Kaavoituskatsaus 2015

Paimion kaupunki
Valtavirtojen varrella
Kaavoituskatsaus 2015
ESIPUHE
Kulunut vuosi 2014 on ollut kaavoituksen osalta Paimiossa vilkas ja käsittelyssä on ollut niin
isoja yleiskaavoja kuin pieniä kaavamuutoksiakin. Vistan oikeusvaikutteinen osayleiskaava
on saatu valtaosin maaliin, joskin Kemiöntien risteyksen ja Hellbergin kylän osalta se on vielä Korkeimman hallinto-oikeuden tarkasteltavana. Tämä osayleiskaava antaa hyvän mahdollisuuden suunnitella myös keskusta-alueen toimintoja. Sopivasti tähän liittyen kaupunki
on saanut hankittua omistukseensa hyvin keskeisen maa-alueen Meijeritien kerrostalojen ja
Kravinkujan väliseltä pellolta. Tämän kaavoitus alkanee pian ja toivottavasti ideoita saadaan kerättyä niin päättäjiltä kuin muilta Paimion asukkailtakin. Onhan kyseessä merkittävä
sisääntuloväylän näkymä ja arvokas tonttialue.
Kaupunki on tehnyt merkittävät maakaupat toisestakin keskeisestä kohdasta, Tiilitehtaan
alueesta. Tämä alue on jäänyt metsittymään keskustan tuntumaan ja sisältää pitkän matkaa Vähäjoen rantaa. Suunnittelijalle se antaa monipuolisen haasteen myös ulkoilureittien
suunnittelussa. Kun alueelle aikanaan voidaan rakentaa, toteutuu lisäksi yhdyskuntarakennetta tiivistävä merkitys.
Huson-Pöylän tuulivoimapuiston yleiskaava hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa kesän kynnyksellä. Kaavasta kuitenkin valitettiin, joten se on tätä kirjoitettaessa Hallinto-oikeuden käsittelyssä. Aika näyttää, miten prosessi etenee.
Vuonna 2014 vahvistuneita kaavoja ovat Apilatie 10:n asemakaava, Hanhijoen asemakaava
ja asemakaavan muutos sekä Juliuksentien asemakaava ja asemakaavan muutos. Ensin
mainitussa on kyse hyvästä liikepaikasta keskustassa ja jälkimmäisissä pääasiassa yksityisistä tonteista. Juliuksentien kaavassa kerrostaloalue muuttui pientalovaltaiseksi – tarjolla
olevat tontit ovat erityisen suuria ja hyvällä paikalla.
Valmistelussa olevista kaavoista on merkittävä Puranpojantien asemakaava ja kaavamuutos, koska se ratkaisee liikenteen ongelman Oinilan suuntaan. Kun uusi tieyhteys saadaan,
voidaan hankala väylä Myllytien kautta sulkea läpiajoliikenteeltä. Muita tekeillä olevia asemakaavoja ovat Kiirulanpuiston asemakaava ja muutos (yksityinen) ja Naskarlan asemakaavamuutos. Kiistellystä Kisatien asemakaavan muutoksesta valtuusto teki hyväksymispäätöksen ja se vahvistunee alkuvuonna. Vuodelle 2015-2020 suunnitelluista hankkeista mainittakoon vielä ns. Koivulinnan alueen asemakaavoitus.
Ilahduttavaa on ollut yritystonttien kysynnän jonkinasteinen piristyminen. Muurassuontien
alue alkaa kaavamuutosten jälkeen täyttyä ja Ampeeritien tonteilla on viimein kysyntää.
Muutamia pieniä yrityspuolen kaavamuutoksia on tekeillä. Lähitulevaisuudessa olisi tärkeää
saada käyttöön moottoritien liittymän yritysalue. Keskusteluun on noussut myös ns. motellin
alueen käyttö – se on tarkemmin tutkittava kaavatyön kautta.
Rakentaminen on viime vuonna ollut varsin hiljaista, mutta ennenkin on huonompaa kautta
seurannut vilkkaampi. Asukasmäärä on kuitenkin noussut. Tärkeää on, että Paimiolla on
tarjota monipuolisia tontteja – nyt jopa vuokraamalla - ja keskusta-alueen kehittäminen jatkuu.
Heikki Turpeinen
Ympäristölautakunnan puheenjohtaja
2
JOHDANTO
Maankäyttö- ja rakennuslaki 7 §:
”Kunnan tulee vähintään kerran vuodessa laatia katsaus kunnassa ja maakunnan liitossa
vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaava-asioista, jotka eivät ole merkitykseltään
vähäisiä (kaavoituskatsaus). Siinä selostetaan lyhyesti kaava-asiat ja niiden käsittelyvaiheet
sekä sellaiset päätökset ja muut toimet, joilla on välitöntä vaikutusta kaavoituksen lähtökohtiin, tavoitteisiin, sisältöön ja toteuttamiseen.”
Kaavoituskatsaus kertoo siis Paimion kaupungin kuluvan vuoden ajankohtaisista kaavahankkeista ja seuraavan neljän vuoden kaavoitussuunnitelmista. Katsauksessa esiteltyjen
hankkeiden lisäksi vuoden aikana voi alkaa myös muita kaavahankkeita, jotka eivät ole olleet vielä tiedossa tätä katsausta tehdessä. Niistä tiedotetaan erikseen.
Kaupungin merkittävimpänä suunnittelutehtävänä tulee tänä vuonna olemaan Juliuksentien
asemakaavoittaminen. Kaavamuutoksen myötä kaupungin alueella oleva tonttitarjonta tulee
monipuolistumaan. Vistan osayleiskaava, josta jätettiin Turun hallinto-oikeuteen valituksia,
saanee alkuvuodesta hallinto-oikeuden päätöksen. Yleiskaavan lainvoimaiseksi saaminen
on kaupungin kehittämisen kannalta keskeisin ohjausväline.
Kaavoituskatsaus on luettavissa teknisen toimen ilmoitustaululla ja kaupungin www-sivuilla
aina seuraavaan kaavoituskatsauksen ilmestymiseen asti.
Muurassuontien asemakaavamuutoksen liittyvät otteet
maakuntakaavasta ja osayleiskaavasta
3
KAAVOITUSPROSESSI
Asema– ja yleiskaavan laatimisvaihe on pääpiirteissään seuraavanlainen:
1. Aloitusvaihe
 Teknisten palvelujen valmistelujen pohjalta tai kuntalaisten aloitteesta kaupunginhalli-
tus päättää ja tiedottaa kaavoituksen aloittamisesta.
