Kilpaveneily_1-11
Transcription
Kilpaveneily_1-11
KILPAVENEILY 1/11 Mukana menossa mm: Sami Seliö, V300, Safiro racing team, Max Blomberg, ym 1 kilpaveneily Uusi Liitto 2011 Uusi vuosi on alkanut ja vuoden vaihteessa purjehtijaliitto sekä veneilyliitto yhdistyivät Suomen Purjehdus ja Veneily ry:ksi (SPV). SPV kuuluu Suomessa kymmenen suurimman lajiliiton piiriin ja se toimii sekä kilpapurjehduksen että nopeuskilpailutoiminnan kattojärjestönä Suomessa. Uuden liiton tavoitteina ovat veneilykulttuurin ja –turvallisuuden vahvistaminen, edunvalvonnan edistäminen sekä kustannustehokkuuden lisääminen. Nopeuskilpailijoille yhdistyminen ei välttämättä näy heti kuin liiton nimen vaihtumisena, mutta vuoden kuluessa pieniä muutoksia positiivisessa mielessä on odotettavissa. Ratapuolella ja samalla ainoa Suomessa järjestettävä arvokilpailu ajetaan Hirvensalmella, jossa maailmanmestaruudesta ajetaan O250-luokassa. Suomesta on mukana muutama vene ja ympäri Eurooppaa on tulossa kuskeja paikalle, joten luvassa on siis varsin kovatasoinen tapahtuma. Uutuutena Suomen ratakisoissa ajetaan nyt GT30-luokkaa. Nyt kun T400 on menettänyt MM-arvon, GT30 ottanee paikan tulevina vuosina siirryttäessä junioreista isompiin luokkiin. GT30-veneitä on jo jonkin verran Ruotsissa ja Norjassa, joten luokan tulevaisuus näyttää valoisalta. Toivottavasti Suomen kesässä nähdään myös F4s-luokan veneitä. Offshorepuolella on odotettavissa varsin vilkas kesä, mikäli kaikki kaavaillut kilpailut toteutuvat. Kalkkiranta Racessa ajetaan Pohjoismaisesta mestaruudesta luokassa V50. Lisäksi eri luokissa on odotettavissa pientä kasvua venemäärissä, joten kilpailupaikoilla löytyy enemmän katsottavaa kaikille. Hyvää tulevaa kilpaveneilykauden odotusta kaikille. Jussi Valtonen Kuva: Ari Nurminen 2 kilpaveneily Kilpaveneily 1/2011 Kuudes vuosikerta Julkaisija: Dragon Boat Racing Team Ry Jan-Erik Hägglund puh: 040-9622707 [email protected] Mainosmyynti: Lähettiympyrä Oy Päätoimittaja: Jan-Erik Hägglund Toimituskunta: Jan-Erik Hägglund Jyrki Perokorpi Ulkoasu ja taitto: Johanna Vuorihovi Jari Nenonen Painopaikka: Skandinavia Offset Oy, Porvoo 2011 Ilmestyy 2 kertaa vuodessa Kilpaveneily-lehti postitetaan Suomen purjehdus ja veneily ry:n toimesta lisenssin haltijoille. Painos 2000 kpl Kannen Kuvat: Ylhäällä: Jaije Hägglund/ Niklas Sundberg Kuva: Jussi Alanko Alhaalla: Sami Seliö Kuva: Mad-Croc Team Pieni kuva: Anton Nyholm Kuva: Jukka Haapiainen Viime syyskuussa ajettiin 3C-luokan MM-kilpailut Korsikalla Solenzarassa. Suomesta MM-kullasta kamppailemassa oli vain Marcus Johnsson kartturinaan allekirjoittanut. Pohjoismaista tuli kaksi muutakin venettä – Wrenklerit Ruotsista ja Anders Wessel-Pettersen kartturinaan Kjetil Christoffersen Norjasta. Loput paristakymmenestä venekunnat tulivat Italiasta tai Ranskasta. Siitä on toistakymmentä vuotta, kun Ranskassa on viimeksi järjestetty OffShoren arvokilpailuja. Viime vuosina 3C-kalusto on yleistynyt Ranskassa, joten oli sopivaa että he saivat tällä kertaa arvokilpailut järjestettäväkseen. Tässähän on kulunut monta vuotta niin että Italiassa on aina syksyisin järjestetty jompikumpi arvokilpailu. Nyt pääsimme Solenzara nimiselle pikkupaikkakunnalle Korsikan itärannikolle. Sinne Ranskan kilpailusirkusta pyörittävä Laurent Plasse oli tuonut pari rekkaa rekvisiittaa, pienen laivaston isoja ribbejä turvaveneiksi, sekä järjestänyt markkinahumua pienimuotoisen venemessu-, markkinatapahtuman. Rannan tunnelmaan antoi osansa rantakadun kahvilat ja ravintolat. Järjestelyt oli tehty aivan samalla korkealla standardilla, jolla kilpailuja järjestetään Italiassakin. Suomalaisvenekuntamme pääsi kiireen sävyttämien alkuvalmistelujen jälkeen suuremmitta ongelmitta kilpailupaikkakunnalle kaksi päivää ennen ensimmäistä kilpailulähtöä. Jälkeenpäin hauska yksityiskohta matkustamisessa oli, kuinka Marcukselle selvisi ettei paluuvuoro, jolla Korsikalta piti matkata takaisin Italian puolelle, kulje ollenkaan. Lippujen varauksen ja maksujen jälkeen kukaan ei “muistanut” mainita asiasta mitään, eikä olisi tainnut mainitakaan ellei asia olisi tullut aivan toisen asian vuoksi puheeksi laivarannassa satamahenkilökunnan kanssa. Opetus: mitä pidemmälle matkustat, sitä joustavampi aikataulun pitää olla. Ensimmäisen kokonaisen päivän Solenzarassa käytimme paikkaan tutustumiseen, muiden tekemisten ihmettelemiseen ja testaamiseen. Päivästä oli ammennettavaa sen verran, että muut olivat saaneet meidän etumatkaamme kiinni viime vuodesta ja meillä oli paketin kanssa ongelmia, joiden ratkaisu ei kisapaikalla onnistu. Emme me viimeisiksi jäisi, mutta tuskin samanlaista riemuvoittoa olisi odotettavissa kuin täydellisesti onnistuneella Nettunon matkalla. Ensimmäisessä kilpailussa oli keli paikallisittain tyyni. Arvasimme olosuhteet hyvin ja paketti oli niin hyvässä is- kussa kuin se niillä tiedoilla ja mahdollisuuksilla pystyi olemaan. Ensimmäisellä kierroksella kilpailu alkoi meidän kohdaltamme hyvin. Olimme neljännen sijan paikkeilla taistelemassa Bacellinin (F) kanssa kolmossijasta vain 50 – 100 metriä toisena ajaneesta Lo Pianosta (I). Kärjessä ajoi aivan karmean kaulan ensimmäisellä kierroksella repinyt Fabio Bertolacci (I). Meidän kannassamme tuli Wrenklerit, Amadi (I), Ricardo (F), ja Pinelli (F). Toisella kierroksella takasuoralla vastatuulessa meillä vene alkoi kulkemaan hieman liian korkealla, jolloin vauhtia oli pakko laskea. Tällöin Lo Piano ja Bacellini karkasivat ja Wrenkler tuli aivan rinnalle. Seuraavalla suoralla Wrenkler puristikin meistä sitten ohi, ja aloitti nousun kohti palkintopallia. Meillä ei ollut mahdollisuuksia kiristää joten jouduimme tyytymään viidentenä kurvailuun. Kärjessä Bertolacci kurvaili omaan rauhalliseen tahtiinsa. Takana Wrenkler kiristi vauhtiaan ja nousi pikku hiljaa ensin Bacellinin ja hieman myöhemmin Lo Pianon ohi. Kilpailun loppupuolella Wrenkler sai ehkä muutaman sekunnin Bertolacciakin kiinni, 3 kilpaveneily mutta se oli Bertolaccin varmistelua. Kilpailun jälkeen kävimme harjoitusajalla testaamassa olisiko mitään tehtävissä, jotta loput erät voisi ajaa täydellä kaasulla ilman tasoituksen antamista. Näillä eväillä ei viidettä sijaa korkeammalle tyynellä kivuttaisi. Löysimme hieman lääkettä ongelmaan, vaikka emme pystyneetkään korjaamaan varsinaista syytä ongelmaan. Jottei ongelmia olisi ollut liian vähän, huomasi Marcus ensimmäisessä erässä käyttämämme potkurin haljenneen lavastaan. Aina pitäisi olla tuplasetti potkureita mukana matkassa. Toisena kilpailupäivänä oli tuuli selvästi kovempi kuin aiemmin. Rannalta keli näytti ehkä hieman yli metrin välimerenaallokolta. Vesillelaskuun valmistauduttaessa Marcus huomasi halkeaman myös potkurissa, jota ajattelimme nyt käyttää. Eipä siinä muuta vaihtoehtoa ole kuin miettiä toista vaihtoehtoa. Toista saman kokoista potkuria ei tietenkään ollut mukana joten oli valittava joko pienempi- tai suurempinousuinen malli. Koska keli ei näyttänyt järin pahalta rannalta katsottuna, päädyimme suurempinousuiseen paikallistuntemuksen puutteessa. Sorruimme suomalaisen offikuskin perisyntiin. Olikohan vihreä lippu edes noussut, kun tiesimme että meillä oli akselilla aivan väärä potkuri. Jo ennen ensimmäistä kääntöpoijua päätimme keskeyttää kilpailun ensimmäisen kierroksen jälkeen. Huonosti toimivalla veneellä oli turha ajaa kymmenennestä sijasta. Lähdöstä kärkeen ampaisi jälleen Bertolacci, joka veti ensimmäisen kierroksen taas hurjaa vauhtia. Korsikalaisten lippu 4 kilpaveneily Maailmanmestari Fabio Bertolacci Keli ilmeisesti nousi koko ajan, koska pikkuhiljaa ranskalaiset yksirunkoiset alkoivat kipuamaan kärkeen. Pian kärkeen nousikin Fagella perässään Giordanin veljekset. Kumpikin käytti Giordanien valmistamaa yksirunkoista siipivenettä. Kun kärkeen oli päästy, kamppailivat he erän voitosta. Giordani tuntui saavuttavan ainakin takasuoralla, mutta Fagellan johto tuntui kaventuvan niin hitaasti että se riittäisi maaliin asti. Liian kova yrittäminen kuitenkin kostautui. Syystä tai toisesta Fagellan moottori teki stopin viimeistä kertaa takasuoraa ajettaessa noin puolitoista merimailia ennen maalia. Niinpä Giordanit nousivat erävoittoon ja taistelemaan jopa MM-kullasta. Kolmos- ja nelossijoilla ajoivat Bertolacci ja Lo Piano kovaa taistelua. Bertolacci ajoi tietyillä suorilla kovempaa ja Lo Piano varsinkin maalialueelle takasuoralta johtaneella lyhyellä sivuaallokkoisella suoralla selvästi Bertolaccia kovempaa. Viimeisellä viidennellä kierroksella Lo Piano saavutti Bertolaccia selvästi maaliviivan kohdalla mitattuna. Puristus oli Lo Pianolla varmasti kova. Viimeisellä kierroksella kyseisellä lyhyellä sivutuulisuoralla herrat taistelivat jo toisesta sijasta, koska Fagella oli hetkeä aiemmin keskeyttänyt. Lo Piano meni pari sataa metriä ennen kyseisen suoran loppua Bertolaccin ohi veneen mitan tai kaksi. Suoran jälkeen oli 90 asteen käännös ja kolmen neljän sadan metrin suoranpätkä ennen maalilinjaa. Bertolacci huomasi selvästi tilanteen ja satsasi peliin viimeisellä suoralla kaiken, mitä veneestä lähti. Hän onnistui säilyttämään kovemman vauhdin käännöksessä kuin Lo Piano ja kiihdytti riskikulmilla Lo Pianosta pari veneen mittaa ohi. Rannalta näki selvästi kuinka vanha kettu Bertolacci rutisti riskillä ohi selvästi kokemattomammasta Lo Pianosta. Taaempana muita mielenkiintoisia venekuntia ei ruotsalaisten Wrenklerien lisäksi ollut. He taistelivat kovassa aallokossa erän kuudentena maaliin. Ennen viimeistä kilpailua oli vuorossa välipäivä, jolloin ajettiin kansallisia luokkia ja 3C-veneet kävivät testaamassa. MM-kullan kiilto silmissä alkoi olla kova niin Bertolaccilla kuin Lo Pianolla, vaikka piste-eroa Bertolaccin hyväksi oli 250 pistettä. Käytännössä Bertolaccin tarvitsi ajaa maaliin viimeisessä erässä voittaakseen kauan jahtaamansa MM-kullan. Herrat kävivät testaamassa viimeisiä säätöjä ja vielä samaan aikaan. Tulos? Yhteentörmäys vesillä! Lo Piano sai reiän kanteensa ja Bertolacci ponttoonin etuosaan. Seuraava ilta ja yö menikin tiimien mekaanikoilta veneitä korjatessa. Sanomattakin on selvää kuinka tiimit syyttelivät toisiaan ja tunteet olivat pinnassa. Käsirysyä ei sentään taidettu