon.
Hakijan hallinnassa ja maatalouskäytössä tulee olla koko korvauskauden vähintään 5 ha tai saaristoalueella 3
ha korvauskelpoista alaa. Jos hallinnasta tai maatalouskäytöstä poistuu lohkoja ennen 31.12 tukihakuvuonna,
tulee korvauskauden takia näiltä lohkoilta perua korvaus (LHK ja kotieläinkorotus).
Voiko lohkon LHK-kelpoisuuden muuttaa korvauskelpoisuudeksi, kun maankäyttölaji muuttuu pelloksi?
13 (19)
Lohko on saanut lohkohistoriansa mukaan pelkän LHK-kelpoisuuden (ollut pysyvä laidun v. 2014). Korvauskelpoisuus on pysyvä ominaisuus, joka ei muutu maankäyttölajin muuttuessa.
Lohkolle voi toki siirtää esim. poistuvalta lohkolta ”tavallisen” korvauskelpoisuuden.
Luonnonmukainen tuotanto
Voiko säilörehu olla myyntikasvi?
Ei, sallitut ns. myyntikasvit luetellaan sitoumusehtojen liitteessä. Näitä kasveja on löydyttävä vaadittu määrä
kasvulohkolomakkeella ilmoitettuna.
Roolien muutos ELYille sopimuksesta tulee sitoumus? Mitä tarkistetaan? Maksatukset?
Käytännössä kaikki pysyy ennallaan. ELY hallinnoi jatkossakin myönnöstä maksamiseen, kuten nykyisin. Sitoumusmuotoisuus vähentää työmäärää hallinnoinnissa.
Tuleeko 2-päiväinen koulutusvaatimus vanhoille?
Ei, jos on ollut kauden 2007-2013 kotieläintilansopimus voimassa, ei tarvitse lisäkoulutusta suorittaa.
Viherlannoitusnurmi tulevalla kaudella nurmeksi ja ei sadonkorjuuvelvoitetta, saako YMP?
Ympäristökorvauksen ravinteiden tasapainoisen käytön korvaus voidaan maksaa ns. viherlannoitusnurmille,
jotka luomutila ilmoittaa monivuotisina nurmina. Viherlannoituksena ilmoitetulle nurmelle ei makseta
ymp.korvausta. Ympäristökorvaukseen sitoutumaton ei voi ilmoittaa viherlannoitusnurmea kasvulohkotiedoissa.
Mihin mennessä pitää todistaa ja missä kohtaa maksetaan tukea vrt. tuotantotarkastukseen?
Korvausten loppuerät maksetaan, kun tuotantotarkastukset on tehty ja tallennettu. Ennakko voidaan maksaa
riippumatta tuotantotarkastuksesta.
Lohko pitää olla ymp-kelpoinen?
Korvauskelpoisuudet ovat ympäristö- ja luomukorvausten kanssa yhtenevät. Korvauskelvottomille lohkoille ei
luomukorvausta makseta.
Myyntikasvit: 30 % vuodessa vai sitoumusaikana?
Sitoumuksen aikana keskimäärin 30 %, vuosittain ei ole pakko viljellä.
Onko sadonkorjuuvaatimusta?
Sadonkorjuuvaatimusta ei ole. Viljelijän tulee kuitenkin pyrkiä markkinointi- ja korjuukelpoisen sadon tuottamiseen. Sadonkorjuuvaatimus jää niihin toimenpiteisiin, joissa ehdot sitä vaativat (suojavyöhyke, nurmella
jos lannoitettu useamman sadon perusteella)
Kenelle avomaan vihannesten korkeampi tuki maksetaan?
Vihannesten viljelystä maksetaan korkeampi korvaus kaikissa luomusitoumustyypeissä. Kuitenkin korotettu
maksu ainoastaan niille lohkoille, joilla ko. kasveja viljellään.
Eläinten laskenta alkaa 1.5. aina uusilla tiloilla vai vain vuonna 2015?