 Suunnittelutyö tilataan konsultilta tai laaditaan kaupungin oman työnä
 Kaavoituksen alkaessa laaditaan osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS), joka pi-
detään nähtävillä kaupungintalolla ja verkkosivuilla(www.paimio.fi) koko kaavoitusprosessin ajan. OAS:n sisällön riittävyydestä on mahdollista jättää kaupunkiin kirjallinen
mielipide.
 Osallistumis– ja arviointisuunnitelma voidaan laittaa nähtäville myös yhdessä kaava-
luonnoksen kanssa.
2. Valmisteluvaihe
 Kootaan lähtötietoja, tehdään tarvittavia selvityksiä, luonnostellaan vaihtoehtoja, arvi-
oidaan luonnosten vaikutuksia.
 Kaavaluonnos ja kaavaselostus pidetään nähtävillä kaupungintalolla ja verkkosivuilla
vähintään kaksi viikkoa. Osallistumis– ja arviointisuunnitelma pidetään myös nähtävillä, jos ei aikaisemmin vielä ole ollut. Luonnoksesta voi esittää kaupungille mielipiteitä
ja kaupunki pyytää lausunnot mm. viranomaisilta.
 Kaupunki ilmoittaa nähtävillä olosta lehdessä ja verkkosivuilla. Varsinkin laajoissa
kaavahankkeissa järjestetään asukas– tai muita yleisötilaisuuksia.
3. Ehdotusvaihe
 Luonnoksesta saatujen lausuntojen, mielipiteiden ja vaikutusten arvioinnin pohjalta
tehdään kaavaehdotus.
 Kaupunginhallitus päättää asettaa ehdotuksen nähtäville kaupungintalolla ja verk-
kosivuilla 30 vrk:n ajaksi. Tuona aikana ehdotuksesta voi tehdä kirjallisia muistutuksia
ja kaupunki pyytää lausunnot mm. viranomaisilta.
 Nähtävillä olosta kuulutetaan lehdessä ja verkkosivuilla.
4. Käsittely ja hyväksyminen
 Kaavaehdotukseen tehdään mahdolliset muutokset nähtävillä olon aikana tulleen pa-
lautteen perusteella ja kaavoittaja laatii vastineet. Jos muutokset ovat merkittäviä, ehdotus asetetaan uudelleen nähtäville.
 Paimion kaupunginvaltuusto hyväksyy valmiin kaavan.
 Päätöksestä voi valittaa Turun hallinto-oikeuteen. Jos valituksia ei jätetä, kaava astuu
voimaan 30 vuorokauden kuluttua valtuuston päätöksestä ja kaupungin kuulutettua
asiasta.
4
KAAVAJÄRJESTELMÄ
Maankäyttö– ja rakennuslain mukainen kaavajärjestelmä ja valtakunnallisten alueiden käyttötavoitteiden vaikutus eri kaavatasoihin.
Valtakunnalliset alueiden käyttötavoitteet
 Tarkoituksena on edistää kestävän kehityksen periaatteiden toteutumista alue– ja yh-
dyskuntarakennetta sekä muuta alueiden käyttöä koskevissa päätöksissä.
 Tavoitteilla turvataan myös valtakunnallisten hankkeiden ja alueidenkäyttöratkaisujen
tarkoituksenmukainen toteuttaminen.
 Tavoitteet on otettava huomioon maakunta– ja kuntakaavoituksessa.
 Valtioneuvosto on päättänyt 30.11.2000 valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista.
Maakuntakaava
 Karttamuodossa oleva suunnitelma alueiden käytön ja yhdyskuntarakenteen periaat-
teista maakunnan tasolla.
 Ohjaa kuntien yleiskaavojen tai asemakaavojen laatimista ja muuttamista sekä muuta
maankäytön järjestämistä.
 Varsinais-Suomen kaupunkiseudun maakuntakaava, johon Paimio kuuluu, on hyväk-
sytty 25.11.2002
23.8.2004.
maakuntavaltuustossa
ja
vahvistettu
ympäristöministeriössä
Ote Varsinais-Suomen maakuntakaavasta
5
Maakuntakaavan tarkistaminen
 Varsinais-Suomen maakuntavaltuusto on päättänyt 10.6.2013 käynnistää Varsinais-
Suomen taajamien maankäytön, palveluiden ja liikenteen vaihemaakuntakaavan.
 Vaihemaakuntakaavatyön päätavoitteena on täydentää ja ajantasaistaa Varsinais-
Suomen voimassa olevaa, oikeusvaikutteista kokonaismaakuntakaavaa kolmen pääteeman osalta
 Vaihemaakuntakaavassa käsitellään
 keskusten ja taajamien maankäyttöä, erityisesti Turun kaupunkiseudulla raken-
nemallityöhön tukeutuen
 vähittäiskaupan suuryksiköiden mitoitus ja sijoittuminen tarkistetun maan-
käyttö– ja rakennuslain mukaisesti sekä
 liikenneverkon kehittämistarpeet maakunnan liikennejärjestelmätyön perusteel-
la.
Turun seudun joukkoliikenteen palvelutasotavoitteet yhteysväleittäin (Lähde: Turun seudun joukkoliikenteen palvelutasomäärittely, 2011) .
Varsinais-Suomen päivittäistavaramyymälöiden verkosto
vuonna 2011 (Lähde: A.C.Nielsen Finland Oy).
Rakennemallikartta 1/3 (Lähde: RM35 loppuraportti).
6
Tuulivoimavaihemaakuntakaava
 Varsinais-Suomen alueelle on laadittu vaihemaakuntakaava, joka osoittaa tuulivoima-
tuotantoon parhaiten soveltuvat alueet. Ympäristöministeriö vahvisti 9.9.2014 Varsinais-Suomen liiton maakuntavaltuuston 10.6.2013 hyväksymän vaihemaakuntakaavan.
 Varsinais-Suomen liiton tavoitteena oli osoittaa maakuntakaavassa tuulivoiman hyö-
dyntämiseen parhaiten soveltuvat alueet, niin että tuulivoimalat on sijoitettu keskitetysti useamman voimalan yksiköihin.
 Parhaiten soveltuvien alueiden määrittelyssä kiinnitettiin huomioita mm. asutuksen
läheisyyteen, maisemavaikutuksiin ja luontoarvoihin. Kaavan tavoitteena on nopeuttaa tuulivoimarakentamista ohjaamalla selkeästi kuntatasolla tehtäviä kaavoitus– ja
lupaprosesseja.