varikolla käydä. Viimeisenä kilpailupäivänä tuuli oli noussut koko viikon kovimmaksi. Kilpailua siirrettiin pariin kertaan ja lopulta oli tehtävä päätös ajetaanko viimeistä MM-erää lainkaan. Järjestäjällä oli kova halu ajattaa kilpailu. Varmaan sisältyi johonkin lupaukseen tai sopimukseen ajattaa tietty määrä kilpailuja tai olisi ollut suuri arvovaltatappio olla ajattamatta viimeistä erää. Toisaalta kaikille kilpailijoille eli yksirunkokuljettajille haluttiin antaa mahdollisuus kamppailla MM-kullasta. Keli oli kuitenkin niin hurjaa, että suurin osa veneistä halusi jäädä rannalle. Järjestäjä päätti joka tapauksessa ajattaa erän. MM-kullasta taistelleet veneet menivät luonnollisesti vesiin kelistä huolimatta. Ei kai kenenkään luonto kestä jäädä rannalle häntä koipien välissä siinä tilanteessa? Pikku hiljaa lähes kaikki muutkin veneet lähtivät me mukaan lukien – jossei muuten niin antaakseen tukensa kilpailujen järjestäjälle. Järjestäjät olivat tehneet kovan työn kilpailujen eteen, eikä niin paljon lajille uhraavia kannata päähän potkia mistään syystä. Oli kuitenkin erittäin todennäköistä, että ympäriajoa tai sukelluksia tulisi tapahtumaan. Tämä näytti tapahtuvan toteen jo heti lähdössä. Heti vihreän lipun nousemisen jälkeen kärkirintamassa ranskalainen bätmänvene sukelsi niin, että koko vene moottoreineen päivineen kävi veden alle. Mitään dramaattisempaa tilanteessa ei onneksi käynyt, vaan venekunta jat- koi menoaan. Kokonaistilanteessa toisena ollut Lo Piano alkoi seuraavaksi painaa kaasua lähemmäksi pohjaa. Ensimmäisen puolen minuutin aikana tapahtumat olivat olleet käytännössä kyttäilyä. Muutamia sekunteja Lo Piano kiihdytti vauhtiaan, kunnes sopivasta aallosta vene napsahti ylösalaisin. Onneksi vauhdit olivat suhteellisen matalia joten mitään dramaattisempaa ei tapahtunut, kuin että vene ja miehistö pääsivät uimaan. Järjestäjä keskeytti kilpailun heti onnettomuuden jälkeen, mikä oli luonnollisesti ainoa vaihtoehto vallinneissa olosuhteissa. Koska toisen erän jälkeinen pistetilanne jäi lopputuloksiksi, sai Bertolacci vihdoin maailmanmestaruuden. Tällä kertaa aivan ansaitusti, sillä hänen veneensä toimi selvästi parhaiten Solenzaran vaikeilla vesillä. Toiseksi tuli Lo Piano ja kolmanneksi toisen erän voittaneet Giordanit. Ruotsin Wrenkler oli neljäs ja me ensimmäisen erän pisteillämme kahdeksas. Kilpaileminen Ranskassa oli uusi kokemus. Pahat huhut kertoivat etukäteen, ettei Ranskaan kannata mennä ajamaan, mutta meidän kokemuksemme oli täysin päinvastainen. Järjestelyt oli hyvin tehty ja toimivat hyvin. Ainoa vaikeuksia tuottanut asia oli kielimuuri – englannilla pärjääminen ranskassa tuottaa haasteita. Taas tuli opittua monia asioita ja ensi kerralla vene kulkee kovempaa. Teksti: Lauri Lampén Kuvat: Lauri Lampén ja Tero Korento 5 kilpaveneily Mainosratkaisuja kangastulosteilla ! - yritysliput - mainoslakanat - bannerit - messuseinät Mestarintie 12 Mästarvägen 06150 PORVOO - BORGÅ ☎ 019-521 6500 Fax 019-521 6523 6 kilpaveneily Marino Swing Cup 2011 säännöt 1. Vene Veneen tulee olla Marino Swing joka on Oy Marino Ab:n valmistama. Rungon mittojen täytyy olla valmistan mittojen mukaisina. Ohjauspulpetti saa olla omavalmisteinen. Pohjan nousulistoja saa terävöittää, kuitenkaan muuttamatta merkittävästi alkuperäisiä mittoja tai nousulistan asteita. Turvallisuussyistä pohjaan voidaan asentaa 2kpl korkeintaan 20cm pitkiä eviä jonka ulkonema ei ylitä 50mm verrattuna lähimpänä olevaan nousulistaan. Evien tarkoitus on estää perän irtoaminen kaarteissa ja vahinkojen aiheutuminen. 2. Moottori Enintään 25 hevosvoimainen, 2-sylinterinen vakiomoottori joka on/ollut yleisesti myynnissä Suomessa. Moottorin suurin sallittu kuutiotilavuus on 450 cm3. Poikkeuksena sallitaan seuraavat mallit: OMC 2 sylinteriset 521 cm3 mallit 25 hevosvoimaiset 2 sylinteriset EPA-moottorit Selva S405XS Moottorin viritys on vapaa mutta sylinterilohkon on oltava valmistajan alkuperää ja myös ulkomuodoltaan alkuperäinen. Kilpailijan on pyydettäessä pystyttävä todistamaan moottorin malli ja sopivuus luokkaan. Vaihteistoa koskevat parannukset kuten kuoren muotoilu sekä lisävedenotot ovat sallittuja. Moottorin koppa ja merkki on oltava tunnistettavissa. Potkuri ja moottorin asennuskorkeus on vapaa. 3. Kuljettaja Kuljettajan pitää olla iältään vähintään 15 vuotta. (Poikkeukset käsitellään tapauskohtaisesti) 4. Muut varusteet Kypärä on pakollinen varuste, kypärän tulee olla tieliikenteeseen hyväksyttyä mallia. Pelastusliivi on pakollinen varuste, liivin tulee olla CE merkinnällä varustettu ja vähintään EN395 vaatimukset täyttävä malli jossa on lisäksi haararemmi. Toimiva hätäkatkaisija. Hinausköysi ja mela. 1 kpl ämpäri tai äyskäri. Muuta Kaikki osallistujat ajavat omalla vastuullaan. Osallistuvat veneet tulee katsastaa joka kilpailun yhteydessä. Veneen ja miehistön tulee katsastuksessa olla täysin varustettu. Pistelaskujärjestelmä sekä lähtötapahtuma Pisteet jaetaan kilpailunumeron perusteella. Samalla numerolla voi eri kilpailuissa ajaa useampi kuljettaja. Kauden loppupisteet lasketaan seuraavasti: Swing Cup pisteitä jaetaan niissä kilpailuissa joissa vähintään 6 venettä ylittää lähtölinjan. 3 kilpailusta kaikki 3, 4 kilpailusta 3 parasta, 5 kilpailusta 4 parasta, 6 kilpailusta 5 parasta, 7 kilpailusta 6 parasta Mikäli yksi tai useampi osakilpailu peruuntuu sään tai huonojen olosuhteiden takia, huomioidaan loppupisteissä kaikki kertyneet pisteet. Varaslähtö Varaslähdöstä kilpailija hylätään. Ratasäännöt Kääntöpoijun/ratamerkin rikkomisesta kilpailusuoritus hylätään. Kääntöpoijun/ratamerkin väärältä puolelta ajamisesta lopputulokseen lisätään yksi kierros. Tahallisesta ajamisesta väärään suuntaan kilpailusuoritus hylätään. Ajettavat kierrokset Kilpailut ajetaan 10 kierroksen erissä. Onnettomuus ja uusintalähtö Onnettomuus tai vaaratilanteessa kilpailu keskeytetään punaisella lipulla. Uusintalähtö tapahtuu mikäli kilpailusta on ajettu alle 70%. Muuten pisteet jaetaan sen hetkisten sijoitusten mukaan. Uusintalähtö tapahtuu välittömästi vaaratilanteen ollessa ohi. Kilpailijat palaavat starttilinjan taakse odottamaan uusintalähtöä. Sijoitukset ja pisteet 1. sija 15 pistettä 2. sija 12 pistettä 3. sija 10 ” 4. sija 8 ” 5. sija 6 ” 6. sija 5 ” 7. sija 4 ” 8. sija 3 ” 9. sija 2 ” 10. sija 1 ” Sääntömuutokset Sääntömuutosehdotukset on jätettävä kirjallisena Marino Swing Cup-järjestäjille (Oy Marino Ab:n toimistoon) viimeistään 30.11. kilpailukauden jälkeen. Seuraavaan kauden sääntömuutoksista ilmoitetaan viimeistään 31.12. mennessä. Tasapisteissä ratkaisee sen kilpailun tulos jossa on ollut eniten kilpailijoita, ja sen jälkeen kenellä on eniten voittoja, toisia sijoja, jne. Muuten pisteet jaetaan senhetkisten sijoitusten mukaan. KILPAILUT 2011: 11.6. Kalkstrand Race, 2.7. Kabböle Race, 9.7. Kitö-Loppet, 16.7. Svartbäck, 13.8. Norrkulla-loppet. Lähtö Lähtö tapahtuu lippumerkillä lentävällä lähdöllä. Minuuttia ennen starttia nousee ruutulippu pystyyn. 15 sekuntia ennen starttia ruutulippu laskeutuu vaakatasoon. Lähtö tapahtuu lipun laskeuduttua. , Lähettäjä voi keskeyttää lähdön punaisella lipulla, mikäli useampi vene ylittää lähtölinjan ennen lipun laskeuduttua eikä veneitä pystytty tunnistamaan. Tällöin lähtö uusitaan normaalin tapaan. 7 kilpaveneily Himoittu tuplamestaruus Suomeen Kun ruutulippu heilui F1-venekauden pääosakilpailussa Sharjahissa Arabiemiraateissa niin ei edes Sami Seliön Mad-Croc F1 -tiimipäällikkö Michael Jenkins ollut aivan varma siitä, mitä suomalaiskuljettajan toinen sija lopulta merkiksi. - Minun mielestäni olet maailmanmestari, Jenkins totesi epäröiden Seliölle yhteysradion kautta. Kului vielä pitkä puoliminuuttia ennen kun Jenkinsin laskelmat MM-pisteiden osalta päätyivät aina samaan lopputulokseen ja maailmanmestaruusjuhlat pääsivät käynnistymään. Draamaa alusta loppuun Kauden päätösosakilpailuun Sharjahissa Seliö starttasi kolmannesta lähtöruudusta, ja piti paikkansa tyylikkäästi, vaikka takana ajanut Jay Price vaani koko ajan parin sekunnin päässä ohituspaikkaa kytäten. Jenkinsin kuten koko suomalaistiimin epätietoisuuden aiheutti Pricen osuma 8 kilpaveneily kilpailun puolivälissä poijuun, ja se ettei tästä Team Qatarin kuljettajalle määrätty kilpailun aikana pakollista varikon läpiajorangaistusta. Neljä kierrosta ennen maalia Seliö nousi toiseksi ohi ohjaustehostimensa rikkoneen tallikaveri Alex Carellan, ja kakkossija riitti varmaan mestaruuteen, kun italialainen pystyi pitämään Pricen takanaan. Finaalikisan voittoon ajoi isäntämaan Ahmed Al Hameli. Finaalistartin jälkeen MM-sarjaa johtaneelle Pricelle tuomittiin yhden kierroksen sakko poijuun osumisesta. Hänen sijoituksensa muuttui neljännestä kuudenneksi. - Aivan huikea fiilis. Mieletön taistelu ruutulipulle asti. Mestaruus oli tavoitteemme, ja se onnistui. Huh, huh, Seliö iloitsi. - Jay oli välillä sekunnin, välillä kolmen sekunnin päässä. Koko ajan piti katsoa peileihin ja seurata myös hänen tekemisiään. Pelkäsin, että hän saattaa ajaa vaikka päälle. Oli sellainen olo etenkin sen jälkeen kun kuulin hänen osuneen poijuun, Seliö myönsi. Draamaa nähtiin myös tallikaveri Carellan kohdalla, jonka veneestä hajosi lopussa ohjaustehostin, ja siksi Seliö pääsi ohittamaan nuoren italialaisen kohtuullisen helposti. Lisäksi kisan jälkeen paljastui, että Carellan keskeytys on hilkulla: moottorin vauhtipyörän pultti oli pettänyt. - Se pultti on nyt visusti taskussani. Se on todellinen onnenpultti, mestaruuspultti. Suunnittelimme jo, että siitä tehdään jonkinlainen koru tai onnenamuletti. Pultista olivat jo jengat menneet, mutta onneksi se pysyi paikallaan. Jos se olisi irronnut, Alexin kone olisi räjähtänyt ja lopputulos olisi voinut olla toinen, Seliö tiesi. Tiimimestaruus palkitsi Sami Seliö teki kaudella 2010 MadCroc F1 -tiiminsä kanssa suomalaista moottoriurheiluhistoriaa. Suomalaiskuljettaja saavutti toisen kerran urallaan F1-veneiden maailmanmestaruuden, ja lisäksi Mad-Croc valtasi aivan ylivoimaisesti ja ensimmäisenä suomalaisjoukkueena tiimien F1-tittelin. Seliön tallitoverina ajoi italialainen Alex Carella. Seliö ja Carella olivat ylivoimainen tiimi tänä vuonna. Kaksikko ajoi