Vuonna 2015 laskenta alkaa 1.5. kaikilla. Myöhempinä vuosina eläinten laskenta alkaa 1.1. kuitenkin aikaisintaan siitä päivästä, jona viljelijä on liittynyt luomun valvontajärjestelmään eläinten osalta (tallennetaan sovellukseen)
14 (19)
160 euroa ei enää tule jos saa avomaanvihanneksista korvausta?
Ei, korvaustaso on vaihtoehtoinen, kasvitilalla peltoviljelystä 160, kotieläintilalla 160 + 134 ja avomaanvihanneksista kaikilla tiloilla 600 e/ha.
Voiko osan lohkoista jättää luomusitoumuksesta pois?
Vain tietyt lohkot voi jättää ulkopuolella, eli korvauskelvottomat lohkot, ruokohelpilohkot ja sellaiset lohkot,
joilla myyntikasvien (muu kuin nurmi) tuottaminen on vaikeaa. Lisäksi maatalouskäytöstä sitoumuskauden
aikana poistettavat lohkot voi jättää sitoumuksen ulkopuolelle. ELY arvioi hyväksyttävyyden.
Jos on hunajantuotannon kasveja, pitääkö olla lisäksi myyntikasveja?
Tavallisimmat hunajantuotannossa käytettävät kasvit on listattu myyntikasviluettelossa.
Pariskunta viljelee, kumpi käy koulutuksen?
Tilan hoidosta vastaavan on täytettävä koulutus, kuitenkin yksi henkilö käy koulutuksen.
Aktiiviviljelijän vuosittainen seuranta: jos on negatiivilistalla, miten sitoumukset käyttäytyvät ja aiheutuuko takaisinperintä?
Sitoumus päättyy ja maksetut korvaukset palautettava.
Jos tarkastustilanteessa todetaan 0,99 eikä 1 ha?
Jos sitoumusala laskee alle minimin ts. 5 ha sitoumuslohkoja tai 1 ha puutarhakasvien viljelyssä, sitoumus
raukeaa. Tällöin maksettuja korvauksia ei tarvitse palauttaa.
Onko avomaalle minimiala, jos viljelee tietyllä osalla luomua?
Avomaan puutarhakasvien viljelyssä minimialat ovat samat kuin kasvi- ja kotieläintilan luomusitoumuksissa,
eli 1 ha puutarhakasvien viljelyssä joka vuosi tai vähintään 5 ha sitoumuslohkoja.
Mistä tarkastetaan, että tila myy viimeisenä vuotena kotieläinluomutuotteita?
Kuitti myynnistä palautetaan ELY-keskukseen sitoumuksen jatkon hakemisen yhteydessä.
Kerääjäkasvit ja luomutila? Voiko olla päällekkäin? Onko rajoite?
Luomutila voi valita myös kerääjäkasvitoimenpiteen ja saa maksun.
Mitä tapahtuu jos kasvitila ei kerkeä käydä koulutuksissa?
Koulutusvaatimus tulee täyttää ennen sitoumuskauden alkua, eli viimeisenä tukihakupäivänä, kun sitoumusta
haetaan. SPV- ja muissa hallinnansiirtotapauksissa tulee vaatimus täyttyä ennen sitoumuksen siirtoa.
Saa lisätä 5 ha, vuosittain vai yhteensä?
Vuosittain 5 hehtaaria sitoumuksen ulkopuolelta tulevia korvauskelpoisia lohkoja.
Tuleeko seuraamusta jos 0,3 ey/ha ei täyty?
Jos kauden aikana eläintiheys alittuu, sitoumus muutetaan kasvitilan sitoumukseksi. Muuta seuraamusta ei aiheudu.
Saako kotieläintilat jotain maksua syksyllä?
Kasviosuuden 75 % maksetaan syksyllä. Loppu kasviosa ja eläinosuus maksetaan keväällä.
Mitä tarkoittaa avomaanvihannekset?
Avomaan vihanneksista tulee kasvikoodiluettelo luomukorvauksen valtioneuvoston asetukseen.
15 (19)
Eläinlajeja voi vaihtaa tai lisätä. Jos tulee uusi eläinlaji, onko pakko ottaa sitoumukseen?