 Paimion alueelle on osoitettu kaksi tuulivoimaloiden aluetta. 110-tien eteläpuolella
oleva Huso-Pöylän alue (501) ja moottoritien pohjoispuolella kolmesta alueesta muodostuva Paimio-Halikko (502).
Ote tuulivoimavaihemaakuntakaavasta.
7
Yleiskaava
 Osoittaa tavoitellun kehityksen periaatteet ja alueen muun suunnittelun ja rakentami-
sen perustaksi.
 On ohjeena laadittaessa ja muutettaessa asemakaavaa sekä muutoin alueiden käy-
tön järjestämisessä.
 Yleiskaavan laatii ja hyväksyy kunta. Yleiskaava voidaan laatia vaiheittain tai osa-
alueittain sekä myös kuntien yhteisenä.
1.
2.
3.
4.
5.
6.
Kalevan osayleiskaava, 1.6.1989.
Vistan osayleiskaava, 13.12.2012, Turun HAO 2.4.2014 (kaupunki valitti päätöksestä).
Nummenpää-Hevonpää osayleiskaava, 19.5.1995.
Miettulan osayleiskaava, 14.9.1995.
Kyysilän-Korvenalan-Ruokolinnan osayleiskaava, 20.3.1996.
Huso-Pöylän tuulipuiston osayleiskaava, 12.6.2014 (kaavasta valitettu).
8
Vistan osayleiskaava
 Paimion kaupunginvaltuusto hyväksyi kaavan 13.12.2012, kaavasta valitettiin Turun
hallinto-oikeuteen.
 Turun hallinto-oikeuden päätöksellä 2.4.2014 Dnro 14/0102/1 kaupunginvaltuuston
seututeiden 110 ja 181 risteyksen ympäristöön osoittamien P-1 ja TP-1 –alueiden
osalta sekä Hellbergin ja Hossilantien päässä olevan AP/res/sy –alueen osalta Turun
hallinto-oikeus on kumonnut kaupunginvaltuuston päätöksen sekä myös niiden rakennussuojelukohteiden osalta, jotka Maakuntamuseon lausunnon 22.11.2012 mukaan
ovat puuttuneet tuolloin nähtävillä olleesta kaavaehdotuksesta ja joiden suojelusta
kuultiin niiden omistajia.
 Paimion kaupunki valitti hallinto-oikeuden päätöksestä, prosessi on kesken.
Kaupunginvaltuuston 13.12.2012 hyväksymä Vistan osayleiskaava,
Turun hallinto-oikeuden kumoamat alueet ja kohteet ruksittu.
9
Huso-Pöylän tuulipuiston osayleiskaava
 Suunnittelualue (n.500 ha) sijaitsee Paimion ja Salon kaupunkien rajamaastossa Hu-
son ja Pöylän alueella.
 Osayleiskaavan tavoitteena on mahdollistaa kahdeksan tuulivoimalan laajuisen tuuli-
voimapuiston sijoittamisen niin että Paimion alueella on kuusi ja Salon alueella kaksi
tuulivoimalaa.
 Kaavoitus suoritetaan molemmissa kaupungeissa omina prosesseina.
 Paimion kaupunginhallitus on kuuluttanut tuulipuiston osayleiskaavan vireille tulon
10.12.2012. Kaavaluonnos oli nähtävillä 1.3.-2.4.2013 ja kaavaehdotus oli nähtävillä
20.12.2013-20.1.2014.
 Kaupunginvaltuusto hyväksyi kaavan 13.6.2014. Kaavasta jätettiin valituksia., proses-
si on kesken.
Ote Huso-Pöylän tuulipuiston osayleiskaavasta (Paimion puoli).
10
Asemakaava
 Laaditaan alueiden käytön yksityiskohtaisemman järjestämisen, rakentamisen ja ke-
hittämisen tarpeisiin.
 Asemakaava on laadittava ja pidettävä ajantasalla sitä mukaa kuin kunnan kehitys tai
maankäytön ohjaustarve sitä edellyttää.
 Asemakaavalla määrätään rakentamisen ehdoista, kuten rakennusoikeudesta ja ker-
rosluvusta.
 Asemakaava on rakennuslupien myöntämisen ja kaava-alueen muun toiminnan pe-
rusta.
Vuonna 2014 valmistuneet asemakaavahankkeet
Apilatie 10 asemakaavan muutos, kvalt. 10.4.2014
 Suunnittelualueelle oli kaavassa osoitettu
-
kaksi asuinkerrostalojen korttelialueen
tonttia
ja siihen liittyvä autopaikkojen
korttelialue
sekä
huoltoasemarakennusten korttelialue.
 Asemakaavanmuutoksella yhdistettiin
asuinkerrostalojen korttelialue, autopaikkojen korttelialue ja huoltoasemarakennusten korttelialue yhdeksi liike– ja toimis
torakennusten korttelialueeksi.
Hanhijoen asemakaavan muutos, kvalt. 9.10.2014
 Suunnittelualueelle oli osoitettu yksi rivita
lojen ja muiden kytkettyjen asuinraken
nusten korttelialue,
yksi erillispienta
lojen
korttelialueen
tontti
sekä
virkistysaluetta.
 Asemakaavanmuutoksella
osoitettiin 15
erillispien talojen korttelialueen tonttia ja
virkistysaluetta sekä
uusi asuntokatu.
11
Vuonna 2014 valmistuneet asemakaavat
Juliuksentie, asemakaavan muutos, kvalt. 11.12.2014
 Tarkistetaan vuoden 1989 Saaren alueen rakennuskaavaa ja rakennuskaavan muu-
tosta.
 Juliuksentien varrella olevista rakentamattomista tonteista suurin osa on rakennusliik-
keen omistuksessa, kaupungilla pieni omistus alueella.
 Tavoitteena oli osoittaa rakentamattomille alueille asuinpientalojen tontteja ja kaava-
teinä osoittaa Terveyskeskuksentie Kravinkujalle sekä Saarentie Terveyskeskuksentielle.
12
Asemakaavahankkeet vuosille 2015 — 2020
13
Vireille olevat asemakaavahankkeet
Kisatie, asemakaavan muutos
 Tavoitteena
on tarkistaa vuoden
1973 Ylä-Vistan rakennuskaavaa ja
vuoden 1987 Ylä-Vistan rakennuskaavan muutosta nykytilannetta vastaavaksi, voimassa olevissa kaavoissa alue on osoitettu pääsääntöisesti
kerrostalojen rakentamiseen. Samalla tutkitaan vielä rakentamattoman
Kisatien osuuden suhdetta nykytarpeeseen.
 Suunnittelualueen asukkaille on lä-
hetty kirjeet, jossa tiedusteltiin mielipiteitä kaavamuutoksesta.
