18.5.2015

Transcription

18.5.2015

Mikkeli
Kaupunginhallitus
Pöytäkirja
18.05.2015
13/2015
Aika
18.05.2015, klo 14:00 - 18:14
Paikka
Kaupungintalo, kaupunginhallituksen kokoushuone
1 (48)
Käsitellyt asiat
§ 170
Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
§ 171
Pöytäkirjan tarkastus
§ 172
Ilmoitusasiat
§ 173
Otto-oikeus/lautakuntien/viranhaltijoiden päätökset
§ 174
Suomi 100v. juhlavuosi
§ 175
Kaupunginvaltuuston ja -hallituksen kokousaikataulu
syksylle 2015
§ 176
Puhelinvaihteenhoitajan toimen muuttaminen
toimistosihteerin toimeksi ja siirtäminen hallintopalveluista
ympäristöpalveluihin
§ 177
Esperin hankesuunnitelma
§ 178
Talouden seuranta 3/2015, määrärahaesitykset
§ 179
Mikkelin Oppilaitoskiinteistöt Oy:n lainatakaus
§ 180
Karkialammen kasarmialueen eteläosan ja lähiympäristön
asemakaava- ja asemakaavamuutos
§ 181
Mikkelin kaupungin 36. kaupunginosan (Otava) koskeva
asemakaavaehdotus / Tokerontie
§ 182
Mikkelin kaupungin 40.kaupunginosan (Anttola) korttelia 17.
koskeva asemakaavan muutosehdotus/ Anttolan Kirkonmäki
Lisäpykälät
§ 183
Taloussuunnitteluohjelman hankinta
§ 184
Metsä-Sairilan jäteveden puhdistamon rahoitus
Pöytäkirja on tarkastettu ja hyväksytty
Juha Vuori
Jaana Vartiainen
Pöytäkirjan nähtävänäolo
Kaupunginkansliassa 21.5.2015
Satu-Mari Tolonen, viestintäpäällikkö
Mikkeli
Kaupunginhallitus
Pöytäkirja
18.05.2015
13/2015
§ 170
Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
Päätös
Puheenjohtaja totesi kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi.
3 (48)
Mikkeli
Kaupunginhallitus
Pöytäkirja
18.05.2015
13/2015
§ 171
Ehdotus
Esittelijä: Ari Liikanen, vt. kaupunginjohtaja
Tämän kokouksen pöytäkirjantarkastajiksi valitaan Jaana
Vartiainen ja Juha Vuori. Pöytäkirja tarkastetaan
kaupunginkansliassa keskiviikkona 20.5. ja se on nähtävänä
torstaina 21.5.2015.
Päätös
Pöytäkirjantarkastajiksi valittiin Jaana Vartiainen ja Juha Vuori.
4 (48)
Mikkeli
Kaupunginhallitus
Pöytäkirja
18.05.2015
13/2015
5 (48)
§ 172
Ilmoitusasiat
Kaupunginhallituksen tietoon saatetaan seuraavat
ilmoitusluontoiset asiat:
1. Pöytäkirjajäljennöksiä:
2. Asemakaavan muutos 1. kaupungin osan (Savilahti) katuja
viheralueet / Piskolankatu
Mikkelin kaupunkisuunnittelu ilmoittaa maankäyttöja rakennuslain 63 §:n mukaisesti rantaosayleiskaavan
muuttamisesta otsikossa mainitulla alueella. Asemakaavan
muutoksen tavoitteena on tiivistää keskustan
yhdyskuntarakennetta osoittamalla Piskolankadun
suunnittelualueelle kaupunkikuvallisesti tasokas asuinkerrostalo.
Rakentaminen sovitetaan yhteen naapurissa sijaitsevan Mikkelin
vankilan valtakunnallisesti arvokkaan kunttuuriympäristön kanssa.
Kohteen rajaukseen saattaa tulla muutoksia kaaviotusprosessin
aikana. Ehdotus
Merkitään tiedoksi.
Päätös
Merkittiin.
Mikkeli
Kaupunginhallitus
Pöytäkirja
18.05.2015
13/2015
§ 173
Otto-oikeus/lautakuntien/viranhaltijoiden päätökset
Kaupunginhallitukselle on toimitettu seuraavat pöytäkirjat:
- Anttolan aluejohtokunta 21.4.2015
- tekninen lautakunta 21.4.2015
- kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntalautakunta 21.4.2015
- kasvatus- ja opetuslautakunta 23.4.2015
- sosiaali- ja terveystoimen tuotantolautakunta 29.4.2015
- Vesiliikelaitoksen johtokunta 7.5.2015
Ehdotus
Koska vt. kaupunginjohtaja ei ole havainnut pöytäkirjoissa
sellaista, mikä olisi esteenä päätösten täytäntöönpanolle
vt. kaupunginjohtaja ehdottaa, ettei kaupunginhallitus käytä
kuntalain 51 §:n mukaista otto-oikeutta em. viranomaisten
tekemiin päätöksiin.
Päätös
Hyväksyttiin.
6 (48)
Mikkeli
Kaupunginhallitus
Pöytäkirja
18.05.2015
13/2015
7 (48)
§ 174
Suomi 100v. juhlavuosi
MliDno-2015-1000
Valmistelija / lisätiedot:
Marita Kajander
[email protected]
Suomi täyttää 100v. vuonna 2017. Juhlavuoden kokonaisuuden
rakentamisesta vastaa valtioneuvoston kanslia. Juhlavuoden
yleiset linjat hyväksyy laaja ja eri tahoja kattavasti edustava
valtuuskunta. Valtuuskunnassa on edustettuna yli 60 suomalaisen
yhteiskunnan keskeistä organisaatiota. Suunnittelutyötä ohjaa
säännöllisesti kokoontuva juhlavuoden hankkeen hallitus.
Hallitukseen kuuluu jäseniä yhteiskunnan eri aloilta. Lisätietoja
http://suomi100finland.fi/etusivu
Itsenäisyyden juhlavuoden pääteema on Yhdessä. Koko vuoden
2017 mittaisesta juhlavuodesta toivotaan muodostuvan kaikkien
suomalaisten ja Suomen ystävien kohtaamispaikka. Juhlavuoden
laaja ohjelmakokonaisuus ja projektit rakennetaan avoimesti
yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Juhlavuoden valmistelussa
korostuvat mm. kansalaisyhteiskunnan merkitys ja luovuuden
voima.
Juhlavuoden tavoitteena on synnyttää mukaansa tempaava
ja kiinnostava vuosi, joka lisää yhteistä ymmärrystä Suomen
valtiollisesta itsenäistymisestä ja kansakunnan kehityksestä,
Suomen ja suomalaisuuden merkityksestä nykypäivinä, sekä
kansakunnan tulevaisuuden haasteista ja uudesta suunnasta.
Juhlavuotena myös korostetaan kansalaisten osallisuutta ja
osallistumista monipuolisesti ja kattavasti. Juhlavuosi olisi
mukaansa tempaava, kokoava ja kansalaisia laajasti kiinnostava, edistäisi oppimista ja ymmärrystä tulevaisuuden haasteista, sekä sisältäisi elämyksiä kaikille. http://vnk.fi/suomi100
Mikkelissä juhlavuoden valmistelu on aloitettu vuonna
2014. Ensimmäinen yhteinen laajempi juhlavuoteen liittyvä
kokoontuminen oli Mikkelin kaupungintalolla 12.9.2014.
Paikalla oli laaja joukko paikallisia eri alan asiantuntijoita
ja organisaatioita. Ensimmäistä kokoontumista johti
kaupungin silloinen kehitysjohtaja Soile Kuitunen apunaan
projektisihteeri. Mutuoksista johtuen, kaupungin johtoryhmä
linjasi 17.12.2014 kokouksessaan juhlavuoden valmistelun
yleisten kulttuuripalveluiden tehtäväksi, edellyttäen
jokaiselta toimialueelta ja konsernipalveluista henkilön
nimeämistä työryhmään. Mikkelin kaupungin juhlavuoden
valmistelutyöryhmään ovat kuuluneet Lupaus 2016 ohjelmasta
palvelumuotoilija Heidi Huovinen, tekniseltä toimelta kaupungin
geodeetti Hannu Peltomaa, konsernipalveluista viestintäpäällikkö
Satu-Mari Tolonen, sosiaali- ja terveystoimesta terveyden
edistämisen koordinaattori Arja Väänänen ja kulttuuripalveluista
Mikkeli
Kaupunginhallitus
Pöytäkirja
18.05.2015
13/2015
8 (48)
kulttuurijohtaja Marita Kajander. Työryhmä on tehnyt juhlavuoden
valmistelua oman työnsä ohessa. Valmisteluun liittyvät
kustannukset ovat menneet keskushallinnon budjetista.
Vuodelle 2015 ei ole erikseen varattu määrärahaa juhlavuoden
valmisteluun. Taloudelliset menot ovat tähän asti olleet
tiedotukseen, kahvituksiin ja tilavuokriin liittyviä kustannuksia.
Tammikuussa 16.1.2015 Etelä-Savon maakuntaliitto ja Mikkelin
kaupunki järjestivät Mikkelin pääkirjastolla kaikille avoimen info ja
keskustelutilaisuuden juhlavuodesta. Molemmissa tilaisuuksissa
oli paikalla myös päätuottaja Hannu Hyttinen Suomi 100 hankkeesta valtioneuvoston kansliasta.
Kaikille avoimia työpajoja on järjestetty kaksi kertaa, ensimmäinen
Mikkelin pääkirjastolla 16.1.2015 ja toinen iltatilaisuutena
25.3.2015 Naisvuoritalolla. Molemmissa työpajoissa on ollut
yhteensä 55 henkilöä. Työpajoissa juhlavuoden ideointia on
työstetty neljän alla olevan näkökulman kautta.
1.
2.
3.
4.
Millaisen Suomen ja Mikkelin sinä haluaisit nähdä
vuonna 2017?
Miten eri kohderyhmät huomioidaan juhlavuotena?
Miten sinä olisit valmis toteuttamaan tai osallistumaan
juhlavuoden valmisteluun?
Yhdessä, miten?
Kuntalaisia osallistava, netissä toimiva sähköinen Post-it
verkkoalusta avataan 18 – 5.2015 väliseksi ajaksi. Sivuille voi käydä
kuka vaan laittamassa ideoitaan juhlavuoteen liittyen. Sivu löytyy
osoitteesta http://open.mikkeli.fi/postit/. Vapaamuotoinen kaikille
avoin Suomi 100v. aamukahvitilaisuus pidetään Mikkelin torilla
29.5.2015 klo 9.00 – 10.00. Samana päivänä juhlavuotta esitellään
myös Kesäkatutapahtumassa klo 17.00 – 18.00.
Eri maakunta-alueilla ja joissakin kaupungeissa on pidetty
vastaavantyyppisiä juhlavuoteen liittyviä tilaisuuksia. Osa
kaupungeista on valinnut teemoja juhlavuoteen liittyen.
Esimerkiksi Hämeenlinnan kaupunki on valinnut teemaksi lapset
ja nuoret, Joensuu metsän ja Kuopio tanssin.
Ideointi- ja keskustelutilaisuuksien pohjalta esitetään Mikkelin
kaupungin juhlavuoden teemaksi Kotia. Mikkelissä on Suomen
vanhinta asutusta ja 70 esihistoriallista asuinpaikkaa, joista
kivikautisia on 58. Mikkelin kaupunginhallitus on hyväksynyt
4.2.2013 noudatettavaksi kaikessa päätöksenteossa kaupungin
strategian mukaista Mikkelin seudun kulttuuriperintöohjelmaa.
Kulttuuriperintöohjelman tavoitteena on mm. vahvistaa paikallista
identiteettiä ja imagoa sekä luoda mainekuvaa Mikkelin seudusta.
Kulttuuriperintö käsittää kaiken aineellisen ja aineettoman. Se
on elävää ja jatkuvaa sekä sen merkitys ymmärretään laajana
toimintana.
Mikkeli
Kaupunginhallitus
Pöytäkirja
18.05.2015
13/2015
9 (48)
Koti- teemaa pystyy soveltamaan kulttuuriperintöohjelman kautta.
Koti- teeman kautta voi nostaa esille ja muokata erilaisia Mikkelin
kaupungin hyvinvointistrategian keinoja. Asukkaiden hyvinvointi-,
elinkeinojen-, ja ympäristön hyvinvointiohjelmat tukevat jokainen
osaltaan teemaa ja niiden alta löytyy hyvinkin erilaisia keinoja
teeman esille nostamiseksi.
Koti koskettaa jollakin tapaa jokaista kaupungin asukasta ja
sitä voidaan lähestyä monenlaisten näkökulmien kautta. Koti
kuvastaa merkityksiä, paikkoja, historiaa, elettyä ja asuttua, ennen
ja nyt olevaa. Koti on mielenmaisemaa, fyysistä ja henkistä sekä
toki melko henkilökohtaista ja lähelle tulevaa. Teemaa voi avata
lukemattomilla erilaisilla tavoilla kuten lapsuuskodin, muistojen,
kylän, kotipaikkakunnan ja omien juurien kautta. Nykyajan
monimuotoisia ilmiöitä voidaan myös heijastaa kodin kautta.
Digitaalisuus, sisustus, design ja trendit sekä yhteiset ruokapiirit,
taidenäyttelyt ja joogatunnit ovat tulleet jäädäkseen suomalaisiin
koteihin. Koti liittyy myös osaltaan kotiseutuidentiteetin
rakentamiseen ja sitä kautta nivoutuu Mikkelin kaupungin
strategiaan. Erilaisille Mikkelin kaupungin asukkaille teema
näyttäytyy eri tavalla. Lapset ja nuoret, aikuiset, ikäihmiset,
opiskelijat, maahanmuuttajat ja vapaa-ajanasukkaat kokevat ja
näkevät kodin merkityksen omanlaisenaan. Kaupunginosaseurat,
monimuotoiset kartanot ja vanhusten palvelulaitokset sekä
erilaiset muut asumismuodot kytkeytyvät omalta osaltaan
koti- teeman alla. Sen lisäksi juhlavuoden koti-teemalle antaa
syvempää merkitystä Mikkelissä järjestettävät asuntomessut,
joka huipentaa omalta osaltaan Suomi 100v. juhlavuotta Mikkelin
kaupungissa.
Koti- teema on hyväksytty 14.4 sosiaali- ja terveystoimen,
21.4 sivistystoimen ja 22.4 kaupungin johtoryhmissä. Lisäksi
kommentteja teemasta on pyydetty Mikkelin nuorisovaltuustolta.
Vastauksia heiltä saatiin viisi kappaletta ja nuoret pitivät kotiteemaa lähtökohtaisesti hyvänä.
Suomi 100v. hankehaku on auennut nettisivujen kautta. Suomi
100- hankkeesta voi hakea vaihtoehto 1. omalla hankkeella joka
ei sisällä valtioneuvoston osallistumista hankkeen kustannuksiin.
Valitut hankkeet saavat oikeuden käyttää valtioneuvoston
kanslian virallista Suomi 100 -tunnusta omassa viestinnässään
graafisen ohjeistuksen mukaisesti. Ohjelmahankkeet tulevat
myöhemmin osaksi juhlavuoden ohjelmakokonaisuuden esittelyä
Suomi 100 -verkkosivuilla. Tai vaihtoehto 2. hakemalla mukaan
laajemmalla yhteistyöllä joka voi mahdollisesti pitää sisällään
valtioneuvoston osallistumista myös taloudellisesti hankkeen
kustannuksiin. Laajemmalle yhteistyölle on perusedellytysten
lisäksi myös erityisiä edellytyksiä. Yhteistyön muodoista
neuvotellaan, ja yhteistyöehdotukset käsitellään Suomi 100
-hankkeen hallituksessa. Yhteistyöstä sovitaan osapuolten
välillä tehtävällä sopimuksella. Taloudellinen osallistuminen
voidaan myöntää valtionavustus- tai hankintalakiin perustuen.
Mikkeli
Kaupunginhallitus
Pöytäkirja
18.05.2015
13/2015
10 (48)
Mahdollinen avustusten myöntäminen edellyttää eduskunnan
talousarviopäätöstä. Hankepäätökset tehdään 31.12.2015
mennessä tai mahdollisuuksien mukaan aiemmin. Hankehaun
ensimmäinen hakuvaihe on käynnissä 15.9 saakka.
Suomi 100- hankkeen budjettivaraus alueille on noin reilu 2
miljoonaa euroa. Suomi 100 -hankkeen rahoitus on 30 000 - 90
000 euroa/kumppani. Edellytyksenä rahoitukselle on kumppanin
samansuuruinen vastinraha. Rahoituksella liitot tai kaupunki
järjestävät koordinaattorin.
Etelä-Savon maakuntaliiton kanssa on käyty keskusteluja
mahdollisen yhteisen koordinaattorin palkkaamisesta vuodelle
2016 ja optiona varsinaiselle juhlavuodelle vuonna 2017.
Koordinaattorin työ ja palkkaus jakaantuisivat Mikkelin kaupungin
ja maakuntaliiton kesken puoliksi. Työtehtävät koostuisivat
Mikkelin kaupungin juhlavuoden valmistelusta sekä Etelä-Savon
maakunnan koko juhlavuoden valmisteluista.
Ehdotus
Mikkelin kaupunginhallitus hyväksyy Koti- teeman Mikkelin
kaupungin Suomi 100v. juhlavuoden teemaksi. Kaupunki
valmistelee Suomi 100- hankkeelle vaihtoehto 2. mukaisen
laajemman yhteistyöehdotuksen viimeistään 15.9.2015 mennessä.
Kaupunginhallitus varaa vuodelle 2016 juhlavuoden budjetiksi
50 000 euroa. Raha kohdistetaan juhlavuoden valmistelukuluihin
ja sillä palkataan kaupungille osa-aikainen koordinaattori.
Päätös
Hyväksyttiin.
Merkitään, että kulttuurijohtaja Marita Kajander esitteli asiaa
kaupunginhallitukselle.
Tiedoksi
Maakuntaliitto/ Heli Gynther, Mervi Simoska, Marita Kajander
Mikkeli
Kaupunginhallitus
Pöytäkirja
18.05.2015
13/2015
11 (48)
§ 175
Kaupunginvaltuuston ja -hallituksen kokousaikataulu syksylle 2015
MliDno-2015-1002
Ari Liikanen
[email protected]
Kaupunginvaltuuston ja -hallituksen kokouksista on
kaupunginkansliassa laadittu ehdotus kokousaikatauluksi
10.8.2015-11.1.2016
Aikatauluehdotus on seuraava:
Kvalt
klo 18.00
Khall
klo 15.00
10.8.2015
Tarvittaessa
17.8.2015
24.8.2015
31.8.2015
7.9.2015
14.9.2015
21.9.2015
klo
17.30-20.00
Iltakoulu
talousarvion
valmistelusta
21.9.2015
klo 14.00
5.10.2015
12.10.2015
12.10.2015
Tarvittaessa
klo 14.00
26.10.2015
Klo 14.00
TA:n käsittely
27.10.2015
Klo 14.00
TA:n käsittely
2.11.2015
Klo 14.00
TA:n käsittely
9.11.205
Klo 12.00
TA:n käsittely
ja
veroprosentti
16.11.2015
23.11.2015
Mikkeli
Kaupunginhallitus
Pöytäkirja
18.05.2015
13/2015
7.12.2015
14.12.2015
11.1.2016
12 (48)
Aikatauluun voidaan tehdä tarvittaessa muutoksia.
Kaupunginhallitus kokoontuu tarvittaessa kokouksiinsa tai
seminaareihin myös muina aikoina.
Kaupunginhallituksen kokoukset alkavat klo 15.00.
Kaupunginvaltuuston kokoukset alkavat klo 18.00.
Kuntalain 54 §:n 1 ja 2 momentissa valtuuston kokoontumisesta
todetaan seuraavaa: ”Valtuusto kokoontuu päättäminään
aikoina ja myös silloin, kun valtuuston puheenjohtaja katsoo sen
tarpeelliseksi.
Valtuusto on kutsuttava koolle myös kunnanhallituksen tai
vähintään neljäsosan valtuutetuista sitä pyytäessä ilmoittamansa
asian käsittelyä varten. Tällainen asia on valmisteltava
kiireellisesti.”
Mahdollisista muista valtuuston seminaareista sovitaan erikseen.
Ehdotus
Kaupunginhallitus päättää hyväksyä edellä esitetyn
kokousaikataulun ja päättää kaupunginhallituksen kokousten
alkamisajasta.
Lisäksi kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle, että se
päättää pitää valtuuston kokoukset:
- ma 31.8.2015
- ma 21.9.2015
- ma 12.10.2015
- ma 9.11.2015
- ma 7.12.2015
ja että valtuusto kokoontuu tarpeen mukaan kuntalain 54 §:ssä
mainitulla tavalla. Kokoukset aloitetaan klo 18.00.
Mahdollisista muista valtuuston seminaareista päätetään
erikseen.
Esitys kaupunginvaltuustolle.
Päätös
Kaupunginhallitus hyväksyi edellä esitetyn aikataulun siten
muutettuna, että kaupunginhallituksen TA-kokoukset 26.10.,
27.10. ja 2.11.2015 alkavat klo 13.00 ja vuoden 2016 ensimmäinen
kokous pidetään 18.1.2016.
Mikkeli
Kaupunginhallitus
Pöytäkirja
18.05.2015
13/2015
Kaupunginhallitus päätti esittää kaupunginvaltuustolle edellä
esitetyn lisäksi, että valtuuston kokous 9.11.2015 aloitetaan klo
12.00 ja että kaupunginvaltuuston vuoden 2016 ensimmäinen
kokous pidetään 25.1.2016.
13 (48)
Mikkeli
Kaupunginhallitus
Pöytäkirja
18.05.2015
13/2015
14 (48)
§ 176
Puhelinvaihteenhoitajan toimen muuttaminen toimistosihteerin toimeksi ja
siirtäminen hallintopalveluista ympäristöpalveluihin
MliDno-2015-995
Ari Liikanen
[email protected]
Puhelinvaihteenhoitajan toimi (1714) esitetään
muutettavaksi toimistosihteerin toimeksi 1.8.2015 alkaen.
Kelpoisuusvaatimuksena soveltuva vähintään opistotasoinen
tutkinto, työaika 36,25 h/viikko, hinnoittelu 01TOI010.
Ympäristöpalvelujen toimistosihteeri on siirtynyt vakansseineen
(2966) talouspalveluiden taloussuunnittelijaksi 16.3.2015
alkaen, keskeisimpänä tehtävään laskenta-asiantuntijana luoda,
kehittää ja ylläpitää kaupungin taseyksiköiden ja liikelaitosten
irtaimistohallinta.
Ympäristöpalveluiden toimistosihteeri toimii ainoana koko
ympäristöterveydenhuollon (sisältää yleisen terveysvalvonnan
ja eläinlääkintähuollon) ja ympäristönsuojelun tulosalueen
yhteisenä toimistohenkilönä. Ympäristöpalveluiden toimipisteet
sijaitsevat Mikkelin lisäksi Kangasniemellä ja Mäntyharjussa.
Toimistosihteeri hoitaa ainoana yksikön kaikki toimistotehtävät,
joista merkittävimmän osan muodostavat ympäristölautakunnan
esityslistan ja pöytäkirjan kokoamiseen ja täytäntöönpanoihin
liittyvät asiat.
Ympäristöpalvelujen toimistosihteerin tehtävä oli sisäisessä
haussa. Tehtävää haki määräaikaan mennessä kolme henkilöä,
joista kaksi vakituisessa palvelussuhteessa olevaa haastateltiin.
Toimistosihteerin toimeksi muutettavaksi esitettyyn toimeen
esitetään siirrettäväksi tehtävää hakenut sosiaali- ja terveystoimen
toimistosihteeri Raija Saalasti omalla tehtäväkohtaisella palkallaan
2108,12 (+ henkilökohtaiset lisät).
Henkilöstöpalvelut: Puhelinvaihteenhoitajan toimen
muuttaminen toimistorihteerin toimeksi on nykyisen
henkilöstöpoliittisen linjauksen mukainen ja tukee toimialojen
välisten rajojen madaltamista sekä perusteilla olevaa
hallintopalvelukeskusta.Tehtäväkohtainen palkka sopii hyvin
nhinnoittelutunnuksen palkkavälykseen. henkilöstöpalvelut
puoltaa tehtyä esitystä.
Ehdotus
Kaupunginhallitus päättää muuttaa hallintopalveluiden
puhelinvaihteenhoitajan toimen (vakanssi 1714) toimistosihteerin
toimeksi 1.8.2015 alkaen ja siirtää sen samasta ajankohdasta
Mikkeli
Kaupunginhallitus
Pöytäkirja
18.05.2015
13/2015
15 (48)
alkaen ympäristöpalveluihin sekä siirtää muutettuun
toimistosihteerin toimeen (1714) toimistosihteeri Raija Saalastin
1.8.2015 alkaen. Tehtäväkohtaisena palkkana 2108,12 (+
henkilökohtaiset lisät). Hinnoittelukohtana 01TOI010. Työaika
36,25 h/viikko. Toimen kelpoisuutena on soveltuva vähintään
opistotasoinen tutkinto.
Päätös
Hyväksyttiin.
Tiedoksi
Raija Saalasti, ympäristöpalveluiden toimistosihteerin tointa
hakeneet, ympäristöpalvelut, hallintopalvelut, henkilöstöpalvelut,
Kunnan Taitoa Oy/palkat, Anne Nurminen, Anne Ahonen
Mikkeli
Kaupunginhallitus
Pöytäkirja
18.05.2015
13/2015
16 (48)
Mikkelin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen tuotantolautakunta, § 19, 18.03.2015
Kaupunginhallitus, § 177, 18.05.2015
§ 177
Esperin hankesuunnitelma
MliDno-2015-147
Mikkelin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen tuotantolautakunta, 18.03.2015, § 19
Timo Talo, Minna Mutanen, Maria Närhinen, Niina Kaukonen,
Hans Gärdström, Katriina Halmeaho, Johanna Will-Orava, Kirsi
Ollikainen, Anri Tanninen, Tarja Rutkiewicz
Liitteet
1 Liite _ESPER-hanke hankesuunnitelma
Esper-hankkeen hankesuunnitelma on valmistunut ja
suunnitelmaa käsitellään sairaanhoitopiirin valtuustossa
27.3.2014. ESPER-hankkeen tavoitteena on tehdä suunnitelma
Mikkelin kaupungilta siirtyvien toimintojen ja sairaanhoitopiirin
toimintojen yhdistymisestä tilojen osalta sekä nykyisen sairaalan
modernisoinnista. Suunnitelmassa on esitetty hankkeen
rakentamiseen liittyvät periaatteet sekä Mikkelin kaupungilta
siirtyvien toimintojen ja ja erikoissairaanhoidon palvelujen
alustava yhteistyömalli.
Hankesuunnittelun yleiset linjaukset
Esper-hankkeen hankesuunnittelun aikana on käynnistynyt
myös sotealueen suunnittelu, jolla on vaikutusta myös ESPERhankkeessa tehtäviin linjauksiin. ESPER-hankesuunnitelma
sisältää linjauksia, joihin joudutaan ottamaan kantaa sotealueen
valmistelun yhteydessä, jolloin myös tietyt hankesuunnitelman
linjaukset tulevat tarkentumaan ja mahdollisesti muuttuvat
sotealueen suunnittelun edetessä.
Mm toiminnan tulevaisuuden linjausten osalta sairaanhoitopiirin
strategiset linjaukset tulevat korvautumaan laajemman
sotealueen strategioilla ja linjauksilla. Sotealueen valmistelun
yhteydessä tarkasteluun tulee mm. alueellinen työnjako ja eri
erikoisalojen resursointi NHG:n raportin mukaisesti, jolloin
myös sairaanhoitopiirin toimintaa arvioidaan sen mukaisesti.
Yhteinen tahtotila on kuitenkin se, että turvataan 24/7 päivystävä
erikoissairaanhoidon sairaala Mikkelissä.
ESPER-hankesuunnitelmassa on otettu kantaa lähipalvelujen
määrittämiseen. Tätä asiaa linjataan myös osana sotealueen
valmistelua ja valmistelussa tullaan arvioimaan lähipalveluja
saavutettavuuden, sisällön, saatavuuden sekä myös sähköisen
asioinnin näkökulmista. Lisäksi suunnitelmassa esitettyjen
tukipalvelujen järjestämistä tullaan arvioimaan osana sotealueen
suunnitelmaa nyt valmistunutta hankesuunnitelmaa laajemmin.
Mikkeli
Kaupunginhallitus
Pöytäkirja
18.05.2015
13/2015
17 (48)
Mikkelin kaupungilta siirtyvät toiminnot
Mikkelin kaupungin toimintojen osalta keskussairaalan yhteyteen
on suunniteltu siirtyvän seuraavat toiminnot
- Pankalammen vastaanotto syksyllä 2016
- Pankalammen mielenterveysvastaanotto keväällä 2020
- kaikki kantakaupungin terveysneuvonnan toiminnot poislukien
koulu- ja opiskelijaterveydenhuolto syksyllä 2018
- kantakaupungin suun terveydenhoito syksyllä 2019
- lastensuojelu keväällä 2020
- perheoikeudelliset palvelut syksyllä 2018
- perhetyö ja lapsiperheiden tilapäinen kotipalvelu syksyllä 2018
- lasten kehityksen tukiyksikkö syksyllä 2018
- mielenterveysja päihdepalvelujen sosiaalityö keväällä 2020
- vanhus- ja vammaispalvelujen kotisairaala, kotiuttamistiimi ,
yöpartio ja kotihoidon lääkärinvastaanotto alkuvuonna 2018
Siirtyvien toimintojen toimintamalli
Kuuma sairaala
Mikkelin kaupungin osalta kotisairaalan toiminnot ja kotiutustiimi
sekä kotihoidon lääkäripalvelut siirtyvät sairaalan ns kuuman
sairaalan yhteyteen. Kuumaan sairaalaan on suunniteltu
sijoittuvan myös mm. sairaanhoitopiirin ensihoito, päivystys sekä
päivystysosasto. Sijoittuminen yhteisiin tiloihin mahdollistaa
saumattoman toimintamallin rakentamisen, jossa sairaalasta
kotiutuminen joustavoituu sekä yhteistyö sairaalan ja
jatkohoitoyksiköiden välille paranee. Kuuman sairaalan yhteyteen
on alustavasti kaavailtu myös sosiaalipäivystyksen sijoittumista
1.1.2016. Sosiaalipäivystyksen toimintamallia ei kuitenkaan vielä
ole päätetty eikä lopullinen toimintamalli ja sijoittumisen aikataulu
ole myöskään varmaa.
Toimistosairaala
Toimistosairaalan yhteyteen sijoittuu erikoissairaanhoidon
poliklinikat sekä perusterveydenhuollon vastaanotto. Yhteisellä
sijoittumisella voidaan parantaa konsultaatiomahdollisuuksia
sekä potilaan kannalta luoda joustavia ja asiakaslähtöisiä
toimintamalleja. Toimistosairaalan toimintamallia ja
palveluohjausta tulee edelleen kehittää ja mm. Ensineuvon ja
Palveluneuvon toimintatapoja arvioida edelleen. Ensineuvon
toiminta-aikoja muuttamalla on saatu hyviä tuloksia
tavoitettavuuden parantumisessa ja tältä osin Ensineuvon
toimintamallin edelleen muuttamisessa tulisi noudattaa
varovaisuutta. Erityinen huomio toimistosairaalan osalta tulee
kiinnittää siihen, että asiakkaiden odotusjärjestelyt voivat
muodostua hankaliksi suunniteltujen asiakkaiden odotustilojen
vähyyden vuoksi sekä odotusaulasta vastaanottopisteeseen
pitkien välimatkojen vuoksi , ellei asiakasvirran toimintamallia
saada hyvinkin joustavaksi.
Mikkeli
Kaupunginhallitus
Pöytäkirja
18.05.2015
13/2015
18 (48)
Mikkelin kaupungin osalta ratkaistavaksi Pankalammen
vastaanoton siirtymisen yhteydessä tulee pienten
Mikkelin terveysasemien tilanne. Esimerkiksi Anttolan
vastaanoton lakkautumista tulee arvioida osana koko lääkärin
vastaanottopalvelujen järjestämistä.
Suun terveydenhuolto
Suun terveydenhuollon osalta siirtyminen sairaalakampukselle
tarkoittaa Rantakylän, Lähemäen sekä Pankalammen kahden
hammashoitolan lakkautumista. Siirtyminen yhteen yksikköön
sairaanhoitopiirin toimintojen yhteyteen mahdollistaa
erityisosaamisen hyödyntämisen parantamisen, joustavamman
konsultoinnin sekä suuremman yksikön joustavamman toiminnan
sekä säästöt laite- ja välinehuollossa synergiaetujen muodossa.
Edelleen suun terveydenhuollon toimipaikkarakenteen
muuttumisen yhteydessä ratkaistavaksi tulee Haukivuoren ja
Anttolan hammashoitoloiden tilanne. Järjestelyjen yhteydessä
tarkoituksenmukaista olisi lakkauttaa Haukivuoren ja
Anttolan hammashoidon yksiköt ja korvata koululaisten
hammastarkastusten järjestäminen esim. liikkuvalla
suuhygienistipalvelulla. Toimintamalli tulisi kuitenkin arvioida ja
suunnitella osana sotealueen suunnittelua. Mikkelin kaupungin
alueelle jäisi näin ollen hammashoitolat keskussairaalan yhteyteen
sekä Ristiinaan. Samalla Ristiinan hammashoidon yksikön
toimintaa voitaisiin laajentaa.
Somaattiset vuodeosastot
Mikkelin kaupungin akuuttiosastot (os 25 ja 26; 50
hoitopaikkaa) sijaitsevat tällä hetkellä sairaanhoitopiirin tiloissa.
Hankesuunnitelman mukaan sekä perusterveydenhuollon
että erikoissairaanhoidon vuodeosastot sijaitsisivat samassa
rakennuksessa, jolloin voidaan rakentaa yhteisiä logistisia
ratkaisuja koskien lääkehuoltoa, ruokahuoltoa, siivousta,
materiaalitoimea, logistiikkaa sekä ICT-palveluja. Suunnitelmassa
on, että 2018 perusterveydenhuollon akuuttipaikkoja
vähennettäisiin nykyisestä 50 paikasta 25 paikkaan kotihoitoon
panostamisen myötä. Vuodeosastopaikkojen vähentämisen
vaikutusta kotihoidon toimintamalliin ei kuitenkaan ole tarkemmin
vielä arvioitu. Akuuttihoidon jälkeinen vaativa kuntoutus,
saattohoito ja geriatrinen kuntoutus ovat sijoittumassa Kyyhkylän
kuntoutuskeskukseen.
Vuoteen 2018 mennessä suunnitelma sisältää
erikoissairaanhoidossa sekä perusterveydenhoidossa
paikkamäärän vähentymisen yhteensä 118 potilaspaikalla, mikä
tarkoittaa koko vuodeosastohoitomallin tehostumista nykyisestä
merkittävästi ja panostamista kotona annettavaan hoitoon.
Hoitoketjujen suunnitteluun tältä osin tulee kiinnittää erityinen
huomio.
Mikkeli
Kaupunginhallitus
Pöytäkirja
18.05.2015
13/2015
19 (48)
Perhetalo
Perhetalon kokonaisuuteen sijoittuu Mikkelin kaupungin
neuvolat, perhetyö, lapsiperheiden tilapäinen kotipalvelu,
perheoikeudelliset palvelut, lasten kehityksen tukiyksikkö
sekä lastentautien, lasten neurologian sekä naistentautien ja
äitiyspoliklinikka sekä lastentautien sekä vastasyntyneiden
seurannan ja synnyttäneiden vuodeosastot. Toiminnallisena
tavoitteena on parantaa lapsiperheiden palvelua ja
yksinkertaistaa hoidon ja tuen polkuja. Tavoitteena on
muodostaa toimiva naisten ja lasten alueellisten lähipalvelujen ja
erityispalvelujen kokonaisuus. Neuvoloiden palvelurakenteesta on
päätetty valtuuston päätöksellä 8.12.2014 § 137.
Mielentalo
Mielentalon kokonaisuuteen sijoittuvat lähes kaikki psykiatrian
palvelut sekä kaupungilta siirtyvät mielenterveysyksikkö
sekä mielenterveyskuntoutus sekä päihdesosiaalityö ja
lastensuojelu. Tavoitteena on luoda mielentalosta mielenterveysja päihdepalvelujen toiminnallinen kokonaisuus.
Samoin tavoitteena on luoda joustavat toimintamallit erityistä
tukea tarvitsevien lasten ja nuorten sekä perheiden tukemiseksi
yhdessä lastensuojelun, lasten ja nuorisopsykiatrian ja aikuisten
mielenterveysja päihdepalveluiden toimijoiden kanssa.
Aikuissosiaalityön osuus palvelukokonaisuudessa tarkastellaan
toimintamallien luomisten yhteydessä.
Osana psykiatrian järjestelyjä ratkaistaan myös päihdekatkaisun
toimintamalli tuotantolautakunnan aikaisempien linjausten
mukaisesti. Kaupungin mielenterveyspalvelut olisi tärkeä
saada siirrettyä hyvinvointikampukselle suunnitelmassa
esitettyä aikataulua nopeammin koska juuri tässä hoitopolussa
on peruspalveluiden ja erikoispalveluiden kesken eniten
päällekkäisyyttä ja epätarkoituksenmukaista työnjakoa.
Suunnitelmassa on mainittu A-klinikan sijoittuminen mielentalon
yhteyteen. A-Klinikka on Mikkelin kaupungin päihdepalvelujen
avohoidon ostopalvelujen tuottaja tällä hetkellä. Mikäli Mikkelin
kaupunki kilpailuttaa päihdepalvelujen avohoidon, niin
palveluntuottaja voi tältä osin muuttua.
Kuntoutus
Avofysioterapian toiminta on siirtynyt sairaanhoitopiirin
toiminnaksi 1.1.2015 lukien. Hankesuunnitelmissa on otettu
kantaa kuntoutuksen alueelliseen järjestämiseen ja tältä osin
myös Kyyhkylän rooliin jatkossa. Kyyhkylä sopii alueelliseksi
kuntoutusosaamiskeskukseksi. Kyyhkylään tulee keskittää koko
sotetuotantoalueen laitoskuntoutus ja lähipalveluna toteutettu
avokuntoutus tukeutuu Kyyhykylän osaamiseen. Suurin osa
kuntoutuksesta tapahtuu kuitenkin lähipalveluna. Kyyhkylässä on
Mikkeli
Kaupunginhallitus
Pöytäkirja
18.05.2015
13/2015
20 (48)
nykyaikaiset ja sopivat tilat kuntoutukseen ja kotikuntoutuksen
ja veteraanikuntoutuksen koordinointi voisi olla osana Kyyhkylän
toimintaa
Henkilöstösuunnitelma
Hankesuunnitelmassa on arvioitu uusiin toimintoihin siirtyvien
henkilöiden lukumäärää. Hankesuunnitelmassa hahmotetut
henkilöstömäärät ja -rakenne kuvaavat nykytilannetta nykyisellä
toimintamallilla. Tältä osin henkilöstön siirtymiseen, sijoittumiseen
ja lukumäärään eri toimintayksiköihin tarkentuu toiminnallisen
mallin suunnittelun edetessä.
Uuden sotealueen mahdollisesti käynnistyessä vuoden 2017
alussa on kuitenkin tarkoituksenmukaista, että Mikkelin
kaupungin henkilöstön siirtyminen uuden työnantajan
palvelukseen tapahtuu samassa yhteydessä uuden seudullisen
sotealueen käynnistyessä, vaikka tiettyjä toimintoja siirtyisikin
sairaanhoitopiirin yhteyteen ennen sitä. Myöskin toimintojen
henkilöstömitoitukset tulee arvioida toimintamallin määrittämisen
yhteydessä.
Hankkeen taloudelliset hyödyt ja investointikustannus
ESPER-hankkeen kustannuksien on arvioitu olevan 105.731.000
€. Hankkeen taloudellisten hyötyjen tavoitteeksi on asetettu
5 %:n käyttötalousmenojen vähentyminen. On arvioitu, että
hankkeella saadaan 6,364 milj.€:n säästöt suhteessa vuoden 2015
käyttötalousmenoihin. Lopullinen säästötavoite toteutuu vuoteen
2020 mennessä, kun koko hanke on valmis ja toimintamallien
muutoksen mukainen toiminnan tehostuminen toteutuu.
Jatkosuunnittelutyö
Hankesuunnitelmassa kuvatut toiminnalliset yhteistyömallit ovat
alustavia linjauksia ja erityinen huomio tulee hankesuunnitelman
hyväksymisen jälkeen kiinnittää toimintamallien suunnitteluun.
Tämä työ tulisi kytkeä osaksi tulevan sotealueen suunnittelua.
Työtä varten on perustettava työryhmiä sotealuetyön alaisuuteen.
Kuntataajamien tulevaisuuden palveluvalikoima ja
palvelutuotantotavat valmistellaan sotealuehankkeessa
Ehdotus
Esittelijä: Maria Närhinen, sosiaali- ja terveysjohtaja
Lautakunta toteaa, että hankesuunnitelman toimintamallit ovat
alustavia ja jatkotyöskentelyn osalta erityinen huomio tulee
kiinnittää toimintamallien rakentamiseen. Toimintamallien
rakentamisen osalta esitetään kaupunginhallitukselle ja
edelleen sotealueen valmistelun kunnan johtajatyöryhmälle,
että toimintamallin suunnittelutyö kytketään osaksi seudullisen
sotealueen suunnittelutyötä ja resursoitaisiin osana hanketta.
Mikkeli
Kaupunginhallitus
Pöytäkirja
18.05.2015
13/2015
21 (48)
Lisäksi lautakunta esittää kaupunginhallitukselle ja
edelleen kaupunginvaltuustolle, että osana ESPER-hanketta
hyväksytään sosiaali- ja terveyspalveluja koskevat seuraavat
toimipistelinjaukset
- Suun terveydenhuollon Mikkelin kantakaupungin yksiköt
(Pankalampi. Lähemäki ja Rantakylä) yhdistetään yhdeksi
yksiköksi, joka toimii jatkossa sairaanhoitopiirin tiloissa
- Suun terveydenhuollon Anttolan ja Haukivuoren yksiköt
lakkautetaan viimeistään siinä vaiheessa, kun suun
terveydenhuollon yksiköiden siirtyminen tapahtuu
Päätös
Sosiaali- ja terveysjohtaja tarkensi kokouksessa päätösesitystä
siten, että lautakunta esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen
kaupunginvaltuustolle, että toimintojen siirtyminen sairaalaalueen kampukselle hyväksytään seuraavasti:
- Pankalammen vastaanotto syksyllä 2016
- Pankalammen mielenterveysvastaanotto keväällä 2020
- kaikki kantakaupungin terveysneuvonnan toiminnot poislukien
koulu- ja opiskelijaterveydenhuolto syksyllä 2018
- kantakaupungin suun terveydenhoito syksyllä 2019
- lastensuojelu keväällä 2020 - perheoikeudelliset palvelut syksyllä
2018
- perhetyö ja lapsiperheiden tilapäinen kotipalvelu syksyllä 2018
- lasten kehityksen tukiyksikkö syksyllä 2018
- mielenterveysja päihdepalvelujen sosiaalityö keväällä 2020
- vanhus- ja vammaispalvelujen kotisairaala, kotiuttamistiimi ,
yöpartio ja kotihoidon lääkärinvastaanotto alkuvuonna 2018
Lautakunta hyväksyi tarkennetun päätösesityksen sillä
muutoksella, että Anttolan ja Haukivuoren suun terveydenhuollon
yksikköjen tilanne arvioidaan osana uuden sotealueen
suunnittelua ja ratkaistaan siinä vaiheessa, kun selvitykset
liikkuvan suuhygienistipalvelun järjestämisestä ovat valmiita.
Lisäksi lautakunta päätti, että mielenterveysja päihdepalvelujen
toimintamallia tulee mahdollisimman nopeasti rakentaa yhteisenä
toimintamallina, joka tulisi voida ottaa käyttöön jo ennen
varsinaisten uusien tilojen käyttöä.
Kaikilta osin suunnitelmassa käyntimäärien ja suunniteltujen
tilojen suhde ei välttämättä johda vaadittuihin tilankäytön
tehokkuustavoitteisiin. Tältä osin tilankäyttöä tulisi tarkentaa.
Lautakunta totesi lisäksi, että suunnitelmassa lastensuojelu on
toiminnallisesti käsitelty osana psykiatrian ja erityispalvelujen
tilajärjestelyjä ja huomio tulisi kiinnittää enemmän
lastensuojeluun peruspalveluna ja varhaisen tuen ja
ennaltaehkäisyn prosesseihin ja toimintamalleihin.
Mikkeli
Kaupunginhallitus
Pöytäkirja
18.05.2015
13/2015
22 (48)
Merkittiin, että Sanna Häkkinen poistui kokouksesta tämän
pykälän käsittelyn aikana ja Sirkka Härkänen ja Helvi Valtonen
poistuivat kokouksesta pykälän käsittelyn jälkeen.
Kaupunginhallitus, 18.05.2015, § 177
Ari Liikanen
[email protected]
Liitteet
1 Liite Esper-hankesuunnitelma
Sosiaali- ja terveystoimen tuotantolautakunta on
yksityiskohtaisesti käsitellyt Mikkelin sosiaali- ja terveystoimen
eri toimintojen siirtymisaikatauluja keskussairaalan kampukselle.
Lisäksi lautakunta on todennut, että Anttolan ja Haukivuoren
suun terveydenhuollon yksikköjen tilanne arvioidaan osana uuden
sotetuotantoalueen suunnittelua ja ratkaistaan siinä vaiheessa,
kun selvitykset liikkuvan suuhygienistipalvelun järjestämisestä
ovat valmiita.
Yksityiskohtaiset toimipistemuutokset tuodaan jatkossa erikseen
hallitukseen ja edelleen valtuuston päätettäväksi sitä mukaa kun
aikataulut tarkentuvat eri toimintojen siirtymisen osalta.
Sosiaali- terveystoimen tuotantolautakunnan esitys on käsitelty ytneuvottelukunnassa 27.4.2015
Esper -hankkeesta ja sen kokonaisrahoituksesta vastaa
Etelä-Savon sairaanhoitopiiri. Uuden sotetuotantoalueen
suunnittelussa on huomioitu erillisenä asiana Esper- hankkeen
rahoitus, erityisesti siitä näkökulmasta, kuinka Mikkelin
kaupungin osallistuisi hankkeen rahoitukseen. Valmistelu on
tältä osin vielä kesken ja se tuodaan erikseen päätettäväksi
kaupungihallitukseen ja -valtuustoon.
Liitteenä oleva Esper-hankkeen hankesuunnitelma on luettavissa
Mikkelin kaupungin verkkosivuilta osoitteesta www.mikkeli.fi
kohdasta päätöksenteko/kaupunginhallitus/Tulevan kokouksen
esityslista.
Ehdotus
Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle että se
hyväksyisi Esper -hankkeeseen liittyvät linjaukset koskien
Mikkelin kantakaupungin sosiaali- ja terveystoimen palveluiden
toimipisteiden siirtämistä keskussairaalan kampukselle sekä
toteaa, että erilliset toiminnalliset kokonaisuudet tuodaan
Mikkeli
Kaupunginhallitus
Pöytäkirja
18.05.2015
13/2015
erikseen kaupungihallituksen ja -valtuuston käsittelyyn sitä
mukaa, kun hanke etenee.
Päätös
Hyväksyttiin.
23 (48)
Mikkeli
Kaupunginhallitus
Pöytäkirja
18.05.2015
13/2015
24 (48)
§ 178
Talouden seuranta 3/2015, määrärahaesitykset
MliDno-2015-909
Jari Laitinen
[email protected]
Kaupunginhallitus on 11.5.2015 § 169 käsitellyt talouden
seurannan 3/2015 ja esittää edelleen, että kaupunginvaltuusto
merkitsee tiedoksi seurantaraportin 31.3.2015 tilanteesta.
Sosiaali- ja terveystoimen tuotantolautakunta on maaliskuun
seurannan yhteydessä esittänyt seuraavat palvelutuotannon
muutoksista (kv 8.12.2014 §138, kh 13.4.2015 §139, tuotantoltk
28.1.2015 §6, kv 16.2.2015 §24, kv 23.3.2015 §33) johtuvat
määrärahamuutokset, jotka nyt tuodaan kaupunginhallituksen ja
kaupunginvaltuuston käsiteltäväksi:
- Kustannuspaikalta 140232401 Mikkelin fysioterapia siirretään
henkilöstömenoista palveluiden ostoihin 200.100 euroa
kattamaan Etelä-Savon sairaanhoitopiirin laskutusta. Mikkelin
yksikön kustannuspaikan 140232401 toimintatuotoista jää
toteutumatta 15.000 euroa ja kustannuspaikalle 140232207
Haukivuoren terveysasema lisätään toimintatuottoja 26.500
euroa, koska Haukivuorelle tuotettavat fysioterapia palveluiden
menot sekä tulot kirjataan terveysaseman kustannuksiin.
- Kustannuspaikalta 140233135 Vammaispalveluiden kotihoito
siirretään palveluiden ostoista henkilöstömenoihin 80.000 euroa
kattamaan Savilahden vanhaintukiyhdistys ry:ltä siirtyvän
Maamiehen palvelukodin henkilöstön palkkamenoja.
- Kustannuspaikalle 140231333 Juvan maahanmuuttajatyö
lisätään määrärahoja Juvan kunnan kanssa tehdyn
sopimuksen mukaisesti järjestää kiinteistöpakolaisten
vastaanotto.Määrärahoja lisätään henkilöstömenoihin (70.000
euroa), palveluiden ostoihin (41.100 euroa), aineisiin ja
tarvikkeisiin (4.200 euroa), avustuksiin (90.000 euroa), muihin
kuluihin (6.000 euroa). Toimintakulut ovat yhteensä 211.300
euroa ja toimintatuotot lisääntyvät 221.300 euroa Juvan kunnan
maksuosuudella. Laskutus sisältää 4 %:n yleiskustannuslisän.
- Kustannuspaikalta 140233107 Muistipoliklinikka siirretään
yhteensä 55.000 euroa (henkilöstömenoista 47.000 euroa ja
palveluiden ostoista 8.000 euroa) kustannuspaikalle 140234101
Somaattinen erikoissairaanhoito kattamaan erikoissairaanhoidon
kautta tulevaa toiminnan laskutusta. Muistipoliklinikalle varatut
17.100 euron toimintatuotot jäävät toteutumatta, koska omaa
toimintaa ei enää ole.
Mikkeli
Kaupunginhallitus
Pöytäkirja
18.05.2015
13/2015
25 (48)
- Kyytineuvon perustamisesta tekniseen toimeen ja
soten henkilöstön siirroista ja yleiskuluista aiheutuu
määrärahasiirtoa yhteensä 146.500 euroa. Siirto kohdistetaan
niille kustannuspaikoille, joista henkilöstö siirtyi Kyytineuvoon
eli kustannuspaikalta 140235002 johtamisen tukipalvelut
(henkilöstömenoista 36.300 euroa ja palveluiden ostoista
5.400 euroa), kustannuspaikalta 140233449 Palveluneuvo
(henkilöstömenoista 22.400 euroa, palveluiden ostoista 3.400
euroa), kustannuspaikalta 140231211 Mikkelin aikuissosiaalityö
euroa), kustannuspaikalta 140233104 Kiiskinmäen päiväkeskus
euroa).
Tuotantolautakunnan palkkamenot pienevät -222.300 euroa
ja palveluiden ostot, aineet, tarvikkeet ja avustukset kasvavat
291.400 euroa. Toimintatuotot kasvavat 215.700 euroa, joten
vaikutus toimintakatteeseen on 146.600 euroa lisääntyneinä
tuloina.
Ehdotus
Kaupunginhallitus esittää, että kaupunginvaltuusto hyväksyy
seuraavat määrärahojen käyttötarkoituksen muutokset sekä
lisämäärärahat käyttötalouteen:
- kustannuspaikalta 140232401 Mikkelin fysioterapia siirretään
henkilöstömenoista palveluiden ostoihin 200.100 euroa,
- kustannuspaikalta 140233135 Vammaispalveluiden kotihoito
siirretään palveluiden ostoista henkilöstömenoihin 80.000 euroa,
- kustannuspaikalle 140231333 Juvan maahanmuuttajatyö
lisämääräraha tuloihin 221.300 euroa ja menoihin 211.300 euroa,
- kustannuspaikalta 140233107 Muistipoliklinikka siirretään
henkilöstömenoista, palveluiden ostoista ja muista
toimintakuluista yhteensä 55.000 euroa kustannuspaikalle
140234101 Somaatinen erikoissairaanhoito palveluiden ostoihin ja
- kustannuspaikoilta 140235002 Johtamisen tukipalvelut,
140233449 Palveluneuvo, 140231211 Mikkelin aikuissosiaalityö,
140233104 Kiiskinmäen päiväkeskus siirretään yhteensä 146.500
euroa teknisen lautakunnan alaiselle Kyytineuvolle.
Päätös
Hyväksyttiin.
Merkitään, että Maria Närhinen, Virpi Siekkinen ja Jouni Riihelä
poistuivat tämän asian käsittelyn jälkeen.
Mikkeli
Kaupunginhallitus
Pöytäkirja
18.05.2015
13/2015
26 (48)
§ 179
Mikkelin Oppilaitoskiinteistöt Oy:n lainatakaus
MliDno-2015-852
Jari Laitinen
[email protected]
Mikkelin Oppilaitoskiinteistöt Oy:n hallituksen esitys 13.4.2015.
”Mikkelin Oppilaitoskiinteistöt Oy:n hallitus esittää Mikkelin
kaupunginvaltuustolle, että kaupunki antaisi omavelkaisen
takauksen 80 % pääomalle Suur-Savon Osuuspankista otettavalle
pankkilainalle:
- Luoton määrä 2,5 M€
- Luottoaika 20 v
- Lyhennykset tasalyhennyksinä
- Toimitusmaksu 2500 €
- Korko 6kk Euribor 360-korko
- Ensimmäinen 10 vuotta kiinteäkorkoisena, korkoindikaatio
0,615%
- Marginaali 0,45 %
Luotolla rahoitetaan Otavankatu 4:ssä ja Raviradantie 8-10:ssä
toteutettavia peruskorjaus- ja opetustilojen muutostöitä.
Rakennustyöt on käynnistetty purkutöillä ja tavoitteena on että
työt valmistuvat vaiheittain viimeistään toukokuussa 2016.”
Mikkelin Oppilaitoskiinteistöt Oy:n kilpailuttamaan rahoitukseen
on saatu tarjoukset Handelsbankenilta, Kuntarahoitukselta,
Nordealta ja Suur- Savon Osuuspankilta. Kokouksessa
on nähtävillä rahoitustarjousten vertailu sekä Mikkelin
Oppilaitoskiinteistöt Oy:n tasekirja 1.1.2014- 31.12.2014.
Ehdotus
Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle, että se myöntää
Mikkelin Oppilaitoskiinteistöt Oy:lle Suur- Savon Osuuspankilta
edellä selostetuin lainaehdoin otettavalle enintään 2.500.000
euron lainalle omavelkaisen, 80%:iin pääomasta rajatun takauksen
(enintään 2,0 milj. euroa) ja päättää, että takauksen antamisesta
peritään 1,00 %:n suuruinen takausprovisio vuosittain jäljellä
olevasta lainan määrästä.
Takauksen toimeenpanossa ja valvonnassa noudatetaan
kaupunginvaltuuston 15.6.2009 § 109 päättämiä periaatteita sekä
EU:n virallisessa lehdessä julkaistussa komission tiedonannossa
mainittuja periaatteita valtiontuista takauksina, joita sovelletaan
myös kuntien antamiin takauksiin.
Mikkeli
Kaupunginhallitus
Pöytäkirja
18.05.2015
13/2015