Toisesta eläinlajista voi olla samalla tilalla tavanomaista tuotantoa.
Joka toinen vuosi voi olla kotieläintila ja joka toinen vuosi kasvitila?
Voi olla.
Vaaditaanko luomupuolen koulutus myös avomaanvihannesten viljelyssä? Miten vihannesten ja viljojen vuorottelu hoidetaan?
Kaikki luomusitoumukset vaativat koulutuksen. Jos samoja kasveja viljellään sekä tavanomaisesti että luonnonmukaisesti, täytyy noudattaa Eviran luomuohjeita rinnakkaisviljelystä.
Voiko pitää eläimet tavanomaisessa tuotannossa ja tuottaa 30 % myyntikasveja?
Kyllä.
Jos siirtyy ennen 5-vuotta tavanomaiseksi, tuleeko takaisinperintää?
Sitoumuksesta voi luopua vain ylivoimaisen esteen tapauksessa. Kotieläinten luomutuotannon voi lopettaa
myös sitoumuksen aikana, jolloin sitoumus muutetaan kasvitilan sitoumukseksi.
Täydentävät ehdot
Pitääkö sängen polttamisesta ilmoittaa maaseutuelinkeinoviranomaiselle?
Ei tarvitse, merkintä lohkokirjanpitoon riittää.
Mikä asetus nitraattiasetuksen lisäksi sääntelee puhdistamolietteen käyttöä? Puhdistamolietedirektiivi
poistuu täydentävistä ehdoista, helpottuuko puhdistamolietteen käyttö pellon lannoitteena?
Puhdistamolietteitä koskevia säädökset ovat lannoitevalmistelain (539/2006) nojalla annetuissa maa- ja metsätalousministeriön asetuksissa 11/12 ja 24/11 (muut 12/12 ja 7/13) sekä jäteasetuksessa 179/2012. Käyttö sinällään ei helpotu, valvontaa ei tehdä enää täydentävissä ehdoissa.
Pitääkö kaikilla tiloilla olla lantala?
Kaikilla eläintiloilla, joilla kertyy kuivalantaa vuodessa yli 25m3, on oltava 12 kk lantala. Sitä vähäisemmät
lantamäärät on varastoitava tiiviillä siirtolavalla tai muulla vastaavalla alustalla siten, ettei valumia ympäristöön pääse tapahtumaan. Ulkona läpi vuoden kasvatettavilla naudoilla voidaan huomioida koko ulkona vietetty kausi kun arvioidaan lantalatarvetta. On kuitenkin huomioitava, että myös jaloittelualueilta ja pysyvistä ruokinta- ja juottopaikoista säännöllisesti kerätylle lantamäärälle, jota ei voida suoraan hyödyntää lannoitteena,
tulee olla lannan varastointitila.
Voiko patterin tehdä pellon ulkopuolisille alueille, nykyään pattereita on myös pellon ulkopuolisilla
alueilla?
Lantapatteri tai nykyisin lanta-auma tulee tehdä maankäyttölajiltaan pelloksi luokitellulle alueelle. Lohkolla
tarkoitetaan peruslohkoa.
Pitääkö patteri tehdä erikseen jokaiselle peruslohkolle?
Lähtökohtaisesti jokaiselle peruslohkolle aumataan sille levitettävä lantamäärä.
16 (19)
Pysyvien ruokinta- ja juottopaikkojen tulee olla katetut ja tiivispohjaiset ja niille kertyvä lanta on poistettava riittävän usein. Tuleeko ehdolle siirtymäaikaa vai pitäisikö kohta olla kunnossa jo 1.4.2015?
Tähän on tulossa siirtymäsäännös. Muualta kuin pysyviltä ruokinta- ja juottopaikoilta ei vaadita lannan keräämistä. Vaatimus pitää olla kunnossa 1.1.2016.
Miten lannan ja orgaanisen lannoitevalmisteen vähintään 30 %:n kuiva-ainepitoisuus määritellään?