yhteensä kolme voittoa ja valloitti suorastaan sensaatiomaisesti tiimien maailmanmestaruuden. - Etenkin tiimimestaruus oli kova juttu. Sen saavuttaminen oli minulle henkilökohtaisesti todella tärkeä ja hieno asia, ja se lämmitti mieltä. Nyt myös mekaanikot ja koko henkilökunta ovat saaneet parhaan palkinnon osaamisestaan. Tiimimestaruus muistuttaa siitä, että tämä on paljon muutakin kuin vain minä. - Kokonaisuudessaan kausi oli usko- maton. Se alkoi vähän onnettomasti Portugalissa, sen jälkeen tuli Pietarissa "paalulta voittoon" -kisa, Kiinassa pelättiin Megi-hirmumyrskyä ja lopulta Persianlahdella noustiin taas takaaajoasemasta mestariksi, Seliö kertasi. Myös juniorit menestyivät Sami myös muistuttaa, että menestys tällä kaudelle ei kohdistunut ainoastaan häneen sekä Carellaan. - 16-vuotias Filip Roms saavutti tulokaskaudellaan F1-veneiden MM-sarjan yhteydessä ajetussa uudessa F-4S –luokassa komeasti hopeaa. Tässä luokassa jokaisella F1-tiimillä oli oma vene ja kuljettaja. Filip ajoi vähäisestä kokemuksestaan huolimatta erittäin kypsästi ja voitti sellaisia kavereita, jotka olivat jo menestyneet MM- ja EM-tasolla. - Myös Junior Team esiintyi Suomes- sa edukseen. Nuorten kuljettajien innokas joukko oli mukana SJ15-luokan SM-sarjassa, kuljettajina Jasmine Ahonvala, 12, Max Blomberg, 10, ja Tino Seppälä, 10. Blomberg sijoittui parhaana SM-sarjan viidenneksi ja Suomen Veneilyliitto valitsi hänet myös vuoden tulokkaaksi. Ihan viimeisen päälle hienosti ajettu koko nuorisotiimiltä, Seliö muistuttaa. Menestyksestä Seliö ei ehtinyt pitkään nauttia. Joulukuun puolivälissä päättyneen kauden jälkeen paluu tammikuussa arkeen oli nopea. - Uusi kausi käynnistyy jo maaliskuun alussa Qatarista ja ajoimme testiä tammikuun lopulla Abu Dhabissa. Tänä vuonna tavoittelemme totta kai jälleen mestaruutta. Tallikaverini nimi vahvistetaan myöhemmin. Se voi olla Carella tai sitten joku muu, Seliö arvuutteli. MM-pisteet 2010, kuljettajat 1. Sami Seliö (FIN) 94 p. 2. Jay Price (USA) 88 p. 3. Alex Carella (ITA) 71 p. 4. Thani Al Qamzi (UAE) 68 p. 5. Francesco Cantando (ITA), 59 p 6. Ahmed Al Hameli (UAE), 58 p. MM-pisteet 2010, tiimit 1. Mad-Croc F1, 165 p. 2. Team Abu Dhabi, 126 p. 3. Team Qatar, 95 p. 4. CTIC China Team, 66 p. 5. Singha F1 Racing, 59 p. 6. Team Azerbaijan, 35 p. Seliön osakilpailutulokset 2010 (GP ja aika-ajot): 8.-9.5. Portugali, Portimao, GP k., AA 4. 10.-11.7. Venäjä, Pietari, GP 1., AA 1. 2.-3.10. Kiina, Linyi, GP 2. AA 3. 16-17.10 Kiina, Liuzhou, GP k., AA 4. 23-24.10. Kiina, Shenzen, GP 4., AA 8. 26.-27.11. Qatar, Doha, GP 2., AA 3. 3.-4.12. Emiraatit, Abu Dhabi, GP 1, AA 1. 9.-10.12. Emiraatit, Sharjah, GP 2, AA 3. Mad-Croc F1 -vene Sami Seliö Alex Carella Syntymäaika: 5.5.1975 Syntymäpaikka: Lohja Kotipaikka: Playa San Juan, Espanja Perhe: vaimo Marjo, 2 tytärtä, kolmas lapsi syntyy keväällä 2011 Harrastus: Sukellus Seura: Porvoon Moottorivenekerho 1. F1-kilpailu: Ranska 1998 Vuoden tulokas: 1998 F1 GP-startteja: 104 Paalupaikkaennätys yhden kauden aikana (2009): 8 F1 MM-sijoitukset: 1998 9., 1999 11., 2000 15., 2001 9., 2002 11., 2003 10., 2004 5., 2005 2., 2006 8., 2007 1., 2008 2., 2009 3., 2010 1. Syntymäaika: 5.6.1985 Syntymäpaikka: Codogno, Italia Asuinpaikka: Piacenza, Italia Perhe: poikamies Harrastus: musiikki Parhaat saavutukset: 2010 F1 MM 3. 2009 F1000 MM 1. 2008 F2 WC 2. 2004 F1000 EM 1. Runko: Baba, katamaraani Moottori: Mercury 2,5 l V6 Teho: n. 450 hv Suorituskyky: 0-200 km/h n. 6 s Teksti: Marko Mäkinen Kuvat: Mad-Croc Team 9 kilpaveneily Max Blomberg, kilpaveneilijä Tausta Max Blomberg on syntynyt Tammikuussa 2000 ja asuu perheineen Sipoossa. Vesi ja veneet ovat aina kiinnostaneet häntä kovasti. Max oli noin 4-vuotias, kun hän isänsä kanssa vieraili venenäyttelyssä, jossa Sami Seliö jakoi nimikirjoituksia veneensä vieressä. Tämä teki ison vaikutuksenpoikaan joka kotimatkalla ilmoitti että ”Minusta tulee isona F1 Powerboat kuljettaja”. Isä osasi silloin asialle hymyillä mutta aikaa kului ja veneet ja vesi tuli pojalle vain tutummaksi. Max ajoi ensimmäisen kilpailunsa legendaarisessa Kitöön-Ajoissa Sipoossa 2008. Isä oli veneessä mukana ”throttlemanin” roolissa. Kilpailukokemus jäi Maxin osalta varsin lyhyeksi sillä hän joutui keskeyttämään lähtösuoran päähän teknisen ongelmaan, polttoaineliitin petti. Pettymys oli suuri mutta nuori kuljettaja peitti pettymyksensä ja ilmoitti kaikille kotiin päästyään että tällaista voi sattua ja että kyllä Räikkösellekin tulee välillä keskeytyksiä... Seuraavana vuonna Max osallistui kilpailuun uudestaan ja pääsi tällä kertaa maaliin sijoittuen neljänneksi. Kipinä oli syttynyt. Ensimmäinen tallipaikka Syksyllä 2009 Max surffaili netissä ja hakuun tarttui Sami Seliön kotisivuilta ilmoituksen Samin suunnitelmista perustaa junioritallia Suomeen. Kyseessä oli ainutlaatuinen asia jossa valituille kuljettajille annettaisiin kilpailukalusto ilmaiseksi käyttöön ja perheet opastettaisiin lajin pariin. Tästä alkoi nuoren miehen suunnaton 10 kilpaveneily intoilu ja kiinnostus lajia kohtaan. Lopullinen ylikiehuminen tapahtui kun hän pääsi tapaamaan Sami Seliö taustajoukkoineen VM Motorsport näyttelyssä jossa Sami kertoi suunnitelmistaan ja kehotti meidät menemään kotiin kuljettaja-anomusta raapustelemaan. Max oli myyty, aivan totaalisesti. Kirjoitimme kuljettajahakemuksen ja sitten alkoi pitkä odotus, varmasti pojan pisimmät kaksi viikkoa elämässä kun jäimme odottamaan vastausta. Helmikuun alussa 2010 saimme viestin Santtu Lahdelmalta (Samin manageri) jossa luki ” On ilomme tarjota teille mahdollisuutta liittyä Junioritalliimme...” En osaa pukea pojan tunteet ja reaktiot sanoiksi kun hän luki viestin, kyseessä oli aitoa iloa joka vain lapsi osaa näyttää. Voitte varmasti kuvitella reaktion, tilaisuus päästä kuljettajaksi Sami Seliö Junior Team kaltaiseen talliin on varmasti jokaisen pikkupojan (ja tytön) unelmien täyttymys. Max ei pystynyt puhumaan mistään muusta kun kilpaveneilystä koko lopputalven ja kevään ajan. Kysymyksiä sateli muille perheenjäsenille ja tutuille koko hänen valveillaolon ajan... Kausi alkoi Tammelassa Lopulta lumi suli ja kilpailukausi lähestyi. Kalusto valmistui aivan viime tipassa ja toimme sen kotipihallemme puolenyön aikoihin perjantaina ennen Tammelan junnuleiriä. Pakkasimme kuljetuskalustomme täyteen kaikkea tarpeellista ja tarpeetonta sillä emme ehtineet kokeilla kalustoamme toimivuutta ennen Tammelaan lähtöä ja pyrimme varautumaan kaikkeen mah- dolliseen. Jännityksestä huolimatta saimme nukuttua hieman ja aamu neljältä olimme jo matkalla Tammelaan. Perillä saimme järjestäjiltä hyvän vastaanoton ja koko tiimi sai tutustua ensimmäistä kertaa kisaviikonlopun tuomasta jännityksestä, tiimiteltan pystytyksestä, katsastuksesta, haastatteluista, kuvien otoista ja kaikkea siihen liittyvästä toiminnasta jota kisaviikonloppuun kuuluu. Kaikki oli meille niin uutta, harjoituksissa oli hiukan teknisiä ongelmia ja veneen säädöt oli vielä haussa joten Maxille oli suuri helpotus kun hänelle päivän päätteeksi ilmoitettiin että hän oli läpäissyt ajokokeen ja sai luvan osallistua itse kilpailuun sunnuntaina. Ennen sunnuntain ensimmäistä erä Maxia jännitti aivan tajuttomasti! Tunnustettakoon ettei isä tai äitikään ihan rentona olleet...Maxin jännitys kuitenkin hävisi kun punainen valo sammui. Meidän muiden jännitys ei hävinnyt mihinkään. Ensimmäinen erä ja saavutuksena tuli yhdeksäs sija. Tämä oli meidän mielestä loistava sijoitus ottaen huomioon sen että emme olleet harjoitelleet metriäkään ennen Tammelan kisaa. Toiseen erään tehtiin vähän säätöjä veneeseen ja vaihdettiin potkuria. Lähtö onnistui paljon paremmin ja Maxin sijoitus oli kuudes kun erä liputettiin poikki Kallen kaadettua veneensä. Kolmanteen ja viimeiseen erään lähtö paalupaikalta! Taas jännitti aika reippaasti. Lähtö onnistui ja Max piti muut takanaan lähes kierroksen. Vauhti ei kuitenkaan riittänyt ja viisi kanssakilpailijaa säntäsi lopulta ohi. Lopputuloksissa Max oli seitsemäs, joka oli mielestämme loistava sijoitus ja kotiin ajettiin lähes voittajatunnelmissa. Viikkoa ennen juhannusta oli Uudenkaupungin kilpailu. Lauantaipäivästä ei tullut mitään kun radalla vallitsi lähes myrskyolosuhteet. Kilpailu jouduttiin siirtämään sunnuntaille. Sunnuntaina tuulta oli vähemmän mutta radalla olosuhteet olivat edelleen vaativat. Ajo-otteista näki että rohkeutta ainakin löytyi kaverista riittävästi. Kaato ei ollut kaukana ja erien välissä tiimipäällikkö Oleksi Rinne yritti parhaansa mukaan rauhoittaa innokasta kuljettajaa. Eräsijoitukset 6, 5, 5, 4 ja lopputuloksena hieno viides sija. Heinäkuun puolessa välissä suuntasimme kohti Hirvensalmea. Lähdettiin luottavaisin mielin sillä nyt oli harjoitus- ja testitunteja kertynyt jo melko paljon. Kisa oli yksipäiväinen ja keli oli mahtava. Vesikin oli tosi lämmin ja oli sääli että kisapäivällä ei ollut aikaa uida uusien kavereiden kanssa enemmän. Ensimmäinen lähtö ei mennyt ihan nappiin, kuudentena maaliin tiesi kuitenkin paalupaikka seuraavaan erään. Rata tuntui edellisiin verrattuna pitkältä ja vauhtimme suorilla ei ollut ihan riittävä. Eräsijoitukset 4, 5 ja 5 ja lopputuloksissa viides. Olimme todella tyytyväisiä tuloksiin ja varsinkin ajosuoritukseen joka oli kehittynyt todella paljon. Viikonloppu ennen koulujen alkamista oltiin Förbyyssä jossa tuli heti ensimmäisessä erässä hylkäys, syynä ajolinjasta poikkeaminen. Toiseen erään lähtö viimeisestä paikasta ja Max toi veneensä tyylipuhtaasti maaliin kuudentena. Sami Seliö oli päässyt mukaan seuraamaan kilpailuja ja hyviä neuvoja tulikin varikolla roppakaupalla. Ilmeisesti tästä johtuen kolmannessa ja neljännessä erässä Max paransi olleen neljäs molemmissa. Loppusijoituksissa viides sija, taas. Förbyyn kilpailun jälkeen tehtiin muutoksia veneen säätöihin ja myös potkuritestejä tehtiin kotivesillä paljon. Imatralle lähdettiin kuitenkin varovaisin mielin sillä kaikki oli varoittanut Vuoksen virtaavasta vedestä. Harjoitukset onnistuivat hyvin. Lähtöpaikka saatiin ensimmäiseen erään melko lailla takarivistä. Max otti hyviä lähtöjä ja sai myös nauttia kärjessä ajamisesta useiden kierroksien ajan, yes! Erätulokset 