Päätös
Hyväksyttiin.
Merkitään, että Arto Seppälä ilmoitti oma-aloitteisesti olevansa
esteellinen ja poistui kokouksesta. Ilmoitus hyväksyttiin.
27 (48)
Mikkeli
Kaupunginhallitus
Pöytäkirja
18.05.2015
13/2015
28 (48)
§ 180
Karkialammen kasarmialueen eteläosan ja lähiympäristön asemakaava- ja
asemakaavamuutos
MliDno-2015-807
Tuija Mustonen
[email protected]
Liitteet
1 Karkialammen asemakaava-rakennushistoriaselvitys
Karkialammen kasarmialueen eteläosan ja lähiympäristön
asemakaava ja asemakaavamuutos
Tekninen lautakunta 16.12.2014 § 164
Valmistelija asemakaava-arkkitehti Tuija Mustonen p. 040 129
4114
Kaupunkisuunnittelu lähettää otsikossa mainitun 16. joulukuuta
2014 päivätyn asemakaavan ja asemakaavan muutosehdotuksen
teknisen lautakunnan käsiteltäväksi.
Suunnittelualue sijaitsee Mikkelin kaupungissa, Mikkeli-Jyväskylä
–valtatien (vt 13) varrella, noin neljä kilometriä keskustasta
luoteeseen. Asemakaavarajausta on muutettu korjattua ehdotusta
laadittaessa siten, että kaava-alue sisältää koko osayleiskaavassa
(vahvistunut puolustusvoimien alueeksi (EP) eteläpuolisen osan.
Suunnittelualueen pinta-ala on noin 44 ha.
Kaavaprosessin vaiheet
Asemakaavan laatiminen tuli ajankohtaiseksi, kun
puolustusvoimien muutosten seurauksena selvisi, että
heidän käytöstään tulisi vapautumaan osa Karkialammen
kasarmialueesta. Asemakaavamuutos aloitettiin Senaattikiinteistöjen toimesta vuonna 2005 samanaikaisesti
osayleiskaavan kanssa. Molempia kaavoja tehtiin rinnan aina
vuoteen 2009. Vuoden 2009 lopussa kaavatyö siirtyi kaupungin
omaksi työksi mm. Arkistolaitoksen tonttitarpeen vuoksi.
Yleiskaavatyö valmistui 2013 ja kaava sai lainvoiman tammikuussa
2014. Tuon jälkeen asemakaavaa alettiin viedä uudelleen
eteenpäin.
Asemakaavan tavoitteet
Asemakaavan muutoksen tavoitteena on selvittää ja määritellä
alueen ja sen rakennuskannan tuleva käyttö. Asemakaavalla
osoitetaan käyttötarkoitukseltaan muuttuvien alueiden
ja rakennusten käyttö, määritellään alueeseen liittyvät
suojelutavoitteet sekä konkretisoidaan maankäytönperiaatteet.
Mikkeli
Kaupunginhallitus
Pöytäkirja
18.05.2015
13/2015
29 (48)
Kaavaratkaisu
Kaava on laadittu siten, että se hyödyntää nykyistä
kiinteistörakennetta ja infraa. Painotus on työpaikkatoiminnassa.
Asutusta on vain alueen etelä- ja länsiosassa jo
asuinrakentamiseen painottuneilla alueilla. Yhteensä
2
rakennusoikeutta asemakaava-alueella on noin 92 000 k-m .
Rakennussuojeluasiat ovat olleet kaavatyössä erityisen tärkeitä.
Etelä-Savon ELY –keskuksen ja Museoviraston kanssa vuonna 2014
käydyissä neuvotteluissa päästiin lopputulokseen, jonka kautta
kaavaratkaisu on muotoutunut. Kaikkien läsnä olleiden näkemys
oli, että suojelu ei kuitenkaan vastaa tarkoitustaan mikäli se estää
rakennuksen käytön.
Korttelialueet
Yksityiset kiinteistöt Karkialammentien varressa on osoitettu
erillispientalojen korttelialueiksi (AO-1) ja asuinpientalojen
korttelialueeksi (AP
Olemassa olevat rivitalot on osoitettu rivitalojen ja muiden
kytkettyjen asuinrakennusten korttelialueeksi (AR). Lisäksi
asuinrakennusten lisäksi on tontin länsiosaan osoitettu
rakennusala yhteiskäytössä olevalle saunalle, 50 k-m².
Karkialinna ja vanha sairaala ympäristöineen on osoitettu
asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi (AL). Lisäksi
on molempien tonttien länsiosaan osoitettu rakennusala
yhteiskäytössä olevalle saunalle, 50 k-m².
Kuntotalo on osoitettu palvelurakennusten korttelialueeksi (P).
Toimitilarakennusten korttelialueet (KTY) sijoittuvat kortteleihin
2, 3, 4, 7, 8, ja 9. Alueelle saa rakentaa toimistorakennuksia
sekä ympäristöhäiriötä aiheuttamattomia teollisuus ja –
varastorakennuksia. Alueelle saa sijoittaa toimintaa liittyviä
tilapäisiä majoitustiloja.
Kaikille korttelialueille saa kaavaan merkityn rakennusalan
ulkopuolelle rakentaa yksikerroksisia pääkäyttötarkoitusta
2
palvelevia talousrakennuksia enintään 200 k-m / tontti.
Muut alueet
Karkialammen ja Keskilammen itäiset ranta-alueet on osoitettu
lähivirkistysalueiksi (VL). Puolustusvoimien hallinnassa olevalla
alueella oleva ranta ei kuulu lähivirkistysalueeseen.
Tyrjänkolmio on osoitettu puistoksi (VP/s), joilla ympäristö
säilytetään.
Mikkeli
Kaupunginhallitus
Pöytäkirja
18.05.2015
13/2015
30 (48)
Suojaviheralueeksi (EV) on osoitettu valtatie 13:n ja Karkialammen
välinen maasto.
Vesialueeksi (W) on osoitettu Karkialampi.
Kadut
Asemakaavoitettavalle alueelle ei ole osoitettu uutta katuverkkoa.
Karkialammentie ja Tyrjäntie on asemakaavassa osoitettu
16 m levyisinä sisältäen tilavarauksen kevyelle liikenteelle.
Sotilaantie ja Tyrjäntien jatke Kuntotalolle on osoitettu 12 m
levyisinä katualueina. Paikallisliikennereitin aikataulupysäkin
levennykselle on varattu tilaa katualueella, muut pysäkit
toteutetaan ajoratapysäkkeinä.
Muut merkinnät
Asemakaavassa on osoitettu merkinnällä sv, suojavyöhyke, jolle
rakentaminen sallitaan vain tutkan pääsäteen muodostaman
horisontaalitason alapuolella.
Asemakaavassa on osoitettu ajoneuvoliittymän likimääräinen
sijainti valtatielle 13. Tämän vuoksi vt 13:n itäreuna on osoitettu
LT-alueen merkinnällä.
Asemakaavassa on osoitettu uudet johtotiet sekä vanhat
olemassa olevat johtotiet rasitealueineen (vesi, viemäri,
kaukolämpö ja sähkö). Asemakaavassa täydennysrakennettavien
kortteleiden vesihuoltoratkaisut liittyvät suoraan Mikkelin nykyisiin
järjestelmiin ja edellyttävät alueiden sisällä tavanmukaiset
aluevaraukset.
Asemakaavassa on osoitettu pohjois-etelä-suunnassa kulkeva
kaukolämmön päälinja.
Asemakaavassa on sr-merkinnöin suojeltu vanhimmat 1950luvulta peräisin olevat rakennukset. Niitä ovat ruokala (0002)
ja kasarmi (0003). Myös Osmo Lapon suunnittelema Kuntotalo
(0017) 1970-luvulta ja Suomalaisen veljesten 1960-luvulla
suunnittelemat varuskuntasairaala (0013) ja rivitalot (0015) on
suojeltu sr-merkinnällä.
Karkialinna (0001) on merkitty merkinnällä sr/ur (Suojeltava
rakennus / uudelleen rakennettava rakennus). Kuntoarvioiden
perusteella voidaan todeta, että Karkialinnan peruskorjaus voi
tulla rakennuksen nykykunto ja käyttötarkoitus (asuminen)
huomioiden niin kalliiksi, että sen toteutuminen ei ole realistista.
Kun rakennuksen arvojen nähdään kuitenkin olevan enemmänkin
sen asemakaavallisessa sijoittumisessa ja ulkomuodossa sekä
käyttötarkoituksessa, on Karkialinnan osalle laadittu lievempi
kaavamääräys.
Mikkeli
Kaupunginhallitus
Pöytäkirja
18.05.2015
13/2015
31 (48)
Alueeksi, jolla ympäristö säilytetään (/S) on osoitettu korttelit
2, 7, 8 ja 9. Alueella on arvoja maanpuolustuksen, varuskuntaarkkitehtuurin ja historiallisen kasarmikokonaisuuden kannalta.
Alueella säilytetään rakennusten sijoittelutapa ja laajojen
puistoisten vapaa-alueiden suhde. Rakennuslupaa varten on
pyydettävä lausunto kaupunkisuunnittelulta ja olennaisista
suojeluarvoon vaikuttavista toimenpiteistä on varattava
museovirastolle mahdollisuus lausunnon antamiseen.
Kaupunginosien rajat
Toistaiseksi voimassa olevan asemakaavan mukaan
suunnittelualue sijoittuu kahden nykyisen kaupunginosan alueelle
- Tuskuun (20) ja Siekkilään (21, ei asemakaavoja). Asemakaavan
myötä kaupunginosien rajat muuttuvat siten, että asemakaavan
ja asemakaavamuutoksen alue kuuluu kokonaisuudessaan
Karkialammen 23. kaupunginosaan.
Ehdotus, Tekninen johtaja:
Lautakunta esittää kaupunginhallitukselle, että se alustavasti
hyväksyy Karkialammen kasarmin eteläosaa koskevan
asemakaava- ja asemakaavanmuutosehdotuksen (Asemakaava
Mikkelin kaupungin Parantalan kylän (407) tilojen 1:12, 1:17,
1:18 ja 3:8; Vuolingon kylän (411) tiloja 21:1, 21:3, 3:5 ja 10:3;
Rantakylän kylän (417) 22:0 vesialuetta; Vuolingon kylän (411)
876:1, 876:4 ja 876:5 vesialuetta. Asemakaavan muutos 20.
kaupunginosan (Tusku) korttelia 46 sekä katuja liikennealueita.
Kaupunginosien välisen rajan siirto.), asettaa sen nähtäville ja
pyytää siitä viranomaislausunnot Etelä-Savon Ely-keskukselta,
Etelä-Savon maakuntaliitolta, Pohjois-Savon Ely-keskukselta,
Museovirastolta, Puolustusvoimilta, Mikkelin Vesiliikelaitokselta,
pelastustoimelta, Mikkelin Seudun Ympäristöpalveluilta,
rakennusvalvonnalta, yhdyskuntatekniikka ja ympäristö-yksiköltä
sekä lähettää sen tiedoksi mahdollista palautetta varten Senaattikiinteistöille, Metsähallitukselle, Kruunuasunnot Oy:lle, EteläSavon Energialle, Misetille, teleoperaattoreille ja Tusku-seuralle.
Ennen kaavaehdotuksen lopullista käsittelyä valmistellaan
tarvittavat maankäyttösopimukset kaupungin ja maanomistajien
välillä.
Päätös: Tekninen lautakunta:
Hyväksyttiin.
________________________
Kaupunginhallitus 12.1.2015 §9 Karkialammen asemakaava- ja asemakaavanmuutosehdotus
on luettavissa Mikkelin kaupungin verkkosivuilta osoitteesta
www.mikkeli.fi kohdasta päätöksenteko/esityslistat ja pöytäkirjat/
esityslistat/kaupunginhallitus 12.1.2015 § 9.
Mikkeli
Kaupunginhallitus
Pöytäkirja
18.05.2015
13/2015
32 (48)
Ehdotus Kaupunginjohtaja:
Kaupunginhallitus hyväksyy alustavasti Karkialammen
kasarmin eteläosaa koskevan asemakaava- ja
asemakaavanmuutosehdotuksen (Asemakaava Mikkelin
kaupungin Parantalan kylän (407) tilojen 1:12, 1:17, 1:18 ja 3:8;
Vuolingon kylän (411) tiloja 21:1, 21:3, 3:5 ja 10:3; Rantakylän
kylän (417) 22:0 vesialuetta; Vuolingon kylän (411) 876:1, 876:4
ja 876:5 vesialuetta. Asemakaavan muutos 20. kaupunginosan
(Tusku) korttelia 46 sekä katuja liikennealueita. Kaupunginosien
välisen rajan siirto.), asettaa sen nähtäville ja pyytää siitä
viranomaislausunnot Etelä-Savon Ely-keskukselta, Etelä-Savon
maakuntaliitolta, Pohjois-Savon Ely-keskukselta, Museovirastolta,
Puolustusvoimilta, Mikkelin Vesiliikelaitokselta, pelastustoimelta,
Mikkelin Seudun Ympäristöpalveluilta, rakennusvalvonnalta,
yhdyskuntatekniikka ja ympäristö-yksiköltä sekä lähettää sen
tiedoksi mahdollista palautetta varten Senaatti-kiinteistöille,
Metsähallitukselle, Kruunuasunnot Oy:lle, Etelä-Savon Energia
Oy:lle, Miset Oy:lle, teleoperaattoreille ja Tusku-seuralle.
välillä.
Päätös Kaupunginhallitus:
Hyväksyttiin.
Merkitään, että kaavoituspäällikkö Ilkka Tarkkanen selosti asiaa
kaupunginhallitukselle. Lisäksi merkitään, että Armi Salo-Oksa
ja Jukka Pöyry ilmoittivat oma-aloitteisesti olevansa esteellisiä ja
poistuivat kokouksesta. Ilmoitukset hyväksyttiin.
____________________
Kaupunginhallitus 18.5.2015 §
Valmistelija asemakaava-arkkitehti Tuija Mustonen p. 040 129
4114
Kaupunkisuunnittelu lähettää otsikossa mainitun 18.
päivänä toukokuuta 2015 päivätyn asemakaavan ja
asemakaavamuutoksen korjatun ehdotuksen kaupungin
hallituksen uudelleen käsiteltäväksi.
Korjattu asemakaavaehdotus (päiväys 16.12.2014) oli nähtävillä
ajalla 21.1. – 20.2.2015. Asemakaavaehdotukseen saatiin 11
lausuntoa ja yksi muistutus. Kaavaehdotuksesta saatuun
palautteeseen on laadittu vastineet, jotka ovat selostuksen
liitteenä.
Korjattuun kaavaehdotukseen tehdyt muutokset
Mikkeli
Kaupunginhallitus
Pöytäkirja
18.05.2015
13/2015
33 (48)
Kaavaa on muutettu lausuntojen ja muistutuksen myötä
tarkentaen. Seuraavassa selvitys kaavaehdotukseen tehdyistä
muutoksista:
1.
2.
3.
4.
5.
Korttelin 2 käyttötarkoitus on muutettu
Toimitilarakennusten korttelialueesta (KTY) Puolustusvoimien alueeksi (EP).
Korttelista 2 poistettiin eteläosasta
rakennusalamerkinnät ja sinne osoitettiin ohjeellinen
pysäköimispaikka.
Karkialinnan osalta merkintöjä on muutettu siten, että
sr/ur (suojeltu rakennus / uusi rakennus) merkintä
on muutettu merkinnäksi ar (arvokas rakennus), joka
paremmin vastaa kaavan tavoitteita. Lisäksi tontille
osoitettu rakentamaton rakennusala sai lisämääreen:
Rakennusala, jolle saa rakentaa sille osoitetun
kerrosalan, kun tontilla oleva kulttuurihistoriallisesti
arvokas rakennus säilytetään.
Asuinpientalojen korttelialueella (AP) siirrettiin
rakennusalaa kauemmaksi valtatiestä 13.
Korttelialueen rakennusoikeus nostettiin 500 m2:sta
600 m2:een, jolloin kaavan mahdollistama kahden
asuinrakennuksen kokonaisuus piharakennuksineen
on toteutettavissa.
Kaavakartassa ollut kuntotalon
rakennusoikeusmerkinnän kirjoitusvirhe on korjattu
2
4000 m :ksi. Samalla myös selostuksessa on
2
6.
2
rakennusoikeus muutettu 3900 m :sta 4000 m :een.
Vt 13 / Karkialammentie liittymässä on katualuetta
laajennettu. Samalla myös selostukseen on
täydennetty liikenneosiota.
Kaupunkisuunnittelun näkemyksen mukaan kaavaehdotukseen
tehdyt muutokset ovat niin merkittäviä, että kaava tulee laittaa
uudelleen nähtäville.
Karkialammen asemakaava- ja asemakaavanmuutosehdotus
on luettavissa Mikkelin kaupungin verkkosivuilta osoitteesta
www.mikkeli.fi kohdasta päätöksenteko/kaupunginhallitus/
Tulevan kokouksen esityslista
Ehdotus
Kaupunginhallitus hyväksyy alustavasti Karkialammen
kasarmin eteläosaa koskevan asemakaava- ja
asemakaavanmuutosehdotuksen (Asemakaava Mikkelin
kaupungin Parantalan kylän (407) tilojen 1:12, 1:17, 1:18 ja 3:8;
Vuolingon kylän (411) tiloja 21:1, 21:3, 3:5 ja 10:3; Rantakylän
Mikkeli
Kaupunginhallitus
Pöytäkirja
18.05.2015
13/2015
34 (48)
kylän (417) 22:0 vesialuetta; Vuolingon kylän (411) 876:1, 876:4
ja 876:5 vesialuetta. Asemakaavan muutos 20. kaupunginosan
(Tusku) korttelia 46 sekä katuja liikennealueita. Kaupunginosien
välisen rajan siirto.), asettaa sen nähtäville ja pyytää siitä
viranomaislausunnot Etelä-Savon Ely-keskukselta, Etelä-Savon
maakuntaliitolta, Pohjois-Savon Ely-keskukselta, Museovirastolta,
Savonlinnan maakuntamuseolta, Puolustusvoimilta, Mikkelin
Vesiliikelaitokselta, pelastustoimelta, Mikkelin Seudun
Ympäristöpalveluilta, rakennusvalvonnalta, yhdyskuntatekniikka
ja ympäristö-yksiköltä sekä lähettää sen tiedoksi mahdollista
palautetta varten Senaatti-kiinteistöille, Metsähallitukselle,
Kruunuasunnot Oy:lle, Etelä-Savon Energia Oy:lle, Miset Oy:lle,
teleoperaattoreille ja Tusku-seuralle.
välillä.
Päätös
Hyväksyttiin.
Merkitään, että Armi Salo-Oksa ilmoitti oma-aloitteisesti olevansa
esteellinen ja poistui kokouksesta. Ilmoitus hyväksyttiin.
Merkitään, että Kirsi Olkkonen poistui tämän asian käsittelyn
jälkeen.
Mikkeli
Kaupunginhallitus
Pöytäkirja
18.05.2015
13/2015
35 (48)
§ 181
Mikkelin kaupungin 36. kaupunginosan (Otava) koskeva asemakaavaehdotus /
Tokerontie
MliDno-2015-796
Kalle Räinä
[email protected]
Liitteet
1 Liite Asemakaava 36 kaupunginosa Otava Tokerontie.pdf
Tekninen lautakunta 16.12.2014 / 161 §
Valmistelija kaavoitusinsinööri Kalle Räinä p. 044 794 2525
Kaupunkisuunnittelu lähettää otsikossa mainitun 16. päivänä
joulukuuta 2014 päivätyn asemakaavaehdotuksen teknisen
lautakunnan käsiteltäväksi.
Suunnittelualue sijaitsee Otavan Tokerossa Korpikoskentien
ja Tokerontien varrella. Alueen pinta-ala on noin 14 hehtaaria.
Otavan keskustaan on matkaa 2 kilometriä ja Mikkelin keskustaan
10 kilometriä.
Asemakaavan muutos koskee Mikkelin kaupungin Liukkolankylän
tiloja: 491-430-5:10; 491-430- 5:21; 491-430-5:27; 491-430-5:33
osaa sekä 36. Kaupunginosan (Otavan) Tokerontietä.
Tokerontie on ollut osa Suuren Savontien linjausta eli vanhin
alueella olevista teistä. Suuri Savontie mainitaan vanhassa
Suomen teiden luettelossa, joka laadittiin 1500-luvun puolen välin
paikkeilla. Reitti on kulkenut Hämeenlinnasta Mikkelin kautta
Savonlinnaan.
Tarkoituksena on kaavoittaa yleiskaavan mukainen ja sitä
tarkentava pientaloalueen asemakaava, jolla turvataan kaupungin
edullisten pientalotonttien tarjonta Otavassa. Suunnitelma
sovitetaan olevaan taajama-, liikenneverkko, ulkoilualue- ja
maisemarakenteeseen. Yksityisten kiinteistönomistajien ja
kaupungin välillä neuvotellaan tarvittaessa maanluovutuksista ja
vähäisessä määrin myös maakaupoista. Asemakaavan toteutus
tapahtuu vaiheittain.
Asemakaavan laadinta on tarkentavaa jatkosuunnittelua v. 1995
osayleiskaavalle. Keskeisten maanomistajien kanssa on käyty
neuvotteluja vuodesta 2012 alkaen. Maanomistajilla ei ole ollut
tarvetta osoittaa tiloilleen uusia rakennuspaikkoja.
Kaavoitusprosessin aikana ja ennen asemakaavan
muutosehdotuksen esille asettamista huomioidaan osallistumisja arviointisuunnitelmasta saadut mielipiteet, sekä osallisten
kanssa käydyissä neuvotteluissa todetut muutostarpeet ja
Mikkeli
Kaupunginhallitus
Pöytäkirja
18.05.2015
13/2015
36 (48)
toiveet. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä
kaupunkisuunnittelun ilmoitustaululla, ja siitä on voinut jättää
huomautuksen 12.6. – 11.7.2012 välisenä aikana. Osallistumis- ja
arviointisuunnitelmasta jätettiin 3 lausuntoa ja 2 mielipidettä.
Kaavatilanne
Maakuntakaava
(vahv. 4.10.2010)
Maakuntakaavassa alueelle on osoitettu Otavan
paikalliskeskuksen kohdemerkintä (a) ja voimalinjan yhteystarve.
Yleiskaava
Suunnittelualueella on voimassa Etelä-Savon ympäristökeskuksen
6.11.1995 vahvistama oikeusvaikutteinen osayleiskaava. Kaavassa
alue on osoitettu pientalovaltaiseksi asuntoalueeksi (AP)
Ajantasakaava:
Alueella ei ole voimassa olevia asemakaavoja.
Kaavaratkaisu
Kaava-alueen pinta-ala on noin 14 hehtaaria, josta
korttelialueita on 7,9 hehtaaria ja loput virkistys- tai katualueita.
Erillispientalotontteja on yhteensä 48 kpl, joista uusia tontteja on
45 kpl. Tonttien keskimääräinen pinta-ala on noin 1 200-1 400 m2.
Syntyvän uudisrakennusoikeuksien kerrosalan on n. 19 684 k-m2,
mikäli kaikki rakennusoikeus e=0,25 toteutuu.
Mikkelin pientaloalueilla yleisesti käytetty erillispientaloalueiden
tehokkuusluku on e=0,25, kaavamuutoksella on pyritty vastaavaan
tehokkuuteen eli e=0,25. Kerroslukuna on käytetty muiden
vastaavien kaava-alueiden kerroslukua II.
Virkistysalueet jakavat kokonaisuuden pienempiin osiin. Aluetta
sivuavat Otavan pohjoisosan ulkoilupolku ja hiihtolatu. Erityistä
huomiota on kiinnitetty hulevesien kulkuun ja tulvareittien
hallintaan sekä alueiden kunnossapidon toimivuuteen ja
taloudellisuuteen. Lisäksi
alueelle on osoitettu paikallisia lumenvarastointipaikkoja – koska
teknisen toimen linjapäätöksen mukaan lumen poiskuljetukset on
saatava mahdollisimman vähiin.
Kulku suunnittelualueelle tapahtuu yksityiseltä Tokerontieltä
kahden uuden tonttikadun kautta. Pysäköinti on järjestetty
tonteille.
Asemakaavaehdotus liitteineen on luettavissa ohessa.
Mikkeli
Kaupunginhallitus
Pöytäkirja
18.05.2015
13/2015
37 (48)
Ehdotus: Tekninen johtaja:
Tekninen lautakunta päättää esittää kaupunginhallitukselle, että
se hyväksyy alustavasti 36. kaupunginosaa (Otava) koskevan
asemakaavaehdotuksen (Tokerontie), asettaa sen julkisesti
nähtäville sekä pyytää siitä lausunnot rakennusvalvonnalta,
Mikkelin Seudun Ympäristöpalveluilta, Etelä-Savon elinkeino-,
liikenneja ympäristökeskukselta, Pohjois-Savon elinkeino-,
liikenneja ympäristökeskukselta, Etelä-Savon pelastuslaitokselta,
Etelä-Savon Energia Oy:ltä, Suur-Savon Sähkö Oy:ltä, Mikkelin
Puhelin Oyj:ltä, yhdyskuntatekniikka ja ympäristö-yksiköltä ja
Mikkelin Vesiliikelaitokselta.
Päätös: Tekninen lautakunta:
Hyväksyttiin.
__________________________
Kaupunginhallitus 12.1.2015
Otavan Tokerontien asemakaava
ehdotus on luettavissa Mikkelin kaupungin verkkosivuilta
osoitteesta www.mikkeli.fi kohdasta päätöksenteko/esityslistat ja
pöytäkirjat/esityslistat/kaupunginhallitus 12.1.2015 § 8.
Ehdotus Kaupunginjohtaja:
Kaupunginhallitus hyväksyy alustavasti 36. kaupunginosaa
(Otava) koskevan asemakaavaehdotuksen (Tokerontie),
asettaa sen julkisesti nähtäville sekä pyytää siitä lausunnot
rakennusvalvonnalta, Mikkelin Seudun Ympäristöpalveluilta,
Etelä-Savon elinkeino-, liikenneja ympäristökeskukselta, PohjoisSavon elinkeino-, liikenneja ympäristökeskukselta, Etelä-Savon
pelastuslaitokselta, Etelä-Savon Energia Oy:ltä, Suur-Savon Sähkö
Oy:ltä, Mikkelin Puhelin Oyj:ltä, yhdyskuntatekniikka ja ympäristöyksiköltä ja Mikkelin Vesiliikelaitokselta.
Päätös Kaupunginhallitus:
Hyväksyttiin.
__________________________
Kaupunginhallitus 18.5.2015 § 181
Asemakaavaehdotus on ollut julkisesti nähtävillä 21.1 – 20.2.2015.
Nähtävillä olleesta kaavasta saatiin neljä lausuntoa; EteläSavon pelastuslaitoksella ja Etelä-Savon maakuntaliitolla ei ollut
huomautettavaa asemakaavaehdotuksesta.
Mikkeli
Kaupunginhallitus
Pöytäkirja
18.05.2015
13/2015
38 (48)
Pohjois-Savon Elinkeino- liikenne ja ympäristökeskus ja EteläSavon Elinkeino- liikenne ja ympäristökeskus antoivat yhteneväiset
lausunnot. Liikennevastuualue toi esille, että Tokeron yksityistie
ja kevyenliikenteen väylä sekä yhdystie Tokero 15098 tulisi
muuttaa kaduksi. Lisäksi lausuttiin, että kaavan liikenteellisissä
vaikutuksissa on tarpeen arvioida uuden asutuksen liikennetuotos
ja vaikutukset liikenneverkolle.
Asemakaavanehdotuksessa osoitettujen näkemäalueiden mitoitus
kehotettiin tarkistamaan.
Asemakaavaehdotuksesta saatiin yksi muistutus, jossa kehotettiin
huomioimaan että vesi- ja viemärilinjaa ei toivota kiinteistön
491-430-6-142 alueelle. Lisäksi pyydettiin huomioimaan
hulevesien vaikutus edellä mainitun kiinteistön alueella.
Lausunnot aiheuttivat pieniä tarkistuksia kaavamerkintöihin ja
määräyksiin sekä kaavaselostukseen. Tarkistukset ovat vähäisiä
eikä kaavaa ole tarpeen asettaa uudelleen nähtäville.
Lausunnot ja muistutukset vastineineen on luettavissa
kaavaselostuksen liitteestä 9.
Tarkistukset kaavaehdotuskarttaan ja selostukseen tehty
18.5.2015.
Tokerontien asemakaava on luettavissa Mikkelin kaupungin
verkkosivuilta osoitteesta www.mikkeli.fi kohdasta päätöksenteko/
kaupunginhallitus/Tulevan kokouksen esityslista.
Ehdotus
Kaupunginhallitus päättää esittää kaupunginvaltuustolle, että
se hyväksyy Mikkelin kaupungin 36. kaupunginosan (Otava)
erillispientalojen-, lähivirkistys- ja yhdyskuntateknistä huoltoa
palvelevien korttelialueiden asemakaavan / Tokerontien
asemakaavan (16.12.2014, tarkistettu 18.5.2015).
Päätös
Hyväksyttiin.
Mikkeli
Kaupunginhallitus
Pöytäkirja
18.05.2015
13/2015
39 (48)
Anttolan aluejohtokunta, § 18, 17.03.2015
§ 182
Mikkelin kaupungin 40.kaupunginosan (Anttola) korttelia 17. koskeva asemakaavan
muutosehdotus/ Anttolan Kirkonmäki
MliDno-2015-105
Kalle Räinä
[email protected]
Liitteet
1 Liite Asemakaavan muutos 40. kaupunginosan Anttolan korttelin
17 osaa Anttola Kirkonmäki.pdf
Tekninen lautakunta 24.2.2015 § 17
Valmistelija kaavoitusinsinööri Kalle Räinä p. 044 794 2525
Kaupunkisuunnittelu lähettää otsikossa mainitun 24. päivänä
helmikuuta 2015 päivätyn asemakaavan muutosehdotuksen
teknisen lautakunnan käsiteltäväksi.
Taustaa
Kaavanmuutosalue sijaitsee Mikkelin Anttolassa kirkonkylän
keskustan tuntumassa Saimaan Harvion ja Vitjasen välisellä
kannaksella Mikkelintien varrella.
Anttolan kirkonmäki on valtakunnallisesti merkittävä rakennettu
kulttuuriympäristö. Alueella on kulttuurihistoriallisia, historiallisia
ja maisemallisia arvoja.
Mikkelin tuomiokirkkoseurakunta on osana kiinteistöstrategiaansa
myynyt seurakunnalle tarpeettomaksi käyneen pappilan
rakennuksen. Pappilan rakennuspaikka erotetaan kaavassa
omaksi tontiksi, samoin terveystalo, ja samalla koko korttelialueen
rakennusoikeuksia tarkistetaan ja osoitetaan tonteille tarvittavien
talousrakennusten rakennusalat. Maankäyttömerkinnät
muutetaan uusiutuneiden käyttötarkoitusten mukaisiksi.
Arvorakennukset ja miljöö suojellaan, liikennettä jäsennellään
ja ympäristön hoidosta annetaan kaavamääräykset.
Anttolan Kirkonmäen kaavamuutoksella säilytetään arvokas
kulttuuriympäristö ja mahdollistetaan alueen käyttö mm.
asumiseen. Mikkelin tuomiokirkkoseurakunnan ja kaupungin
välille laaditaan maankäyttösopimukset.
Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut julkisesti nähtävillä,
ja siitä on voinut jättää huomautuksen 24.1.2012- 25.2.2012
välisenä aikana. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta jätettiin
viisi lausuntoa.
Mikkeli
Kaupunginhallitus
Pöytäkirja
18.05.2015
13/2015
40 (48)
Kaavatilanne
Etelä-Savon maakuntakaava on vahvistettu 4.10.2010. Siinä
Anttolan kirkonkylä ja satama on kulttuuriympäristön ja/tai
maiseman vaalimisen kannalta valtakunnallisesti merkittävä alue.
Suunnittelumääräyksen mukaan alueen käytön suunnittelussa
on otettava huomioon alueen historiallisesti tai ympäristön
kannalta arvokkaat rakennukset, rakennusryhmät, puistot tai
maisema-alueet taikka muut niihin verrattavat erityisarvot.
Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on osoitettava määräykset
maiseman ja rakennetun kulttuuriympäristön osatekijöiden,
kokonaisuuden ja ominaislaadun säilyttämiseksi.
Suosituksena on, että ympäristöön merkittävästi vaikuttavista
toimenpiteistä tulee pyytää lausunto museoviranomaiselta ja
alueelliselta ympäristökeskukselta.
Yksittäisiä suojelukohteita ovat Anttolan kirkko ja museo (entinen
lainajyvästö) (valtakunnallisesti arvokkaat) sekä seurakuntatalo
(maakunnallisesti arvokas).
Anttolan kirkonkylän osayleiskaava on hyväksytty Mikkelin
kaupunginvaltuustossa 17.11.2003. Siinä suojeltaviksi
rakennuksiksi on merkitty kirkko, museo, seurakuntatalo ja
seurakunnan taloustoimisto (pappila) ja terveystalo.
Kaavanmuutosalueella on voimassa vahvistettu asemakaava.
Kirkonmäen kaavanmuutosalue on yleisten rakennusten
korttelialue (Y), kerrosluku ½II ja tehokkuus 0,10. Kirkonmäen
alarinteessä on 1870-luvun kivinen lainajyvästö merkitty
suojeltavaksi rakennukseksi (sr). Rakennusalaa ympäröivä
korttelialue on istutettava alueen osa.
Kaavaratkaisu
Asemakaavan muutoksella Kirkonmäen alueelle muodostuu
asuinrakennusten ja yleistein rakennusten korttelialue. Voimassa
olevaan asemakaavan verrattuna kaavamuutos ei aiheuta
lähiympäristöön suuria näkyviä muutoksia. Olemassa olevat
rakennukset suojellaan lukuun ottamatta päiväkodin rakennusta,
jolle on osoitettu lisää rakennusoikeutta. Asemakaavan
toteutuessa Kirkonmäen alueesta muodostuu luonteva osa
Anttolan keskustaajaman yhteyteen.
Kaava-alueen pinta-ala on noin 4,7 hehtaaria, josta korttelialueita
on 1,8 hehtaaria ja loput virkistys- tai katualueita.
Entisen pappilarakennuksen ja terveystalon rakennuspaikat
muutetaan asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi.
Alueiden pinta-ala on yhteensä 3 622 m² ja rakennusoikeutta on
osoitettu AP ja AL korttelialueille yhteensä 1 306 k-m². Merkityille
rakennusalueille on piirretty myös tarkat rakennusalan rajat,
jotka vastaavat suojelumääräyksiä. Pappilan ja terveystalon
rakennuspaikat ovat osoitettu suojelluiksi merkinnällä sr-2. Y
Mikkeli
Kaupunginhallitus
Pöytäkirja
18.05.2015
13/2015
41 (48)
korttelialueiden rakennusoikeus on 2 543 k-m2, mikäli kaikki
rakennusoikeus toteutuu.
Alueelle laaditun suunnitelman mukaan päiväkotitoiminta
laajenee noin 430 k-m2 verran. Kerrosluvuksi on osoitettu 1/2k II.
Päiväkodin korttelin saattoliikenne ja saattopaikka on osoitettu
korttelialueelle.
Osayleiskaavan aluevarauksista poiketen nuorisotalo
säilytetään kaupungin kannan mukaisesti julkisten rakennusten
korttelialueena yhdessä päiväkoti- ja museorakennusten kanssa.
Liite: Asemakaavan muutos 40. kaupunginosan Anttolan korttelin
17 osaa Anttola Kirkonmäki
Ehdotus: Tekninen johtaja:
Tekninen lautakunta päättää esittää kaupunginhallitukselle, että
se hyväksyy alustavasti 40. kaupunginosaa (Anttola) korttelia 17.
koskevan asemakaavan muutosehdotuksen (Anttolan Kirkonmäki),
asettaa sen julkisesti nähtäville sekä pyytää siitä lausunnot
rakennusvalvonnalta, Mikkelin Seudun Ympäristöpalveluilta,
Etelä-Savon elinkeino-, liikenneja ympäristökeskukselta, PohjoisSavon elinkeino-, liikenneja ympäristökeskukselta, Etelä-Savon
pelastuslaitokselta, Etelä-Savon Energia Oy:ltä, Suur-Savon
Sähkö Oy:ltä, Mikkelin Puhelin Oyj:ltä, yhdyskuntatekniikka ja
ympäristö-yksiköltä ja Mikkelin Vesiliikelaitokselta, Museovirastolta
ja Savonlinnan maakuntamuseolta.
Päätös: Tekninen lautakunta
Hyväksyttiin
____________________________
Kaupunginhallitus 2.3.2015
Ehdotus
Esittelijä: Kimmo Mikander, kaupunginjohtaja
Kaupunginhallitus hyväksyy alustavasti 40. kaupunginosaa
(Anttola) korttelia 17. koskevan asemakaavan muutosehdotuksen
(Anttolan Kirkonmäki), asettaa sen julkisesti nähtäville sekä
pyytää siitä lausunnot rakennusvalvonnalta, Mikkelin Seudun
Ympäristöpalveluilta, Etelä-Savon elinkeino-, liikenneja
ympäristökeskukselta, Pohjois-Savon elinkeino-, liikenneja ympäristökeskukselta, Etelä-Savon pelastuslaitokselta,
Etelä-Savon Energia Oy:ltä, Suur-Savon Sähkö Oy:ltä, Mikkelin
Puhelin Oyj:ltä, yhdyskuntatekniikka ja ympäristö-yksiköltä
ja Mikkelin Vesiliikelaitokselta, Museovirastolta, Savonlinnan
maakuntamuseolta ja Anttolan aluejohtokunnalta.
Päätös
Hyväksyttiin. Lisättiin liitteeksi Anttolan aluejohtokunnan lausunto.
Mikkeli
Kaupunginhallitus
Pöytäkirja
18.05.2015
13/2015
42 (48)
Anttolan aluejohtokunta, 17.03.2015, § 18
Olli Lahti
[email protected]
Liitteet
1 Pöytäkirjan ote - Kaupunginhallitus - 02.03.2015, klo 15:01
Ehdotus
Esittelijä: Jorma Harmoinen
Aluejohtokunnan puheenjohtaja:
Aluejohtokunnalla ei ole huomautettavaa Mikkelin kaupungin
40. kaupunginosan (Anttola) korttelia 17. koskeva asemakaavan
muutosehdotus/ Anttolan Kirkonmäki -muutosehdotukseen.
Päätös
Hyväksyttiin.
Kalle Räinä
[email protected]
Liitteet
1 _Asemakaavan_muutos_40. kaupunginosa Anttola, kortteli 17,
Anttola Kirkonmäki.pdf
Asemakaavan muutosehdotus on ollut julkisesti nähtävillä 11.3
– 10.4.2015. Nähtävillä olleesta kaavasta saatiin seitsemän
lausuntoa; Etelä-Savon pelastuslaitoksella, Etelä-Savon
maakuntaliitolla, Savonlinnan maakuntaliitolla, Mikkelin seudun
ympäristöpalveluilla ja Anttolan aluejohtokunnalla ei ollut
huomautettavaa asemakaavaehdotuksesta.
Museovirasto lausuin suojelumääräyksistä, että suojelumääräyksiä
sr-1 ja sr-2 muutetaan niin, että Museovirastolta pyydetään
lausunto olennaisista suojeluarvoon vaikuttavista toimenpiteistä
ennen rakennusluvan tai toimenpideluvan pyytämistä.
Etelä-Savon Elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus lausui, että
kaavamuutokseen tulisi sisältyä MRL 83 ja 86a §:n ohjauksen
mukaisesti Anttolan kk:n maantien 15145 muuttaminen
kaduksi (LT-alue katualueeksi) ainakin siltä osin, jossa kaava
rajautuu suoraan maantien LT-alueeseen. Käsiteltävänä olevan
kaavamuutoksen jälkeen kaavaprosessia tulisi jatkaa niin, että
Mikkeli
Kaupunginhallitus
Pöytäkirja
18.05.2015
13/2015
43 (48)
koko maantie 15145 muuttuu kaduksi ja siten saavutetaan
toiminnollisesti ja hallinnollisesti oikea tilanne.
Lausunnot aiheuttivat pieniä tarkistuksia kaavamerkintöihin ja
määräyksiin sekä kaavaselostukseen. Tarkistukset ovat vähäisiä
eikä kaavaa ole tarpeen asettaa uudelleen nähtäville.
Lausunnot ja muistutukset vastineineen on luettavissa
kaavaselostuksen liitteestä 5.
Asemakaavan muutosehdotukseen ja selostukseen on tehty
tarkistukset 18.5.2015.
Asemakaavamuutos/anttolan Kirkonmäki on luettavissa Mikkelin
kaupungin verkkosivuilta osoitteesta www.mikkeli.fi kohdasta
päätöksenteko/kaupunginhallitus/Tulevan kokouksen esityslista.
Ehdotus
Kaupunginhallitus päättää esittää kaupunginvaltuustolle,
että se hyväksyy Mikkelin kaupungin 40. kaupunginosan
(Anttola) korttelin 17. asuinpientalojen-, asuin-, liike-,
toimisto-, yleisten rakennusten-, kirkkojen ja muiden
seurakunnallisten rakennusten korttelialueiden sekä puisto-,
hautausmaa-, yleisen pysäköintialueen- ja venevalkamaalueiden asemakaavamuutoksen / Anttolan Kirkonmäki. (päivätty
24.2.2015, tarkistettu 18.5.2015).
Päätös
Hyväksyttiin.
Mikkeli
Kaupunginhallitus
Pöytäkirja
18.05.2015
13/2015
44 (48)
§ 183
Taloussuunnitteluohjelman hankinta
MliDno-2015-998
Arja-Leena Saastamoinen
[email protected]
Mikkelin kaupunki on 1.1.2015 ottanut käyttöönsä uuden
talous- ja henkilöstöjärjestelmäkokonaisuuden (Kunta-ERP).
Taloussuunnittelu liittyy kiinteänä osana Kunta-Erpiin ja se on
kokonaisarkkitehtuurin näkökulmasta järkevää toteuttaa samalla
järjestelmäkokonaisuudella kuin kirjanpitokin. Mikkelin kaupungin
käyttämät taloushallinnon järjestelmät ovat Kuntien Tieran ja
Turun kaupungin hallinnoimia.
Taloussuunnittelu on kaupungin keskeinen primääriprosessi
ja sen järjestelmä ja järjestelmän kehittäminen on
tarkoituksenmukaista olla omassa hallinnassa. Lisäksi
taloussuunnittelukokonaisuuden hallintamalli tulee olla
suoraviivainen.
Talousjohtaja on pyytänyt tarjouksen Fujitsulta
taloussuunnitteluohjelmasta osana talous- ja henkilöstöhallinnon
uutta kokonaisuutta. Fujitsu on tarjonnut ohjelman
suorahankintana noin 84.000 euron hintaan. Tieran ja Taitoan
kautta ostettuna järjestelmä olisi maksanut 104.000 euroa.
Mikkelin kaupunki maksaa taloussuunnitteluohjelmasta 74.000
euroa ja muut käyttäjät noin 10.000 euroa.
Ehdotus
Kaupunginhallitus päättää hankkia taloussuunnitteluohjelman
suorahankintana Fujitsulta hintaan 84.000 euroa, josta muut
käyttäjät maksavat noin 10.000 euroa.
Päätös
Hyväksyttiin.
Mikkeli
Kaupunginhallitus
Pöytäkirja
18.05.2015
13/2015
45 (48)
§ 184
Metsä-Sairilan jäteveden puhdistamon rahoitus
MliDno-2015-817
Arja-Leena Saastamoinen
[email protected]
Metsä-Sairilan jätevedenpuhdistamon rakentaminen on
tarkoitus aloittaa syksyllä 2015 ja puhdistamo otetaan
käyttöön alkuvuodesta 2019. Jätevedenpuhdistamon
kokonaiskustannusarvio on 35 - 37 miljoonaa euroa. Alunperin
hanke oli tarkoitus rahoittaa vesiliikelaitoksen tulorahoituksella,
mutta tarvittavaa puskuria ei ole veden hinnan korotuksista
huolimatta saatu syntymään.
Mikkelin kaupungin kokonaislainamäärä on noin 183 miljoonaa
euroa ja koko konsernin suhteellinen velkaantuneisuus on yli
90 %, kun sen suositusten mukaan tulisi olla maksimissaan
50 %. Velkaantuneisuuden vuoksi talouspalvelut on antanut
Inspira Oy:lle toimeksiannon selvittää alustavasti eri rahoittajien
mahdollisuuksia ja halukkuutta rahoittaa jätevedenpuhdistamohanke joko osittain tai kokonaan leasing-rahoituksella.
Käytännössä leasingin osuus voi olla laitteiden osuus, eli noin 30
% hankkeesta tai koko rakennushanke.
Leasing tarkoittaa hankittavan kohteen pitkäaikaista vuokraamista
ja summa ei siten tule kaupungin taseeseen. Sopimuskauden
päättyessä vuokrakohteen voi lunastaa tai jatkaa vuokraamista.
Leasingrahoituksessa rakennettavan kokonaisuuden omistaa
rahoittaja leasingkauden ajan. Rakennuttajan kustannukset
ohjataan ennalta sovitun maksupostikäytännön kautta
rahoittajalle ja Mikkelin kaupunki puolestaan maksaa
kuukausittaisen leasingvuokran rahoitussopimuksen mukaisesti.
Alustavassa tiedustelussa on saatu seitsemän indikatiivista
tarjousta.Hankkeessa on kolme vaihtoehtoista rahoitusratkaisua.
Vaihtoehto 1 leasingrahoitus
•
•
Kilpailutetaan rahoitus 100 % leasingrahoituksena joko
yhden tai useamman kaupallisen leasingrahoituksen
yhdistelmänä.
Leasingin rahoituksen määrä noin 40 MEUR.
Vaihtoehto 2 laina- ja leasingrahoitusyhdistelmä
Mikkeli
Kaupunginhallitus
Pöytäkirja
18.05.2015
•
•
13/2015
46 (48)
Selvitetään tarkemmin miten kokonaisuus voidaan
rahoittaa lainan ja leasingrahoituksen yhdistelmänä,
eli mikä osuus investoinnista toteutetaan
leasingrahoituksella ja mikä lainarahoituksella ja
kilpailutetaan ao. kokonaisuus.
Leasing ja lainarahoituksen kokonaismäärä 40 MEUR.
Vaihtoehto 3 lainarahoitus
•
Kilpailutetaan 40 MEUR taselaina
Rahoituspäätöksen aikataulu:
•
•
•
•
•
kilpailutuspäätös kaupunginhallituksessa 28.4.2015,
jonka jälkeen välittömästi lähtee virallinen
tarjouspyyntö
tarjousten jättöaika 11.5.2015 saakka
tarjousten vertailu 12.5.2015
kaupunginhallituksen esitys valtuustolle rahoituksesta
18.5.2015
kaupunginvaltuuston päätös rahoituksesta 25.5.2015
Rahoitussopimukset tulee tehdä ennen rakennuttamisen
aloittamista, koska leasing edellyttää kolmikantasopimusta
rahoittajan, urakoitsijan ja Mikkelin kaupungin kesken.
Rahoitussopimukset voidaan solmia valtuuston päätöksen
lainvoimaisuuden saavuttamisen jälkeen, käytännössä heinäelokuussa.
Ehdotus
Kaupunginhallitus valtuuttaa talouspalvelut kilpailuttamaan
rahoituksen ja valmistelemaan kilpailutuksen lopputuloksen
mukaisen edullisimman rahoitusvaihtoehdon mukaiset
sopimusluonnokset.
Päätös
Hyväksyttiin.
Merkitään, että vesilaitoksen johtaja Reijo Turkki ja talousjohtaja
Arja-Leena Saastamoinen esittelivät asiaa kaupunginhallitukselle.
Arja-Leena Saastamoinen, Jari Laitinen
[email protected]
Mikkeli
Kaupunginhallitus
Pöytäkirja
18.05.2015
13/2015
47 (48)
Rahoituslaitoksilta saatiin tarjoukset Metsä-Sairilan
jätevedenpuhdistamon rahoituksesta seuraavasti:
•
•
•
100 % leasing: Kuntarahoitus, SEB, SEB + NIB
(indikatiivinen), OP, Handelsbanken
67 % laina ja 33 % leasing: Kuntarahoitus, Nordea,
Nordea + NIB (indikatiivinen)
100 % laina: Kuntarahoitus, NIB 50% investoinnista
Annetuissa leasingrahoitustarjouksissa marginaali on kiinteä
rakennusajan ja 5 vuotta valmistumisen jälkeen, paitsi Nordealla
marginaali on kiinteä 5 vuoden ajan ensimmäisestä lainaerän
nostamisesta lukien.
Tarjousvertailussa on arvioitu marginaalien, järjestelyerien
ja palkkioiden kustannukset. Mukana laskelmissa ei ole
viitekorkokulua. 15 vuoden korko per 13.5.2015 on noin 1,2
%, mikä tarkoittaisi noin 7 miljoonaa euroa 30 vuoden lainaajalle. Annetuista tarjouksista halvin leasing-rahoitus toteutuu
SEB + NIB -yhdistelmänä, antaen vertailukustannukseksi 5
vuoden kiinteällä marginaalilla koko rahoituskaudelle
noin 3,16 miljoonaa euroa. Leasing-tarjouksissa oli
melko lyhyt marginaalintarkistusaika, mikä on otettu
huomioon rahoitusmuodon riskiä arvioitaessa.
Laina- ja leasing -yhdistelmän vertailukustannus rahoitusajalle on
noin 2,46 miljoonaa euroa.
100 %:n laina Kuntarahoituksen ja NIB:n yhdistelmänä olisi
vertailukustannukseltaan noin 1,71 miljoonaa euroa. Pelkän
Kuntarahoituksen vertailukustannus on 2,23 miljoonaa euroa. Jos
laina otetaan Kuntarahoitukselta ja NIB:ltä kiinteällä marginaalilla
koko laina-ajalle (max. 23 vuotta), vertailukustannus olisi 3,17
miljoonaa euroa.
Taselaina on vaihtoehdoista selkeästi edullisin ja se on myös
mahdollisissa rahoituksen uudelleenjärjestelyissä helpoin
vaihtoehto. Lisäksi edullisimman rahoittajan (NIB) mukaantulo
tässä vaihtoehdossa on helpointa. Kiinteällä marginaalilla lainaa ei
kykene tarjoamaan kuin Kuntarahoitus ja NIB.
Leasingrahoitus on vuositasolla laskettuna noin 40.000 - 50.000
euroa kalliimpi ja sisältää lisäksi marginaalin tarkistusriskin.
Myös laina sisältää marginaalin taskistusriskin, mutta se voidaan
eliminoida noin 50.000 euron vuosikustannuksin. Mikäli otetaan
taselaina, Mikkelin kaupungin suhteellinen velkaantuneisuus
nousee noin 66 %:iin. Lisäksi 40 miljoonan euron investointi
aiheuttaa muun investointiohjelman uudelleentarkistelun.
Yhteenveto:
•
100 % leasing SEB + NIB, vertailukustannus 3,16
miljoonaa euroa
Mikkeli
Kaupunginhallitus
Pöytäkirja
18.05.2015
•
•
13/2015
48 (48)
100 % laina Kuntarahoitus + NIB, vertailukustannus
1,71 miljoonaa euroa
100 % laina 23 vuoden kiinteä marginaali,
Kuntarahoitus + NIB, vertailukustannus 3,17 miljoonaa
euroa
Vertailukustannukset eivät sisällä viitekorkokustannusta, joka
13.5.2015 tilanteessa on noin 7 miljoonaa euroa.
Ehdotus
Kaupunginhallitus käsittelee vedenpuhdistamoinvestoinnin
rahoitusvaihtoehdot ja esittää kaupunginvaltuustolle sopivimman
vaihtoehdon sekä valtuuttaa talouspalvelut valmistelemaan
rahoitussopimukset valtuuston hyväksytäväksi sovitun
vaihtoehdon mukaisesti.
Päätös
Keskustelun aikana Jaakko Väänänen esitti, että asia jätetään
pöydälle. Esitystä ei kannatettu, joten se raukesi.
Esittelijä esitti, että kaupunginhallitus esittää
kaupunginvaltuustolle 40,0 miljoonan euron taselainan ottamista
siten, että NIB rahoittaa hankkeesta 50 % ja Kuntarahoitus 50 %.
Rahoitus otetaan riittävän pitkällä kiinteällä marginaalilla.
Kaupunginhallitus hyväksyi esittelijän esityksen ja valtuutti
talouspalvelut valmistelemaan rahoitussopimukset valtuuston
päätöksen mukaisesti.
Kaupunginhallitus 18.5.2015 Liite 1 § 180
0853
MIKKELIN KAUPUNKI
tekninen toimi / kaupunkisuunnittelu
PL 278, 50101 Mikkeli
Tuija Mustonen
puh. 040 129 4114, fax. (015) 194 2613,
e-mail: [email protected]
KARKIALAMMEN ASEMAKAAVA JA MUUTOS
ASEMAKAAVAN SELOSTUS / KORJATTU EHDOTUS 18.5.2015
VIREILLE TULOSTA ILMOITETTU
TEKNINEN LAUTAKUNTA HYVÄKSYNYT
KAUPUNGINHALLITUS HYVÄKSYNYT ALUSTAVASTI
NÄHTÄVILLÄ
KAUPUNGINHALLITUS HYVÄKSYNYT
KAUPUNGINVALTUUSTO HYVÄKSYNYT
LAINVOIMAINEN
15.9.2009 § 164
28.9.2009 § 440
15.10. – 16.11.2009
20.10.2005
16.12.2014 § 164
12.1.2015 § 9
21.1. – 20.2.2015
853 Karkialammen asemakaava ja asemakaavan muutos
Asemakaavan selostus / korjattu ehdotus
Mikkelin kaupunki
18.5.2015