Lannoitevalmisteeksi hyväksytyn lannoitteen ka-pitoisuus ilmenee viimeisestä erää koskevasta tuoteselostuksesta. Kuivalannan ka-pitoisuuden määrittely perustuu lähinnä aistinvaraisesti ja havainnollisesti tilatasolla
tehtävään testiin. Eli puristamalla lannasta ei pitäisi tippua pisaraakaan nestettä. Ka-pitoisuuden määrittämisessä voidaan käyttää myös erillistä kosteusmittaria, esimerkiksi mitä rehun kosteuden mittaamiseen käytetään.
Peltolohkon osilla, joiden kaltevuus on vähintään 15 prosenttia, lannan ja orgaanisten lannoitevalmisteiden levitys on aina kielletty. Mikä on minimipinta-ala, jossa tätä ehtoa on sovellettava?
Minimiala on 25 aaria. Jos 15 prosenttia kalteva kohta lohkolla on pienempi kuin 25 aaria, ei levityskieltoa
tarvitse soveltaa.
Lisää muun muassa koulutuksissa esitettyjä kysymyksiä ja vastauksia nitraattiasetukseen liittyen löydät myös
ympäristöministeriön sivuilta:
Ympäristöministeriö vastaa: Yleisiä kysymyksiä nitraattiasetukseen liittyen, 31.3.2015
2 § soveltaminen
Mitä ovat mauste- ja yrttikasvit nitraattiasetuksessa? Sovelletaanko asetusta myös niihin?
Sovelletaan. Mauste- ja yrttikasveihin luetaan muun muassa korianteri, kumina ja sinapit. Mauste- tai lääkekasveihin voidaan lukea muun muassa basilika, etelänarnikki, helokki, iisoppi, kamomillasaunio, kangasajuruoho, kehäkukka, keltakatkero, kesäkynteli, kissanminttu, koiruoho, kultapiisku, liperi, maraljuuri, maurinmalva, maustekirveli, maustemeirami, mintut, mäkikuisma, särmäkuisma, mäkimeirami, niittyhumala, nokkonen, ei kuitenkaan kuitunokkonen, punahattu, purasruoho, rakuuna, ratamot, reunuspäivänkakkara, rohtoraunioyrtti, rohtosormustinkukka, rohtovirmajuuri, ryytisalvia, saksankirveli, siankärsämö, sitruunamelissa,
takiaiset, timjami, tuoksuampiaisyrtti, ukontulikukka, rohtotulikukka, unikko, öljyunikko, villasormustinkukka, väinönputki, yrtti-iiso ja lääkepaju, jonka viljelystä on sopimus lääketehtaan kanssa.
Sovelletaanko asetusta heinäpaaleihin?
Ei sovelleta.
5 § lannan varastointi
Pitääkö kaikilla tiloilla olla lantala?
Kaikilla eläintiloilla, joilla kertyy kuivalantaa vuodessa yli 25 m3, on oltava 12 kk lantala. Sitä vähäisemmät
lantamäärät on varastoitava tiiviillä siirtolavalla tai muulla vastaavalla alustalla siten, ettei valumia ympäristöön pääse tapahtumaan. Varastotilavuudesta voidaan poiketa nitraattiasetuksen 1 momentissa esitetyin edellytyksin.
Pitääkö myös ulkona vuoden ympäri kasvatettavilla naudoilla olla lantala? Jos, niin minkäkokoinen
katsotaan riittäväksi?
17 (19)
Pitää olla. Lantala voi kuitenkin olla 12 kk määrättyä pienempi eli siinä voidaan vähentävästi huomioida laidunkauden pituus, joka voi näillä eläimillä olla enemmän kuin 4 kk. Ulkotarhoista, erityisesti ruokinta- ja
juottopaikoilta, sekä alueilta, joilla eläimet yleisesti viihtyvät, on säännöllisesti poistettava lanta, joka on, mikäli sitä ei voida suoraan hyödyntää lannoitteena, varastoitava erikseen lantalassa.
