Hyvä otsikko on ytimekäs, informatiivinen ja kiinnostava
Transcription
Hyvä otsikko on ytimekäs, informatiivinen ja kiinnostava
FInZEB 2015 Lähes nollaenergiarakennus Suomessa 5.2.2015 Finlandia-talo Ylijohtaja Helena Säteri Esityksen sisältö EU:n tavoitteet nyt ja jatkossa Kansallinen ilmstopolitiikka Toimintaympäristön muutkokset Ilmastonmuutokseen sopeutuminen Lähes nollaenergiaenergiarakentamisen säädöshanke Esittäjän nimi alatunnisteeseen 2 EU:n tavoitteet nyt ja jatkossa -EU 2030 tavoitteiden puitteet tulivat syksyllä 2014… Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi (EPBD) - 2020 tavoitteet Kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen 20 % Uusiutuvat energialähteet 20 % Energiatehokkuuden parantaminen 20 % Energiatehokkuusdirektiivi (EED) Teppo Lehtinen Uusiutuvien energialähteiden edistämistä koskeva direktiivi (RES) Ekosuunnittelu- ja tuotemerkintädirektiivit 2030 ….EU 2030 tavoitteet muodostumassa Rakennusten energiatehokkuusdirektiivin (EPBD) arviointi 2015..2016? - 2030 tavoitteiden puitteet Kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen 40 % Uusiutuvat energialähteet 27 % Energiatehokkuuden parantaminen 27 % , päivitys ennen 2020 Energiatehokkuusdirektiivi (EED), art 6 ja 7 uudelleen arviointi 2016 Teppo Lehtinen Uusiutuvien energialähteiden edistämistä koskeva direktiivi (RES) uudelleentarviointi 2016 Ekosuunnittelu- ja tuotemerkintädirektiivit, uudelleen arviointi 2015 2030 Kansallinen ilmastopolitiikka 1 (2) Kansallinen energia- ja ilmastostrategia (2008, päivitys 2013) • • Suomen ilmasto- ja energiapolitiikan keskeiset linjaukset vuoteen 2020 saakka Toimeenpanee EU:n ilmasto- ja energiapaketin tavoitteet VN:n ilmasto- ja energiapoliittinen tulevaisuusselonteko (2009) • Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiapolitiikan suuntaviivat • Tavoitteeksi vähentää Suomen kasvihuonekaasupäästöjä vähintään 80 % vuoden 1990 tasosta vuoteen 2050 mennessä osana kansainvälistä yhteistyötä Energia- ja ilmastotiekartta (2014) • • Parlamentaarisen komitean tiekartta valmistui 16.10.2014 Keinot ja kustannukset vähähiilisen yhteiskunnan rakentamiseksi ja päästöjen vähentämiseksi 80–95 prosentilla Kansallinen ilmastopolitiikka 2(2) Ilmastolain valmistelu • • • • Hallitus antoi 5.6.2014 esityksen ilmastolaiksi Valmistelun lähtökohtana 80 %:n vähennystavoite vuodelle 2050 Sisältää hallinnon toimintaa ohjaavan suunnittelu- ja seurantajärjestelmän Ilmastonmuutokseen sopeutumista koskeva suunnitelma sisältää riski- ja haavoittuvuustarkastelun, ja se hyväksyttäisiin vähintään kerran 10 vuodessa. Ilmastonmuutoksen kansallinen sopeutumissuunnitelma 2014 • Työryhmän ehdotuksen pohjalta valtioneuvoston periaatepäätös 20.11.2014 • Kyky hallita ilmastonmuutokseen liittyviä riskejä ja sopeutua niihin • Ympäristöhallinnon toimintaohjelmien päivitys uuden strategian pohjalta Ilmastonmuutoksen hillinnän kannalta keskeiset tekijät kaavoituksessa, rakennuksissa ja rakentamisessa Keskeiset tekijät alueidenkäytön suunnittelussa • • • • Yhdyskuntarakenne (erityisesti kaupunkiseudut) Laadukas täydennysrakentaminen ja elinympäristön laatu Maankäytön ja liikenteen yhteensovittaminen Edellytysten luominen uusiutuvan energian hyödyntämiselle (mm. lähienergiaratkaisut ja tuulivoimatuotanto) • Mahdollistaminen kestäviin ratkaisuihin ja elämäntapaan Rakentamisen ja rakennuskannan kannalta keskeiset tekijät • • • • Uudisrakentaminen (EPBD- direktiivi) Suunnitelmallinen kiinteistönpito ja korjausrakentaminen Uusiutuvan energian käyttö Energian käyttö/energian tuotanto