PERUS- JA TUNNISTETIEDOT ....................................................................................................... 3 1.1 Tunnistetiedot ........................................................................................................................ 3 1.2 Kaava-alueen sijainti ............................................................................................................. 3 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus........................................................................................................ 3 1.4 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista .................................................................................... 3 TIIVISTELMÄ .................................................................................................................................... 4 2.1 Kaavaprosessin vaiheet ......................................................................................................... 4 2.2 Asemakaava........................................................................................................................... 4 2.3 Asemakaavan toteuttaminen.................................................................................................. 4 2.4 Suunnittelun osapuolet .......................................................................................................... 4 LÄHTÖKOHDAT ............................................................................................................................... 4 3.1 Selvitys suunnittelun oloista.................................................................................................. 4 3.1.1 Alueen historia ................................................................................................................... 4 3.1.2 Alueen yleiskuvaus ............................................................................................................ 6 3.1.3 Ympäristön tila, luonnonympäristö ................................................................................... 6 3.1.4 Maisema............................................................................................................................. 7 3.1.5 Rakennettu ympäristö ........................................................................................................ 8 3.1.6 Liikenneverkko ................................................................................................................ 12 3.1.7 Kunnallistekniikka ........................................................................................................... 12 3.1.8 Pilaantuneiden maiden selvitys........................................................................................ 13 3.1.9 Meluselvitys..................................................................................................................... 14 3.1.10 Muut turvallisuuteen vaikuttavat selvitykset ................................................................... 15 3.1.11 Yritysselvitys ................................................................................................................... 15 3.1.12 Maanomistus .................................................................................................................... 16 3.2 Suunnittelutilanne................................................................................................................ 16 3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset ....................................... 16 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET .......................................................................... 19 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve ......................................................................................... 19 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset .................................................... 19 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö ................................................................................................. 19 4.3.1 Osalliset ........................................................................................................................... 19 4.3.2 Vireilletulo ....................................................................................................................... 19 4.3.3 Osallistumien ja vuorovaikutusmenettelyt ...................................................................... 19 4.3.4 Viranomaisyhteistyö ........................................................................................................ 19 4.4 Asemakaavan tavoitteet ....................................................................................................... 19 4.4.1 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet .......................................................................... 19 4.4.2 Prosessin aikana syntyneet tavoitteet, tavoitteiden tarkentuminen.................................. 20 4.5 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset.................................................... 20 4.5.1 Alustavien vaihtoehtojen kuvaus ja karsinta ................................................................... 20 4.5.2 Asemakaavan ratkaisun valinta ja perusteet .................................................................... 22 ASEMAKAAVAN KUVAUS........................................................................................................... 25 5.1 Kaavan rakenne ................................................................................................................... 25 5.1.1 Mitoitus ............................................................................................................................ 25 5.2 Aluevaraukset ...................................................................................................................... 25 5.2.1 Korttelialueet ................................................................................................................... 25 5.2.2 Muut alueet ...................................................................................................................... 26 5.2.3 Muut merkinnät ............................................................................................................... 26 853 Karkialammen asemakaava ja asemakaavan muutos
Mikkelin kaupunki
18.5.2015
5.3 Kaavan vaikutukset ............................................................................................................. 27 5.3.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön ........................................................................... 27 5.3.2 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön ................................................................. 28 5.3.3 Muut vaikutukset ............................................................................................................. 28 5.4 Ympäristön häiriötekijät ...................................................................................................... 29 5.5 Kaavamerkinnät- ja määräykset .......................................................................................... 29 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS ....................................................................................................... 29 6.1 Toteuttaminen ja ajoitus ...................................................................................................... 29 853 Karkialammen asemakaava ja asemakaavan muutos
Mikkelin kaupunki
18.5.2015
PERUS- JA TUNNISTETIEDOT
1.1 Tunnistetiedot
Asemakaava-alueen muutos koskee 20. kaupunginosan (Tusku) korttelia 46 sekä katuja
liikennealueita.
Asemakaavan muutoksella muodostuu 23. kaupunginosan (Karkialampi) kortteli 5 sekä katuja erityisalueita.
Asemakaavalla muodostuu 23. kaupunginosan (Karkialampi) korttelit 1-4 ja 6-12 sekä puisto-,
lähivirkistys-, katu-, suojaviher- ja katualueita.
1.2 Kaava-alueen sijainti
Kaava-alue sijaitsee Mikkelin Karkialammen (23.) kaupunginosassa. Suunnittelualue sijaitsee
Mikkelin kaupungissa, Mikkeli-Jyväskylä –valtatien (vt 13) varrella, noin neljä kilometriä
keskustasta luoteeseen. Suunnittelualueen pinta-ala on n. 44,28 ha.
Asemakaavarajausta on muutettu korjattua ehdotusta laadittaessa siten, että kaava-alue
sisältää koko osayleiskaavassa (lainvoimainen 9.1.2014) puolustusvoimien alueen(EP)
eteläpuolisen osan.
1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus
Kaavan työnimenä on ”Karkialammen asemakaava”.
Asemakaavan muutoksen tavoitteena on selvittää ja määritellä alueen ja sen rakennuskannan
tuleva käyttö.
Asemakaavalla osoitetaan käyttötarkoitukseltaan muuttuvien alueiden ja rakennusten käyttö,
määritellään alueeseen liittyvät suojelutavoitteet sekä konkretisoidaan maankäytönperiaatteet.
Kiinteistönomistajien ja kaupungin välille laaditaan maankäyttösopimuksia.
1.4 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista
Asemakaavan seurantalomake.
1.
2.
3.
4.
5.
6.
7.
Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (päivitetty 17.3.2014)
Ote ajantasa-asemakaavasta
Asemakaavan muutosehdotuskartta
Tilastolomake
Luontoselvityksen täydennys 2009
Liito-oravakartoitus 2006
Rakennushistoriaselvitys 22.3.2006 (Kaavatyön aikana luettavissa internetissä
http://www.mikkeli.fi/palvelut/vireilla-ja-nahtavilla-olevat-kaavat sekä paperiversiona
kaupunkisuunnittelussa ja kaavan nähtävillä ollessa muun kaava-aineiston ohessa)
8. Muistio 1.2.2010
9. Vastineet ehdotukseen 2009 tulleisiin lausuntoihin
10. Vastineet ehdotukseen 2014 tulleisiin lausuntoihin ja mielipiteisiin
Mikkelin kaupunki
18.5.2015
TIIVISTELMÄ
2.1 Kaavaprosessin vaiheet
Asemakaavan laatiminen tuli ajankohtaiseksi, kun puolustusvoimien muutosten seurauksena
selvisi, että heidän käytöstään tulisi vapautumaan osa Karkialammen kasarmialueesta.
Asemakaavamuutos aloitettiin Senaatti-kiinteistöjen toimesta vuonna 2005 samanaikaisesti
osayleiskaavan kanssa. Molempia kaavoja tehtiin rinnan aina vuoteen 2009. Vuoden 2009
lopussa kaavatyö siirtyi kaupungin omaksi työksi mm. Arkistolaitoksen tonttitarpeen vuoksi.
Yleiskaavatyö valmistui 2013 ja kaava sai lainvoiman tammikuussa 2014. Tuon jälkeen
asemakaavaa alettiin viedä uudelleen eteenpäin.
2.2 Asemakaava
Projektin ensisijainen tarkoitus on ollut turvata puolustusvoimien tarpeet alueella ja määrittää
alueen muun käytön ja rakentamisen rajat.
Alueelle on osoitettu laajat toimitilarakennusten korttelialueet ja alueelle onkin jo tullut useita
yksityisiä toimijoita.
2.3 Asemakaavan toteuttaminen
Asemakaava-alueella on infra pääosin jo rakennettu. Kiinteistöjen omistajamuutosten kautta
alue alkaa myös muutoin muotoutua kaavanmukaisesti.
2.4 Suunnittelun osapuolet
Hankkeen ohjausryhmään vuosina 2005- 2009 kuului Mikkelin kaupungin,
Senaatti Kiinteistöjen, Puolustusvoimien sekä Metsähallituksen edustus:
• Mikkelin kaupunki: apulaiskaupunginjohtaja Eero Kaitainen, kaavoituspäällikkö
Pertti Räsänen, kaupungingeodeetti Matti Lehtinen, yleiskaava-arkkitehti Leena PajuKivinen.
• Puolustusvoimat: Eero Laitinen/IMPAE Itäisen maanpuolustusalueen esikunta; Esko
Nordman ja Tiina Hämäläinen/ Phrakl, Puolustushallinnon rakennuslaitos.
• Senaatti Kiinteistöt: Ilpo Savolainen (yleiskaava), Erkki Vaalasranta (asemakaava),
asiakaspäällikkö Virpi Koikkalainen.
• Metsähallitus: Risto Kaassalmi; Metsähallitus/ Laatumaa: Tauno Kandelin.
• Jaakko Pöyry Infra: Eija Larkas-Ipatti.
• Pöyry Environment Oy: Pasi Rajala, Eeva Kyläkoski 10.2.2006 asti, Iris Broman
10.2.2006 alkaen, Jarkko Männistö.
Vuoden 2009 lopussa työ päätettiin siirtää kaupungin omana työnä tehtäväksi. Kaupungilla
kaavan laadintaan ovat osallistuneet edellä mainittujen lisäksi kaavoituspäällikkö Ilkka
Tarkkanen (1.1.2010 alkaen), suunnitteluavustaja Juha Kokkonen sekä yleiskaavoittaja /
asemakaava-arkkitehti Tuija Mustonen (1.2.2012 alkaen).
LÄHTÖKOHDAT
3.1 Selvitys suunnittelun oloista
3.1.1 Alueen historia
Mikkeliin sijoitettu Savon Prikaati toimi sotien jälkeen ns. vanhalla kasarmialueella
Nuijamiehen kaupunginosassa sekä reservikomppanian harjoitusalueella Tuukkalassa.
Harjoitusalueena käytettiin jo tuolloin yleiskaava-alueeseen kuuluvaa Siekkilää
ampumaratoineen.
1950-luvulla, kun vanhan kasarmialueen tilat olivat osoittautuneet ahtaiksi ja puutteellisiksi,
alettiin Karkialammelle rakentaa majoitus- ja harjoitusaluetta aliupseerikoululle. Kun
Mikkelin kaupunki
18.5.2015
aliupseerikoulu muutti uusiin tiloihinsa vuonna 1958, alkoi koko Karkialammen alueen
kehittäminen vanhan kasarmialueen korvaavana varuskuntana. Vilkkain rakennuskausi oli
1960-luvulla, jolloin varuskuntia alettiin rakentaa työllisyystöinä. Aluetta laajennettiin sekä
ostoin että pakkolunastuksin. Käytettävissä oli aluksi n. 500 ha. Myöhemmin pakkolunastettiin
vielä n. 880 ha.
Uusi Karkialammen varuskunta oli sen perustamisajalle tyypillinen väljästi rakennettu
metsävaruskunta. Suunnittelu tapahtui Puolustusministeriön rakennusosastolla. Siellä
kehitettiin sotien jälkeen rakennettaville varuskunnille malli, jota sovellettiin kulloistakin
sijaintia ja maastoa hyödyntäen. Suunnitelmien mukaan varuskunnan halkaisijan tuli olla noin
1 x 1-2 km.
Olennaista oli sijoittaa eri toimijat ja toiminnot omille osa-alueilleen ja tiloihinsa. Varusmiesten
kasarmit, koulutustilat ja virkistysrakennukset muodostivat oman ryhmänsä,
kantahenkilökunnan asuinalueet niihin liittyvine palveluineen omansa. Näin liikkuminen
alueella oli mahdollista siten, etteivät eri toimijat tulleet toistensa alueelle.
Kuva 1. Valokuva vesitornista v. 1976 (Kuva: Puolustusvoimien koulutuksen kehittämiskeskus Pvkk, Tuotantoosaston kuva-ala, 1527/76)
Varuskunnan toiminnallinen rakenne on muuttunut 1960-luvulta huomattavasti. Saaravuoren ja
Vaahterusvuoren alueiden käyttöönoton myötä toimintojen painopiste on siirtynyt selvästi
pohjoisemmaksi. Myös ampumarata siirtyi vuonna 1981 Siekkilästä Kyrönpeltoon
siviiliasuntoalueiden rakentamisen vaikutuspiiristä. Toisaalta kun uuden kasarmialueen pintaala kasvoi vanhaan verrattuna moninkertaiseksi, myös toimintojen välimatkat muodostuivat
epäkäytännöllisen pitkiksi.
Tieyhteydet kasarmialueelle ovat parantuneet ajan myötä selvästi, sillä valtatie 13:n uusi
linjaus on lyhentänyt kasarmin ja kaupungin välistä matkaa. Varuskunta-alue on saanut myös
kaksi tieyhteyttä lisää.
Mikkelin kaupunki
18.5.2015
Savon Prikaati lakkautettiin 31.12.2006. Karkialammelle on sijoittunut Maavoimien Esikunta
vuoden 2008 alusta. Tällä hetkellä Karkialammella toimii useita puolustushallinnon yksiköitä.
3.1.2 Alueen yleiskuvaus
Karkialammen varuskunta on varhainen esimerkki sotien jälkeen Suomessa omaksutusta
kansainvälisestä tavasta sijoittaa varuskunta kaupunkirakenteen ulkopuolelle ns.
korpivaruskunnaksi ja hyödyntää suunnittelussa luonnon olosuhteita.
Kasarmialueen alkuperäinen toiminnallinen rakenne on syntynyt maaston ja maiseman
sanelemana. Rakennusten luontoa korostavasta epäsymmetrisestä sijoittelusta huolimatta
Karkialammen kokonaisuus on nauhamainen rakennusten ryhmä. Omaleimaista alueella on
sen sijainti pitkänomaisen mäen, drumliinin ja lampijonon välissä. Alueella olevat rakennukset
noudattavat pääosin mäen suuntaa, ja sijaitsevat lampijonon ja drumliinin välisellä
laaksotasanteella. Maastoesteiden takia laajennussuunta on ollut pohjoiseen.
Kasarmialueella toimintojen yleissijoittelu on edelleen alkuperäisen suunnitelman mukainen.
Eteläpäässä ovat asunnot, keskiosassa kasarmit ja palvelurakennukset, näiden
pohjoispuolella on urheilukeskus ja pohjoispäässä tekniset tilat ja varastoja. Väljälti sijoitettujen
rakennusten välimaastossa on runsaasti käyttämätöntä tilaa.
3.1.3 Ympäristön tila, luonnonympäristö
Luontoselvitys on laadittu olemassa olevaa aineistoa täydentäen yleiskaavoitettavalle alueelle.
Alueen ominaispiirteet on selvitetty luonnon arvokohteita ja erityisen herkkiä kohteita
korostaen. Selvitykset on kohdennettu sellaisiin maankäytön muutosalueisiin, joilla saattaa olla
merkittäviä muutosvaikutuksia luonnonympäristön arvoihin.
Metsähallitus on kuvioinut ja inventoinut selvitysalueen 2000-luvulla. Selvitysalue inventoitiin
17.8. ja 28.9.2005 kulkemalla koko alue läpi ja keskittymällä havainnoimaan luonnonsuojelu-,
metsä- ja vesilain mukaisia luontokohteita sekä harvinaisia tai uhanalaisia lajeja. Saaravuoren
keskisiä osia ei inventoitu, koska alue on suljettu. Selvityksen laati FM, biologi Lauri Erävuori
Maa ja Vesi Oy:stä.
Kasvillisuuden osalta selvitystä voidaan pitää kattavana.
Yleiskaavan luontoselvitystä täydennettiin liito-oravakartoituksella keväällä 2006. Selvitysalue
inventoitiin 16.5.2006 keskittyen potentiaalisiin ympäristöihin ja näiden välisiin yhteyksiin.
Selvityksen laati FM, biologi Lauri Erävuori. Linnusto- ja paahdeympäristöselvitys tehtiin
myöhemmin erikseen.
Luontoselvitysten johtopäätökset
Selvitysalue on pääosin rakennettua varuskunta-aluetta. Varuskunta-alueen viidestä lammesta
asemakaavoitettavalle alueelle sijoittuu vain Karkialampi.
Selvitysalueella ei ole luokiteltuja pohjavesialueita. Selvitysalueella ei ole myöskään
luonnonsuojelulain 29 §:n mukaisia luontotyyppejä eikä luonnonsuojelualueita tai
valtakunnallisia suojeluohjelmien kohteita.
Varuskunta-alueen vesi- ja metsälain kohteet jäävät asemakaavoitettavan alueen ulkopuolelle.
Liito-oravakartoituksen johtopäätökset
Mikkelin kaupunki
18.5.2015
Varuskunta-alueelta löydetyt liito-oravan esiintymisalueet jäävät asemakaavoitettavan alueen
ulkopuolelle.
Luonto- ja liito-oravaselvitykset ovat selostuksen liitteinä.
Kuva 2. Luontoselvitysalueen rajaus.
3.1.4 Maisema
Alueelle on laadittu maisemanhoitosuunnitelma 20.10.1997. Maisemahoitosuunnitelman
20.10.1997 mukaan Mikkelin seudun maisemarakennetta hallitsee laaja pitkänomaisten
mäkien, drumliinien muodostama kenttä. Itse kaupunki on rakennettu harjutasanteelle.
Kasarmialue on perustettu luonnonkauniille paikalle lampijonon tuntumaan yhden
drumliinimäen, Saaravuoren länsipuoliselle laaksotasanteelle ja pikku kumpareille. Maaston
muodosto on dramaattinen. Saaravuoren laki on lähes 70 metriä ylempänä kuin Karkialammen
pinta. Saaravuoren länsirinne on kauttaaltaan hyvin jyrkkä.
Kasarmialueen tilallinen keskipiste on laaja painanne Karkialammentien ja Tyrjäntien
risteysalueella, jolla sijaitsevat urheilukenttä ja kuntotalo. Ristiriitaa maiseman ja rakentamisen
välillä on tämän alueen pohjoispäässä, missä ajoneuvoja varastoaluetta on laajennettu
laajoin maastoleikkauksin ja täytöin.
Karkialammen kasarmialueella on kolme puistoympäristöä, joilla on kulttuurihistoriallista arvoa.
Puistoalueita voidaan pitää nykyisen kasarmialueen käyntikorttina. Ne tulisi maankäytön
mahdollisissa muutoksissa säilyttää puistoina. Tyrjän kolmioksi nimetty muistomerkkialue
sijaitsee teiden rajaamalla kolmiomaisella alueella Karkialammen kasarmialueen keskustassa.
Panssarikumpareeksi ja panssarikukkulaksi kutsuttu alue sijaitsee alueen vanhimpien
rakennusten välissä. Alueelle oli sommiteltu osittain puiden lomaan vanhoja tykkejä,
panssarivaunuja sekä Salpalinjan panssariestekiviä. Tykit ja panssarivaunut poistettiin alueelta
Mikkelin kaupunki
18.5.2015
vuonna 2013. Komentajanpuisto sijaitsee Sotilaantien ja Karkialammentien rajaamassa
kulmauksessa.
3.1.5 Rakennettu ympäristö
Kasarmialueelta on laadittu rakennushistoriaselvitys yhteistyössä Museoviraston kanssa
(Jaakko Pöyry Infra, 2006). Karkialammen rakennushistoriaselvityksen mukaan kaava-alueen
rakennukset ovat Senaatti-kiinteistöjen omistuksessa lukuun ottamatta Kruunuasunnot Oy:n
omistamia rivitaloja ja muutamia tupakkakatoksia. Selvityksen jälkeen on muutoksia
omistussuhteissa tapahtunut ja tupakkakatoksia myös poistunut, mutta tarvetta uudelle
rakennusten inventoinnille ei nähty.
Ohessa otteet rakennushistoriaselvityksessä suojeltaviksi esitettyjen rakennusten osuuksista.
Rakennushistoriaselvitys kokonaisuudessaan on selostuksen liitteenä.
Mikkelin kaupunki
18.5.2015
Mikkelin kaupunki
18.5.2015
Mikkelin kaupunki
18.5.2015
Rakennushistoriaselvityksen johtopäätökset
Karkialammen varuskunta kuvastaa useita sellaisia tapahtumia ja ilmiöitä, jotka ovat
luonteenomaisia maamme historialle ja sotilasrakentamiselle.
Karkialammen kasarmialuetta ja sen rakennuskantaa tulee käyttää ja aluetta
täydennysrakentaa siten, että sen maastolliset ominaispiirteet ja nauhamainen sommitelma
säilyvät. Alue on väljästi rakennettu. Kaupunkikuvallisena tavoitteena Karkialammen
kasarmialueella on korostaa täydennysrakentamisen yhteydessä pitkänomaisen mäen,
drumliinin suuntaa.
Aikakauden siviilirakentamiselle ominainen paikalla muurattu, yksinkertaista toiminnallisuutta
korostava rakennustapa kuvastuu 1950-luvulla rakennetussa kantahenkilökunnan
asuinrakennuksessa, kasarmissa ja ruokalassa. 1960-luvulta lähtien nimekkäät yksityiset
arkkitehdit, Osmo Lappo, Timo ja Tuomo Suomalainen sekä Pekka Rajala loivat
Puolustusministeriön toimeksiannosta uudet elementtirakentamiseen pohjautuvat
sotilasrakennustyypit, joita noudatettiin koko Suomessa.
Selvityksessä esitetään asemakaavassa sr-merkinnöin osoitettaviksi vanhimmat 1950-luvulta
peräisin olevat rakennukset. Niitä ovat Karkialinna (0001), ruokala (0002) ja kasarmi (0003).
Myös Osmo Lapon suunnittelema Kuntotalo (0017) 1970-luvulta ja Suomalaisen veljesten
1960-luvulla suunnittelema varuskuntasairaala (0013) ja rivitalot (0015) merkitään srmerkinnällä. Suojeltavien rakennusten uudiskäytön suunnittelun tulee perustua
rakennuskohtaiseen rakennushistoriaselvitykseen ja inventointiin.
Mikkelin kaupunki
18.5.2015
Kuva 3. Rivitaloja alueen eteläpäässä. Karkialammen luonnonläheinen ilme noudattaa aikakauden asumalähiöiden
rakentamistapaa.
Kuntotutkimukset
Senaattikiinteistöt teetti keväällä 2014 kuntotutkimuksen kolmeen rakennukseen (Kappeli,
Sairaala ja Karkialinna). Kaikkien rakennusten todettiin olevan talotekniikaltaan uusittavia.
Niistä Karkialinnan ja Kappelin rakennustekninen kunto todettiin välttäväksi / heikoksi ja
Saraalan tyydyttäväksi.
3.1.6 Liikenneverkko
Raskas liikenne
Alueella on runsaasti raskasta ajoneuvoliikennettä, joka huomioidaan liikenneverkon
suunnittelussa.
Muu liikenne
Puolustusvoimien mukaan organisaatiouudistuksen jälkeen Jyväskyläntieltä Karkialammen
alueelle tuleva liikenne on lisääntynyt. Nykyisellään Maavoimien esikunta siihen liittyvine
toimintoineen työllistää n. 400 – 450 ihmistä, mikä tulee ottaa huomioon julkisen liikenteen ja
pysäköinnin suunnittelussa. Puolustusvoimien käyttöön jäävän alueen paikoitusmäärätarvetta
on tutkittu erillisessä hankeselvityksessä.
3.1.7 Kunnallistekniikka
Kaukolämpö- ja sähköverkosto
Alueen kaukolämpöverkosto on rakennettu 1950-luvun lopulla ja kunnostettu 70- luvulla.
Etelä-Savon Energia Oy omistaa alueen nykyiset kaukolämpöverkot ja jokaisella
rakennuksella on oma liittymä. Samaan tilanteeseen tullaan pääsemään sähköverkon osalta
lähiaikoina. Kaukolämmön syöttöjohto on uusittu vuonna 2008.
Mikkelin kaupunki
18.5.2015
Vesi- ja viemäriverkosto
Kaava-alueella on varuskunnan käyttöön rakennettua vesihuoltoverkostoa (vesijohto, jätevesi,
hulevesi). Verkostoon kuuluu viemäreiden ja vesijohtojen lisäksi paineenkorotusasema,
jätevesipumppaamo ja vesitorni. Alueella ei ole ollut varuskunnan lisäksi muiden toimijoiden
hallinnoimia vesihuoltoverkostoja eikä alueen verkostoja ole hyödynnetty varuskunta-alueen
ulkopuoliseen vesihuoltoon. Varuskunta on liitetty kaupungin vesijohtoon ja viemäriin.
Alueen vesijohtoverkosto on uusittu 1980-90-luvun vaihteessa, joten verkosto on hyvässä
kunnossa. Alueen vesihuoltoverkostot ja laitteet (vesitorni ja paineenkorotusasema) ovat olleet
1.1.2009 alkaen Mikkelin vesilaitoksen omaisuutta ja ylläpitovastuulla. Jokaisella asemakaavaalueella olevalla rakennuksella on oma liittymä. Jätevesi- ja sadevesiviemäröinti toteutetaan
nykyisen järjestelmän puitteissa. Nämäkään eivät siis aiheuta uusia aluevaraustarpeita.
Suunnittelualueelle on laadittu Senaattikiinteistöjen toimesta vesihuollon yleissuunnitelma
(2.2.2007), jossa on selvitetty kaavan mukaisen uuden rakentamisen edellyttämät
vesihuoltotekniset ratkaisut ja niiden kustannukset. Tässä selvityksessä on esitetty
noudatettavat ratkaisut jätevesiviemäröinnin ja hulevesiviemäröinnin osalta.
Suunnittelualueelle on lisäksi Mikkelin vesilaitoksen toimesta laadittu vedenjakelujärjestelmän
kehittämissuunnitelma (18.1.2008). Osana työtä on laadittu kaksi rajattua, tarkempaa
selvitystä, jotka on raportoitu erikseen. Toinen näistä koskee Karkialammen aluetta
(Tarkastelu Tusku-Karkialammen vedenjakelualueen kehittämisestä (15.3.2007)). Tässä
tarkemmassa tarkastelussa selvitettiin, miten Karkialammen liittäminen Mikkelin
vedenjakeluverkostoon olisi tehtävissä niin, että järjestelmä kokonaisuutena olisi selkeä ja
helppo hallita. Näissä vedenjakelujärjestelmää koskevissa selvityksissä esitetään kaavaalueen vesijohtoverkoston toiminnallinen periaate.
Kuva 4: Karkialammen PIMA-kartoitustutkimus 2005
3.1.8 Pilaantuneiden maiden selvitys
Puolustushallinnon rakennuslaitos on teettänyt kasarmialuetta koskevan selvityksen alueen
pilaantuneista maista (2005). Selvityksen tarkoituksena on ollut tutkia mahdollisten
pilaantuneiden maiden esiintyminen alueella sekä niiden vaikutukset maankäytön
suunnitteluun. Asemakaava-alueella tutkituista kohteista (urheilukenttä, pääportti ja
muonituskeskuksen penkat) ei löytynyt pilaantuneita maita.
Mikkelin kaupunki
18.5.2015
3.1.9 Meluselvitys
Kyrönpellon ampumaradalta on tehty ympäristömeluselvitys. Ampumaradan läheisyydessä
suoritettiin kontrolloitujen ammuntojen aikana melumittauksia kolmena eri mittauskertana 24.5,
11.6. ja 2.9.2008 kuudesta eri mittauspisteestä. Melun mittauksilla ei saatu yhtään
sovellettavien ohjearvojen ylittävää mittaustulosta.
Kuva 5. Ampumaratamelun ohjearvot VnP 53/1997 mukaisesti.
Kuva 6: Kyrönpellon ampumaradan ympäristömeluselvitys 2008
Helikopterimelua on Puolustusvoimien toimesta mitattu Puolustusvoimien kalustolla
16.10.2006 sekä kentän ympäristössä että kopterin lähestymissuunnassa. Tulosten mukaan
melu ei aiheuta ongelmia varastoalueen suojavyöhykkeen ulkopuolella. Lisäksi
Mikkelin kaupunki
18.5.2015
puolustusvoimien mukaan meluhaittoja voidaan lieventää muuttamalla helikopterin
lähestymissuuntaa.
Valtatie 13 varrella ei varsinaista melulaskentaa tai melumittausta ole tehty, koska uutta
asuinrakentamista ei ole osoitettu lähelle tietä.
3.1.10 Muut turvallisuuteen vaikuttavat selvitykset
Tutka
Tutkilla on Säteilyturvakeskuksen asettamat suoja-alueet. Tutkasäteilymittauksia on tehty
Säteilyturvakeskuksen toimesta Puolustusvoimien aiemman rakennushankkeen yhteydessä
vuonna 2007. Puolustusvoimat ilmoitti ohjausryhmän kokouksessa17.1.2008, että tutka ei
aiheuta riskiä lähialueella toimiville, kun pysytään tutkan pääsäteen alapuolella (ilmavalvonta
suuntautuu vaakatasosta ylöspäin). Puolustusvoimat ei salli sotilassyistä tutkaselvitysten
luovuttamista ulkopuolisille.
Mikkelin kaupunki on 9.4.2009 ollut yhteydessä Säteilyturvakeskukseen (Pertti Räsänen Lauri Puranen). Säteilyturvakeskus totesi, että tutkan pääsäteen riskialue ulottuu 1 km:n
etäisyydelle. Saaravuoren laki on yli 168 m merenpinnasta (tutka-antenni vielä muutamia
metrejä korkeammalla). Kaava-alueelle ei ole turvallista sijoittaa (eikä ole tarvettakaan)
sellaista maankäyttöä, joka sallii tutkan pääsäteen keilaan ulottuvien rakennusten
rakentamisen. Kaavassa rakennettavat alueet ovat vähintään n. 50 m alempana. Tällä
vyöhykkeellä (sv) korkeimmatkin rakennukset jäävät kymmeniä metrejä tutkakeilan
alapuolelle.
3.1.11 Yritysselvitys
Asemakaavatyön aikana on pohdittu puolustusvoimilta vapautuneen alueen ja rakennusten
soveltuvuutta yritysten tarpeisiin. Lähtökohtaisesti alueelle toivotaan erityisesti sellaista
elinkeinotoimintaa, joka voisi tehdä yhteistyötä Maavoimien esikunnan tai ylipäänsä
puolustusvoimien kanssa, ja tukea sen toimintaa. Mikkelin seudun yritysten ohella alueesta
saattaisivat kiinnostua myös ulkopaikkakuntalaiset elinkeinoelämän toimijat.
Kaavoitusprosessin yhteydessä laadittiin yritysselvitys, jonka tarkoituksena oli tutkia em.
alueiden ja rakennusten soveltuvuutta elinkeinoelämän ja erilaisten yritysten tarpeisiin.
Selvitys toteutettiin haastattelemalla keskeisiä Mikkelin seudun elinkeino- ja yrityselämän
edustajia. Yritysselvitys on selostuksen liitteenä.
Yritysselvityksen johtopäätökset
Karkialammen alueen vahvuuksina elinkeinoelämän näkökulmasta korostuivat alueen hyvä
liikenteellinen sijainti tuotantotoiminnan ja maantiekuljetusten kannalta, valmis
perusinfrastruktuuri, väljyys ja luonnonläheisyys. Heikkouksina esille nousivat syrjäinen sijainti
kaupallisten tai päivittäispalvelujen tarpeisiin nähden, alueen varuskuntaimago ja epävarmuus
olemassa olevien rakennusten muunneltavuudesta.
Alueen kehittäminen työpaikka-alueena edellyttäisi toimivia yrityselämän palveluja ja
tukitoimintoja. Vaikka alueen perusasiat ja fyysinen ympäristö ovat kunnossa, on alueelle
pystyttävä luomaan elinkeinoelämää houkuttelevia tekijöitä. Tämä edellyttää päätöstä
perustaa alueelle tiettyjä toimintoja, jotka houkuttelevat alueelle riittävästi massaa
yritystoiminnan käynnistämiseksi.
Yritysselvityksen yhteydessä kartoitettiin seuraavia erityyppisiä ideoita varuskunta-alueelle:
− Mikkelin nykyisiä yrityksiä voisi kiinnostaa urheiluhallin, konehallien ja keittiön
käyttömahdollisuudet.
−
−
−
−
−
Mikkelin kaupunki
18.5.2015
Varuskunta-alueella olisi mahdollista kehittää edullista ja innovatiivista ympäristöä
hautomotyyppisiin yrityskokeiluihin (Mikkelissä on tosin olemassa kaksi hi-techkeskusta, jonne tietotaitoyritykset hakeutuvat mieluummin) tai käsityöläispajoiksi,
jolloin voitaisiin saavuttaa synergiaetuja Kalevankankaalla sijaitsevan alan
oppilaitoksen kanssa.
Puolustusvoimien kanssa yhteistyössä kehitettävien palvelutoimintojen
kehittäminen, esimerkiksi tietohallinnon kehittäminen tai maavoimien esikunnan
palvelujen ulkoistamiseen liittyvät palvelut.
Yritykset, joilla on asiakassuhde puolustusvoimien kanssa (esim. tutkimus- ja
kehittämistoiminta, monimuotoinen pienteollisuus, joka hyödyntäisi synergiaetuja
puolustusvoimien materiaalilaitoksen kanssa).
Alueen käyttö suuren konttorin tarpeisiin (esim. callcenter, sota-arkisto tai
elinkeinoelämän laajentuva sähköinen arkistointi).
Extreme- tai elämysmatkailu, ajanviete, virkistystoiminta
oheispalveluineen.
Yritysselvityksessä haastatellut tahot näkivät Karkialammen alueen soveltuvan erinomaisesti
myös asumiseen. Yritysselvityksessä nousi tarve käynnistää vuoropuhelu Mikkelin seudun
elinkeinosektorin ja puolustusvoimien kanssa.
3.1.12 Maanomistus
Kartassa kaupungin omistamat maa-alueet on rasteroitu.
Pääosan alueen maapohjasta omistavat Suomen valtio ja valtion hallinnoimat liikelaitokset
(Senaatti-kiinteistöt ja Metsähallitus). Yksityisen omistukseen on siirtynyt joitain määräaloja.
Senaatti-kiinteistöt markkinoi aktiivisesti kiinteistöjä alueelta, joten maanomistusolot ovat
muuttumassa.
3.2 Suunnittelutilanne
3.2.1
Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset
Kuva 7: Ote maakuntakaavasta.
Maakuntakaava
Etelä-Savon maakuntakaava vahvistettiin 4.10.2010 ja se korvasi seutukaavan. Siinä
Puolustusvoimien Karkialammen alue on otettu hyvin huomioon. Karkialammen kasarmialueen
eteläinen osa on merkitty taajamatoiminnoille sopivaksi alueeksi. Puolustusvoimien
Mikkelin kaupunki
18.5.2015
harjoitusmaasto on merkitty EAH -merkinnällä ja alueella on kaksi suojamerkintää ampuma- ja
varastotoiminnasta aiheutuvan melua/varaan takia. Alueelle on merkitty ampumarata.
Kuva 8: Ote yleiskaavasta.
Yleiskaava
Karkialammen osayleiskaava sai lainvoiman 9.1.2014. Siinä pääosa vanhasta
kasarmialueesta on merkitty työpaikka-alueeksi (TP), joka varataan monipuolisille
työpaikkatoiminnoille, kuten kaupalle, palveluille, hallinnolle ja sellaiselle teollisuustuotannolle
ja varastoinnille, josta ei aiheudu ympäristöön merkittävää melua, ilman pilaantumista tai
muuta haittaa. Vähäinen asuminen on alueella sallittu. Keskeisin kasarmialue on osoitettu
merkinnällä sk, kaupunkikuvallisesti arvokas alue.
Asemakaava
Suunnittelualueelle on aiemmin laadittu asemakaava Karkialammen ja Karkialammentien
välissä olevalle asuin- ja kasvitarharakennusten korttelialueelle. Myös valtatie 13 sisältyy osin
asemakaavoitettuun alueeseen. Muilta osin suunnittelualue on asemakaavoittamaton.
Mikkelin kaupunki
18.5.2015
Kuva 9. Ote voimassa asemakaavasta, jolla on muodostunut asuin- ja kasvitarharakennusten korttelialuetta
kasarmialueen pääsisäänkäynnin tuntumaan .
Rakennusjärjestys
Mikkelin kaupungin rakennusjärjestys on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 9.3.2009
ja se on tullut voimaan 1.4.2009.
Mikkelin kaupunki
18.5.2015
ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET
4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve
Asemakaavan laatiminen tuli ajankohtaiseksi, kun puolustusvoimien käytöstä vapautui
merkittävä osa kasarmialueesta.
Projektin ensisijainen tarkoitus on kuitenkin ollut turvata puolustusvoimien tarpeet alueella.
Tämä tarkoittaa toisaalta alueelle sijaitsevan Maavoimien esikunnan toiminnan turvaamista,
mutta toisaalta myös puolustusvoimien valtakunnallisen kehittämissuunnittelun turvaamista,
jolla on vaikutuksia myös Mikkeliin.
Kaavaprosessin aikana ovat eri tahojen intressit aluetta kohtaan muuttuneet suuresti.
4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset
Karkialammen – Kalevankankaan yleiskaavan tarkistus sekä asemakaava osalle alueesta on
mainittu Mikkelin kaupungin kaavoituskatsauksissa 2005 – 2006 alkaen.
Alueen yleiskaava sai lainvoiman moninaisten vaiheiden jälkeen viimein 9.1.2014. Tuon
jälkeen asemakaavatyö voitiin käynnistää uudelleen.
4.3 Osallistuminen ja yhteistyö
4.3.1 Osalliset
Osalliset selviävät osallistumisja arviointisuunnitelmasta, liite 1.
2.
4.3.2 Vireilletulo
Alueen osallistumisja arviointisuunnitelma (OAS) on laadittu 20.10.2005 ja tarkistettu
1.2.2006. OAS on selostuksen liitteenä.
4.3.3 Osallistumien ja vuorovaikutusmenettelyt
Asemakaavaluonnos oli teknisen lautakunnan käsittelyssä 19.12.2006 ja kaupunginhallitus
päätti kokouksessaan 5.2.2007 asettaa sen nähtäville (2.3.– 2.4.2007). Nähtävillä olon jälkeen
luonnokseen tehtiin yksittäisiä korjauksia. Alkuvuodesta konsultti suoritti maastokäynnin ja
mm. sen perusteella teki merkittäviä muutoksia asemakaavaan.
15.9.2009 asemakaavaehdotus oli teknisen lautakunnan käsittelyssä ja hallitus päätti laittaa
sen nähtäville kokouksessaan 28.9.2009. Asemakaavaehdotus oli nähtävillä 15.10. –
16.11.2009.
Ehdotusta korjataan lausunnoissa saadun palautteen mukaisesti alkuvuodesta 2014 ja
työneuvottelun tulosten mukaisesti syksyllä 2014.
4.3.4 Viranomaisyhteistyö
Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu pidettiin 1.9.2005. Lisäksi on pidetty 1.2.2010 neuvottelu
ja katselmus paikanpäällä Museoviraston kanssa. Arkistolaitoksen sijoituspaikkaa tutkittaessa
pidettiin 10.6.2011 yhteistyöneuvottelu, jossa aiheena oli mm. Karkialammen asemakaava.
26.8.2014 pidettiin vielä työneuvottelu Museoviraston, Etelä-Savon ELY-keskuksen ja Mikkelin
kaupungin kesken.
4.4 Asemakaavan tavoitteet
4.4.1 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet
Osayleiskaavatyön keskeisenä tavoitteena on ollut selvittää ja määritellä alueen ja sen
rakennuskannan tuleva käyttötarkoitus sekä Maavoimien esikunnan tarpeiden ja tavoitteiden
turvaaminen.
Mikkelin kaupunki
18.5.2015
Kaava-alueen rajauksen määritti puolustusvoimilta vapautumassa olevan alueen rajaus.
4.4.2 Prosessin aikana syntyneet tavoitteet, tavoitteiden tarkentuminen
Kaava-aluetta laajennettiin korjattuun ehdotukseen siten, että se vastaa osayleiskaavassa
esitettyä työpaikka-alueen (TP) kortteleita. Lisäksi mukaan otettiin urheilukentän alue.
Viimevaiheessa puolustusvoimat lausuivat lausunnossaan, että heidän tarpeensa huomioiden
tulisi korttelin 2 olla merkitytty Puolustusvoimien alueeksi (EP).
4.5 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset
4.5.1 Alustavien vaihtoehtojen kuvaus ja karsinta
Maankäyttömallit (2006)
Asemakaavallisia maankäyttömalleja on laadittu kolme. Näissä on ollut kolme
painotusvaihtoehtoa: asuminen, asuminen ja työpaikat sekä matkailu.
Malleissa suunnittelualue on esitetty sen tiedon mukaisesti kuin oli käytettävissä mallien
laatimishetkellä 10.2.2006. Luovutettavan alueen rajaus on muuttunut myöhemmin
valmisteluvaiheen aikana.
Maankäyttömalleista saadun palautteen mukaan aluetta suunniteltiin mallien 1 ja 2 (asuminen
ja työpaikat) yhdistelmänä; matkailuvaihtoehto koettiin jossakin määrin epärealistisena, sillä
maankäyttöratkaisulta toivottiin tehokkuutta työpaikka- ja asuntorakentamisen osalta.
Maankäyttömalleista saadun palautteen perusteella laadittiin alustava asemakaavaluonnos.
Lähtökohtana oli kiinteistörakenteen hyödyntäminen siten, että alueelle voitaisiin löytää
nykyistä kiinteistörakennetta korvaavaa toimintaa. Painotuksen tulisi olla
työpaikkatoiminnassa, sillä kasarmirakennukset ovat syvästä rungosta johtuen haasteellisia
muuttaa asuinkäyttöön. Esimerkiksi oppilaitos- ja pienteollisuustilat soveltuisivat asumista
paremmin kasarmeihin.
Kuvat 10 a-c: Maankäyttömallit
Mikkelin kaupunki
18.5.2015
4.5.2
Mikkelin kaupunki
18.5.2015
Asemakaavan ratkaisun valinta ja perusteet
Suojelumerkinnät
Asemakaavaluonnos oli nähtävillä (2.3.– 2.4.2007). Tuolloin lausunnossaan Museovirasto
esitti, että myös sotilaskappeli (0029) tulee merkitä suojeltavaksi rakennukseksi.
Osayleiskaavaluonnos oli nähtävillä vuonna 2009 ja siihen suojeltaviksi esitettiin
Museoviraston lausunnossa myös Pekka Rajalan suunnittelemat kasarmit 0004, 0005,
0009, 0014 sekä 0016. Nämä lisättiin osayleiskaavaehdotukseen, joka oli nähtävillä
syksyllä 2009, mutta niitä ei ollut myöhemmin nähtävillä olleessa
asemakaavaehdotuksessa. Lausunnossaan Museovirasto esitti, että myös
osayleiskaavaan esitetyt kuusi kasarmia tulisi merkitä suojelukohteiksi myös
asemakaavassa. Näin eri kaava-asteet vastaisivat toisiaan ja Museoviraston riittävänä
pitämää suojelua.
Esille tuli tarve järjestää viranomaisille yhteinen tilannekatsaus ja maastokäynti
suojelukohteisiin. Tämä järjestettiin 1.2.2010. Kokouksessa kaavoituspäällikkö esitti, että
osayleiskaavan suojelumerkinnät voisivat olla yleisemmällä tasolla ja asemakaavassa
määritetään suojelun tarkempi taso. Osayleiskaavaan tuli aluemerkintä sk
(Kaupunkikuvallisesti arvokas alue), jonka määräyksenä todetaan: ” Alueen rakennusten
suojeleminen ja säilyttäminen osoitetaan asemakaavassa.”
Suojelumerkinnöistä pidetyssä neuvottelussa 26.8.2014 olivat läsnä Museoviraston ja
Etelä-Savon ELY –keskuksen sekä kaupungin edustajat. Kaikkien läsnä olleiden näkemys
oli, että suojelu ei kuitenkaan vastaa tarkoitustaan mikäli se estää rakennuksen käytön.
Neuvotteluissa päästiin lopputulokseen, jonka mukaisesti korjatussa
asemakaavaehdotuksessa on suojelumerkinnällä (sr) osoitettu alkuperäisessä
rakennushistoriaselvityksessä suojeltaviksi arvotetut rakennukset (Karkialinna (rak. nro
0001), ruokala (0002), kasarmi (0003), kuntotalo (0017), varuskuntasairaala (0013), rivitalot
(0015) ) ja muuta kasarmialuetta koskee korttelikohtainen aluemerkintä /s (Alue, jolla
ympäristö säilytetään.), jossa korostetaan erityisesti alueen asemakaavallisia ja
maisemallisia arvoja.
Vuonna 2014 valmistuneiden kuntoarvioiden perusteella voidaan todeta, että Karkialinnan
peruskorjaus voi tulla rakennuksen nykykunto ja käyttötarkoitus (asuminen) huomioiden niin
kalliiksi, että sen toteutuminen ei ole realistista. Kun rakennuksen arvojen nähdään
kuitenkin olevan enemmänkin sen asemakaavallisessa sijoittumisessa ja ulkomuodossa
sekä käyttötarkoituksessa, on Karkialinnan osalle laadittu lievempi kaavamääräys (ar).
Karkialinnan nykyisen rakennuksen viereen on osoitettu lisärakennusoikeus, jonka voi
käyttää vain jos Karkialinnan rakennus säilytetään ja kunnostetaan.
Vuonna 2009 nähtävillä olleessa ehdotuksessa oli mukana kolme suojeltavaa puistoaluetta:
Tyrjänkolmio, Panssarikumpare sekä Komentajanpuisto. Panssarikumpareelta on poistettu
siellä olleet tykit ja panssarivaunut. Nämä alueet onkin ehdotettu osaksi rakennusten
korttelialueita. Kortteliin liittyvä aluemerkintä /s (Alue, jolla ympäristö säilytetään.), jossa
korostetaan erityisesti alueen asemakaavallisia ja maisemallisia arvoja.
Kuva 11. Asemakaava ja asemakaavamuutos ehdotus 2009.
Mikkelin kaupunki
18.5.2015
Kuva 12. Asemakaava ja asemakaavamuutos ehdotus 2014.
Mikkelin kaupunki
18.5.2015
Mikkelin kaupunki
18.5.2015
ASEMAKAAVAN KUVAUS
5.1 Kaavan rakenne
Kaava on laadittu siten, että se hyödyntää nykyistä kiinteistörakennetta ja infraa. Painotus on
työpaikkatoiminnassa. Asutusta on vain alueen etelä- ja länsiosassa jo asuinrakentamiseen
painottuneilla alueilla.
5.1.1 Mitoitus
Alueelle mahtuu n. 100 asukasta ja 500 -700 työpaikkaa
5.2 Aluevaraukset
5.2.1 Korttelialueet
Asuinrakennusten korttelialueet
Yksityiset kiinteistöt Karkialammentien varressa on osoitettu erillispientalojen korttelialueeksi
(AO-1) ja asuinpientalojen korttelialueeksi (AP). AO-1-korttelialueelle on osoitettu
rakennusoikeutta 400 k-m². AP-alueelle kortteliin 5 on osoitettu rakennusoikeutta kahdelle eri
rakennusalalle: asuinrakennusten (600 k-m²) sekä kasvitarhan (20 % rakennusalasta)
yhteyteen.
Korttelialueeseen AO-1 liittyy seuraava määräys: Tontin koillis-, kaakkois- ja lounaissivu on
rajattava katoksilla, rakennuksilla ja/tai 1,6 …2 m korkealla peittävällä, polveilevalla puuaidalla.
Kruunuasunnot Oy:n omistamat rivitalot on osoitettu rivitalojen ja muiden kytkettyjen
asuinrakennusten korttelialueeksi (AR). AR-korttelialueelle on osoitettu rakennusoikeutta
yhteensä 3300 k-m², josta olemassa olevaa on 3259 k-m². Lisäksi on tontin länsiosaan
osoitettu rakennusala yhteiskäytössä olevalle saunalle, 50 k-m².
Asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialue
Karkialinna ympäristöineen on osoitettu asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi
(AL). Tontille on osoitettu rakennusoikeutta yhteensä 3800 k-m², josta olemassa olevaa on
2390 k-m². Lisäksi on tontin länsiosaan osoitettu rakennusala yhteiskäytössä olevalle saunalle,
50 k-m².
Vanhan sairaala ympäristöineen on osoitettu rakennusoikeutta yhteensä 5050 k-m², josta
olemassa olevaa on 3772 k-m². Lisäksi on tontin länsiosaan osoitettu rakennusala
yhteiskäytössä olevalle saunalle, 50 k-m².
Palvelurakennusten korttelialue
Kuntotalo on osoitettu palvelurakennusten korttelialueeksi (P). Korttelialueelle on osoitettu
rakennusoikeutta yhteensä 4000 k-m², josta olemassa olevaa on 3660 k-m².
Toimitilarakennusten korttelialueet
Toimitilarakennusten korttelialueet (KTY) sijoittuvat kortteleihin 3, 4, 7, 8, ja 9.
Alueelle saa rakentaa toimistorakennuksia sekä ympäristöhäiriötä aiheuttamattomia teollisuus
ja –varastorakennuksia. Alueelle saa sijoittaa toimintaa liittyviä tilapäisiä majoitustiloja.
Kortteliin 3 rakennusoikeutta on osoitettu 7400 k-m², josta olemassa olevaa (ruokalarakennus)
on 7311 k-m². Suurin sallittu kerrosluku on II.
Kortteliin 4 on osoitettu rakennusoikeutta tehokkuudella e=0,50. Kortteli on rakentamaton.
Suurin sallittu kerrosluku on III.
Mikkelin kaupunki
18.5.2015
Kortteliin 7 on osoitettu rakennusoikeutta tehokkuudella e=0,50. Suurin sallittu kerrosluku on
III.
Kortteliin 8 on osoitettu rakennusoikeutta tehokkuudella e=0,50. Suurin sallittu kerrosluku on
1k II u 2/3.
Kortteliin 9 on osoitettu KTY-korttelialueelle rakennusoikeutta tehokkuudella e=0,50. Suurin
sallittu kerrosluku on II.
Puolustusvoimien alue
Kortteli 2 on osoitettu puolustusvoimien alueeksi. Kortteliin 2 on osoitettu rakennusoikeutta
tehokkuudella e=0,50. Rakennusoikeudesta 3700 k-m² on osoitettu suojellulle
kasarmirakennukselle (003). Suurin sallittu kerrosluku on IV. Korttelin sisään on osoitettu
ohjeellinen pysäköimisalue.
Kaikkia korttelialueita koskevaa
Kaavaan merkityn rakennusalan ulkopuolelle saa rakentaa yksikerroksisia
pääkäyttötarkoitusta palvelevia talousrakennuksia enintään 200 k-m2 / tontti.
5.2.2 Muut alueet
Lähivirkistysalueet
Karkialammen ja Keskilammen itäiset ranta-alueet on osoitettu lähivirkistysalueiksi (VL).
Puolustusvoimien hallinnassa olevalla alueella oleva ranta ei kuulu lähivirkistysalueeseen.