Mihin uudet lantalatilavuudet perustuvat? Milloin uusia lantalatilavuuksia sovelletaan?
Uudet tilavuudet perustuvat Luonnonvarakeskuksen laskemiin uusiin tuotantoeläinten erityslukuihin. Uudet tilavuusvaatimukset ilmenevät nitraattiasetuksen liitteestä 1. Uusia lannan varastotilavuuksia sovelletaan vasta
1.4. vireille tulleisiin lupahakemuksiin. (Huomio. Siirtymäaikaa koskevaa säännöstä on muutettu: Lantalaan,
joka on otettu käyttöön tai jota koskeva ympäristö- tai rakennuslupahakemus on vireillä tämän asetuksen voimaan tullessa, sovelletaan tämän asetuksen voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä lantaloiden vähimmäistilavuuksista.). Uusia lantamääriä sovelletaan kuitenkin heti asetuksen voimaantullessa kaikkiin eläimiin.
6 ja 8 § orgaanisen lannoitevalmisteen ja kuivalannan vähintään 30 %:n kuiva-ainepitoisuus
Miten orgaanisen lannoitevalmisteen ja kuivalannan vähintään 30 % kuiva-ainepitoisuus määritellään?
Lannoitevalmisteeksi hyväksytyn lannoitteen kuiva-ainepitoisuus ilmenee viimeisestä erää koskevasta tuoteselostuksesta. Kuivalannan kuiva-ainepitoisuuden määrittely perustuu lähinnä aistinvaraisesti ja havainnollisesti tilatasolla tehtävään testiin. Eli puristamalla lannasta ei pitäisi tippua pisaraakaan nestettä. Kuivaainepitoisuuden määrittämisessä voidaan käyttää myös erillistä kosteusmittaria, esimerkiksi mitä rehun kosteuden mittaamiseen käytetään.
Mitä tarkoitetaan auman paikalla? Voiko uuden auman perustaa edellisenä vuonna sijainneen auman
viereen?
Auman paikalla tarkoitetaan samaa paikkaa. Eli uuden auman voi perustaa edellisvuonna sijainneen auman
paikan viereen. Uuden paikan ei tarvitse olla erillisellä toisella lohkolla.
7 § rakenteelliset vaatimukset
Voiko kompostin jälkikypsytysauman perustaa milloin vain, kun 6 §:n kielto varastoida aumassa marraskuun alusta tammikuun loppuun ei koskisi asetuksen mukaan jälkikypsytystä?
Kompostin jälkikypsytysauma voidaan perustaa tammikuun alusta mikäli asetuksen 6 §:n 4-7 momentit edellytykset täyttyvät. Auma on kuitenkin levitettävä eli käytettävä lannoitteena pellolla auman perustamisvuonna,
joten ylivuotista aumausta ei enää sallita. Auma on levitettävä viimeistään lokakuun viimeisenä päivänä kuitenkin niin, että lanta on mullattava saman vuorokauden puolella ennen marraskuuta.
Pitääkö jälkikypsytysauma aina peittää?
Pitää. Peitteen ei kuitenkaan tarvitse olla tiivis. Se voi olla esim. kompostihuopaa, turvetta tai olkisilppua.
Mitä tarkoitetaan tiivispohjaisella alustalla? Entä mitä on tiivispohjaisuus?
Tiivispohjaisella tarkoitetaan asetuksen määritelmänkin mukaan tiiveydeltään vähintään asfalttia vastaavaa
ehjää pintaa. Tiiveydellä tarkoitetaan tässä veden läpäisevyyttä. Tiivispohjaisuudella jo nimensä mukaisesti
voidaan tarkoittaa, että tiiviskerros voi sijaita myös pintaosaa syvemmällä.
Mitä tarkoittaa lannan/orgaanisen lannoitevalmisteen kuormaaminen? Entä mikä on tiivispohjaisen
alustan vähimmäiskoko?