4, 3, 4, 3 ja lopputuloksena hieno neljäs sija, tämä oli paras sijoitus tähän mennessä ja erittäin hyvä päätös kauteen. Tyytyväisinä mutta hieman haikein mielin suuntasimme kotiinpäin, sillä emme halunneet kauden päättyvän ihan vielä. Viides sija sekä Seliö Cupissa että SM pisteissä tuntui kuitenkin todella hyvältä Vuoden tulokas Marraskuussa Max sai kutsun Suomen veneilyliiton palkintojuhlaan jossa hänet huomioitiin ”Vuoden Tulokas” tittelillä ja lisäksi hän kävi yhdessä seu- rakaverinsa Benjamin Vuorihovin kanssa kumartamassa ”Nuorisomalja” pokaalin, parhaiten menestyneenä SJ15 luokan joukkueena. Molemmat kuljettajalupaukset edustavat Porvoon Moottorivenekerhoa. Lopuksi vielä Kausi oli hieno kokemus meille kaikille ja jätti kuljettajaan suuren vaikutuksen. Max perheineen haluaa vielä lopuksi kiittää Sami Seliö Junior Teamia ja sen kuljettajia ja kaikkia jäseniä ja tukijoita hienosta vuodesta ja hyvästä yhteistyöstä. Isot kiitokset menevät myös kaikille Maxin kanssakilpailijoille taustajoukkoineen ja järjestäjille jotka tekivät vuodesta 2010 unohtumattoman. Tätä kirjoiteltaessa ulkona on yli puoli metriä lunta ja lisää tulee. Emme silti ole unohtaneet lähestyvää kilpailukautta, siitä nuori kuljettajamme tarinoillaan ja suunnitelmillaan pitää huolta... Teksti: Max ja Kim Blomberg Kuvat: Sami Seliö Junior Team 11 kilpaveneily 12 kilpaveneily 13 kilpaveneily Luokka SJ15 Kilpailija Kalle Viippo Tuukka Lehtonen Riku Virtanen Nro Kuivajärvi Yht 4 parasta SM Sijoitus 95 6 Uusikaupunki Hirvensalmi Förby Imatra 10 15 15 15 61 55 1 4 12 15 12 10 12 61 51 2 96 15 12 10 12 10 59 49 3 Nea Tiililä 11 8 8 8 8 6 38 32 4 Max Blomberg 10 4 6 6 6 8 30 26 5 Mika Virnala 16 10 4 3 4 0 21 21 6 7 5 - 5 5 2 17 17 7 Benjamin Vuorihovi Sara Pakalen 97 3 5 4 2 5 19 17 8 2 2 2 2 3 4 13 11 9 Jasmine Ahonvala 75 1 3 1 1 3 9 8 10 Tino Seppälä 99 0 1 0 0 1 2 2 11 Linda Saari 76 - - - 0 0 0 0 - SM Sijoitus Emma Into Luokka T400S Nro Kuivajärvi Yht 4 parasta Anton Nyholm Kilpailija 19 8 15 15 15 15 68 60 1 Petteri Viippo 10 15 12 12 12 12 63 51 2 2 12 10 5 10 10 47 42 3 15 5 6 6 8 6 31 26 4 Juha Fiskari Hanna Vienonen Uusikaupunki Hirvensalmi Förby Imatra Risto Lindström 7 6 8 8 - - 22 22 5 Patrick Klint 3 10 0 - - 8 18 18 6 40 - - 10 - - 10 10 7 Nro Kuivajärvi Yht 4 parasta SM Sijoitus 5 12 10 15 10 15 62 52 1 Sandra Roms 28 10 15 8 15 12 60 52 2 Marko Paasonen 3 Saija Hurri Luokka T400 Kilpailija Juha-Pekka Manninen Uusikaupunki Hirvensalmi Förby Imatra 68 15 8 12 12 10 57 49 Ville Mäkinen 6 - 12 10 0 8 30 30 4 Filip Roms 8 - - - 6 6 6 5 Luokka O250 Kilpailija Nro Kuivajärvi Pertti Virnala 2 15 Uusikaupunki Hirvensalm Förby Imatra - 12 - 15 Yht 42 SM Sijoitus 1 Esa Rytkönen 37 12 - 15 - 10 37 2 Riku Lehtonen 21 0 - 0 - 12 12 3 Teuvo Putkonen 67 10 - 0 - - 10 4 Nro Kuivajärvi Yht Sijoitus 95 6 10 15 15 15 61 1 4 12 15 12 10 12 61 2 96 15 12 10 12 10 59 3 Seliö Cup pisteet 2010 Kilpailija Kalle Viippo Tuukka Lehtonen Riku Virtanen Uusikaupunki Hirvensalmi Förby Imatra Nea Tiililä 11 8 8 8 8 6 38 4 Max Blomberg 10 4 6 6 6 8 30 5 Mika Virnala 16 10 4 3 4 0 21 6 Sara Pakalen 97 3 5 4 2 5 19 7 Benjamin Vuorihovi 7 5 - 5 5 2 17 8 Emma Into 2 2 2 2 3 4 13 9 Jasmine Ahonvala 75 1 3 1 1 3 9 10 Tino Seppälä 99 0 1 0 0 1 2 11 Linda Saari 76 - - - 0 0 0 - Kuvat: Jussi Alanko, Jukka Haapiainen, Vahur Joala, Ari Nurminen, Kim Sjödahl ja Jaije Hägglund 14 kilpaveneily Suomen Veneilyliitto SM-PISTEET 2010 Nopeuskilpailutoimikunta Off 3C - Kuljettajat KKOR Kotka Saimaa1 Saimaa2 Off 3C - Navigaattorit KKOR Kotka Saimaa1 Saimaa2 Senno OR Yht. (4/5) Senno OR Yht. (4/5) 1 Marcus Johnsson 0 11 15 15 15 56 1 Tomas Holmström 0 - 15 15 15 45 2 Kimmo Kylmäkoski 15 12 0 10 12 49 2 Nanna Kaksonen 0 15 12 12 0 39 3 Kari Kaksonen 0 15 12 12 0 39 3 Leena Einistö - 12 0 10 12 34 - 0 10 0 10 20 15 - - - - 15 - - - - 0 0 Senno OR Yht. (5/6) 4 Ilkka Landen - 0 10 0 10 20 4 Jussi Myllymäki Ari Nurminen - - - - 0 0 Karl Hansson Valtteri Pihlström Off 3B - Ohjaajat 1 Jyrki Perokorpi KKOR Vuoksi Kotka Saimaa1 Saimaa2 15 8 0 6 15 Senno OR 12 Yht. (5/6) Off 3B - Navigaattorit 56 1 Ari-Pekka Anttila KKOR Vuoksi Kotka Saimaa1 Saimaa2 15 8 0 6 15 12 56 2 Kauko Kaartinen 0 15 0 15 6 15 51 2 Tapio Tiihonen 0 15 0 15 6 15 51 3 Sulho Lind 0 12 15 10 8 - 45 3 Laila Tupakka 0 12 15 10 8 - 45 0 6 0 8 12 10 36 4 Seppo Reinikainen 0 10 0 12 10 10 42 4 Tomi Valkonen 5 Jyrki Tikka 0 6 0 8 12 10 36 5 Niko Repo Lauri Lampén - - - 0 0 0 0 0 10 0 - - 10 20 Juha Pirhonen - - - 12 10 - (22) Esa Luukkonen - - - 0 0 0 0 Senno OR Yht. (5/6) Senno OR Yht. (5/6) 1 Niilo Seliö 0 12 15 8 10 8 53 1 Aki Paulin 0 12 15 8 10 8 53 2 Dennis Westerholm 0 - - 15 15 15 45 2 Jan Willamo 0 - - 15 15 15 45 3 Kim Sjödahl - - 12 10 12 10 44 3 Tom Vuorihovi 0 15 0 12 0 12 39 V-150 - Ohjaajat KKOR Vuoksi Kotka Saimaa1 Saimaa2 V-150 - Navigaattorit 4 Rolf Hägglund 0 15 0 12 0 12 39 4 Juha Honkanen 5 Joakim Nyberg 15 10 0 - - 6 31 5 Peter Sundström Tom Sjödahl KKOR Vuoksi Kotka Saimaa1 Saimaa2 - - 12 10 12 - 34 15 10 0 - - 6 31 - - - - - 10 10 Kuulokojeet, apuvälineet ja suojaimet • Widex kuulokojeet • Korvakappaleet • Kuulonapuvälineet • Kuulontutkimukset • Paristot ja tarvikkeet • Kuulonsuojaimet Widex Akustik Oy | Uusi Porvoontie 623 | 01120 Västerskog puh. 09- 591 5200 | mail. [email protected] | www.widex.fi 15 kilpaveneily SISKO ja sen VELI SANDRA ROMS FILIP ROMS Luokka SJ-15: 2003 SM 4 2004 SM 2 2005 SM 1 Luokka SJ15: 2006 SM 2 2007 SM 1 2008 SM 1 Luokka T400: 2006 SM 4 2007 SM 4 2008 EM 3 2009 SM 2 2010 SM 2 F4-S Eurofin Trophy 2010 2 Safiro Boat Racing -tiimin kilpakausi 2010 oli vauhdikas. Sandra Roms ajoi T400luokassa tiukasti hopealle. Tiimin oma kilpavene SafiWing esiteltiin, ohjaimissaan Filip Roms. Eräs merkittävä osa kautta oli Filipin pääsy uuteen kansainväliseen kilpailuluokkaan. Sharjahin kisoissa päästiin nauttimaan hyvistä kilpakeleistä. Kotimaan kuviot Sandran kausi 2010 oli tasaista ja kovaa vääntöä T400-luokassa. SM-sarja alkoi toukokuussa hyytävissä oloissa Tammelan ”Kuivajärvi Race”nimeä kantavassa kilpailussa. Sandra sijoittui kovassa kelissä kolmanneksi. Seuraavaksi tiimi matkasi merikisaan Uuteenkaupunkiin. Siellä kilpailun kulku oli Sandran juhlaa, sillä voitto tuli kaikista neljästä erästä ylivoimaisesti. Kilpailusta ei puuttunut vauhtia eikä vaarallisia tilanteita, sillä Sandrankin vene oli kerran jo ylösalaisin lennossa, mutta päätyi kuitenkin oikein päin alas. ”Hirvensalmi Racessa” vaivasivat tekniikkamurheet. Vene ei startannut kunnolla, eikä lähtenyt kiitoon poijujen jälkeen, joten maaliin ajettiin muiden perässä nilkuttaen. Salon vesillä ajetun ”Förby Racen” jälkeen juhlittiin jälleen Sandran voittoa. Vaikka Marko Paasonen ja Juha-Pekka Manninen onnistuivat viemään kaksi ensimmäistä erää, se ei estänyt Sandran osakilpailuvoittoa. Yhdestä erästä Sandra jopa hylättiin irronneen takakatteen takia, mutta siitä sisuuntuneena ajo loppuerien voittoon oli todella makoisaa. Kisakokemus tuo rentoutta. Sandra lepäilemässä veneen kannella lähtöjen välillä. 16 kilpaveneily Sandra silmäilee perässätulijoita. Tiimin uusi SafiWing-vene Vuoksi Boat Racessa. T400-luokan suomenmestaruus ratkottiin vasta viimeisessä osakilpailussa, ”Vuoksi Boat Racessa”. Sandra ajoi kakkoseksi mutta SMkulta ratkesi lopulta Mannisen hyväksi voitolla tästä kisasta. Kauden alussa tiimi testaili omaa versiotaan T400-kilpavenemallista, jota oli rakennettu pitkin talvea. Testien jälkeen vene oli valmis kilpailuun vasta kauden loppupuolella. Filip Romsin ajot SafiWing-veneellä pääsivät alkamaan vasta Vuoksella, kauden viimeisessä kilpailussa. Kisasta oli tuloksena viides sija mutta melkoisesti lisää ajokokemusta. tään Po-joella. Uusi luokka tulisi olemaan mukana jokaisessa F1-viikonlopussa aina Arabiemiraattien finaaliin joulukuun alkuun asti. Kilpaveneily on yksi nopeimmin kasvava moottoriurheilulaji ja kilpatiimi saikin melko nopeasti lisää yhteistyökumppaneita. Syksyllä perustettu tiedotustiimi loi uudet nettisivut ja Sandra vei Safiro -tiimin Facebookiin. Netin kautta oli siten mahdollisuus seurata toisella puolella maapalloa käytävien kisojen kulkua ja jopa kommentoida niitä. Uusia tuulia Kotimaan kauden lopulla uutisoitiin, että rataveneiden F1- kuninkuusluokan kilpailutapahtumissa ajaisivat jatkossa myös pienemmät, Formula Four -luokan veneet. Maailmanmestari Sami Seliön Mad Croc -tiimi oli lähdössä mukaan uuteen 12 osakilpailun sarjaan ja kuljettajaksi oltiin valittu Safiro Boat Racing Teamin Filip Roms. Seliö valjasti Filipin käyttöön uuden Baba-veneen, jonka moottori on nelitahtinen 60-hevosvoimainen Mercury. Kesällä Filip vieraili kaksi kertaa Baban tehtaalla Italiassa ja testasi venet- Kohti Kiinaa Filipin F4-S-kausi alkoi ulkomaita kierrellen. Ensimmäinen reissu oli viisiviikkoinen ja käsitti neljä kisaviikonloppua Kiinassa. Vaiherikkaita kilpailuja vaivasi luonnon järjestämät yllätykset. Niinpä ensimmäinen kilpailu Linyissä peruttiin hirmumyrsky Megin uhan takia. Formaatin mukaan kisaviikonloppuina ajettiin kaksi lähtöä ja palkinnot jaettiin viikonlopun yhteispisteiden mukaisesti. Filipin Formula Four-urakka alkoi silti menestyksekkäästi, sillä Liuzhoussa hän ajoi toiseksi ja ensimmäiseksi, ollen yhteispisteissä viikonlopun paras. Liuzhousta Mad Croc Team siirtyi Shen- porskuttavat eteenpäin Italiassa valmistettu Baba-vene vauhdissa. Sami Seliö ja Filip Roms taktiikkapalaverissa. zheniin. Siellä päästiin ajamaan vain yksi lähtö taifuunivaroituksen takia. Shenzenin kilpailussa Filip oli kolmas. eikä päässyt osallistumaan seuraavaan, koska moottorissa oli käymisongelmia. Samaan reissuun kuuluivat myös Arabiemiirikuntien Abu Dhabin ja Sharjahin osakilpailut. Sharjahin vaiherikkaan kilpailun päätteeksi Filip tuli maaliin kakkosena. Paalupaikalta startannut Stefan Hagin ylitti maaliviivan kolmantena, ja kakkospaikalta kisaan lähtenyt Samuelsson Kauden juhlava päätös Kun Suomessa oli levätty ruhtinaalliset kaksi ja puoli viikkoa, oli aika lähteä kohti Qataria. Siellä Filip kaatoi veneen ensimmäisessä lähdössä, Kauden loppurutistus käytiin Arabiemiirikuntien Sharjahissa. Filip ensimmäisenä kääntöpoijulla maailmanmestari