 Kaavan vireille tulo on kuulutettu
19.11.2013.
 Kaavaehdotus
oli
nähtävillä
2.12.2014 –7.1.2015 välisenä aikana.
 Kaupunginhallitus hyväksyi kaavan
4.2.2015, kaupunginvaltuusto hyväksyi kaavan 12.2.2015.
Naskarla, asemakaavan muutos
 Tavoitteena on tarkistaa vuoden 2002 Kerkola-Naskarlan asemakaavaa ja vuoden
2008 Saaren asemakaavaa.
 YS-korttelialueelle mahdollistetaan IV-kerroksinen rakentaminen ja osoitetaan alueel-
le uusi katuyhteys Naskarlantieltä. Naskarlantien tien varteen osoitetaan yksi uusi
pientalotontti.
 Kaavan vireille tulo
on
kuulutettu
12.9.2014
 Kaavaluonnos oli
nähtävillä 18.11.—
2.12.2014.
 Kaavaehdotus
on tulossa nähtäville.
14
Vireillä olevat asemakaavahankkeet
Puranpojantie, asemakaavan muutos
 Suunnittelualueella on voimassa Oinilan rakennuskaava vuodelta 1980 ja suurem-
malta osin rakentumaton.
 Kaavamuutoksen tarkoituksena on osoittaa Puranpojantie maastollisesti parempaan
paikkaan ja tutkia samalla rakentamattomien korttelien uudelleen sijoittelua maastollisesti ja maisemallisesti parempiin paikkoihin. Samalla myös Myllytiltä on tarkoitus katkaista autoliikenteelle Puranpojantielle, mutta kevyen liikenteen yhteys säilytetään.
 Kaavan vireille tulo on kuulutettu 20.12.2013
 Kaavaehdotus on ollut nähtävillä 10.10.—10.11.2014
 Kaava menossa seuraavaksi hyväksymiskäsittelyyn.
Kiirulanpuisto, asemakaava ja asemakaavan
muutos
 Tavoitteena on osoittaa suunnittelualueelle
Vistan osayleiskaavan mukainen käyttö.
 Lisäksi asemakaavamuutoksen tavoitteena
on tutkia rivitalokorttelin (AR) 316 rajauksen
tarkistamista, Lautelantien pohjoispuolella
olevien rakentamattomien erillispientalojen
rakennuspaikkojen (AO) poistamista kortteleista 303 ja 304 sekä Sähköyhtiöntien liikennealueen (LT) itäreunan rajauksen muuttamista vastaamaan nykyistä tarvetta.
 Luonnos ollut nähtävillä 16.—31.1.2015
15
Vireillä olevat asemakaavahankkeet
Lenkkitie, asemakaavan muutos
 Suunnittelualueella on voimassa Lähteen-
mäen teollisuusalueen rakennuskaava vuodelta 1999, jossa on osoitettu kaksi yhdistettyä liike– ja teollisuusrakennusten korttelialueen tonttia, puistoa ja katua.
 Kaavamuutoksen tarkoituksena on yhdistää
edellä mainitut alueet yhdeksi liike– ja teollisuusrakennusten korttelialueen tontiksi.
 Lenkkitien pohjoispäähän osoitetaan kään-
töpaikka.
 Kaavan
vireille
28.11.2014
 Kaavaehdotus
tulo
on
kuulutettu
lautakuntaan helmikuussa
2015
Yrittäjäntie, asemakaavan muutos
 Suunnittelualueella on voimassa Veistämön
alueen rakennuskaava vuodelta 1976, jossa
on osoitettu puistoa. Veistämön ja YläVistan asemakaavan muutoksessa vuodelta
2002, on osoitettu teollisuusrakennusten
korttelialue, jolle ympäristö asettaa toiminnan laadulle erityisiä vaatimuksia sekä puistoa ja katualuetta.
 Kaavamuutoksen tavoitteena on muuttaa
puistoa rakennusmaaksi ja järjestellä korttelin 1208 tontit uudelleen niin että mahdollistetaan liittyminen myös Vistantieltä.
 Kaavan
vireille
28.11.2014
 Kaavaehdotus
tulo
on
kuulutettu
lautakuntaan helmikuussa
2015
16
Tavoitteelliset asemakaavahankkeet vuosille 2015—2020
Meijeritie, asemakaava ja asemakaavan muutos
 Kaupunki hankki kaavoittamatonta rakennusmaata 4,1 hehtaaria Paimiontien ja Kra-
vinkujan risteyksestä. Alue on Vistan osayleiskaavassa osoitettu keskustatoimintojen
alueeksi (C).
 Meijeritien alueelle on tarkoitus laatia asemakaava ja asemakaavan muutos kaupun-
gin oman työnä. Kaupungin päättäjät tulevat osallistumaan keväällä 2015 alueen
suunnitteluun. Myös kaupunkilaisille tullaan tarjoamaan mahdollisuus kertoa toiveista
alueen suunnittelussa.
17
Tavoitteelliset asemakaavahankkeet vuosille 2015—2020
Valtatie 1, asemakaavan muutos
 Maanomistaja on esittänyt kaupungille asemakaavamuutoksen aloittamista omista-
malleen maa-alueelle, joka on laajuudeltaan n. 10 ha ja koskee korttelia 1000.
 Suunnittelualue on Valtatie 1
rakennuskaavassa vuodelta
1995 on osoitettu liike– ja toimistorakennusten korttelialueena. Rakennusoikeutta korttelialueelle on osoitettu yhteensä 11 070 k-m² ja kerroskorkeudet I - IV ½.
 Oikeusvaikutteisessa
Vistan
osayleiskaavassa suunnittelualue on osoitettu palvelujen
ja hallinnon alueena (P-3),
joka on tarkoitettu ensisijaisesti paljon tilaa vaativan erikoiskaupan tarpeisiin. Alueelle ei saa sijoittaa seudullisesti
merkittävää vähittäiskaupan
keskittymää.
 Suunnittelualueen eteläosaan
on myönnetty rakennuslupa
logistiikkakeskukselle.
18
Tavoitteelliset asemakaavahankkeet vuosille 2015—2020
Paimion asema, asemakaava ja asemakaavan muutos
 Suunnittelualue on osittain kaavoittamatonta, osin on voimassa Vähäjoen rakennus-
kaava vuodelta 1994 ja osin Ala-Vistan rakennuskaava vuodelta 1973. Alueella on
vanhaa rakennuskantaa, länsiosassa on rakentumatonta aluetta.