Kuormaamisella tarkoitetaan tässä lannan tai pakkaamattomien orgaanisten lannoitevalmisteiden siirtämistä
lantalaan/varastoon tai sieltä pois. Kuormaamisella tarkoitetaan lähinnä koneellista siirtämistä ja kuormaamis-
18 (19)
ta, ja erityisesti, jos kyseessä on helposti varisevaa lantaa/orgaanista lannoitevalmistetta. Myös lietteen pumppaaminen kuljetusvaunuun katsotaan kuormaamiseksi. Kun kuormaaminen tapahtuu tiivispohjaisella alustalla,
maaperä ei pääse liettymään ja mahdolliset valumat saadaan talteen ja alustalle kertyneet lannat/orgaaniset
lannoitevalmisteet kerättyä. Tiivispohjaisen alustan vähimmäiskokoa ei ole määritelty. Tiivispohjaisella alustalla ei tarkoiteta kuitenkaan, että kaikki lantaloiden ympäristöt olisi esim. asfaltoitava, vaan vain ne alueet,
joilla koneet ja kalustot liikkuvat tai sijaitsevat kuormaamisen aikana.
Koskeeko kuormausvelvoite kaikkia orgaanisia lannoitevalmisteita? Myös lihaluujauhoa?
Koskee, jos kyseessä ei ole pakatut valmisteet.
Voiko kahden hevosen pihaton perustaa maapohjalle? Tarvitseeko lantalaakaan rakentaa, jos lantaa
syntyy alle 25 m3/vuodessa?
Ei voi. Eläinsuojan muista pohjarakenteista ei ole nitraattiasetuksessa erikseen säädetty, mutta eläinsuojan sisällä sijaitsevien lantakourujen ja muiden lannan johtamiseen tarkoitettujen rakenteiden tulee olla vesitiiviitä.
8 § lannan varastointi poikkeustilanteessa
Mikä on eläintaudista johtuva hygieeninen syy? Voiko lietelantaa varastoida aumassa, jos sen imeyttää
turpeeseen?
Eläintaudista johtuvalla hygieenisellä syyllä tarkoitetaan eläintautilain (441/2013) mukaan sairautta tai tartuntaa, joka voi siirtyä eläimestä toiseen eläimeen tai ihmiseen. Tautitapauksessa aumavarastoinnin edellytykset
arvioisi eläinlääkäri. Ympäristöministeriö Yleisiä kysymyksiä nitraattiasetukseen liittyen, 31.3.2015
Lietelantaa voi samoin perustein varastoida aumassa kuten kuivalantaakin, jos lanta on imeytetty turpeeseen ja
30 %:n kuiva-ainepitoisuus täyttyy. Ensisijaisesti poikkeus on kuitenkin tarkoitettu kuivalannan varastointiin.
Miten suhtaudutaan hukkakauran hävittämiseen?
Hygieeninen syy tarkoittaa vain eläintautitapauksia. Hukkakauran hävitystä koskee muut säännöt ja ohjeistukset.
9 § Ilmoitusvelvollisuus
Voiko ilmoitus olla vapaamuotoinen vai onko menettelyyn jo olemassa erillinen lomake? Voiko ilmoituksen laatia sähköisesti? Pitääkö ilmoitus tehdä joka vuosi? Riittääkö yksi ilmoitus, jos monta aumaa?
Onko ELY-keskuksille tehtävään vuosiraportointiin olemassa yhteenvetolomaketta?
Ilmoitus ei ole vapaamuotoinen vaan siihen täytetään erillinen lomake, joka voidaan täyttää myös sähköisesti.
Lomake tulee myöhemmin saataville ympäristöministeriön verkkosivuille. Viljelijä voi tehdä yhden ilmoituksen, joka voi kattaa useamman auman. Ilmoitus on tehtävä kuitenkin joka vuosi uudelleen. ELY-keskuksille
tarkoitettuun raportointiin ei ole vielä olemassa lomaketta/yhteenvetokaavaketta.
10 § lannoitteiden käyttö
Lannoituksessa on otettava huomioon myös maalaji. Miten maalaji määritellään? Pitääkö se analysoida
erikseen?