Stefan Hagin takaa-ajamana. Filipin ensimmäinen koitos kansainvälisessä kilvassa oli menestyksekäs. ensimmäisenä. Kauden lopuksi Filip sai nousta toiseksi korkeimmalle korokkeelle napaten Suomeen hopeaa F4-S Eurofin Trophyssä. – Kautemme oli hieno ja ensin haluankin kiittää Safiro Racingin tukena olleita henkilöitä, sillä menestyminen vaatii suuren taustajoukon panostuksen. Kiitän myös taloudellisia tukijoitamme, jotka tekevät kilpailutoiminnan mahdolliseksi. Filip on kiitollinen ja ylpeä päästyään Sami Seliön MadCroc-tiimiin. Seliön talli on tällä hetkellä yksi parhaiten ja iskukykyisimmin johdetuista F1-tiimeistä, jonka saavutukset eivät ole onnenkantamoisia, vaan tuloksia hyvin tehdystä työstä, juuri Norjassa Pohjoismaiden Veneilyliittojen kokouksesta tavoitettu Safiro Boat Racingin vetäjä Marcus Roms kertoo. KUVAT: MADCROC TEAM, NADI HAMMOUDA JA TEAM SAFIRO TEKSTI: SANDRA ROMS JA PENTTI NYHOLM (TAITTO) WWW.SAFIRORACING.COM WWW.F1H2O.COM 17 kilpaveneily K audella 2010, saatiin ensimmäinen V 300 kalusto Suomeen. Kaverukset Peter Wentzel ja Jaije Hägglund hakivat keväällä 2010 Ruotsista käytetyn B24 kaluston, Dragon Boat Racing Teamille. Kalustolla oli ajettu viimeiset vuodet V 300 luokan Ruotsin mestaruudesta, voittaen sen kaudella 2009. V ene on Ocke Mannerfeltin suunnittelema B24, voimanlähteenä Volvo Pentan 5.7 litran V8 sekä DPX vetolaite. Kalusto on ”yksityyppi” vene ja kone, joka on suunniteltu V24-luokkaan, jossa parhaimpina vuosina on ollut jopa 20 kilpailijaa tavoittelemassa V24-luokan mestaruudesta. Kaikki ajavat siis samanlaisella kalustolla V24 luokassa. Kisat ovat pääsääntöisesti ajettu Englannissa, mutta myös Ruotsissa on ollut osakilpailuja. Veneen omistaa Peter Wentzel ja hän tarjosi Jaijelle mahdollisuuden päästä kilpailemaan veneellä, josta Jaije oli haaveillut jo vuodesta 1998, jolloin Ocke suunnitteli ja valmisti ensimmäiset B24 veneet. Ocken poika Ted kilpaili tuolloin kyseisellä kalustolla Ruotsin Grisslehamnissa, jossa Jaije itse osallistui Off 1 litran luokassa voittaen luokkansa. Joten Jaijen ei tarvinnut tarjousta kahdesti miettiä. K averukset rupesivat samantien suunnittelemaan kilpailukautta. Jaije sai toisen kaverin Niklas ”Musse” Sundbergin lupautumaan mukaan teamiin kartturiksi. Jaije hankki myös muutamat sponsorit, jonka jälkeen kalustoon tutustuminen sekä testaaminen aloitettiin. Eihän Jaije eikä Musse olleet aiemmin kyseisellä veneellä ajaneet, eikä edes muilla umpiohjaamoveneillä, joten tultiin ihan uuteen ”maailmaan”. Oli totuttuva istumaan turvavöissä, luukut kiinni, joten kesähelteellä tulisi tosi lämmintä ohjaamossa. Keväällä piti myös suo- 18 kilpaveneily rittaa immersion-testi, jota vaaditaan ajettaessa umpiohjaamoveneellä. P ienten alkuongelmien jälkeen kalusto saatiin ”iskuun” - kiitos mekaanikkomme Jojje Nybergin (Emsalö Båtupplag), joka huolsi ja sääti koneen kisakuntoon, sekä Marine Center Finlandin, joka toimitti meille tarvittavat varaosat. Kausi alkoi kesäkuun alussa Kalkkirannan Kievari Racessa, jossa ”hirmu” tuuli, jopa 26m/sek., sotki kisoja. Turvallisuussyistä Jaije ja Musse päättivät yhteistuumin keskeyttää kisan ensimmäisen kierroksen jälkeen. Kalkkirannan kisan jälkeen oli pitempi tauko ennen seuraavaa kisaa, joka käytiin Kotkassa. Aika käytettiin hyväksi testaten ja säätäen kalustoa, mekaanikkomme Jojjen kanssa. K otkaan lähdettiin heinäkuun lopussa kalusto huippukunnossa, joten odotukset olivat korkealla. Kisapäivänä olikin meille sopiva tuuli: aallokko oli ulapalla 1-1,5 metriä ja sisempänä, maalialueella, tyynempää. Rata kierrettiin seitsemän kertaa. Ensimmäinen kierros otettiin vähän tunnustellen, mutta oltiin kuitenkin rintarinnan vuorotellen johdossa 2 litraisten luokan johtajan (Kaksoset) kanssa. Toisella kierroksella Jaije laittoi ”hana pohjaan” ja jätettiin kanssakilpailijat koko ajan enemmän. Saavuimme selvässä johdossa maalialueelle aloittaessamme kolmatta kierrosta. Kun kerran oltiin päästy vauhdin hurmaan, jatkettiin samaan tahtiin maaliin saakka. Yllätys oli kuitenkin suuri, kun saimme tietää, että olimme aivan ylivoimaisia kokonaiskilpailun voittajia, melkein yhdeksän minuutin erolla seuraavaan, 2 litran voittajiin, Kari ja Nanna Kaksonen! Vene oli aivan mahtava ajaa tässä kelissä ja tunnelma olikin sen mukainen kisan jälkeen. Tämä oli Jaijen 29. vuosi kilpaveneilijänä, mutta tämä oli hänen ehdottomasti upein aja- mansa kisa. B24 vene on paras kilpavene mitä maailmassa löytyy! Kalusto toimi kun unelma! Hauskempaa kilpaveneily ei enää voi olla. V 300 luokan voittopokaalien lisäksi Jaije & Musse pokkasivat siis myös kokonaiskilpailun ”Kisan Nopein Vene” -pokaalit. E lokuun 21.-22. kisattiin Imatralla, Saimaalla, kaksi erillistä kisaa. Mussen ollessa estynyt, kartturin paikan otti mekaanikkomme Jojje. Lauantai kisaa ajettiin aivan tyynessä kelissä, joka oli meidän kalustolle tylsähköä ajettavaa. Sunnuntaina olikin jo pientä tuulen virettä Saimaalla ja kisa sujui heti iloisemmissa merkeissä. Molemmat kisat sujuivat meiltä kuitenkin loistavasti ja pokkasimme jälleen V 300 luokan, voittopokaalit. K auden viimeistä kisaa ajettiin Förbyssä elokuun 28. Kartturin tehtäviä hoiti täällä kertaa veneen omistaja Peter Wentzel. Keliksi sattui jällen tyyni keli, joten jutut lensivät kisan aikana, kun muuta tehtävää ei ollut Peterin navigoidessa varmasti ja helposti reitin läpi. Tuloksena jälleen V 300 luokan voitto. Jaije kävi vielä syyskuun lopulla kokeilemassa navigoimista, Ruotsin Uppsalassa, navigoiden kisassa Ruotsin-kaverilleen Thomas Billmanille hänen V 300 veneessä, Frode 21 ja Mercury 200hv. Tulos oli tyydyttävä viides sija, Ruotsissa kun kilpailijoita V 300 luokassa on jopa yli 10 venekuntaa. D ragon Team haluaa vielä kiittää kaikkia yhteistyökumppaneitaan, joita ilman kautta ei oltaisi saatu onnistumaan. Erityiskiitokset seuraaville: Emsalö Båtupplag; Jojje Nyberg, Marine Center Finland, Top-Boat, Raymarine, Stormforce, Maalaamo T. Warelius, E-S Kuivaus, Fatpipe, CJC, Pro Works Marine sekä teippaukset hoitaneelle Junnu Neonille. Sekä kaikille muille tukijoillemme! K ausi 2011 on jo suunnitteilla, mutta kuskin ja kartturin paikat Dragon Teamin B24 veneessä ovat vielä auki. Varma on kuitenkin, että teami jatkaa kalustolla V 300 luokassa. Toivottavasti saamme uusia kilpailijoita ja kalustoja mukaan Suomen V 300 luokkaan kaudella 2011! L isätietoja luokasta ja säännöistä; Jaije Hägglund / [email protected] Teksti: Jaije Hägglund Kuvat: Karl-Johan Holmström, Vahur Joala ja Jussi Alanko www.proworksmarine.fi E-S KUIVAUS Porvoo Kalkkiranta Helsinki 19 kilpaveneily 20 kilpaveneily Monta sattumaa ja onnekasta tapahtumaa on tarvittu, että aloin suunnittelemaan omaa kilpaveneprojektia. Kilpailuja seuranneena mieleen oli tullut paljon kysymyksiä ja ideoita veneisiin liittyen. Koska omaa katamaraania ei ollut, mihin ideoita olisi kokeillut, niin sellaisen suunnittelu alkoi. Ajatusta työstettiin puhtaalta pöydältä eli yhtään mittaa tai muottia ei ole otettu mistään toisesta kilpaveneestä. Ideoita ja laskelmia sekä suunnittelua tein paljon yhteistyössä Rauno Kossilan kanssa. Vihdoin loppukesästä 2009 päästiin venettä rakentamaan. Alussa oli millintarkkaa työtä vaativa osuus ja projektin loppupuolella tarkkuus palkittiin. Kittaamista ei ollut kauheasti, koska liitokset ja sovitukset oli tehty suurella huolellisuudella ja tarkkuudella, mikä tosin aina välillä koetteli tiimiläisten (Esan ja Valtterin) hermoja. Aina välillä pojat leikkisästi ottivat lopputilin, mutta minä palkkasin heidät takaisin ja jatkoimme rakentamista. Meitä nauratti välillä muitten valitus kuumasta kesästä, kun itse olimme kalman kalpeita tehden pitkiä tunteja viileässä hallissa. Leikkiin kun olin lähtenyt ja niin paljon siihen jo satsannut ei luovuttaminen ollut vaihtoehto, Isänikin sanoi, että ”tytöt luovuttaa”, kun kävi katsomassa jossain kohtaa loppupuolella projektia. Veneen viimeistelyvaiheessa juttelin Ilkka Landenin kanssa ja univelkaisena siitä keskustelusta ei paljon muuta jäänyt mieleen, kuin Ilkan viisaat sanat, jotka menivät jotenkin näin "Ari, se on vaan pakko jossain kohtaa viheltää peli poikki ja lopettaa rakentelu sekä viimeistely, et pääsee ajamaan". Aika pian tuon keskustelun jälkeen sainkin veneen maalattua. Maalin kuivuttua alkoi vimmatulla kiireellä kaluston niputtaminen kisakuntoon, jotta varmasti päästäisiin Senno Offshore Raceen ajamaan. Ihan viime tippaan se kuitenkin meni, mutta istuessani vihdoin veneessä ennen starttia mieli oli kaikesta väsymyksestä huolimatta korkealla. Siinä ehti ajatuksissaan käymään läpi kaikenlaista veneen rakentamisesta ja mitä siinä tekemisen ohella oli opittu. Erilaisia tekniikoita on tullut opittua venettä tekemällä ja isokasa "erikoistyökaluja" valmistettua, jotta haluttuun tulokseen on päästy. Ehkäpä se vanha viisaus tekemällä oppimisesta pitääkin paikkansa? Olen aina ajatellut, että ihminen ei voi tietää mihin pystyy, ennen kuin kokeilee ja kohtalaiseen tulokseen ollaan kaikesta päätellen tultu. Aika paljon on Hurjamarinen touhu siitä kasvanut, jolloin alkuajatukseni kilpakatamaraanista oli niin hauras, ettei sitä ääneen edes uskaltanut sanoa. Paljon ollaan neuvoja ja tukea saatu eri tahoilta; niin ystäviltä, tutuilta, toisilta kilpailijoilta sekä sponsoreilta, joiden tuki on ollut todella tarpeen ja siitä erityisen iso kiitos heille. Kiinnostus Hurjamarinen nettisivuja kohtaan on yllättänyt tiimiläisettäysin. Veneeseen tehdään keväänaikana viimeiset muutokset ja testaamista tehdään mahdollisimman paljon ennen kauden ensimmäistä kilpailua Kalkkirannassa. Opittavaa on vielä paljon niin kilpailuista kuin veneen hallinnasta ja säädöistä, mutta asia kerrallaan mennään eteenpäin ja koitetaan olla nopeita oppimaan, jotta pysytään muiden vauhdissa mukana. Parhaiten Hurjamarinen jutuissa pysyy mukana, kun seuraa www.hurjamarine.fi sivuja ja niitä päivitellään kiihtyvällä vauhdilla kohti kesää. Teksti: Ari Nurminen Kuvat: Jouko Nurminen, Ari Nurminen ja Valtteri Pihlström 21 kilpaveneily Eeppinen trilleri T400-luokan SM-sarjassa: Juha-Pekka Manninen Suomen mestariksi tasapisteillä Sandra Romsin kanssa! Kauden 2010 T400-luokan