 Kaavamuutoksella on tarkoitus tutkia rakentamattomien asuinpientalojen korttelialuei-
ta, varautua raideliikenteen tulevaisuuden suunnitelmiin ja osoittaa Postikujan eteläosan kiinteistöt asuintonteiksi. Mahdollisesti jaetaan kaava-alue kahteen eri kaavaan.
Koivulinna, asemakaava
 Saarentien molemmin puolin on yhteensä n. 20
hehtaarin kaavoittamaton alue, puolet yksityisessä ja puolet kaupungin omistuksessa.
 Kaupunki osallistui valtiovarainministeriön
koordinoimaan ja osin ympäristöministeriön
toteuttamaan
karttapohjaisen
Haravakyselypalvelun laatimiseen.
 Koivulinnan alue oli Paimion pilottihanke,
jossa oli tarkoitus edistää kansalaisten ja
yhteisöjen/viranomaisten vaikutusmahdollisuuksia omaan elinympäristöönsä liittyvässä suunnittelussa ja rakentamisessa. Kyselyyn vastanneilta ei kuitenkaan saatu riittävästi tietoa alueen suunnittelun taustaksi.
Asia otetaan esille kun kaavahanke tulee
ajankohtaiseksi.
19
Asemakaavayhdistelmä
 Yhdistelmän on tarkoitus sisältää ajantasaiset tiedot voimassa olevista kaavoista.
 Kaavayhdistelmä ei ole virallinen asemakaava, alkuperäiset kaavat kaupungilla.
 Kaupunki ylläpitää itse kaavayhdistelmää.
20
PAIMION KAUPUNKI
Asemakaavat ja rantakaavat 12.2.2015
Ark.no Kaavan nimi
1.
KRIIVARI
2.
YLÄ-VISTA
3.
ALA-VISTA
6.
OINILA
8.
KRIIVARI muutos ja laajennus
10.
YLÄ-VISTA muutos
11.
VEISTÄMÖ
13.
ALASTALON RANTAKAAVA
14.
TAPIOLA
15.
HUSONTIE muutos ja laajennus
16.
YLÄ-VISTA laajennus, Vesitorninkuja
18.
HUSONTIE muutos
20.
OINILA 2
24.
HUSONTIE
25.
ALA-VISTA
26.
ALA-VISTA
28.
HELLBERG
29.
31.
33.
34.
35.
36.
37.
38.
39.
40.
42.
43.
44.
45.
47.
48.
49.
50.
51.
52.
53.
54.
55.
56.
57.
58.
59.
60.
61.
62.
63.
YLÄ-VISTA muutos
ALA-VISTA muutos
KIUSALA
VÄHÄJOKI
HELLBERG
KALJALA
HUSONTIE muutos
YLÄ-VISTA muutos ja laaj.
KOSKELA
LÄHTEENMÄKI muutos
YLÄ-VISTA muutos
YLÄ-VISTAN SAAREN ALUE JA YLÄVISTAN muutos
MELTOLAN RANTAKAAVA
KIUSALAN muutos (Hanhijoen koulu)
YLÄ-VISTAN muutos
MOISIO
YLÄ-VISTAN muutos
OINILAN muutos
ALA-VISTA ja muutos
ALA-VISTA ja muutos
ALA-VISTA ja muutos
OINILA
VÄHÄJOKI
VALTATIE 1
ALA-VISTA ja muutos
OINILA
HANHIJOKI muutos
HANHIJOKI muutos
MIETTULA
VALTATIE 1 muutos
LÄHTEENMÄEN TEOLLISUUSALUE
Tekninen ja ympäKorttelit
200-211
100-146
8-9,12-13,18-20
300-327
200,212-215
105,141,129
230-234
270-295
250-256a,235-246
147-149
252 a-b
328-365
255a, 256a
10
7
380-386
124, Välitien
vanh.talot
13a
440-457
390-399
382,383,386-389
190-195
256b
129,176,184,186-188
600-628
Jukantie, 266
141 a
197-199,800-806
1-7
459-460
105
700-727
129,161-176
1300-1317
11,34, Kansanopisto
35-37, Market
Kaaritie
Kortteli 1318
Korttelit 42-52
1000-1007
14,29-31 ja 41
Korttelit 1319-1323
Kortteli 1431
1400-1430
1,2
1008, 1009
muutos 1200-1206
Kvalt
19.10.1972
27.4.1973
27.04.1973
13.13.1973
30.8.1974
3.10.1975
3.10.1975
30.3.1976
15.6.1976
1.2.1978
12.9.1979
7.5.1980
7.5.1980
15.9.1982
15.9.1982
27.1.1983
26.1.1984
Lääninhallitus KHO
11.12.1972
20.12.1973
18.12.1973
13.2.1974
21.4.1975
11.12.1975
15.1.1976
3.6.1976
26.10.1976
20.4.1978
18.1.1980
9.12.1980
19.12.1980
5.1.1983
5.1.1983
21.3.1983
23.5.1984
26.1.1984
27.4.1984
10.12.1984
11.12.1984
23.5.1985
17.4.1986
30.10.1986
28.8.1986
26.11.1987
26.11.1987
10.3.1988
23.5.1984
11.6.1984
1.4.1985
1.4.1985
20.8.1985
11.8.1986
20.2.1987
4.3.1987
16.2.1988
2.3.1988
9.6.1988
15.11.1988
15.12.1988
5.10.1989
7.12.1989
31.1.1990
26.3.1992
26.3.1992
12.12.1991
11.6.1992
3.6.1993
3.3.1994
3.3.1994
8.12.1994
16.11.1995
20.3.1997
20.3.1997
20.3.1997
5.6.1998
17.12.1998
17.12.1998
20.2.1989
13.4.1989
14.02.90
8.5.1990
9.5.1990
6.7.1992
7.7.1992
22.7.1992
25.9.1992
5.4.1994
10.6.1994
19.7.1994
30.6.1995
9.8.1996
3.11.1997
3.11.1997
27.2.1998
23.12.1998
15.3.1999
15.3.1999
17.5.1993
17.5.1993
12.8.1999
21
PAIMION KAUPUNKI
Tekninen ja ympäristöpalvelut
Asemakaavat ja rantakaavat 12.2.2015
Ark.no Kaavan nimi
Korttelit
64.
65.
66.
67.
68.
68a.
69.
70.
71.
72.
73.
74.
75.
76.
77.
79.
80.
81.
82.
83.
84.
85.
86.