Ympäristökorvausjärjestelmässä edellytetään viljavuusnäytettä, jossa myös maalaji on analysoitu. Mikäli viljelijä ei ole korvausjärjestelmässä, on maalaji joko tutkittava itse, jos viljelijällä on tähän riittävä ammattitaito
tai analyysi on teetettävä erikseen ja analysoitava muualla.
Koskeeko vuorokauden muokkausvelvoite myös kesäaikana tehtyä lannoitusta?
Koskee. Pelto on muokattava vuorokauden sisällä lannan ja orgaanisten lannoitevalmisteiden levittämisen jälkeen, mikäli em. lannoitteita ei suoraan sijoiteta maahan. Poikkeuksena kasvusto, jolle voidaan levittää myös
19 (19)
pintaan, kuitenkin 15.9. jälkeen aina sijoittamalla, mikäli kasvusto (monivuotinen nurmi) on tarkoitus pitää
talven yli kasvipeitteisenä.
Mikäli pelto pidetään talven yli kasvipeitteisenä, on 15.9. jälkeen lanta ja orgaaniset lannoitevalmisteet
levitettävä sijoittamalla, ellei kyseessä ole syksyllä kylvettävän kasvin kylvöä edeltävä lannan levitys.
Eikö sama koskisi myös orgaanisia lannoitevalmisteita?
Kyllä. Näin voidaan tulkita, että myös orgaanisia lannoitevalmisteita voidaan levittää pintaan ja mullata vuorokauden sisällä, jos tarkoituksena on vielä kylvää.
12 § lanta-analyysit
Kuinka kauan lanta-analyysi on säilytettävä? Entä onko otettava uudet analyysit, mikäli nykyinen analyysi on otettu viiden vuoden sisällä?
Lanta-analyysi on säilytettävä vähintään 10 vuoden ajan. Lanta-analyysi on otettava viiden vuoden välein.
Vanhaa analyysiä voidaan käyttää niiden voimassaoloajan eli enintään viisi vuotta, jos analyysitulokset ovat
käytössä ennen 1.4. Puuttuvien tietojen osalta (kuten kokonaisfosfori) käytetään taulukkoarvoja.
Miten suhtaudutaan, jos viljelijä ottaa useampia lanta-analyysejä? Voidaanko käyttää keskiarvoja?
Ei voida käyttää. Lähtökohtana on, että analyysi on edustavasti otettu kokoomanäyte.
VALVONTA:
Miten jättiputken esiintyminen maatalousmaalla sanktioidaan? Jos on yksi kasvi/lohko, niin tuleeko
sanktio?
Seuraamukseen vaikuttaa se miten iso esiintymä on ja onko sitä yritetty torjua. Jos maatalousmaalla on vain
yksi yksilö, voidaan käyttää varhaista varoitusta (korvaa aikaisemmin käytössä olleen vähäisen laiminlyönnin).
Valvotaanko patteri-ilmoituksen tekoa?
Ei valvota täydentävissä ehdoissa. Velvollisuus ilmoituksen tekoon on kuitenkin olemassa, vaikka vaatimus ei
ole täydentävien ehtojen vaatimuksena.
Lantapatterin voi tehdä ainoastaan työteknisestä tai hygieenisestä syystä. Miten valvotaan työtekninen
ja hygieeninen syy?
Koska aumaamisesta on tehtävä ilmoitus kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle, voidaan syy aumaamiselle
valvoa kyseisestä ilmoituksesta. Hygieeninen syy pitää olla eläinlääkärin hyväksymä ja tästä on pyydettäessä
esitettävä todistus.
Eläinten hyvinvointikorvauksen hakeminen
Miten minimieläinmäärä lasketaan?
Koko ehk:n minimieläinyksikkömäärä pitää täyttyä päivittäin pois lukien lajille tyypilliset tuotantotauot. Remontointi ei ole syy tuotantotaukoon. Yksittäisissä toimenpiteissä ei ole minimieläinmäärää esim. vasikoista
voi kertyä lypsylehmätilalle 3 ey ja siitä määrästä maksetaan korvaus toimenpiteessä 1.2.