Puistot
Tyrjänkolmio on osoitettu puistoksi (VP/s), joilla ympäristö säilytetään.
Suojaviheralueet
Suojaviheralueeksi (EV) on osoitettu valtatie 13:n ja Karkialammen välinen maasto.
Vesialueet
Vesialueeksi (W) on osoitettu Karkialampi.
Kadut
Asemakaavoitettavalle alueelle ei ole osoitettu uutta katuverkkoa.
Karkialammentien ja Tyrjäntien katualue on asemakaavassa osoitettu 16 m levyisinä sisältäen
tilavarauksen kevyelle liikenteelle. Sotilaantie ja Tyrjäntien jatke Kuntotalolle on osoitettu 12 m
levyisinä katualueina. Paikallisliikennereitin aikataulupysäkin levennykselle on varattu tilaa
katualueella, muut pysäkit toteutetaan ajoratapysäkkeinä.
5.2.3 Muut merkinnät
Asemakaavassa on osoitettu merkinnällä sv, suojavyöhyke, jolle rakentaminen sallitaan vain
tutkan pääsäteen muodostaman horisontaalitason alapuolella.
Asemakaavassa on osoitettu ajoneuvoliittymän likimääräinen sijainti valtatielle 13. Tämän
vuoksi vt 13:n itäreuna on osoitettu LT-alueen merkinnällä.
Asemakaavassa on osoitettu uudet johtotiet sekä vanhat olemassa olevat johtotiet
rasitealueineen (vesi, viemäri, kaukolämpö ja sähkö). Asemakaavassa
täydennysrakennettavien kortteleiden vesihuoltoratkaisut liittyvät suoraan Mikkelin nykyisiin
järjestelmiin ja edellyttävät alueiden sisällä tavanmukaiset aluevaraukset.
Mikkelin kaupunki
18.5.2015
Asemakaavassa on osoitettu pohjois-etelä-suunnassa kulkeva kaukolämmön päälinja.
Asemakaavassa on sr-merkinnöin suojeltu vanhimmat 1950-luvulta peräisin olevat
rakennukset. Niitä ovat ruokala (0002) ja kasarmi (0003). Myös Osmo Lapon suunnittelema
Kuntotalo (0017) 1970-luvulta ja Suomalaisen veljesten 1960-luvulla suunnittelemat
varuskuntasairaala (0013) ja rivitalot (0015) on suojeltu sr-merkinnällä.
Karkialinna (0001) on merkitty merkinnällä ar (Arvokas rakennus). Siihen liittyy viereinen
rakennusala, joka mahdollistaa rakennuksen laajentamisen. Tämä rakennusala ja laajennus
on kuitenkin käytettävissä vain, jos vanha rakennus kunnostetaan ja säilytetään.
Alueeksi, jolla ympäristö säilytetään (/s) on osoitettu korttelit 2, 7, 8 ja 9. Alueella on arvoja
maanpuolustuksen historian, varuskunta-arkkitehtuurin ja historiallisen kasarmikokonaisuuden
kannalta. Alueella säilytetään rakennusten sijoittelutapa ja laajojen puistoisten vapaa-alueiden
suhde. Rakennuslupaa varten on pyydettävä lausunto kaupunkisuunnittelulta ja olennaisista
suojeluarvoon vaikuttavista toimenpiteistä on varattava museovirastolle mahdollisuus
lausunnon antamiseen.
Yleismääräyksissä on maininnat alueella olevista kaapeleista ja johdoista sekä räjähteistä,
jotka tulee huomioida kaikessa alueella tapahtuvassa rakentamisessa ja kaivutöissä.
Kaupunginosien rajat
Toistaiseksi voimassa olevan asemakaavan mukaan suunnittelualue sijoittuu kahden nykyisen
kaupunginosan alueelle - Tuskuun (20) ja Siekkilään (21, ei asemakaavoja). Asemakaavan
myötä kaupunginosien rajat muuttuvat siten, että asemakaavan ja asemakaavamuutoksen
alue kuuluu kokonaisuudessaan Karkialammen 23. kaupunginosaan.
5.3 Kaavan vaikutukset
5.3.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön
Puolustusvoimien käytössä olleen, suljetun alueen vapautuminen siviilikäyttöön mahdollistaa
suunnittelualueen kehittämisen aivan uusista lähtökohdista kuin aikaisemmin. Varuskuntaalueella tapahtuvat maankäytön muutokset ovat merkittäviä ja niillä on vaikutuksia koko
Mikkelin pohjoisten osien kaupunkirakenteeseen. Karkialammen kaupunginosan imago
muuttuu ja sen asema muuttuu uusien alueiden toteuttamisen myötä keskeisemmäksi
kaupunkirakenteessa.
Asemakaavassa ei ole osoitettu uusia asuntoalueita. Asemakaavalla osoitetaan
uudisrakentamista vain toimitilarakennusten korttelialueille.
Suojavyöhykkeen (sv) sisällä sallitaan rakentaminen vain tutkan pääsäteen muodostaman
horisontaalitason alapuolella. Käytännössä tällä ei ole merkitystä, koska Saaravuoren huipun
ja korttelialueiden korkeuserot ovat yli 45 m ja suurin kerroslukumerkintä kaava-alueella on IV,
mikä vastaa enintään n. 15 m korkeaa rakennusta.
Asemakaavan uudet rakentamisalueet tukeutuvat jo olemassa olevaan rakennettuun
ympäristöön ja sijoittuvat osaksi varuskunnan nauhamaista rakennetta. Asemakaavatyön
yhteydessä tehdyn rakennushistoriaselvityksen suositusten mukaisesti rakennetun ympäristön
arvokohteet on merkitty sr-merkinnällä (poikkeuksena Karkialinna ar-merkinnällä), joka
edellyttää, että mahdollisista muutostöistä tai täydennysrakentamisesta huolimatta
rakennusten ja alueen rakennus- ja kulttuurihistorialliset arvot tulee säilyttää.
Mikkelin kaupunki
18.5.2015
Rakennushistoriaselvityksessä osoitetut arvokkaista puistoalueista Tyrjän kolmio on osoitettu
asemakaavassa merkinnällä VP/s.
Toimitilarakennusten korttelialueilla, joissa vanhoja varuskuntarakennuksia ei ole suojeltu srmerkinnällä on käytetty merkintää /s (Alue, jolla ympäristö säilytetään). Alueella säilytetään
rakennusten sijoittelutapa ja laajojen puistoisten vapaa-alueiden suhde.
Lähivirkistysalueita (VL) on osoitettu asuinalueiden yhteyteen ja kortteleiden väliin. Myös
Karkialammen ja asuinalueiden väliin jää asemakaavassa lähivirkistysalue.
5.3.2 Vaikutukset liikennejärjestelyihin
Asemakaavassa on kiinnitetty huomioita kevyen liikenteen reitteihin sekä ulkoilu- ja
virkistysmahdollisuuksiin. Karkialammentien ja Tyrjäntien katualue on asemakaavassa
osoitettu 16 m levyisinä sisältäen tilavarauksen kevyelle liikenteelle. Sotilaantie ja Tyrjäntien
jatke Kuntotalolle on osoitettu 12 m levyisinä katualueina.
Karkialammen alueelta on hyvät liikenneyhteydet Mikkelin keskustaan ja alueelta on
joukkoliikenneyhteyksiä työmatkaliikenteelle. Paikallisliikennereitin aikataulupysäkin
levennykselle on varattu tilaa katualueella, muut pysäkit toteutetaan ajoratapysäkkeinä.
Koko asemakaava-alueen nykytilanteen liikennemääräarvio on 1200 ajoneuvoa /
arkivuorokausi. Liikennemäärä ajoneuvoliikenteen osalta koko rakennusoikeus käyttäen on
arvioitu olevan 2200 ajoneuvoa / arki-vrk. Näillä näkymin puolustusvoimilla ei kuitenkaan ole
lisärakentamistarpeita, joten se huomioiden liikennemäärä tulee olemaan vähäisempi eli noin
1600-1700 ajon / arki-vrk.
Valtatie 13 suunnan liikennemäärä Karkialammentien länsi päässä tulee olemaan 850-900
ajoneuvoa / arkivuorokausi (650 ajon / arki-vrk ilman puolustusvoimien lisärakentamista) ja
huipputunnin aikana 90 ajoneuvoa / tunti (60-70 ajon / h). Arviolta liikennemäärä lisääntyy
nykyisestä 40 ajon / h (20 ajon / h).
Asemakaavamuutoksen mahdollistama liikennemäärän lisäys ei aiheuta merkittävää
heikennystä vt 13 / Karkialammentie -liittymän toimivuuteen. Liittymäalueella katualueen
laajuudessa on huomioitu tulppaliittymän rakentaminen.
5.3.3 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön
Selvitysalue on pääosin rakennettua varuskunta-aluetta, jolla ei ole luokiteltuja
pohjavesialueita, luonnonsuojelulain 29 §:n mukaisia luontotyyppejä eikä
luonnonsuojelualueita tai valtakunnallisia suojeluohjelmien kohteita. Myös varuskunta-alueen
vesi- ja metsälain kohteet sekä liito-oravan esiintymisalueet jäävät asemakaavoitettavan
alueen ulkopuolelle.
Uudet rakentamisalueet ovat pienialaisia täydennysrakentamiskohteita. Näitä kohteita lukuun
ottamatta nykyiset vapaa-alueet säilyvät lähivirkistysalueina ja suojaviheralueina
rakentamattomina asemakaavassa. Näin ollen asemakaavalla ei ole juurikaan vaikutuksia
alueen luontoon ja luonnonympäristöön.
5.3.4 Muut vaikutukset
Sosiaaliset vaikutukset
Mikkelin kaupunki
18.5.2015
Sosiaalisia vaikutuksia on tarkasteltu Ympäristöministeriön julkaisun (2005) jäsentelyn
mukaisesti keskittyen seuraaviin arvioinnin ulottuvuuksiin: alueen sosiaalinen luonne,
toiminnallisuus ja koettu ympäristö.
Kaavan toteuttamisen myötä aiemmin Puolustusvoimien hallinnassa ollut alue avautuu
nykyistä laajemmin siviilikäyttöön, jolloin Karkialammen alueelle alkaa vasta muodostua
varsinainen sosiaalinen luonne. Alueen identiteetti ja imago perustuvat todennäköisesti
tulevaisuudessakin varuskuntahistoriaan. Asemakaava-alueella on useita Karkialammen
historiasta kertovia paikkoja, kuten esimerkiksi Panssarikumpare, ja säilytettäviä rakennuksia.
Asemakaavalla ei muodostu juurikaan lisää asutusta.
Lähimmät kunnalliset peruspalvelut sijaitsevat nykytilanteessa Lehmuskylässä, Tuskussa ja
Siekkilässä. Tuskussa ja Kalevankankaalla Raviradantiellä toimivat päiväkodit ja peruskoulu
Kalevankankaalla, Raviradantiellä. Lähin terveyskeskus sijaitsee Pankalammella noin 2 km
päässä kaavoitettavasta alueesta. Lähikauppoja on Lehmuskylässä ja Siekkilässä, muut
kaupalliset palvelut löytyvät Mikkelin keskustasta. Asemakaavassa osoitetaan alueita
liikuntapalveluille. Kortteliin 1 on osoitettu mahdollisuus myös julkisten lähipalveluiden
sijoittamiseen.
Asumiselle osoitetut alueet ovat yhteydessä lähivirkistysalueisiin, minkä lisäksi alueelta on
erinomaiset ulkoilureittiyhteydet läheiselle Kalevankankaan alueelle, missä sijaitsee
harrastuspaikkoja mm. eri palloilulajeille.
Pilaantuneiden maiden, helikopteri- ja ampumameluselvitysten tuloksia saatiin vaiheittain
vaikutusten arviointia tehdessä. Ampumaradan yleiskaavaehdotukseen merkityt
meluvyöhykkeet ei ulotu asemakaava-alueelle. Kaavassa on osoitettu tutkan suojavyöhyke
(sv).
Kaavaratkaisuilla luodaan puitteet monitoimintaiselle alueelle, jonne on osoitettu asumista,
työpaikkoja, palveluita ja lähivirkistysalueita. Kaava-alueella sijaitsee runsaasti rakennus- ja
kulttuurihistoriallisesti arvokkaita rakennuksia sekä luonnon monimuotoisuuden kannalta
erityisen tärkeitä alueita, jotka profiloivat Karkialammen aluetta edukseen moniin muihin uusiin
asuin- ja työpaikka-alueisiin verrattuna. Alueella on mahdollisuus yksityisyyteen
lähivirkistysalueilla ja myös sosiaaliseen vuorovaikutukseen. Alueen elinympäristön laadun
tarkempi arviointi on suunnittelun tässä vaiheessa haasteellista, sillä alueen tulevista
toimijoista ei ole vielä tarkkaa tietoa.
5.4 Ympäristön häiriötekijät
Asumiselle varatut alueet sijaitsevat lähellä viheralueita ja suojassa VT 13:n mahdolliselta
melulta.
5.5 Kaavamerkinnät- ja määräykset
Liite 3 näyttää asemakaavaehdotuksen. Merkinnät noudattavat pääosin ympäristöministeriön
ohjeita.
ASEMAKAAVAN TOTEUTUS
6.1 Toteuttaminen ja ajoitus
Kaupunki sekä valtio ja valtion liikelaitokset (Metsähallitus, Senaatti-kiinteistöt) pyrkivät
neuvottelemaan asemakaavaehdotuksen nähtävillä olon jälkeen maankäyttösopimuksen,
jossa sovitaan asemakaavan toteuttamiseen liittyvistä seikoista, mikäli asemakaava saa
lainvoiman. Asemakaavan vahvistuttua alue voidaan rakentaa maankäyttösopimusten ja
tarpeen mukaan.
Mikkelissä 18.5.2015
Tuija Mustonen
asemakaava-arkkitehti
LIITTEET
Ilkka Tarkkanen
kaavoituspäällikkö
Mikkelin kaupunki
18.5.2015
LIITE 1
085
53
MIKKELIIN KAUPUN
NKI
tekninen toimi / kaupunkisuunn
nittelu
PL 278, 50101
5
Mikk
keli
e-mail: e
etunimi.suku
[email protected]
Senaaatti-kiinteeistot, puolustuskiiinteistot
Mikkeelin Karkkialamminn kasarm
mialueen yyleis- ja asemaka
aavoitus
Osaallistum
mis- ja
j arvviointi
tisuun
nnitelm
ma
20.10
0.2005 pä
äivitetty 17.3.2014
1
4
J
JAAKKO
O PÖYR
RY INFR
RA
M
Maa
ja Vesi
SISÄLTÖ
1
PERUSTIEDOT .............................................................................................................3
1.1
1.2
Suunnittelualue ................................................................................................................3
Suunnittelun tavoitteet......................................................................................................3
2
SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT ..........................................................................4
2.1
Suunnittelutilanne ............................................................................................................4
3
OSALLISET...................................................................................................................6
4
SUUNNITTELU- JA PÄÄTÖKSENTEKOVAIHEET SEKÄ
OSALLISTUMISMENETTELYT ...............................................................................................6
5
SELVITETTÄVÄT VAIKUTUKSET JA KÄYTETTÄVÄT MENETELMÄT .........8
6
YHTEYSTIEDOT..........................................................................................................9
7
PALAUTE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMASTA ......................9
Oas on päivitetty Jaakko Pöyry Infra / Maa ja vesi pohjaa käyttäen Mikkelin kaupungin
teknisen toimen kaupunkisuunnittelussa.
2
1
PERU
USTIEDOT
T
1.1
Suun
nnittelualuee
Tämää osallistum
mis- ja arvioiintisuunnitelma koskeee Mikkelin Karkialamm
K
min kasarmi-alueellle ja sen ym
mpäristöön laadittavaa yleiskaavaaa sekä osallee tätä aluettta laadittavaaa
asemaakaavaa.
Suunnnittelualue sijaitsee
s
Miikkelin keskkustan luoteeispuolella Mikkeli-Jyv
M
väskylävaltattien (vt13) varrella.
v
Aluue rajautuu idässä ja poohjoisessa metsäiseen
m
h
harjoitusalu
ueeseen ja etelässää Siekkilänjjokeen ja Siiekkilän asu
uinalueeseen
n. Suunnitteelualueella sis
ujaitseee mm. puoluustusvoimieen käytöstä vapautunuttta kasarmiaaluetta sekä harjoitusalu
etta. Senaatti-kiin
S
nteistöjen omistaman
o
a
alueen
lisäksi suunnitteelualueeseenn kuuluu Metsähalllituksen om
mistamia alueita. Suunnnittelualue onn pinta-alalltaan n. 150 ha. Alueenn
suunnnittelun yhteeydessä määäritellään taarkemmin asemakaavan
n laatimisenn tarve ja vaarsinaissen asemakaaava-alueen
n rajat. Myöös laadittavaan yleiskaav
van rajaus taarkentuu
suunnnitteluprosessin aikana..
KUVA 1. Suunnittelualue ja sen liittym
minen ympäristtöönsä. Yleiskaa
avoitettavan alu
ueen alustava rajaus
r
on esitettty
määräinen rajauus viivoitettuna alueena.
punaiseella katkoviivallla ja asemakaava-alueen likim
1.2
Suun
nnittelun tavoitteet
Työn keskeisenää tavoitteenna on selvitttää ja määrritellä alueeen ja sen raakennuskannnan
o laatia yleeiskaava ja asemakaavva yhtäaikaisestulevaa käyttötarkkoitus. Tarkkoituksena on
ti, jollloin suunniitteluprosessissa voidaaan tutkia allueen maan
nkäyttöä toiisaalta kaup
punkirakeenteen kehiittämisen nääkökulmastaa ja toisaaltta alueen ym
mpäristön asettamista
a
lähtökohhdista.
3
Yleiskaavalla on tarkoitus ratkaista mm. alueen kaupunkirakenteellinen kytkeytyminen keskustaan, liikenteelliset perusratkaisut, alueen maankäytön pitkän aikavälin kehittämisen suuntaviivat sekä asemakaavoitettavan alueen rajaus ja asemakaavan keskeinen sisältö. Siekkilän asemakaava-alueen ja varuskunta-alueen välisen alueen soveltuminen asuinrakentamiseen tutkitaan työn yhteydessä. Lisäksi selvitetään mm.
aluetta koskevien liikennehankkeiden ja liikenteellisten järjestelyjen tarve ja ratkaisut.
Asemakaavassa osoitetaan käyttötarkoitukseltaan muuttuvien alueiden ja rakennusten
käyttö, määritellään alueeseen liittyvät suojelutavoitteet sekä konkretisoidaan yleiskaavan maankäyttöperiaatteita.
Tavoitteet täydentyvät ja täsmentyvät suunnittelun aikana.
2
SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT
2.1
Suunnittelutilanne
Seutukaava ja maakuntakaava
Etelä-Savon seutukaavojen yhdistelmä on tehty kuudessa osassa: ensimmäinen vahvistettiin vuonna 1980 ja viimeinen vuonna 2000. Seutukaavassa suunnittelualue on
merkitty erityistoimintojen alueeksi (ER). Erityistoimintojen alueella yleinen nk. jokamiehenoikeus ei ole voimassa ja myös muu liikkuminen saattaa olla rajoitettua
(kiellettyä). Seutukaavaan merkittyjen erityistoimintojen alueiden toteuttamisesta vastaa puolustusvoimat sotilasalueiden osalta. Vahvistettu seutukaava on voimassa siihen
saakka, kunnes uusi maakuntakaava vahvistetaan.
Maakuntahallitus päätti 10.11.2003, että Etelä-Savon maakuntaliitto aloittaa EteläSavon maakuntakaavan laatimisen. Kaava laaditaan koko Etelä-Savon alueelle ja siinä
käsitellään kaikkia aluevaraustyyppejä. Tällä hetkellä on menossa kaavan laadinnan
tavoitevaihe. Kaavaluonnos valmistunee vuoden 2006 aikana. Maakuntakaava tulee
aikanaan vahvistuessaan korvaamaan seutukaavan.
KUVA 3. Karkialammin alue seutukaavassa (kartan tekijänoikeus Etelä-Savon maakuntaliitolla)
4
Etelä--Savon maaakuntakaavaa vahvistettiiin 4.10.20110 ja se korvvasi seutukaaavan. Siinää
Puoluustusvoimieen Karkialam
mmen alue on
o otettu hyyvin huomiooon. Karkiaalammen
kasarm
mialueen etteläinen osaa on merkittty taajamato
oiminnoille sopivaksi alueeksi.
a
Puoluustusvoimieen harjoitusm
maasto on merkitty
m
EA
AH -merkinnnällä ja alueeella on kakksi
suojam
merkintää ampumaa
jaa varastotoim
minnasta aihheutuvan melua/varaan
m
n takia. Alueeelle
on meerkitty ampuumarata.
Kuuva 3: Ote maa
akuntakaavasta..
Yleiskaava
Kaupunginvaltuuusto hyväkssyi 2.7.19900 koko vanh
han Mikkelin
n kaupunginn aluetta kooskevann yleiskaavaan. Karkialaammin alue on yleiskaaavassa osoittettu pääosinn puolustusvoimiien alueeksii (EP). Yleiskaava on sisällöllisest
s
ti vanhentunnut ja ajantaasaistamisen
n
tarpeeessa.
KUVA 4. Ote Mikkelinn yleiskaavasta (kartan tekijänoikeus Mikkelinn kaupunki)
5
Karkialammen osayleiskaava sai lainvoiman 9.1.2014. Siinä pääosa vanhasta
kasarmialueesta on merkitty työpaikka-alueeksi (TP), joka varataan monipuolisille
työpaikkatoiminnoille, kuten kaupalle, palveluille, hallinnolle ja sellaiselle
teollisuustuotannolle ja varastoinnille, josta ei aiheudu ympäristöön merkittävää melua,
ilman pilaantumista tai muuta haittaa. Vähäinen asuminen on alueella sallittu. Keskeisin
kasarmialue on osoitettu merkinnällä sk, kaupunkikuvallisesti arvokas alue.
Kuva 4 Ote yleiskaavasta.
Asemakaava ja rakennusjärjestys
Suunnittelualueelle on aiemmin laadittu asemakaava Karkialammen ja
Karkialammentien välissä olevalle asuin- ja kasvitarharakennusten korttelialueelle. Myös
valtatie 13 sisältyy osin asemakaavoitettuun alueeseen. Muilta osin suunnittelualue on
asemakaavoittamaton.
6
Kuva 5.
5 Ote voimasssa asemakaavvasta, jolla on muodostunutt asuin- ja kas
svitarharakenn
nusten
kortteliialuetta kasarm
mialueen päässisäänkäynnin
n tuntumaan .
Mikkkelin kaupunngin rakennuusjärjestys on hyväksy
ytty kaupungginvaltuustoossa
18.122.2000 ja se on tullut vooimaan 1.1.2001
ytty kaupung
ginvaltuustoossa 9.3.20009
Mikkkelin kaupunngin rakennnusjärjestys on hyväksy
ja se on
o tullut vooimaan 1.4.22009.
Muutt aluetta kooskevat suu
unnitelmat,, selvitykset ja sopimu
ukset
Aluettta koskevatt tieverkon kehittämise
k
een liittyvät suunnitelm
mat, jotka liitttyvät erityiisesti pohjoisen
p
k
kehäväylän
r
ratkaisuihin
n sekä valtattien 13 järjeestelyihin.
7
3
OSALLISET
Maankäyttö- ja rakennuslain 62 §:n mukaan:
Kaavoitusmenettely tulee järjestää ja suunnittelun lähtökohdista, tavoitteista ja mahdollisista vaihtoehdoista kaavaa valmisteltaessa tiedottaa niin, että alueen maanomistajilla ja niillä, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaisilla ja yhteisöillä, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään (osallinen), on mahdollisuus osallistua kaavan valmisteluun, arvioida
kaavoituksen vaikutuksia ja lausua kirjallisesti tai suullisesti mielipiteensä asiasta.
Osallisia ovat tässä hankkeessa:
Puolustusministeriö, Resurssipoliittinen osasto, yhdyskunta- ja ympäristöyksikkö
Pääesikunta, Huolto-osasto
Puolustushallinnon rakennuslaitos
Senaatti-kiinteistöt, puolustuskiinteistöt
Metsähallitus
Laatumaa
Alueen ja sen ympäristön asukkaat, yhdistykset ja järjestöt
Maanomistajat
As Oy Mikkelin Karkialammen rinne
Kruunuasunnot
Alueen läheisyydessä toimivat yritykset
Kaupungin luottamuselimet ja hallintokunnat: rakennuslautakunta, palo- ja pelastuslautakunta, tekninen lautakunta, ympäristönsuojelulautakunta, vapaaaika- ja kulttuurilautakunta, opetus- ja sosiaalitoimi, kaupunginhallitus ja kaupunginvaltuusto
Viranomaiset: Etelä-Savon maakuntaliitto, Etelä-Savon ympäristökeskus, Museovirasto, Maakuntamuseo, Tiehallinto (Kaakkois-Suomen tiepiiri)
Tarpeen mukaan voidaan osallisten joukkoa suunnittelun aikana laajentaa.
4
SUUNNITTELU- JA PÄÄTÖKSENTEKOVAIHEET SEKÄ
OSALLISTUMISMENETTELYT
Kaavoitusta valmistelee ohjausryhmä, johon kuuluvat Senaatti-kiinteistöt Oy:n, Metsähallituksen, Mikkelin kaupungin, Itäisen maanpuolustusalueen sekä työtä valmistelevien konsulttien edustajat. Yleiskaavan ja asemakaavan laatimisesta vastaa Jaakko
Pöyry Infra / Maa ja Vesi Oy ja CMC Terasto Oy.
Kaavoituksen eri vaiheista ilmoitetaan virallisissa ilmoituslehdissä, kaupungin
kotisivuilla (http://www.mikkeli.fi) ja Mikkelin kaupungin ilmoitustaululla.
Keskeisiä osallisia tiedotetaan tarpeen mukaan kirjeitse.
Yleiskaavoituksen ja asemakaavoituksen aloittaminen ja alueen uuden käyttötarkoituksen suunnittelu sekä selvitykset
Kaavoitustyön alussa pidetään aloitusneuvottelu. Suunnittelun tavoitteet ja rajaukset
täsmennetään. Tämän jälkeen laaditaan osallistumisja arviointisuunnitelma ja asete8
taan se nähtäville. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaluonnos käydään läpi
viranomaisneuvottelussa.
Suunnittelun pohjaksi laaditaan tarvittavat rakennettua ja luonnonympäristöä sekä
muita lähtökohtia koskevat selvitykset. Selvitykset laaditaan niin, että niitä
voidaan hyödyntää sekä yleiskaavoituksessa että asemakaavan laadinnassa.
Samalla käynniste- tään asemakaavoitettavan alueen pohjakartta-aineiston
täydentämistyö.
Luontoselvityksessä tehdään alueen nykytila-analyysi olemassa olevan aineiston ja
maastokäynnin pohjalta. Alueen ominaispiirteet selvitetään korostaen arvokohteita
ja erityisen herkkiä kohteita. Selvitykset keskittyvät lajistoon sekä yleispiirteiseen
linnuston kartoitukseen. Selvitykset kohdennetaan sellaisiin maankäytön
muutosalueisiin, joissa voi aiheutua merkittäviä muutoksia luonnonympäristön
arvoihin.
Alueelle laaditaan suunnittelun pohjaksi maisemaselvitys, jonka yhteydessä
määritel- lään maisemalliset lähtökohdat alueen suunnitteluratkaisuille.
Kasarmialueelta laaditaan rakennushistoriaselvitys Museoviraston edellyttämässä
muodossa ja yhteistyössä Museoviraston kanssa. Samalla selvitetään rakennusten
mahdollisia uusia käyttötarkoituksia.
Kaavojen valmisteluvaihe
Suunnittelu käynnistyy alustavan yleiskaavaluonnoksen laatimisella.
Suunnittelussa tutkitaan ja esitetään tarpeen mukaan erilaisia
maankäyttövaihtoehtoja, tutkitaan alueen asemaa kaupunkirakenteessa ja
asemakaavallisia periaateratkaisuja olemassa olevien selvitysten sekä laadittavien
erillisselvitysten pohjalta. Maankäyttövaihtoehtojen vaikutuksia arvioidaan.
Maankäytön periaateratkaisujen selkiinnyttyä sekä asemakaava-alueen rajauksen
tar- kennuttua laaditaan myös alustava asemakaavaluonnos.
Asemakaavaluonnoksessa tutkitaan erityisesti alueen rakennetun ympäristön
muutoksia sekä uudisrakentamismah- dollisuuksia sekä vaihtoehtoisia
toteutusmalleja.
Tämän jälkeen laaditaan yleiskaavaluonnos ja asemakaavaluonnos, jotka
käsitellään Mikkelin teknisessä lautakunnassa. Kaavaluonnokset ja alustavat
kaavaselostukset se- kä muu valmisteluaineisto asetetaan nähtäville.
Kaavaluonnosten vaikutukset arvioidaan. Kaavaluonnoksista pyydetään
viranomaisilta ja hallintokunnilta ennakkolausun- not. Saatuun palautteeseen
laaditaan vastineet. Palautetta ja sen huomioon ottamista käsitellään Mikkelin
teknisessä lautakunnassa.
Yleis- ja asemakaavaehdotukset
Kaavaluonnoksista saadun palautteen ja vastineiden sekä lautakuntakäsittelyjen
pohjalta laaditaan yleis- ja asemakaavaehdotukset. Kaavaehdotukset käydään läpi
suunnit- telukokouksessa, teknisessä lautakunnassa sekä kaupunginhallituksessa.
Vaikutusten arviointia ja kaava-asiakirjoja tarkennetaan. Ehdotukset asetetaan
nähtäville ja niistä pyydetään lausunnot. Kaavaehdotuksista saatuihin lausuntoihin
9
ja muistutuksiin laaditaan vastineet. Kaavaehdotuksia käsitellään 2.
viranomaisneuvottelussa. Tämän jäl- keen laaditaan tarkistetut kaavaehdotukset
hyväksymiskäsittelyjä varten. Tässä vaiheessa laaditaan myös
maankäyttösopimus asemakaavan toteuttamisesta.
Tavoitteena on saada korjattu asemakaavaehdotus nähtäville alkuvuodesta 2014 ja
valtuuston hyväksyttäväksi keväällä 2014.
5
SELVITETTÄVÄT VAIKUTUKSET JA KÄYTETTÄVÄT MENETELMÄT
Karkialammen yleis- ja asemakaavan laadinnan yhteydessä selvitetään kaavojen toteutuksen ympäristövaikutukset maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) sekä – asetuksen
(MRA) edellyttämällä tavalla. MRL 9 §:n mukaan ”Kaavan tulee perustua riittäviin
tutkimuksiin ja selvityksiin. Kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä
suunnitelman toteuttamisen ympäristövaikutukset, mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. Selvitykset on tehtävä koko siltä alueelta, jolla kaavalla voidaan arvioida olevan olennaisia vaikutuksia.”
Ympäristövaikutusten selvityksessä käsitellään myös periaatteet mahdollisten haitallisten vaikutusten estämiseksi tai lieventämiseksi. Ympäristövaikutuksia käsitellään
osana kaavoitusprosesseja.
Vaikutusten selvittäminen perustuu tehtyihin selvityksiin ja suunnitelmiin, alueella
suoritettaviin maastokäynteihin, työn aikana tehtäviin selvityksiin, osallisilta saatavaan palautteeseen sekä laadittavien suunnitelmien fyysistä ja toiminnallista ympäristöä muuttavien ominaisuuksien analysointiin.
Karkialammen alueen yleiskaavoituksen yhteydessä keskeisimmät arvioitavat vaikutukset liittyvät mahdollisiin pohjoisen kehätien muutoksiin sekä yhdyskuntarakenteellisista vaikutuksista, jotka johtuvat suunnittelualueella tapahtuvista käyttötarkoituksen
muutoksista. Asemakaavoituksen kannalta keskeisimmät arvioitavat vaikutukset liittyvät kasarmialueen rakennetun ympäristön kokonaisuuteen sekä yksittäisiin rakennuksiin.
6
YHTEYSTIEDOT
Karkialammen alueen yleis- ja asemakaavoituksesta saa lisätietoja seuraavilta henkilöiltä:
Kaavoituspäällikkö Pertti Räsänen, Mikkelin kaupunki, p. 015 1942520,
sähköposti: [email protected]
Yleiskaava-arkkitehti Leena Paju-Kivinen, Mikkelin kaupunki, p. 015 ____
Arkkitehti Eija Larkas-Ipatti, CMC-Terasto Oy, p. 09 682 3991
sähköposti: eija. larkas-ipat ti@po yry.fi
Arkkitehti Eeva Kyläkoski, Maa ja Vesi Oy, p. 09 682 6593
sähköposti: eeva.k ylakoski@po yry.fi
Virpi Koikkalainen, Senaatti-kiinteistöt Oy, p. 0205 811564
10
Asemakaava-arkkitehti Tuija Mustonen puh. 040 129 4114
Kaavoituspäällikkö Ilkka Tarkkanen puh. 050 311 7130
sähköposti [email protected]
Kirjallinen palaute Mikkelin kaupungin kaupunkisuunnitteluun.
os PL 278, 50101 MIKKELI tai sähköpostitse toimistosihteeri Kirsi Avelin,
[email protected] p 0151942529
7
PALAUTE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMASTA
Tämä osallistumisja arviointisuunnitelma on saatavilla Mikkelin kaupungin kaupunkisuunnitteluosastolta (Maaherrankatu 9-11). Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta
voi antaa palautetta, yhteystiedot edellä.
11
LIITE 2
LIITE 3.1
1:4000
LIITE 3.2
LIITE 4.1
Asemakaavan seurantalomake
Asemakaavan perustiedot ja yhteenveto
Kunta
491 Mikkeli Täyttämispvm
05.05.2015
Kaavan nimi
Karkialammin asemakaava
Hyväksymispvm
Ehdotuspvm
09.09.2009
Hyväksyjä
Vireilletulosta ilm. pvm
Hyväksymispykälä
Kunnan kaavatunnus
853
Generoitu kaavatunnus
Kaava-alueen pinta-ala [ha]
44,2765
Uusi asemakaavan pinta-ala [ha]
40,5672
Maanalaisten tilojen pinta-ala [ha]
Asemakaavan muutoksen pinta-ala [ha] 3,7093
Ranta-asemakaava Rantaviivan pituus [km]
Rakennuspaikat [lkm]
Omarantaiset
Lomarakennuspaikat [lkm] Omarantaiset
Aluevaraukset
Yhteensä
A yhteensä
P yhteensä
Y yhteensä
C yhteensä
K yhteensä
T yhteensä
V yhteensä
R yhteensä
L yhteensä
E yhteensä
S yhteensä
M yhteensä
W yhteensä
Pinta-ala
[ha]
44,2765
6,4330
0,7106
Pinta-ala Kerrosala [k- Tehokkuus
[%]
m²]
[e]
100,0
92338
0,21
14,5
11850
0,18
1,6
7900
1,11
9,8379
46736
11,8794
26,8
11,8794
3,4130
8,0023
7,7
18,1
1,4263
8,0023
4,0003
9,0
Rakennussuojelu
Pinta-ala
[%]
25852
0,48
Kerrosalan muut. [km² +/-]
92038
11550
7900
22,2
Pinta-ala
[ha]
46736
Pinta-alan muut.
[ha +/-]
40,5672
4,7104
0,7106
9,8379
Maanalaiset
tilat
Yhteensä
Yhteensä
Ei-omarantaiset
Ei-omarantaiset
0,32
25852
4,0003
Kerrosala [kPinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [k-m² +/-]
m²]
Suojellut rakennukset Suojeltujen rakennusten muutos
[lkm]
[k-m²]
[lkm +/-]
[k-m² +/-]
LIITE 4.2
Alamerkinnät
Aluevaraukset
Yhteensä
A yhteensä
AP
AR
AO
AL
AP-av
P yhteensä
P
Y yhteensä
C yhteensä
K yhteensä
KTY
T yhteensä
V yhteensä
VP
VL
VU
R yhteensä
L yhteensä
Kadut
LT
E yhteensä
EP
EV
S yhteensä
M yhteensä
W yhteensä
W
Pinta-ala
[ha]
44,2765
6,4330
1,7701
1,7129
0,3010
2,6490
[%]
m²]
[e]
100,0
92338
0,21
14,5
11850
0,18
27,5
500
0,03
26,6
3300
0,19
4,7
400
0,13
41,2
7650
0,29
0,7106
0,7106
1,6
100,0
7900
7900
1,11
1,11
Pinta-alan muut.
[ha +/-]
40,5672
4,7104
1,7701
1,7129
0,3010
2,6490
-1,7226
0,7106
0,7106
9,8379
9,8379
22,2
100,0
46736
46736
0,48
0,48
9,8379
9,8379
11,8794
0,0841
9,6661
2,1292
26,8
0,7
81,4
17,9
11,8794
0,0841
9,6661
2,1292
3,4130
3,4130
7,7
100,0
8,0023
5,1704
2,8319
18,1
64,6
35,4
1,4263
3,2362
-1,8099
8,0023
5,1704
2,8319
4,0003
4,0003
9,0
100,0
25852
25852
0,32
0,50
4,0003
4,0003
92038
11550
500
3300
400
7650
-300
7900
7900
46736
46736
25852
25852
LIITE 5
6705045.SP
1
Copyright © Poyry Forest Industry Consulting Inc.
Kaikki oikeudet pidätetään Tätä asiakirjaa tai osaa siitä ei saa kopioida tai jäljentää
missään muodossa ilman Poyry Forest Industry Consulting Inc.:n antamaa kirjallista
lupaa.
6705045.SP
1
Sisältö
1
JOHDANTO
2
2
AINEISTO JA MENETELMÄT
2
3
PINTA- JA POHJAVEDET
3
4
MAA- JA KALLIOPERÄ
4
5
KASVILLISUUS
4
5.1
5.2
5.3
5.4
Suot ja kosteikot
Metsät
Niityt, kedot ja muut avomaat
Rakennettu ympäristö
4
5
6
6
6
ELÄIMISTÖ
7
7
ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET
8
7.1
7.2
7.3
Vesilain kohteet
Metsälain kohteet
Muut arvokkaat kohteet
8
10
10
8
UHANALAISET LAJIT
11
9
YHTEENVETO
13
10
LÄHTEET
14
6705045.SP
2
1
JOHDANTO
Tämä luontoselvitys on laadittu Karkialammen alueen yleis- ja asemakaavoituksen
tarpeisiin Selvitystä on täydennetty vuonna 2009 hyönteisiä koskevilla tiedoilla sekä
ympäristökeskuksen antaman lausunnon perusteella. Työn tavoitteena oli määritellä
selvitysalueen arvokkaat luontokohteet, jotka tulisi huomioida kaavoituksessa.
Selvityksen on tilannut Senaatti Kiinteistöt.. Selvitysalue käsittää Karkialammen
varuskunta-alueen osittain. Aluerajaus on esitetty kuvassa 1-1.
Kuva 1-1 Selvitysalueen rajaus.
2
Metsähallitus on kuvioinut ja inventoinut selvitysalueen 2000-luvulla. Tässä työssä on
ollut käytettävissä Metsähallituksen kuvioaineisto. Tietoja alueella esiintyvistä
uhanalaisista tai rauhoitetuista lajeista pyydettiin alueellisesta ympäristökeskuksesta.
Ympäristöhallinnon tietokannoissa ei ole uhanalaisten lajien esiintymistietoja alueelta.
Selvitysalueen maa- ja kallioperätiedot on saatu Geologisen tutkimuskeskuksen
karttapalvelimelta ja luonnonsuojelualue ja pohjavesitiedot Ympäristöhallinnon Herttatietojärjestelmästä.
Selvitysalue inventoitiin 17.8. ja 28.9.2005 kulkemalla koko alue läpi ja keskittymällä
havainnoimaan luonnonsuojelu-, metsä- ja vesilain mukaisia luontokohteita sekä
6705045.SP
3
harvinaisia tai uhanalaisia lajeja. Saaravuoren keskisiä osia ei inventoitu, koska alue on
suljettu. Selvityksen laati FM, biologi Lauri Erävuori Maa ja Vesi Oy:stä.
Kasvillisuuden osalta selvitystä voidaan pitää kattavana. Linnustoa ei erikseen
selvitetty, koska inventointiaika ei sovellu linnuston selvittämiseen. Yksittäisiä
havaintoja linnustosta kuitenkin tehtiin. Inventoinnin yhteydessä tutkittiin liito-oravalle
soveltuvat ympäristöt mahdollisten esiintymien löytämiseksi. Alkusyksyllä liito-oravan
ulostekasojen havainnointi on jonkin verran epävarmaa, koska vain tuoreet papanat on
nähtävissä ja koska kasvillisuus peittää helposti papanakasat. Metsähallituksen
tekemissä selvityksissä ei ole tehty havaintoja liito-oravasta.
3
PINTA- JA POHJAVEDET
Selvitysalue kuuluu Emolanjoen vesistöalueeseen. Selvitysalueella on kaikkiaan viisi
lampea, jotka ovat yhteydessä toisiinsa. Akkalammen ja Pappilanlammen vedet valuvat
Paloinlampeen. Paloinlammesta vedet virtaavat Keskilammen ja Karkialammen kautta
Sannastinojaan. Sannastinoja yhtyy edelleen Siekkilänjokeen, joka laskee
Emolanjokena päävesistöön. Selvitysalueen pintavesiuomat ovat pääasiassa ojia tai
perattuja puroja. Pintavesien virtaussuunta koko alueella on etelään, ja kaikki ojat
purkautuvat Siekkilänjokeen.. Paloinlammen vedenlaadun parantamiseksi on laadittu
kunnostussuunnitelma ja kunnostustoimia on osittain toteutettu.
Selvitysalueella ei ole luokiteltuja pohjavesialueita. Lähin luokiteltu pohjavesialue
sijaitsee lähimmillään noin 500 metrin etäisyydellä selvitysalueen itärajasta.
Kuva 3-1 Selvitysalueen vesistöt ja merkittävimmät pintavesiuomat.
6705045.SP
4
4
MAA- JA KALLIOPERÄ
Alueen maaperä on moreenivaltaista. Korkeimmat alueet ovat kalliota. Saaravuoren
eteläosassa on laajahko moreeniselänne. Selvitysalueen eteläinen osa on sora- ja
hiekkapeitteinen. Turvetta on muodostunut isommille suoalueille.
Kallioperä on lähes kauttaaltaan hapanta kiillegneissiä, suonigneissiä esiintyy juonteina.
Kvartsi- tai granodioriittia on pienenä juonteena Keskilammen ja Karkialammen välissä.
Emäksisempää amfiboliittia on pienenä välikerroksen juonteena Paloinlammen
itäpuolella. Amfiboliitti on suotuisa kivilaji kasvillisuudelle emäksisyytensä ja
kalkkipitoisuutensa vuoksi.
5
KASVILLISUUS
5.1
Suot ja kosteikot
Selvitysalueella on varsinaisia soita Akkalammen ja Pappilanlammen ympärillä sekä
Saaravuoren itäpuoleisissa painanteissa paikoitellen. Lampia ympäröivät suot ovat
osittain ojitettuja rämeitä. Saaravuoren itäpuolella soistuneet alueet sijaitsevat ojien
varressa. Tyypiltään ne ovat reheviä, saniaisten sekä heinien ja suurruohojen
vallitsemia. Useimmat soistumista ja soista ovat ojitettuja eivätkä ne siten ole
säilyttäneet täysin luonnontilaisuuttaan. Keskilammen pohjoisosassa on edustavaa
rantaluhtaa ja Karkialammen itäpuoleisella metsäalueella on pieni luonnontilainen
korpialue.
6705045.SP
5
5.2
Metsät
Alueen metsät ovat vaihtelevia niin lajistoltaan kuin rakenteeltaan; kuusi- ja
mäntymetsät ovat vallitsevia.
Kasarmialueen pohjoispuolella metsät ovat Paloinlammen rannalla ja rinteillä lähes
puhtaita kuusikoita. Mäkien päällä ja kallioisilla alueilla männiköt ovat vallitsevia.
Kuusikot ovat vanhoja, mutta tasarakenteisia ja melko harvoja, kulutus on paikoin
runsasta.
Keskilammen ja
rinteen kuusikkoa
Paloinlammen
välisen
Paloinlammen itärannan kulunutta kuusimetsää
Saaravuoren itärinteellä metsät ovat kuusivaltaisia, paikoin ylitiheitä. Kosteikkoalue on
lehtipuu- ja pensasvaltainen, kun taas itäpuolella harvat mäntysekametsät ovat
vallitsevia. Kosteikkoalueen länsireunassa on paikoin lehtomaista kangasta, jopa lähes
lehdoksi luokiteltaviakin osia, joissa esiintyy mm. konnanmarjaa ja sudenmarjaa.
Saaravuoren rinne on ylitiheää kuusikkoa
Rehevää korpea puronvarressa
Saaravuoren eteläpuolella loivasti kaakkoon viettävät rinteet ovat vaihtelevaa kuusi- tai
mäntyvaltaista tuoreen kankaan varttunutta metsää, jossa sekapuuna on koivua ja
haapaa. Sähkölinjan läheisyydessä on hakkuuaukko. Saaravuoren jatkeena jatkuva
moreeniselänne on harvaa mäntykangasta.
6705045.SP
6
Moreeniselänteen mäntykangasta
Vanhan ampumaradan tasoitettua kenttää
Siekkilän alue on pääosin vanhaa ampumarata-aluetta, jossa kenttämäisten alueiden
reunoilla on yksittäisinä tai ryhminä kasvavia vanhoja mäntyjä ja kuusia.
Luonnonsuojelualueeseen rajautuu alueen yhtenäisin luonnontilaisen kaltainen
metsäkuvio, jossa on runsaasti haapaa. Puusto on vanhaa, mutta ei yhtä järeää kuin
esimerkiksi Paloinlammen alueella.
Keskilammen ja Paloinlammen länsipuolinen alue on osin kallioista tuoreen kankaan
sekametsää, jossa vaihtelevat kuusi- ja mäntyvaltaiset osat. Alueella on yksi
kalliojyrkänne sekä pieni soistuma. Pohjoisosastaan alue rajautuu hakkuuseen ja
edelleen peltoon.
5.3
Niityt, kedot ja muut avomaat
Vanhoja peltoja niittyalueita on Saaravuoren etelä- ja kaakkoispuolella. Alueet ovat
osittain pensoittuneet ja maitohorsman, mesiangervon ja putkien luonnehtimia
ympäristöjä. Taisteluharjoitteluradalla kasvillisuus on matalaa ja lajistoltaan ketomaista;
puna- ja valkoapila, maahumala, ja kissankello.
Vanhaa niittyä Saaravuoren itäpuolella
5.4
Niityn reuna
Selvitysalueen rakennettua ympäristöä on varsinainen kasarmialue. Rakennusten ohella
ympäristö käsittää joitakin puukujanteita, puistoja ja luonnonmetsän kaltaisia
puistomaisia alueita sekä laajoja kenttiä. Ranta-alueet ovat pääasiassa metsäisiä,
puustoltaan harvahkoja sekä osittain pensoittuneita.
6705045.SP
7
Saaravuori on suljettua aluetta. Nykyinen ampumarata-alue on avointa kenttää, jossa on
ampumasuojia sekä ampumavalleja. Selvitysalueen eteläosassa sijaitseva vanha
ampumarata-alue on avoimien hiekkaisten tai kasvittuneiden kenttien ja pensaikkojen
sekä harvapuustoisten ympäristöjen mosaiikkia.
Vanhan ampumarata-alueen eteläosan ajouria ja vanhoja mäntyjä sekä kuusia
6
ELÄIMISTÖ
Alueen linnustosta ja liito-oravan esiintymisestä on laadittu erilliset raportit.
Selvitysalueella esiintyy linnuston ja liito-oravan ohella paahdeympäristöjen
hyönteislajistoa, jota on käsitelty tarkemmin omassa luvussa.
6705045.SP
8
7
ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET
Selvitysalueella ei ole luonnonsuojelulain 29 §:n mukaisia luontotyyppejä eikä
luonnonsuojelualueita tai valtakunnallisia suojeluohjelmien kohteita. Selvitysalue
rajautuu
idässä
luonnonsuojelualueeseen,
jonka
länsireunalla
sijaitsee
voimajohtokäytävä. Arvokkaat luontokohteet on esitetty seuraavan sivun kartalla.
7.1
Vesilain kohteet
Selvitysalueella sijaitsee kolme vesilain kohdetta.
Paloinlammen kausipuro (kohde 1). Puro oli inventointiaikana lähes kuiva, selkeästi
kausipuron luonteinen. Kasvillisuus puron ympäristössä on rehevää lehtomaista
kasvillisuutta. Rinteen yläosassa on paikoin lievää lähteisyyttä tihkuina. Kohde on
paikallisesti arvokas.
Kausipuro erottuu saniaisvaltaisena juottina
rehevässä ympäristössä.
Akkalampi (kohde 2) ja Pappilanlampi (kohde 3) ovat vesilain tarkoittamia alle
hehtaarin suuruisia järviä tai lampia, joiden luonnontilaisuuden muuttaminen on
kielletty. Lammet ovat suolampia, joita reunustavat mäntyä kasvavat rämeet. Suoalueita
on aikanaan osittain ojitettu, mutta paikoin suo on säilynyt varsin luonnontilaisena.
Kohteet ovat paikallisesti arvokkaita.
6705045.SP
9
Vesilain ja metsälain kohteet sekä muut arvokkaat kohteet ja uhanalaisten hyönteisten
esiintymät. Numerot ja nimet viittaavat tekstin kohdenumerointiin.
6705045.SP
10
7.2
Metsälain kohteet
Metsälain tarkoittamia erityisen tärkeitä elinympäristöjä selvitysalueella on kaikkiaan
kolme.
Saaravuoren luhta ja puronvarsi (kohde 4). Kohde sijaitsee Saaravuoren itäpuolen
painanteessa. Kohde käsittää tulvavaikutteisen luhtasuon ja rehevän puronvarren. Kohde
on paikallisesti arvokas.
Puronvarren rehevää korpea
Saraneva
Keskilammen rantaluhta (kohde 5). Keskilammen ja Paloinlammen välinen kannas on
metsälain mukaista rantaluhtaa. Kyseessä on pääosin avoin saraluhta, jossa on vain
paikoin pieniä pensaita. Jouhi- ja pullosaran lisäksi lajistossa esiintyy yleisesti mm.
kurjenjalkaa, vehkaa ja rentukkaa sekä järviruokoa. Kohde on paikallisesti arvokas.
Keskilampi NW saraneva (kohde 6). Keskilammen luoteispuolella kallioisella
metsäalueella sijaitsee pienialainen saraneva, joka kuuluu metsälain erityisen tärkeisiin
elinympäristöihin. Kohde on paikallisesti arvokas.
7.3
Muut arvokkaat kohteet
Siekkilän vanha metsä (kohde 7). Siekkilän alueella on luonnonsuojelualueeseen
rajautuva vanhan metsän kuvio. Kuviolla puusto on varttunutta/vanhaa kuusivaltaista
sekametsää, jossa on paikoin runsaasti haapaa. Osa haapapuista on isokokoisia.
Kenttäkerros on paikoin lähes kasviton tiheän puuston takia, muualla kasvisto on
tyypillistä tuoreen kankaan lajistoa. Sammalkerros on paikoin paksuksi kehittynyt.
Lahopuuta on suhteellisen paljon sekä pystypuuna että maapuuna. Kohde on
alueellisesti merkittävä.
6705045.SP
11
Vanhan metsän kuvion puusto on paikoin tiheää. Lahopuuta esiintyy suhteellisen paljon.
8
UHANALAISET LAJIT
Liito-oravaa koskien on laadittu erillinen selvitys ja tulokset on esitetty kyseisessä
raportissa.
Selvitysalueella esiintyy liito-oravan lisäksi uhanalaisia hyönteisiä. Tiedot lajeista ja
esiintymistä on saatu Juha Pöyryltä Suomen ympäristökeskuksesta. Uhanalainen
hyönteislajisto on ns. paahdeympäristöjen lajistoa. Alueelta on tiedossa kolmen
uhanalaisen lajin esiintymiä. Esiintymien sijainti on esitetty seuraavan sivun kartalla.
Ruusuruohomehiläinen (Andrena hattorfiana). Kyseinen pistiäislaji on voimakkaasti
taantunut niittylaji, jonka esiintyminen on sidoksissa ruusuruohon esiintymiseen.
Pesäpaikoiksi laji vaatii avoimia hiekkapohjaisia ympäristöjä. Lajilla on tiedossa olevia
esiintymiä Etelä- ja Pohjois-Karjalan ympäristökeskusten alueella alle kymmenen.
Mikkelistä lajia ei ole havaittu muualta kuin selvitysalueelta. Ruusuruohomehiläinen on
luokiteltu valtakunnallisesti silmälläpidettäväksi (NT). Uusi uhanalaisuusarvio on
tekeillä ja laji saattaa siirtyä vaarantuneiden tai erittäin uhanalaisten luokkaan.
Lysmypistiäinen (Methocha articulata). Laji esiintyy avoimissa paahdeympäristöissä.
Lysmypistiäinen on luokiteltu valtakunnallisesti silmälläpidettäväksi lajiksi (NT).
Lajista tunnetaan vajaa kymmenen tuoretta havaintopaikkaa, mutta vaikeasti
havaittavana lajina sillä voidaan olettaa olevan enemmänkin esiintymiä.
Vyömaamehiläinen (Andrena labiata). Laji on viimeisessä uhanalaisuusarvioinnissa
arvioitu maastamme hävinneeksi (RE), koska sitä ei oltu havaittu 1960-luvun jälkeen.
Laji on kuitenkin levinnyt uudestaan Lounais-Suomeen ja vuodesta 2005 lähtien myös
Kaakkois-Suomeen. tekeillä olevassa uhanalaisuusarvioinnissa laji luokiteltaneen
silmälläpidettäväksi yleistymisen takia.
6705045.SP
12
Uhanalaisten ja silmälläpidettävien hyönteisten esiintymät selvitysalueella.
6705045.SP
13
9
YHTEENVETO
Selvitysalue on pääosin tuoreen kankaan kuusi- tai mäntyvaltaista metsää. Puusto on
paikoin varttunutta/vanhaa, kuten Paloinlammen itäpuolella sekä Siekkilän alueella
lähellä luonnonsuojelualuetta. Siekkilän vanhalla ampumarata-alueella ei ole erityisiä
luonnonarvoja, vaan se soveltuu maaperältäänkin hyvin rakentamiseen. Siekkilänjoen
rannalle on suotavaa kuitenkin jättää vihervyöhyke.
Alueen pienvesistöt ovat pääsääntöisesti ojia tai perattuja puroja. Suot ovat pääosin