87
ALA-VISTA ASEMAKAAVA ,Torikeskus, Apilatie
PREITILÄN ASEMAKAAVA JA AK:N MUUTOS
KERKOLA-NASKARLA AK JA AK:N MUUTOS
ALA-VISTAN AK JA AK:N MUUTOS , Kaupungintalo
VEISTÄMÖN JA YLÄ-VISTAN AK:N MUUTOS
YLÄ-VISTAN AK:N MUUTOS (VIITAKE)
LÄHTEENMÄEN TEOLL.ALUE MUUTOS
VÄHÄJOEN ASEMAKAAVAN MUUTOS
(FORTUM)
ALA-VISTA MUUTOS (Kaupungintalokirjasto)
HUSONTIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS
KRIIVARIN ASEMAKAAVAN MUUTOS
TAPIOLAN ASEMAKAAVAN MUUTOS
MIETTULAN ASEMAKAAVAN MUUTOS
SAAREN ASEMAKAAVA JA MUUTOS
ALA-VISTAN AS.KAAVA JA MUUTOS
(JOKIPUISTO)
OINILA IV ITÄOSA ASEMAKAAVA
ALA-VISTAN AS.KAAVAN MUUTOS
(APILATIE)
VÄHÄJOEN ASEMAKAAVAN MUUTOS
(FORTUM)
YLÄ-VISTAN AK:N MUUTOS (MÄKILÄNTIE)
ALA-VISTAN AK:N MUUTOS
(SENIORITALO)
LÄHTEENMÄEN TEOLLISUUSALUE
ALA-VISTAN AK:N MUUTOS (KIRJAKUJA)
Khall
60-61,25 ja 40
Kvalt
KHO
9.3.2000
1501-1517
15.11.2001
900-930
14.2.2002
62, osa 11 ja 20
14.2.2002
1207-1209
1100-1101
1200 Wattitie
18.4.2002
19.6.2002
12.6.2003
391
16.2.2006
20
247,248
207
1600
Osakortteli 1
1700 - 1740
65-71
KUM.1329,1330 ja
katual.sekä 1342
16.1.2008 § 3
20.4.2006
28.3.2007
28.3.2007
28.3.2007
15.11.2007
30.1.2008
3.9.2008 § 234
25.9.2008
7.2.2007 § 46
7.2.2007 § 47
7.2.2007 § 48
7.11.2007 § 316
11.11.2008
25
401
1102-1004
29.10.2010
25.6.2009
1.12.2010 § 373
25.6.2009
16.12.2010
9.3.2011 § 79
24.8.2011
12
17.3.2011
25.8.2011
28.11.2012 § 367 13.12.2012 § 91
1324-1328
1006
88
89
90
OINILAN AK:N MUUTOS (KIIRULANTIE)
MUURASSUONTIE AK:N MUUTOS (1006)
MUURASSUONTIE AK:N MUUTOS
(1002&1008)
APILATIE 10, ASEMAKAAVAN MUUTOS
HANHIJOEN ASEMAKAAVAN MUUTOS
1002 & 1008
25
1401, 1415
2.10.2013 § 371 14.11.2013 § 98
2.4.2014 § 115 10.4.2014 § 17
1.10.2014 § 308 9.10.2014 § 48
91
JULIUKSENTIEN ASEMAKAAVA JA ASE-
196,197,800-805
3.12.2014 § 392 11.12.2014 § 67
28.11.2012 § 368
5.6.2013 § 258
13.12.2012 § 92
13.6.2013 § 75
22
RAKENNUSVALVONTA
Kunnan tehtävänä on huolehtia alueiden käytön suunnittelusta sekä rakentamisen ohjauksesta ja valvonnasta.
Paimion kaupungin rakennusvalvontaviranomaisena toimii ympäristölautakunta. Kunnassa
tulee olla rakennustarkastaja rakentamisen neuvontaa ja valvontaa varten. Rakennustarkastaja on maankäyttö– ja rakennuslakiin perustuvissa tehtävissään kunnan rakennusvalvontaviranomaisen alainen.
Rakennusvalvonta muun muassa
 huolehtii rakennushankkeen sopeutumisesta ympäristöön
 varmistaa, että kaavan tarkoitus rakennettaessa toteutuu
 varmistaa, että rakennus on teknisesti oikein suunniteltu ja toteutettu
 tukee hyvää rakentamiskulttuuria: rakentamista, joka perustuu ekologisesti ja sosiaalisesti
toimiviin, elinkaariominaisuuksiltaan kestäviin ratkaisuihin
 tukee hyvän ja käyttäjien tarpeita palvelevan, toimivan ja esteettisesti tasapainoisen,
terveellisen, turvallisen ja viihtyisän elinympäristön aikaansaamista ja säilyttämistä
Käsittelyyn menevät lupa-asiat tulee toimittaa rakennusvalvontaan, käsittelyaikataulu tarkentuu hankkeen laajuuden mukaan. Rakennuslupa-asian ratkaisee joko rakennusvalvonnan virkamies tai ympäristöLautakunta.
Kunnassa tulee olla myös rakennusjärjestys. Rakennusjärjestys on säädös, jota rakennuttaja on velvollinen noudattamaan maankäyttö- ja rakennuslain ja –asetuksen sekä voimassa
olevien kaavojen lisäksi. Paimion kaupunginvaltuusto on hyväksynyt rakennusjärjestyksen
16.6.2011.
23
Rakennuslupa
Rakennuksen rakentamiseen on oltava rakennuslupa. Rakennuslupa tarvitaan myös sellaiseen korjaus- ja muutostyöhön, joka on verrattavissa rakennuksen rakentamiseen, laajentamiseen tai sen kerrosalaan laskettavan tilan lisäämiseen. Rakennuslupa tarvitaan esimerkiksi, kun vanhaan rakennukseen liittyvä avokuisti muutetaan umpikuistiksi.
Muuta kuin edellä tarkoitettua rakennuksen korjaus- tai muutostyötä varten tarvitaan rakennuslupa, jos työllä ilmeisesti voi olla vaikutusta rakennuksen käyttäjien turvallisuuteen tai
terveydellisiin oloihin. Tällainen toimenpide on esimerkiksi saunan rakentaminen niin sanottuun kuivaan tilaan, kuten vaatehuoneeseen.
Myös rakennuksen tai sen osan käyttötarkoituksen olennaista muuttamista varten tarvitaan
rakennuslupa. Rakennuksen osalla tarkoitetaan huoneistoa, sen osaa tai rakennuksessa
olevaa muuta tilaa, kuten askarteluhuonetta, pesutupaa, varastoa ja autotallia. Luvanvaraisuutta harkittaessa otetaan huomioon käyttötarkoituksen muutoksen vaikutus kaavan toteuttamiseen ja muuhun maankäyttöön sekä rakennukselta vaadittaviin ominaisuuksiin.