Toimintaympäristön muutoksia Kysymykset ovat erilaisia maan eri osissa: • aluerakenteen keskittyminen • yhdyskuntarakenteen hallinta kaupunkiseuduilla • väestön ikärakenteen kehittyminen Uusien alueiden kaavoituksesta täydennysrakentamiseen. Käyttötarkoitusten ja toimintojen sekoittuminen kaupungeissa Arvojen ja ihmisten käyttäytymisen muuttuminen – millaista kaupunkiympäristöä? Aluerakenne polarisoituu 10km x 10km tilastoruutu. Valtakunnallinen aluerakenne polarisoituu. Helsingin metropolialue ja suurimmat kaupunkiseudut kasvavat voimakkaasti sekä sisäisesti että laajenemalla. Vain harvat alueet kasvavat. Väestöään voimakkaasti menettäviä alueita yhä enemmän (Kymenlaakso, Etelä-Pohjanmaa, EteläSavo) 5.2.2015 MRL toimii keskeisiltä periaatteiltaan hyvin ja sille asetettujen tavoitteiden suuntaisesti • Tarvitaan kuitenkin lain osauudistuksia ja käytäntöjen kehittämistä • Kaupunkiseutujen suunnitteluun on panostettava, ml. kaupunkien kehysalueet • Kaupunkien taajamien kehysalueiden ulkopuolella ja muualla maaseudulla ohjauksen tarve on vähäisempi. • Neljä viidestä kaavoittajasta kokee, että kaavajärjestelmä tarjoaa toimivia välineitä erilaisiin suunnittelutarpeisiin Matti Laitio, ympäristöministeriö Ilmaston muuttuminen tulee huomioida rakentamisessa, kaavoituksessa ja kaavojen ajantasaisuuden arvioinnissa Meren pinnan nousu pitkällä aikavälillä Ilmaston muuttuminen tulee huomioida rakentamisessa, kaavoituksessa ja kaavojen ajantasaisuuden arvioinnissa Riskien tunnistaminen ja tapauskohtainen harkinta (todennäköisyys x vaikutusten merkittävyys) Päivitetty opas alimpien rakentamiskorkeuksien määrittämiseksi (Syke, IL, YM, MMM) Päivitetty opas alimpien rakentamiskorkeuksien määrittämiseksi (Syke, IL, YM, MMM) Meriveden noususkenaariot Ilmaston muuttuminen tulee huomioida rakentamisessa, kaavoituksessa ja kaavojen ajantasaisuuden arvioinnissa Riskien tunnistaminen ja tapauskohtainen harkinta (todennäköisyys x vaikutusten merkittävyys) Ympäristöministeriö / Antti Irjala 12 Tällä hetkellä menossa olevia hankkeita YMssä Opas – miten ilmastotavoitteita huomioidaan kaavoituksessa Opas – miten uusiutuvaa energiaa tuottavia laitteita käsitellään lupaprosessissa Lainsäädäntöhanke lähes nollaenergiarakentamiseen siirtymiseksi (sisältää suuren määrän selvityshankkeita) Esittäjän nimi alatunnisteeseen 13 Lähes nollaenergiarakentaminen Erittäin korkea energiatehokkuus Energiantarve katetaan hyvin laajalti uusiutuvilla Lähes nollaenergiarakennus Lähes nollaenergiarakennuksen kansalliseksi määrittelemiseksi on tarpeen määritellä: 1) mitä tarkoittaa ”erittäin korkea energiatehokkuus” ja 2) mitä tarkoittaa ”hyvin laajalti” ja mitä katsotaan uusiutuvaksi energiaksi Riitta Kimari / YM 14 Lainsäädäntöhanke lähes nollaenergiarakentamiseen siirtymiseksi • Hankkeen ohjausryhmä Pj. ylijohtaja Helena Säteri 9 jäsentä • Hankkeen seurantaryhmä Pj. rakennusneuvos Teppo Lehtinen 25 jäsentä • Hankeryhmä 1: Hallituksen esityksen valmisteluryhmä Pj. rakennusneuvos Teppo Lehtinen 12 jäsentä Esittäjän nimi alatunnisteeseen 15 Lainsäädäntöhanke lähes nollaenergiarakentamiseen siirtymiseksi • Hankeryhmä 2: Uudisrakentamisen energiatehokkuusmääräysten uusiminen Pj. rakennusneuvos Pekka Kalliomäki 6 jäsentä • Hankeryhmä 3: Rakennusten sisäilmastoa ja ilmanvaihtoa koskevien määräysten uusiminen Pj. rakennusneuvos Pekka Kalliomäki 8 jäsentä • Hankeryhmä 4: Rakennusten lämmöneristämistä koskevien määräysten uusiminen Pj. yli-insinööri Maarit Haakana 3 jäsentä Esittäjän nimi alatunnisteeseen 16 KIITOS! www.ym.fi www.ymparisto.fi 17