ojitettuja, vain muutamia pienialaisia soistumia on täysin luonnontilassa.
Siekkilän vanhan metsän alue on merkittävimpiä luontokohteita, koska se edustaa
vanhaa sekapuustoista, luonnontilaisen kaltaista metsäaluetta, joka lisäksi rajautuu
luonnonsuojelualueeseen. Lisäksi alueella on muutamia vesi- ja metsälain kohteita,
jotka rikastuttavat luontoa.
Selvitysalueen eteläosassa on hiekkapohjaisia paahdeympäristöjä, joilla esiintyy
merkittävää hyönteislajistoa. merkittävimmät paahdeympäristöt tulisi pyrkiä
säilyttämään kaavaratkaisussa.
Jatkosuunnittelussa edellä mainitut kohteet suositellaan otettavaksi huomioon sekä
mahdollisuuksien mukaan osoittamaan edustavimpia rinnemetsiä virkistyskäyttöön tai
muuten rakentamisen ulkopuolelle (Paloinlammen itärinne, Saaravuoren itärinteet).
Jatkosuunnittelussa tulisi huomioida myös luontevien ekologisten käytävien
osoittaminen.
6705045.SP
14
10
LÄHTEET
Geologinen tutkimuskeskus: Kallioperäkartta 1:100 000, 3142 Mikkeli.
Geologinen tutkimuskeskus: Maaperäkartta 1:100 000, 3142 Mikkeli.
Ympäristöhallinto: Hertta-tietokanta.
Etelä-Savon ympäristökeskus 2005:
selvitysalueella ja lähiympäristössä.
Ote
uhanalaisten
lajien
esiintymisestä
Metsähallitus 2005: Selvitysalueen kuviotiedot.
Juha Pöyry 2008: tiedoksianto hyönteisten esiintymisestä, sähköpostiviesti.
LIITE 1.1
Kohdekartat 1:5 000 (A3)
Kyrönpellon ampumarata
2. Akkalampi
Vaahterusvuori
108.5
Pappilanlampi
3. Pappilanlampi
0
5
14
14
1. Paloinlammen
kausipuro
Paloinlampi
102.6
4. Saaravuoren luhta
puronvarsi
50.0
selvitysalue
Luontokohteet
8. Keskilampi NW
saraneva
5. Keskilammen
rantaluhta
0
125
Metsälaki
Vesilaki
Muu luontokohde
Saaravuori
250
Uhanalainen laji
500
Metriä
750
1 000
LIITE 1.2
Kohdekartat 1:5 000 (A3)
Tennis
7. Siekkilän vanha
metsä
Urh.
105
MIKKELI
Ravirata
100
Hanhilampi
K
Sie
n
ilä
kk
i
jok
Kalevankangas
selvitysalue
Siekkilä
Luontokohteet
Sannastinoja
Metsälaki
Vesilaki
Muu luontokohde
Uhanalainen laji
0
125
Koulu
250
500
Urh.
Metriä
750
1 000
Urh.
LIITE 6
67050405.SP
1
Sisältö
1
JOHDANTO
2
2
TAUSTAA
2
3
3
4
TULOKSET
4
5
ESIINTYMIEN MERKITTÄVYYS
7
6
MAANKÄYTTÖSUOSITUKSET
8
7
LÄHTEET
Liitteet
Copyright © Pöyry Environment Oy
10
67050405.SP
2
1
JOHDANTO
Tämä liito-oravakartoitus on laadittu täydentämään vuonna 2005 laadittua
luontoselvitystä Karkialammen alueen yleis- ja asemakaavoituksen tarpeisiin. Työn
tavoitteena oli määritellä liito-oravan esiintyminen selvitysalueella. Selvityksen on
tilannut Senaatti Kiinteistöt. Selvitysalue käsittää Karkialammen varuskunta-alueen
osittain. Aluerajaus on esitetty kuvassa 1-1.
Kuva 1-1 Selvitysalueen rajaus.
2
TAUSTAA
Liito-orava kuuluu Euroopan Unionin luontodirektiivin liitteen IVa tiukan suojelun
lajeihin. Kyseisten lajien levähtämis- ja lisääntymisalueiden hävittäminen on kielletty.
Luontodirektiivi on mm. tältä osin implementoitu Suomen luonnonsuojelulakiin.
Liito-orava on taigalaji, joka esiintyy boreaalisissa havumetsissä. Suomessa liito-oravat
ovat esiintymisalueensa länsireunalla keskeisen esiintymisalueen sijaitessa Venäjällä.
Suomen liito-oravakannasta valmistui ensimmäinen kattava selvitys vuonna 2005.
Selvityksen perusteella Suomen liito-oravakannaksi arvioitiin 143 000 naarasta.
Kohtalaisen suuresta määrästä huolimatta lajin katsotaan taantuneen huomattavasti
viime vuosikymmeninä lähinnä metsärakenteen muutoksen seurauksena.
67050405.SP
3
3
Metsähallitus on kuvioinut ja inventoinut selvitysalueen 2000-luvulla. Tässä työssä on
ollut käytettävissä Metsähallituksen kuvioaineisto. Käytössä oli tiedot vuonna 2005
laaditusta luontoselvityksestä ja alueen luonnonpiirteiden tuntemus vuoden 2005
inventoinnista.
Selvitysalue inventoitiin 16.5.2006 keskittyen potentiaalisiin ympäristöihin ja näiden
välisiin yhteyksiin. Selvityksen laati FM, biologi Lauri Erävuori. Inventointi toteutettiin
vakiintuneella menetelmällä, jossa kartoitetaan liito-oravan ulostepapanoita kuusten ja
haapojen sekä leppien tyveltä. Samalla pyrittiin havaitsemaan tikan koloja sekä oravan
risupesiä puustosta, joita liito-orava käyttää päiväpiiloina ja pesinä.
Liito-oravakartoitukset eivät ole ongelmattomia. Papanakasojen havaitseminen ei
sinällään ole vaikeaa, mutta pelkästään papanoiden perusteella ei voida määritellä
esiintymis- ja levähdysalueita tai ns. liito-oravaesiintymää. Lajille voi olla läheisyydessä
muitakin merkittäviä ympäristöjä, joista ei välttämättä papanoita kuitenkaan löydy.
Kertakartoitus kuvaa vajavaisesti tilannetta edellisen vuoden syksystä inventointi
vuoden kevääseen; kesäaikana liito-orava saattaa liikkua myös muilla alueilla.
Ekologisesti on merkittävää pyrkiä tunnistamaan lajille keskeiset elinympäristöt ja
niiden väliset yhteydet, oli ne tietyllä hetkellä asuttuja tai asumattomia.
Tyypillistä liito-oravan esiintymisaluetta ovat kuusi-sekametsäalueet, joissa on
kolopuita (Etelä-Suomessa yleensä haapoja) pesäpaikoiksi ja lehtipuita (haapa, lepät,
koivut) ravinnoksi. Lehtipuusto voi olla kuusimetsässä pieninä ryhminä tai hajallaan.
Myös sekametsien väliset puhtaat kuusikot voivat olla merkittäviä lajille.
Karkialammen selvitysalueen potentiaaliset ympäristöt rajattiin perustuen
Metsähallituksen kuviotietoihin, vuonna 2005 tehtyihin maastoinventointeihin sekä
satelliittikuvaan alueesta. Potentiaalisiksi ympäristöiksi rajattiin kaikki varttuneet
kuusi(seka)metsät, haavikot, purojen reunametsät sekä vesistöjen rantametsät, jotka
inventoitiin maastokäynnin yhteydessä.
67050405.SP
4
4
TULOKSET
Alueelta löydettiin kaksi ns. esiintymisaluetta, joissa molemmissa oli usean puun alla
vaihtelevasti ulostekasoja. Kaikkiaan papanoita löydettiin 24:n puun juurelta, joista 20
oli kuusia ja 4 haapoja.
Paloinlampi
Ulostekasoja löytyi runsaimmin Paloinlampeen laskevan, osin peratun ja padotun ojan
itärannan rinteeltä kuusien juurelta. Paloinlammen pohjoisrannalla havaittiin
papanamäärältään pienehköjä kasoja usean kuusen alta. Alue on harvahkoa, vanhaa
kuusikkoa, jonka kenttäkerros on paikoin kulunut. kaikki havaitut papanat olivat
talvelta, tuoreita papanoita ei havaittu. Alueella ei ole haapaa. Haapaa esiintyy pieninä
ryhminä ja yksittäin Paloinlampeen laskevan puron eteläpuolella rinnemetsästä, joka on
vanhaa kuusikkoa. Tältä alueelta ei kuitenkaan tehty havaintoja papanoista, vaikka
ympäristö onkin liito-oravalle potentiaalista. Kyseinen osa on kuitenkin kuvan 5-1
kartassa sisällytetty esiintymän rajaukseen.
Siekkilä, ampumarata
Vanhan ampumaradan penkereellä ja sen pohjoispuolella on vanhaa/varttunutta
kuusimetsää, jossa on runsaasti haapaa seassa. Tältä alueelta tehtiin kaikkiaan 12 puun
alta papanahavaintoja suhteellisen pieneltä alueelta. Lisäksi havaintoja tehtiin kahdelta
erillään sijaitsevalta paikalta; Näistä pohjoisempi sijaitsee hakkuun reunassa
haaparyhmän luona. Yhden haavan alla oli parisataa papanaa, joista osa oli tuoreita.
Haapa on mahdollinen kolopuu, joskaan selkeää koloa ei pystynyt erottamaan. Toinen
irrallinen havainto tehtiin tiheästä, nuorehkosta kuusikosta; haavan juurella oli kaksi
papanaa. Tämä havainto on todennäköisimmin liito-oravan kulkureitillä tai satunnaisella
syöntipuulla.
67050405.SP
5
Kuva 5-1 papanahavainnot selvitysalueella.
Selvitysalueen
kaakkoisosassa,
luonnonsuojelualuetta
vasten
sijaitsevalta
kuusisekametsäalueelta ei löytynyt merkkejä liito-oravasta, vaikka alueella on runsaasti
isoja kuusia ja haapaa. Osittain syynä voi olla liian tiheä metsä, jossa liito-oravan
liikkuminen on rajoittunutta.
67050405.SP
6
Kuva 5-2 Esiintymisalueet ja potentiaaliset ympäristöt.
67050405.SP
7
5
ESIINTYMIEN MERKITTÄVYYS
Raportissaan Hanski on esittänyt liito-oravakannan valtakunnallisen koon sekä koon
metsäkeskuksittain perustuen kartoitustuloksiin. Liito-oravanaaraiden lukumäärä on
noin 143 000 yksilöä. Etelä-Savon metsäkeskuksen alueella naaraita on arvion mukaan
8 200, ja kannan tiheys on 0,7 naarasta/km2 metsämaata. Koko Suomen tiheyden
keskiarvo on 0,9 naarasta/km2. Tiheyden vaihtelu on huomattavaa alueittainkin; paikoin
kanta on tiheä ja paikoin laji joko puuttuu tai kanta on harva. Tähän vaikuttaa
keskeisesti metsien rakenne.
Etelä-Savon metsäkeskuksen toiminta-alueella asuttuja 9 hehtaarin ruutuja oli Hanskin
kartoituksissa 65 (7,2 % tarkastetuista ruuduista). Mikkelin länsipuolella laji puuttui
kartoitusruuduilta, kun taas muilla suunnilla laji havaittiin 10-39 prosentilla
kartoitusruuduilta.
Kuva 6-1 Hanskin raportin pohjalta laadittu kartta havaintojen määrästä Mikkelin alueella.
Prosenttiluvut kuvaavat kuinka monella kymmenestä kartoitusruudusta tehtiin havainto
liito-oravasta (jätöksistä). Kartan ruudut ovat 10 x 10 km.
67050405.SP
8
Karkialammen esiintymisalueita voidaan pitää suhteellisen merkittävinä, koska ko.
alueilla on kohtalaisen laajalti säilyneitä vanhoja kuusivaltaisia sekametsiä.
Satelliittikuvatarkastelun perusteella potentiaalisia liito-oravaympäristöjä ei ole
runsaasti seudulla ja metsät ovat varsin pirstoutuneita ja nuoria. Karkialammen alue on
liito-oravan liikkumisen kannalta reuna-aluetta; etelässä vastassa on Mikkelin taajamaja kaupunkialue ja lännessä laaja vesistö.
Kuva 6-2 Värimanipuloitu satelliittikuva. Vihreät alueet metsää; tummemman vihreä
sulkeutunutta kuusi(seka)metsää. Mustat alueet ovat vesistöjä. Kaavoitusalue rajattu
punaisella.
6
MAANKÄYTTÖSUOSITUKSET
Liito-oravan keskeiset esiintymisympäristöt ja kulkuyhteydet muille alueille
suositellaan säilytettäviksi. Ns. esiintymisalueiden säilyttämistä edellyttää
luonnonsuojelulaki. Keskeiset alueet mukaan lukien potentiaaliset ympäristöt sekä
kulkureitit on esitetty kuvassa 7-1. Kulkuyhteyksinä on esitetty nykyiset keskeisimmät
kulkuyhteydet. Liito-orava voi kuitenkin liikkua myös mm. taimikoissa ja männiköissä
sekä muissa ympäristöissä, missä on tarjolla sopivasti puustoa liitämiseen.
67050405.SP
9
Kuva 7-1 Liito-oravan esiintymispaikat, potentiaaliset ympäristöt sekä kulkuyhteydet.
Sisäiset kulkuyhteydet on merkitty vihrein viivoin ja yhteydet ulkopuolelle vihrein nuolin.
Liito-oravasta tehdyt havainnot eivät estä maankäyttöä alueilla tai niiden läheisyydessä.
keskeistä lajin kannalta on turvata riittävä ravinnonhankinta-alue ja sopivia pesäkoloja
sekä yhteydet muihin sopiviin ympäristöihin. Yhteys säilyy, kun huolehditaan vähintään
yksittäisten puiden tai puuryhmien säilyttämisestä riittävän tiheästi, noin 20-30 metrin
välein. Lajista tehtyjen maastohavaintojen perusteella liito-orava ei vaikuttaisi olevan
erityisen herkkä melulle ainakaan ruokailupaikkojen suhteen.
Helsinki, 16.7.2006
Lauri Erävuori
FM, biologi
67050405.SP
10
7
LÄHTEET
Geologinen tutkimuskeskus: Kallioperäkartta 1:100 000, 3142 Mikkeli.
Geologinen tutkimuskeskus: Maaperäkartta 1:100 000, 3142 Mikkeli.
Ympäristöhallinto: Hertta-tietokanta.
Etelä-Savon ympäristökeskus 2005:
selvitysalueella ja lähiympäristössä.
Ote
uhanalaisten
lajien
esiintymisestä
Metsähallitus 2005: Selvitysalueen kuviotiedot.
Hanski, I. 2005: Liito-oravan Pteromys volans Suomen kannan koon arviointi.
Loppuraportti. Luonnontieteellinen keskusmuseo, Helsinki.
LIITE 7
Rakennushistoriaselvitys 22.3.2006 (Kaavatyön aikana luettavissa
internetissä http://www.mikkeli.fi/palvelut/vireilla-ja-nahtavilla-olevat-kaavat
sekä paperiversiona kaupunkisuunnittelussa ja kaavan nähtävillä ollessa
muun kaava-aineiston ohessa)
LIITE 8
KARKIALAMMIN OSAYLEISKAAVA
KARKIALMMIN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS
VANHAN KASARMIALUEEN ASEMAKAAVA
Neuvottelu ja tutustuminen Mikkelin kahden kasarmialueen, Karkialammin ja Nuijamiehen Vanhan
kasarmialueen, suojeltaviksi merkittyihin kohteisiin 1.2.2010.
Aika:
1.2.2010 klo 11.20-12.30
Paikka:
Mikkelin kaupungin virastotalon lounashuone.
Läsnä:
Olli Nepponen, Kunto-säätiö/Mikkelin kaupunki, puheenjohtaja
Mikko Härö, Museovirasto
Pekka Lehtinen,
”
Eero Korhonen, Etelä-Savon ELY
Arto Hokkanen, Mikkelin varuskunnan päällikkö
Erkki Vaalasranta, Senaatti-kiinteistöt
Minna Niittyniemi,
”
Kimmo Mikander, Mikkelin kaupunki
Jorma Holopainen,
”
Hannu Peltomaa,
”
Ilkka Tarkkanen,
”
, sihteeri
Tuija Mustonen,
”
Leena Paju-Kivinen,
”
1. Nepponen avasi kokouksen klo 11.20 ja toivotti kaikki tervetulleiksi. Nepponen totesi, että
kokouksen tarkoituksena on kartoittaa suojelutarpeet ja merkinnät Mikkelin kasarmialueilla
sekä tutustua kohteisiin tarkemmin neuvottelun jälkeisellä maastokäynnillä.
2. Mikander totesi, että Mikkelin kannalta on keskeistä MAMK:n kehittäminen ja kampusalueen
laajennusmahdollisuudet vanhalla kasarmialueella, jossa rakennuksia on jo nyt laajalti suojeltu.
Valtion Keskusarkiston saaminen Mikkeliin edellyttäisi toimivia tilaratkaisuja, ja niihin yhtenä
vaihtoehtona on Karkialammen alue.
3. Tarkkanen totesi, että Karkialammin osayleiskaava ja asemakaavatyö oli aloitettu vuonna 2006
kaavakonsultin, Pöyry Environment Oy:n avulla. Kaavatyö oli järjestetty siten että
osayleiskaava eteni asemakaavatyötä nopeammin. Luonnosvaiheessa Museovirastolta oli saatu
palautetta osayleiskaavasta mm. lausuntojen perusteella jonka johdosta osayleiskaavan
suojelumerkinnät vastasivat Museoviraston sen hetkistä kantaa, asemakaavan merkinnät näiltä
osin olivat puutteelliset. Kaavat asetettiin nähtäville vuoden 2009 syksyllä jonka jälkeen
todettiin, että osayleiskaavassa suojelumerkintöjä oli 13, asemakaavassa 7. Loppuvuodesta 2009
kaupunki siirsi kaavoitustyön itselleen.
4. Tarkkanen totesi, että asemakaavan nykyinen suojelumääräys joka sallii rakennuksen
purkamisen pakottavasta syystä tulee jättää kaavaan.
5. Tarkkanen totesi, että mikäli suojelumerkinnöistä ei tämän kokouksen perusteella päästä
yhteisymmärrykseen niin osayleiskaavan suojelumerkinnät voisivat olla yleisemmällä tasolla ja
todettaisiin, että vasta asemakaavassa määritetään suojelun tarkempi taso.
6. Vaalasranta totesi, että kaupunki oli pyytänyt Senaatilta lausunnon Karkialammin
asemakaavasta, mutta ei Karkialammin osayleiskaavasta, siten Senaatilla ei ollut tietoa
osayleiskaavan lisääntyneistä suojelumerkinnöistä.
7. Vaalasranta totesi, että kaavassa tulee ottaa huomioon kiinteistöjen laajenemismahdollisuudet
sekä niiden joustava käyttötarkoitus.
7.1. Erityisesti tämä koskee kiinteistöjä 0001 Karkialinna ja 0013 Sairaala.
7.2. Pohjoisessa sijaitsevien kiinteistöjen kasarmeja 0009, 0012 ja 0014 alue tulee merkitä
tehokkuusluvulla ja asemakaavaan nyt merkityt LPA alueet poistettava.
8. Hokkanen totesi, että puolustusvoimilla on tarve kehittää alueen kiinteistöjä vastaamaan
esikunnan toiminnan asettamia vaatimuksia sekä turvaamaan alueen käyttö tähän tarkoitukseen
myös tulevaisuudessa.
8.1. Tätä taustaa vasten kiinteistöstä 0004 (kasarmi) tulee suojelumerkintä poistaa kokonaan.
Rakennuksen (osittainen) purkaminen mahdollistaa mm. paremmat pysäköintialueet.
8.2. Kiinteistö 0001 Karkialinnan merkintä tulee olla sellainen, että se voidaan osoittaa
asuinkäyttöön ja että sitä voidaan tarvittaessa laajentaa. Rakennus tarvitsee myös hissin.
8.3. Kiinteistön 0017 Kuntotalo merkintä tulee olla sellainen, että sen nykyinen toiminta
voidaan turvata.
8.4. Kaavoissa tulee ottaa huomioon myös (puolustusvoimien alueiden) mahdollinen aitaamisen
tarve.
9. Nepponen totesi että 0017 (Kuntotalo) peruskorjaus tulee olla mahdollista toteuttaa
taloudellisesti kohtuullisella tavalla. Korjaustoimenpiteet on jo osittain aloitettu rakennuksen
kentänpuoleisella pihatasolla kosteusvaurioiden osalta.
10. Härö totesi, että puolustusvoimien perustarpeet otetaan huomioon ja Museoviraston nykyiset
määräykset eivät estä rakennusten peruskorjausta esim. Kuntotalon osalta. Museovirasto arvioi
uudestaan tämän kokouksen mielipiteiden sekä maastokäynnin perusteella Karkialammin
asemakaavan sekä osayleiskaavan suojelumerkinnät.
11. Korhonen totesi, että (sr) asemakaavamääräys ”Suojeltava rakennus. Merkinnällä on osoitettu
rakennus- ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaat rakennukset, joiden purkaminen on MRL 57§ 1
mom:n nojalla ilman pakottavaa syytä kielletty” voi jäädä kaavaan.
12. Nepponen päätti kokouksen klo 12.30.
Vakuudeksi
Ilkka Tarkkanen
LIITE 9.1
KARKIALAMMEN ALUEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAMUUTOS 2009 SAADUT LAUSUNNOT JA VASTINEET 1.
1.1
1.2
1.3
1.4
Tiehallinto 12.11.2009 (saapunut 18.11.2009) Liikenteelliset vaikutukset ja muutokset va‐
ruskunnan aikaiseen liikenteeseen nähden jäävät vähäisiksi, etenkin kun ajoyhteys (Karkialammentie) valtatieltä säilyy nykyi‐
sellä paikallaan. Suurin muutos on säännöl‐
lisen raskaan liikenteen loppuminen. Asemakaavassa on kiinnitetty huomiota kevyen liikenteen reittien varauksiin, joista tärkein on Savilahdenkadun ja keskustan suuntaan johtava Tyrjäntie. Sujuva yhteys vähentää kevyttä liikennettä valtatieltä 13. Valtatien tuntumaan sijoittuva AP‐korttelin (5) kahta asuntoa koskeva rakennusala ulottuu noin 40 metrin päähän valtatiestä, ko. varausta on vielä tarpeen pohtia valta‐
tien meluvaikutuksen kannalta. Kaakkois‐Suomen tiepiirillä ei ole ehdotuk‐
seen muuta huomauttamista. Etelä‐Savon Ympäristökeskus 16.11.2009 (saapunut 17.11.2009) 2.1 Kaavaselostuksen kohtaan 2.2.2 (suunnit‐
telutilanne / yleiskaava) on syytä lisätä kappale, jossa kuvataan tämän asemakaa‐
vahankkeen kanssa saman aikaisesti laadi‐
tun yleiskaavan periaatteet ja sen osuus sekä vaikutus tähän asemakaavahankkee‐
seen. Vaikka em. yleiskaavaa ei ole, aina‐
kaan tällä hetkellä, vielä hyväksytty, on se kuitenkin tosiasiassa ja tässä tapauksessa se asiakirja, jonka ohjeena olemista tämän detaljikaavan sisältöön arvioidaan. Asema‐
kaava ja sen muutos voidaan hyväksyä vas‐
ta yleiskaavan hyväksymisen jälkeen, koska seutukaavasta poikkeaminen tarvitsee yleiskaavatarkastelun (MRL 210§ :n mukai‐
nen suostumus). 2.2 Karkialammen yleiskaavassa on rakennus‐
ten suojelua koskevalla sr‐merkinnällä päädytty osoittamaan mm. kohteet 0002, 0009, 0012, 0014 sekä 0016. Asemakaa‐
vassa ja sen muutoksessa näitä kortteleissa 7, 8 ja 11 sijaitsevia kohteita ei ole osoitet‐
tu suojelumerkinnällä. Asemakaavaselos‐
tuksessa ei tätä eroa yleiskaavaan ole riit‐
tävästi perusteltu, joten tältä osin yleiskaa‐
van ohjausvaikutus jää ympäristökeskuk‐
Merkitään tiedoksi. Merkitään tiedoksi. Valtatie 13 varrella ei varsinaista melulaskentaa tai melumittausta ole tehty, koska uutta asuinraken‐
tamista ei ole osoitettu lähelle tietä. 2.
Karkialammen osayleiskaava sai lainvoiman 9.1.2014. Suojelumerkinnöistä pidetyssä neuvottelussa 26.8.2014 olivat läsnä Museoviraston ja Etelä‐Savon ELY –keskuksen sekä kaupungin edustajat. Kaikkien läsnä olleiden näkemys oli, että suojelu ei kuiten‐
kaan vastaa tarkoitustaan mikäli se estää rakennuk‐
sen käytön. Neuvotteluissa päästiin lopputulokseen, jonka mukaisesti korjatussa asemakaavaehdotuk‐
sessa on suojelumerkinnällä (sr) osoitettu alkupe‐
räisessä rakennushistoriaselvityksessä suojeltaviksi arvotetut rakennukset (Karkialinna (rak. nro 0001), LIITE 9.2
sen käsityksen mukaan toteutumatta. Näil‐
le kohteille ympäristökeskus esittää kaa‐
vamerkinnäksi esim.; s‐(indeksi) Säilytettä‐
vä rakennus. Rakennuslupia käsiteltäessä ja muussa viranomaistoiminnassa on otet‐
tava huomioon rakennuksen kulttuurihis‐
torialliset arvot entisen kasarmialueen ra‐
kennus‐ ja aluekokonaisuuden osana. 2.3 Ympäristökeskus esittää, että sr‐merkinnän määräyksistä poistetaan kohta … ilman pa‐
kottavaa syytä. 2.4 Selostuksen ja kaavakartan väliset ristirii‐
dat tulee korjata. Esimerkiksi kohdassa 4.2 (aluevaraukset) on useita kohtia, joissa on eroja selostuksen ja kaavakartan välillä. 2.5 Muilta osin ympäristökeskuksella ei ole huomautettavaa asemakaavasta ja asema‐
kaavan muutoksesta. Etelä‐Savon maakuntaliitto 27.10.2009 (saapunut 29.10.2009) 3.1 Karkialammen maankäytön muutokset on huomioitu osayleiskaavan kanssa samanai‐
kaisesti vireillä olleessa maakuntakaavassa, joka on paraikaa ympäristöministeriön vahvistettavana. 3.2 Maakuntaliitolla ei ole huomautettavaa kaavaehdotuksesta. ruokala (0002), kasarmi (0003), kuntotalo (0017), varuskuntasairaala (0013), rivitalot (0015)) ja muuta kasarmialuetta koskee korttelikohtainen aluemer‐
kintä /s (Alue, jolla ympäristö säilytetään.), jossa korostetaan erityisesti alueen asemakaavallisia ja maisemallisia arvoja. Vuonna 2014 valmistuneiden kuntoarvioiden perus‐
teella voidaan todeta, että Karkialinnan peruskorja‐
us voi tulla rakennuksen nykykunto ja käyttötarkoi‐
tus (asuminen) huomioiden niin kalliiksi, että sen toteutuminen ei ole realistista. Kun rakennuksen arvojen nähdään kuitenkin olevan enemmänkin sen asemakaavallisessa sijoittumisessa ja ulkomuodossa sekä käyttötarkoituksessa, on Karkialinnan osalle laadittu lievempi kaavamääräys sr/ur (Suojeltava rakennus / uudelleen rakennettava rakennus). Kohta on poistettu sr‐merkinnästä, mutta säilytetty merkinnässä sr/ur. Selostus päivitetty vastaamaan korjattua ehdotusta.
Merkitään tiedoksi. 3.
4.
Museovirasto 13.11.2009 (saapunut 16.11.2009) 4.1 Asemakaavasuunnitelma tarjoaa edellytyk‐
set alueen kehittämiselle sen ominaisluon‐
netta, tärkeintä rakennuskantaa ja ympä‐
ristöä vaalivasti. Seitsemän kohdetta on suunnitelmassa ehdotettu varustettavaksi rakennussuojelumerkintällä (sr): Karkialin‐
na (rak. nro 0001), ruokala (0002), kasarmi (0003), kuntotalo (0017), varuskuntasairaa‐
la (0013), rivitalot (0015) ja kirkko (0029). Museovirasto esittää, että sr‐merkinnällä osoitettaisiin suojelukohteiksi myös kuusi kasarmia (rak. nrot 0004, 0005, 0009, Merkitään tiedoksi. Ks. kohta 2.2. LIITE 9.3
0012, 0014, 0016). Edelleen sr‐merkinnön määräystekstiin on syytä lisätä lause ”Koh‐
detta koskevista suunnitelmista on pyydet‐
tävä museoviranomaisen lausunto”. Näin täydennettynä asemakaavasuunnitelman suojelu vastaa osayleiskaavaan merkittyä ja Museoviraston riittävänä pitämää suoje‐
lua. Asemakaavasuunnitelmasta ei ole muinaismuistolain mukaista huomautetta‐
vaa. 4.2 Museovirasto puoltaa asemakaava‐ ja asemakaavan muutosehdotuksen hyväk‐
symistä esitetyllä tavalla rakennussuojelun osalta täydennettynä. 5. Itä‐Suomen Sotilasläänin Esikunta 13.11.2009 (saapunut 16.11.2009) 5.1 Puolustusvoimien lausunnot kaavoituksen aikaisemmissa vaiheissa on pääosin otettu huomioon. Näiden lausuntojen jälkeen eh‐
dotukseen on tullut muutoksia ja tämän vuoksi puolustusvoimat esittää, että Mik‐
kelin kaupunki ottaa kaavoitusta käsitelles‐
sään huomioon alla olevat huomautukset, tarkennukset ja muutosesitykset. 5.2 Yleinen tarkennuspyyntö Yleisenä tarken‐
nuspyyntönä esitetään, että kaavan eri kä‐
sittelyvaiheissa syntynyt historiallinen ai‐
neisto sekä kuvamateriaali erotetaan sel‐
vemmin lopullisesta ja sitovasta aineistos‐
ta. Asemakaavaluonnos sisältää mm. sellai‐
sia piirroksia, jotka ovat sisällöltään van‐
hentuneita. Tekstiosio 5.3 Kohta 2.1.7 Karkialinna (0001) on merkitty sr‐merkinnällä varustettavien rakennusten luettelossa. Esitetään, että kyseisen raken‐
nuksen osalta sr‐merkintä poistetaan. Ra‐
kennus on peruskorjauksen tarpeessa. Sr‐
merkintä hankaloittaa oleellisesti sanee‐
raamista erityisesti rakennuksen lämpö‐
vuotoisten kulmausten osalta ja sr‐
merkintä aiheuttaa saneerauskustannus‐
ten merkittävää kasvamista. Sr‐merkinnän poistaminen ja näköpiirissä olevat ja sa‐
neeraustoimenpiteet ja –tarpeet eivät muuta rakennuksen sotilasrakentamiseen liittyvää rakennushistoriallista arvoa. 5.4 Kohta 2.1.8 Korttelissa 11 sijaitseva puolus‐
tusvoimien hallinnassa oleva rakennus 0003 on saneerattu. Rakennus on merkitty sr‐merkinnällä. Osayleskaavaehdotuksessa sr –merkinnän määräysteksti kuuluu seuraavasti: Suojeltava rakennus. Rakennuksella on rakennushistoriallista arvoa Kar‐
kialammen kasarmikokonaisuuden osana. Raken‐
nuksessa suoritettavat korjaus‐ ja muutostyöt sekä muu täydennysrakentaminen tulee tehdä siten, että kohteen rakennus‐ ja kulttuurihistorialliset arvot säilyvät. Merkitään tiedoksi. Selostuksen kuvatekstejä on tarkistettu. Ks kohta 2.2. Korttelissa 2 (edellisessä vaiheessa kortteli 11) on suojelumerkinnällä merkitty vain kasarmirakennus 0003. LIITE 9.4
rakennus 0004 on merkitty sr‐merkinnällä, mutta asemakaavaehdotuksessa sr‐
merkintää ei ole. Rakennus 0004:n osalta Itä‐Suomen Sotilasläänin Esikunta on lau‐
sunut osayleiskaavaehdotusta koskevassa lausunnossaan. Esitetään, että asemakaa‐
vaselosteella käytetään samaa kirjausta. Esitetään, että korttelin 11 osalta poiste‐
taan kaikki sr‐merkinnät, koska merkinnät rajoittavat oleellisesti puolustusvoimien toimintojen tarkoituksenmukaisia järjes‐
tämismahdollisuuksia tulevaisuudessa. 5.5 Esitetään, että teksti ”…Nämä rakennukset myös vapautuvat puolustusvoimien käy‐
töstä lukuun ottamatta kasarmeja 0003 ja 0009, Karkialinnaa, sotilaskotia, sotilasko‐
din varastoa sekä kirkkoa (kappelia)… muu‐
tetaan muotoon ”…Nämä rakennukset myös vapautuvat puolustusvoimien käy‐
töstä lukuun ottamatta kasarmeja 0003 ja 0009, liikuntavajaa 0040, Karkialinnaa, soti‐
laskotia, sotilaskodin varastoa sekä kirkkoa (kappelia)…” 5.6 Rakennus 0003 viereinen liikuntavälinevaja 0040 ei kuulu luovutettavaan alueeseen eikä näin ollen vapaudu puolustusvoimien käytöstä. 5.7 Kohdassa 2.1.8 on maininta Kuntotalon edessä sijaitsevasta urheilukentästä. Kent‐
tä ei ole esitetty kaavan vaikutusalueella ja se sijaitsee puolustusvoimien hallinnassa olevalla EP‐alueella. Esitykset kentän käy‐
töstä eivät kuulu kaavan vaikutuspiiriin. Jos urheilukenttä halutaan mainita, esitetään että teksti muutetaan muotoon: Kuntota‐
lon kenttä jää puolustusvoimien käyttöön. 5.8 Kohdan 2.1.8 rakennusluettelossa on mai‐
nittu Vartiokoppi (0046), jota ai ole enää olemassa. 5.9 Kohta 2.1.9 Varastoalueesta käytetään ni‐
meä Saaravuoren varastoalue, mutta oikea nimi on Vaahterusvuoren varastoalue. Tekstissä on maininta varastoalueen pois‐
tumisesta, mutta varastoalueen osalta ei ole tehty minkäänlaisia päätöksiä. Esite‐
tään, että tekstiä muutetaan niin, että poistumisen sijasta käytetään ilmaisua käyttötarkoituksen muuttuminen, joka mahdollisesti vaikuttaa merkinnän sv‐1 poistumiseen. 5.10 Kevyen ja raskaan ajoneuvoliikenteen mää‐
rä ei oleellisesti vähene nykyisestä, vaikka Tekstiä muutettu siten, että rakennuskohtaiset maininnat käyttäjistä on poistettu. Ks. kohta 5.5. Asemakaavarajausta on muutettu siten, että kaava‐
alue sisältää koko osayleiskaavassa puolustusvoimi‐
en alueeksi (EP) eteläpuolisen osan. Ks. kohta 5.5. Merkintä sv‐1 on poistettu, sillä varastoalueella ei enää säilytetä räjähteitä, joten myös suojavyöhyke voidaan poistaa. Selostukseen teksti muutettu seuraavaksi: Raskas liikenne LIITE 9.5
Alueella on runsaasti raskasta ajoneuvoliikennettä, joka tulee huomioida liikenneverkon suunnittelussa. Muu liikenne Puolustusvoimien mukaan organisaatiouudistuksen jälkeen Jyväskyläntieltä Karkialammen alueelle tu‐
leva liikenne on lisääntynyt. Nykyisellään Maavoi‐
mien esikunta siihen liittyvine toimintoineen työllis‐
tää n. 400 – 450 ihmistä, mikä tulee ottaa huomi‐
oon julkisen liikenteen ja pysäköinnin suunnittelus‐
sa. Puolustusvoimien käyttöön jäävän alueen pai‐
koitusmäärätarvetta on tutkittu erillisessä han‐
keselvityksessä. 5.11 Kohta 2.1.10 Vesi‐ ja viemäriverkostoa Selostusta muutettu seuraavasti: Kaava‐alueella on varuskunnan käyttöön rakennet‐
koskevassa osassa on käsitelty vesitornia, joka sijaitsee puolustusvoimien hallinnassa tua vesihuoltoverkostoa (vesijohto, jätevesi, huleve‐
si), joka on liitetty kaupungin vesijohtoon ja viemä‐
olevalla EP‐alueella. Esitetään asemakaa‐
vaan merkittäväksi että: Vesitorni poistuu riin. käytöstä ja verkostojärjestelyt on niitä ke‐
hitettäessä järjestettävä niin, että ne eivät saa tulevaisuudessa tukeutua vesitorniin. Vesitorniin ei saa sijoittaa sellaista toimin‐
taa tai teknisiä ratkaisuja, jotka eivät ole verkostojen nykyjärjestelyjen toimivuuden kannalta tarpeellisia. Vesitorni ei sijaitse kaava‐alueella. 5.12 Puolustusvoimat ei tarvitse vesitornia ja Torni on jäämässä pois käytöstä. Ennen mahdollista puolustusvoimien näkökulmasta tavoiteti‐
purkamista tulee varmistaa vesilaitokselta vesitor‐
lana on, että vesitorni puretaan, koska se sijaitsee puolustusvoimien kannalta keskei‐ nin toiminnallinen liittyminen alueen vesijohtover‐
kostoon. sellä EP‐alueella. Selostukseen (kohta 3.1.10) on lisätty: 5.13 Kohta 2.1.13 Itä‐Suomen Sotilasläänin Esi‐
Kaavassa kaavassa rakennettavat alueet ovat vä‐
kunta on lausunut tutkan vaikutuksista hintään n. 50 m alempana. Tällä vyöhykkeellä (sv) kaavoitukseen osayleiskaavaehdotusta koskevassa lausunnossaan. Esitetään, että korkeimmatkin rakennukset jäävät kymmeniä met‐
rejä tutkakeilan alapuolelle. myös asemakaavaselosteessa käytetään samaa kirjausta. Viitattu kohta on poistettu selostuksesta. 5.14 Kohta 2.2.1 Kohdassa mainitaan että ns. jokamiehen oikeus ei ole voimatta ja myös muu liikkuminen saattaa olla rajoitettua. Esitetään, että teksti korjataan muotoon …liikkuminen on rajoitettua/luvan varais‐
ta/kiellettyä. 5.15 Kohta 4.2.1 Puolustusvoimien näkökulmas‐ Kaavamääräyksiä on täydennetty: Tontin koillis‐, kaakkois‐ ja lounaissivu on rajattava ta on tärkeää, että kohdan 4.2.1 kolman‐
nessa kappaleessa oleva maininta kortteli‐ katoksilla, rakennuksilla ja/tai 1,6 …2 m korkealla alueesta AO‐1 sisällytetään asemakaavaan. peittävällä, polveilevalla puuaidalla. 5.16 Korttelialueen 9 tontti 2 (Kappeli) esitetään Korttelialue on muutettu merkinnälle KTY /s (Toimi‐
muutettavaksi toimitilarakennusten kortte‐ tilarakennusten korttelialue. Ja Alue, jolla ympäristö lialueeksi, koska kiinteistö jää puolustus‐
säilytetään. Alueella on arvoja maanpuolustuksen, voimien hallintaan ja määrittäminen toimi‐ varuskunta‐arkkitehtuurin ja historiallisen kasarmi‐
tilarakennusten korttelialueeksi mahdollis‐ kokonaisuuden kannalta. Alueella säilytetään ra‐
Vaahteruksen varastoalueen käyttötarkoi‐
tus muuttuisikin. Materiaalin varastoinnis‐
ta aiheutuu jatkuvaa raskasta liikennettä, vaikka materiaali olisi pitkäaikaisvarastoi‐
tuna. Karkialammen alueelle on varastoitu muutakin kuin pitkäaikaisvarastoitua mate‐
riaalia. LIITE 9.6
taa kiinteistön monipuolisen ja tarkoituk‐
sen mukaisen käytön tulevaisuudessa. kennusten sijoittelutapa ja laajojen puistoisten va‐
paa‐alueiden suhde. Rakennuslupaa varten on pyy‐
dettävä lausunto kaupunkisuunnittelulta ja olennai‐
sista suojeluarvoon vaikuttavista toimenpiteistä on varattava museovirastolle mahdollisuus lausunnon antamiseen.) 5.17 Esitetään, että toimitilarakennuksia koske‐ KTY‐ korttelia koskeviin kaavamääräyksiin lisätty vaan kohtaan lisätään maininta, että puo‐
teksti: lustusvoimien käytössä olevia toimitilara‐
Alueelle saa sijoittaa toimintaan liittyviä väliaikaisia kennuksia voidaan käyttää myös majoit‐
majoitustiloja. tumiseen. Lisäys on puolustusvoimien toi‐
minnan luonteesta johtuen tärkeä, jotta ei muodostu käsitystä, että puolustusvoimien käytössä olevat KTY‐rakennukset olisivat vain toimistokäytössä. Korttelin 2 (ennen kortteli 11) rakennustehokkuus 5.18 Kortteli 11:n osalta on mainittu rakennus‐
on e= 0,50 eli rakennusoikeus 25 622 k‐m2. oikeus 9200 k‐m2, joka esitetään muutet‐
tavaksi 9500 k‐m2, joka mahdollistaa luon‐ nokseen merkittyä rakennusoikeutta pa‐
remmin olemassa olevan rakennuskannan sopeuttamista puolustusvoimien mahdolli‐ siin toimitilajärjestelyihin tulevaisuudessa. 5.19 Kohta 4.2.2 Lähivirkistysalueen osalta on Tarkennus lisätty selostukseen (5.2.2 Muut alueet). mainittu, että Karkialammen ja Keskilam‐
men itäiset ranta‐alueet on osoitettu lähi‐
virkistysalueiksi. Kohdassa tulisi olla lisä‐
maininta ….puolustusvoimien hallinnassa olevalla alueella oleva ranta ei kuulu lähi‐
virkistysalueeseen. Karttaosio 5.20 Kortteli 9 Esitetään, että korttelin 9 tontti 1 Korttelin 9 tehokkuus on e=0,50 ja suurin sallittu rakennusalaa lisätään (n 2000 k‐m2) ja, et‐ kerrosluku II. tä rakennusalaa lisätään etelän ja lännen suuntaan. Lisäksi esitetään, että sallittu kerrosluku muutetaan kahdeksi (II). Ra‐
kennusalan lisääminen ja rakentamisen suuntaaminen kuin myös kerrosluvun muuttaminen ovat oleellisesti mahdollis‐
tamassa puolustusvoimien toimintojen ke‐ hittämistä tulevaisuudessa. Rakentamisen suuntaaminen etelään ja länteen helpotta‐ vat rakentamista ja mahdollistavat maise‐
mallisesti paremmin maastoon sopivan ra‐ kennuksen. 5.21 Kortteli 11 Esitetään, että korttelin 11 osal‐ Kaavassa ei oteta kantaa aitaamiseen, vaan se on ta kaavaan merkitään mahdollisuus aidata korttelialueilla mahdollista ilman määräystä. puolustusvoimien hallinnassa olevat kiin‐
teistöt puolustusvoimien turvallisuusoh‐
jeistuksen mukaisella aidalla. Lisämerkintä on oleellinen puolustusvoimien turvalli‐
suustoiminnan kannalta. LIITE 9.7
5.22 Yleis‐ ja ympäristömääräykset Esitetään, että kyseiseen kohtaan lisätään lause: Korttelisuunnitelman ja rakennuslupa‐
asiakirjoihin liitettävien suunnitelmien laa‐
timisesta vastaa tontin omistaja. Lisämääräys selkeyttää suunnitelmien laa‐
timisen vastuusuhteita. 5.23 Katuosuus Esitetään, että urheilukentän pohjoispuolella puolustusvoimien hallin‐
nassa olevaa aidattua aluetta sivuava katu merkitään yleiseksi ja Mikkelin kaupungin ylläpitämäksi katuosuudeksi. Katuosuus si‐
jaitsee puolustusvoimien hallinnassa ole‐
valla alueella, mutta yleiseksi katuosuu‐
deksi määrittäminen edesauttaa tarkoituk‐
senmukaisen julkisen liikenteen järjestä‐
mistä Karkialammen alueelle umpiperäyh‐
teyttä paremmin. 5.24 Kaapelit Lisäksi kaavoituksessa ja maankäy‐
tössä tulee huomioida alueelle mahdolli‐
sesti rasitteeksi jäävät puolustusvoimien telekaapelit. 6. Mikkelin kaupunki / Ympäristölautakunta 29.10.2009 6.1 Ympäristölautakunta on kokouksessaan 8.2.2007 (§ 49) kaavaluonnoksesta anta‐
massaan lausunnossa todennut, ettei lau‐
takunnalla ole huomautettavaa asemakaa‐
valuonnoksesta. Kaavaehdotukseen ei ole tehty olennaisia muutoksia luonnokseen nähden, joten ympäristölautakunta päät‐
tänee ilmoittaa, ettei sillä ole huomautta‐
mista kaavaehdotuksesta. (Päätös: Hyväksyttiin) Mikkelin kaupunki / Sosiaali‐ ja terveys‐
toimi 3.11.2009 7.1 Lähtökohtaisesti Karkialampi on varsin laa‐
ja ehkä vaikeasti hahmotettava alue sosi‐
aali‐ ja terveydenhuollon näkökulmasta. Kiinteistöt ovat kasarmimaisia ja jossain määrin massiivisia. Kun asemakaavaluon‐
noksessa puhutaan niiden tai jonkun talon muuttamisesta palveluasumiseen, edellyt‐
tää se kiinteistöltä suuria muutoksia… … Myös esteetön rakentaminen tulee olla oleellisena periaatteena asemakaavan muutoksessa. … 7.2 Luonnoksen mukaan kaava painottuu yri‐
tysten ja elinkeinoelämän kehittämiseen. Uusia asukkaita arvioidaan tulevan noin reilut sata ja noin 500 – 700 työpaikkaa. Tämä on yksittäisten toimijoiden keskenään sovit‐
tava asia, ei kaava‐asia. Ks kohta 5.7. Asemakaavassa on osoitettu uudet johtotiet sekä vanhat olemassa olevat kaupungin tiedossa olevat johtotiet rasitealueineen (vesi, viemäri, kaukolämpö ja sähkö). Merkitään tiedoksi. 7.
Merkitään tiedoksi. Korjatussa ehdotuksessa ei asumisen määrä olen‐
naisesti muutu. Vanhan sairaalan rakennukseen ja sen uudisosaan voidaan sijoittaa julkisia lähipalveluja. LIITE 9.8
Asukkaiden määrän kasvu ei ole kovin merkittävä, eikä se aiheuta mietenkään suurta palveluvarustuksen lisäämistä sosi‐
aali‐ ja terveydenhuollon näkökulmasta. … … On syytä kuitenkin nostaa esille tulisiko Karkialammen kaavaan varata paikka päi‐
väkodille tai vaihtoehtoisesti jollekin lähi‐
alueelle huomioiden useamman asuinalu‐
een tulevat tarpeet. Sen sijaan palvelu‐
asumisen laajentamisen yhteydessä tulee harkita kustannuksia, jos vanhaa rakennus‐
kantaa ryhdytään saneeraamaan nykyai‐
kaisen palveluasumisen tarpeisiin. 8.
Karkialampi‐säätiö 3.11.2009 (saapunut 6.11.2009) 8.1 Karkialampi‐säätiö esittää, että sr‐merkintä Kuntotalon osalta poistetaan sekä osayleis‐
kaavasta että asemakaavata/asemakaavan muutoksesta. 8.2 Lisäksi Karkialampi‐säätiö pitää tärkeänä alueen ulkoilureittien sijaintien säilyttämis‐
tä ennallaan. Esimerkiksi latureitit on profi‐
loitu kilpailukäyttöön ja niiden muuttami‐
nen vaikuttaa reitin käytettävyyteen kilpai‐
lussa. …. Ulkoilualue reitteineen tarjoaa yhdessä Kuntotalon tarjoamien mahdolli‐
suuksien kanssa edellytykset mm. SM‐
tason hiihtojen ja monien muiden vastaa‐
vien tapahtumien järjestämiseen. Edelly‐
tykset tähän tulee turvata kaavaratkaisus‐
sa. Senaatti‐kiinteistöt 16.9.2009 (saapunut 16.11.2009) 9.1 Kortteli‐, puisto‐, katualue‐ ym. rajausten osalta Senaatti‐kiinteistöillä ei ole huo‐
mautettavaa. Suojavyöhykkeen sv‐1 etelä‐
puolisten korttelialueiden käyttötarkoi‐
tusmerkintöjen (AK, P, AR, LPA) osalta ei Senaatti‐kiinteistöillä ole huomautettavaa. Korttelissa 1 rakennusalanmerkinnät mah‐
dollistavat lisärakentamisen, mitä Senaatti‐
kiinteistöt pitää erittäin tarpeellisena ko. suojelurakennusten peruskorjausten ta‐
loudellisuuden (mm. hissien rakentaminen) ja sairaalarakennuksen uudiskäyttömah‐
dollisuuksien toteutumisen turvaamiseksi. Asemakaava tulee kuitenkin ko. rakennus‐
alojen osalta täydentää rakennusoikeus‐ ja Ks. kohta 2.2. Ulkoilureitit sijoittuvat asemakaava‐alueen ulkopuo‐
lelle. 9.
Suojavyöhyke sv‐1 on poistettu tarpeettomana. Rakennusoikeus ja kerroslukumerkinnät on lisätty vanhan sairaalan kortteliin. LIITE 9.9
kerroslukumerkinnöillä, jotka puuttuvat lausunnolla olevasta kaavaehdotuksesta. 9.2 Suojavyöhykkeen sv‐1 pohjoispuoliset kort‐
telialueet on osoitettu pääosiltaan toimiti‐
larakennusten korttelialueiksi (KTY). Kort‐
telialueiden määrä huomioon ottaen on odotettavissa, että ko. kortteleiden raken‐
taminen ja muu toteutus tulee kestämään pitkän ajan, jonka kuluessa suojavyöhyk‐
keelle sv‐1 asetetut rajoitukset asumiselle mahdollisesti poistuvat tai lievenevät, jol‐
loin käyttötarkoitusmerkintöjä on syytä va‐
rautua tarkoituksenmukaisessa laajuudes‐
sa tarkistamaan. Etenkin korttelin 11 osalta olisi tarkoituksenmukaista täydentää KTY‐ merkintää lisämerkinnällä, joka mahdollis‐
taa ko. kortteliin liittyviä toimintoja palve‐
levien majoitus‐, asuntola‐ tms. tilapäis‐
tyyppisten asuintilojen rakentamisen. 9.3 Korttelissa 8 on esitetty KTY‐korttelialueet erotettavaksi kolmeen osaan korttelin si‐
sään esitetyillä LPA‐tonttialueilla. LPA‐
korttelialueet tulisi poistaa korttelista 8. Mikäli paikoitusmerkinnät katsotaan vält‐
tämättömiksi, KTY‐korttelin sisällä olevat ohjeelliset paikoitusaluemerkinnät ovat korttelien rakentumisen kannalta parempi ratkaisu. 10. Etelä‐Savon Energia Oy 29.10.2009 (säh‐
köposti) 10.1 Olemme tarkastaneet osaltamme lähete‐
tyn materiaalin , eikä meillä ole siihen eri‐
tyistä lausuttavaa. Suojavyöhyke sv‐1 on poistettu tarpeettomana. KTY‐ korttelia koskeviin kaavamääräyksiin lisätty teksti: Alueelle saa sijoittaa toimintaan liittyviä väliaikaisia majoitustiloja. LPA ‐korttelialueet on poistettu. Merkitään tiedoksi. 11. Tusku‐Seura ry 16.11.2009 (saapunut 16.11.2009) 11.1 Karkialammen eteläpäähän tulisi varata alue uimarantaa varten. 11.2 Nykyinen Marssitie ja sillä oleva valtatien alikulkutunneli tulee varata kevyenliiken‐
teen ja Kalevankankaalle sekä Latupirtille johtavan ulkoilureitin sekä latuverkon käyt‐
töön. Tälle asemakaava‐alueella autolii‐
kenne tulisi ohjata muun katuverkon kaut‐
ta. Ohjeellinen uimapaikka on esitetty Karkialammen koillisosaan. Alikulku tunneli on tämän asemakaava‐alueen ulko‐
puolella. 12. Metsähallitus 6.11.2009 (saapunut 10.11.2009) 12.1 Asemakaavaselostuksen kohdassa 2.1.1.1 Maanomistus. Alueen omistavat Suomen valtio ja valtion hallinnoimat liikelaitokset Korjattu esitetyllä tavalla. LIITE 9.10
(Metsähallitus). Tekstin tulisi olla (Senaat‐
tikiinteistöt ja Metsähallitus). 12.2 Asemakaavaselostuksen kohdassa 8 UHANALAISET LAJIT teksti: Selvitysalueella esiintyy liito‐oravan lisäksi uhanalaisia hyönteisiä. Tiedot lajeista ja esiintymistä on saatu Juha Pöyryltä Suomen ympäristö‐
keskuksesta. Uhanalainen hyönteislajisto on ns. paahdeympäristöjen lajistoa. Alueel‐
la on tiedossa kolmen uhanalaisen lajin esiintymiä. Esiintymien sijainti on esitetty seuraavan sivun kartalla. Alueella ei ole todettu uhanalaisia hyöntei‐
siä. Tekstin tulisi olla silmälläpidettäviä hyönteisiä. 12.3 Muilta osin Metsähallituksella ei ole huo‐
mauttamista kaavaluonnoksesta. Kohdassa 3.1.3 Ympäristön tila, luonnonympäristö todetaan: Selvitysalueella ei ole myöskään luonnon‐
suojelulain 29 §:n mukaisia luontotyyppejä eikä luonnonsuojelualueita tai valtakunnallisia suoje‐
luohjelmien kohteita. Merkitään tiedoksi. LIITE 10.1
KARKIALAMMEN ALUEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAMUUTOS 2014 SAADUT LAUSUNNOT JA VASTI‐
NEET 1. Etelä‐Savon pelastuslaitos 1.1 Pelastusviranomaisella ei ole huomautet‐
Merkitään tiedoksi. tavaa Karkialammen asemakaava‐ ja ase‐
makaavehdotukseen. 2. TeliaSonera Finland saapunut 27.1.2015 2.1 Tällä alueella on Soneran kaapelointia, joka Asemakaavan yleismääräyksiin on lisätty teksti: Rakennus‐ ja maankaivutöitä tehdessä tulee huo‐
saattaa vaikuttaa perusinfran rakentami‐
seen ja parantamiseen, sekä hankkeiden mioida alueella mahdollisesti kulkevat Soneran ja aikatauluihin ja myös kustannuksiin. Maa‐
puolustusvoimien kaapelilinjat. Mahdollisten kaape‐
rakentamista vaativan suunnittelun alkaes‐ lilinjojen sijainti tulee selvittää hyvissä ajoin, vähin‐
sa pyydämme olemaan yhteydessä Sone‐
tään viisi (5) työpäivää ennen töiden käynnistymis‐
raan. tä. Olemassa olevien kaapelireittien siirtojen, kaa‐
peleiden rakentamisenaikaisten suojaamisen tai muiden muutosten osalta kustannuksista vastaa muutoksen aiheuttaja. 2.2 Ei muuta huomautettavaa. Merkitään tiedoksi. 3. Etelä‐Savon maakuntaliitto 2.2.2015
3.1 Ei kommentoitavaa. Museovirasto 17.2.2015 (saapunut 18.2.2015) 4.1 Museovirasto on osallistunut kaavaproses‐
sin osallisena Karkialammen alueen puo‐
lustusvoimilta vapautuneen rakennukan‐
nan suojelutarpeiden ja –ratkaisujen mää‐
rittelyyn. 4.2 Rakennettuun kulttuuriympäristöön sisäl‐
tyvät arvot on kaavahankkeessa selvitetty ja on otettu huomioon. Rakennussuojelu‐
merkinnöissä on päädytty käyttämään yh‐
den rakennuksen (Karkialinna) osalta poik‐
keuksellisesti eräänlaista suojelukohteen ja sen korvaavan uudisrakentamismahdolli‐
suuden yhdistelmää (sr/ur). Tällaisen kaa‐
vamääräyksen ohjausvaikutus ja tarpeelli‐
suus (perustelut sen käytölle) tulee vielä varmistaa. Merkitään tiedoksi. 4.