Lupaa edellyttävänä käyttötarkoituksen muutoksena pidetään muun muassa loma-asunnon
käytön muuttamista pysyvään asumiseen tai kun asuntoa aletaan käyttää toimistona tai
päinvastoin. Lupa voidaan myöntää, jos muutos ei ole ristiriidassa asemakaavan ja muiden
rakentamismääräysten kanssa. Loma-asunnon käyttötarkoituksen muuttaminen asuinrakennukseksi vaatii useimmiten myös poikkeamis- tai suunnittelutarveratkaisupäätöksen.
Rakennuslupahakemukseen tarvittavat asiakirjat
 Lupahakemus
 Selvitys omistus– ja hallintaoikeudesta
 Kolme sarjaa piirustuksia
 Tilastolomake
 Naapurin kuuleminen ja suostumus
 Tiedottaminen rakennuspaikalla
 Lämpötaloudellisuusselvitys/energiatodistus
 Suunnittelijan kelpoisuus
 Vastaava työjohtaja sekä kiinteistön lvi-laitteistojen asennustöiden johtaja
 Pohjatutkimus / -selvitys
Asemakaava-alueen ulkopuolella
 Ympäristölautakunnan suunnittelutarveratkaisu
 Tieliittymälupa tien pitäjältä
 Suunnitelma talousjätevesien käsittelystä ja johtamisesta
24
Uudisrakennushankkeen kulku
1. Lupa-asiakirjat
Rakennuslupamenettelyssä hakijan on esitettävä tiettyjä selvityksiä, joiden määrä
vaihtelee hankkeen laadusta ja laajuudesta riippuen. Suunnitelmat on hyvä esitellä rakennusvalvonnassa jo luonnosvaiheessa ennen rakennusluvan jättämistä.
Tällöin voidaan myös etukäteen täsmentää hakemukseen tapauskohtaisesti tarvittavat liitteet. Rakennuslupahakemuksen ja liiteasiakirjojen jättäminen samanaikaisesti jouduttaa hakemuksen käsittelyä.
2. Pääpiirustukset
Pääpiirustusten tulee olla pätevän suunnittelijan rakentamismääräyskokoelman
osan A2 (RakMK A2) mukaisesti laatimat. Asiakirjat on toimitettava rakennusvalvontaan ilman seläkkeitä. Piirustusten muut vaatimukset löytyvät RT-kortistosta.
3. Töiden aloittaminen
Rakennustyötä ei saa aloittaa ennen kuin rakennusvalvontaviranomainen on hyväksynyt eri hakemuksesta vastaavan työnjohtajan, kvv- ja iv-työnjohtajan. Lupapäätöksen täytyy olla myös lainvoimainen. Lupapäätös saa lainvoiman 14 /30 vuorokauden kuluttua lupapäätöksen myöntämisestä, ellei päätöksestä ole valitettu.
Rakennuttaja tarkistaa aina, että lupa on lainvoimainen. Rakennustyön aloittamiseen ennen lupapäätöksen lainvoimaisuutta voidaan kuitenkin antaa lupa hakijan
asettamaa vakuutta vastaan.
4. Rakennuksen paikanmerkintä
Rakennuksen paikanmerkintä suoritetaan rakennusluvan myöntämisen jälkeen,
ennen aloituskokousta ja varsinaisen rakennustyön aloittamista. Paikanmerkinnässä tonttituotannon maastomittauspalvelu merkitsee tulevan rakennuksen paikan metsäkepeillä tontille. Paikka merkitään hyväksyttyjen rakennuslupapiirustusten mukaisesti. Myös korkeusasema merkitään tontilla sijaitsevaan kiinteään kohteeseen esim. puunrunkoon.
5. Aloituskokous
Rakentamisessa säädetyn huolehtimisvelvollisuuden täyttämiseksi tarvittavasta
aloituskokouksesta määrätään rakennusluvassa. Aloituskokouksessa voidaan rakennushankkeeseen ryhtyvältä myös edellyttää selvitys toimenpiteistä rakentamisen laadun varmistamiseksi.
Rakennushankkeeseen ryhtyvän tulee sopia kunnan rakennusvalvontaviranomaisen kanssa aloituskokouksen ajankohdasta ja kutsua kokous koolle ennen rakennustyön aloittamista. Aloituskokouksessa tulee olla läsnä ainakin rakennushankkeeseen ryhtyvä tai tämän edustaja, rakennuksen pääsuunnittelija sekä vastaava
työnjohtaja.
Aloituskokouksen puheenjohtajana toimii yleensä rakennusvalvontaviranomaisen
edustaja. Rakennushankkeeseen ryhtyvän valitsema henkilö toimii pöytäkirjan pitäjänä.
25
6. Käyttöönottokatselmus (osittainen loppukatselmus) / loppukatselmus
Rakennus tai sen osa voidaan hyväksyä käyttöön otettavaksi suorittamalla osittainen loppukatselmus. Kvv– ja iv-loppukatselmukset suoritetaan pääsääntöisesti
ennen loppukatselmusta.
Katselmuksessa tulee esittää rakennuslupa, aloituskokouspöytäkirja, rakenne-,
kvv-, ja iv-suunnitelmat ja tarkastusasiakirja, jossa on merkinnät suoritetuista katselmuksista sekä tarvittavat pöytäkirjat ja mittaustulokset.
Vastaavan työnjohtajan allekirjoittama kopio tarkastusasiakirjasta on luovutettava
rakennusvalvontaviranomaiselle. Loppukatselmuksessa tulee rakennusluvassa
edellytetyn rakennuksen käyttö– ja huolto-ohjeen olla riittävässä laajuudessa valmis ja luovutettavissa rakennuksen omistajalle.
Toimenpidelupa
Toimenpidelupaa tarvitaan erilaisten rakennelmien ja laitosten pystyttämiseen,
rakennuksen ulkoasua muuttavaan toimenpiteeseen sekä asuinrakennuksen huoneistojärjestelyihin.
Kunnan rakennusjärjestyksessä voidaan toimenpide kokonaan vapauttaa luvanvaraisuudesta, jos toimenpidettä on pidettävä vähäisenä tai määrätä ilmoitusmenettelyn soveltamisesta ko. toimenpiteisiin kunnan alueella tai osassa kunnan aluetta.
Huoneistojärjestelyt edellyttävät kuitenkin aina vähintään ilmoitusta.
Rakennuksen purkaminen
Rakennuksen tai sen osan purkamiseen tarvitaan purkamislupa tai –ilmoitus ja
selvitys purkujätteen käsittelystä.