Suomen mestaruussarja oli tasaisin ja jännittävin pitkiin aikoihin. Viimeiseen kilpailuun lähdettäessä vielä kolmella kuljettajalla oli mahdollisuus Suomen mestaruuteen ja kaiken lisäksi vain yksi piste erotti koko kolmikon toisistaan. Käytännössä tilanne oli se, että voittajaksi viimeisestä kilpailusta selviytyvä olisi Suomen mestari. Parhaiten Imatralla ajetussa kausifinaalissa onnistui hallitseva Suomen mestari JuhaPekka Manninen, joka voitti kotivesillään Imatran vuoksella ajetun kilpailun ja uusi mestaruuden. Kausi alkoi toukokuun lopulla Tammelan osakilpailulla. Kilpailun lähtöpaikat arvottiin, ja parhaimman lähtöpaikan T400-luokan Selvakuskeista sai Marko Paasonen, joka sai lähtöpaikan kolme Yamahakuskien välistä. Sandra Roms sai lähtöpaikan numero 9 ja Juha-Pekka Manninen lähtöpaikan 10, joka oli koko joukon viimeinen lähtöpaikka. Voittotaistelu käytiin Marko Paasosen ja Juha-Pekka Mannisen välillä. Paasonen voitti erät 1 ja 3 Mannisen kovasta painostuksesta huolimatta, Manninen voitti erän 2, ja koska Tammelassa ajettiin järjettömästi vain kolme erää, riitti kaksi erävoittoa Paasoselle kisan voittoon ja Manninen jätettiin toiseksi. Sandra Roms sijoittui kolmanneksi. Toinen kilpailu ajettiin Uudessakaupungissa. Ensimmäisen päivän ajot peruttiin liian kovan kelin takia, mutta toisena päivänä päästiin tositoimiin. Keli oli keskikova, eli ei ollut vielä todella kova eikä taas lähelläkään tyyntä. Parhaiten kelissä onnistui hieman yl- 22 kilpaveneily lättäen Sandra Roms, joka antoi jätkille selkään kaikissa erissä näytöstyylillä, eikä edes hylkäys yhdestä erästä estänyt voittoa maksimipistein. Toiseksi tuli Ville Mäkinen ja kolmanneksi Juha-Pekka Manninen. Aurinkoisessa säässä ajettu Hirvensalmen kilpailu sujui Juha-Pekka Mannisen komennossa. Ensimmäisen erän kolmas lähtöpaikka vaihtui heti lähdössä kakkospaikaksi ja toisella kierroksella Mannisen ulkokautta suorittama ohitus oikealle kääntyvällä poijulla Marko Paasosesta siirsi Mannisen kärkeen, josta hän ei loppukilpailun aikana luopunut. Manninen voitti kilpailun maksimipistein. Marko Paasonen sijoittui toiseksi ja Ville Mäkinen kolmanneksi. Tiukka loppurutistus Förby race palasi kilpailukalenteriin usean vuoden tauon jälkeen. Aluksi näytti siltä, että Manninen jatkaa siitä, mihin Hirvensalmella jäi, sillä ensimmäisestä erästä Manninen ajoi voiton. Toisessa erässä kuitenkin Mannisen vauhti alkoi silmin nähden hyytyä, ja Marko Paasonen nousi erävoittoon. Kolmannessa erässä Sandra Roms karkasi jo heti lähdössä erävoittoon ja sama tahti jatkui neljännessä erässä, joten kisavoitto meni jälleen Sandralle. Paasonen sijoittui toiseksi ja viimeisen erän keskeyttänyt Manninen kolmanneksi. Ville Mäkinen koki heti kisan alussa konerikon, molempien mäntien leikattua kiinni, joten kisasta tuli keskeytyksen takia nolla pistettä. Kilpailun jälkeen selvisi Mannisen keskeytyksen syy: Männäntappi oli katkennut, hajottaen moottorin lähes korja- uskelvottomaan kuntoon. Kuten aloituskappaleesta jo selvisi, Förbyn tuloksien jälkeen oli SM-pisteet äärimmäisen tasaiset. Sandra Roms johti yhdellä pisteellä ja kakkospaikan jakoivat tasapisteissä Marko Paasonen ja Juha-Pekka Manninen. Sandra oli siinä mielessä parhaassa asemassa, koska hänellä oli jo kaksi voittoa tilillä, ei viimeisestä kilpailusta ollut pakkovoiton paikka. Paasosen ja Mannisen piti käytännössä voittaa, jos mestariksi mielivät. Ville Mäkinen oli aikaisempien kisojen ongelmien seurauksena ulkona SM-taistosta. Kotivesillään kilpaillut Manninen oli onnekkain Imatralla ajetun viimeisen kilpailun lähtöpaikkojen arvonnassa. Ensimmäisessä lähdössä Manninen ampaisi heti kärkeen perässään Sandra Roms. Johtopaikasta Manninen ei luopunut kolmessa ensimmäisessä erässä, jonka seurauksena Manninen voitti kilpailun maksimipistein ja samalla Suomen mestaruuden. Kilpailun toisesta paikasta kävivät Sandra Roms ja Ville Mäkinen tiukan kamppailun. Ville oli nopeampi, mutta Sandra oli parempi lähdöissä. Kilpailun toinen sija ratkaistiin viimeisen erän lähdössä: Mäkisen moottorin starttimoottori hajosi ja Roms kiihdytti erän johtoon, eikä paikasta luopunut. Toinen sija siis Sandralle. Marko Paasonen sijoittui kolmanneksi ja yhden erän pisteet poijutörmäyksessä menettänyt Mäkinen neljänneksi. Filip Roms ajoi viidenneksi Safiro Racing teamin uudella veneellä. Virallisissa SM-sarjan lopputuloksissa, joissa oli huonoimman kisan tulos poistettu, mestaruuden voittanut Juha-Pekka Manninen ja hopeaa saalistanut Sandra Roms olivat tasapisteissä. Juha-Pekka Manninen oli kuitenkin Sandra Romsiin nähden kokonaispisteissä 2 pistettä parempi(eli poisjätetystä kilpailusta Mannisella oli parempi tulos), hänellä oli parempi sijoitus kilpailusta, jossa oli enemmän osallistujia sekä hän saalisti enemmän erävoittoja, joten kaikin sääntöjen määrittämin kriteerein tarkasteltuna mestaruus meni oikeaan osoitteeseen tiukkojen tilanteiden jälkeen. Marko Paasonen sai SM-pronssia ja Ville Mäkinen oli neljäs. Tasaista taistoa myös SJ15-junioriluokassa Jos T400-luokan SM-sarja oli tasainen, niin oli myös junioriluokka SJ15. Ennen viimeistä kilpailua sarjan johdossa olivat Riku Virtanen ja Tuukka Lehtonen tasapisteissä, ja heidän kannassa hallitseva Suomen mestari Kalle Viippo kolme pistettä jäl- jessä. Jälleen tilanne oli sellainen, että kilpailun voittaja veisi Suomen mestaruuden. Kalle Viippo voitti viimeisen kilpailun, ja kun huonoin tulos oli poistettu, vei SM-tittelin neljän pisteen erolla hopealle jääneeseen Lehtoseen. Kaikkien kisojen yhteistuloksissa kaksikko oli tasapisteissä. SM-pronssi jäi Virtaselle. SJ15-luokka on ollut muutaman vuoden pienoisessa nosteessa. Uusia kuskeja on tullut useita ja kilpailuja on kiva seurata. Etenkin tytöt ovat innostuneet junnuveneilystä enemmän kuin ennen, SM-tuloksen sai jopa 5 tyttökuljettajaa. Myös Sami Seliön junioritiimi on tuonut lisää kuskeja ja etenkin näkyvyyttä luokalle. T400S ja O250 T400S-luokan mestariksi ajoi Tobias Nevalaisen vanhalla kalustolla Anton Nyholm. Nevalainen rakensi veneen itse alusta loppuun ja voittikin sillä kauden 2009 Suomen mestaruuden. Toiseksi sijoittui Petteri Viippo ja kolmanneksi kaasutteli Juha Fiskari. Ensimmäisen kilpailun ongelmien jälkeen Nyholm voitti kauden kaikki loput kilpailut. O250-luokan mestariksi ajoi jälleen Pertti Virnala. Suomen mestaruus ei ollut Pertin ainoa tunnustus kesän kilpailuissa, sillä O250-luokan MMkilpailussa hänet palkittiin kilpailun vanhimpana osallistujana. Toiseksi sarjassa sijoittui Esa Rytkönen, joka on Perttiäkin kokeneempi kilpakuski. Kolmanneksi sijoittui edellä mainittua kaksikkoa noin 40 vuotta nuorempi Riku Lehtonen, joka taisi Imatran kilpailussa päästä ajamaan jo uransa ensimmäisen täysimittaisen erän tässä luokassa. Kilpailutuloksiin voi käydä tarkemmin tutustumassa Suomen veneilyliiton sivuilta. Teksti: Juha-Pekka Manninen Kuvat: Jaije Hägglund Competent Joiners Company Oy Sisustuspuusepät - rantasaunat ja sisäsaunat, suunnittelu ja toteutukset - laiturit ja laitureiden rantarakenteet - terassit, kaiteet ja valokatokset - sisustuspuusepäntyöt, kalusteasennukset, maalaukset ja laatoitukset yms. - parkettien asennukset, hionnat ja lakkaukset, vanhat ja uudiskohteet Osoite Palojoentie 397 01940 Palojoki Puhelin + 358 400 105 012 + 358 400 105 013 Sähköposti [email protected] [email protected] Y-tunnus 2305107-0 23 kilpaveneily TOTUUKSIA Provosoivan otsikon johdattamana nyt on aika siirtyä itse asiaan! Kilpaveneilyn T400-luokan viisinkertainen Euroopan mestari Juha-Pekka Manninen kertoo seuraavaksi oman näkemyksensä lajin nykytilasta ja monesta muusta kilpaveneilyyn liittyvästä asiasta. On mukaan eksynyt muutama enemmän tai vähemmän järkevä parannusehdotuskin. Lajin nykytila ja NKT ruotuun Kilpamoottoriveneily elää muutosvaihetta. UIM haluaa muuttaa kaikki luokkansa ajettavaksi vähäpäästöisillä moottoreilla, ja sen takia pyrkii järjestelmällisesti ajamaan alas vanhoja kaksitahtikoneluokkia ja kannustaa siirtymään vähäpäästöisiin, mutta kilpakäyttöön painonsa takia huonommin soveltuviin moottoreihin. Mutta koska korvaavat luokat eivät ole vielä keränneet tarpeeksi kuskeja, on syntynyt tilanne, jossa kuskeille ei olekaan luokkia mihin siirtyä. Tästä syystä täytyisi Suomessakin alkaa tähtäämään tulevaisuuteen hyvissä ajoin. Tarve on luoda järkevä polku kuljettajille, jota pitkin edetä iän ja taitojen karttuessa. SJ15-luokka kannattaisi vaihtaa kansainväliseksi nelitahtiluokaksi GT15, jossa voidaan ajaa samalla veneellä, kuin seuraavassa luokassa GT30, joten siihen siirtyminen olisi helppoa. GT30-luokka on Ruotsissa suosittu luokka ja toimisi hyvänä korvaajana T400S-luokalle. Siitä voitaisiin siirtyä 60 hevosvoimaiseen katamaraaniluokkaan F4S ja sitä kautta F2-luokkaan ja ehkäpä jopa Formula 1-luokkaan. Aika-ajot Suomessa on tapana määritellä kuljettajien lähtöjärjestys ensimmäiseen erään monella eri tavalla. Joskus lähdetään SM-pisteiden mukaan, aina silloin tällöin arvotaan ja joskus on käynyt sellainenkin ihme, että on ajettu aika-ajot. Näistä tavoista arvonta on ylivoimaisesti epäreiluin tapa ja sen takia sitä ei tulisi käyttää ollenkaan. SM-pisteiden mukainen lähtöjärjestys perustuu sentään johonkin tulokseen, johon kuljettaja on voinut itse vaikuttaa, joten se on paljon reilumpi kuin arvonta. Mutta kaikista reiluin ja paras tapa on aika-ajot. Etenkin ensimmäisessä kilpailussa pitäisi olla aika-ajot arvonnan sijaan, jotta saataisiin loppukau- 24 kilpaveneily deksi edes jotenkin reilu SM-taulukko, jonka mukaan lähteä kilpailuihin. UIM:n sääntökirja tuntee vain yhden tavan määrittää laiturilähtöisen kilpailun ensimmäisen erän lähtöpaikat, ja se on aika-ajot. Miksi emme siis käyttäisi tätä reilua ja sääntöjen mukaista tapaa? Erämäärät, kisaformaatti ja kansalliset kilpailumääräykset UIM:n säännöt määrittelevät melkoisen tarkasti kilpailuformaatit. No, Suomessa on niitäkin sääntöjä kierrelty mitä kummallisimmilla tavoilla. On ollut kolmen erän kisoja ja laskettu kaikki erät tuloksiin sääntöjen salliessa vain kolme. Ok, vaihtelu virkistää ja ei näitä erilaisia kisoja liian usein ole ajettu, mutta ne erilaiset kilpailuformaatit täytyisi