5. Savonlinnan maakuntamuseo 19.2.2015 5.1 Savonlinnan maakuntamuseo toteaa, ettei sillä ole arkeologisen kulttuuriperinnön osalta huomauttamista Karkialammen asemakaavan ja asemakaavan muutoksen kaavaehdotuksesta. 6.
Itä‐Suomen Sotilasläänin Esikunta 13.11.2009 (saapunut 16.11.2009) Merkitään tiedoksi. Karkialinnan osalta on merkintä muutettu muotoon:
ar Rakennuksella on kulttuurihistoriallista arvoa Kar‐
kialammen kasarmikokonaisuuden osana. Raken‐
nuksessa suoritettavat korjaus‐ ja muutostyöt sekä muu täydennysrakentaminen tulee tehdä siten, että kohteen rakennus‐ ja kulttuurihistorialliset arvot säilyvät. Lisäksi rakennuksen viereen osoitettu rakennusala on merkitty rasterilla ja seuraavalla määräyksellä: Rakennusala, jolle saa rakentaa sille osoitetun ker‐
rosalan kun tontilla oleva kulttuurihistoriallisesti arvokas rakennus säilytetään. Merkitään tiedoksi. LIITE 10.2
NEET 6.1 On tärkeää, että kuntien maankäytön Puolustusvoimat ja kaupunkisuunnittelu pitivät suunnittelussa turvataan myös puolustus‐
yhteisen suunnittelukokouksen 7.4.2015. Siinä to‐
voimien toimintaedellytykset. Korttelissa 2, dettiin, että modernin rakennuskannan suojelu rakennukselle 3 on merkitty sr‐merkintä poikkeaa kovasti ns. perinteisistä rakennussuojelu‐
(suojeltava rakennus). Rakennuksen jatko‐ kohteissa. Moderneissa kohteissa korjaaminen ja käytön kannalta on tärkeää, että raken‐
muutokset ovat suotavia, mutta ne tulee toteuttaa nuksessa voidaan tehdä puolustusvoimien alkuperäistä rakennustapaa ja rakennuksen olemus‐
toiminnan vaatimia välttämättömiä muu‐
ta kunnioittaen, kuten puolustusvoimat ovat jo ka‐
tostöitä. Puolustusvoimat esittää, että ra‐
sarmin nro 3 osalta tehneet. kennukselta 3 poistetaan sr‐merkintä, jol‐
loin kaikkia entisiä kasarmirakennuksia (ka‐ sarmit 3, 4, 5, 9, 12, 14 ja 16) käsitellään kaavassa samalla tavalla. Asemakaavan yleismääräyksiin on lisätty teksti: 6.2 Rakennus‐ ja maankaivutöitä tehdessä tu‐
Rakennus‐ ja maankaivutöitä tehdessä tulee huo‐
lee huomioida alueella mahdollisesti kul‐
mioida alueella mahdollisesti kulkevat Soneran ja kevat puolustusvoimien kaapelilinjat. puolustusvoimien kaapelilinjat. Mahdollisten kaape‐
Mahdollisten kaapelilinjojen sijainti tulee lilinjojen sijainti tulee selvittää hyvissä ajoin, vähin‐
selvittää hyvissä ajoin, vähintään viisi (5) työpäivää ennen töiden käynnistymistä. tään viisi (5) työpäivää ennen töiden käynnistymis‐
Puolustusvoimien kaapelinäytöt tilataan tä. Olemassa olevien kaapelireittien siirtojen, kaa‐
Puolustusvoimien palvelukeskuksesta pu‐
peleiden rakentamisenaikaisten suojaamisen tai helinnumerosta 0299 818 080. Lisäksi muiden muutosten osalta kustannuksista vastaa myös Suomen Johtotieto Oy:stä on syytä muutoksen aiheuttaja. pyytää kaapelinäyttö. 6.3 Kaavamuutoksesta aiheutuvien olemassa ks. kohta 6.2. olevien kaapelireittien siirtojen, kaapelei‐
den rakentamisenaikaisten suojaamisen tai muiden muutosten osalta kustannukset on kohdennettava muutoksen aiheuttajalle. 6.4 Karkialammen alueen maankäytön suun‐
Alueen pohjoisosat on kaavoitettu toimitilaraken‐
nittelussa tulee huomioida kaavoitettavan nusten korttelialueeksi. Vakituisen asumisen kort‐
telialueita on sijoitettu vain alueen eteläosaan. alueen läheisyydessä tapahtuvan puolus‐
tusvoimien harjoitustoiminnan aiheuttama raskaan liikenteen lisääntyminen alueen katuverkostolla. Myös harjoitustoiminnas‐ ta aiheutuva melu voidaan kokea häiritse‐
vänä. 6.5 Kaavoitettavalla alueella ja sen läheisyy‐
Puolustushallinnon käytössä olevaan kortteliin 2 on dessä työskentelee n. 400 puolustushallin‐ kaavassa osoitettu ohjeellinen pysäköimisalue (p) non henkilöä. Lisäksi alueelle sijoittunut palvelemaan korttelin paikoitustarvetta. muu toiminta lisääntyy tulevaisuudessa. Muutoin kaava‐alueella pysäköinti hoidetaan ton‐
Puolustusvoimat esittää, että kaavoitetta‐
teilla. valle alueelle varataan autopaikoitukselle omat korttelialueensa kaavassa esitettyjen korttelikohtaisten vaatimuksen lisäksi. Näillä turvataan riittävä määrä autojen py‐ säköintipaikkoja alueen käyttäjille ja alu‐
eella asioiville. 6.6 Puolustusvoimien käytössä olleilla alueilla Kaavan yleismääräyksiin lisätään mainita: LIITE 10.3
NEET on käsitelty ja käytetty erityyppisiä räjäh‐
Alueella suoritettavissa maansiirto‐ ja kaivutöissä teitä sekä harjoitustarvikkeita. On mahdol‐ on huomioitava puolustusvoimien entisellä alueella lista että nyt kaavassa käsiteltävällä alueel‐ mahdollisesti esiintyvät raivaamattomat räjähteet. la on raivaamistoimista huolimatta edel‐
leen toimivia räjähteitä. 6.7 Kortteli KTY/s 2 merkitään EP‐alueeksi ja se Kortteli 2 on muutettu kokonaisuudessaan puolus‐
pitää pystyä tarvittaessa aitaamaan ja liit‐
tusvoimien alueeksi (EP). tämään nykyiseen varuskunnan aitaan Merkitään tiedoksi ja asia tullaan lisäämään valmis‐
6.8 Koska kuntakaavoilla sekä rakennus‐ ja telussa olevaan uuteen Mikkelin rakennusjärjestyk‐
toimenpideluvilla voidaan ratkaista yksit‐
täisiä tuulivoimalakohteita, pyydetään alu‐ seen. eelle laadittaviin kunnallisiin rakennusjär‐
jestyksiin ja tarvittavilta osin muihin kaa‐
voihin lisäämään seuraavat lauseet: ”Yli 50 metriä (kokonaiskorkeus maanpin‐
nasta) korkeista tuulivoimaloista tulee aina pyytää erillinen lausunto Pääesikunnalta koko kunnan alueella. Yksittäisiä alle 50 metriä (kokonaiskorkeus maanpinnasta) korkeita pientuulivoimaloi‐ ta saa rakentaa, mikäli ne eivät rajoitu puo‐ lustusvoimien vakituisessa käytössä oleviin alueisiin.” Lisäyksiä saapunut sähköpostilla… 6.9 Korttelissa KTY/s 2 oleva rak 4 pitää tarvit‐ Rakennusta ei ole kaavaan merkitty rakennussuoje‐
taessa pystyä purkamaan, koska korttelissa lumerkinnällä sr. pysäköintialueet eivät tule riittämään Rakennuspaikat on poistettu. Ks. kohta 6.5. 6.10 Korttelin KTY/s 2 eteläpäässä olevat kaksi rakennuspaikkaa esitetään poistettavaksi, koska pysäköintipaikat eivät tule riittä‐
Puolustusvoimat ja kaupunkisuunnittelu pitivät mään korttelissa yhteisen suunnittelukokouksen 7.4.2015. Siinä to‐
6.11 Pv:n alueeseen liittyvä urheilukenttä (VU) merkitään EP ‐alueeksi. dettiin, että Puolustusvoimilla ei jatkuvaa tarvetta 6.12 Urheilukentän liittymäalue (EP‐aluetta) urheilukentän alueelle ja kaavamerkintänä voidaan Tyrjäntielle Sotilaantien ja Tyrjäntien riste‐ säilyttää VU ja myös Sotilaantie voidaan säilyttää yksessä pitää palauttaa kaavaan kuten kaavatienä, kuten kaavaehdotuksessa oli. yleiskaavassa nyt on esitetty. 7. Pohjois‐Savon ELY –keskus 6.2.2015 (saa‐
punut 19.2.2015) Pientalojen korttelialueen (AP) rakennusalaa on 7.1 Valtatien lähelle sijoittuvaa pientalojen siirretty kauemmas tiestä siten, että se jää selkeästi korttelialuetta (AP) tulee tarkistaa raken‐
mäenharjanteen taakse. nusalan osalta niin, että rakentaminen ei ulotu valtatien melualueelle. Muualla me‐
luvaikutuksen vyöhyke on huomioitu EV –
alueena. 7.2 Liikennettä on sivuttu lyhyesti rakennetun Lisätty selostukseen kohta 5.3.2 Vaikutukset liiken‐
nejärjestelyihin. ympäristön ja sosiaalisten vaikutusten kohdissa. Liikenteellisiä vaikutuksia on hy‐
vä käsitellä omassa kohdassaan ja avata siinä mahdollisuuksia hyödyntää / kehittää LIITE 10.4
NEET kevyt‐ ja joukkoliikennettä alueen työpaik‐
kojen ja asumisen näkökulmasta. 7.3 Ajoneuvoliikenteen osalta pitäisi arvioida Koko asemakaava‐alueen nykytilanteen liikenne‐
liikennemääriä uusien yritystoimintojen määräarvio on 1200 ajoneuvoa / arkivuorokausi. pohjalta ja onko sillä vaikutusta esimerkiksi Liikennemäärä ajoneuvoliikenteen osalta koko ra‐
Karkialammentien ja valtatien liittymän kennusoikeus käyttäen on arvioitu olevan 2200 toimivuuteen. ajoneuvoa / arki‐vrk. Näillä näkymin puolustusvoi‐
milla ei kuitenkaan ole lisärakentamistarpeita, joten se huomioiden liikennemäärä tulee olemaan vähäi‐
sempi eli noin 1600‐1700 ajon / arki‐vrk. Valtatie 13 suunnan liikennemäärä Karkialammen‐
tien länsi päässä tulee olemaan 850‐900 ajoneuvoa / arkivuorokausi (650 ajon / arki‐vrk ilman puolus‐
tusvoimien lisärakentamista) ja huipputunnin aika‐
na 90 ajoneuvoa / tunti (60‐70 ajon / h). Arviolta liikennemäärä lisääntyy nykyisestä 40 ajon / h (20 ajon / h). Asemakaavamuutoksen mahdollistama liikenne‐
määrän lisäys ei aiheuta merkittävää heikennystä vt 13 / Karkialammentie ‐liittymän toimivuuteen. Liit‐
tymäalueella katualueen laajuudessa on huomioitu tulppaliittymän rakentaminen. 7.4 Muita osin liikennevastuualueella ei ole Merkitään tiedoksi. ehdotukseen huomauttamista. 8. Tusku‐seura 10.2.2015 (saapunut 20.2.2015) 8.1 Pyydämme, että asemakaavassa mahdollis‐ Merkitään tiedoksi. Kaavassa on merkitty ohjeelli‐
nen uimapaikka Karkialammen itärannalle. tetaan yleisen uimarannan rakentaminen Karkialammen rantaan. 9.
Etelä‐Savon ELY‐keskus 6.3.2015 (saapu‐
nut 9.3.2015) 9.1 Neuvottelutulokset sekä lausunnot ovat pääosin asiallisesti otettu huomioon kaa‐
vaehdotuksen maankäytössä, mutta muu‐
tamaan kohtaan Etelä‐Savon elinkeino‐, lii‐
kenne‐ ja ympäristökeskus (ELY‐keskus) esittää vielä muutoksia: 9.2 vaikka kortteleihin 2 ja 8 liittyvän /s –
merkinnän voidaan tulkita sisältävän kort‐
teleilla sijaitsevien kahden kulttuurihistori‐
allista arvoa omaavan kohteen, eli Panssa‐
rikumpareen (korttelissa 2) ja Komenta‐
janpuiston (korttelissa 8), arvojen huomi‐
oonottamise, pitää ELY‐keskus niiden osoittamista esim. ohjeellisena aluemer‐
kintänä tarpeellisine määräyksineen sel‐
vempänä. Näinhän oli esitetty mm. Merkitään tiedoksi. ELY‐keskuksen kanssa käytiin neuvottelu 15.4.2015, jossa päätettiin, että merkintä säilytetään ehdotuk‐
sen kaltaisena, eikä erillisiä rajauksia ole tarpeen merkitä kaava‐karttaan. LIITE 10.5
NEET 27.5.2014 päivätyssä kaavakartassa, joka oli 26.8.2014 kaupungin, Museoviraston ja ELY‐keskuksen pitämän neuvottelun aineis‐ tona. 9.3 kaavatyön perustaksi laaditussa rakennus‐ Ks. 4.2. historiaselvityksessä on todettu, että Kar‐
kialinna on asemakaavassa osoitettava sr‐
merkinnällä. Tämä merkintä sisältyi myös em. neuvottelun aineistona olleeseen kaa‐ vakarttaan. Nyt kaavaehdotuksessa esite‐
tyy sr/ur –merkintä mahdollistaa määrä‐
tyillä, joskin määrittelemättömillä ehdoilla rakennuksen purkamisen. Määräys ei ELY‐
keskuksen käsityksen mukaan turvaa riittä‐ vällä tavalla rakennuksen kulttuurihistorial‐ listen arvojen säilymistä. ELY‐keskus tote‐
aa, etteivät Karkialinnan rakenteiden kun‐
toarvioon sisältyvät korjaustoimenpiteet poikkea normaalista 1950‐ 1960 lukujen taitteen tiilitalon korjauksista. Merkitään tiedoksi. 9.4 Pohjois‐Savon ELY‐keskuksen liikennevas‐
tuualueen antamassa lausunnossa esitetyt seikat on otettava asianmukaisesti huomi‐ oon ennen kaavan lopullista hyväksymistä. 9.5 ELY‐keskuksella ei ole muuta huomautet‐
Merkitään tiedoksi. tavaa kaavaehdotuksen johdosta. 10. Seppo Pirinen (soitto vko 9 ja viesti vas‐
taajassa) 10.1 s‐2 merkintä tontilla turha. Merkintä on sama kuin ajantasa‐asemakaavassa. Se poistettu kaavasta kiinteistön omistajan kanssa käydyn puhelinkeskustelun (5.3.2015) ja maasto‐
käynnin perusteella. Perusteita suojelumerkinnän käyttämiseen ei enää nähty. Kaupunginhallitus 18.5.2015 Liite 1 § 181
0917
MIKKELIN KAUPUNKI
Kalle Räinä
puh. 044 794 2525, fax. (015) 194 2613,
TOKERONTIE OTAVA
ASEMAKAAVAN SELOSTUS
NÄHTÄVILLÄ
LAINVOIMAINEN
12.6.2012
16.12.2014 § 161
12.1.2015 § 8
21.1. – 20.2.2015
0917 TOKERONTIE
Asemakaavan selostus / Ehdotus
Mikkelin kaupunki
18.5.2015
Sisällys
Sisällys........................................................................................................................................ 1
PERUS- JA TUNNISTETIEDOT .............................................................................................. 3
1.1 Tunnistetiedot ................................................................................................................... 3
1.2 Kaava-alueen sijainti ......................................................................................................... 3
1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus .................................................................................................... 4
1.4 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista ................................................................................ 4
2 TIIVISTELMÄ .......................................................................................................................... 5
2.1 Kaavaprosessin vaiheet .................................................................................................... 5
2.2 Asemakaava ..................................................................................................................... 5
2.3 Asemakaavan toteuttaminen............................................................................................. 5
3 LÄHTÖKOHDAT ..................................................................................................................... 6
3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista ..................................................................................... 6
3.1.1
Alueen yleiskuvaus........................................................................................................ 6
3.1.2
Ympäristön tila, luonnonympäristö ................................................................................. 7
3.1.3
Rakennettu ympäristö ................................................................................................... 8
3.1.4
Palvelut ......................................................................................................................... 8
3.1.5
Virkistys......................................................................................................................... 8
3.1.6
Liikenne......................................................................................................................... 9
3.1.7
Rakennettu kulttuuriympäristö ..................................................................................... 10
3.1.8
Muinaismuistot ............................................................................................................ 10
3.1.9
Tekninen huolto ........................................................................................................... 10
3.1.10 Sosiaalinen ympäristö ................................................................................................. 11
3.1.11 Maanomistus ............................................................................................................... 11
3.1.12 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset ............................................. 11
3.2 Suunnittelutilanne ........................................................................................................... 11
3.3 Asemakaavasuunnittelun tarve ....................................................................................... 12
3.4 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset ................................................. 13
3.5 Osallistuminen ja yhteistyö.............................................................................................. 13
3.5.1
Osalliset ...................................................................................................................... 13
3.5.2
Vireilletulo.................................................................................................................... 13
3.5.3
Osallistuminen, vuorovaikutusmenettely ja viranomaisyhteistyö .................................. 13
3.6 Asemakaavan tavoitteet .................................................................................................. 14
3.6.1
Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet ...................................................................... 14
Yleiskaavallinen tarkastelu......................................................................................................... 14
3.6.2
Prosessin aikana syntyneet tavoitteet, tavoitteiden tarkentuminen .............................. 15
4 ASEMAKAAVAN KUVAUS ................................................................................................... 16
4.1 Kaavan rakenne.............................................................................................................. 16
4.2 Mitoitus ........................................................................................................................... 16
4.3 Palvelut ........................................................................................................................... 17
4.4 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen ja jatkosuunnitteluohjeet ........... 17
4.5 Aluevaraukset ................................................................................................................. 17
4.6 Kaavan vaikutukset ......................................................................................................... 18
4.6.1
Vaikutukset rakennettuun ympäristöön ........................................................................ 18
5.1.1
Sosiaalinen ympäristö ...................................... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty.
5.1.2
Virkistys....................................................................................................................... 18
5.1.3
Hulevedet .................................................................................................................... 18
5.1.4
Vaikutukset ihmisten terveyteen .................................................................................. 18
4.6.2
Vaikutukset luontoon ja luontoympäristöön.................................................................. 18
4.6.3
Muut vaikutukset ......................................................................................................... 19
4.7 Ympäristön häiriötekijät................................................................................................... 19
4.8 Nimistö............................................................................................................................ 20
1
1
0917 TOKERONTIE
5
Mikkelin kaupunki
18.5.2015
4.9 Kaavamerkinnät ja määräykset ....................................................................................... 20
ASEMAKAAVAN TOTEUTUS............................................................................................... 20
5.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat..................................................... 20
5.2 Toteuttaminen ja ajoitus .................................................................................................. 20
5.3 Toteutuksen seuranta ..................................................................................................... 20
2
0917 TOKERONTIE
Mikkelin kaupunki
18.5.2015
Kuva 1 Ilmakuva alueesta, Tokerontie keskellä.
1
1.1 Tunnistetiedot
Asemakaavan laadinta koskee Mikkelin kaupungin 36 kaupunginosaa Otavaa.
Suunnittelualue sijaitsee Otavan Tokerossa Korpikoskentien ja Tokerontien varrella. Alueen pintaala on noin 14 hehtaaria. Otavan keskustaan on matkaa noin 2 kilometriä ja Mikkelin keskustaan
noin 10 kilometriä.
3
0917 TOKERONTIE
Mikkelin kaupunki
18.5.2015
Asemakaavan nimenä on ”Tokerontie”. Tarkoituksena on kaavoittaa yleiskaavan mukainen ja sitä
tarkentava pientaloalueen asemakaava, jolla turvataan kaupungin edullisten pientalotonttien
tarjonta Otavassa. Suunnitelma sovitetaan olevaan taajama-, liikenneverkko, ulkoilualue- ja
maisemarakenteeseen. Yksityisten kiinteistönomistajien ja kaupungin välillä neuvotellaan
tarvittaessa maanluovutuksista ja vähäisessä määrin myös maakaupoista.
Asemakaavan toteutus tapahtuu vaiheittain.
1.
2.
3.
4.
5.
6.
7.
8.
9.
Osallistumis- ja arviointisuunnitelma
Asemakaavan muutosehdotus
Viitteellinen havainnepiirros
Alustava kustannusarvio kunnallistekniikan toteutuksesta (FORE)
Johtokarttaote
Luontoselvitys (2012)
Mielipiteet, lausunnot ja muistutukset
4
0917 TOKERONTIE
2
Mikkelin kaupunki
18.5.2015
TIIVISTELMÄ
Asemakaavan laadinta on tarkentavaa jatkosuunnittelua v. 1995 osayleiskaavalle. Keskeisten
maanomistajien kanssa on käyty neuvotteluja vuodesta 2012 alkaen. Maanomistajilla ei ole ollut
tarvetta osoittaa tiloilleen uusia rakennuspaikkoja. Tokeron alueen jatkorakentaminen vaatii
pohjakseen asemakaavan, jotta vältytään jäsentymättömän taaja-asutuksen muodostumiselta.
Alueen maaston maaperä ja topografia soveltuvat hyvin rakentamiseen. Suunnittelun pohjaksi on
laadittu luontoselvitys.
Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (12.6.2012) on liitteenä 1. Alueella olevan maanomistajan
kanssa käynnistettiin neuvoteltu erilaisista ratkaisumalleista. Saadun palautteen perusteella
tonttien rajauksiin esitetään muutoksia kuten myös maanomistusjärjestelyihin. Palautteen pohjalta
on tehty tarkennettu hahmotelma asemakaavasta.
Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta saatujen mielipiteiden pohjalta alueelle laadittiin
asemakaavaluonnos. Luonnoksessa alue osoitettiin pääosin erillispientalojen korttelialueiksi ja
virkistysalueiksi. Luonnoksesta saatiin 2 mielipidettä.
OAS jälkeen järjestettiin asukastilaisuus 6.9.2012. Asukastilaisuudesta saatiin 1 mielipide.
-
Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (12.6.2012)
Asemakaavan ehdotus teknisen lautakunnan käsittelyssä (16.12.2014)
Kaupunginhallituksessa 12.1.2015
Asemakaavaehdotus nähtävillä 21.1.2015 – 20.2.2015
Asemakaavaehdotus kaupunginhallituksessa 18.5.2015
2.2 Asemakaava
Asemakaava koskee Mikkelin kaupungin 36 kaupunginosan, Otavan Tokeron aluetta ja Liukkolan
kylän tiloja: 491-430-5:10, 491-430-5:21, 491-430-5:27, 491-430-5:33 osaa sekä Tokerontietä.
Asemakaavassa muodostuu Mikkelin kaupungin 36 kaupunginosan, Otavan korttelit 318-325 sekä
katuja virkistysalueita.
Erillispientalojen korttelialueelle saa sijoittaa korkeintaan kaksikerroksisia asuinrakennuksia.
Pysäköinti on osoitettu omille tonteille.
Asemakaavassa on ratkaistu n. 3 yksityisen omistuksessa olevan kiinteistön tai kiinteistön osan
tulevaisuuden maankäyttömahdollisuudet: kylämäinen ja väljästi rakennettu alue tiivistyy
pientalorakentamisen myötä.
Asemakaavan toteutuksesta vastaa kaupunki. Asemakaava mahdollistaa pientalorakentamista
ennestään lähes rakentamattomalle alueelle Tokerontien varteen. Kaavassa osoitetaan uusia
asuinrakennuspaikkoja, olemassa olevia rakennusaloja on osin laajennettu mikä mahdollistaa
rakennusten laajentamisen tai korvaamisen suuremmalla. Mikkelin kaupunki ohjelmoi vuosittain
tulevan tonttitarjontansa ja sitä varten tarvittavat kunnallistekniset työt. Vaikka suunnittelualueen
5
0917 TOKERONTIE
Mikkelin kaupunki
18.5.2015
reunalla on valmiit tiet ja kadut sekä kunnallistekniset järjestelmät, koko kaava-alueen
rakentuminen tulee viemään useita vuosia. Olemassa olevien tilojen omistajien ja kaupungin välille
laaditaan maankäyttösopimus kaavahankkeen yhteydessä. Yksityisten omistamien kiinteistöjen
jalostaminen rakentamalla jää kunkin omistajan itse harkittavaksi.
3
LÄHTÖKOHDAT
3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista
3.1.1
Alueen yleiskuvaus
Asemakaavoitettavan alueen pinta-ala on noin 14 hehtaaria. Maasto on topografialtaan
kumpuilevaa etelään viettävää aluetta, jonka laaksomaisiin painanteisiin on kehittynyt
korpimaisia kosteikkoja. Maaston korkein kohta on noin +128,8 metriä mpy ja matalin
Utrunojan varrella + 118 metriä mpy. Moreenipohjaiset talousmetsämaat koostuvat eriikäisistä havu- ja lehtipuista. Maisemassa on pieniä kumpuilevia kohtia sekä suoalueita että
melko syvässä uomassa kulkeva Utrunoja.
Asemakaavan alueella on ollut pienpalstaisia peltoja aina 1960-luvulle saakka. Nykyisin
pellot ovat tiheästi metsittyneet, mutta jäänteenä menneisyydestä voi alueelta kuitenkin
löytää kiviröykkiöitä ja – muureja.
Tokerontie on ollut osa Suuren Savontien linjausta eli vanhin alueella olevista teistä. Suuri
Savontie mainitaan vanhassa Suomen teiden luettelossa, joka laadittiin 1500-luvun puolen
välin paikkeilla. Reitti on kulkenut Hämeenlinnasta Mikkelin kautta Savonlinnaan.
Yleiskaavassa alue on osoitettu erillispientalojen alueeksi Otavan Taajaman laajenemista
varten.
Kuva 2. Suuren-Savontien linjaus (punainen) 1750-luvulla tehdyssä kartassa. Suunnittelualueen viitteellinen sijainti on
osoitettu valkealla ympyrällä.
6
0917 TOKERONTIE
Mikkelin kaupunki
18.5.2015
Kuva 2. Alue vuosina 2011 ja 1966.
3.1.2
Ympäristön tila, luonnonympäristö
Pääosa suunnittelualueesta on metsätalousmaata Tokerontien ja Tervakankaantien varrella on
muutama asuinrakennus pihapiireineen. Selvitysalueen länsiosassa on etelään päin virtaava
Utrunoja. Ojan varrella on aiemmin maatalouskäytössä ollutta peltoa, joka on nykyisin kauttaaltaan
metsittynyt. Puustona on nuorta koivua, raitaa, tuomea ja harmaaleppää. Aluskasvillisuutena on
mm. vadelmaa, maitohorsmaa, vuohen- ja koiranputkea, nokkosta ja mesiangervoa. Utrunojan
itäpuolella on pieni mäki, jossa kasvaa puustoltaan varttunutta tuoreen kankaan männikköä.
Voimajohdon itäpuolella on tuoreen kankaan nuorta kasvatusmetsää. Pääpuulajina on kuusi;
lisäksi tavataan koivua ja vähän mäntyä. Puustoa on harvennettu hiljattain. Selvitysalueen
keskiosassa puusto on varttunutta männikköä ja havumetsää aina alueen pohjoisrajalle saakka.
Männyn ja kuusen lisäksi alueella kasvaa vähän koivua sekä muutama haapa ja Tokerontien
pohjoisreunalla nuoria harmaaleppiä. Alueella ei tavattu myöskään Suomessa uhanalaisia
luontotyyppejä. Alueella ei arvioitu olevan sellaisia luontokohteita, elinympäristöjä tai lajistoa, jotka
edellyttäisivät tarkempia selvityksiä.
Tokerontien varrella olevien rakennusten välissä on tuoretta kangasta, jonka puustona on
varttuvaa mänty–koivu-sekametsää ja nuorta kasvatuskuusikkoa. Näiden itäpuolella on kuvio
entiselle pellolle istutettua nuorta koivikkoa, jonka kasvillisuus on kulttuurivaikutteista.
Tervakankaantien länsipuolella on varttunutta kasvatuskuusikkoa tai kuusivaltaista sekametsää.
Sekapuuna kasvaa vähän koivua ja mäntyä sekä tien reunalla harmaaleppää ja pajuja.
Kasvillisuus on tuoretta–lehtomaista kangasta. Kuusikon länsipuolella metsä vaihettuu
mäntyvaltaiseksi tuoreeksi kankaaksi. Tervakankaantien itäpuolella on pihapiiri, jonka
pohjoispuolella on kuvio puustoltaan varttunutta tuoreen kankaan männikköä. Alikasvoksena
tavataan kuusta, katajaa, harmaaleppää ja pihlajaa.
7
0917 TOKERONTIE
Mikkelin kaupunki
18.5.2015
Selvitysalueella tai sen välittömässä läheisyydessä ei ole Natura 2000 -alueita, valtakunnallisten
luonnonsuojeluohjelmien kohteita, luonnonsuojelualueita, suojeltuja luontotyyppejä tai
luonnonmuistomerkkejä. Luontoselvityksissä ei todettu alueella olevan liito-oravan tai muiden
huomionarvoisten eliölajien esiintymiä.
Maaperä:
Kallioperä on pääasiassa graniitista koostuvaa kiillegneissiä. Maasto on muodoiltaan kumpuilevaa
moreenia ja rakennettavuudeltaan hyvää.
Kuva 3. Tervakankaantietä (KR 2012)
3.1.3
Kaava alue sijaitsee suurilta osin rakentamattomalla metsäalueella. Läheisyydessä olevat
kiinteistöt on rakennettu 1950-1960-luvuilla. Rakennuskanta suunnittelualueen läheisyydessä on
pääosin rintamamiestalotyyppistä, joskin varsinaisella kaava-alueella rakennukset ovat 1960luvulla rakennettuja yksi tai 11/2 kerroksisia omakotitaloja. Olemassa olevilla rakennuksilla ei ole
kulttuurihistoriallista merkitystä, eikä rakennuksiin todennäköisesti tule suojelutavoitteita.
3.1.4
Palvelut
Alue tukeutuu Otavan keskustan olemassa oleviin palveluihin. Asemakaavalla ei luoda tarvetta
uusiin palveluihin. Palvelutaso on kohtuullinen, kaupat, kirjasto, posti, päiväkodit, koulu
huoltoasema, bussiyhteydet ja lenkkipolku löytyvät Otavan alueelta noin 1,5 kilometrin säteellä.
Otavan koulu sijaitsee noin 1,5 kilometrin päässä. Yläkoulun oppilaat 7. luokasta lähtien käyvät
koulua Rantakylän yhtenäiskoulussa. Tokerontien bussipysäkistä huolimatta paikallisliikenteen
reitit eivät ulotu suunnittelualueelle saakka.
3.1.5
Virkistys
Alue tukeutuu lähialueiden virkistysmahdollisuuksiin. Suunniteltualueen pohjoispuolella kulkee
talvisin hiihtolatu, jota pitkin pääsee suotuisana talvena kaupungin muille hiihtoreiteille.
8
0917 TOKERONTIE
Mikkelin kaupunki
18.5.2015
Kuva 4. Ote kaupungin ulkoilureittikartasta.
3.1.6
Liikenne
Tokerontie on katkaistu Savonradan kohdalta vuonna 2010, jolloin Korpikoskentielle valmistui
Savonradan ylittävä silta. Korpikoskentiellä keskimääräinen liikennemäärä on 760 ajoneuvoa vrk
(2011), josta Otavan sahalle kulkeva raskaan ajoneuvoliikenteen osuus on noin 4 %. Yksityisen
Tokerontien liikenne on rauhoittunut tien katkaisun jälkeen. Raskas tavaraliikenne on siirtynyt
kokonaan Korpikoskentielle.
Linja-autoliikenteen lähin pysäkki ns. Vanha selli toimii Vanhan Otavantien varressa, noin 600
metrin päässä suunnittelualueesta. Paikallisliikenteen linjat 1A ja 6 sekä matkahuollon bussit
kulkevat pysäkin kautta.
Otavan ja Mikkelin keskustan välillä on toimiva ja hyväkuntoinen kevyenliikenteen yhteys.
Mikkelin tie- ja raideliikenteen meluselvityksessä vuodelta 2000 käy ilmi, että Savonradan
raideliikenteen melualue ei ulotu suunnittelualueelle. Rataosuudella on arvioitu 2010 liikennöivän
26 henkilöliikenteen junaa ja 16 tavarajunaa vuorokaudessa. Raideliikenteen 55 dB:n
keskimääräinen melualue on 150-200 metriä radan kummallakin puollella riippuen paljon maaston
muodoista. Näin ollen Tokerontien kaava-alue jää melualueen ulkopuolelle. Matkaa radalta kaavaalueen rajalle on lyhimmillään 210 metriä
9
0917 TOKERONTIE
Mikkelin kaupunki
18.5.2015
Kuva 5. Tokerontien ja Tervakankaantien risteysalue.
3.1.7
Rakennettu kulttuuriympäristö
Suunnittelualueella on vain muutamia rakennuksia. Olemassa olevilla rakennuksilla ei ole
kulttuurihistoriallista merkitystä, eikä rakennuksiin todennäköisesti tule suojelutavoitteita.
3.1.8
Muinaismuistot
Suunnittelualueella ei ole tiedettävissä muinaismuistoja, mutta kaava-alueen eteläpuolella nykyisen
Tokerontien linjausta pitkin on kulkenut Suuri Savontie, jonka juuret ulottuvat 1500-luvun puoleen
väliin saakka. Väylä on johtanut Hämeenlinnasta Mikkelin kautta Savonlinnaan. Tien syntyvaiheet
liittynevät Olavinlinnan perustamiseen.
3.1.9
Tekninen huolto
Aluetta ei ole liitetty kaupungin kunnallistekniseen verkostoon (Johtokarttaote liite 7). Tokerontien
eteläpuolelta tulevaa olevaa vesijohtoverkkoa joudutaan parantamaan kaavan toteuttamisvaiheen
aikana. Alue on myös mahdollista liittää kaukolämpöverkkoon Otavan Röppääntieltä, jonne matkaa
on noin 200 metriä suunnittelualueen läntiseltä reunalta. Suunnittelualueen länsireunassa kulkee
etelä-pohjoissuunnassa 20 kV:n ilmajohto Otavan sahalle.
Kuva 6. Ote johtokartasta
10
0917 TOKERONTIE
Mikkelin kaupunki
18.5.2015
3.1.10 Sosiaalinen ympäristö
Alueelta on hyvät yhteydet laajoille virkistysalueille ja Otavan keskustaan. Alueen ympäristössä ei
ole tekijöitä jotka merkittävästi vaarantaisivat terveellisen asuinympäristön muodostumisen. Otavan
taajama on pääosin pientalovaltainen. Väestöä taajamassa ja sen lähiympäristössä on noin 1393
henkilöä (26.9.2012). Väestö on pääosin lapsiperhepainotteista ja työikäistä, mutta
tulevaisuudessa eläköityvien, yli 65-vuotiaiden määrä tulee kasvamaan huomattavasti.
3.1.11 Maanomistus
Kaupunki omistaa rakentamattomat metsäalueet ja yksityiset maanomistajat kiinteistönsä.
Tervakankaantie ja Tokerontie ovat yksityisomistuksessa. Yksityisten omistamat alueet ovat laajoja
noin 3000-8000 m2 koostuvia tiloja.
3.1.12 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset
Kaavoituksen vireille tulosta on tiedotettu MRL 63§:n mukaisesti. Osallistumis- ja
arviointisuunnitelma on asetettu nähtäville 12.6.2012. Elinkeino-, liikenneja ympäristökeskuksen
kanssa järjestettiin viranomaisneuvottelu 18.9.2012.
Maakuntakaava (vahv. 4.10.2010)
Maakuntakaavassa alueelle on osoitettu Otavan paikalliskeskuksen kohdemerkintä (a) ja
voimalinjan yhteystarve.
11
0917 TOKERONTIE
Mikkelin kaupunki
18.5.2015
Kuva 6. Ote Maakuntakaavasta.
Yleiskaava
Suunnittelualueella on voimassa Etelä-Savon ympäristökeskuksen 6.11.1995 vahvistama
oikeusvaikutteinen osayleiskaava. Kaavassa alue on osoitettu pientalovaltaiseksi asuntoalueeksi
(AP)
Kuva 7. Ajantasa yleiskaava.
Ajantasakaava:
Alueella ei ole voimassa olevaa ajantasa-asemakaavaa.
3.3 Asemakaavasuunnittelun tarve
Asemakaavan muutos laaditaan Mikkelin kaupungin aloitteesta. Tarkoituksena on kaavoittaa
Otavaan edullisia pientalotontteja sekä laajentaa Otavan asemakaavoitettua aluetta pohjoiseen.
Mikkelin kaupunki saa omaan asuintonttivarantoonsa rakennettavaksi luovutettavia uusia
rakennuspaikkoja ja yksityiset maanomistajat voivat myös niin halutessaan käyttää asemakaavalla
nyt määriteltävää lisärakennusoikeuttaan ja hyödyntää kaavan myötä parantuvaa
kunnallistekniikkaa. Kaavan laadinnassa on tarpeen huomioida luonnon hyvinvointi ja
virkistyskäyttö.
12
0917 TOKERONTIE
Mikkelin kaupunki
18.5.2015
Kuva 8. Tervakankaantien kyltti
Asemakaavan muutos laaditaan Mikkelin kaupungin aloitteesta.
3.5.1
Osalliset
Osalliset selviävät osallistumisja arviointisuunnitelmasta, ks. liite 1.
3.5.2
Vireilletulo
Kaavoituksen vireille tulosta on tiedotettu MRL 63§:n mukaisesti. Osallistumis- ja
arviointisuunnitelma on asetettu nähtäville 12.6.2012 sekä lähetetty maanomistajille 12.6.2012
päivätyllä kirjeellä.
3.5.3
Osallistuminen, vuorovaikutusmenettely ja viranomaisyhteistyö
Kaavoitusprosessin aikana ja ennen asemakaavan muutosehdotuksen esille asettamista
huomioidaan osallistumisja arviointisuunnitelmasta saadut mielipiteet, sekä osallisten kanssa
käydyissä neuvotteluissa todetut muutostarpeet ja toiveet. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on
ollut nähtävillä kaupunkisuunnittelun ilmoitustaululla, ja siitä on voinut jättää huomautuksen 12.6. –
11.7.2012 välisenä aikana.
Osallisille ja muille alueen kaavoitusprosessista kiinnostuneille järjestettiin mahdollisuus
vuoropuheluun kaavasuunnittelusta vastaavien kanssa Mikkelin kaupungintalon valtuustosalissa
6.9.2012.
Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta jätettiin 3 lausuntoa ja 2 mielipidettä. (Liite 9)
Mikkelin Vesilaitos kommentoi aluetta vesihuollon kannalta antaen vesihuollon yleissuunnitelman.
Mikkelin kaupungin rakennusvalvonta kommentoi asemakaavan luonnostelmaa osallistumisja
arviointisuunnitelman yhteydessä. Kommentit on otettu huomioon kaavaehdotusta laadittaessa.
Kaavaehdotus oli nähtävillä 21.1.2015 – 20.2.2015 välisenä aikana. Kaavaehdotuksesta jätettiin 4
lausuntoa ja yksi muistutus. (Liite 9)
13
0917 TOKERONTIE
Mikkelin kaupunki
18.5.2015
Viranomaisyhteistyö
Asemakaavan on käsitelty viranomaisneuvottelussa 18.9.2012. Kokouksessa todettiin, että Suuren
Savontien kulttuurihistoriallinen merkitys on selvitettävä, samoin kaavassa olisi osoitettava
liittymäkielto uusille tonteille Tokerontien varrella.
3.6.1
Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet
Kunnan asettamat tavoitteet
Asemakaavan muutos laaditaan Mikkelin kaupungin aloitteesta tarkoituksena parantaa kaupungin
tonttitarjontaa Otavassa.
Maanomistajien tavoitteet
Kaupunki alueen suurimpana maanomistajana haluaa täydentää Otavan taajamarakennetta
laajentamalla tonttitarjontaa tavalla joka hyödyntää olemassa olevia infraa ja tehostaa alueen
houkuttelevuutta. Alueen muut maanomistajat haluavat turvata asuinympäristönsä laadun ja että
tulevat muutokset aiheuttavat mahdollisimman vähän häiriöitä heidän asuinympäristöönsä.
Alueen oloista ja ominaisuuksista johdetut tavoitteet
Kaava on suunniteltu tavalla joka ottaa huomioon alueen luonnonolosuhteet ja maastonmuodot
sekä alueelle tehdyt istutukset. Alueen historiallisia arvoja vaalitaan.
Suunnittelutilanteesta johdetut tavoitteet
Maakuntakaavassa alue on osoitettu asumisen ja taajamatoimintojen alueeksi.
Asemakaavamuutoksen tavoitteet eivät ole ristiriidassa maakuntakaavan aluevarausten kanssa.
Yleiskaavallinen tarkastelu
Arviointi suoritetaan käymällä läpi maankäyttö- ja rakennuslaissa esitetyt yleiskaavan
sisältövaatimukset ja arvioimalla niiden toteutuminen Mikkelin yleiskaavassa suunnitelmien
osalta (MRL 39§, 2. momentti kohdat 1-9 ja 4. momentti).
1) Yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuus ja ekologinen kestävyys
Suunnittelussa on pyritty ottamaan huomioon alueen luonnonolosuhteet ja käytetty niitä hyväksi
esim. tonttien sijoittelussa ja hulevesien hallinnassa. Liikenteellisesti uusi alue hyödyntää nykyisiä
liikenneverkostoja täydentämää niitä tavalla joka minimoi uusien katujen rakentamista säästäen
kustannuksia.
2) Olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyväksikäyttö
Kaava täydentää jo aloitettua taajamarakennetta ja voimistaa Otavan osakeskuksen elinvoimaa.
3) Asumisen tarpeet ja palveluiden saatavuus
Koska suunnittelualue sijaitsee olemassa olevan asuinalueen yhteydessä on alueella asumisen
tarpeet ja palveluiden saavutettavuus huomioitu.
4) Mahdollisuudet liikenteen, erityisesti joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen, sekä energia-,
vesi- ja jätehuollon tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen ympäristön, luonnonvarojen ja
talouden kannalta kestävällä tavalla.
Alue on liikenteellisesti hyvin saavutettavissa. Otavan keskustan palvelut ovat kävelyetäisyydellä
14
0917 TOKERONTIE
Mikkelin kaupunki
18.5.2015
alueesta. Alue sijaitsee joukkoliikenteen kannalta helposti saavutettavalla alueella…
5) Mahdollisuudet turvalliseen, terveelliseen ja eri väestöryhmien kannalta tasapainoiseen
elinympäristöön
Alueella ei ole asumiseen vaikuttavia haittatekijöitä. Alueen sijainti ja palvelujen tarjonta tukevat
kaikkien väestöryhmien tarpeita.
6) Kunnan elinkeinoelämän toimintaedellytykset
Kaavamuutoksella ei ole haitallisia vaikutuksia kunnan elinkeinoelämään.
7) Ympäristöhaittojen vähentäminen
Alueella ei ole asumiseen vaikuttavia haittatekijöitä.
8) Rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonvarojen vaaliminen
Rakentamisella ei ole haitallisia vaikutuksia jo rakennettuun ympäristöön kulttuurihistorialliselta
kannalta. Suunnittelussa on pyritty luonnon ominaispiirteitä säästävään ja hyödyntävään
ratkaisuun.
9) Virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyys
Alue rajautuu laajaan virkistysalueeseen jonka olemassa olevia virkistysmahdollisuuksia
hyödynnetään.
Johtopäätökset
Asemakaavalla hyödynnetään olemassa olevia palveluita, infrarakentamista ja täydennetään
syntynyttä taajamarakennetta parantaen Otavan osakeskuksen elinvoimaa. Kaavalla ei voida
katsoa olevan merkittäviä haittavaikutuksia.
3.6.2 Prosessin aikana syntyneet tavoitteet, tavoitteiden tarkentuminen
Saatujen mielipiteiden johdosta erityistä huomiota tulee kiinnittää katujärjestelyiden aiheuttamien
mahdollisten haittavaikutusten minimointiin olemassa oleviin tontteihin.
15
0917 TOKERONTIE
4
Mikkelin kaupunki
18.5.2015
ASEMAKAAVAN KUVAUS
Kuva 9. Havainnepiirros Tokerontien suunnittelualueesta (Liite 5.)
4.1 Kaavan rakenne
Kaava-alue on pääosin erillispientalojen (AO) korttelialuetta. Asemakaavan muutosehdotuksen
kaavakartta on liitteenä 3.
4.2 Mitoitus
Kaava-alueen pinta-ala on noin 14 hehtaaria, josta korttelialueita on 7 hehtaaria ja loput
virkistys- tai katualueita. Omakotitontteja on yhteensä 48 kpl, joista uusia tontteja on 45 kpl.
Uusien tonttien keskimääräinen pinta-ala on noin 1 200-1 400 m2. Syntyvän
uudisrakennusoikeuksien kerrosalan on n. 19 535 k-m2, mikäli kaikki rakennusoikeus e=0,25
toteutuu.
Mikkelin pientaloalueilla yleisesti käytetty erillispientaloalueiden tehokkuusluku on e=0,20-0,25,
kaavamuutoksella on pyritty vastaavaan tehokkuuteen eli e=0,25. Kerroslukuna on käytetty
muiden vastaavien kaava-alueiden kerroslukua II.
Vanhoille pinta-alaltaan laajoille tiloille on osoitettu myös sama tehokkuusluku.
16
0917 TOKERONTIE
Mikkelin kaupunki
18.5.2015
Kaavan korttelialueet on sijoitettu maaperällisesti kelvollisille paikoille. Lähtökohdaksi on otettu
keskustasta kauempana olevien asuinalueiden totuttuja tonttikokoja suuremmat yli 1000
neliömetrin tontit. Alueen itäosissa on maaperältään haasteellisia rakentamispaikkoja maaston
ollessa laaksomaisessa kohdassa. Vetovoimana voidaan pitää kuitenkin laajoja tontteja.
Asukkaita arvioidaan tulevan uudelle pientaloalueelle noin 150-200.
Kulku suunnittelualueelle tapahtuu yksityiseltä Tokerontieltä kahden uuden tonttikadun kautta.
Pysäköinti on järjestetty tonteille.
Autopaikkamääräys on 2 autopaikkaa/kiinteistö.
Kaavan mitoitustiedot on esitetty tarkemmin asemakaavan seurantalomakkeessa, liite 4.
4.3 Palvelut
Alueelle ei synny uusia palveluja.
4.4 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen ja jatkosuunnitteluohjeet
Asemakaavan toteuttaminen muuttaa rakentamiseen osoitettujen alueiden luonnon
ympäristöä. Alueen maaperän vesiolosuhteet sekä luonnonympäristössä elävien eläinten
olosuhteet muuttuvat. Suunnittelun tuloksena on muodostettu alue, joka huomioi
lähiympäristön luontoarvot ja korkeuserot. Asemakaavan keskeisenä tavoitteena on luoda
turvallinen, terveellinen ja viihtyisä asuinympäristö.
4.5 Aluevaraukset
AO
Erillispientalojen korttelialue
Kaava-alueen rakennusoikeutta on tarkistettu vastaamaan Mikkelin kaupungin
erillispientaloalueiden rakennusoikeutta, joka on merkitty tehokkuuslukuna.
L
Katualueet.
Tonttikadut tulevat alueelle Tokerontieltä
VL
Virkistysalueet jakavat kokonaisuuden pienempiin osiin. Aluetta sivuavat Otavan pohjoisosan
ulkoilupolku ja hiihtolatu. Erityistä huomiota on kiinnitetty hulevesien kulkuun ja tulvareittien
hallintaan sekä alueiden kunnossapidon toimivuuteen ja taloudellisuuteen. Lisäksi
kääntöpaikalta on osoitettu lumenvarastointipaikkoja – koska teknisen toimen linjapäätöksen
mukaan lumen poiskuljetukset on saatava mahdollisimman vähiin.
17
0917 TOKERONTIE
Mikkelin kaupunki
18.5.2015
4.6.1
Vaikutukset rakennettuun ympäristöön
Kaava yhtenäistää alueen kokonaisilmettä antamalla määräyksiä rakennusaloista, massoista,
julkisivumateriaaleista ja kattokulmasta.
4.6.2
Liikenteelliset vaikutukset
Asemakaavalla on kohtalaiset liikenteelliset vaikutukset.
Alueen asukasmäärän kasvaessa noin 130 -170 henkilöllä, liikennemäärät lisääntyvät
lähiympäristön tie- ja katuverkolla. Alueen liikenneverkolle syntyvän liikennemäärän on arvioitu