Maisematyölupa
Maisematyölupa vaaditaan maisemaa oleellisesti muuttavaan työhön. Lupavelvoite on olemassa asemakaava-alueella, yleiskaava-alueella (jos niin on määrätty),
alueella, jolla rakennuskielto on voimassa asemakaavan laatimista tai muuttamista
varten sekä yleiskaavoitettavana olevalla alueella, jos niin on määrätty. Maisematyölupa koskee maisemaa muuttavaa maanrakennustyötä, puiden kaatamista tai
muuta näihin verrattavaa toimenpidettä.
26
Pinta-ala rajoitusalue

Rakennuspaikan pinta-ala pitää olla 10 000 m² alueella, joka muodostuu
asemakaava-alueen 1 000 m ja liikenneverkon (sis. vt1, mt110 ja pt2340 ja
pt2351) 500 m puskuroinnilla.

Pois lukien osayleiskaava-alueet, rakennuspaikan pinta-ala pitää muualla kunnassa olla 5 000 m²
27
YMPÄRISTÖNSUOJELU
Vuoden 2013 alusta toimintansa aloittaneen ympäristölautakunnan tehtäviin kuuluvat myös
kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen tehtävät. Lautakunta myöntää mm. ympäristöluvat.
Jätevesiasetuksen siirtymäajan päättyminen lähenee
Uudistettu hajajätevesiasetus tuli voimaan 15.3.2011, jonka myötä jätevesien käsittelyvaatimuksia lievennettiin. Pääsäännöksi tuli aiempaa matalampi puhdistustaso. Kunta voi kuitenkin ympäristösuojelumääräyksissä edellyttää tiukempaa puhdistustasoa esim. ranta– ja
pohjavesialueilla. Näin on tehty myös Paimion kaupungin ympäristönsuojelumääräyksissä,
jotka tulivat voimaan vuoden 2013 alusta.
Jätevesien puhdistusvaatimuksista vapautettiin kiinteistöllä vakituisesti asuvat omistajat,
jotka ovat täyttäneet 68 vuotta 9.3.2011.
Uudistetussa jätevesiasetuksessa tarkennettiin ns. sosiaaliset perusteet, joiden perusteella
kunnalta voi hakea viiden vuoden mittaista vapautusta puhdistusvaatimusten täyttämisestä.
Jätevesiasetuksen siirtymäaika on vuoden 2016 maaliskuuhun saakka, mutta parhaillaan
valmistellaan siirtymäajan jatkamista maaliskuuhun 2018 asti.
Jätevesien käsittelyjärjestelmä hyväksytään osana rakennuslupaa
Jätevesiasetuksen (209/2011) mukaan jätevesien käsittelysuunnitelma on liitettävä rakennuslupa- tai toimenpidelupahakemuksen liitteeksi. Jätevesisuunnitelmat käsitellään osana
rakennuslupaa (kun kiinteistön ei ole mahdollista liittyä kunnan viemäriverkkoon).
Jätevesijärjestelmien uusiminen vaatii maankäyttö- ja rakennusasetuksen 62 §:n mukaan
toimenpideluvan.
Maankäyttö- ja rakennusasetuksen 63 §:n mukaan kunta voi kuitenkin määrätä rakennusjärjestyksessään toimenpidelupakäsittelyn sijaan ilmoitusmenettelyn.
Suunnitelmien taso ja vaatimukset on kerrottu jätevesiasetuksen liitteessä 1 kohdassa 2 A
ja C. Tonttikohtaisen jätevesien käsittelysuunnitelman on oltava riittävän tarkka ja yksityiskohtainen. Tarvittaessa rakennuslupaviranomainen pyytää jätevesien käsittelysuunnitelmasta
lausunnon
kunnan
ympäristönsuojeluviranomaiselta
ennen
rakennus-/
toimenpideluvan tai toimenpideilmoituksen myöntämistä.
Paimion kesäkuussa 2011 uusitun rakennusjärjestyksen mukaan jätevesijärjestelmän uusiminen edellyttää toimenpideilmoitusta, josta rakennusvalvonta tekee päätöksen.
Tietoa haja-alueen jätevesien käsittelymenetelmistä
Runsaasti tietoa hajajätevesiasetuksesta, jätevesien käsittelymenetelmistä ja valmistuneiden kohteiden seurantatuloksista löytyy Valonian (Varsinais-Suomen kestävän kehityksen
ja energia-asioiden palvelukeskus) nettisivuilta osoitteessa www.valonia.fi.
Tietoa löytyy myös ympäristöhallinnon palvelusta www.ymparisto.fi/puhdistamosivusto.
28
VESIHUOLLON TOIMINTA-ALUEET
 Paimion Vesihuolto Oy:n toiminta-alue kattaa asemakaavoitetut alueet sekä alueita
Kyysilän ja Ruokolinnan suunnalla.
 Jätevesiosuuskuntien toiminta-alueet ulottuvat paineviemärin runkolinjasta 300m pää-
hän johdon molemmin puolin.
29
LISÄTIETOJA
Ympäristölautakunnan kokoonpano 2013—2016.
Puheenjohtaja
Varapuheenjohtaja
Jäsen
Jäsen
Jäsen
Jäsen
Jäsen
Jäsen
Jäsen
Heikki Turpeinen
Mervi Kuusela
Jarmo Heimo
Eeva Heurlin
Ari Kinnunen
Juha Kuopila
Sari Murto
Marja Mäenpää
Pasi Ristilä
Kaupungin kaavoituksesta ja muista maankäyttöä sekä rakentamista koskevista asioista
saa tietoa kaupungin tekniseltä osastolta, os. Vistantie 18.
Kaavoitus ja maankäyttö
Kaavoitusinsinööri
Juha Suominen
Puh. 474 5281
Rakennuslupa-asiat
Rakennustarkastaja
Jarmo Virta
Puh. 474 5284
Apulaisrakennustarkastaja
Merja-Hannele Uusimäki
Puh. 474 5294
Ympäristösuojeluasiat
Ympäristönsuojelusihteeri
Sinikka Koponen-Laiho
Puh. 474 5290
Kartasto– ja mittausasiat
Mittausteknikko
Virpi Lindvall
Puh. 474 5305
Tiedostot, tulosteet, ym.
Suunnitteluavustaja
Riitta Rantanen
Puh. 474 5291
Paikkatietokäsittelijä
Kaarina Mansikkaniemi
Puh. 474 5292
Rakentamiseen liittyvät kaavakkeet, ym.
Toimistovirkailija
Raija Taimen
Puh. 474 5296
30