määritellä vähintään kansallisissa kilpailumääräyksissä ja sorvata ne sellaisiksi, että ovat toisiinsa nähden verrannollisia. Tämän vuoden Tammelan kilpailusta löytyy hyvä esimerkki tästä asiasta. Tammelassa arvottiin lähtöpaikat ja kaiken lisäksi ajettiin vain kolme erää. Koska ensimmäinen erä menee käytännössä pilalle kaikilla muilla, paitsi parhaan paikan arvonnassa saaneella, on kaksi erää aika lyhyt aika kuroa menetetty etu kiinni. Samalla kun kilpailuformaattia aletaan kirjaamaan kansallisiin kilpailumääräyksiin, kannattaa se muutenkin käydä läpi, karsia sen antamat määräykset minimiin ja alkaa noudattamaan ensisijaisesti UIM:n sääntöjä. Sääntöjen tunteminen ja niiden noudattaminen Moni lajin ongelmista johtuu siitä, etteivät kuljettajat tai järjestäjät tunne sääntöjä tarpeeksi hyvin. Ja koska niitä ei tunneta, ei niitä pysty noudattamaan ja se mahdollistaa lukemattomat väärät tulkinnat, jotka aiheuttavat sekoilua ja turhia tappeluita. Ja tähän kun lisätään armoton kotiinpäin vetäminen, on sotku kasassa! Uuden liittomme Suomen Purjehdus ja Veneily ry:n pitäisi aktivoitua ja aloittaa järjestelmällinen koulutus, niin kuskeille kuin järjestäjillekin. Sääntöjen tarkoitus on taata kaikille tasapuolinen mahdollisuus harrastaa lajia, ja jos niitä ei noudateta, menee pohja koko touhulta. Joten sääntökirja käteen ja pänttäämään! T400 ja T400S erotus Viime kesänä nähtiin sellainen kummallisuus, että kesken kauden kilpailuja järjestävät tahot olivat keksineet, että vuosikausia yhtenä luokkana ajaneet T400 ja T400S, joista vain erotettiin T400S-pisteet, erotettiin nyt kokonaan toisistaan. Eli T400S-kuskit eivät enää ajaneet kilpaa T400-kuskien kanssa ja toisinpäin. Siellä kaikki kuitenkin häiritsivät toisten menoa, vaikka eivät olleet edes samassa kisassa. Ja kaiken lisäksi muutos tapahtui kesken kauden ja kukaan ei oikein tuntunut tietävän, miten erien lähtöpaikat määritellään näiden luokkien kesken, ja sen takia nähtiin melkoisen kirjavia variaatioita lähtöpaikkojen suhteen. T400S-luokan alkuperäinen idea oli se, että kaikkien ajaessa T400-luokan kilpailua ja saadessa siitä pisteet, erotetaan muilla kuin ylivoimaisilla Selva Anton Modinin GT15 kalusto Ruotsissa –moottoreilla ajavien tulokset myös omaksi tuloslistaksi, jotta hekin voivat taistella toisiaan vastaan kilpailuiden voitosta. Yamaha -moottorien edustaja Kesko kaiken lisäksi oli vahvasti tukemassa tätä järjestelyä. Eli luokat takaisin yhdeksi, niin saadaan jälleen järkevämmät kilpailut ja lähtöjärjestysongelma ratkeaa kerta heitolla. Eikä tule viime kesän kaltaisia outouksia, joista esimerkiksi vaikka T400-kuskin epäonnistuttua ja jäädessä erässä T400S-kuskien taakse, onkin hän seuraavassa erässä jälleen T400Skuskien edellä lähtölaiturissa. Polttoaine Uudenkaupungin kilpailussa jouduttiin ajamaan Nesteen 95 oktaanisella pienkonepolttoaineella, koska se on mukamas niin ympäristöystävällistä. 5 litran pöntön kyseistä ihmeainetta pystyi ostamaan järjestäjältä halpaan 18 euron hintaan. Sen palamisominaisuudet olivat suorastaan surkeat, eikä se tehnyt muuta kuin tukki moottorin tuhoten kaiken hyödyn, jota vaivalla säädetyllä kisamoottorilla oli testityöllä saatu. Kaiken huipuksi sitä kului erässä lähes tuplasti normaaliin 98-polttoaineeseen nähden, joten polttoainekulut itse kisaviikonlopusta olivat aivan käsittämättömät, n. kolminkertaiset normaalin viikonlopun polttoainekuluihin nähden. UIM:n säännöt määrittävät, että polttoaine täytyy olla moottorin valmistajan suositukset täyttävää, mutta silti kansallisesti taas livetään tästäkin. Kilpailun virallisessa kutsussakaan (löytyy vieläkin Veneilyliiton sivuilta) ei löydy mainintaa koko polttoaineesta, joten mikä järki sellaisen polttoaineen määräämisessä viime tipassa oikein oli? Ei mitään! Suotavaa olisi, että jatkossa kaikki luokat voisivat ajaa luokan moottoreihin sopivalla polttoaineella, vai miltä kuulostaisi, jos vapaaviritteisen O-luokan polttoaineeksi määrättäisiin 95 oktaaninen bensa metanolin sijaan? raportteja medioihin, kaikki kohtuullisella vaivalla hoidettavia asioita, joista olisi hyvä aloittaa. NKT:n jäsenet valittava pätevyyden mukaan Taas on tullut se aika vuodesta, jolloin valitaan uusi nopeuskilpailutoimikunta. Ja järkytyksekseni sain kuulla, että edustamaltani seuralta Veneurheilijat ry:lta ei hyväksytty edustajaa toimikunnan jäseneksi! Venu on niitä harvoja seuroja, joka on järjestänyt kilpailuja joka vuosi ja heillä on myös Suomen parhaita, ellei jopa paras, ratakilpailujen kilpailunjohtaja Milla Sohlström. Venulla on kokenut järjestäjäorganisaatio ja heidän järjestämät arvokilpailut ovat järjestään saaneet hyviä arvioita UIM:n valvojilta. Tätä taustaa vasten tuntuu järjettömältä, ettei Venu saa edustajaa NKT:hen. Eikö NKT:ssä todellakaan nähdä pitkän tähtäimen seuraamuksia tästä toiminnasta? Venu todennäköisesti jättää järjestämättä ensi kesäksi aiotut kilpailijat, Venun kilpakuljettajat eivät osallistu SM-kisoihin, NKT menettää hyvän Venun jäsenen jne… Ja kaikki minkä takia? No sen takia, koska jotkut NKT:n jäsenet eivät tule toimeen kaikkien Venulaisten kanssa. NKT:n jäsenet pitäisi valita kilpaveneilyyn liittyvän pätevyyden mukaan, eikä sen mukaan, kenen kanssa on parasta kaveria. NKT:n tehtävä on kehittää lajia vahvan puheenjohtajan vetämänä, eikä viettää mukavia kahvituokioita kavereiden kanssa ”NKT:n kokous”-verukkeella, ja sen takia sinne täytyy valita pätevimmät saatavilla olevat henkilöt sen sijaan, että valitaan sinne ne ihmiset keiden kanssa tulee parhaiten toimeen. Kilpaveneily kärsii paljon lajin sisäisistä ristiriidoista, jotka täytyisi saada kitkettyä pois. Tämä kitkeminen ei kuitenkaan saa alkaa siitä, että poistetaan päteviä kavereita rivistä, vaan kyllä se täytyisi aloittaa sieltä vähemmän pätevien osastolta. Ei ole kenenkään etu, että lajin taustaväännöt saavat ”Salatut elämät” vaikuttamaan järkevältä ajanvietteeltä. Viime kesän Imatran kilpailun jälkeiset väännöt ovat omiaan pilaamaan lajin maineen lopullisesti ja vähentämään harrastajamääriä entisestään. Pieniä parannuksia Kuten edellä olevista kappaleista lienee käynyt ilmi, olisi yllättävän moni asia lajissa korjattavissa pienillä muutoksilla. Pätevät kaverit NKT:hen, sen jälkeen säännöt kuntoon, koulutuksia lisää toimitsijoille ja kilpailijoille, nykypäivän tekniikat hyötykäyttöön ja sisäiset riidat vähemmäksi, niin päästään jo pitkälle. Ensimmäiseksi kehityskohteeksi ehdottaisin sen, että uusi Suomen Purjehdus ja Veneily -liittomme maksaisi Kilpaveneily -lehden kustantamisen. Näihin talkoisiin voi jokainen liittyä kirjoittamalla jutun-pari seuraaviin Kilpaveneily -lehtiin. Teksti: Juha-Pekka Manninen Kuvat: Team Manninen ja Jaije Hägglund Toiminnot nykyaikaan Missä muussa lajissa hoidetaan kilpailukutsut ja ilmoittautumiset vielä postitse? Tai jätetään hyödyntämättä Internetin ihmeellinen maailma kokonaan? Kilpaveneily on tunnetusti ollut laji, jossa tukeudutaan mielellään menneeseen, mutta jos halutaan lajin oikeasti menevän eteenpäin, pitäisi ottaa nokka kohti tulevaisuutta, tai siirtyä vähintään nykyaikaan. Kilpailukutsut ja ilmoittautumislomakkeet Internetiin, kisavideoita youtubeen, kisa- 25 kilpaveneily N oin 15 vuoden tauon jälkeen päätimme yhdessä vanhan luokkatoverin Jan Willamon kanssa lähteä mukaan moottoriveneurheiluun. Olin parin vuoden aikana käynyt katsomassa Särkisalon offikisoja ja 2009, jolloin 3C EM kisat ajettiin Särkisalossa, teimme päätöksen; 2010 ajetaan kilpavenettä, mutta luokka oli vielä auki. S yksyn aikana pohdittuamme asiaa oli päätös lopuksi melko helppo. Olin 90-luvulla ajanut Urheiluvene 1 litran luokkaa ja päätimme myös tällä kertaa lähteä yksirunkoisella liikkeelle. V-150 luokka oli jo saanut jalansijaa Suomessa ja tuntui kustannuksiltaan järkevältä, joten seuraavaksi venettä hankkimaan. S uomesta emme löytäneet valmista pakettia joka olisi ollut meidän mieleen joten siirsimme katseet länsinaapuriin. Ruotsissa V-150 luokka on saanut suuren suosion ja on yksi suurimmista Offiluokista. Kun monta kisaa voittanut venekunta Peter (Foppa) Forsberg päätti myydä kalustonsa, niin teimme nopean siirron. Veneellä oli voitettu lukuisia kisoja Ruotsissa ja se oli täysin varustettu luokan vaatimusten mukaisesti. Päätös oli helppo. 21 jalkaa pitkä yksirunkovene merkiltään Hotshot ja 150 Mercury kone haettiin lokakuussa 2009 uuteen kotiin Suomeen. P itkän talven jälkeen pääsimme kunnolla testaamaan uutta venettä ja se oli mielestämme yllättävän helppo ajettava. Vaikka aikaa oli kulunut toista kymmentä vuotta niin ajotaidot eivät kokonaan olleet ruostuneet. Odo- 26 kilpaveneily timme jo innolla ensimmäistä Kalkkirannan Offikisaa. K un kisaviikonloppu sitten oli ovella kävi huonotuuri kelin kanssa. Kaikki mukana olleet muistavat kolean ja myrskyisen sään ja kun startti lähestyi oli tuuli yltynyt ja puhuttiin yli 20 m/s tuulinopeuksista. Fiksut jäivät varikolle tai kääntyivät viimeistään lähtösuoralla takaisin varikolle. 