olevan noin 140 – 180 ajoneuvoa / vrk. Arvioinnin perusteena on käytetty opasta ”liikennetarpeen
arviointi maankäytön suunnittelussa”
4.6.3
Sosiaalinen ympäristö
Alue täydentää nykyistä kaupunkirakennetta ja tuo uusia asukkaita Tokeron asuinalueelle.
Vaikutukset kokonaisasukasmäärään on noin 130-170 uutta asukasta. Suurin osa liikkumisesta
alueelta tapahtuu henkilöautoilla, jossa automatkoja on vuorokaudessa noin 320 kpl
4.6.4
Virkistys
Alueen rakentaminen ei vähennä lähialueiden virkistysarvoja.
4.6.5
Hulevedet
Puuston kaatamisen myötä ja vettä läpäisemättömien pintojen lisääntyessä alueen vesitalous
muuttuu hieman edeltävästä tilanteessa. Muutos ei kuitenkaan ole voimakas. Pintavesien
valumista on lievennetty kaavassa erilaisin määräyksin ja ohjein. Hulevesille on varattu
imeyttämiselle sopivia alueita.
4.6.6
Vaikutukset ihmisten terveyteen
Asemakaavan muutoksella ei ole merkittävää vaikutusta ihmisten terveyteen.
4.6.7
Vaikutukset luontoon ja luontoympäristöön
Kaava-alue sijoittuu pääosin metsätalousalueelle. Suunnitelma vähentää metsäalaa ja lisää
huuhtoutuvan huleveden määrää. Hulevesien imeytykselle ja ohjaamiselle on varattu tilaa alueen
luonnollisista notkelmista ja painanteista. Hulevesiä varten tarkoitettuja alueita tarvitaan etenkin
keväällä lumien sulamisen ja rankkasateiden aikaan.
Kaavan rakenne mahdollistaa luonnon eläinten liikkumiselle suojaisia viherväyliä pitkin pohjoiseteläsuunnassa.
Maisemarakennetta on käytetty mahdollisimman pitkälle hyväksi. Entisten peltoalueiden kivimuurit
ja -röykkiöt on osoitettu säilytettäväksi. Jyrkät rinteet jätetään rakentamatta.
18
0917 TOKERONTIE
4.6.8
Mikkelin kaupunki
18.5.2015
Muut vaikutukset
Kaavoitettavat asuinalueet pystytään rakentamaan nykyisen tieverkon tuntumaan, mikä aiheuttaa
kustannussäästöjä kadunrakentamisen osalta.
4.6.9
Ympäristön häiriötekijät
Maankäytön muuttuminen lisää meluisaa raskasta liikennettä Korpikoskentien varrella ja Tokeron
alueella rakentamisvaiheen aikana.
19
0917 TOKERONTIE
Mikkelin kaupunki
18.5.2015
4.6.10 Nimistö
Kaava-alueen puiston nimi Utrunpuisto on johdettu lähialueen nykyisestä paikannimistöstä
Urtunojasta ja Utrunmäestä. Katualueiden nimistön teemana on käytetty syystalvea.
4.7 Kaavamerkinnät ja määräykset
Liitteessä 3 on esitetty kaavaehdotuksen merkinnät ja määräykset.
5
5.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat
Asemakaavan liitteeksi on laadittu suuntaa antava havainnekuva joka antaa käsityksen siitä miltä
alue toteutuessaan voisi näyttää.
Asemakaavan muutos pyritään saamaan lainvoimaiseksi vuoden 2015 aikana. Tontin omistajien
kanssa neuvotellaan maankäyttösopimus ennen kaavaehdotuksen hyväksymistä, mikäli
maankäyttösopimus katsotaan tarpeelliseksi.
5.3 Toteutuksen seuranta
Seuranta tapahtuu Mikkelin kaupungin rakennusvalvonnan toimesta.
Mikkeli 16.12.2014, Muutos 18.5.2015 / Mikkelin kaupungin tekninen toimi / Kaupunkisuunnittelu
Ilkka Tarkkanen
Kalle Räinä
Kaavoitusinsinööri
20
LIITE 1.1
0917 Tokerontien asemakaava, Otava
Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS)
Mikkelin kaupunki
12.6.2012
0917
MIKKELIN KAUPUNKI
Kalle Räinä kaavoitusinsinööri, p. 044 794 2525
fax. (015) 194 2613,
TOKERONTIEN ASEMAKAAVA
OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
12.6.2012 / Muutos 18.5.2015
TEHTÄVÄ
Liitteen tekijän tunniste
Asemakaavan laatiminen.
LIITE 1.2
Mikkelin kaupunki
12.6.2012
SUUNNITTELUKOHDE
Otavan Tokerontie lähiympäristöineen.
KIINTEISTÖTIEDOT/
OSOITE
Suunnittelualue sijaitsee 36. kaupunginosan (Otavan) Tokerossa
Korpikoskentien ja Tokerontien varrella. Alueen pinta-ala on noin 17
hehtaaria. Otavan keskustaan matkaa on noin 2 kilometriä ja Mikkelin
keskustaan noin 10 kilometriä. Suunnittelualue on osoitettu
kansilehdessä ilmakuvana.
HAKIJA
Asemakaavan muutos on tullut vireille Mikkelin kaupungin aloitteesta.
SUUNNITTELUN
TAVOITE
Tavoitteena on kaavoittaa yleiskaavan mukainen ja sitä tarkentava
pientaloalueen asemakaava, jolla turvataan kaupungin edullisten
pientalotonttien tarjonta Otavassa. Suunnitelma sovitetaan olevaan
taajama-, liikenneverkko-, ulkoilualue- ja maisemarakenteeseen..
Suunnittelualueella olevat yksityisten omistamat kiinteistöt voidaan
liittää tarpeen mukaan asemakaavaan. Kaavatyön pohjaksi ja sen
rinnalla laaditaan luonto- ja maisemaselvitys, vesihuollon
yleissuunnitelma, ja liikenteenyleissuunnitelma.
LÄHTÖTIEDOT/
NYKYTILANNE
Asemakaava:
Alueella ei ole voimassa olevaa asemakaavaa.
Yleiskaava:
Suunnittelualueella voimassa Etelä-Savon ympäristökeskuksen
6.11.1995 vahvistama osayleiskaava. Kaavassa alue on osoitettu
pientalovaltaiseksi asuntoalueeksi (AP).
MAANOMISTUS
Maakuntakaava:
Etelä-Savon maakuntakaava on vahvistettu 4.10.2011.
Suunnittelualueelle on kaavassa osoitettu voimalinjan yhteystarve.
Alue on pääosin kaupungin omistuksessa. Alla olevassa ilmakuvassa
kaupungin omistamat alueet on osoitettu siniharmaalla värillä.
LIITE 1.3
Mikkelin kaupunki
12.6.2012
MAANKÄYTTÖSOPIMUS
Yksityisten maanomistajien ja kaupungin välille laaditaan tarvittaessa
maankäyttösopimus.
ARVIOINTITIEDOT
Kaavasuunnitelman yhteydessä selvitetään asemakaavan ja sen
mahdollistaman rakentamisen vaikutuksia luontoon, ympäristöön,
maisemaan ja kaupunkikuvaan sekä liikenteeseen. Tämä tapahtuu
prosessissa kaavan laatijan ja muiden asiantuntijoiden ja osallisten
kanssa.
OSALLISET
Osallisia ovat:
- Mikkelin kaupunki
- alueen sekä viereisten ja vastapäisten alueiden omistajat,
vuokralaiset ja asukkaat (naapurit)
- kaupunginosan tai lähialueen asukkaat, yritykset, työntekijät, asukasym. yhdistykset
- kaupungin viranomaiset
- Etelä-Savon liikenne-, elinkeino- ja ympäristökeskus ELY,
- Pohjois-Savon liikenne-, elinkeino- ja ympäristökeskus ELY,
- Etelä-Savon maakuntaliitto,
- Etelä-Savon Energia Oy,
- Suur-Savon Sähkö Oyj,
- Otava-seura ry.
- Teleoperaattorit
- kunnan jäsenet ja ne, jotka katsovat olevansa osallisia.
Listaa osallisista täydennetään tarvittaessa.
LIITE 1.4
OSALLISTUMISEN JA
VUOROVAIKUTUKSEN
JÄRJESTÄMINEN
Mikkelin kaupunki
12.6.2012
Osallisille lähetetään tieto hankkeesta kirjeitse, samalla postitetaan
tämä osallistumisja arviointisuunnitelma ja pyydetään mahdollisia
mielipiteitä. Ehdotuksen nähtävillä pitovaiheessa kuka tahansa asiasta
kiinnostunut voi tehdä muistutuksia Osallistumis- ja
arviointisuunnitelmassa kerrottuihin asemakaavatyön tavoitteisiin voi
tutustua myös Mikkelin kaupunkisuunnittelun tiloissa, osoitteessa
Maaherrankatu 9-11 ja internetissä www.mikkeli.fi
Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan voidaan tehdä työn
kuluessa tarvittaessa muutoksia ja täydennyksiä.
KÄSITTELYAIKATAULU
Kaavan nähtävillä olosta ja voimaan tulosta kuulutetaan kaupungin
virallisissa ilmoituslehdissä sekä muissa kunnissa asuville
maanomistajille tavallisella kirjeellä. Teknisen lautakunnan käsittely ja
kaupunginvaltuuston hyväksyminen ovat tavoitteena v. 2013 aikana.
Viranomaisyhteistyö järjestetään työn kuluessa erikseen sovittavin
neuvotteluin. MRL 66§ mukainen viranomaisneuvottelu ei ole tarpeen,
elleivät muut viranomaiset sitä esitä.
Kaavan nähtävillä olosta ja voimaan tulosta kuulutetaan Länsi-Savossa
ja kaupunkilehdessä sekä muussa kunnassa asuville maanomistajille
tavallisella kirjeellä.
Kaavoitustyön vaiheesta ilmoitetaan kerran vuodessa
kaavoituskatsauksessa.
VALMISTELUSTA
VASTAA
Kaavoitusinsinööri Kalle Räinä
puh. 044 794 2525
kaavoituspäällikkö Ilkka Tarkkanen
puh. 050 311 7130
PÄIVÄYS JA
ALLEKIRJOITUS
Mikkeli 12.6.2012 / muutokset 18.5.2015
Ilkka Tarkkanen
LIITE 1.5
LIITE 1.6
LIITE 1.7
LIITE 3.1
LIITE 3.2
LIITE 3.3
LIITE 3.4
LIITE 4.1
Kunta
12.11.2014
Kaavan nimi
Tokerontie
Hyväksymispvm
Ehdotuspvm
Hyväksyjä
12.06.2012
Hyväksymispykälä
Kunnan kaavatunnus
0917
14,2365
14,2365
Asemakaavan muutoksen pinta-ala [ha]
Omarantaiset
Aluevaraukset
Yhteensä
A yhteensä
P yhteensä
Y yhteensä
C yhteensä
K yhteensä
T yhteensä
V yhteensä
R yhteensä
L yhteensä
E yhteensä
S yhteensä
M yhteensä
W yhteensä
Pinta-ala
[ha]
14,2365
7,8737
Ei-omarantaiset
Ei-omarantaiset
[%]
m²]
[e]
100,0
19684
0,14
55,3
19684
0,25
Pinta-alan muut.
[ha +/-]
14,2365
7,8737
5,1295
36,0
5,1295
1,1988
0,0345
8,4
0,2
1,1988
0,0345
Maanalaiset
tilat
Yhteensä
Pinta-ala
[ha]
Rakennussuojelu
Pinta-ala
[%]
19684
19684
m²]
[lkm]
[k-m²]
[lkm +/-]
[k-m² +/-]
Yhteensä
Alamerkinnät
Aluevaraukset
Yhteensä
A yhteensä
AO
P yhteensä
Y yhteensä
C yhteensä
Pinta-ala
[ha]
14,2365
7,8737
7,8737
[%]
m²]
[e]
100,0
19684
0,14
55,3
19684
0,25
100,0
19684
0,25
Pinta-alan muut.
[ha +/-]
14,2365
7,8737
7,8737
19684
19684
19684
LIITE 4.2
K yhteensä
T yhteensä
V yhteensä
VL
R yhteensä
L yhteensä
Kadut
E yhteensä
ET
S yhteensä
M yhteensä
W yhteensä
5,1295
5,1295
36,0
100,0
5,1295
5,1295
1,1988
1,1988
0,0345
0,0345
8,4
100,0
0,2
100,0
1,1988
1,1988
0,0345
0,0345
LIITE 5
LIITE 6
KUSTANNUSARVIO RYHMITTÄIN
Projekti:
Työkansiot > Kalle Räinä > Testi Tokero
Laskelma:
Tokerontie
Työnumero:
Hankkeen tyyppi:
Investointi
Dokumentin luoja:
Kalle Räinä
Vastuuhenkilö:
Kalle Räinä
Viimeinen muokkaaja:
Kalle Räinä
Raportoija:
Kalle Räinä
Asiakas:
Mikkelin kaupunki
Asiakkaan
projektipäällikkö:
Aluekerroin:
0,96
Kustannusindeksi:
112,77 (2010=100)
Päivämäärä:
22.9.2014
Koko hanke yhteensä:
321 087 €
Koko laskelma
Hankeosat ja muut kustannukset
Tunniste
Hankeosa tai muu kustannus
Toimenpide Yks.
Määrä Yks. hinta
Yhteensä
0€
321 087 €
300
360,96
108 287 €
Uusi ryhmä
211.284
Tonttikatuväylä
U
m
221.112
T-liittymä, Katu
U
kpl
2
29 111,44
58 223 €
236.1
Kääntöpaikka
U
kpl
4
9 356,56
37 426 €
252
Luonnontilainen alue, KESKEN
U
m2
0,00
0€
413.1
Hulevesijärjestelmä
U
m
0,00
0€
414.1
Pumppaamo
U
kpl
1
17 384,37
17 384 €
414.2
Vesihuoltoverkosto
U
m
300
252,44
75 733 €
414.3
Kaivo
U
kpl
7
461,47
3 230 €
441.2
Katuvalaistus
U
m
300
69,35
20 804 €
100-900
Hankeosat ja muut kustannukset yhteensä
321 087 €
Laskelman tilaajatehtävät
Tilaajatehtävät yhteensä
100-5700
Koko hanke yhteensä
Koko hanke yhteensä
0%
Hankeosat, muut kustannukset ja tilaajatehtävät yhteensä
321 087 €
(Alv. 0%)
321 087 €
(Alv. 24%)
77 100 €
(Alv. 24%)
398 100 €
Sivu 1 / 1
LIITE 7
917_Tokero_tlk.xx.xx_kr2.dgn 24.11.2014 10:03:23
LIITE 8.1
OTAVAN
N TOKERONTIE
EN ASEM
MAKAAVA
A-ALUEE
EN LUON
NTOSEL
LVITYS
Marko Vauhhkonen
Ympäristösuuunnittelu Enviro
E
Oy
4.10.2012
1 JOHDA
ANTO
Mikkelin Otavan taaajaman koilllispuolella sijaitsevallle Tokeronttien alueellle laaditaann
k
varten aluueen luonto
oselvityksenn
asemakaavvaa. Mikkeelin kaupunnki tilasi kaavoitusta
Ympäristöösuunnittelu
u Enviro Oyy:ltä. Työn on
o tehnyt biiologi, FM M
Marko Vauhkonen.
2 AINEIS
STO JA ME
ENETELM
MÄT
Selvitysaluueen sijaintti ilmenee kuvasta 1. Se rajoittu
uu lännessä Korpikosk
kentiehen jaa
etelässä Tokerontiehe
T
en. Alueen itäosan poiikki kulkee Tervakankkaantie. Sellvitysalueenn
aiemmat luontotiedo
l
t tarkistettiiin Etelä-Saavon ELY-keskuksestaa ja Mikkeelin seudunn
ympäristöpalveluista..
Kuva 1. Se
elvitysalueen
n sijainti ja raj
ajaus (punain
nen viiva). Lä
ähde: Mikkeli n kaupunki.
Ympäristössuunnittelu Enviro Oy
Porrassalmen
nkatu 25 B
50100 Mikkeli
P
Puh.
050 6618
80
1 (4))
www.yss-enviro.fi
Y-tunn
nus 0625780-0
0
Kaupparek
k. 381.706
ALV rek.
Kotipaikka Mikkeli
LIITE 8.2
Selvitysalueelle tehtiin ensimmäinen maastokäynti 22.4.2012, jolloin se käveltiin kattavasti läpi pihapiirejä lukuun ottamatta. Liito-oravan esiintyminen selvitettiin Sierlan ym.
(2004) ohjeiden mukaisesti. Lajin ulosteita etsittiin sopivien pesä-, suoja- ja ruokailupuiden (mm. haavat ja kookkaat kuuset) tyviltä. Liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikoiksi sopivia kolopuita ja risupesiä etsittiin lajin elinympäristöksi sopivista metsiköistä. Ensimmäisellä maastokäynnillä inventoitiin ja kirjoitettiin muistiin alustava
yleiskuvaus alueen luonnonoloista ja kasvillisuudesta. Lisäksi havainnoitiin alueen
eliölajistoa (mm. pesimälinnusto). Työhön ei sisältynyt varsinaista linnustoselvitystä,
koska selvitysalue arvioitiin tavanomaiseksi metsämaastoksi, josta ei ole tiedossa linnustollisesti merkittäviä kohteita.
Toinen maastokäynti tehtiin 18.7.2012. Tällöin tarkennettiin alueen luonnonolojen ja
kasvillisuuden yleiskuvausta. Käynnillä selvitettiin luonnonsuojelulain 29 §:n mukaisten suojeltujen luontotyyppien, metsälain 10 §:n mukaisten erityisen tärkeiden elinympäristöjen, vesilain 2 luvun 11 §:n tarkoittamien pienvesikohteiden, uhanalaisten luontotyyppien (Raunio ym. 2008a, b) sekä muiden arvokkaiden luontokohteiden esiintyminen. Lisäksi havainnoitiin alueen eliölajistoa ja arvioitiin luonnonsuojelulain 46 §:n tarkoittamien uhanalaisten lajien, 47 §:n mukaisten erityisesti suojeltavien lajien, EY:n
luontodirektiivin liitteen IV(a) lajien sekä muiden huomionarvoisten eliölajien kannalta
merkittävät elinympäristöt.
Maastotöissä käytettiin GPS-paikanninta (Garmin 60Cx), jolla mm. luontokohteet ja lajien havaintopaikat voidaan paikantaa riittävällä tarkkuudella.
3 SELVITYSALUEEN YLEISKUVAUS
Pääosa selvitysalueesta on metsätalousmaata (kuva 2). Tokerontien ja Tervakankaantien
varrella on muutama asuinrakennus pihapiireineen.
Selvitysalueen länsiosassa on etelään päin virtaava Utrunoja. Sen varrella on aiemmin
maatalouskäytössä ollutta aluetta, joka on nykyisin metsittynyt. Puustona on nuorta koivua, raitaa, tuomea ja harmaaleppää. Aluskasvillisuutena on mm. vadelmaa, maitohorsmaa, vuohen- ja koiranputkea, nokkosta ja mesiangervoa. Utrunojan itäpuolella on pieni
mäki, jossa kasvaa puustoltaan varttunutta tuoreen kankaan männikköä. Mäen itäreunan
ylittää alueen poikki kulkeva voimajohto.
Voimajohdon itäpuolella on tuoreen kankaan nuorta kasvatusmetsää. Pääpuulajina on
kuusi; lisäksi tavataan koivua ja vähän mäntyä. Puustoa on harvennettu hiljattain. Selvitysalueen keskiosassa puusto on varttunutta männikköä ja havumetsää aina alueen pohjoisrajalle saakka. Männyn ja kuusen lisäksi alueella kasvaa vähän koivua sekä muutama haapa ja Tokerontien pohjoisreunalla nuoria harmaaleppiä.
Tokerontien varrella olevien rakennusten välissä on tuoretta kangasta, jonka puustona
on varttuvaa mänty–koivu-sekametsää ja nuorta kasvatuskuusikkoa. Näiden itäpuolella
on kuvio entiselle pellolle istutettua nuorta koivikkoa, jonka kasvillisuus on kulttuurivaikutteista.
Ympäristösuunnittelu Enviro Oy
Porrassalmenkatu 25 B
50100 Mikkeli
Puh. 050 66180
2 (4)
www.ys-enviro.fi
Y-tunnus 0625780-0
Kaupparek. 381.706
ALV rek.
Kotipaikka Mikkeli
LIITE 8.3
Tervakankaantien länsipuolella on varttunutta kasvatuskuusikkoa tai kuusivaltaista sekametsää. Sekapuuna kasvaa vähän koivua ja mäntyä sekä tien reunalla harmaaleppää ja
pajuja. Kasvillisuus on tuoretta–lehtomaista kangasta. Kuusikon länsipuolella metsä
vaihettuu mäntyvaltaiseksi tuoreeksi kankaaksi. Tervakankaantien itäpuolella on pihapiiri, jonka pohjoispuolella on kuvio puustoltaan varttunutta tuoreen kankaan männikköä. Alikasvoksena tavataan kuusta, katajaa, harmaaleppää ja pihlajaa.
Kuva 2. Selvitysalueen rajaus (punainen katkoviiva) ilmakuvapohjalla. Lähde: Mikkelin kaupunki.
4 ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET JA LAJIESIINTYMÄT
Selvitysalueella tai sen välittömässä läheisyydessä ei ole Natura 2000 -alueita, valtakunnallisten luonnonsuojeluohjelmien kohteita, luonnonsuojelualueita, suojeltuja luontotyyppejä tai luonnonmuistomerkkejä.
50100 Mikkeli
Puh. 050 66180
3 (4)
www.ys-enviro.fi
Y-tunnus 0625780-0
Kaupparek. 381.706
ALV rek.
Kotipaikka Mikkeli
LIITE 8.4
Maastoselvityksissä ei todettu kohteita, jotka täyttäisivät luonnonsuojelulain 29 §:n mukaisten suojeltujen luontotyyppien tai vesilain 2 luvun 11 §:n tarkoittamien pienvesikohteiden kriteerit. Alueella ei tavattu myöskään Suomessa uhanalaisia luontotyyppejä (Raunio ym. 2008a, b), metsälain 10 §:n mukaisia metsien monimuotoisuuden
kannalta erityisen tärkeitä elinympäristöjä tai muita arvokkaita luontokohteita.
Maastoselvityksissä ei todettu liito-oravan tai muiden huomionarvoisten eliölajien (ks.
Rassi ym. 2010) esiintymiä. Selvitysalueella ei arvioitu olevan luonnonsuojelulain 46
§:n tarkoittamien uhanalaisten lajien, 47 §:n mukaisten erityisesti suojeltavien lajien tai
EY:n luontodirektiivin liitteen IV(a) lajien kannalta merkittäviä elinympäristöjä, joissa
niiden esiintyminen olisi todennäköistä (vrt. Sierla ym. 2004). Alueella ei arvioitu olevan sellaisia luontokohteita, elinympäristöjä tai lajistoa, jotka edellyttäisivät tarkempia
selvityksiä.
5 LÄHTEET JA KIRJALLISUUS
Rassi, P., Hyvärinen, E., Juslén, A. & Mannerkoski, I. (toim.) 2010: Suomen lajien
uhanalaisuus. Punainen kirja 2010. – Ympäristöministeriö ja Suomen ympäristökeskus,
Helsinki. 685 s.
Raunio, A., Schulman, A. & Kontula, T. (toim.) 2008a: Suomen luontotyyppien uhanalaisuus – Osa 1. Tulokset ja arvioinnin perusteet. – Suomen ympäristö 8/2008:1–264.
Raunio, A., Schulman, A. & Kontula, T. (toim.) 2008b: Suomen luontotyyppien uhanalaisuus – Osa 2. Luontotyyppien kuvaukset. – Suomen ympäristö 8/2008:1–572.
Sierla, L., Lammi, E., Mannila, J. & Nironen, M. 2004: Direktiivilajien huomioon ottaminen suunnittelussa. – Suomen ympäristö 742:1–113.
Söderman, T. 2003: Luontoselvitykset ja luontovaikutusten arviointi – kaavoituksessa,
YVA-menettelyssä ja Natura-arvioinnissa. – Ympäristöopas 109:1–196.
50100 Mikkeli
Puh. 050 66180
4 (4)
www.ys-enviro.fi
Y-tunnus 0625780-0
Kaupparek. 381.706
ALV rek.
Kotipaikka Mikkeli
LIITE 9.1
TOKERONTIEN ASEMAKAAVA NÄHTÄVILLÄ OLON AIKANA (21.1‐ 20.2.2015) SAADUT LAUSUNNOT JA MUISTUTUKSET LAUSUNTO / MUISTUTUS Kaavoittajan vastine MUISTUTUS a ) Liittyen Tokerontien asemakaavaan teemme muistutuksen 491‐430‐6‐142–kiinteistön ja tontin Vesi‐ ja viemärilinja sijoittuu kaava‐alueen ulkopuolelle. Mahdolliset vesihuoltoverkoston omistajina: muutostarpeet tutkitaan vielä asemakaavan toteutuksen yhteydessä. Lisäksi Tokerontien a) Vesi‐ ja viemärilinja eteläpuoleinen osa, johon kiinteistö (491‐430‐6‐
Tällä hetkellä tontistamme katsottuna 142) kuuluu asemakaavoitetaan mahdollisesti Tokerontien toiselle puolelle yhteen ok‐
tulevaisuudessa vastaamaan yleiskaavan taloon menee tonttimme läpi vesi‐ ja suuntalinjoja. Tämän kaavaprosessin yhteydessä viemärilinja. Tietämättä sen tarkempaa tehdään tarkempi tutkimus alueen vesijohtojen asemakaavan asuinalueen aiotuista sijoittelussa erillisellä vesihuoltosuunnitelmalla. kunnallistekniikan linjoista pyydän ottamaan huomioon, että emme toivo asuinalueen vesi‐ ja viemärilinjan kulkevan tonttimme läpi ja pyydämme ottamaan B) Mikkelin kaupunki tekee tarkemmat tämän asian huomioon suunnittelussa ja suunnitelmat kaava‐alueen hulevesien johtamisesta toteutuksessa. Vesi‐ ja viemärilinjat lienee asemakaavoituksen perusteella, kun kaavan toteuttaminen tulee ajankohtaiseksi. mahdollista vetää esim. Tokerontien ja Kaupunki ottaa yhteyttä kunnallistekniikan Ratsutien risteykseen ja yhdistää siellä toteuttamisvaiheen aikana ja mahdollinen tilanteen yhteen olemassa olevan linja kanssa. korjaaminen käsitellään tällöin. Valumavesien määrää on pyritty kaavassa vähentämään b) Hulevedet / valumavedet osoittamalla hulevesien käsittelyyn tarkoitettuja Tokerontien ali menee tierumpu luonnonmukaisia puhdistus‐ ja viivytysalueita tonttimme kohdalta. Keväisin asemakaavoitettavalle alueelle (hule). Hulevedet sulamisvedet virtaavat voimakkaasti ko. myös huomioidaan myös mm. katusuunnittelussa. tierummun kautta aiheuttaen tilapäisen tulvan tierummun kohdalla tonttimme ympäristöön. Pyydämme ottamaan tämän huomioon kaavan mahdollisessa toteutuksessa siten, että sulamisvesien yms. vesien rasitus ei tule kasvamaan tierummun osalta. Valumavesien määrän lisääntyessä asuinalueen toteutuessa oletamme kaupungin korjaavan tilanteen, jotta valumavesien määrä ei kasva. Mikkelissä 16.2.2015 LIITE 9.2
Elinkeino‐, liikenne ja ympäristökeskus 6.3.2015 Etelä‐Savon elinkeino‐, liikenne‐ ja ympäristökeskuksella (ELY‐keskus) ei ole huomauttamista varsinaisen kaavaratkaisun tavoitteeseen tai siinä esitettyyn maankäyttöön. Liikenteellisten vaikutusten osalta on Pohjois‐
Savon ELY‐keskus tuonut perustellusti esille tarpeen muuttaa kaava‐aluetta sivuavat tieyhteydet asemakaavakaduiksi lausunnossa tarkemmin esitetyllä osuudella. Etelä‐Savon ELY‐
keskus yhtyy tähän näkemykseen. Uuden asuinalueen asemakaavoittamisen johdosta tulee em. tieyhteys palvelemaan ensisijaisesti asemakaava‐alueen sisäistä liikennettä, jolloin maankäyttö‐ ja rakennuslain 83 § 4 momentin periaatteen mukaisesti se tulisi osoittaa asemakaavakatuna. Pohjois‐Savon Elinkeino‐ liikenne ja ympäristökeskus 17.2.2015 Yleiskaavallinen tarkastelu ja lähtökohtien päivittäminen on tarkoitus tehdä Mikkelin yleiskaavassa, joka on parhaillaan työn alla. Alueen tieverkkoa ja liikennettä on tarkasteltu Kohdassa 3.1.6 / Kaavan lähtökohdat avaten mm. liikennemääriä ja joukkoliikenteen käytön mahdollisuuksia. Pohjois‐Savon Ely‐keskuksen liikennevastuualue toteaa lausunnossaan seuraavaa: Liikennevastuualueelta ei ole pyydetty käsiteltävän olevasta asemakaavasta aiemmin lausuntoa. Osallistumis‐ ja arviointisuunnitelma on laadittu jo 12.6.2012, mutta siihen ei ole kirjattu osalliseksi Pohjois‐Savon ELY‐keskuksen liikennevastuualuetta. Tältä osin sitä tulisi täydentää. Syksyllä 2014 pidetyssä, kaupungin vireillä olevia asemakaavoja koskevassa viranomaisneuvottelussa käytiin läpi Tokerontien asemakaavan lähtökohtia ja tavoitteita. Liikennevastuualue toi esille mm. Tokeron yksityistien ja kevyenliikenteen väylän (Vielä maantienä) sekä yhdystien Tokero 15098 muuttaminen kaduksi, mikä tukee ko. väylien varteen tällä kaavalla suunniteltava uusi asustus ja MLR 86 §:n mukainen tavoite katuverkoksi. Lisäksi Tiealueiden muuttaminen katualueiksi tehdään tulevaisuudessa erillisenä kaavaprosessina, jossa Otavan taajaman tiealueet (LYT ja LT) mukaan lukien Tokerontie muutetaan katualueeksi. Katualueiden kaavoittaminen tulee ajankohtaiseksi Tokerontien eteläpuolen kaavoituksen yhteydessä. Lausunto aiheuttaa muutoksia kaava‐asiakirjoihin. Osallistumis‐ ja arviointisuunnitelma päivitetään niin, että Pohjois‐Savon Elinkeino‐ liikenne ja ympäristökeskus liitetään osalliseksi. Asemakaavakartan näkemäalueiden mitoitus tarkistetaan. Selostuksessa arvioidaan alueen liikennetuotokset. Tokerontie on jätetty kaavaehdotuksessa suunnittelualueen ulkopuolelle, koska Otavan taajaman tiealueiden (LYT ja LT) muutos kaduiksi tehdään erillisenä asemakaavahankkeena. Tulevaisuudessa tehtävän kaavaprosessin piiriin kuuluisivat Tokerontien lisäksi Otavantie ja vanha vt5. Katualueiden kaavoittaminen tulee ajankohtaiseksi Tokerontien eteläpuolen kaavoituksen yhteydessä. LIITE 9.3
Tokeron yksityistie lienee jo nyt kokonaan kaupungin ylläpidettävänä. Tokerontien uusi alue liittyy myös saumattomasti Otavan taajamarakenteeseen. Kaavaehdotuksessa eikä kaavaselostuksessa ei ole edellä todettua otettu huomioon. Tässä vaiheessa olisi vähimmäisvaatimuksena MRL:n asemakaavoitukselle asettamat sisältövaatimuksetkin huomioiden Tokeron yksityistien ja kevytväylän osoittaminen katuna kaava‐alueen osuudella alkaen Korpikoskentiestä. Tässä on tarpeen korostaa vielä sitä. että asiasta ei ole päästy aiemmin riittävään vuoropuheluun, koska liikennevastuualuetta ei ole kuultu kaavan aiemmissa käsittelyvaiheissa. Käsiteltävänä olevan asemakaavan jälkeen kaavaprosessia tulee jatkaa niin, että Tokerontien koko osuudella (Maantie, kevytväylä ja yksityistie) välillä Otavan taajama ja yhdystie 15105 Otava ( Vanha vt5) päästään toiminnallisesti ja hallinnollisesti MRL 86 §:n ohjauksen mukaiseen kokonaisuuteen. Kaavan liikenteellisissä vaikutuksissa on tarpeen arvioida uuden asutuksen liikennetuotos ja vaikutukset liikenneverkolle. Kaavaehdotuksessa on osoitettu katuliittymiin näkemäalueet, ne tulee mitoittaa niin, että ne vastaavat LVM:n päätöksen 65 / 2011 mukaista ohjetta (Pyörätie tasoliittymän yhteydessä). Muilta osin liikennevastuualueella ei ole ehdotukseen huomauttamista. Lausunto ei aiheuta toimenpiteitä ETELÄ‐SAVON PELASTUSLAITOS 10.2015 Pelastusviranomaisella ei ole huomautettavaa Tokerontien asemakaavaehdotukseen. Lausunto ei aiheuta toimenpiteitä ETELÄ‐SAVON MAAKUNTALIITTO 2.2.2015 Etelä‐Savon maakuntaliitolla ei ole kommentoitavaa seuraavista lausunnoilla olevista asemakaavoista Mikkelin kaupungin 36. kaupunginosaa (Otava) koskeva asemakaavaehdotus / Tokerontie LIITE 9.4
Osallistumis‐ ja arviointisuunnitelmasta jätetyt lausunnot ja mielipiteet 12.6. – 11.7.2012 MIELIPITEET / LAUSUNNOT
KAAVOITTAJAN VASTINE
Kaavoittajan vastine: Pertti Jämsä (annettu 20.6.2012) Kaavassa tutkitaan mahdollisuutta muuttaa alue on esittänyt suullisesti mielipiteen kirveenvarsitontiksi. Mahdollisista maakaupoista on kaavahankkeesta 20.6.2012. Jämsä käytävä keskustelua kaupungin tiedusteli voiko kaavaluonnoksessa ‐ maankäytönpäällikön kanssa. Tervakankaantien Tervakankaantieltä hänen omistamalleen tontille vievän ajoväylän osoittaa rasitteeksi varrella olevien alueiden hulevesien johtamista pohditaan tulevan kaavaluonnoksen yhteydessä tai liittää se tonttiin. Pentti Jämsä toivoi myös kaupungin alueella olevan samoin kuin mäkialueen kaavoittamista rasitekaivon liittämistä tonttialueeseen. suunnittelualueen Samalla varoitettiin Tervakankaantien varrella olevasta metsäalueesta, joka vaikuttaisi olevan vetistä pehmeikköä. Kaava‐alueen pohjoisreunassa olevaa kukkulaa ehdotettiin rakentamiselle. Kaavahanketta pidettiin kokonaisuutena hyvänä Tokeron alueen kannalta. pohjoisreunassa. Rakennusvalvonnan lausunto (annettu13.6.2012) Kaavaluonnoksesta puuttuvat kerrosluvut ”Rakentamistapaohjeella” sanan poistettaisiin kaavamääräystekstistä. Onko viimeinen määräyslause tarpeen? Risteysalueille toivottiin liittymäkieltoa, rakennusala ohjeelliseksi, tarvittaessa määräys rakennuksen sivun paikasta, johon rakennus rakennettava kiinni. Jos rakennuksen sijoitetaan samansuuntaisesti tietyn matkan päähän katualueen rajasta tulisiko antaa määräys kattokaltevuudesta? Autotallin oviseinän katualueen vai kadun puoleisesta tontin rajasta. Maasto‐
olosuhteiltaan vaativiin tontteihin merkintä rinneratkaisusta/pohjaratkaisusta, mistä muodostuisi muuten pengerrysiä. Kaavoittajan vastine: Rakentamistapaohje sana poistetaan kaavamääräystekstistä. Rakennusvalvonnan lausunnot on otettu huomioon suunnittelussa ja ne aiheuttavat muutoksia kaavakarttaan ja ‐määräyksiin. Luonnosta on muokattu huomattavasti kaavaehdotusta laadittaessa. Yhdyskuntatekniikka ja ympäristö Asemakaavan muutokselle ei ole estettä heidän näkökulmastaan. Vesihuollon järjestämisestä annettiin alustava suunnitelma. Kaavoittajan vastine: Lausunto ei aiheuta tarkistuksia kaavaan Kaavoittajan vastine: Lausunto ei aiheuta tarkistuksia kaavaan. LIITE 9.5
Mesiläinen Lea (annettu 9.7.2012) Mihin perustuu Tervakankaantien oikaisu tontin 5:8 kohdalla? Kaavaluonnoksen pohjalta tie tulisi kulkemaan edellä mainitun tontin rajalla. Edelleen tiedustelen onko jo suunnitelmia. säilyykö tien nykyinen korko myös jatkossa. Etelä‐Savon maakuntaliiton lausunto annettu 21.6.2012 (128/10.02.03.00/2012) Suunnittelualuetta koskee maakuntakaavan Otavan paikalliskeskuksen kohdemerkintä (a). Tämä seikka tulisi täydentää kaava‐asiakirjoihin. Alueella on oikeusvaikutteinen yleiskaava, jossa suunnittelualue on osoitettu pientalovaltaiseksi asuinalueeksi. Etelä‐Savon maakuntaliitto pitää hyvänä, että Mikkelin kaupunki pyrkii monipuoliseen tonttitarjonnan luomiseen kaikissa taajamissaan. Maakuntaliitolla ei ole muuta kommentoitavaa kaavahankkeen suhteen.
Yleisötilaisuudessa saadut mielipiteet 6.9.2012 Pertti Jämsä jätti mielipiteensä kaavaluonnoksesta yleisötilaisuudessa 6.9.2012. Hänen mukaan oli positiivista, että aiemmat mielipiteet on otettu huomioon luonnoksessa. Kaavoittajan vastine: Katulinjaus on muutettu kaavaehdotuksessa lännemmäksi Tervakankaan tieltä. Tervakankaantien pysyy ajoyhteytenä oleville tiloille. Kaavoittajan vastine: Mielipide ei aiheuta tarkistuksia kaavaan. Kaavoittajan vastine: Mielipide ei aiheuta tarkistuksia kaavaan. Kaupunginhallitus 18.5.2015 Liite 1 § 182
0922
MIKKELIN KAUPUNKI
Kalle Räinä
puh. 044 794 2525, fax. (015) 194 2613,
ANTTOLA KIRKONMÄKI
ASEMAKAAVAN SELOSTUS
NÄHTÄVILLÄ
LAINVOIMAINEN
24.1.2013
24.2.2015 § 17
2.3.2015 § 85
11.3. – 10.4.2015
PERUS- JA TUNNISTETIEDOT ............................................................................................ 3
Tunnistetiedot ................................................................................................................... 3
Kaava-alueen sijainti ......................................................................................................... 3
Kaavan nimi ja tarkoitus .................................................................................................... 3
Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista ................................................................................ 4
TIIVISTELMÄ ......................................................................................................................... 5
2.1 Kaavaprosessin vaiheet .................................................................................................... 5
2.2 Asemakaava ..................................................................................................................... 5
2.3 Asemakaavan toteuttaminen............................................................................................. 5
LÄHTÖKOHDAT .................................................................................................................... 5
3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista ..................................................................................... 5
3.1.1
Alueen yleiskuvaus........................................................................................................ 5
3.1.2
Ympäristön tila, luonnonympäristö ................................................................................. 6
3.1.3
Rakennettu ympäristö ................................................................................................... 6
3.1.4
Yhdyskuntarakenne....................................................................................................... 6
3.1.5
Asuminen ...................................................................................................................... 6
3.1.6
Palvelut ......................................................................................................................... 7
3.1.7
Työpaikat, elinkeinotoiminta .......................................................................................... 7
3.1.8
Virkistys......................................................................................................................... 7
3.1.9
Liikenne......................................................................................................................... 7
3.1.10 Rakennettu kulttuuriympäristö ja muinaismuistot ........................................................... 8
3.1.11 Tekninen huolto ........................................................................................................... 11
3.1.12 Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt ......................................................................... 11
3.1.13 Sosiaalinen ympäristö ................................................................................................. 11
3.1.14 Väestön rakenne ......................................................................................................... 11
3.1.15 Maanomistus ............................................................................................................... 12
3.2 Suunnittelutilanne ........................................................................................................... 12
3.2.1
Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset .................................... 13
3.2.2
Rakennusjärjestys ....................................................................................................... 14
3.2.3
Tonttijako- ja rekisteri .................................................................................................. 14
3.2.4
Pohjakartta .................................................................................................................. 14
3.2.5
Rakennuskiellot ........................................................................................................... 14
3.2.6
Suojelupäätökset......................................................................................................... 15
ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET ..................................................................... 15
4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve .................................................................................... 15
4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset ................................................. 15
4.3 Osallistuminen ja yhteistyö.............................................................................................. 16
4.3.1
Osalliset ...................................................................................................................... 16
4.3.2
Vireilletulo.................................................................................................................... 16
4.3.3
Osallistumien ja vuorovaikutusmenettelyt .................................................................... 16
4.3.4
Viranomaisyhteistyö .................................................................................................... 16
4.4 Asemakaavan tavoitteet .................................................................................................. 16
4.4.1
Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet ...................................................................... 16
4.4.2
Prosessin aikana syntyneet tavoitteet, tavoitteiden tarkentuminen .............................. 17
4.5 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset................................................. 17
4.5.1
Alustavien vaihtoehtojen kuvaus ja karsinta ................................................................ 18
4.5.2
Asemakaavan ratkaisun valinta ja perusteet................................................................ 18
4.5.3
Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset ................................................................ 18
ASEMAKAAVAN KUVAUS .................................................................................................. 18
5.1 Kaavan rakenne.............................................................................................................. 18
1.1
1.2
1.3
1.4
0922 Anttolan Kirkonmäki
Mikkelin kaupunki
18.5.2015
5.1.1
Mitoitus........................................................................................................................ 18
5.1.2
Palvelut ....................................................................................................................... 19
5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen ja jatkosuunnitteluohjeet ........... 19
5.3 Aluevaraukset ................................................................................................................. 19
5.3.1
Korttelialueet ............................................................................................................... 19
5.3.2
Muut alueet ................................................................................................................. 20
5.4 Kaavan vaikutukset ......................................................................................................... 21
5.4.1
Vaikutukset rakennettuun ympäristöön ........................................................................ 21
5.4.2
Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön............................................................... 22
5.5 Ympäristön häiriötekijät................................................................................................... 22
5.6 Kaavamerkinnät- ja määräykset ...................................................................................... 22
5.7 Nimistö............................................................................................................................ 23
ASEMAKAAVAN TOTEUTUS.............................................................................................. 23
6.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat..................................................... 23
6.2 Toteuttaminen ja ajoitus .................................................................................................. 23
6.3 Toteutuksen seuranta ..................................................................................................... 23
2
Mikkelin kaupunki
18.5.2015
Kuva1. Viistoilmakuva suunnittelualueesta (2011).
1.1 Tunnistetiedot
Mikkelin kaupungin 40.kaupunginosan, Anttolan, kortteli 17.
Kaavanmuutosalue sijaitsee Mikkelin Anttolassa, vanhan kirkonkylän keskustassa Saimaan
Harvion ja Vitjasen välisellä kannaksella Mikkelintien varrella.
Anttolan kirkonmäen kaavamuutoksella säilytetään arvokas kulttuuriympäristö ja
mahdollistetaan alueen käyttö mm. asumiseen. Mikkelin tuomiokirkkoseurakunnan ja
kaupungin välille laaditaan maankäyttösopimukset.
3
Mikkelin kaupunki
18.5.2015
Kuva2. Viistoilmakuva suunnittelualueesta (2011).
1.
2.
3.
4.
5.
Asemakaavan muutosehdotuskartta
Tilastolomake
Mielipiteet, muistutukset ja lausunnot
4
Mikkelin kaupunki
18.5.2015
TIIVISTELMÄ
Asemakaavan muutos on käynnistetty syksyllä 2012. Asemakaava muutos on laitettu vireille
24.1.2013. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä 24.1.2013- 25.2.2013.
Asemakaavan ehdotus oli nähtävillä 11.3 – 10.4.2015. Tavoitteena on hyväksyä
asemakaavan muutos vuoden 2015 aikana.
Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on Liitteenä 1
-
Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (24.1.2013)
Asemakaavan ehdotus teknisen lautakunnan käsittelyssä (24.2.2015)
Kaupunginhallituksessa 2.3.2015
Asemakaavaehdotus nähtävillä 11.3.2015 – 10.4.2015
Asemakaavaehdotus kaupunginhallituksessa 18.5.2015
2.2 Asemakaava
Mikkelin tuomiokirkkoseurakunta haluaa osana kiinteistöstrategiaansa myydä seurakunnalle
tarpeettomaksi käyneen pappilarakennuksen. Pappilan rakennuspaikka erotetaan omaksi
tontiksi, samoin terveystalo, ja samalla koko korttelialueen rakennusoikeuksia tarkistetaan ja
osoitetaan tonteille tarvittavien talousrakennusten rakennusalat. Maankäyttömerkinnät
muutetaan uusiutuneiden käyttötarkoitusten mukaisiksi, arvorakennukset ja miljöö suojellaan,
liikennettä jäsennellään ja ympäristön hoidosta annetaan määräykset.
Alueen toteuttamisesta vastaa Mikkelin kaupunki, Mikkelin tuomiokirkkoseurakunta ja
yksityiset maanomistajat.
LÄHTÖKOHDAT
3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista
3.1.1
Alueen yleiskuvaus
Alue sijaitsee Anttolan kirkonkylän keskustassa noin 17 kilometrin päässä Mikkelin
keskustasta. Kaava-alueen pinta-ala on noin 4 hehtaaria.
Anttolan kirkonkylä ja sataman alue on valtakunnallisesti merkittävä rakennettu
kulttuuriympäristö. Alueella on kulttuurihistoriallisia, historiallisia ja maisemallisia arvoja.
Luettelointiperusteena on pääasiassa kahden kauden, kirkonkylän syntyvaiheen ja
sodanjälkeisen jälleenrakennuskauden, leimaama kirkonkylän keskusta perinteisine julkisine
rakennuksineen.
Anttolan tyypilliselle savolaiselle järvenrantakirkonkylälle antavat leimansa voimakkaasti
kumpuileva maasto, kirkkotarhan ympäröimä puukirkko, joukko vanhoja julkisia rakennuksia
sekä sataman puutaloasutus.
5
Mikkelin kaupunki
18.5.2015
Kirkonmäki on kallioisella mäellä puistomaisen mäntymetsän ympäröimänä. Alueen halki
kulkee vanha Mikkelintie, joka rakennettiin vv. 1871-74.
Kirkonmäelle ja sen rinteille on rakentunut pitäjän keskusta, seurakunnan ja kunnan
hallintorakennukset: Anttolan kirkko, pitäjän viljamakasiini (nykyinen paikallismuseo), vanha
hautausmaa, entinen pitäjäntupa ja kunnanhuone (nykyinen nuorisotalo), seurakuntatalo,
kirkkoherranvirasto, terveystalo, lääkärintalo ja edellisiä paljon nuoremmat päiväkoti
(alunperin hammaslääkärin asunto ja vastaanotto, rakennettu 1974, peruskorjattu
päiväkodiksi v. 1990) ja uusi kunnantalo. Mäen alarinteillä on vielä joitakin kirkonkylän
vanhimpaan rakennuskantaan kuuluvia asuinrakennuksia.
Anttolan kirkonmäki on pitäjän kirkon ympäristöön 1870-luvulla ja 1940- 50-luvuilla syntynyt
kokonaisuus, joka kuvastaa pienen pitäjän itsehallintoa ja hyvinvointipalvelujen järjestämistä.
Sodanjälkeisen rakennuskauden kunnantalo, lääkärintalo, terveystalo, seurakuntatalo ja
pappila muodostavat nykyisellään yhtenäisen kaaren kirkonmäelle
3.1.2
Ympäristön tila, luonnonympäristö
Anttolan kirkonmäki sijaitsee Saimaan lahdelta jyrkästi nousevalla, mäntymetsää kasvavalla
rinteellä. Korkein kohta on noin + 97,0 metriä mpy ja matalin kohta lähellä Anttolantietä on
noin + 79,0 metriä mpy. Kirkko on rakennettu Harvion ja Vitjasen väliselle kannakselle,
Anttolan kartanon maalle. Kirkonmäki on säilynyt poikkeuksellisen pitkään
maisemarakenteeltaan samanmuotoisena. Alueen luontoarvot liittyvät vahvasti vanhaan
mäntyvaltaiseen puustoon. Maisemametsä ja maisemallinen avoimuus on kuitenkin nopeasti
häviämässä kirkon ympäristöstä vesakoitumisen myötä. Kirkko on aiemmin ollut keskeinen
maamerkki Anttolan kirkonkylän maisemassa,
3.1.3
Rakennetusta ympäristöstä kerrotaan enemmän kappaleessa (3.1.10)
3.1.4
Yhdyskuntarakenne
Suunnittelualueen lähiympäristön yhdyskuntarakenne on väljää ja matalaa sekä hyvin
metsäistä. Alueen yhdyskuntarakenne on tyypillistä pienelle taajamakeskustalle.
3.1.5
Asuminen
Suunnittelualueella on vähän asukkaita, mutta Anttolan kirkonkylän keskustaajaman
asukasmäärä on noin 900. Anttolassa yleisin asumismuoto on omakotitaloasuminen.
6
Mikkelin kaupunki
18.5.2015
Kuva 3. Mäntyinen kangasmetsä hallitsee alueen maisemaa. Etualalla paikoitusalue ja
taustalla nuorisotalo (2012)
3.1.6
Palvelut
Asemakaavan muutoksen alue on osoitettu julkisten palveluiden korttelialueeksi, jolla
nykyisin toimii seurakuntatalo, päiväkoti ja nuorisotalo. Suunnittelualue sijaitsee Anttolan
keskustassa joten se tukeutuu myös keskustan muihin julkisiin ja kaupallisiin palveluihin.
Lähin koulu Anttolan yhtenäiskoulu sijaitsee noin 200 metrin päässä suunnittelualueesta.
Mikkelin keskustan palvelut ja työpaikka-alueet sijaitsevat 17-20 km päässä.
3.1.7
Työpaikat, elinkeinotoiminta
Anttolan taajama tukeutuu työpaikoissa pääsääntöisesti Mikkelin keskustaajamaan.
3.1.8
Virkistys
Suunnittelualue sijaitsee viheralueiden tuntumassa, joihin tosin ei ole rakennettu
virkistysreittejä. Alueen virkistysarvot liittyvät Paljaveden ja Luonterin vesistöihin, joista on
yhteys Saimaaseen. Lähellä sijaitsee myös Anttolan yhtenäiskoulun kenttä- ja Anttolan
urheilukenttä sekä useita uimarantoja.
3.1.9
Liikenne
Ajoyhteys suunnittelualueelle on Anttolan Kirkonkylän halki kulkevalta Mikkelintieltä. Tonteilta
on nykyisin suora ajoyhteys tielle. Mikkelintiellä kulkee liikennemäärällisesti noin 700
ajoneuvoa vuorokaudessa. Suunnittelualueen etelä puoleisella Anttolantiellä ajoneuvoja
kulkee vuorokaudessa hieman yli 3000 kpl. Joukkoliikenteen osalta alueelle liikennöi
paikallisliikenteen linja (Anttola I). Lähin paikallisliikenteen bussipysäkki sijaitsee
Mikkelintiellä Kirkon tuntumassa ja Anttolan keskustassa.
Suunnittelualueelta on hyvät liikenneyhteydet Mikkelintie ja Anttolantien kautta.
Kaavamuutosalueen pohjoisreunalta alkaa kohtalaisen hyvät kevyenliikenteenyhteydet
Anttolan taajamaan.
Suunnittelualueen sisäinen liikenne on nykyisin melko jäsentymätön. Päiväkodin
saattoliikenne ajetaan alueen pohjoisreunasta Mikkelintieltä noin 3 metriä leveää soratietä
pitkin. Alueen liikennejärjestelyjen selkeyttäminen parantaa liikenneturvallisuutta.
7
Mikkelin kaupunki
18.5.2015
3.1.10 Rakennettu kulttuuriympäristö ja muinaismuistot
Anttolan päätytornillinen ristikirkko on rakennettu 1870-71. Kirkonmäen alarinteessä on
1870-luvun kivinen lainajyvästö pitäjän itsenäistymisen ajalta ja sen alapuolella ensimmäinen
hautausmaa. Sodanjälkeisen jälleenrakennuskauden kunnantalo, pappila, seurakuntatalo,
terveystalo ja lääkärintalo muodostavat arkkitehtuuriltaan yhtenäisen rivistön kirkonmäelle.
Korttelialueen itälaidassa on 1970-luvun päiväkotirakennus.
Kunnanhallinnon ja terveyspalvelujen rakennukset rakennettiin 1940-luvun ja 1950-luvun
lopun välisenä aikana. Vuonna 1949 valmistuneen terveystalon rakentamisesta aloitteen teki
Mannerheim-liiton Anttolan osasto, ja rakentamiseen saatiin lahjoitusvaroja Ruotsista.
Terveystalon yhteydessä toimi alun perin lääkärin asunto, neuvola ja kirjasto. Varsinainen
lääkärintalo, jossa oli sekä lääkärin että eläinlääkärin vastaanottotilat, valmistui 1958.
Arkkitehti Annikki Virtasen suunnittelema seurakuntatalo ja arkkitehti Eino Tuompon
suunnittelema pappila ovat 1950-luvulta. Useimmat rakennukset on muutettu asuinkäyttöön.
Ensimmäinen hautausmaa perustettiin ns. kirkkotontin toiseen päähän ja vihittiin käyttöönsä
v. 1871.
Anttolan keskustan maisemasuunnitelman mukaan Anttolan kirkonmäki edustaa kahden
aikakauden muovaamaa kirkonkylän keskustaa perinteisine julkisine rakennuksineen. Eri
aikakausien rakennukset sulautuvat kokonaisuudeksi, koska 1950-luvun talot ovat
arkkitehtuuriltaan toistensa kaltaisia. Lisäksi niitä yhdistää salskeaksi kasvanut
mäntymetsikkö. Alue on säilyttänyt kirkkaana aikansa tyylin, sen voima on yhtenäisyydessä,
yksinkertaisuudessa ja harkituissa yksityiskohdissa.
8
Mikkelin kaupunki
18.5.2015
Kuva 5. Ortokuva alueesta.(2011)
9
Kuva.6 Nuorisotalo(2012)
Mikkelin kaupunki
18.5.2015
Kuva 7. Terveystalo (2012)
Kuva 8. Pappila (2012)
Kuva 9 Nuorisotalo etualalla ja
päiväkodin rakennus taustalla.(2012)
Kuva 10.Anttolan kirkko(2012)
Kuva 11. Seurakuntatalo(2012)
10
Mikkelin kaupunki
18.5.2015
3.1.11 Tekninen huolto
Kaavoitettavan alueen eteläiselle laidalle ulottuu kunnallistekniikan verkosto, mutta
kaukolämpöä alueella ei ole. Alueen hulevedet imeytyvät kuivaan kangasmetsään ja
ohjautuvat metsäalueiden kautta suoraan vesistöön. Alueen eteläosassa Mikkelintien varrella
kulkee 20 kv voimalinja. Alueella sijaitsee vanha vesijohto, joka on yhdistetty Toukolantien
vesijohtoverkostoon.
3.1.12 Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt
Suunnittelualueella ei ole merkittäviä ympäristöhäiriötä aiheuttavia toimintoja eikä
ympäristönsuojelua uhkaavia toimintoja. Kirkonmäen alueen lähiympäristö on
pääsääntöisesti rauhallinen taajamakeskusta.
3.1.13 Sosiaalinen ympäristö
Suunnittelualueella ja sen välittömässä vaikutuspiirissä on Mikkelin
tuomioseurakuntayhtymän toimintoja, jotka vaikuttavat alueen sosiaaliseen luonteeseen ja
ympärivuotiseen toimintaan. Kaupungin nuorisotalolla on aktiivista toimintaa varhaisnuorille,
3.1.14 Väestön rakenne
Kaava-alue kuuluu Anttolan keskustaajamaan, joka asumismuodoltaan on pääosin pien- ja
rivitalo painotteinen. Kerrostaloja alueelta löytyy vain kolme. Palvelu- ja liikerakennukset
sijaitsevat tiiviisti suunnittelualueen tuntumassa. Anttolan kirkonkylän kokonaisasukasmäärä
on noin 900 (17.1.2013). Nuorten ja työikäisten osuus on noin 56 %. Eläkeläisten ja
eläkeikään lähestyvien lukumäärä on melko huomattava kokonaisasukasmäärään nähden.
Kuva 4. Anttolan kirkonkylän väestörakenne.
11
Mikkelin kaupunki
18.5.2015
3.1.15 Maanomistus
Mikkelin tuomiokirkkoseurakunta omistaa kirkonmäen keskeisen alueen eli kirkon tontin ja
hautausmaan sekä seurakuntatalon ja paikoitus- ja viheralueen. Mikkelin kaupunki omistaa
vanhan kunnantalon sekä museon ja päiväkodin korttelialueet. Lääkärintalo ja terveystalo
tontteineen ovat yksityisomistuksessa.
Kuva 9. Harmaalla on osoitettu kaupungin omistamat maa-alueet (2012)
Valtakunnalliset alueiden käytön tavoitteet (VAT)
Valtioneuvosto päätti valtakunnallisista maankäyttö ja rakennuslain 22 §:n mukaisista
alueidenkäyttötavoitteista 30.11.2000. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet tulivat
lainvoimaiseksi 26.11.2001. Valtioneuvosto päätti valtakunnallisten
alueidenkäyttötavoitteiden tarkistamisesta 13.11.2008. Tarkistetut tavoitteet tulivat voimaan
1.3.2009.
Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden yhtenä erityistavoitteena on valtakunnallisesti
merkittävien kulttuuriympäristöjen rakenteen, kylä- ja taajamakuvan sekä alueilla jo olevien
rakennusten ja ympäristön säilymisen turvaaminen. Alueiden käytössä on varmistettava, että
täydennysrakentamisen ja muiden muutosten tulee sopeutua kulttuuriympäristön
ominaisluonteeseen ja erityispiirteisiin.
12
3.2.1
Mikkelin kaupunki
18.5.2015
Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset
Kuva 10. Ote maakuntakaavasta.
Etelä-Savon maakuntakaava on vahvistettu 4.10.2010. Siinä Anttolan kirkonkylä ja
satama on kulttuuriympäristön ja/tai maiseman vaalimisen kannalta valtakunnallisesti
merkittävä alue.
Suunnittelumääräyksen mukaan alueen käytön suunnittelussa on otettava huomioon
alueen historiallisesti tai ympäristön kannalta arvokkaat rakennukset, rakennusryhmät,
puistot tai maisema-alueet taikka muut niihin verrattavat erityisarvot.
Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on osoitettava määräykset maiseman ja
rakennetun kulttuuriympäristön osatekijöiden, kokonaisuuden ja ominaislaadun
säilyttämiseksi.
Suosituksena on, että ympäristöön merkittävästi vaikuttavista toimenpiteistä tulee pyytää
lausunto museoviranomaiselta ja alueelliselta ympäristökeskukselta.
Yksittäisiä suojelukohteita ovat Anttolan kirkko ja museo (entinen lainajyvästö)
(valtakunnallisesti arvokkaat) sekä seurakuntatalo (maakunnallisesti arvokas).
Kuva 11. Ote osayleiskaavasta.
13
Mikkelin kaupunki
18.5.2015
Anttolan kirkonkylän osayleiskaava on hyväksytty Mikkelin kaupunginvaltuustossa
17.11.2003. Siinä suojeltaviksi rakennuksiksi on merkitty kirkko, museo, seurakuntatalo ja
seurakunnan taloustoimisto (pappila) ja terveystalo.
Kaavanmuutosalueella on voimassa vahvistettu asemakaava. Kirkonmäen
kaavanmuutosalue on yleisten rakennusten korttelialue (Y), kerrosluku ½II ja tehokkuus
0,10. Museo on merkitty suojeltavaksi rakennukseksi (sr). Rakennusalaa ympäröivä
korttelialue on istutettava alueen osa.
Kuva 12. Ote ajantasakaavasta
3.2.2
Rakennusinventointi. Etelä-Savon maakuntaliitto 2000.
Rakennusjärjestys
Mikkelin kaupunginvaltuusto on hyväksynyt rakennusjärjestyksen 9.3.2009.
Rakennusjärjestys on tullut voimaan 1.4.2009.
3.2.3
Tonttijako- ja rekisteri
Asemakaavan muutos koskee tiloja 491-429-1-959, 491-482-18-0, 491-429-1-878, 491-4291-868, 491-429-1-932, sekä 491-482-5-82.
3.2.4
Pohjakartta
Pohjakartan on laatinut Mikkelin kaupungin mittaus ja kiinteistöt yksikkö. Mittakaavassa
1:1000 oleva pohjakartta täyttää kaavoitusmittauksen vaatimukset
3.2.5
Rakennuskiellot
Alueella ei ole voimassa olevaa rakennuskieltoa.
14
3.2.6
Mikkelin kaupunki
18.5.2015
Suojelupäätökset
Suunnittelualue kuuluu valtakunnallisesti arvokkaaseen rakennettuun kulttuuriympäristöön.
Kaava-alueella sijaitseva seurakuntatalo on maakunnallisesti arvokkaan rakennetun
kulttuuriympäristön kohde, joka on maakuntakaavassa merkitty suojelluiksi.
Valtakunnallisesti suojeltuja ovat museo (ent. Lainajyvästö) ja seurakuntatalo Koivula
Alueella ei ole asemakaavallista suojelumerkintää.
4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve
Asemakaavaan laatimiseen on ryhdytty maanomistajan aloitteesta. Mikkelin
tuomiokirkkoseurakunta haluaa osana kiinteistöstrategiaansa myydä seurakunnalle
tarpeettomaksi käyneen pappilarakennuksen. Myös kaupungin omistama entinen terveystalo
on myyty. Pappilan rakennuspaikka erotetaan omaksi tontiksi, samalla koko korttelialueen
rakennusoikeuksia tarkistetaan ja osoitetaan tarvittavien talousrakennusten rakennusalat.
Arvorakennukset suojellaan, maankäyttömerkinnät uudistetaan muuttuneiden
käyttötarkoitusten mukaisiksi, liikenne jäsennellään ja ympäristön hoidosta annetaan
määräykset.
Asemakaavan laatiminen käynnistyi syksyllä 2012 ja kaavoituksen vireilletulosta ilmoitettiin
24.1.2013.
Asemakaavanmuutostyö käynnistyi kesällä 2012 Mikkelin seurakuntayhtymän (nykyisin
Mikkelin tuomiokirkkoseurakunta) - päätettyä sisällyttää pappilarakennus myytäviin
kiinteistöihinsä.
Kuva.13 Terveystalo(2012)
15
Mikkelin kaupunki
18.5.2015
4.3.1
Osalliset
Osallisia ovat alueen ja viereisten ja vastapäisten alueiden maanomistajat ja vuokraoikeuden
haltijat, asukkaat (naapurit), kaupungin viranomaiset, Etelä-Savon elinkeino-, liikenneja
ympäristökeskus, Etelä-Savon maakuntaliitto, Etelä-Savon Energia Oy, Suur-Savon Sähkö
Oyj, teleoperaattorit, Mikkelin Vesilaitos, Museovirasto, Savonlinnan maakuntamuseo,
Anttola-seura, Anttolan Maa- ja kotitalousseura
4.3.2
Vireilletulo
Kaavanmuutos on tullut vireille kesällä 2012 maanomistajien aloitteesta. Kaavan
vireilletulosta on ilmoitettu 24.1.2013.
4.3.3
Osallistumien ja vuorovaikutusmenettelyt
Kaavoitusprosessin aikana ja ennen asemakaavan muutosehdotuksen esille asettamista
huomioidaan osallistumisja arviointisuunnitelmasta saadut mielipiteet, sekä osallisten
kanssa käydyissä neuvotteluissa todetut muutostarpeet ja toiveet. Osallistumis- ja
arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä kaupungin palvelupisteessä, ja siitä on voinut jättää
huomautuksen 24.1.2013- 25.2.2013 välisenä aikana.
Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta jätettiin 4 lausuntoa. Saatu palaute vastineineen on
liiteenä 5
Asemakaavan muutosehdotus oli nähtävillä 11.3.2015 – 10.4.2015. Kaavaehdotuksesta
saatiin 7 lausuntoa, jotka ovat vastineineen liitteenä 5.
4.3.4
Viranomaisyhteistyö
Asemakaavanmuutoksesta on kuultu Etelä-Savon elinkeino-, liikenneja ympäristökeskusta
ja Museovirastoa. Korjauksia ja tarkennuksia on tehty OAS:siin Savonlinnan
maakuntamuseo on lisätty osallisiin. Viranomaisneuvottelua ei ole katsottu tarpeelliseksi
järjestää.
4.4.1
Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet
Kaupungin asettamat tavoitteet
Mikkelin kaupunki haluaa myydä alkuperäisestä käytöstä tarpeettomaksi jääneen
terveystalon ja järjestellä alueen liikenteen.
Asemakaavan muutos mahdollistaa yleisten kirkollisten palveluiden järjestämisen ja
asuintoimintojen sijoittamisen alueelle asemakaavan muutoshakemuksen mukaisesti.
Arvokkaalle rakennetulle kulttuuriympäristölle laaditaan sen arvot turvaava asemakaava
määräyksineen.
16
Mikkelin kaupunki
18.5.2015
Maanomistajien tavoitteet
Mikkelin seurakuntayhtymä haluaa osana kiinteistöstrategiaansa myydä seurakunnalle
tarpeettomaksi käyneen pappilarakennuksen. Pappilan rakennuspaikka erotetaan omaksi
tontiksi, samoin terveystalo, ja samalla koko korttelialueen rakennusoikeuksia tarkistetaan ja
osoitetaan tonteille tarvittavien talousrakennusten rakennusalat. Maankäyttömerkinnät
muutetaan uusiutuneiden käyttötarkoitusten mukaisiksi.
Alueen oloista ja ominaisuuksista johdetut tavoitteet
Kirkonmäki on keskeisiä Anttolan kirkonkylän identiteetin luojia. Vastaavanlaiset sotien
jälkeistä kirkonkylien julkista arkkitehtuuria, hillittyä 1950-luvun rationalismia edustavat
rakennukset ovat muualta lähes täysin kadonneet. Maankäyttö- ja rakennuslaki edellyttää
alueiden käytön suunnittelun aktiivisesti edistävän rakennetun ympäristön kauneutta ja
kulttuuriarvojen vaalimista sekä rakennuskannan suunnitelmallista ja jatkuvaa hoitoa ja
kunnossapitoa. Suunnittelualueella voimassa oleva asemakaava ei turvaa alueen arvokkaan
rakennetun kulttuuriympäristön säilymistä.
Kirkonmäen arvokas rakennuskanta ja miljöö tulee suojella ja maisema-arvot tuoda
paremmin esille. Kirkonmäen tonttiliikenne vaatii jäsentelyä osan rakennuksista siirtyessä
yksityiseen käyttöön.
Suunnittelutilanteesta johdetut tavoitteet
Anttolan kirkonmäki kuuluu valtakunnallisesti arvokkaaseen rakennettuun
kulttuuriympäristöön (RKY 2009), Asemakaavan muutoksessa on varmistettava alueen
arvojen säilyminen.
Osallisten tavoitteet
Maanomistajien tavoitteena on muuttaa yleisessä käytössä olleet rakennukset
asumiskäyttöön ja osoittaa kortteleiden 17 ja 300 käyttöön venevalkama. Vesihuollon
kannalta tärkeä putkirasite osoitetaan alueelle.
4.4.2
Prosessin aikana syntyneet tavoitteet, tavoitteiden tarkentuminen
Osallisten tavoitteet
4.5 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset
Kaavaprosessin aikana ei ole katsottu tarpeelliseksi tehdä vaihtoehtoisia
maankäyttövertailuja. Viranomaisten ja maanomistajien kanssa käytyjen keskustelujen
pohjalta on päädytty esillä olevaan ratkaisuun.
Suunnittelun lähtökohtana olleet reunaehdot on huomioitu tarkoin kaavaprosessin aikana.
Valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaan kulttuuriympäristön arvojen turvaaminen ja
päiväkodin tilantarpeet sekä liikenteelliset ratkaisut ovat ohjanneet asemakaavassa
esiteetettyyn lopputulokseen.
Asemakaavan muutos turvaa arvokkaan rakennetun kulttuuriympäristön säilymisen
mahdollistaen samalla seurakunnan vaatimat toiminnot ja asumismahdollisuudet.
Vaikutukset eivät ole alueen käytön kannalta merkittäviä. Asemakaavan muutoksen
tarkemmat vaikutukset on esitetty kappaleessa (5.4)
17
4.5.1
Mikkelin kaupunki
18.5.2015
Alustavien vaihtoehtojen kuvaus ja karsinta
Kaavaprosessin aikana on päädytty yhteen asemakaavaratkaisuun,
4.5.2
Asemakaavan ratkaisun valinta ja perusteet
Kaavaprosessin aikana on päädytty yhteen asemakaavaratkaisuun,
4.5.3
Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset
- Tekninen lautakunta 24.2.2015 asemakaavaehdotus.
- Kaupunginhallitus 2.3.2015 asemakaavaehdotus.
- Asemakaavan muutosehdotus nähtävillä 11.3.2015 – 10.4.2015
- Kaupunginhallitus xx.xx.2015
ASEMAKAAVAN KUVAUS
5.1 Kaavan rakenne
Asemakaavan muutoksella Kirkonmäen alueelle muodostuu asuinrakennusten ja yleistein
rakennusten korttelialue. Voimassa olevaan asemakaavan verrattuna kaavamuutos ei aiheuta
lähiympäristöön suuria näkyviä muutoksia. Olemassa olevat rakennukset suojellaan lukuun
ottamatta päiväkodin rakennusta, jolle on osoitettu lisää rakennusoikeutta. Asemakaavan
toteutuessa Kirkonmäen alueesta muodostuu luonteva osa Anttolan keskustaajaman
yhteyteen.
5.1.1
Mitoitus
Asemakaavan muutosalueen pinta-ala on noin 4,7 hehtaaria. Alueelle muodostuu
asuinpientalojen korttelialue (AP) asuin-, liike ja toimistorakennusten korttelialue (AL),
yleistenrakennusten korttelialue (Y), kirkkojen ja muiden seurakunnallisten rakennusten
korttelialue ja puistoa (VP/s). Rakennusoikeutta asemakaavan muutoksessa on osoitettu
yhteensä 3849 k-m². Rakennusoikeus vähenee1 622 k-m². Päiväkodille osoitetaan
laajennusmahdollisuus.
18
Aluevaraus
AL/s
Merkinnän selitys
Rakennusoikeus /m2
Pinta-ala/m2
Asuin-, liike ja
toimistorakennusten
korttelialue.
906 k-m²
3 622 m²
AP/s
Asuinpientalojen
korttelialue
400 k-m²
1 599 m²
870 k-m²
6572 m²
1673 k-m²
6691 m²
YK/s
Y
VP/s
L
EH/s
Yhteensä
5.1.2
Mikkelin kaupunki
18.5.2015
Kirkkojen ja muiden
rakennusten
korttelialue
Yleisten rakennusten
korttelialue
Puisto
19 831 m²
Katualue/tie/paikoitus
Hautausmaa
3 849 k-m²
3 341 m²
5 455 m²
47 111 m²
Palvelut
Alueelle ei kaavassa osoiteta uusia palveluja nykyisten seurakuntatalon, nuorisotalon,
museon ja päiväkodin lisäksi. AL-korttelialueilla merkintä mahdollistaa kuitenkin asumisen
yhteydessä pienimuotoisen liike- tai yritystoiminnan.
5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen ja jatkosuunnitteluohjeet
Asemakaavamääräyksessä edellytetään, että kirkonmäen alueelle laaditaan
hoitosuunnitelma. Kirkonmäeltä avataan vesakkoa valituissa sektoreissa ja myös näkymät
kirkonmäen muuhun asuttuun kehään. Viheralueilla korvataan käyttönurmea varvikolla,
mäntymetsään luontaisemmin kuuluvalla kenttäkerroksella.
5.3 Aluevaraukset
5.3.1
Korttelialueet
YK/s
Seurakuntatalolle rajataan kirkkojen ja muiden seurakunnallisten rakennusten korttelialue
nykyisen toiminnan mukaisesti. Alueen pinta-ala on 6 572 m² ja rakennusoikeutta on
osoitettu yhteensä 870 k-m². Merkityille rakennusalueille on piirretty myös tarkat
rakennusalan rajat, jotka vastaavat suojelumääräyksiä. Seurakuntakeskus on osoitettu
asemakaavassa suojelluksi rakennukseksi merkinnällä sr-2. Alueelle toteutettavien
talousrakennusten tulee olla arkkitehtuuriltaan, mittasuhteiltaan, väreiltä ja muotokieleltään
arvokkaaseen kulttuuriympäristöön sopusointuisia. Piha-alueiden rakentamisessa tulee
säilyttää valtakunnallisesti arvokkaan kulttuuriympäristön maisemalliset ominaispiirteet,
Pysäköinti hoidetaan tonttikohtaisesti. Kirkkoa palveleva pysäköinti osoitetaan keskelle
suunnittelualuetta.
19
Mikkelin kaupunki
18.5.2015
AL/s
Entisen pappilarakennuksen ja terveystalon rakennuspaikat muutetaan asuin-, liike- ja
toimistorakennusten korttelialueeksi. Alueiden pinta-ala on yhteensä 3 622 m² ja
rakennusoikeutta on osoitettu yhteensä 906 k-m². Merkityille rakennusalueille on piirretty
myös tarkat rakennusalan rajat, jotka vastaavat suojelumääräyksiä. Pappilan ja terveystalon
rakennuspaikat ovat osoitettu suojelluiksi merkinnällä sr-2. Alueelle toteutettavien
talousrakennusten tulee olla arkkitehtuuriltaan, mittasuhteiltaan, väreiltä ja muotokieleltään
arvokkaaseen kulttuuriympäristöön sopusointuisia. Piha-alueiden rakentamisessa tulee
säilyttää valtakunnallisesti arvokkaan kulttuuriympäristön maisemalliset ominaispiirteet.
Pysäköinti hoidetaan tonttikohtaisesti.
AP/s
Merkityille rakennusalueille on piirretty myös tarkat rakennusalan rajat, jotka vastaavat
suojelumääräyksiä. Pysäköinti hoidetaan tonttikohtaisesti.
Y/s
Alueelle laaditun suunnitelman mukaan päiväkotitoiminta laajenee noin 430 k-m 2 verran.
Kerrosluvuksi on osoitettu 1/2k II. Päiväkodin korttelin saattoliikenne ja saattopaikka on
osoitettu korttelialueelle. Osayleiskaavan aluevarauksista poiketen nuorisotalo säilytetään
kaupungin kannan mukaisesti julkisten rakennusten korttelialueena yhdessä päiväkoti- ja
museorakennusten kanssa.
5.3.2
Muut alueet
Yleinen pysäköintialue (LPA)
Yleistä pysäköintialuetta (LPA) muodostuu yhteensä 667 m². Pysäköintialue sijoittuu
suunnittelualueen keskiosaan ja se palvelee sekä seurakuntatalon että kirkon
pysäköintialueena.
Puisto (VP/s)
Seurakuntatalon tontin ulkopuolelle jäävä, seurakunnan omistuksessa ollut istutettava alueen
osa muutetaan puistoalueeksi, jolla ympäristö säilytetään. Suunnittelualueesta noin 48 % on
puistoaluetta VP/s. Alue on säilytettävä luonnontilaisena, mutta alueelle sallitaan vain
maisemanhoidon kannalta välttämättömät toimenpiteet.
Hautausmaa EH/s
Alueen osa jolla ympäristön ominaispiirteet säilytetään.
KATUALUEET
Katualueiden määrä lisääntyy kaavassa yhteensä noin 2 46 m², josta jalankululle ja
polkupyöräilylle on varattu katu/tie, jolla tontille/rakennuspaikalle ajo on sallittu osuus on noin
40 m²..
KAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET
Kaavasuojelulla edistetään kirkonmäen rakennetun ympäristön
kulttuuriarvojen vaalimista ja rakennuskannan suunnitelmallista hoitoa ja
kunnossapitoa. Uusien piharakennusten avulla voidaan jäsennellä tonttien käyttöä ja
ratkaista autonsäilytyspaikkojen ja jätehuollon tilakysymykset.
20
Mikkelin kaupunki
18.5.2015
Alueen valtakunnallisten arvojen säilyminen on turvattava yksityiskohtaisessa suunnittelussa
laatimalla alueelle yhtenäinen hoitosuunnitelma.
Alueen miljöö, tilanmuodostus ja maisemallinen avoimuus tulee säilyttää.
Alue tulee suunnitella ja rakentaa siten, että aikaan saadaan kaupunkikuvaltaan
korkeatasoinen, kulttuurihistoriallista rakennetta täydentävä ympäristö.
Rakennusten käytön tulee olla sopiva niiden rakenteisiin ja luonteeseen.
Uudisrakentamisen sopeuttamiseen on kiinnitettävä erityistä huomiota.
Alueelta hävinneiden rakennusten paikalle uudisrakennettaessa on noudatettava korvattavan
rakennuksen mittasuhteita, materiaaleja, aukotusta ja kattomuotoa. Uudet talousrakennukset
(autokatos, varasto, jätekatos) on toteutettava puurakenteisina, pulpettikattoisina ja
punamullan sävyllä maalattuina.
Alueelle suunnitelluista hankkeista on pyydettävä museoviranomaisilta ja
ympäristökeskukselta lausunto ennen toimenpideluvan myöntämistä.
Alueen hoidon määrittely tulee tehdä erikseen laadittavan ja hyväksyttävän
hoitosuunnitelman mukaisesti. Alueen suunnittelussa on kiinnitettävä erityistä huomiota sen
vanhan puuston ja puistomaisen luonteen säilymiseen ja näkymien avaamiseen. Yli-ikäistä ja
vaurioitunutta puustoa uusittaessa tilalle on istutettava riittävän isot korvaavat puut.
Käyttönurmen tilalle tulee vaihtaa varvikkoa mäntymetsälle luontaisemmaksi
kenttäkerrokseksi.
Asemakaavan muutoksen vaikutusten arviointi on tehty lähtötietoaineistojen perusteella ja
asiantuntija-arvioina.
5.4.1
Vaikutukset rakennettuun ympäristöön
Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen
Asemaakaavan vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen on arvioitu vähäisiksi. Uuden
päiväkodin tontille osoitetun lisärakentamisen määrä on maltillinen, minkä vuoksi vaikutus
kokonaisuuteen on vähäinen.
Vaikutukset taajamakuvaan
Asemakaavanmuutoksella ei ole merkittäviä vaikutuksia alueen taajamakuvaan, Voimassa
olevan asemakaavan rakennusoikeus on mahdollistanut saman rakentamisen määrän kuin
laadittu asemakaavan muutos. Suunnitelma ohjaa alueen rakentamista arvokkaan
rakennetun kulttuuriympäristön arvojen säilymisen osalta.
Vaikutukset asumiseen
Asemakaavan muutos ei merkittävissä määrin lisää alueen asuntokantaa. Asukasmäärän
lisääntyminen on vähäistä.
Vaikutuksen palveluihin
Päiväkodin laajennus vahvistaa alueen palveluiden tarjontaa. Asukasmäärän vähäinen
lisääntyminen ei vaikuta merkittävästi alueen palveluihin.
21
Mikkelin kaupunki
18.5.2015
Vaikutukset työpaikkoihin
Asemakaavan vaikutukset alueen työpaikkoihin elinkeinotoimintaan ja palveluihin ovat
vähäiset. Olemassa olevat julkiset palvelut on mahdollista säilyttää alueella
asemakaavanmuutoksesta huolimatta.
Vaikutukset viheralueisiin ja virkistykseen
Asemakaavoituksen vaikutukset virkistysalueiseen ovat olemattomat tai vähäiset. Alueen
kaavoittaminen ei loukkaa alueen virkistyskäytöllisiä mahdollisuuksia. Puistoksi osoitettujen
alueiden määrä kasvaa noin kahdella hehtaarilla.
Liikenteelliset vaikutukset
Ajoneuvoliikennöinti alueella on Mikkelintien kautta. Pysäköinti on osoitettu LPA – alueelle ja
tonteille. Asemakaavan vaikutukset liikennemääriin ovat vähäiset. Päiväkodin mahdollinen
laajennus voi lisätä päivittäistä liikennettä alueella. Päiväkodin saattoliikenne lisää aamu- ja
iltapäiväliikennettä. Alueen LPA – paikoitusalue on suurempien tapahtumien aikaan täynnä.
Vaikutukset rakennettuun kulttuuriympäristöön ja muinaismuistoihin
Asemakaavamuutoksella on merkittävät vaikutukset rakennetun kulttuuriympäristön suojelun
kannalta. Valtakunnallisesti arvokkaalle kulttuuriympäristölle osoitetaan sen arvoja säilyttävät
ja suojelevat kaavamääräykset.
Sosiaaliset vaikutukset
Asemakaava ei mahdollista alueella asumista varten lisää kerrosalaneliömetrejä.
Asukasmäärän lisäys on erittäin vähäinen eikä sillä ole vaikutusta Anttolan taajaman
sosiaaliseen rakenteeseen. Päiväkodin ja koulun sijainti tukevat lapsiperheiden asumista
suunnittelualueella. Seurakunnan toiminnat pysyvät ennallaan.
Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt
Asemakaavanmuutosalueella ei ole merkittäviä häiriötekijöitä. Anttolantieltä kantautuva melu
ei ulotu häiritsevästi suunnittelualueelle.
5.4.2
Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön
Kaavalla ei ole haitallisia vaikutuksia luontoon ja luonnonympäristöön. Maisemanhoidolla ja
näkymien avaamisella kohennetaan ja korostetaan alueen yhteyttä ympäröivään luontoon.
Asemakaavassa osoitettu lisärakentaminen ei loukkaa alueen maisemaa tai
luonnonympäristöä.
5.5 Ympäristön häiriötekijät
Alueella ei ole merkittäviä häiriötekijöitä kantatien 62 ajoittaista liikennemelua lukuun
ottamatta.
5.6 Kaavamerkinnät- ja määräykset
Liite 3 näyttää asemakaavaehdotuksen. Merkinnät noudattavat pääosin ympäristöministeriön
ohjeita.
22
Mikkelin kaupunki
18.5.2015
5.7 Nimistö
Asemakaavan muutoksessa annettu kadunnimi Pappilankatu pohjautuu alueella olleeseen ja
yleisesti tunnettuun pappilan rakennukseen.
6.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat
Asemakaavan muutoksesta ei ole katsottu tarpeelliseksi laatia havainnekuvia.
Asemakaavan muutos pyritään saamaan lainvoimaiseksi vuoden 2013 aikana. Alueen
täydennysrakentamisen on arvioitu ajoittuvan vuoden 2016 jälkeen.
6.3 Toteutuksen seuranta
Seuranta tapahtuu Mikkelin kaupungin rakennusvalvonnan toimesta.
Mikkelissä 24.2.2015 / Muutokset 18.5.2015
Kalle Räinä
kaavoitusinsinööri
Ilkka Tarkkanen
LIITTEET
LÄHTEITÄ
-
Kylä Harvion ja Pitkäpohjanlahden rannalla / Anttolan keskustan maisemasuunnitelma;
Leena Lahdenvesi-Korhonen. Luettavissa: http://www.mikkeli.fi/node/8071
-
RKY 2009 – inventointi (www.rky.fi)
-
Pekka Haara, Anttolan historia. Anttolan kunta ja Anttolan seurakunta 1993.
-
Etelä-Savon kulttuuriperintötietokanta
23
LIITE 1.1
0922
MIKKELIN KAUPUNKI
ANTTOLA KIRKONMÄKI
OSALLISTUMIS- JA
ARVIOINTISUUNNITELMA
24.1.2013; Muutokset 18.5.2015
LIITE 1.2
0922 Anttola kirkonmäki
Mikkelin kaupunki
18.5.2015
TEHTÄVÄ
Asemakaavan muuttaminen.
SUUNNITTELUKOHDE
Anttolan kirkonmäki sijaitsee entisen Anttolan kirkonkylän keskustassa,
Harvion ja Vitjasen välisellä kannaksella.
KIINTEISTÖTIEDOT/
OSOITE
40. kaupunginosan, Anttolan, kortteli 17 Mikkelintie 31-35.
HAKIJA
Asemakaavan muutos on tullut vireille Mikkelin
tuomiokirkkoseurakunnan aloitteesta.
SUUNNITTELUN
TAVOITE
Tavoitteena on säilyttää arvokas kulttuuriympäristö ja mahdollistaa
alueen käyttö mm. asumiseen. Maankäyttömerkinnät muutetaan
uusiutuneiden käyttötarkoitusten mukaisiksi, arvorakennukset ja miljöö
suojellaan, liikennettä jäsennellään ja ympäristön hoidosta annetaan
määräykset. Tavoitteen toteuttamiseksi tehdään maankäyttösopimus.
LÄHTÖTIEDOT/
NYKYTILANNE
Anttolan kirkonmäki on pitäjän kirkon ympäristöön 1870-luvulla ja 1950luvulla syntynyt kokonaisuus, joka kuvastaa pienen pitäjän itsehallintoa
ja hyvinvointipalvelujen järjestämistä. Museovirasto on listannut
Anttolan kirkonmäen valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi
kulttuuriympäristöksi (RKY)
Asemakaava:
Asemakaavassa suunnittelualueen merkintä on Y, yleisten rakennusten
korttelialue. Voimassa olevan asemakaavan mukainen rakennusoikeus
(e=0,10) on käytetty.
Ote ajantasakaavasta.
2 (6)
LIITE 1.3
Mikkelin kaupunki
18.5.2015
Yleiskaava:
Osayleiskaavassa (hyväksytty 17.11.2003) suunnittelualue on julkisten
palvelujen ja hallinnon aluetta, asuntoaluetta ja virkistysaluetta, joilla
ympäristö säilytetään.
Ote yleiskaavasta.
Maakuntakaava:
Maakuntakaavassa (vahvistettu 4.10.2010) kirkonmäen alue on
paikalliskeskuksen alue ja kulttuuriympäristön ja/tai maiseman
vaalimisen kannalta valtakunnallisesti merkittävä alue.
Kirkonmäen korttelin rakennuskannan muodostavat kirkkoa vastapäätä
sijaitsevat Mikkelin seurakuntayhtymän Anttolan seurakuntatalo
piharakennuksineen ja pappila, Mikkelin kaupungin omistamat museo,
päiväkoti, entinen kunnantalo ja terveystalo sekä yksityisomistuksessa
oleva entinen lääkärintalo. Alueen liikenne toimii korttelin sisäisenä.
Ote maakuntakaavasta.
3 (6)
LIITE 1.4
Mikkelin kaupunki
18.5.2015
MAANOMISTUS
Suunnittelualueen omistavat Mikkelin tuomiokirkkoseurakunta ja
Mikkelin kaupunki sekä yksityiset. Harmaalla värillä on osoitettu
kaupungin omistamat maa-alueet.
ARVIOINTITIEDOT
Asemakaavamuutoksen vaikutusalueena on lähiympäristö. Vaikutuksia
arvioidaan kaavaprosessin aikana asiantuntijoiden lausuntoja ja
osallismielipiteitä vasten. Arvioitavaksi tulevat mm. miljööseen
soveltuvuus, kulttuurihistoriallisten arvojen turvaaminen. Hankkeen
arviointi tapahtuu kaavoitusprosessin yhteydessä asiantuntijoiden ja
osallisten kanssa. Erillistä vaikutusten arviointiraporttia ei tehdä.
OSALLISET
Osallisia ovat
-
-
-
hakija (Mikkelin tuomiokirkkoseurakunta)
alueen sekä viereisten ja vastapäisten alueiden omistajat,
vuokralaiset ja asukkaat (naapurit)
kaupunginosan tai lähialueen asukkaat, yritykset, työntekijät,
asukasym. yhdistykset
Museovirasto
Savonlinnan maakuntamuseo
Museovirasto
kaupungin viranomaiset (rakennusvalvonta, ympäristöpalvelut,
museot, mittaus ja kiinteistöt, yhdyskuntatekniikka ja ympäristö,
tilakeskusm tekninen lautakunta, kaupunginhallitus.
Etelä-Savon elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskus ELY, PohjoisSavon elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskus ELY, Etelä-Savon
maakuntaliitto, Etelä-Savon Energia Oy, Suur-Savon Sähkö Oyj,
teleoperaattorit
kunnan jäsenet ja ne, jotka katsovat olevansa osallisia
4 (6)
LIITE 1.5
Mikkelin kaupunki
OSALLISTUMISEN JA
VUOROVAIKUTUKSEN
JÄRJESTÄMINEN
18.5.2015
Asemakaavoituksen alkaminen ilmoitetaan osallisille kirjeellä..
Asemakaavatyön lähtökohdat ja tavoitteet on esitetty tässä
osallistumisja arviointisuunnitelmassa, johon voi tutustua myös
Kaupunkisuunnittelussa (Maaherrankatu 9-11) ja internetissä
www.mikkeli.fi. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan voidaan tehdä
työn kuluessa tarvittaessa muutoksia ja täydennyksiä.
Viranomaisyhteistyö järjestetään työn kuluessa erikseen sovittavin
neuvotteluin. MRL 66§:n mukainen viranomaisneuvottelu ei ole
tarpeen, elleivät muut viranomaiset sitä esitä.
Kaavan nähtävillä olosta ja voimaan tulosta kuulutetaan kaupungin
virallisissa ilmoituslehdissä sekä muussa kunnassa asuville
maanomistajille tavallisella kirjeellä.
Kaavoitustyön vaiheesta ilmoitetaan kerran vuodessa
kaavoituskatsauksessa.
KÄSITTELYAIKATAULU
Mikkelin kaupunki ja Etelä-Savon Ely pitävät työkokouksia
kaavahankkeesta tarvittaessa. Kaavan nähtävillä olosta ja voimaan
tulosta kuulutetaan kaupungin virallisissa ilmoituslehdissä sekä muissa
kunnissa asuville maanomistajille tavallisella kirjeellä. Tavoitteena on
saada muutosehdotus nähtäville keväällä 2015 ja valtuuston
hyväksyttäväksi vuonna 2015
VALMISTELUSTA
VASTAA
Kalle Räinä puh. 044 794 2525
Ilkka Tarkkanen puh. 050 311 7130
Kirjallinen palaute Mikkelin kaupungin kaupunkisuunnitteluun.
os PL 278, 50101 MIKKELI tai sähköpostitse toimistosihteeri Kirsi
Avelin, [email protected] p 0151942529
PÄIVÄYS JA
ALLEKIRJOITUS
Mikkeli 24.1.2013 / muutokset 18.5.2015
Ilkka Tarkkanen
5 (6)
LIITE 1.6
LIITE 1.7
LIITE 3.1
LIITE 3.2
LIITE 3.3
LIITE 3.4
LIITE 4.1
Kunta
02.02.2015
Kaavan nimi
40. kaup.osa Anttola kortteli 17, Mikkelintie 31-35, Anttolan kirkonmäki
Hyväksymispvm
Ehdotuspvm
Hyväksyjä
24.01.2013
Hyväksymispykälä
Kunnan kaavatunnus
922
4,7111
Asemakaavan muutoksen pinta-ala [ha]
4,1655
Omarantaiset
Aluevaraukset
Yhteensä
A yhteensä
P yhteensä
Y yhteensä
C yhteensä
K yhteensä
T yhteensä
V yhteensä
R yhteensä
L yhteensä
E yhteensä
S yhteensä
M yhteensä
W yhteensä
Pinta-ala
[ha]
4,7111
0,5221
[%]
m²]
[e]
100,0
3849
0,08
11,1
1306
0,25
-2,8393
-1622
1,9831
42,1
1,9831
0,3341
0,5455
7,1
11,6
0,3341
Rakennussuojelu
Pinta-ala
[%]
0,19
-316
1306
28,2
Pinta-ala
[ha]
2543
Pinta-alan muut.
[ha +/-]
0,0000
0,5221
1,3263
Maanalaiset
tilat
Yhteensä
Yhteensä
Ei-omarantaiset
Ei-omarantaiset
m²]
[lkm]
[k-m²]
[lkm +/-]
[k-m² +/-]
LIITE 4.2
Alamerkinnät
Aluevaraukset
Yhteensä
A yhteensä
AP
AL
P yhteensä
Y yhteensä
Y
YK
C yhteensä
K yhteensä
T yhteensä
V yhteensä
V
VP
R yhteensä
L yhteensä
L
Katuauk./torit
LT
LPA
LV-1
E yhteensä
EH
S yhteensä
M yhteensä
W yhteensä
Pinta-ala
[ha]
4,7111
0,5221
0,1599
0,3622
[%]
m²]
[e]
100,0
3849
0,08
11,1
1306
0,25
30,6
400
0,25
69,4
906
0,25
1,3263
0,6691
0,6572
28,2
50,4
49,6
1,9831
42,1
1,9831
100,0
0,3341
0,0243
0,1364
0,0769
0,0667
0,0298
0,5455
0,5455
7,1
7,3
40,8
23,0
20,0
8,9
11,6
100,0
2543
1673
870
0,19
0,25
0,13
Pinta-alan muut.
[ha +/-]
0,0000
0,5221
0,1599
0,3622
-316
1306
400
906
-2,8393
-3,4965
0,6572
-1622
-2492
870
1,9831
1,9831
0,3341
0,0243
0,1364
0,0769
0,0667
0,0298
LIITE 5.1
ANTTOLAN KIRKONMÄEN ASEMAKAAVAN MUUTOS NÄHTÄVILLÄ OLON AIKANA ( 11.03 – 10.4.2015) SAADUT LAUSUNNOT LAUSUNTO KAAVOITTAJAN VASTINE Lausunto ei aiheuta toimenpiteitä. ETELÄ‐SAVON PELASTUSLAITOS 13.3.2015 Lausunto Anttolan Kirkonmäki koskevan asemakaavan muutosehdotuksesta Pelastusviranomaisella ei ole huomautettavaa asemakaavan muutosehdotukseen. Lausunto ei aiheuta toimenpiteitä. Savonlinnan maakuntamuseo 18.3.2015 Savonlinnan maakuntamuseo toteaa, ettei sillä ole arkeologisen kulttuuriperinnön osalta huomautettavaa asemakaavan muutoksen ehdotuksesta. Rakennetun kulttuuriympäristön osalta lausunto tulee pyytää Museovirastolta (Museovirasto, PL 913, 00101 Helsinki). Lausunto ei aiheuta toimenpiteitä. Etelä‐Savon maakuntaliitto 17.3.2015 Etelä‐Savon maakuntaliitolla ei ole kommentoitavaa seuraavista lausunnolla olevista kaavoista: ‐Anttolan Kirkonmäen asemakaavan muutosehdotus (lausuntopyyntö 12.2.2015) Etelä‐Savon Elinkeino‐, liikenne ja ympäristökeskus 8.4.2015 Pohjois‐Savon Ely‐keskuksen liikenne‐ ja infravastuualue toteaa lausuntonaan seuraavaa: Muutoksen kohteena oleva asemakaava‐alue rajautuu lounaassa kantatien 62 liikennealueeseen ja pohjoisessa maantien 15145 (Mikkelintien) liikennealueeseen. Liikennevastuualueelta ei ole pyydetty käsiteltävän olevasta asemakaavan muutosehdotuksesta aiemmin lausuntoa. Kaavamuutokseen tulisi sisältyä MRL 83 ja 86a §:n ohjauksen mukaisesti Anttolan kk:n maantien 15145 muuttaminen kaduksi (LT‐alue katualueeksi) ainakin siltä osin, jossa kaava rajautuu suoraan maantien LT‐alueeseen. Käsiteltävänä olevan kaavamuutoksen jälkeen kaavaprosessia tulisi jatkaa niin, että koko maantie 15145 muuttuu kaduksi ja siten saavutetaan toiminnollisesti ja Lausunto aiheuttaa muutoksia kaava‐asiakirjoihin ja kaavakarttaan. Osallistumis‐ ja arviointisuunnitelmaan lisätään Pohjois‐Savon elinkeino‐, liikenne ja ympäristökeskus. Tiealueiden osalta on mainittava, että kaavamuutoksessa osoitettu tiealueen osa ja Mikkelintie on tarkoitus muuttaa yhtenä kokonaisuutena katualueeksi erillisen asemakaavaprosessin yhteydessä. LIITE 5.2
hallinnollisesti oikea tilanne. Liikenne ja infrastruktuuri‐vastuualueelle ei ole kaavaluonnoksesta muuta huomautettavaa. Mikkelin seudun ympäristöpalvelut 10.4.2015 Mikkelin seudun ympäristöpalvelut on tutustunut kaava‐asiakirjoihin ja toteaa lausuntonaan, että ympäristöpalveluilla ei ole huomautettavaa ko. kaavaehdotuksesta. Museovirasto 22.4.2015 Asemakaavamuutoksen alue on Anttolan kirkonmäen valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä. Ehdotettu kaavaratkaisu suojelumääräyksien (sr‐1, sr‐2, Y/s, EH/s, YK/s, AL/s ja VP/sekä yleismääräykset) perustuu tämän kulttuuriympäristön arvojen turvaamiseen. Suojelumääräyksissä sr‐1 ja sr‐2 riittäisi, että niissä todetaan Museoviraston lausunnon pyytäminen olennaisista suojeluarvoon vaikuttavista toimenpiteistä ennen rakennusluvan tai toimenpideluvan pyytämistä. Määräysten sisältöä voidaan tältä pohjalta harkita tarkennettavaksi. Arkeologisen kulttuuriperinnön osalta lausunnon kaavamuutoksesta on antanut Savonlinnan maakuntamuseo. Anttolan aluejohtokunta 17.3.2015 Aluejohtokunnalla ei ole huomautettavaa Mikkelin kaupungin40. kaupunginosan (Anttola) korttelia 17. koskeva asemakaavan muutosehdotus / Anttolan Kirkonmäki ‐muutosehdotukseen. Lausunto ei aiheuta toimenpiteitä. Lausunto aiheuttaa pieniä muutoksia kaava‐
asiakirjoihin ja määräyksiin. Kaavamääräykset sr‐1 ja sr‐2 muotoillaan seuraavasti: sr‐1 Suojeltava rakennus. Rakennuksen alkuperäinen julkisivu, pohjakaava ja rakennusosat tulee säilyttää. Suojeltuihin rakennuksiin tehtävistä olennaisista toimenpiteistä tulee pyytää Museoviraston lausunto ennen rakennusluvan tai toimenpideluvan myöntämistä. sr‐2 Suojeltava rakennus. Rakennuksen alkuperäinen julkisivu tulee säilyttää. Suojeltavaan rakennukseen tehtävistä olennaisista toimenpiteistä tulee pyytää Museoviraston lausunto ennen rakennusluvan tai toimenpideluvan myöntämistä. Lausunto ei aiheuta toimenpiteitä. LIITE 5.3
Osallistumis‐ ja arviointisuunnitelmasta saadut lausunnot ja mielipiteet Museovirasto Lausunto Mikkelin Anttolan Kirkonmäkeä koskevan asemakaavamuutoksen osallistumis ja arviointisuunnitelmasta. Asemakaavan muutos koskee 40. kaupunginosan (Anttolan) korttelia 17 (Mikkelintie 31‐35). Asemakaavan muutoksessa tavoitteena on säilyttää arvokas kulttuuriympäristö ja mahdollistaa alueen käyttö mm. asumiseen. Suunnittelualue sisältyy voimassa olevaan valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen RKY 2009 – inventointiin (www.rky.fi) osana Anttolan kirkonmäkeä. Inventoinnissa kirkonmäkeä kuvaillaan pitäjän kirkon ympäristöön 1870‐luvulla ja 1950‐luvulla syntyneeksi kokonaisuudeksi, joka kuvastaa pienen pitäjän itsehallintoa ja hyvinvointipalvelujen järjestämistä. Osallistumis‐ ja arviointisuunnitelman lähtötietoja on syytä täsmentää sen mukaisesti, että RKY 2009‐ inventointi on maankäyttö‐ ja rakennuslakiin perustuvien valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkoittama inventointi rakennetun kulttuuriympäristön osalta. Anttolan kirkonmäkeä luonnehditaan myös maakunnallisessa rakennuskulttuurininventoinnissa (Etelä‐Savon maakuntaliiton inventointijärjestelmä), On tärkeätä, että kaavahanke perustuu valtakunnallisista ja maakunnallisista inventoinneista tarkentaviin ja ajantasaisin tietoihin rakennusperinnöstä. Osallistumis‐ ja arviointisuunnitelman osallisiin on aiheellista lisätä Savonlinnan maakuntamuseo arkeologisen kulttuuriperinnön asiantuntijaviranomaisena. Museovirasto on kaavahankkeessa osallinen rakennetun ympäristön suojelun osalta. Kaavoittajan vastine Lausunto aiheuttaa korjauksia ja muutoksia kaavaselostukseen ja osallistumis‐ ja arviointisuunnitelmaan, Savonlinnan maakuntamuseo lisätään osalliseksi. Savonlinnan maakuntamuseo Savonlinnan maakuntamuseo toteaa, ettei sillä ole arkeologisen kulttuuriperinnön osalta huomautettavaa asemakaavan muutoksesta Kaavoittajan vastine Lausunto ei aiheuta muutoksia asemakaavaan. LIITE 5.4
Mikkelin Anttolassa korttelissa 17. Mikkelin kaupungin museot museotoimi Asemakaavan alustavassa luonnoksessa Anttolan kirkonmäen arvorakennukset ovat saaneet sr ‐
merkinnän lukuun ottamatta nuorisotalon vieressä sijaitsevaa terveystaloa. Olisiko terveystalollekin syytä lisätä sr‐merkintä? Koska kyseessä on valtakunnallisesti merkittäväksi arvioitu rakennettu kulttuuriympäristö, voisi kirkonmäen rakennuksista tehdä rakennusinventoinnin. Olisiko kaavamuutosalueen rajaukseen syytä ottaa mukaan myös vanha hautausmaa ja Anttolan kirkko, kuten Etelä‐Savon maakuntaliiton inventointikortissa on tehty Anttolan kirkonmäen osalta? Myös vanha tielinjaus kirkonmäeltä alas hautausmaalle on kulttuurihistoriallisesti merkittävä. Kirkonmäelle voisi myös laatia ympäristön hoitosuunnitelman. Tekinen toimi/ kaupunkiympäristö Parkkipaikan merkinnäksi LPA (kunnossapitovastuu kiinteistöille), koska pysäköintialue palvelee asumisen tarpeita (asemakaavan muutoksen tavoite oli yleisten rakennusten korttelialueen muuttaminen asumiseen) Kaavoittajan vastine Suunnittelualue sisältyy voimassa olevaan valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen RKY 2009 – inventointiin (www.rky.fi) osana Anttolan kirkonmäkeä. Etelä‐
Savon kulttuuriperintötietokannasta löytyy inventoinnit suunnittelualueen rakennuksista. Kaavallisesti Anttolan kirkko on osoitettu sr‐
merkinnällä, joten kaavahankkeen ei ole katsottu tarpeelliseksi ottaa mukaan kaava‐
alueeseen. Vanha tielinjaus ja hautausmaa on huomioitu kaavahankkeen yhteydessä. Hautausmaa otetaan mukaan kaava‐alueeseen. Asemakaavan pääasiallisena tarkoituksena on osoittaa alueen nykyiset rakennukset asumiseen ja suojelumerkinnät olemassa oleville rakennuksille. Terveystalolle osoitetaan suojelumääräys sr‐2. Lausunto aiheuttaa muutoksia kaavaan. Ympäristön hoitosuunnitelman osalta on alueelle laadittu Anttolan keskustan maisemasuunnitelma, myös kaavassa on annettu määräyksiä ympäristön hoidon osalta. Kaavoittajan vastine Pysäköintialue palvelee asumisen ohella myös julkisia kirkollisia palveluita, kuten seurakuntataloa ja Anttolan kirkkoa. Pysäköintialueelle osoitetaan tarkentava kaavamääräys.

18.5.2015

Transcription

Similar documents

Keljon koulu, 12.8.2015 yleisötilaisuuden muistio

kaavaselostus 758 - Kangasalan kunta

Kaivokatu 5, osallistumis- ja arviointisuunnitelma

ASEMAKAAVAN ASETTAMINEN NÄHTÄVILLE

LINNAN KARTANON ALUE

KAAVOITUSKATSAUS JA KAAVOITUSOHJELMA 2015

2515 Asemanseudun asemakaava ja

kaavaselostus

kaavaselostus 725 - Kangasalan kunta

EPILÄ-1140-6, RANKASILLANKATU 3, PIENTALOTONTIN JAKA