2-3 metrin vasta-aallokko ei tuntunut mukavalta, mutta kun leikkiin lähdettiin niin se oli kestettävä. Olimme toisena parikymmentä metriä ruotsalaisen venekunta Z-70 (Johnsson/Bergström) takana ja periksi ei tietenkään voitu antaa. Ekalla kääntöpoijulla ruotsalainen kämmäsi ja menimme ohi. Myötäaallokkoon huomasin että trimmi ei totellut ja emme saaneet konetta trimmattua ulos. Teimme pari pientä sukellusta, jonka jälkeen sanoin kartturille Jannelle että: “taitaa tulla vaikea kisa”. Tämän jälkeen sukellettiin niin pahasti että koko vene miehistöineen joutui pinnan alle. Sekunteja meni ennen kuin vene nousi pintaan. Lopputulos sukelluksen jälkeen oli sammunut moottori ja puoliksi vedestä täyttynyt vene. Suurkiitos venekunnalle Z-30 (Nyberg/Sundström) joka hinasi meidät takaisin väylälle, he vaaransivat oman kalustonsa pelastaessaan meidän kun olimme kovassa tuulessa ajelehtimassa matalikoille ja kovassa aallokossa kalusto olisi hajonnut totaalisesti. Kiitos kuuluu myös jettikuskille joka poimi meidät vedestä ja pelastusveneelle joka otti meidät kyytiin ja tarjosi lämmintä juomaa. Skärgårdens FBK pelasti kaluston ja hinasi veneemme satamaan. Märkäpuku- kauppaan menimme heti seuraavalla viikolla, koska 45 minuuttia kylmässä vedessä ja märissä vaatteissa ei ollut mukava kokemus. E nsimmäinen kisa oli kutakuinkin totaalinen fiasko, joten siirsimme katseet kohti Kotkan kisaan. Kun emme päässeet Vuokselle, niin toivoimme onnea ja menestystä Kotkan meripäiville. Olimme jo perjantaina hyvissä ajoin paikalla ja tutustuimme rauhassa rataan ja seuraavana aamuna menimme ensimmäisten joukossa testaamaan jotta kaikki toimisi päivän kisassa. Tuuli yltyi taas mutta mistään Kalkkirannan kaltaisesta myrskystä ei onneksi ollut kyse. Kisan alkaessa ajoimme kohti lähtöaluetta ja yhtäkkiä toinen trimminappi irtosi sekä jumittui niin, että virran ollessa päällä kone trimmasi ulos. Emme saaneet vikaa heti korjattua ja niin taas keskeytys oli tosiasia ennen kuin edes päästiin matkaan. Rupesin tässä vaiheessa miettimään että oliko tähän moottoriveneurheiluun paluu sittenkään fiksua? Mieli maassa seurattiin sitten kisaa rannalta ja katsoimme kun muut venekunnat meni menojaan. Kilpaveneily on julmaa - 2 euron trimminappi oli keskeytyksen syy. N oin kuukauden tauko teki hyvää ja kokosimme itsemme henkisesti Imatran kisaviikonloppuun ja päätimme että tavoite lauantain kisassa on maaliintulo. Kauden neljännes kisa oli ovella ja meillä ei ollut tähän mennessä yhtään pistettä eikä myöskään kunnon kokemusta Offikisassa ajamisesta. Lauantaipäivän kisa ajettiin tyynessä, joka oli meille helpotus Kalkkirannan järkyttävän kokemuksen jälkeen. Kisa lähti hyvin käyntiin ja otimme kärkisijan ensimmäisellä kääntöpoijulla. Z-5 (Hägglund/Vuorihovi) seurasi hyvin kannoillamme ensimmäisellä kierroksella, mutta pystyimme pitämään välin tasaisena koko kisan loppuun ja ensimmäinen maaliintulomme kaudella 2010 V-150 luokassa olikin meidän ja monen muun yllätykseksi voitto! Kun vielä seuraavana päivänä tuli voitto tuulisessa kisassa niin rupesi tuntumaan että päätös palata kilpaveneilyyn ehkä sittenkin oli järkevää – tämähän oli varsin hauskaa! K auden viimeinen kisa ajettiin Särkisalossa ja sijoitukset alkoi kiinnostaa kahden peräkkäisen voiton jälkeen. SM pisteissä olimme hyvissä asemissa mutta vain täysi onnistuminen Särkisalossa voisi nostaa meidät mitalisijoille SM loppupisteissä. Tiesimme tässä vaiheessa että voimme pärjätä sekä tyynessä että ”kelissä” ja olimme hyvin myös tietoisia siitä, ketkä meidän pahimmat kilpakumppanit tulisi olemaan. Potkurivalinta osui nappiin ja pystyimme ottamaan kärkisijan lähtösuoralla. Kisa olikin sitten varsin tasainen Z-5 (Hägglund/Vuoriho- vi) ja meidän välillä. Emme saaneet ensimmäisellä kierroksella juurikaan kasvatettua eroa ja meidän johto ei ollut monen sekunnin luokkaa. Pystyimme kuitenkin pitämään Z-5 takanamme koko kisan aikana ja ylitimme ensimmäisenä maalilinja noin 10 sekuntia voittomarginaalilla. Fiilis oli huipussaan ja kauden kolmas maaliintulo oli samalla kauden kolmas voitto. Helpolla se ei irronnut ja olimme täysin puhki koitoksen jälkeen. SM pisteissä kapusimme hopealle. Olimme enemmän kuin onnellisia ja yllättyneitä tästä saavutuksesta. M eidän tulokaskausi V-150 luokassa ja minun paluu kilpaveneilyn pariin oli todella tapahtumarikas. En muistanut miten raskaalta 45-55 minuutin urakka tuntui tai miten vaativaa yksirunkoveneen ohjaaminen 60 solmun nopeuksissa voisi olla. Yhteistyö kuskin ja kartturin välillä onnistui meidän kohdalla todella hyvin ja kun en enää muistanut ratoja, oli kartturin työ todella tärkeässä roolissa meidän menestyksen kannalta. Keskittyminen kisan aikana ja aaltojen seuraaminen vaatii omansa ja tuntuu että kroppa on täysin puhki kisarääkin jälkeen. Mutta näin hauskaa ei meillä ole ollut pitkään aikaan ja en voi muuta kun suositella Offiveneilyä kaikille kiinnostuneille. Toivottavasti moni löytää tämän hienon lajin pariin ja olen varma että apua löytyy kun sitä vain rohkeasti kysyy. Teksti: Z-72 Dennis Westerholm, Jan Willamo Kuvat: Karl-Johan Holmström, Vahur Joala Toimivien toimistojen puolesta. Paraskaan tietokone, tulostin tai puhelin ei auta yritystä jos niitä ei osata hyödyntää oikein tai niiden käytössä on jatkuvasti ongelmia. B2B Solutions Oy tarjoaa käyttöönne markkinoiden parhaat laitteet, sovellukset ja palvelut, sekä tuen niiden käyttöön. B2B Solutions Oy Hitsaajankatu 20, 00810 HELSINKI Puh. 020 752 9000 Fax 020 752 9001 www.b2bsolutions.fi Alfa Quality Moving Oy Henry Fordin katu 5 B FI 00150 Helsinki www.alfamoving.fi 27 kilpaveneily Puh. 019-577 360 Mannerheiminkatu 3, 06100 Porvoo [email protected].fi KAIKKI LASIALAN TYÖT TARMOLAN LASIHUOLTO OY www.tarmolanlasi.fi Itätuulentie 1, 06150 Porvoo Puh. 019-668 190, Gsm 0400 914 356 [email protected].fi PERÄMOOTTORIHUOLTO Oy OyOUTBOARDSERVICE HASSEL Ab Ab 06880 KÄRRBY Puh. (09) 272 4437, 0400 465 921 Auktoriserad service: YAMAHA 28 KILPAVENEILY kilpaveneily ALUSTAVA KILPAILUKALENTERI 2011 21.-22.5. Saimaa Junnu Race, Imatran Venekerho 11.6. Kalkstrand Offshore Race, V50 PM Porvoon Moottorivenekerho 18.-19.6. Boat Race Uusikaupunki Offshore, Uudenkaupungin Purjehdusseura 2.-3.7. Kuivajärvi Race, Tammelan Veneseura 16.-17.7. Race Hirvensalmi 2011, Hirvensalmen Veneilyseura 23.-24.7. Saimaa Offshore Race 2011, Imatran Venekerho 30.7. XLI Ruotsinsalmen Offshore Ajot, Kotkan Pursiseura 13-14.8. Förby Race 2011, Salon Pursiseura 20.-21.8. Senno Offshore Race Café - livsmedelskiosk Kahvila - elintarvikekioski Gumbovägen - Gumbontie 213 (09) 877 11 55 www.gumbokiosk.fi TALVIAUKIOLOAJAT ÖPPET PÅ VINTERN Må-lö 9.30-16.30 Ma-la Sö STÄNGT-SULJETTU Su KESÄAUKIOLOAJAT ÖPPET PÅ SOMMAREN Må-lö 9.00-21.00 Ma-la Sö 10-21.00 Su TAVATAAN KISKALLA VI TRÄFFAS VID KIOSKEN 29 kilpaveneily MYYDÄÄN MYYDÄÄN MYYDÄÄN MYYDÄÄN MYYDÄÄN Argo cat 18,5 vuosimallia 2007+Evinrude E-tec 115 HO vuosimallia 2009. Hinta 15000€. Myydään myös erikseen Jyrki [email protected] P.040 765 3563 Frode 21 Uusi hydrauliohjaus, täydellinen varustus Valmis vene V-150 luokkaan, ilman konetta H: 6700€ Moottorin Mercury Optimax 150 -05 kanssa H: 16000€ Puh. 040-9622 707 Tintorera 20 -00, Mariner Optimax 135 -99, hydraaliohjaus, CMC mekaaninen hissi, trimmitankki, cleaveri potkuri, ym. Täydellinen paketti V 150 luokkaan. Hp: 11.500,- € Puh: 040-9622707 / Jaije B-22, Tohatsu 90hv -03, Täydellinen paketti, hydraaliohjaus, kilpapotkurit, traileri. Valmis paketti Off 1,3 litraan tai huvikäyttöön. Konevaihdolla sopiva V 300-luokkaan Hp. 5400€ / tarjous: Jorma Peltola Puh. 0400-451160 Uusi runkovalmis Aero 21 Sopii V 150 ja V 300 luokkiin Mukana penkit ja trimmitankki Puh. 040-9622 707 Gulf Craft 1900 -91 pituus 580 cm leveys 220 cm, istumapaikat 6 hlö makuupaikat 2:lle pelkkä vene 4800€ Moottorin Mariner 150 kanssa 7500€ Puh. 040-9622 707 V-150 luokan Thunder Hawk (pelkkä vene) 3500€ Myös Mariner Optimax 135:n kanssa (-99) 8500€ Puh. 040-9622 707 / Jaije Hägglund SJ 15 Kilpakalusto Vene -07 + Yamaha 15 -04, potkurit ja Thule traileri -06 Koko paketti: 3333€ Selva 15 lyhyt -07: 1500€ Tohatsu 15 lyhyt, sähkö, ajamaton -08: 2400€ P. 0400-460 870 30 30 KILPAVENEILY kilpaveneily MYYDÄÄN MYYDÄÄN MYYDÄÄN MYYDÄÄN MYYDÄÄN MYYD F2000, ADIMSC:n tekemä DAC kopio vm.2004, crashboxit, ohjaustehostin, airbag, 4 konetta, 2 perää, 5 potkuria ym. Ripa Painio, [email protected] Hinta vain 20 000 euroa, vene Arabiemiraateissa. Ajovalmis paketti. SJ 15 kilpakalusto, Vene 2008 , Selva 15 moottori 2008, potkureita sekä rosteri rantakärry. Sekä Yamaha 15 moottori 2001. Hinta/tarjous. Tommi Virtanen Puh. 0440433366 VW Matkaaja Transhotel -86, tehokkaalla 2,1 litran bensa ruisku koneella. Katsastettu 21.9.2010. Pienikokoinen matkailuauto joka sopii hyvin veneen vetämiseen. Rek. 6.lle, makuupaikat 4:lle, uusi jääkaappi kaasu/sähkö, kaasuliesi, kiertovesi lämmitys kaasu/sähkö, portta potty wc, vetokoukku, karjapuskuri, stereot, 2 x renkaat vanteilla, ym. Hp: 3.800,-€ Puh: 040-9622707 / Jaije Speedrace SJ-15 luokkaan. Moottori Mariner 15hv sähköstartilla, vm. 2003. Sähkökäynnistyksen ansiosta junnu saa itse moottorin käymään, joten sopii hyvin 8…12 -vuotiaalle aloittelevalle kilpailijalle. Hinta 2000€. [email protected] tai 0500 716 015/ Timo Urheiluvene 5,3x1,85 ilman moottoria. Sopiva moottori 50…90 hv pitkärikinen. Sopii vaikka V50 luokkaan. Hinta 2000€. Pyydä lisää kuvia [email protected] tai 0500 716 015/ Timo Stopper GT15/T-400 luokan kilpavene. Rakennettu keväällä 2009. Kevyempi kuin GT15 luokan sallima painoraja. Varusteet: Tankki, akku, hallinta- ja ohjauslaitteet sekä kellukkeet. Sinkitetty rantatraileri tulee mukaan. Vene paketin hinta ilman moottoria 3000€ Kyselyt M. Lindholm 050 3813687 WANTED Halutaan yhteystietoja -80-luvun rataveneistä ja kuskeista, Ratahistoriikki-luokkaan Pertti Virnala 0400 821 181 31 KILPAVENEILY 31 kilpaveneily DuaBros Oy Laserkeilaus Suoritamme Laserkeilauksia julkisivuista, sisätiloista ja erikoiskohteista. Tulostamme pistepilviä aineistoa tilaajanvaatimiin formaatteihin. CAD inventointituotteemme sisältää perinteisen arkkitehtisarjan eli rakennuksen pohjapiirustukset, leikkauspiirustukset, julkisivupiirustukset, asemapiirustukset. Dokumentointi on mahdollista tehdä suunnittelualalla yleisesti käytetyn Senaatti-kiinteistöjen CAD-ohje 2.0 mukaisesti. Mikäli asiakkaalle on käytössä oma dokumentointistandardi noudatetaan sitä. Dokumentointi voidaan tarpeen mukaan toteuttaa olemassa olevan dokumentoinnin pohjalta. Toteutus tehdään Autodesk AutoCAD 2005/2008/2011 + ARK ohjelmistoilla. Tuotteitamme on myös Inventointimalli, As built Model. Laserkeilaamme tunnelilouhinnan jälkeistä tilannetta ja tulostamme niistä poikkileikkauksia. Teemme myös Stop&Go keilausta tiepintoihin ja kaupunkimalleihin. Keilaamme ja tulostamme historiallisia kohteita Suomessa ja ulkomailla. Laserkeilaus on viimeisin ja uusin tuote valikoimassamme. Teemme kaikkia rakentamiseen ja suunnitteluun liittyviä perusmittauksia. Kalustomme on uutta ja käytämme viimeisintä teknologiaa alalla. Toimimme koko maassa, mutta pääasiassa Etelä Suomen alueella, kotipaikkamme on Hyvinkää. Asiakkaitamme ovat alueella toimivat rakentajat ja olemme mukana useassa merkittävässä Etelä Suomen rakennusprojektissa. Yhteystiedot: www. duabros.fi 040-486 2105, 040- 486 2106 32 kilpaveneily